Maaöljy

Tiedosto:Petrobrás-cavalo-mecânico.jpg
Maaöljy eli vuoriöljy tai raakaöljy, joskus myös yksinkertaisesti öljy, on maaperässä muinaisista eliöistä muodostunut hiilivetyjen seos. Öljyä käytetään laajalti polttoaineena ja raaka-aineena synteettisiä aineita valmistettaessa. 40 % kaikesta maailmassa käytetystä energiasta ja 95 % liikenteessä käytetystä energiasta tulee öljystä.

Öljyn synty ja koostumus


Öljy on fossiilinen polttoaine. Maapallon öljy on syntynyt ajan saatossa esihistoriallisista kasveista ja meren eliöistä, jotka ovat hautautuneet sedimentti alle. Kuumuus ja paine on muuttanut jäännökset nestemäisiksi ja kaasumaisiksi hiilivedyiksi. Öljy on kasautunut huokoisiin kiviin ja onkaloihin, joista se voidaan pumpata.
Raakaöljy sisältää hiili ja vety lisäksi happi, rikkiä ja typpi. Myös metalleja mm. vanadiinia ja nikkeliä saattaa esiintyä hyvin pieniä määriä. Alkuainekoostumus vaikuttaa suoraan öljyn laatuun. Tärkeimpiä tekijöitä jatkojalostuksen kannalta ovat öljyn tislesaanto ja rikkipitoisuus. Tislesaantoa voidaan arvioida öljyn tiheyden perusteella (n. 780–1 000 kg/m3). Tiheys ilmaistaan usein Amerikan Petroleum Instituten laatiman API-asteikon mukaan, ja se on tärkeä peruste hinnoittelulle. Kevyttä, pienimolekyylistä, juoksevaa, kellanruskeaa, korkealaatuista öljyä on esimerkiksi Pohjanmeren öljy. Raskasta, suurimolekyylistä, jähmeäliikkeistä lähes mustaa ja heikkolaatuista on esimerkiksi Venezuelan öljy.
Öljy koostuu erilaisten hiilivetyjen seoksesta: pääasiassa alkaani ja aromaattinen hiilivety. Raakaöljyn alkaanit voivat olla suoraketjuisia tai haaroittuneita tai rengasrakenteisia. Aromaattisista hiilivedyistä mainittakoon bentseeni, tolueeni ja ksyleeni.

Öljyntuotanto


Tiedosto:Lightmatter oilrigs.jpg
:''Pääartikkeli: Öljyntuotanto''
On ollut olemassa öljykenttiä, joissa öljy on noussut omalla paineellaan maan pinnalle, mutta ne on käytetty tyhjiin jo kauan sitten. Nykyään, ennen kuin öljykenttä voidaan ottaa käyttöön, on sitä valmisteltava useita vuosia. Valmisteluun kuuluu esimerkiksi paineen nosto hiilidioksidilla tai vesi.
Öljyn pumppaamiseksi ensimmäinen vaihe on porata aukko maanalaiseen öljykenttään. Samaan kenttään porataan usein useita aukkoja saannin nopeuttamiseksi. Muista aukoista pumpataan maan alle vettä, joka nostaa tai pitää yllä maanalaista painetta ja mahdollistaa öljyn nostamisen. Kentän paineen laskiessa loppu öljy on pumpattava ylös. Uudet aukot ovat yleensä vaakatasossa.
Aukkoja lisäämällä ei pystytä nopeasti lisäämään tuotantoa, koska öljyn pumppaus on hyvin tarkkaan säädelty prosessi - jos vettä ei pumpata oikeassa suhteessa tai öljyä nostetaan liian nopeasti, saattaa öljylähde romahtaa niin että loppua öljyä ei enää saada ylös, tästä on varoittavia esimerkkejä mm. Kuwaitissa.

Öljynjalostus


:''Pääartikkeli: Öljynjalostus''
Öljynjalostamossa eri kemikaalit erotetaan tislaus. Raakaöljystä voidaan jakotislaus erottaa erilaisia hiilivetyjä, kuten petrolia, bensiiniä, parafiinia ja bitumia. Raskaampia hiilivetyjä voidaan hajottaa arvokkaammiksi kevyemmiksi hiilivedyiksi Krakkaus (kemia).

Käyttö


Öljy on luonnonvara, jota hyödynnetään tuhansin tavoin. Öljyä käytetään polttoaineena tehtaiden ja autojen koneissa sekä lämmityksessä. Öljystä jalostettuja petrokemian tuotteita käytetään mm. muovi, maalien lateksi ja pigmentti sekä esimerkiksi fenolia lääkekemikaalien syntetisointiin. Suomessa on noin 250 000 öljyllä lämmitettyä rakennusta.
Öljyn käyttö on laajaa, koska se on helposti mukana kuljetettava energianlähde. Millään muulla tekniikalla ei ole saatu aikaan yhtä kevyttä, turvallista ja energiatiheys voimanlähdettä.

Historia


Modernin öljynjalostuksen historia alkaa vuodesta 1852, jolloin keksittiin öljyn tislaus. Raakaöljystä tislasi petrolia ensimmäisenä puolalainen Ignacy Lukasiewicz. Ensimmäinen "öljykaivos" perustettiin Etelä-Puolaan seuraavana vuonna. Yhdysvallat öljyntuotanto alkoi 1859 Pennsylvaniassa.
Ensimmäinen varsinainen öljystä saatavalla energialla kulkeva auto keksittiin vuonna 1885. Siinä oli polttomoottori. Kun vielä kehitettiin laite, jota nyt kutsutaan kaasutin, saatiin bensiinin voimalla käyvä moottori. Se syrjäytti silloin kilpailijansa, raskaan ja kömpelön höyryauton ja rajoittuneemman ajomatkan antaneen sähköauton.

Tulevaisuus ja mahdolliset korvaajat


:''Pääartikkelit: Öljyhuippu, Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle''
Öljyn tulevaisuus on epäselvä. On raportoitu, että öljy säilyisi varteenotettavana polttoaineena vain 40 vuotta ja tuotannon huippu saavutetaan jo tällä vuosikymmenellä. Toisaalta jotkut pitävät öljyvaroja lähes ehtymättöminä, koska maailmassa on vielä valtavia tunnettuja hiilivetyreservejä, esimerkiksi öljyliuske tai kivihiili. On myös todettu jo aikaisempien energiakriisien yhteydessä, että markkinamekanismi siirtää automaattisesti energiantuotannon muihin menetelmiin niiden tultua hinnaltaan öljyä edullisemmiksi.
Polttoaineista bensiini voidaan sangen helposti korvata etanoli-bensiiniseoksella (E85) ja diesel biodieselillä. Puhdastakin etanolia voidaan käyttää esim. lentobensiinin korvikkeena yksinkertaisilla muutostöillä, Brasilia onkin jo aloittanut vuonna 2005 etanolikäyttöisten lentokoneiden valmistuksen. Yksi merkittävä syy öljyn polttamista vastaan on se, että palamistuotteena syntyvä hiilidioksidi kiihdyttää maailmanlaajuista ilmastonmuutosta.
Nestemäisten biopolttoaineiden tuotanto ei ole kovin energiatehokasta ja eikä näiden tuotantoon ole käytettävissä nykyisen kulutuksen vaatimia riittäviä maa-alueita. Aikaisempien öljynhinnannousujen aiheuttamien muutosten vuoksi on ennustettavissa, että hupenevat öljyvarat tullaan käyttämään kohteissa, joissa öljy on vaikeimmin korvattavissa eli ajoneuvojen polttoaineina ja petrokemiantuotteiden kuten muovien tuotantoon. Öljyn hinnan noustessa öljyn käyttäminen lämmitykseen ja voimalaitoksissa tulee epäkannattavaksi ja näissä on myös teknisesti helpointa ottaa käyttöön korvaavia energialähteitä. Polttoaineiden hinnan kallistuminen tukee myös kevyempien ajoneuvojen ja energiatehokkaampien voimanlähteiden, kuten dieselmoottorien käyttöä.

Öljy ja maailmanpolitiikka


Tiedosto:OilPipeAlaska.JPGssa.]]
Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC perustettiin 1960 Bagdadissa. OPEC:in jäsenet muodostavat kartellin, joka jakaa tuotantomäärät. Se pyrkii ohjailemaan öljyn tuotantoa ja siten säätelemään sen hintaa asettamalla jäsenilleen tuotantokiintiöt. Jäsenmaat hallitsevat kahta kolmannesta maailman öljyvaroista ja tuottavat 40 % tuotannosta.
Öljyn runsaan käytön vuoksi sen hinnan vaihteluja seurataan tarkasti. Öljyn maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat voimakkaasti maailmantalouteen. Vuoden 1973 öljykriisissä OPEC kieltäytyi myymästä öljyä länsimaille, jotka olivat tukeneet Israelia jom kippur -sodassa Egyptiä ja Syyriaa vastaan. Viisi kuukautta kestänyt boikotti aiheutti öljyn hinnan kohoamisen nelinkertaiseksi. OPEC:in menestyksen takana on ollut pääasiassa Saudi-Arabia, joka on sietänyt muiden tuottajien kiintiöhuijauksia ja kompensoinut niitä omalla tuotannollaan. OPEC:in ulkopuolella ovat merkittävistä öljyntuottajista mm. Norja ja Venäjä.
Euroopan unionin energiankulutuksesta vuonna 2004 öljy oli 41 % ja siihen läheisesti liittyvä maakaasu edellisen lisäksi 22 %. Vuonna 2030 lukujen arvioidaan olevan 38 % (öljy) ja 29 % (maakaasu).
Maailman raakaöljyvarannot arvioitiin vuonna 2000 seuraaviksi:
koko maailma 1067,2 miljardia barrelia (100 %) (barreli = 159 litraa)
Lähi-itä 671,2 miljardia barrelia (62,9 %)
Saudi-Arabia 262,8 miljardia barrelia (24,6 %)
Irak 115 miljardia barrelia (10,8 %)
Iran 99,1 miljardia barrelia (9,3 %)
Yhdistyneet Arabiemiraatit 97,8 miljardia barrelia (9,2 %)
Kuwait 96,5 miljardia barrelia (9 %)
Muut 396 miljardia barrelia (37,1 %).
Öljy kuljetetaan laivoilla ja öljyputkilla. Laivareiteistä öljyntuotantoalueelta kulutusalueille ja öljyputkien reiteistä ja niiden varrella olevista maista tulee maailmankaupan ja politiikan keskeisiä tekijöitä.
Maailman suurin öljynkuluttaja on Yhdysvallat. Se tuo öljystään yli 50 prosenttia. Yhdysvaltain energiantarpeen arvioidaan kasvavan lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Bensiinin hinta on USA:ssa tärkeä sisäpoliittinen kysymys.
Venäjä on suurin OPEC:in ulkopuolinen öljyn viejä. Venäjän öljyntuotannon kustannukset ovat yli nelinkertaisia Lähi-idän öljyyn verrattuna. Siitä huolimatta öljy ja kaasu ovat Venäjän päävientiartikkelit. Öljy ja maakaasu ja niiden hinta on siis Venäjälle elintärkeä kysymys.
Merkittäviä öljyn kuluttajia Pohjois-Amerikan ja EU:n lisäksi ovat Japani ja kasvavasti Kiina ja Intia.
Öljyn merkitys näkyy Suomessa mm. omina öljynjalostamoina ja niihin liittyvinä laajoina ja suurina varmuusvarastoina. Merkittävä kysymys on myös Suomenlahti kasvava tärkeys Venäjän öljyviennille. Neste Oil etsi öljyä Pohjanlahti useana vuonna 1960- ja 1970-luvun vaihteessa, mutta öljyä ei Suomen alueelta löytynyt.

Katso myös


OPEC
Öljyhuippu
Öljykausi
Öljykriisi
Öljyonnettomuus
Öljyhiekka

Lähteet


Pertti Salminen & Alpo Juntunen & Pertti Jokinen & Torsti Siren: "Öljyn ja kaasun strateginen rooli Lähi-itä - Keski-Aasia suuralueella" s. 55 - 86, Tiede ja Ase 2004, Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosijulkaisu No: 62
The Kingfisher science encyclopedia, Kingfisher Publications, China 2005, s. 181, 190-191, 210-211
NESTE öljystä muoveihin, (toim. K. Hästbacka), Frenckellin kirjapaino Oy, Espoo 1992 s. 31

Viitteet


Luokka:Maaöljy
af:Ru-olie
am:ፔትሮሊየም
ar:نفط
an:Petrolio
arc:ܢܦܛܐ
ast:Petroleu
az:Neft
id:Minyak bumi
ms:Petroleum
bn:খনিজ তেল
zh-min-nan:Chio̍h-iû
jv:Lenga patra
su:Minyak bumi
ba:Нефть
be:Нафта
be-x-old:Нафта
bs:Nafta
br:Eoul-maen
bg:Нефт
ca:Petroli
cs:Ropa
cy:Petroliwm
da:Råolie
de:Erdöl
nv:Chidí bikʼah
et:Nafta
el:Πετρέλαιο
en:Petroleum
es:Petróleo
eo:Nafto
eu:Petrolio
fa:نفت خام
fo:Olja
fr:Pétrole
gl:Petróleo
gan:石油
ko:석유
hy:Նավթ
hi:भूतैल
hr:Nafta
io:Petrolo
ia:Petroleo
is:Hráolía
it:Petrolio
he:נפט
ka:ნავთობი
kk:Мұнай
sw:Mafuta ya petroli
ku:Neft
la:Petroleum
lv:Nafta
lt:Nafta
ln:Pitɔlɔ́
jbo:ctile
hu:Kőolaj
mk:Нафта
ml:പെട്രോളിയം
mr:खनिज तेल
arz:بترول
mzn:نفت
mwl:Petróleo
mn:Газрын тос
nah:Chapopohtli
nl:Aardolie
ja:石油
no:Petroleum
nn:Petroleum
oc:Petròli
uz:Neft
pfl:Erdeel
pl:Ropa naftowa
pt:Petróleo
ro:Petrol
qu:Allpa wira
ru:Нефть
sah:Ниэп
sq:Nafta
scn:Pitròliu
simple:Petroleum
sk:Ropa
sl:Nafta
sr:Нафта
sh:Nafta
sv:Petroleum
ta:பாறை எண்ணெய்
tt:Нефть
th:ปิโตรเลียม
vi:Dầu mỏ
tr:Petrol
uk:Нафта
ur:نفط
ug:نېفىت
vec:Petrolio
wa:Petrole
yi:נאפט
zh-yue:石油
bat-smg:Napta
zh:石油

1300-vuosikymmen

Tapahtui vuosikymmenen aikana


William Wallace kuoli.
Robert Bruce kruunattiin Skotlannin kuninkaaksi.
Luokka:1300-luku
ar:ملحق:عقد 1300
an:Anyos 1300
ast:Años 1300
id:1300-an
ms:1300-an
jv:1300-an
su:1300-an
be-x-old:1300-я
bs:1300te
br:Bloavezhioù 1300
ca:Dècada del 1300
cv:1300-мĕш çулсем
cy:1300au
da:1300'erne
de:1300er
et:1300. aastad
en:1300s (decade)
es:Años 1300
eo:1300-aj jaroj
eu:1300eko hamarkada
fa:دهه ۱۳۰۰ (میلادی)
fr:Années 1300
gd:1300an
gan:1300年代
ko:1300년대
hr:1300-ih
io:1300a yari
it:Anni 1300
ka:1300-იანები
sw:Miaka ya 1300
kv:1300-ӧд вояс
la:Decennium 131
lt:XIV amžiaus 1-as dešimtmetis
hu:1300-as évek
mk:1300-ти
mr:इ.स.चे १३०० चे दशक
nl:1300-1309
ja:1300年代
no:1300-årene
nrm:Annaées 1300
uz:1300-lar
pt:Década de 1300
ro:Anii 1300
qu:1300 watakuna
ru:1300-е годы
sah:1300-с
sq:Vitet 1300
scn:1300ini
simple:1300s
sk:0. roky 14. storočia
sl:1300.
sr:1300е
sv:1300-talet (decennium)
vi:Thập niên 1300
tk:1300–1309
uk:1300-ті
war:1300 nga dekada
yo:Ẹ̀wádún 1300
zh-yue:1300年代
zh:1300年代

1962

Tapahtumia


tammi–maaliskuu


1. tammikuuta – Samoa sai itsenäisyyden Uusi-Seelanti.
1. tammikuuta – Pieksämäki ja Varkaus (kaupunki) kauppalat muuttuivat kaupungeiksi.
3. tammikuuta – Paavi Johannes XXIII julisti Kuuban johtajan Fidel Castron kirkonkiroukseen.
9. tammikuuta – Kuuba ja Neuvostoliitto tekivät kauppasopimuksen.
13. tammikuuta – Albania liittoutui Kiinan kansantasavalta kanssa.
15. tammikuuta – Suomen Suomen presidentinvaali 1962 ensimmäinen päivä.
30. tammikuuta – Amerikan valtioiden ulkoministerien kokouksessa erotettiin Kuuba kaikista Amerikan valtioiden yhteistyöjärjestön elimistä, koska ”marxilais-leniniläinen suuntaus on ristiriidassa amerikkalaisen järjestelmän periaatteiden kanssa”.
1. helmikuuta – Stockmannin Stockmann (Helsingin keskusta) täytti sata vuotta.
2. helmikuuta – Arkkitehtiveljekset Timo Suomalainen ja Tuomo Suomalainen voittivat Helsingin Temppeliaukion kirkko suunnittelukilpailun ehdotuksellaan ''Kivikirkko''.
3. helmikuuta – Suomen Eduskuntavaalit 1962 ensimmäinen päivä. SDP:n puheenjohtaja Väinö Tanner jätti Eduskunnan viimeisenä Eduskuntavaalit 1907 valittuna kansanedustajana.
5. helmikuuta – Ranskan tasavallan presidentti Charles de Gaulle esitti Algerian itsenäisyyden sallimista.
7. helmikuuta – Yhdysvallat kielsi kaiken kuubalaisen tavaran tuonnin ja viennin.
7. helmikuuta – Raumalainen suunnistusseura Rasti-Lukko perustettiin.
10. helmikuuta – Vangittu lentäjä Gary Powers vaihdettiin neuvostovakooja Rudolf Abeliin.
16. helmikuuta – Pohjanmeri oli voimakas myrsky ja Suomessa kova lumipyry. Myrskyn nostattamassa tulvassa Hampurissa hukkui yli 300 ihmistä ja tuhannet menettivät kotinsa.
20. helmikuuta – John Glenn oli ensimmäinen astronautti, joka pääsi Maan kiertoradalle ''Mercury 6'' -raketilla. Hän kiersi maapallon kolme kertaa 4 tunnissa 55 minuutissa.
24. helmikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Puhemieheksi valittiin Maalaisliitto Kauno Kleemola, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Paavo Aitio ja toiseksi varapuhemieheksi Kansallinen Kokoomus Jussi Saukkonen. SDP ei saanut ensimmäistä kertaa yhtäkään paikkaa puhemiehistössä, kun taas kokoomus palasi puhemiehistöön lähes 20 vuoden tauon jälkeen.
1. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti toisen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
2. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Myanmar kenraali Ne Winin johdolla.
8. maaliskuuta – Ranska ja Algerian ''Kansallinen vapautusrintama (Algeria)'' aloittivat neuvottelut Genevessä.
18. maaliskuuta – Seitsemännet Eurovision laulukilpailu 1962 järjestettiin Luxemburgissa.
19. maaliskuuta – Aselepo astui voimaan Algeriassa. Terrorijärjestö ''OAS'' (OAS) jatkoi edelleen hyökkäyksiä.
22. maaliskuuta – Helsingissä alkoi Pohjoismaiden neuvoston kymmenvuotisjuhlakokous, jossa luovutettiin ensimmäistä kertaa jaettu Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto ruotsalaiselle Eyvind Johnsonille.
23. maaliskuuta – Pohjoismaat solmivat Helsingin sopimuksen pohjoismaisesta yhteistyöstä.

huhti–kesäkuu


7. huhtikuuta – Jugoslavialainen kirjailija Milovan Ðilas pidätettiin. Toimenpiteen syytä ei ilmoitettu.
7. huhtikuuta – Kuuban vallankumoustuomioistuin tuomitsi lähes 1 200 Sikojenlahden maihinnousuun edellisvuoden huhtikuussa osallistunutta henkilöä eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
8. huhtikuuta – Évianin sopimus Algerian sota lopettamiseksi hyväksyttiin Ranskassa 90 %:lla äänistä kansanäänestyksessä.
13. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Ahti Karjalainen Karjalaisen I hallitus.
20. huhtikuuta – Ranskan tasavallan presidenttiä Charles de Gaullea vastustaneen OAS-järjestön johtaja kenraali Raoul Salan pidätettiin Algerian pääkaupungissa Alger'ssa.
2. toukokuuta – Pommi surmasi 110 ihmistä Algeriassa.
14. toukokuuta – Juan Carlos I nai kreikkalaisen prinsessa Sofían Ateenassa.
23. toukokuuta – Oikeusministeriö määräsi Jyväskylän raastuvanoikeuden takavarikoimaan yhdysvaltalaisen Henry Millerin epäsiveelliseksi katsotun romaanin ''Kravun kääntöpiiri (romaani)''. Englannin kieli jo vuonna 1934 ilmestyneen teoksen oli suomentanut Pentti Saarikoski ja julkaissut jyväskyläläinen Gummerus.
31. toukokuuta – Natsijohtaja Adolf Eichmann Hirttäminen Israelissa.
1. kesäkuuta – Kolmessa Suomen eteläisessä läänissä aloitettiin kolmikuinen ”Nopeusrajoitus”, jossa moottoriajoneuvojen enimmäisnopeudeksi määrättiin 90 kilometriä tunnissa. Kokeilun tarkoituksena oli tutkia nopeusrajoitusten vaikutusta liikenneturvallisuuteen ja se järjestettiin Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaoksen (Talja) aloitteesta.
11. kesäkuuta – Frank Morris, Clarence Anglin ja John Anglin pakenivat Alcatrazin vankilasta ja katosivat jäljettömiin.
13. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi kielilain muutoksen, jonka mukaan Helsinki, Turku ja Vaasa säilyvät kaksikielisinä niin kauan kuin kussakin kaupungissa on vähintään 5 000 äidinkielenään Ruotsin kieli puhuvaa asukasta.
16. kesäkuuta – Brasilian jalkapallomaajoukkue voitti Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1962 loppuottelussa Santiago de Chilessä Tšekkoslovakian jalkapallomaajoukkue 3-1.
17. kesäkuuta – OAS ja Kansallinen vapautusrintama (Algeria) sopivat tulitauosta Algeriassa.

heinä–syyskuu


1. heinäkuuta – Ruanda ja Burundi itsenäistyivät.
1. heinäkuuta – Suomen eläkejärjestelmä aloitti toimintansa Suomessa, kun Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelaki (LEL) tulivat voimaan.
1. heinäkuuta – Pohjoismainen Piraattiradio Radio Nord lopetti toimintansa
5. heinäkuuta – Algeria itsenäistyi.
10. heinäkuuta – Ensimmäinen kaupallinen tietoliikennesatelliitti ''Telstar'' laukaistiin radalleen. Satelliitti välitti myöhemmin ensimmäisen suoran televisiolähetyksen Atlantin yli Yhdysvalloista Eurooppaan, mutta pystyi välittämään lähetystä valtameren yli kullakin kierroksellaan vain lyhyen ajan.
17. heinäkuuta – Viimeinen ydinkoe ilmakehässä Nevadan koealueella.
17. heinäkuuta – Neuvostoliiton Projekti 627 ydinkäyttöinen sukellusvene ''K-3'' saavutti ensimmäisen neuvostoliittolaisena sukellusveneenä Pohjoisnavan neljä vuotta Yhdysvaltain ensimmäisen ydinsukellusveneen ''USS Nautilus (SSN-571)'' jälkeen.
17. heinäkuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen.
29. heinäkuuta – Viikon kestäneet Helsingin nuorisofestivaalit 1962 alkoivat Helsingissä, niihin osallistui noin 13 000 osanottajaa.
5. elokuuta – Yhdysvaltalainen näyttelijätär ja seksisymboli Marilyn Monroe löydettiin kuolleena asunnostaan Los Angelesissa, ilmeisesti unilääkkeiden yliannostukseen menehtyneenä.
5. elokuuta – Nelson Mandela pidätettiin CIAn vihjeen perusteella.
6. elokuuta – Jamaika itsenäistyi.
9. elokuuta – Suomi tunnusti Jamaikan itsenäisyyden.
18. elokuuta – Olli Mäki hävisi yhdysvaltalaiselle Davey Moorelle nyrkkeilyn kevyen välisarjan MM-ottelussa Helsingin Olympiastadionilla.
23. elokuuta – Syyrian hallitus määräsi erikoisväestönlaskennan Djaziran provinssissa, minkä vuoksi 120 000 Kurdit menetti kansalaisuutensa. Heidät uudelleenasutettiin ja korvattiin arabiväestöllä.
31. elokuuta – Trinidad ja Tobago itsenäistyi.
1. syyskuuta – Iranin luoteisosassa sattui voimakkaiden maanjäristysten sarja. Arviolta 10 000–20 000 ihmistä sai surmansa.
26. syyskuuta – Jemenissä puhkesi sisällissota.
29. syyskuuta – Kanadan ensimmäinen satelliitti, ''Alouette 1'', laukaistiin.

loka–joulukuu


5. lokakuuta – Ensimmäinen The Beatles -äänitys julkaistiin (single ''Love Me Do''/''P.S. I Love You'').
5. lokakuuta – Jorvaksentie jouduttiin sulkemaan liikenteeltä Espoonlahti tiepenkereen sortumisen vuoksi. Tietä oltiin parhaillaan leventämässä.
8. lokakuuta – Saksalainen ''Der Spiegel'' julkaisi artikkelin Bundeswehrin valmistautumattomuudesta. Poliisi miehitti lehden toimituksen 16. lokakuuta. Länsi-Saksan puolustusministeri Franz Josef Strauß erotettiin marraskuussa hänen määrättyään poliisioperaation.
8. lokakuuta – Algeria hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
9. lokakuuta – Uganda itsenäistyi.
11. lokakuuta – Vatikaanin toinen kirkolliskokous: paavi Johannes XXIII kutsui koolle ensimmäisen Ekumeeniset kirkolliskokoukset 92 vuoteen.
14. lokakuuta – Kuuban ohjuskriisi: U-2-lento paljasti Neuvostoliiton rakentavan ohjustukikohtaa Kuubaan. Koko maailma ajautui ydinsodan partaalle.
15. lokakuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto kansanedustaja Esa Hietanen kuoli. Hänen tilalleen Eduskuntaan tuli Veikko Ilmari Rytkönen.
17. lokakuuta − Norja, Brasilia ja Marokko valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi kaudelle 1963−1964.
20. lokakuuta – Intian ja Kiinan Kiinan–Intian sota kiistellyn Arunachal Pradesh -osavaltion rajasta.
23. lokakuuta − Amerikan valtioiden yhteistyöjärjestö OAS hyväksyi yksimielisesti Yhdysvaltain siihenastiset toimet Kuuban ohjuskriisissä.
28. lokakuuta – Kuuban ohjuskriisi laukesi: Nikita Hruštšov ilmoitti määränneensä ohjukset poistettavaksi Kuubasta.
5. marraskuuta – Saudi-Arabia katkaisi diplomaattiset suhteet Egyptiin useiden saudiprinssien loikattua maahan.
5. marraskuuta – Hiilikaivosonnettomuudessa Ny-Ålesundissa Huippuvuoret sai 21 ihmistä surmansa. Norjan hallitus joutui eroamaan onnettomuuden jälkimainingeissa elokuussa 1963.
6. marraskuuta – Apartheid: YK:n yleiskokouksen päätöslauselma tuomitsi Etelä-Afrikan rotuerottelupolitiikan ja kehotti sotilaallisten ja taloudellisten suhteiden katkaisuun.
8. marraskuuta – Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu uuden päärakennuksen peruskivi muurattiin Espoon Otaniemi.
10. marraskuuta – Presidentti Kyösti Kallion patsas paljastettiin Eduskuntatalon viereisessä puistikossa Helsingissä. Patsaan veisti presidentin poika Kalervo Kallio.
10. marraskuuta – Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Osmo Tiililä ilmoitti eroavansa kirkosta.
11. marraskuuta – Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf täytti 80 vuotta.
14. marraskuuta − Helsingin kaupunki osti Töölönlahti pohjukassa sijaitsevan Töölön sokeritehtaan alueen 1,6 miljardilla markalla. Alueelle rakennettiin myöhemmin Suomen Kansallisoopperan talo.
20. marraskuuta – Intian ja Kiinan sota päättyi.
26. marraskuuta – Spiegel-skandaali: Länsi-Saksan poliisi päätti ''Der Spiegelin'' toimistojen miehityksen.
29. marraskuuta – Britannia ja Ranska sopivat ääntä nopeamman ''Concorde''-matkustajakoneen rakentamisesta.
30. marraskuuta – Burman U Thant valittiin uudeksi Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi. Tähän saakka U Thant oli toiminut pääsihteerinä Dag Hammarskjöldin jäljellä olleen toimikauden.
9. joulukuuta − Pääministeri Julius Nyerere valittiin Tanganjikan ensimmäiseksi presidentiksi.
14. joulukuuta − Ruoholahti Helsingissä avattiin liikenteelle.
16. joulukuuta – Suomen ensimmäinen moottoritie, silloin nimellä Valtatie 1, avattiin Helsinki Munkkiniemi ja Espoon Bembölen välille.
19. joulukuuta – Britannia tunnusti Malawi oikeuden irtautua Rhodesian ja Njassamaan federaatiosta.
21. joulukuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Eero Wuori vapautettiin tehtävistään ja siirrettiin ulkoministeriön käytettäväksi. Uudeksi suurlähettilääksi tuli Jorma Vanamo.

Tuntematon päivämäärä


huhtikuu – Yhdysvallat aloitti ydinaseiden koesarjan vastineeksi Neuvostoliitto Tsar-Bomballe sekä Ranskan ensimmäiselle ydinkokeelle ja teki vuoden aikana yhteensä 40 ydinkoetta ilmakehässä, muun muassa 7,45 Mt:n ja 8,3 Mt:n vetypommikokeet
heinäkuu – Henkilöautojen tuontisäännöstely päättyi Suomessa.
Bob Dylanin ensimmäinen levytys, albumi ''Bob Dylan'' julkaistiin.
"The Rolling Stones" perustettiin.
Ensimmäinen James Bond -elokuva ''Salainen agentti 007 ja tohtori No'' sai ensi-iltansa.
Ensimmäinen ydinreaktori (Triga Mark II -tyyppinen) otettiin käyttöön Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu.
Suomen ensimmäinen numeerisesti ohjattu kone, avarruskone, otettiin käyttöön Valmetin lentokonetehtaalla.
Ensimmäiset Telvis jaettiin.

Syntyneitä


17. tammikuuta – Jim Carrey (”Jim Carrey”), kanadalais-yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
25. tammikuuta – Chris Chelios (”Chris Chelios”), yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
26. tammikuuta – Marjaana Koskinen, suomalainen kansanedustaja
30. tammikuuta – Abdullah II, Jordanian kuningas
5. helmikuuta – Jennifer Jason Leigh (”Jennifer Jason Leigh”), yhdysvaltalainen näyttelijä
6. helmikuuta – Axl Rose (”Axl Rose”), laulaja ("Guns N' Roses")
7. helmikuuta – David Bryan (”David Bryan”), yhdysvaltalainen muusikko ("Bon Jovi")
10. helmikuuta – Cliff Burton, yhdysvaltalainen basisti ("Metallica") (k. 1986)
11. helmikuuta – Sheryl Crow, yhdysvaltalainen laulaja
13. helmikuuta – Eppu Nuotio (”Eppu Nuotio”), suomalainen kirjailija
18. helmikuuta – Tapani Kinnunen (”Fuck”), suomalainen runoilija ja kirjailija
2. maaliskuuta – Jon Bon Jovi (”Jon Bon Jovi”), yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä ("Bon Jovi")
2. maaliskuuta – Raimo Summanen (”Raato”), suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja
3. maaliskuuta – Jackie Joyner-Kersee, yhdysvaltalainen seitsenottelija (olympiavoittaja)
6. maaliskuuta – Erika Hess, sveitsiläinen alppihiihtäjä
7. maaliskuuta – Taylor Dayne (”Taylor Dayne”), yhdysvaltalainen laulaja
15. maaliskuuta – Terence Trent D'Arby (”Terence Trent D'Arby”), yhdysvaltalainen laulaja
31. maaliskuuta – Olli Rehn, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko (Komissaari (Euroopan komissio))
7. huhtikuuta – Alain Robert, ranskalainen kaupunkikiipeilijä
8. huhtikuuta – Izzy Stradlin (”Izzy Stradlin”), yhdysvaltalainen kitaristi ("Guns N' Roses")
13. huhtikuuta – Hillel Slovak (”Slim”), israelilaissyntyinen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers") (k. 1988)
27. huhtikuuta – Seppo Räty, suomalainen keihäänheittäjä (maailmanmestari)
5. toukokuuta – J. Pekka Mäkelä, suomalainen kirjailija
30. toukokuuta – Timo Soini, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
17. kesäkuuta – Michael Monroe (”Michael Monroe”), suomalainen laulaja ("Hanoi Rocks")
3. heinäkuuta – Tom Cruise (”Tom Cruise”), yhdysvaltalainen näyttelijä (''Sademies'')
18. heinäkuuta – Jack Irons, yhdysvaltalainen rumpali ("Red Hot Chili Peppers")
19. heinäkuuta – Anthony Edwards, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. heinäkuuta – Aki Sirkesalo, suomalainen muusikko (k. 2004)
31. heinäkuuta – Wesley Snipes, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. elokuuta – James Marsters, yhdysvaltalainen näyttelijä
24. elokuuta – Cliff McNish, englantilainen kirjailija
28. elokuuta – David Fincher, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (''Fight Club'')
1. syyskuuta – Ruud Gullit, alankomaalainen jalkapalloilija ja valmentaja
9. syyskuuta – Kaija Kärkinen, suomalainen laulaja ja näyttelijä
17. syyskuuta – Baz Luhrmann (”Baz Luhrmann”), australialainen elokuvaohjaaja
30. syyskuuta – Jari Halonen, suomalainen elokuva- ja teatteriohjaaja
30. syyskuuta – Frank Rijkaard, alankomaalainen jalkapalloilija ja valmentaja
2. lokakuuta – Tapani Bagge, suomalainen kirjailija
3. lokakuuta – Tommy Lee (”Tommy Lee”), yhdysvaltalainen muusikko
11. lokakuuta – Andy McCoy (”Andy McCoy”), suomalainen kitaristi ("Hanoi Rocks")
16. lokakuuta – Flea (”Flea”), yhdysvaltalais-australialainen basisti ("Red Hot Chili Peppers")
19. lokakuuta – Evander Holyfield, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari)
20. lokakuuta – Henrika Ringbom, suomalainen kirjailija
25. lokakuuta – Juha Seittonen (”Keijo Q”, ”Quuppa”), suomalainen rumpali ("Dingo (yhtye)")
1. marraskuuta – Anthony Kiedis, yhdysvaltalainen laulaja ("Red Hot Chili Peppers")
2. marraskuuta – Ron McGovney, yhdysvaltalainen basisti ("Metallica")
2. marraskuuta - Jukka Jalonen, Miesten jääkiekon maailmanmestarivalmentaja 2011
5. marraskuuta – Geir Rönning, norjalainen laulaja
11. marraskuuta – Demi Moore (”Demi Moore”), yhdysvaltalainen näyttelijä
18. marraskuuta – Kirk Hammett, yhdysvaltalainen kitaristi ("Metallica")
19. marraskuuta – Jodie Foster, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja (''Syytetty (elokuva)'')
4. joulukuuta – Aleksandr Litvinenko, venäläinen agentti (FSB everstiluutnantti)
9. joulukuuta – Sari Malkamäki, suomalainen kirjailija
13. joulukuuta – Ilkka Remes, suomalainen kirjailija
30. joulukuuta – Alessandra Mussolini, italialainen poliitikko

Kuolleita


13. tammikuuta – Ernie Kovacs, yhdysvaltalainen koomikko ja televisiokomedian uranuurtaja (s. 1919)
29. tammikuuta – Fritz Kreisler, itävaltalainen viulisti ja säveltäjä (s. 1875)
31. tammikuuta – Urpo Lauri, suomalainen kirjailija ja dramaturgi (s. 1919)
4. helmikuuta – Elli Tompuri, suomalainen näyttelijä, lausuja ja kirjailija (s. 1880)
26. helmikuuta – Laina Laine, suomalainen näyttelijä (s. 1890)
15. maaliskuuta – Arthur H. Compton, vuoden 1927 Nobelin fysiikanpalkinto saanut yhdysvaltalainen fyysikko (Comptonin ilmiö) (s. 1892)
24. maaliskuuta – Auguste Piccard, sveitsiläinen fyysikko ja tutkimusmatkailija (s. 1884)
12. huhtikuuta – Aili Somersalmi, suomalainen näyttelijä (s. 1891)
12. huhtikuuta – Urho Somersalmi, suomalainen näyttelijä (''Tukkipojan morsian'') (s. 1888)
17. huhtikuuta – Anni Collan, suomalainen naisvoimistelun kehittäjä, partiojohtaja ja kouluneuvos (s. 1876)
18. huhtikuuta – Bertel Strömmer, suomalainen arkkitehti (Hotelli Tammer) (s. 1890)
18. toukokuuta – Onni Okkonen, suomalainen taidehistorioitsija ja akateemikko (s. 1886)
31. toukokuuta – Signe Relander, presidentti Lauri Kristian Relanderin puoliso (s. 1886)
31. toukokuuta – Adolf Eichmann, saksalainen SS-everstiluutnantti (holokaustin pääsuunnittelija) (s. 1906) (teloitettiin)
6. kesäkuuta – Yves Klein, ranskalainen taidemaalari (s. 1928)
24. kesäkuuta – Kaija Rahola, suomalainen näyttelijä (s. 1920)
2. heinäkuuta – Lauri Pohjanpää, suomalainen runoilija (''Mustarastas'') (s. 1889)
6. heinäkuuta – William Faulkner (”William Faulkner”), vuoden 1949 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut yhdysvaltalainen kirjailija (''Ääni ja vimma'') (s. 1897)
10. heinäkuuta – Mikko Hovi, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1879)
4. elokuuta – V. A. Koskenniemi, oululainen runoilija (''”Finlandia (sävelruno)”'') (s. 1885)
5. elokuuta – Marilyn Monroe (”Marilyn Monroe”), yhdysvaltalainen näyttelijätär (''Piukat paikat'') (s. 1926)
7. elokuuta – Carl-Otto Bremer, suomalainen kilpa-autoilija ja toimitusjohtaja (s. 1933) (lento-onnettomuus)
9. elokuuta – Hermann Hesse, vuoden 1946 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut saksalainen kirjailija, runoilija ja taidemaalari (''Lasihelmipeli'') (s. 1877)
7. syyskuuta – Karen Blixen (”Karen Blixen”, ”Isak Dinesen”), tanskalainen kirjailija (''Talvisia tarinoita'') (s. 1885)
9. syyskuuta – Paavo Aaltonen, suomalainen voimistelija (kolminkertainen olympiavoittaja) (s. 1919)
10. syyskuuta – Mogens Wieth, tanskalainen näyttelijä (s. 1919)
14. syyskuuta – Erkki Raappana, suomalainen jääkärikenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1893)
6. marraskuuta – Kaarlo Heiskanen, suomalainen jalkaväenkenraali (Puolustusvoimat komentaja) (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1894)
7. marraskuuta – Eleanor Roosevelt, yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin puoliso) (s. 1884)
18. marraskuuta – Niels Bohr, vuoden 1922 Nobelin fysiikanpalkinto saanut tanskalainen fyysikko (Bohrin malli) (s. 1885)
18. marraskuuta – George Gé (”George Gé”), suomalainen balettimestari (s. 1893)
22. marraskuuta – René Coty, Ranskan tasavallan presidentti (s. 1882)
28. marraskuuta – Vilhelmiina (Alankomaat), Alankomaat kuningatar (s. 1880)
29. marraskuuta – Tauno Rautiainen, suomalainen toimittaja ja tietokilpailujuontaja (''Viisasten kerho'') (s. 1912)
7. joulukuuta – Kirsten Flagstad, norjalainen oopperalaulaja (s. 1895)
11. joulukuuta − Jorma Valkama, suomalainen yleisurheilija (s. 1928)
24. joulukuuta – Wilhelm Ackermann, saksalainen matemaatikko (Ackermannin funktio) (s. 1896)
28. joulukuuta – Antti Wihuri, suomalainen laivanvarustaja, merenkulkuneuvos ja suurlahjoittaja (s. 1883)

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Lev Landau
Nobelin kemianpalkinto: Max Perutz ja John Kendrew
Nobelin lääketieteen palkinto: Francis Crick, James D. Watson ja Maurice Wilkins
Nobelin kirjallisuuspalkinto: John Steinbeck
Nobelin rauhanpalkinto: Linus Pauling

Kirjoja


''Puuhevonen pakkasessa'' – Aapeli
''Tuuli vei, tuuli toi'' – Aino Räsänen
''Äänetön kevät'' – Rachel Carson
''Matka Charleyn kanssa'' – John Steinbeck
''Murhenäytelmä hautausmaalla'' – Maria Lang
''Täällä Pohjantähden alla 3'' – Väinö Linna
''Kylän koirat'' – Veikko Huovinen
''Punainen laituri'' – Mauri Sariola
''Kokkahuilu'' – Olli (Väinö Nuorteva)
''Palaa ne linnut vielä'' – Oiva Paloheimo

Muuta


Elokuvavuosi 1962

Lähteet


Luokka:1962
af:1962
am:1962 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1962
an:1962
frp:1962
ast:1962
gn:1962
av:1962
ay:1962
az:1962
id:1962
ms:1962
bn:১৯৬২
zh-min-nan:1962 nî
map-bms:1962
jv:1962
su:1962
be:1962
be-x-old:1962
bh:१९६२
bcl:1962
bs:1962
br:1962
bg:1962
ca:1962
cv:1962
cs:1962
co:1962
cy:1962
da:1962
de:1962
et:1962
el:1962
en:1962
myv:1962 ие
es:1962
eo:1962
eu:1962
fa:۱۹۶۲ (میلادی)
hif:1962
fo:1962
fr:1962
fy:1962
fur:1962
ga:1962
gv:1962
gag:1962
gd:1962
gl:1962
gan:1962年
xal:1962 җил
ko:1962년
hy:1962
hi:१९६२
hr:1962.
io:1962
ilo:1962
bpy:মারি ১৯৬২
ia:1962
ie:1962
os:1962-æм аз
is:1962
it:1962
he:1962
kn:೧೯೬೨
pam:1962
ka:1962
csb:1962
kk:1962 жыл
kw:1962
sw:1962
kv:1962 во
ht:1962 (almanak gregoryen)
ku:1962
la:1962
lv:1962. gads
lb:1962
lt:1962 m.
lij:1962
li:1962
ln:1962
jbo:1962moi
lmo:1962
hu:1962
mk:1962
ml:1962
krc:1962 джыл
mi:1962
mr:इ.स. १९६२
arz:1962
mn:1962
my:၁၉၆၂
nah:1962
nl:1962
nds-nl:1962
ne:सन् १९६२
new:ई सं १९६२
ja:1962年
nap:1962
frr:1962
no:1962
nn:1962
nrm:1962
nov:1962
oc:1962
mhr:1962
uz:1962
pa:੧੯੬੨
pi:१९६२
pnb:1962
pap:1962
nds:1962
pl:1962
pt:1962
ty:1962
ksh:Joohr 1962
ro:1962
qu:1962
ru:1962 год
rue:1962
sah:1962
se:1962
stq:1962
sq:1962
scn:1962
simple:1962
sk:1962
sl:1962
so:1962
ckb:١٩٦٢
sr:1962
sh:1962
sv:1962
tl:1962
ta:1962
tt:1962 ел
te:1962
tet:1962
th:พ.ศ. 2505
vi:1962
tg:1962
tpi:1962
tr:1962
tk:1962
udm:1962 ар
uk:1962
ur:1962ء
vec:1962
vo:1962
fiu-vro:1962
wa:1962
vls:1962
war:1962
yi:1962
yo:1962
zh-yue:1962年
diq:1962
zea:1962
bat-smg:1962
zh:1962年

1964

Tapahtumia


tammi–maaliskuu


1. tammikuuta – Forssa muuttui kaupungiksi ja Lapua kauppalaksi. Naantalin maalaiskunta liitettiin Naantalin kaupunkiin.
1. tammikuuta – Bolivia, Norsunluurannikko ja Tšekkoslovakia tulivat YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi vuoden 1965 loppuun saakka ulottuneelle kaksivuotiskaudelle.
1. tammikuuta − Suomessa tuli voimaan uusi liikevaihtoverolaki.
1. tammikuuta – Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaos Talja ilmoitti, että noin 900 ihmistä oli saanut surmansa liikenneonnettomuuksissa vuoden 1963 aikana.
2. tammikuuta – Ghanan presidenttiä Kwame Nkrumahia vastaan tehtiin murhayritys.
3. tammikuuta – Ylitornion ja Pellon välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
5. tammikuuta – Ensimmäinen tapaaminen katolisen ja ortodoksisen kirkon ylimmän tason edustajien välillä sitten 1400-luvun. Paavi Paavali VI ja patriarkka Athenagoras I tapasivat Jerusalemissa.
9. tammikuuta – Yhdysvallat sotilaiden ja panamalaisten välinen yhteenotto Panaman kanavan alueella johti 25 ihmisen kuolemaan ja kansainväliseen selkkaukseen.
10. tammikuuta – Panama katkaisi diplomaattisuhteensa Yhdysvaltoihin.
11. tammikuuta – Yhdysvaltain lääkintöhallituksen ylijohtaja Luther Terry raportoi, että tupakointi voi olla vaarallista terveydelle.
12. tammikuuta – Nationalistikapinalliset kaatoivat Sansibarin arabihallituksen.
13. tammikuuta – Kuuban johtaja Fidel Castro saapui ensimmäiselle vierailulleen Neuvostoliittoon.
22. tammikuuta – Kenneth Kaundasta tuli ensimmäinen Pohjois-Rhodesian presidentti.
28. tammikuuta – Neuvostoliitto ilmavoimat ampui alas USA:n hävittäjäkoneen, joka eksyi Saksan demokraattinen tasavaltan puolelle Erfurtin lähellä. Kaikki miehistön jäsenet saivat surmansa.
29. tammikuuta – Neuvostoliitto laukaisi kaksi satelliittia, ''Elektron I'' ja ''Elektron II'' samalla kantoraketilla.
29. tammikuuta – Innsbruckissa alkoivat 1964 talviolympialaiset.
30. tammikuuta – Kenraalimajuri Nguyễn Khánh kaappasi vallan Duong Van Minhiltä Etelä-Vietnamissa.
30. tammikuuta − Suomen Sosialidemokraattinen Puolue kansanedustaja Väinö Tikanoja kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Akseli Roden.
1. helmikuuta - The Beatles nousee ensimmäistä kertaa listaykköseksi Yhdysvalloissa kappaleella I Want To Hold Your Hand
6. helmikuuta – Kuuba katkaisi veden saannin Yhdysvaltain tukikohtaan Guantanamo Bayn laivastotukikohta Yhdysvaltain vangittua neljä päivää aikaisemmin neljä kuubalaista kalastusalusta Floridan rannikolla.
11. helmikuuta – Kreikkalaisten ja turkkilaisten välisiä yhteenottoja puhkesi Limassolissa Kypros.
11. helmikuuta – Kiinan tasavalta katkaisi diplomaattiset suhteet Ranskaan sen tunnustettua Kiinan kansantasavalta. Myös Yhdysvallat arvosteli voimakkaasti Ranskan päätöstä.
21. helmikuuta – Tamvision koko osakekanta siirtyi Yleisradion omistukseen.
27. helmikuuta – Suomen Kulttuurirahasto vietti 25-vuotisjuhliaan.
28. helmikuuta − SDP:n kansanedustaja Georg Eriksson kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Veikko Mattila.
4. maaliskuuta – Malta sai itsenäisyyden.
6. maaliskuuta – Konstantin II tuli Kreikka kuningas.
11. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Viroon, jossa vierailun isäntänä oli Viron puoluejohtaja Johannes Käbin.
14. maaliskuuta – Jury tuomitsi Jack Rubyn syylliseksi John F. Kennedyn murhasta epäillyn Lee Harvey Oswaldin murhaan.
17. maaliskuuta – Helsingin poliisilaitos hylkäsi Eläintarhan ajot järjestäjien lupahakemuksen ja kielsi Eläintarhan radan käytön moottoriurheiluun, koska rata katsottiin edellisinä vuosina sattuneiden vakavien onnettomuuksien vuoksi hengenvaaralliseksi. Vuoden 1963 ajot jäivät siten viimeisiksi.
20. maaliskuuta – Euroopan avaruusjärjestön edeltäjä ESRO (''European Space Research Organization'') perustettiin 14. kesäkuuta 1962 allekirjoitetun sopimuksen mukaan.
25. maaliskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant nimitti suurlähettiläs Sakari Tuomiojan Kyproksen kriisin sovittelijaksi.
26. maaliskuuta – Puolustusministeri Robert McNamara vahvisti uudelleen Yhdysvaltain tuen Etelä-Vietnamin hallitukselle kommunismia vastaan. Vietnamin sota tapahtumat laajenivat entisestään.
27. maaliskuuta – Pitkäperjantain maanjäristys Alaskassa. Richterin asteikoltaan 9,2 ollut järistys on voimakkain tunnettu maanjäristys Pohjois-Amerikan historiassa. Järistys aiheutti valtavaa tuhoa Anchoragessa.
28. maaliskuuta – Ensimmäinen piraattiradio, ''Radio Caroline'', perustettiin.
31. maaliskuuta – Armeija syrjäytti Brasilian presidentti João Goulartin. Tätä seurasi 21-vuotinen diktatuuri.

huhti–kesäkuu


1. huhtikuuta – Sairausvakuutus tuli Suomessa voimaan viimeisimpien maiden joukossa Euroopassa.
5. huhtikuuta – Tuntematon henkilö ampui Bhutanin päämiehen Jigme Dorfin Puncholingissa, lähellä Intian rajaa.
6. huhtikuuta – Neuvostoliiton puoluelehti ''Pravda'' moitti Maalaisliitto puheenjohtajaa V. J. Sukselainen siitä, että tämä oli osallistunut vanhojen virolaisten ystäviensä järjestämiin juhliin Ruotsissa.
9. huhtikuuta – Oikeudenkäynti vakoilusta syytettyä eversti Stig Wennerströmiä vastaan alkoi Tukholmassa.
19. huhtikuuta – Prikaatikenraali Kouprasith Abhayin vallankaappaus syrjäytti Laosin hallituksen.
20. huhtikuuta – Lyndon B. Johnson ja Nikita Hruštšov ilmoittivat samanaikaisesti New Yorkissa ja Moskovassa aikeista vähentää ydinaseiden tuotantoa.
20. huhtikuuta – Nelson Mandela piti puheensa ''I Am Prepared to Die'' Rivonian oikeudenkäynnin aluksi.
25. huhtikuuta – Rauhanturvaaminen lähti yhdysvaltalaisilla joukkojenkuljetuskoneilla Helsinki-Vantaan lentoasemalta Kypros.
26. huhtikuuta – Tanganjika ja Sansibar yhdistyivät Tansaniaksi.
26. huhtikuuta – Valtiokonttorin pääjohtaja Esa Kaitila valittiin Suomen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
26. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi lain YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevien suomalaisten palvelussuhteista, oikeudellisesta asemasta ja sosiaaliturvasta.
30. huhtikuuta − Kokoomus kansanedustaja, rehtori Olli Aulanko kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli varatuomari Timo Mäki.
5. toukokuuta – 14 säiliövaunua ja yli 200 tonnia bensiiniä ja kevyttä polttoöljyä tuhoutui junapalossa Kouvolan ja Mikkelin välisellä rataosalla Mäntyharjulla lähellä Outisen seisaketta. Onnettomuuden aiheutti erään vaunun akselin laakerien ylikuumeneminen.
11. toukokuuta − Suomen Kansan Demokraattinen Liitto:n kansanedustaja, joulukuussa 1963 kuolleen Yrjö Murto tilalle eduskuntaan tullut Johannes Mustonen kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Paavo Lagerroos.
14. toukokuuta – Ruotsin valtiopäivien perustuslakivaliokunta moitti entistä ulkoministeriä Östen Undénia siitä, ettei tämä ollut erottanut Stig Wennerströmiä ulkoministeriön palveluksesta, vaikka hän oli ollut tietoinen Wennerströmin vakoilutoiminnasta.
20. toukokuuta – Suomen YK-pataljoonaan kuulunut alikersantti Juhani Matikainen sai surmansa turkkilaisten kanssa käydyssä laukaustenvaihdossa Kyproksella. 22-vuotias Matikainen oli ensimmäinen YK-tehtävissä kaatunut suomalainen.
24. toukokuuta – Ihmisiä tallautui kuoliaaksi Perun ja Argentiinan välisessä jalkapallo-ottelussa Perun pääkaupungissa Limassa. Kotiyleisö ryntäsi kentälle suututtuaan erotuomarin päätökseen, jolloin heikompivoimaiset jäivät jalkoihin.
24. toukokuuta – Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (TPSL) hylkäsi sopimusluonnoksen SDP:n kanssa. Aarre Simonen valittiin puheenjohtajaksi Emil Skogin tilalle, joka siirtyi takaisin SDP:hen.
3. kesäkuuta – Korean tasavalta presidentti Park Chung-hee julisti sotatilalain Soul (kaupunki) poliisin oltua kykenemätön 10 000 mielenosoittajan hallintaan. Protestit alkoivat aikeesta palauttaa diplomaattiset ja kauppasuhteet Japaniin.
12. kesäkuuta – Nelson Mandela ja seitsemän muuta tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Etelä-Afrikka.
12. kesäkuuta – Eversti Stig Wennerström tuomittiin vakoilusta elinkautiseen pakkotyöhön. Lisäksi hän menetti sotilasarvonsa ja hänet tuomittiin maksamaan Ruotsin valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä lähes 500 000 kruunua.
13. kesäkuuta – Tohtori Johannes Virolainen valittiin Maalaisliitto uudeksi puheenjohtajaksi. Hän voitti edeltäjänsä V. J. Sukselaisen vain niukasti äänin 888–866.
25. kesäkuuta – Vatikaani tuomitsi ehkäisypillerin.

heinä–syyskuu


4. heinäkuuta – Suomen ensimmäinen ruletti avattiin Maarianhaminan seurahuoneella.
6. heinäkuuta – Malawi julistautui itsenäiseksi.
8. heinäkuuta – Kansainvälinen työjärjestö Kansainvälinen työjärjestö tuomitsi Etelä-Afrikka harjoittaman rotuerottelupolitiikan.
27. heinäkuuta – Vietnamin sota: Vietnamiin lähetettiin vielä 5 000 sotilasneuvonantajaa, Yhdysvaltain joukkojen kokonaismääräksi tuli 21 000.
2. elokuuta – Ensimmäinen Tonkininlahden välikohtaus.
5. elokuuta – Operaatio ”Pierce Arrow”: Yhdysvaltain lentokoneet tukialus ''USS Ticonderogalta'' ja '' USS Constellationilta'' iskivät Vietnam kostoksi hyökkäyksestä hävittäjiä vastaan Tonkininlahti.
5. elokuuta – Kapinallisten simba-armeija hyökkäsi Kongon demokraattinen tasavalta Stanleyvilleen (nyk. Kisangani) ja otti 1 000 länsimaista panttivankia.
16. elokuuta – Etelä-Vietnamissa tuli voimaan uusi perustuslaki jonka kirjoittamisessa Yhdysvaltain lähetystö auttoi.
2. syyskuuta – Neuvostoliiton puoluelehti ''Pravda'' rinnasti Kiinan kansantasavalta pyrkimykset alueidensa laajentamiseksi Natsi-Saksa. Kiina oli esittänyt laajoja aluevaatimuksia useille naapurimailleen.
5. syyskuuta – NASA laukaisi ensimmäisen geofysikaalisen observatorion OGO-1 kiertoradalle.
12. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Reino Lehto Lehdon hallitus ja nimitti Johannes Virolainen muodostaman uuden Virolaisen hallitus. Lehto nimitettiin Uudenmaan läänin maaherraksi 18. syyskuuta. Edellinen maaherra Väinö Meltti oli kuollut toukokuussa.
15. syyskuuta – Puoluejohtaja Nikita Hruštšov sanoi Neuvostoliiton kehittäneen ”hirvittäviä uusia aseita”, mikä herätti laajaa mielipiteiden vaihtoa kautta maailman.
18. syyskuuta – Kreikka kuningas Konstantin II ja prinsessa Anne-Marie vihittiin avioliittoon Ateenassa.
24. syyskuuta – Warrenin komission raportti presidentti John F. Kennedyn murhasta julkaistiin.
27. syyskuuta – Järvenpäässä paljastettiin Erkki Eronen veistämä Jean Sibelius patsas.

loka–joulukuu


4. lokakuuta – Suomen Kunnallisvaalit 1964 ensimmäinen päivä. Parhaiten vaaleissa menestyi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, eniten paikkoja menettivät Suomen Pientalonpoikien Puolue.
10. lokakuuta – Kesäolympialaiset 1964 avajaiset.
11. lokakuuta – Helsingin hiippakunta piispa Martti Simojoki vihittiin arkkipiispaksi edellisen arkkipiispan Ilmari Salomies jäätyä eläkkeelle.
12. lokakuuta – Neuvostoliiton ”Voshod 1” oli ensimmäinen avaruusalus, jossa oli usean hengen miehistö ilman avaruuspukuja.
14. lokakuuta – Martin Luther King, Jr. sai nuorimpana koskaan palkittuna Nobelin rauhanpalkinto rasismin vastaisesta työstään.
14. lokakuuta – Nikita Hruštšov syrjäytettiin Neuvostoliiton johdosta, Leonid Brežnev ja Aleksei Kosygin ottivat vallan.
15. lokakuuta – Yhdistynyt kuningaskunta Työväenpuolue (Yhdistynyt kuningaskunta) voitti vaalit päättäen konservatiivien 13 vuoden vallan. Harold Wilsonista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
16. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen atomipomminsa Sinkiangissa.
24. lokakuuta – Pohjois-Rhodesia itsenäistyi Sambiana.
3. marraskuuta – Bolivian presidentti Víctor Paz Estenssoron hallitus syrjäytettiin kenraali Alfredo Obando Candian vallankaappauksessa.
3. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson voitti vaaleissa haastajansa Barry Goldwaterin.
10. marraskuuta – Australia päätti palauttaa asevelvollisuuden Indonesian Borneon sodan vuoksi.
22. marraskuuta – Helsingin hiippakunnan uusi piispa Aarre Lauha vihittiin virkaansa.
24. marraskuuta – Belgialaiset laskuvarjojoukot ja palkkasoturit valtasivat Stanleyvillen, mutta usea panttivanki sai surmansa taistelussa.
28. marraskuuta – Yhdysvaltain turvallisuusneuvosto päätti suositella Pohjois-Vietnamin pommitusten laajentamista.
30. marraskuuta – Brittiläinen valtiomies Sir Winston Churchill täytti 90 vuotta.
1. joulukuuta – Malta, Malawi ja Sambia hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi, jolloin järjestön jäsenmäärä nousi 115:een.
3. joulukuuta – Radioinsinööriseura muutti nimensä Elektroniikkainsinöörien seuraksi.
5. joulukuuta – ''Hufvudstadsbladet'' täytti sata vuotta.
7. joulukuuta – Lahti Radioasema mykistyi antennilankojen pudottua maahan kovassa tuulessa.
8. joulukuuta – Raumalla hukkui 28 ihmistä, kun satamahinaaja törmäsi puolustusvoimien moottoriveneeseen, joka oli viemässä vieraita Kuuskajaskarin linnakesaaren alokastanssiaisiin.
10. joulukuuta – Nobelin palkinnot jaettiin Tukholmassa ja Oslossa. Ranskalainen kirjailija Jean-Paul Sartre oli Ruotsin akatemialle lähettämässään kirjeessä kieltäytynyt hänelle myönnetystä kirjallisuuspalkinnosta "henkilökohtaisista syistä". Kirjallisuuspalkintoa olivat aiemmin kieltäytyneet vastaanottamasta George Bernard Shaw vuonna 1925 ja Boris Pasternak vuonna 1958.
11. joulukuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi Suomen kansanopistolaitoksen 75-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa Hannu Salaman romaanin ''Juhannustanssit'' ja teoksen kustantajan Otava (kirjankustantamo). Arkkipiispan mielipiteen katsottiin yleisesti edustavan kirkon virallista kantaa. Tästä syttyi ”Salama-sota”.
11. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti taidemaalari Sam Vannin Akateemikko. Samalla Kekkonen esitti Suomen Akatemiaa koskevan lain kumoamista, koska akatemia ei hänen mielestään ollut täyttänyt siihen asetettuja odotuksia.
14. joulukuuta – Jean-Paul Sartre kieltäytyi Nobelin kirjallisuuspalkinto.
17. joulukuuta – Ryhmä Kokoomus kansanedustajia Margit Borg-Sundmanin johdolla teki ''Juhannustanssit''-romaaniin viitaten eduskuntakyselyn siitä, onko hallitus tietoinen, että ”maassa julkaistaan lain vastaisesti jumalanpilkkaa sisältävää ja sukupuolikuria loukkaavaa kirjallisuutta”. Kyselyn olivat allekirjoittaneet Borg-Sundmanin lisäksi muiden muassa Aksel Airo, Reino Ala-Kulju, Anna-Liisa Linkola, Olavi Lähteenmäki ja Juha Rihtniemi.
21. joulukuuta – Neuvostoliiton valtionpäämies Anastas Mikojan saapui vierailulle Suomeen ja luovutti sen aikana presidentti Urho Kekkoselle Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkki.
23. joulukuuta – Nobel-palkittu tohtori Martin Luther King, Jr. sanoi pitävänsä mahdollisena, että Yhdysvalloissa on 25 vuoden kuluttua mustaihoinen presidentti.
29. joulukuuta – Maisteri Eino S. Repo valittiin Yleisradion uudeksi pääjohtajaksi eläkkeelle jäävän Einar Sundströmin tilalle.
31. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi pakinoitsija Väinö Nuortevalle ''(Olli)'' professorin arvonimen.

tuntematon päivämäärä


Yleisradio osti TES-TV ja muutti sen nimeksi TV2. Samalla Suomen Televisio -kanavan nimeksi tuli TV1.
BASIC-ohjelmointikieli kehitettiin.

Syntyneitä


2. tammikuuta - Taisto Oksanen, suomalainen näyttelijä
6. tammikuuta – Jyrki Kasvi, suomalainen kansanedustaja
7. tammikuuta – Nicolas Cage (”Nicolas Cage”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Leaving Las Vegas'')
15. tammikuuta – Osmo Tapio Räihälä, suomalainen säveltäjä
27. tammikuuta – Bridget Fonda, yhdysvaltalainen näyttelijä
5. helmikuuta – Antti Pääkkönen, suomalainen näyttelijä
5. helmikuuta – Duff McKagan (”Duff McKagan”), yhdysvaltalainen basisti ("Guns N' Roses")
18. helmikuuta – Matt Dillon, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Sekaisin Marista'')
9. maaliskuuta – Juliette Binoche, ranskalainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Englantilainen potilas'')
11. maaliskuuta – Raimo Helminen, suomalainen jääkiekkoilija
11. maaliskuuta – Leena Lehtolainen, suomalainen rikoskirjailija (''Ensimmäinen murhani'')
17. maaliskuuta – Leena Vanamo, suomalainen iskelmälaulaja
19. maaliskuuta – Olli Lindholm, suomalainen laulaja ja kitaristi ("Yö (yhtye)")
7. huhtikuuta – Russell Crowe, uusiseelantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Gladiator'')
12. huhtikuuta – Claudia Jung, saksalainen laulaja
15. huhtikuuta – Jope Ruonansuu (”Jope Ruonansuu”), suomalainen muusikko, näyttelijä ja koomikko
16. huhtikuuta – Anders Jacobsson ja Sören Olsson, ruotsalainen kirjailija
17. huhtikuuta – Maynard James Keenan, yhdysvaltalainen laulaja ("A Perfect Circle")
18. huhtikuuta – Anne Holmlund, suomalainen poliitikko
25. huhtikuuta – Andy Bell (laulaja), brittiläinen laulaja ("Erasure")
3. toukokuuta – Ron Hextall, kanadalainen jääkiekkoilija
9. toukokuuta - Reijo Paananen, suomalainen poliitikko
19. toukokuuta – Timo Parvela, suomalainen kirjailija
26. toukokuuta – Lenny Kravitz (”Lenny Kravitz”), yhdysvaltalainen kitaristi ja laulaja
22. kesäkuuta – Amy Brenneman, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. kesäkuuta – Tommi Mäkinen, suomalainen ralliajaja (nelinkertainen maailmanmestari)
30. kesäkuuta – Anu Hälvä, suomalainen näyttelijä ja laulaja
9. heinäkuuta – Courtney Love (”Courtney Love”), yhdysvaltalainen muusikko ("Hole")
26. heinäkuuta – Sandra Bullock, yhdysvaltalais-saksalainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Elämä pelissä'')
30. heinäkuuta – Vivica A. Fox, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. syyskuuta – Keanu Reeves, libanonilaissyntyinen kanadalainen näyttelijä (''Matrix'')
13. syyskuuta – Kari Hietalahti, suomalainen näyttelijä
15. syyskuuta – Sirpa Kähkönen, suomalainen kirjailija
30. syyskuuta – Monica Bellucci, italialainen näyttelijä ja valokuvamalli
14. lokakuuta – Eve Hietamies (”Eve Hietamies”), suomalainen kirjailija ja toimittaja (''Huomenna on paremmin'')
23. lokakuuta – Robert Trujillo (”Rob Trujillo”), yhdysvaltalainen basisti ("Metallica")
26. lokakuuta – Marc Lépine, kanadalainen sarjamurhaaja (k. 1989)
31. lokakuuta – Marco van Basten, alankomaalainen jalkapalloilija
9. joulukuuta – Paul Landers, saksalainen kitaristi ("Rammstein")
13. joulukuuta – Hideto Matsumoto, japanilainen muusikko ("X Japan") (k. 1998)

Kuolleita


4. tammikuuta – Severi Savonen, suomalainen tuberkuloosilääkäri ja kansanterveystyön edistäjä (s. 1886)
18. tammikuuta – Tyko Reinikka, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (s. 1887)
29. tammikuuta – Alan Ladd, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Etäisten laaksojen mies'') (s. 1913)
8. helmikuuta – Ernst Kretschmer, saksalainen psykiatri (s. 1888)
15. helmikuuta – Aarne Blick, suomalainen jääkärikenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1894)
6. maaliskuuta – Paul I, Kreikka kuningas (s. 1901)
9. maaliskuuta – Paul von Lettow-Vorbeck, saksalainen kenraali (Saksan joukkojen komentaja Itä-Afrikassa ensimmäisessä maailmansodassa) (s. 1870)
16. maaliskuuta – Väinö Arola, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos (s. 1893)
23. maaliskuuta – Peter Lorre (”Peter Lorre”), unkarilaissyntyinen näyttelijä (''Maltan haukka (vuoden 1941 elokuva)'') (s. 1904)
5. huhtikuuta – Douglas MacArthur, yhdysvaltalainen kenraali (s. 1880)
14. huhtikuuta – Rachel Carson, yhdysvaltalainen biologi ja kirjailija (''Äänetön kevät'') (s. 1907)
16. huhtikuuta – Jorma Korpela, suomalainen kirjailija (s. 1910)
29. huhtikuuta – Hilma Jalkanen, suomalainen naisvoimistelun uranuurtaja (s. 1889)
3. toukokuuta – Gösta Diehl, suomalainen taidemaalari (s. 1899)
3. toukokuuta – Väinö Meltti, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1898)
4. toukokuuta – Kaarel Robert Pusta, virolainen poliitikko ja diplomaatti (s. 1883)
9. toukokuuta – Lauri Simonsuuri, suomalainen kansanrunoudentutkija (s. 1910)
17. toukokuuta – Otto Wille Kuusinen, suomalais-neuvostoliittolainen kommunistipoliitikko (Terijoen hallitus pääministeri) (s. 1881)
27. toukokuuta – Ruben Oskar Auervaara, suomalainen huijari (s. 1906)
27. toukokuuta – Jawaharlal Nehru (”Pandit Nehru”), ensimmäinen Intian pääministeri (s. 1889)
3. kesäkuuta – Frans Eemil Sillanpää (”Taata”), vuoden 1939 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut suomalainen kirjailija (''Hurskas kurjuus'') (s. 1888)
19. heinäkuuta – Olavi Paavolainen, suomalainen kirjailija (''Synkkä yksinpuhelu'') (s. 1903)
23. heinäkuuta – Oskari Lehtonen, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1889)
7. elokuuta – Aleksander Zawadzki, Puolan presidentti (s. 1899)
12. elokuuta – Ian Fleming, brittiläinen kirjailija (''James Bond'') (s. 1908)
13. elokuuta – Oiva Kallio, suomalainen arkkitehti (Äyräpään kirkko) (s. 1884)
21. elokuuta – Palmiro Togliatti, italialainen kommunistijohtaja (s. 1893)
24. elokuuta – Uuno Alanko (”Uno Alanco”), suomalainen taidemaalari (s. 1878)
28. elokuuta – Yrjö Suomalainen, suomalainen viulisti ja musiikkikirjailija (s. 1893)
9. syyskuuta – Sakari Tuomioja, suomalainen poliitikko ja diplomaatti (virkamieshallituksen Suomen pääministeri) (s. 1911)
13. syyskuuta – Lempi Jääskeläinen, suomalainen kirjailija (s. 1900)
21. syyskuuta – Otto Grotewohl, Saksan demokraattinen tasavalta pääministeri (s. 1894)
28. syyskuuta – Harpo Marx, yhdysvaltalainen koomikko (''Marxin veljekset'') (s. 1888)
15. lokakuuta – Cole Porter, yhdysvaltalainen säveltäjä (”Love for Sale (kappale)”) (s. 1891)
20. lokakuuta – Herbert Hoover, Yhdysvaltain presidentti (s. 1874)
26. lokakuuta – Louis Sparre, ruotsalais-suomalainen taidemaalari (s. 1863)
29. lokakuuta – Väinö Salovaara, suomalainen poliitikko (s. 1888)
8. marraskuuta – Viljo Revell, suomalainen arkkitehti (Toronton kaupungintalo) (s. 1910)
12. marraskuuta – Rickard Sandler, Ruotsin pääministeri (s. 1884)
28. marraskuuta – Ville Pörhölä, suomalainen moukarinheittäjä ja kuulantyöntäjä (olympiavoittaja) (s. 1897)
6. joulukuuta – Pentti Eskola (geologi), suomalainen geologi (Eskolaiitti) (s. 1883)
19. joulukuuta – Mauno Vannas, suomalainen silmälääkäri, professori ja poliitikko (s. 1891)

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Townes, Nikolai Basov ja Aleksandr Prohorov
Nobelin kemianpalkinto: Dorothy Crowfoot Hodgkin
Nobelin lääketieteen palkinto: Konrad Bloch ja Feodor Lynen
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Jean-Paul Sartre (kieltäytyi palkinnosta)
Nobelin rauhanpalkinto: Martin Luther King, Jr.

Kirjoja


''Ihmiskunnan viholliset I-II'' – Mika Waltari
''Suomen herttua Juhana'' – Ursula Pohjolan-Pirhonen
''Juhannustanssit'' – Hannu Salama
''Maa on syntinen laulu'' – Timo K. Mukka
''Viiden tien risteys'' – Mauri Sariola

Muuta


Elokuvavuosi 1964

Viitteet


Luokka:1964
af:1964
am:1964 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1964
an:1964
frp:1964
ast:1964
gn:1964
av:1964
ay:1964
az:1964
id:1964
ms:1964
bn:১৯৬৪
zh-min-nan:1964 nî
map-bms:1964
jv:1964
su:1964
be:1964
be-x-old:1964
bh:१९६४
bcl:1964
bs:1964
br:1964
bg:1964
ca:1964
cv:1964
cs:1964
co:1964
cy:1964
da:1964
de:1964
et:1964
el:1964
en:1964
myv:1964 ие
es:1964
eo:1964
eu:1964
fa:۱۹۶۴ (میلادی)
hif:1964
fo:1964
fr:1964
fy:1964
fur:1964
ga:1964
gv:1964
gag:1964
gd:1964
gl:1964
gan:1964年
xal:1964 җил
ko:1964년
hy:1964
hi:१९६४
hr:1964.
io:1964
ilo:1964
bpy:মারি ১৯৬৪
ia:1964
ie:1964
os:1964-æм аз
is:1964
it:1964
he:1964
kn:೧೯೬೪
pam:1964
ka:1964
csb:1964
kk:1964 жыл
kw:1964
sw:1964
kv:1964 во
ht:1964 (almanak gregoryen)
ku:1964
la:1964
lv:1964. gads
lb:1964
lt:1964 m.
lij:1964
li:1964
ln:1964
jbo:1964moi
lmo:1964
hu:1964
mk:1964
ml:1964
krc:1964 джыл
mi:1964
mr:इ.स. १९६४
arz:1964
my:၁၉၆၄
nah:1964
nl:1964
nds-nl:1964
ne:सन् १९६४
ja:1964年
nap:1964
frr:1964
no:1964
nn:1964
nrm:1964
nov:1964
oc:1964
mhr:1964
uz:1964
pa:੧੯੬੪
pi:१९६४
pnb:1964
pap:1964
nds:1964
pl:1964
pt:1964
ty:1964
ksh:Joohr 1964
ro:1964
qu:1964
ru:1964 год
rue:1964
sah:1964
se:1964
stq:1964
sq:1964
scn:1964
simple:1964
sk:1964
sl:1964
so:1964
ckb:١٩٦٤
sr:1964
sh:1964
sv:1964
tl:1964
ta:1964
tt:1964 ел
te:1964
tet:1964
th:พ.ศ. 2507
vi:1964
tg:1964
tpi:1964
tr:1964
tk:1964
udm:1964 ар
uk:1964
ur:1964ء
vec:1964
vo:1964
fiu-vro:1964
wa:1964
vls:1964
war:1964
yi:1964
yo:1964
zh-yue:1964年
diq:1964
zea:1964
bat-smg:1964
zh:1964年

1966

Tapahtumia


tammikuu


1. tammikuuta – Eversti Jean-Bédel Bokassa kaappasi vallan Keski-Afrikan tasavalta. Bokassa syytti edeltäjäänsä David Dackoa veljeilystä Kiinan kansantasavalta kanssa.
1. tammikuuta – Paavi Paavali VI vetosi Etelä-Vietnam ja Vietnam sekä Yhdysvaltain, Neuvostoliiton ja Kiinan johtajiin Vietnamin sodan pikaiseksi lopettamiseksi.
1. tammikuuta – Kurikka ja Raision kunnat muuttuivat kauppaloiksi, Aitolahti kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin ja Vuosaari liitettiin Vantaa (nyk. Vantaa) Helsinkiin.
1. tammikuuta – Ammattikasvatushallitus aloitti toimintansa.
4. tammikuuta – Sotilasvallankaappaus Ylä-Voltassa (nykyinen Burkina Faso).
4. tammikuuta – Intian ja Pakistanin pääministerit tapasivat Moskovassa.
5. tammikuuta – Konrad Adenauer, entinen Saksan liittokansleri, täytti 90 vuotta.
10. tammikuuta – Pakistanin ja Intian rauhanneuvottelut päättyivät menestyksekkäästi.
15. tammikuuta – Väkivaltainen vallankaappaus Nigeriassa.
15. tammikuuta – Kreml ilmoitti rakettisuunnittelija Sergei Koroljovin kuolemasta.
17. tammikuuta – B-52 Stratofortress-pommikone törmäsi tankkeriin Espanjan yllä, kolme 70 kilotonnin vetypommia putosi Palomaresin kaupungin lähelle ja yksi mereen.
18. tammikuuta – 8 000 Yhdysvaltain sotilasta saapui Vietnamiin, joukkojen kokonaismääräksi tuli jo 190 000.
19. tammikuuta – Indira Gandhi valittiin Intian pääministeriksi, hän vannoi virkavalan 24. tammikuuta.
20. tammikuuta – Unkarissa oli mielenosoituksia ruoan hinnan vuoksi.
20. tammikuuta – Ralliautoilija Pauli Toivonen voitti Monte Carlon rallin Citroënilla. Nopeimmin ajaneen Timo Mäkinen, kuten kaikkien muidenkin Minillä ajaneiden, suoritus hylättiin sääntöjen vastaisten valojen vuoksi. Toivonen oli Monte Carlo -rallin toinen suomalaisvoittaja.
21. tammikuuta – Italian pääministeri Aldo Moro erosi valtakamppailun jälkeen.

helmikuu


2. helmikuuta – Kansanedustaja Aarne Saarinen syrjäytti Aimo Aaltonen Suomen kommunistinen puolue puheenjohtajan paikalta. Puoluesihteeri Ville Pessi jatkoi tehtävässään.
3. helmikuuta – Neuvostoliiton ''Luna 9'' laskeutui Kuuhun.
4. helmikuuta – 133 henkilöä sai surmansa japanilaisen Boeing 727 -matkustajakoneen syöksyssä Tokionlahteen.
6. helmikuuta – Fidel Castro syytti Kiinan kansantasavalta neuvostovastaisen propagandan levittämisestä kuubalaissotilaiden keskuudessa.
14. helmikuuta – Australian dollari otettiin käyttöön kurssilla kaksi dollaria puntaa tai kymmentä šillinkiä kohden.
16. helmikuuta – Kiinan lehdissä syytettiin kahta tunnettua kirjailijaa kommunistipuolueen vastaisesta toiminnasta ja kerrottiin, että noin 160 000 kiinalaista kirjailijaa ja taiteilijaa oli lähtenyt tehtaisiin, maataloustöihin ja armeijaan ”Kulttuurivallankumous”.
17. helmikuuta – Hennalan varuskunta varuskunnasta karannut ''Kalevi Johannes Rissanen'' ampui konepistoolilla häntä pidättämään tulleen konstaapeli ''Reijo Harjunpään''. Poliisi pidätti Rissasen Helsingin keskustassa konepistoolein käydyn tulitaistelun päätteeksi.
23. helmikuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa nosti baath-hallituksen valtaan.
24. helmikuuta – Sotilasvallankaappaus Ghanassa nosti erotetun kenraali Ankrahan valtaan presidentti Kwame Nkrumahin ollessa ulkomailla.

maaliskuu


2. maaliskuuta – Ghanan syrjäytetty presidentti Kwame Nkrumah matkusti Guineaan, josta hän sai Turvapaikka.
4. maaliskuuta – John Lennon sanoi The Beatlesin olevan suositumpi kuin Jeesus aiheuttaen närää Yhdysvallat.
9. maaliskuuta – Joensuun kaupungintalo vaurioitui pahoin tulipalossa.
10. maaliskuuta – Alankomaat kruununprinsessa Beatrixin ja Claus von Amsbergin häät. Saksalaista sulhasta vastaan protestoitiin.
11. maaliskuuta – Indonesian presidentti Sukarno luovutti vallan kenraali Suhartolle.
11. maaliskuuta – Ranskan tasavallan presidentti Charles de Gaulle ilmoitti Ranskan vetäytyvän Pohjois-Atlantin liitto ja kaikkien sotilastukikohtien sulkemisesta vuoden loppuun mennessä.
18. maaliskuuta – Indonesian armeija sulki useita Sukarnon hallituksen ministereitä ja hänen avustajiaan vankilaan.
20. maaliskuuta – Suomessa alkoivat Eduskuntavaalit 1966. Vaalien suurin voittaja oli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, tappioita kärsivät porvaripuolueet ja SKDL.
21. maaliskuuta – Arvo Salon tekemä ''Lapualaisooppera'' sai ensi-iltansa Vanha ylioppilastalo. Salo valittiin samana päivänä Eduskuntaan.
22. maaliskuuta – International Taekwon-Do Federation perustettiin Koreassa.
23. maaliskuuta – Paavi ja Canterburyn arkkipiispa tapasivat Roomassa. Tämä oli ensimmäinen virallinen tapaaminen kirkkojen välillä 400 vuoteen.
29. maaliskuuta – Ranskan ulkoministeriö ilmoitti siirtävänsä Länsi-Saksassa olevat joukkonsa pois NATOn komennosta ja määräsi NATOn päämajan siirrettäväksi pois Ranskan alueelta maaliskuun 1967 loppuun mennessä.
31. maaliskuuta – Harold Wilsonin johtama Työväenpuolue (Yhdistynyt kuningaskunta) voitti vaalit Yhdistynyt kuningaskunta.
31. maaliskuuta – Neuvostoliitto laukaisi ''Luna 10'', josta tuli ensimmäinen Kuun kiertoradalle päässyt luotain.

huhtikuu


1. huhtikuuta – Yhteiskunnallinen korkeakoulu muuttui virallisesti Tampereen yliopistoksi.
1. huhtikuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki vihki Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professorin Erkki Kansanahon Tampereen hiippakunta uudeksi piispaksi Tampereen tuomiokirkko.
10. huhtikuuta – Neste Oil öljynjalostamo aloitti toimintansa Porvoon maalaiskunta Sköldvikissä.
14. huhtikuuta – Etelä-Vietnamin hallitus lupasi vapaat vaalit 3–5 kuukauden kuluttua vastalauseiden jälkeen.
14. huhtikuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n Rafael Paasio, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Suomen Keskusta Wiljam Sarjala ja toiseksi varapuhemieheksi Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Paavo Aitio.
16. huhtikuuta – Rhodesia sulki Ison-Britannian lähetystön Salisburyssä ja kutsui kotiin Lontoosta koko edustustonsa henkilökunnan.
18. huhtikuuta – Kiina ilmoitti lopettavansa talousavun Indonesialle.
21. huhtikuuta – Suomen Kumitehdas Oy ja Suomen Kaapelitehdas Oy päättivät yhtyä Nokia (yritys). Uuden yhtiön pääjohtajaksi tuli Suomen Kaapelitehtaan toimitusjohtaja Björn Westerlund.
22. huhtikuuta – Lapinlahti kunnan vanhainkodin mielisairasosaston palossa menehtyi 31 hoidokkia.
26. huhtikuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1972 talvikisat Japanin Sapporolle ja kesäkisat Länsi-Saksan Münchenille.
27. huhtikuuta – Paavi Paavali VI ja Neuvostoliiton päämies Andrei Gromyko tapasivat Vatikaanissa. Tämä oli ensimmäinen Katolinen kirkko ja Neuvostoliitto edustajien tapaaminen.

toukokuu


1. toukokuuta – Suomi eteläosassa oli pahoja tulvia.
4. toukokuuta – Neuvostoliitto ja italialainen autovalmistaja Fiat allekirjoittivat sopimuksen henkilöautotehtaan rakentamisesta neuvostoliittolaiseen Togliattin kaupunkiin. Tehdas valmistui vuonna 1970 ja siellä aloitettiin Lada-henkilöautojen tuotanto.
6. toukokuuta – Eduskunnassa järjestettiin ensimmäinen kyselytunti, jonka aikana kansanedustajat saivat esittää suullisia kysymyksiä ministereille.
15. toukokuuta – Etelä-Vietnamin joukot saartoivat Da Nangin.
16. toukokuuta – Mao Zedong julkaisi 23 kohdan ohjelman, mikä merkitsi Kiinan Kulttuurivallankumous alkua.
20. toukokuuta – Kreikka sattui rengasmainen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena.
24. toukokuuta – Ugandan armeija pidätti Edward Mutesa II ja valtasi hänen palatsinsa.
26. toukokuuta – Guyana itsenäistyi.
27. toukokuuta – Rafael Paasion Paasion I hallitus aloitti työnsä. Edellinen pääministeri Johannes Virolainen valittiin Paasion tilalle eduskunnan puhemieheksi ja SDP:n Veikko Kokkola ensimmäiseksi varapuhemieheksi.
28. toukokuuta – Kuuban Fidel Castro julisti maahan sotatilan Yhdysvaltain hyökkäyksen varalta.
30. toukokuuta – Helsingin Messuhallissa pidettiin Suomen kansakoululaitoksen satavuotisjuhla.
31. toukokuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk vieraili Suomessa. Helsingissä Esplanadin puistossa järjestettiin vierailun aikana suuri mielenosoitus Vietnamin sotaa vastaan.

kesäkuu


2. kesäkuuta – Yhdysvaltain ''Surveyor 1'' laskeutui Kuuhun ''Oceanus Procellarumon''iin.
3. kesäkuuta – Suomen Valtakunnan Urheiluliitto järjestämät Suomen suurkisat alkoivat Helsinki.
5. kesäkuuta – Suomen jalkapallomaajoukkue voitti Ruotsin jalkapallomaajoukkue Jalkapallo Olympiastadionilla 1-0, mikä on Suomen toistaiseksi viimeinen voitto Ruotsista.
7. kesäkuuta – Oppositio esitti Kokoomus johdolla välikysymyksen Aarre Simonen kelpoisuudesta oikeusministerin virkaan.
12. kesäkuuta – Keimolan moottorirata avattiin Vantaa.
13. kesäkuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin saapui puolisoineen vierailulle Suomeen.
16. kesäkuuta – Töölön kisahalli vanhempi osa, vuonna 1935 valmistunut A-halli, tuhoutui tulipalossa.
19. kesäkuuta – Neste Oil Porvoon öljyjalostamon vihkiäiset Kilpilahti (nykyinen Kilpilahti).
20. kesäkuuta – Ranskan tasavallan presidentti Charles de Gaulle saapui kymmenen päivän vierailulle Neuvostoliittoon. Hän kävi muun muassa Baikonurin avaruuskeskuksessa ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä.
28. kesäkuuta – Argentiinassa juntta syrjäytti presidentti Arturo Ilian ja asetti maan johtoon kenraali Juan Carlos Onganian.
29. kesäkuuta – Yhdysvallat pommitti Hanoita ja Haiphongia.
29. kesäkuuta – Opposition tekemä välikysymys oikeusministeri Aarre Simosta vastaan kaatui eduskunnassa äänin 144–45.
30. kesäkuuta – Ranska erosi virallisesti Pohjois-Atlantin liitto.
30. kesäkuuta – Suomen Valtakunnan Urheiluliitto ja Suomen Työväen Urheiluliitto päättävät elimet hyväksyivät sopimuksen liittojen välisestä avoimesta kilpailutoiminnasta, mikä merkitsi lähes 50 vuotta kestäneen suomalaisen urheilun kahtiajakoisuuden päättymistä.

heinäkuu


1. heinäkuuta – Jyväskylän Kasvatusopillinen korkeakoulu muuttui Jyväskylän yliopistoksi.
4. heinäkuuta – Vietnam julisti yleisen liikekannallepanon.
5. heinäkuuta – Indonesian parlamentti riisti syrjäytetyltä Ahmed Sukarnolta hänelle vuonna 1963 myönnetyn elinikäisen presidentin arvonimen.
7. heinäkuuta – Varsovan liitto kokous päättyi avunlupaukseen Pohjois-Vietnamille.
7. heinäkuuta – VR Group pääjohtaja Erkki Aalto erotettiin virastaan.
14. heinäkuuta – Israelin ja Syyrian hävittäjät taistelivat Jordan (joki) yllä.
14. heinäkuuta – Richard Speck surmasi kahdeksan terveydenhoitajaopiskelijaa heidän asuntolassaan Chicagossa.
16. heinäkuuta – Uusi Kiina -uutistoimisto ilmoitti, että Kiinan kansantasavalta 73-vuotias johtaja Mao Zedong oli uinut Jangtse-joessa 15 kilometriä 65 minuutissa.
19. heinäkuuta – Kansanedustaja Juho Tenhiälä erosi Liberaalit ja siirtyi Keskustapuolueeseen. LKP:n eduskuntaryhmä supistui kahdeksanhenkiseksi.
28. heinäkuuta – Yhdysvallat ilmoitti U-2-vakoilukoneen kadonneen Kuuban yllä.
29. heinäkuuta – Nigerian armeija kapinoi ja teloitti valtion johtajan kenraali Ironsin.
30. heinäkuuta – Englannin jalkapallomaajoukkue voitti Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1966 loppuottelussa Lontoossa Saksan jalkapallomaajoukkue 4-2.

elokuu


1. elokuuta – Charles Whitman ampui 16 ihmistä näkötornista Texas Austinissa.
1. elokuuta – Kenraali Yakubo Gowon kaappasi vallan Nigeriassa.
2. elokuuta – Espanja kielsi brittien sotilaskoneiden lennot Espanjan yllä.
5. elokuuta – Martin Luther King, Jr. johti marssia Chicagossa.
10. elokuuta – Saksan demokraattinen tasavalta tuomitsi Günter Laudahnin elinkautiseen vakoilusta USA:n hyväksi.
13. elokuuta – Kiina julisti ”Suuri harppaus”.
13. elokuuta – Maanjäristys Turkki: 2 394 kuollutta.
14. elokuuta – Suomen Pientalonpoikien Puolue muutti nimensä Suomen Maaseudun Puolueeksi ja valitsi puheenjohtajansa Veikko Vennamon presidenttiehdokkaakseen vuoden 1968 vaaleihin.
15. elokuuta – Syyrian ja Israelin joukot taistelivat Genesaretinjärvi.
17. elokuuta – Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat aloittivat neuvottelut Kuwaitissa Jemenin sodan päättämiseksi.
18. elokuuta – Kiinasta ilmoitettiin, että puolustusministeri Lin Biao oli nostettu arvojärjestyksessä maan toiseksi mieheksi Mao Zedongin jälkeen.
26. elokuuta – Mellakoita Ranskan Somalimaassa.
30. elokuuta – Ranska tarjosi Somalimaalle itsenäisyyttä.

syyskuu


1. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant ilmoitti, ettei hän pyri seuraavalle kaudelle Vietnamin tilanteen vuoksi.
6. syyskuuta – Valkoihoinen Dimitri Tsafendas puukotti Etelä-Afrikka pääministerin Hendrik Verwoerdin kesken parlamentin istunnon.
8. syyskuuta – Televisiosarja Star Trek alkoi Yhdysvalloissa.
9. syyskuuta – Valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkö Esko Rekola nimitettiin Valtionrautateiden uudeksi pääjohtajaksi.
12. syyskuuta – ''Gemini 11'' laukaistiin avaruuteen viimeisen kerran.
13. syyskuuta – Etelä-Afrikan entinen oikeusministeri John Vorster valittiin maan uudeksi pääministeriksi.
16. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti SDP:n kansanedustajan Kaarlo Pitsinki Uudenmaan läänin ja kaupunginjohtaja Risto Hölttä Kuopion läänin maaherraksi.
19. syyskuuta – Ranska ilmoitti vetävänsä sotilaansa pois Pohjois-Atlantin liitto sotilaskomiteasta.
19. syyskuuta – Scotland Yard ilmoitti pidättäneensä Ronald Edwardsin syytettynä Suuri junaryöstö suunnittelusta.
19. syyskuuta – Helsingin hovioikeus langetti kirjailija Hannu Salamalle kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion ”jumalanpilkkajutussa”. Kustannusyhtiö Otava (kustannusyhtiö) toimitusjohtaja Kari Reenpää tuomittiin 2 000 markan sakkoihin. Salama, Reenpää ja Otava tuomittiin yhteisesti menettämään Suomen valtiolle rikoksen tuottamana hyötynä 46 000 markkaa.
20. syyskuuta – Suomen YK-suurlähettiläs Max Jakobson valittiin YK:n erityispoliitisen komitean puheenjohtajaksi.
26. syyskuuta – Saksan demokraattinen tasavalta haki YK:n jäsenyyttä.
30. syyskuuta – Kello 24:00 Baldur von Schirach ja Albert Speer vapautettiin Spandaun vankilasta. Vankilaan jäi vielä Rudolf Hess.
30. syyskuuta – Botswana itsenäistyi.

lokakuu


3. lokakuuta – Tunisia katkaisi diplomaattisuhteet Yhdistynyt arabitasavalta.
4. lokakuuta – Basutomaa itsenäistyi ja otti nimekseen Lesotho.
7. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että kaikkien kiinalaisten opiskelijoiden on lähdettävä maasta ennen lokakuun loppua.
11. lokakuuta – Ranska ja Neuvostoliitto solmivat sopimuksen ydinaseyhteistyöstä.
17. lokakuuta – Lesotho ja Botswana hyväksyttiin Yhdistyneet kansakunnat jäseniksi, jäsenvaltioiden määrä kasvoi 121:een.
21. lokakuuta – Kahden miljoonan tonnin painoinen jätehiilivuori vyöryi Aberfanin kaivoskylään Walesissa haudaten alleen 30 taloa. Kaivostyöläiset, sotilaat ja poliisit aloittivat epätoivoisen työn hautautuneiden esiinkaivamiseksi. 144 kuolonuhrista suurin osa oli lapsia, koska kylän koulurakennus oli hiilivuoren alle hautuneiden rakennusten joukossa. Myöhemmin oikeusistuin totesi onnettomuuden syynä olleen osaltaan valtakunnallisen hiilineuvoston piittaamattomuuden varomääräyksistä. Sallitun seitsemän metrin sijaan hiilivuoren korkeus oli lähes 40 metriä.
22. lokakuuta – Espanja vaati Yhdistynyt kuningaskunta lopettamaan sotilaslennot Gibraltarille. Britannia kieltäytyi ja Espanja sulki rajan autoliikenteeltä.
25. lokakuuta – Jakartan sotilastuomioistuin tuomitsi Indonesian entisen ulkoministerin Subandrion kuolemaan vallankaappaushankkeeseen osallistumisen vuoksi.
26. lokakuuta – Pohjois-Atlantin liitto päämaja siirtyi Pariisista Brysseliin.
26. lokakuuta – Professori L. Arvi P. Poijärvi johtama koulunuudistustoimikunta jätti opetusministeri Reino Oittinen mietintönsä, jossa se ehdotti Kansakoulu- ja kansalaiskoulun tilalle uutta yhdeksänvuotista peruskoulua.
30. lokakuuta – Italian kaksi sosialistipuoluetta yhdistyivät 19 vuoden erillään olon jälkeen.

marraskuu


4. marraskuuta – Egypti ja Syyria allekirjoittivat keskinäisen puolustussopimuksen.
5. marraskuuta – 38 Afrikan maata vaati Britanniaa käyttämään voimaa Rhodesiaa vastaan.
7. marraskuuta – Professori Ilmo Hela valittiin Unescon hallituksen jäseneksi.
9. marraskuuta – Saksan liittokanslerina vuodesta 1963 toiminut Ludwig Erhard ilmoitti eroavansa virastaan.
11. marraskuuta – Espanja armahti kaikki Espanjan sisällissota aikaisista rikoksista tuomitut, käytännössä vain Falange.
11. marraskuuta – Tuhat kiloa dynamiittia räjähti Kemira tehtaalla Laukaan Vihtavuori. Dynamiittisekoittamo tuhoutui täysin ja neljä työntekijää sai surmansa.
21. marraskuuta – Armeija murskasi vallankaappausyrityksen Togossa.
29. marraskuuta – Asuntohallitus aloitti toimintansa Aravan seuraajana. Aravan pääjohtaja Olavi Lindblom jatkoi myös asuntohallituksen pääjohtajana.
30. marraskuuta – Barbados itsenäistyi.

joulukuu


1. joulukuuta – Kurt Georg Kiesingerista tuli Saksan liittokansleri.
1. joulukuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Harold Wilson ja Rhodesian Ian Smith neuvottelivat ''HMS Tigerilla'' Välimerellä.
2. joulukuuta – U Thant suostui toiseen kauteen Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerinä.
3. joulukuuta – Portugalin vastaisia mielenosoituksia Macaossa.
7. joulukuuta – Syyria tarjosi aseita Jordanian kapinallisille.
9. joulukuuta – Ilmatieteen laitos muutti uuteen toimitaloon Vuorikadulle Helsinki Kaisaniemi.
14. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 127–53 Puoluetuki käyttöönoton vuoden 1967 alusta lukien.
16. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi öljysaarron Rhodesiaa vastaan. Etelä-Afrikka ei liittynyt saartoon.
18. joulukuuta – Suomessa riehui voimakas Myrsky.
18. joulukuuta – Televisiossa esitettiin Reino Paasilinnan tekemä ohjelma ''”Vakuutusasia – sydämen asia”'', joka aiheutti vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Vakuutusyhtiö Tarmo teki ohjelmasta kantelun oikeuskanslerille, koska se katsoi joutuneensa käsitellyksi ohjelmassa epäasiallisesti.
20. joulukuuta – Harold Wilson perui kaikki Rhodesialle annetut tarjoukset ja sanoi Britannian hyväksyvän maan itsenäisyyden vain mustan enemmistöhallituksen johtamana.
31. joulukuuta – Walter Ulbricht ehdotti neuvotteluja Saksojen yhdistymisestä.
31. joulukuuta – Suomalainen 20-vuotias Tuula Höök murhattiin Englanti Jerseyn saarella. Murhaajaa ei suuretsinnöistä huolimatta onnistuttu tavoittamaan.

tuntematon päivämäärä


Maailman ensimmäinen albiinogorilla löydettiin Päiväntasaajan Guineasta. Samana vuonna se myös pyydystettiin ja kuljetettiin Barcelonan eläintarhaan. Eläintarhassa se ristittiin ''Floquet de Neuksi'' (”Lumihiutaleeksi”).

Syntyneitä


tammi-maaliskuu


1. tammikuuta – Veeti Kallio (”Veeti Kallio”), suomalainen laulaja
1. tammikuuta – Mika Nieminen, suomalainen jääkiekkoilija
2. tammikuuta – Tiina Pihlajamäki, suomalainen kirjailija
3. tammikuuta – Martin Galway, brittiläinen pelimusiikin säveltäjä
8. tammikuuta – Andrew Wood, yhdysvaltalainen rock-laulaja ("Mother Love Bone") (k. 1990)
13. tammikuuta – Patrick Dempsey, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Greyn anatomia'')
14. tammikuuta – Marco Hietala (”Marco Hietala”), suomalainen basisti ja laulaja ("Nightwish")
17. tammikuuta – Shabba Ranks (”Shabba Ranks”), jamaikalainen laulaja
19. tammikuuta – Stefan Edberg, ruotsalainen tennispelaaja
29. tammikuuta – Romário (”Romário”), brasilialainen jalkapalloilija
31. tammikuuta – Jyrki Järvilehto (”JJ Lehto”), suomalainen Formula 1 -kuljettaja
1. helmikuuta – Ekaterini Thanu, kreikkalainen pikajuoksija
4. helmikuuta – Marjut Rolig, suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
6. helmikuuta – Rick Astley, brittiläinen laulaja (''Never Gonna Give You Up'')
7. helmikuuta – Jyrki Järvi, suomalainen purjehtija (olympiavoittaja)
7. helmikuuta – Kristin Otto, itäsaksalainen uimari (moninkertainen olympiavoittaja)
8. helmikuuta – Hristo Stoitškov, bulgarialainen jalkapalloilija
9. helmikuuta – Ellen van Langen, alankomaalainen juoksija (olympiavoittaja)
16. helmikuuta – Ringa Ropo, suomalainen yleisurheilija
16. helmikuuta – Tomi Kontio, suomalainen kirjailija
17. helmikuuta – Atle Skårdal, norjalainen alppihiihtäjä
17. helmikuuta – Quorthon (”Quorthon”), ruotsalainen muusikko ("Bathory (yhtye)") (k. 2004)
19. helmikuuta – Justine Bateman, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. helmikuuta – Cindy Crawford (”Cindy Crawford”), yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
21. helmikuuta – Oskari Katajisto, suomalainen näyttelijä
24. helmikuuta – Juha Suoranta, suomalainen professori
24. helmikuuta – Billy Zane (”Billy Zane”), yhdysvaltalainen näyttelijä
25. helmikuuta – Samson Kitur, kenialainen juoksija (k. 2003)
25. helmikuuta – Téa Leoni (”Téa Leoni”), yhdysvaltalainen näyttelijä
25. helmikuuta – Bob Mirovic, australialainen nyrkkeilijä
3. maaliskuuta – Timo Tolkki, suomalainen kitaristi ("Stratovarius")
10. maaliskuuta – Edie Brickell, yhdysvaltalainen laulaja ("Edie Brickell & the New Bohemians")
16. maaliskuuta – H. P. Baxxter (”H. P. Baxxter”), saksalainen laulaja ("Scooter")
18. maaliskuuta – Jerry Cantrell, yhdysvaltalainen kitaristi ja lauluntekijä ("Alice in Chains")

huhti-kesäkuu


7. huhtikuuta – Michela Figini, sveitsiläinen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
8. huhtikuuta – Mark Blundell, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja
8. huhtikuuta – Harri Rovanperä, suomalainen ralliautoilija
11. huhtikuuta – Dustin Rhodes (”Goldust”), yhdysvaltalainen show-painija
11. huhtikuuta – Lisa Stansfield, englantilainen laulaja
15. huhtikuuta – Samantha Fox, englantilainen malli ja pop-laulaja
18. huhtikuuta – Trine Hattestad, norjalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja)
20. huhtikuuta – David Chalmers, australialainen filosofi
28. huhtikuuta – Jean-Luc Crétier, ranskalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
8. toukokuuta – Claudio Taffarel, brasilialainen jalkapalloilija
10. toukokuuta – Jonathan Edwards (yleisurheilija), brittiläinen kolmiloikkaaja (olympiavoittaja)
11. toukokuuta – Christoph Schneider, saksalainen rumpali ("Rammstein")
12. toukokuuta – Bebel Gilberto (”Bebel Gilberto”), brasilialainen laulaja
16. toukokuuta – Janet Jackson, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (''Control (Janet Jacksonin albumi)'')
17. toukokuuta – Qusai Hussein, Saddam Husseinin poika (k. 2003)
24. toukokuuta – Éric Cantona, ranskalainen jalkapalloilija
26. toukokuuta – Zola Budd, eteläafrikkalainen juoksija
26. toukokuuta – Helena Bonham Carter, brittiläinen näyttelijä
28. toukokuuta – Arto Nyberg, suomalainen toimittaja
4. kesäkuuta – Cecilia Bartoli, italialainen oopperalaulaja
8. kesäkuuta – Julianna Margulies, yhdysvaltalainen näyttelijätär
10. kesäkuuta – David Platt, englantilainen jalkapalloilija
16. kesäkuuta – Jan Železný, tšekkiläinen keihäänheittäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
17. kesäkuuta – Mika Mylläri, suomalainen jazz-muusikko, säveltäjä ja tuottaja
22. kesäkuuta – Michael Park, englantilainen ralliautoilija (Markko Märtinin kartanlukija) (k. 2005)
27. kesäkuuta – J. J. Abrams, yhdysvaltalainen televisiokäsikirjoittaja ja -tuottaja (''Alias (televisiosarja)'')
30. kesäkuuta – Marton Csokas, uusiseelantilainen näyttelijä
30. kesäkuuta – Mike Tyson, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari)

heinä-syyskuu


5. heinäkuuta – Ari-Pekka Anttila, suomalainen jazz-muusikko
5. heinäkuuta – Gianfranco Zola, italialainen jalkapalloilija
21. heinäkuuta – Arija Bareikis, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. heinäkuuta – Gustavo Bolivar kolumbialainen kirjailija
7. elokuuta – Päivi Alasalmi, suomalainen kirjailija
7. elokuuta – Jimmy Wales (”Jimbo”), yhdysvaltalainen internet-yrittäjä (Wikipedian perustaja)
14. elokuuta – Øystein Baadsvik, norjalainen tuubisti
14. elokuuta – Halle Berry, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijätär (''Monster's Ball'')
20. elokuuta – Dimebag Darrell (”Dimebag”), yhdysvaltalainen kitaristi ("Pantera") (k. 2004)
26. elokuuta – Shirley Manson, skotlantilainen laulaja ("Garbage")
26. elokuuta – Kari Tiainen, suomalainen enduropyöräilijä (seitsenkertainen maailmanmestari)
27. elokuuta – Juhan Parts, Viron pääministeri
28. elokuuta – René Higuita, kolumbialainen jalkapalloilija
2. syyskuuta – Salma Hayek (”Salma Hayek”), meksikolainen näyttelijätär (''Frida (elokuva)'')
2. syyskuuta – Olivier Panis, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja
8. syyskuuta – Carola Häggkvist, ruotsalainen laulaja
9. syyskuuta – Georg Hackl, saksalainen ohjaskelkkailija (kolminkertainen olympiavoittaja)
9. syyskuuta – Adam Sandler, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
10. syyskuuta – Joe Nieuwendyk, kanadalainen jääkiekkoilija
17. syyskuuta – Minna Aaltonen, suomalainen näyttelijä
27. syyskuuta – Peter Nyman, suomalainen toimittaja ja uutistenlukija

loka-joulukuu


1. lokakuuta – George Weah, liberialainen poliitikko ja jalkapalloilija
2. lokakuuta – Rodney Anoa'i (”Yokozuna”), samoalais-yhdysvaltalainen show-painija (k. 2000)
9. lokakuuta - David Cameron, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
11. lokakuuta – Luke Perry (”Luke Perry”), yhdysvaltalainen näyttelijä
23. lokakuuta – Alex Zanardi, italialainen autourheilija
24. lokakuuta – Roman Abramovitš, venäläinen oligarkki
30. lokakuuta – Abu Mus’ab al-Zarqawi (”Abu Mus’ab al-Zarqawi”), irakilainen terroristi (Irakin al-Qaidan johtaja) (k. 2006)
2. marraskuuta – David Schwimmer, yhdysvaltalainen näyttelijä
8. marraskuuta – Gordon Ramsey, englantilainen kokki
13. marraskuuta – Susanna Haapoja, suomalainen poliitikko (k. 2009)
16. marraskuuta – Christian Lorenz, saksalainen kosketinsoittaja ("Rammstein")
17. marraskuuta – Jeff Buckley, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1997)
19. marraskuuta – Gail Devers, yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
23. marraskuuta – Markku Uusipaavalniemi, suomalainen poliitikko ja curling-pelaaja
27. marraskuuta – Teemu Lehtilä, suomalainen näyttelijä
30. marraskuuta – Mika Salo, suomalainen Formula 1 -kuljettaja
6. joulukuuta – Jukka Olkkonen, suomalainen näyttelijä
8. joulukuuta – Sinéad O'Connor, irlantilainen muusikko
14. joulukuuta – Tim Skold (”Tim Skold”), ruotsalainen muusikko
19. joulukuuta – Alberto Tomba, italialainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
21. joulukuuta – Kiefer Sutherland, kanadalainen näyttelijä
27. joulukuuta – Bill Goldberg, yhdysvaltalainen show-painija ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja
28. joulukuuta – Antti Majanlahti, suomalainen näyttelijä

Kuolleita


tammi-maaliskuu


1. tammikuuta – Vincent Auriol, Ranskan tasavallan presidentti (s. 1884)
11. tammikuuta – Alberto Giacometti, sveitsiläinen kuvanveistäjä ja taidemaalari (s. 1901)
11. tammikuuta – Hannes Kolehmainen (”Hannes Kolehmainen”), suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (s. 1889)
12. tammikuuta – Martti H. Haavio, suomalainen teologi ja pedagogi (s. 1897)
14. tammikuuta – Barry Fitzgerald, irlantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (s. 1888)
14. tammikuuta – Sergei Koroljov, neuvostoliittolainen raketti-insinööri ja avaruusalusten suunnittelija (s. 1907)
15. tammikuuta – Hilja Haahti (”Hilja Haahti”), suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1874)
18. tammikuuta – Hilja Riipinen (”Hurja-Hilja”), suomalainen kansanedustaja ja kouluneuvos (s. 1883)
1. helmikuuta – Buster Keaton (”Buster Keaton”), yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja (''Kenraali (elokuva)'') (s. 1895)
1. helmikuuta – Jorma Lyytinen, suomalainen iskelmälaulaja (s. 1937) (itsemurha)
2. helmikuuta – Jarmo Wasama, suomalainen jääkiekkoilija (s. 1943)
10. helmikuuta – Lal Bahadur Shastri, Intian pääministeri (s. 1904)
13. helmikuuta – Marguerite Long (”Marguerite Long”), ranskalainen pianisti (s. 1874)
20. helmikuuta – Chester Nimitz, yhdysvaltalainen amiraali (s. 1885)
26. helmikuuta – Gino Severini, italialainen taidemaalari (s. 1883)
5. maaliskuuta – Anna Ahmatova (”Anna Ahmatova”), neuvostoliittolainen runoilija (''”Rekviem”'') (s. 1889)
10. maaliskuuta – Frits Zernike (”Frits Zernike”), vuoden 1953 Nobelin fysiikanpalkinto saanut alankomaalainen fyysikko (s. 1888)
21. maaliskuuta – Lauri Ikonen, suomalainen säveltäjä (s. 1888)

huhti-kesäkuu


2. huhtikuuta – C. S. Forester (”C. S. Forester”), brittiläinen kirjailija (''Horatio Hornblower'' -sarja) (s. 1899)
10. huhtikuuta – Evelyn Waugh, englantilainen kirjailija (''Mennyt maailma'') (s. 1903)
11. huhtikuuta – Maximiliano Hernández Martínez, El Salvadorin diktaattori (s. 1882) (salamurha)
13. huhtikuuta – Abdulsalam Arif, Irakin presidentti (s. 1921)
19. huhtikuuta – Väinö Tanner, suomalainen poliitikko, osuustoimintamies ja Suomen pääministeri (s. 1881)
21. huhtikuuta – Viljo Kojo, suomalainen kirjailija ja taidemaalari (s. 1891)
7. toukokuuta – Stanisław Jerzy Lec, puolalainen runoilija ja aforistikko (''Siistimättömiä mietelmiä'') (s. 1909)
12. toukokuuta – Felix Steiner, saksalainen kenraali (SS-divisioona Wiking) (s. 1896)
19. toukokuuta – Theodore F. Green, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1867)
30. toukokuuta – Wäinö Aaltonen, suomalainen kuvanveistäjä (''Hämeensillan Pirkkalaisveistokset'') (s. 1894)
8. kesäkuuta – Anton Melik, slovenialainen maantieteilijä (s. 1890)
9. kesäkuuta – Eero Roine, suomalainen näyttelijä (s. 1904)
15. kesäkuuta – Elli Laurila (”Elli Laurila”), suomalainen kansanedustaja (s. 1882)
17. kesäkuuta – Marja-Liisa Vartio, suomalainen kirjailija (''Hänen olivat linnut'') (s. 1924)
21. kesäkuuta – Kalle Jutila (”Kalle Jutila”), suomalainen poliitikko ja professori (s. 1891)

heinä-syyskuu


5. heinäkuuta – George de Hevesy (George de Hevesy), vuoden 1943 Nobelin kemianpalkinto saanut unkarilainen kemisti (s. 1885)
13. heinäkuuta – Reino R. Lehto, suomalainen maaherra ja Suomen pääministeri (s. 1898)
14. heinäkuuta – Julie Manet, ranskalainen taidemaalari (s. 1878)
20. heinäkuuta – Alexandre Piankoff, venäläinen arkeologi ja egyptologi (s. 1897)
23. heinäkuuta – Montgomery Clift, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Paikka auringossa'') (s. 1920)
31. heinäkuuta – Lars Görling, ruotsalainen pianotaiteilija (s. 1931)
3. elokuuta – Lenny Bruce (”Lenny Bruce”), yhdysvaltalainen stand up -koomikko, kirjailija, yhteiskuntakriitikko ja satiirikko (s. 1925)
6. elokuuta – Cordwainer Smith (”Cordwainer Smith”), yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (''Planeetta nimeltä Shajol'') (s. 1913)
6. syyskuuta – Einar W. Juva, suomalainen historioitsija ja professori (s. 1892)
6. syyskuuta – Hendrik Verwoerd, Etelä-Afrikka pääministeri (s. 1901)
8. syyskuuta – John Taylor (kilpa-autoilija), brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1933)
9. syyskuuta – Jaakko Somersalo, suomalainen taidemaalari (s. 1916)
10. syyskuuta – Emil Gumbel, saksalainen matemaatikko (s. 1891)
12. syyskuuta – Eero Wuori, suomalainen poliitikko, ammattiyhdistysjohtaja ja suurlähettiläs (s. 1900)
23. syyskuuta – Marcus Collin, suomalainen taidemaalari (s. 1882)
27. syyskuuta – André Breton, ranskalainen runoilija (s. 1896)
27. syyskuuta – Irja Salla (”Irja Salla”), suomalainen kirjailija (s. 1912)

loka-joulukuu


8. lokakuuta – Célestin Freinet, ranskalainen pedagogi (progressiivisen pedagogiikan kehittäjä) (s. 1896)
10. lokakuuta – Charlotte Cooper, englantilainen tennispelaaja (s. 1871)
13. lokakuuta – Clifton Webb (”Clifton Webb”), yhdysvaltalainen näyttelijä (''Laura (vuoden 1944 elokuva)'') (s. 1889)
18. lokakuuta – Elizabeth Arden, kanadalaissyntyinen liikenainen (s. 1878)
25. lokakuuta – Johan Helo (”Johan Helo”), suomalainen poliitikko ja suurlähettiläs (s. 1889)
26. lokakuuta – Alma Cogan (”Alma Cogan”), englantilainen laulaja (s. 1932)
2. marraskuuta – Peter Debye (”Peter Debye”), vuoden 1936 Nobelin kemianpalkinto saanut alankomaalainen kemisti (s. 1884)
2. marraskuuta – Mississippi John Hurt (”Mississippi John Hurt”), yhdysvaltalainen blues-laulaja ja -kitaristi (s. 1892)
2. joulukuuta – Luitzen Egbertus Jan Brouwer, alankomaalainen matemaatikko (s. 1881)
14. joulukuuta – Bruno Jalander, suomalainen kenraali (s. 1872)
15. joulukuuta – Walt Disney (”Walt Disney”), yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja elokuvaohjaaja (s. 1901)
27. joulukuuta – Wivi Lönn (”Wivi Lönn”), suomalainen arkkitehti (s. 1872)

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Alfred Kastler
Nobelin kemianpalkinto: Robert Mulliken
Nobelin lääketieteen palkinto: Peyton Rous ja Charles Huggins
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Samuel Josef Agnon ja Nelly Sachs

Muuta


Elokuvavuosi 1966

Viitteet


Luokka:1966
af:1966
am:1966 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1966
an:1966
frp:1966
ast:1966
gn:1966
av:1966
ay:1966
az:1966
id:1966
ms:1966
bn:১৯৬৬
zh-min-nan:1966 nî
map-bms:1966
jv:1966
su:1966
be:1966
be-x-old:1966
bh:१९६६
bcl:1966
bs:1966
br:1966
bg:1966
ca:1966
cv:1966
cs:1966
co:1966
cy:1966
da:1966
pdc:1966
de:1966
et:1966
el:1966
en:1966
myv:1966 ие
es:1966
eo:1966
eu:1966
fa:۱۹۶۶ (میلادی)
hif:1966
fo:1966
fr:1966
fy:1966
fur:1966
ga:1966
gv:1966
gag:1966
gd:1966
gl:1966
gan:1966年
xal:1966 җил
ko:1966년
hy:1966
hi:१९६६
hr:1966.
io:1966
ilo:1966
bpy:মারি ১৯৬৬
ia:1966
ie:1966
os:1966-æм аз
is:1966
it:1966
he:1966
kn:೧೯೬೬
pam:1966
ka:1966
csb:1966
kk:1966 жыл
kw:1966
sw:1966
kv:1966 во
ht:1966 (almanak gregoryen)
ku:1966
la:1966
lv:1966. gads
lb:1966
lt:1966 m.
lij:1966
li:1966
ln:1966
jbo:1966moi
lmo:1966
hu:1966
mk:1966
ml:1966
krc:1966 джыл
mi:1966
mr:इ.स. १९६६
arz:1966
my:နိုဝင်ဘာ ၁၉၆၆
nah:1966
nl:1966
nds-nl:1966
ne:सन् १९६६
new:ई सं १९६६
ja:1966年
nap:1966
frr:1966
no:1966
nn:1966
nrm:1966
nov:1966
oc:1966
mhr:1966
uz:1966
pa:੧੯੬੬
pi:१९६६
pnb:1966
pap:1966
nds:1966
pl:1966
pt:1966
ty:1966
ksh:Joohr 1966
ro:1966
qu:1966
ru:1966 год
rue:1966
sah:1966
se:1966
stq:1966
sq:1966
scn:1966
simple:1966
sk:1966
sl:1966
so:1966
ckb:١٩٦٦
sr:1966
sh:1966
sv:1966
tl:1966
ta:1966
tt:1966 ел
te:1966
tet:1966
th:พ.ศ. 2509
vi:1966
tg:1966
tpi:1966
tr:1966
tk:1966
udm:1966 ар
uk:1966
ur:1966ء
vec:1966
vo:1966
fiu-vro:1966
wa:1966
vls:1966
war:1966
yi:1966
yo:1966
zh-yue:1966年
diq:1966
zea:1966
bat-smg:1966
zh:1966年

1960

Tapahtumia


tammi–maaliskuu


1. tammikuuta – Kamerun itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan.
1. tammikuuta – Hyvinkään, Riihimäki, Kouvolan, Salon, Seinäjoki ja Rovaniemi kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Kyseessä olivat ensimmäiset ”uudet kaupungit”.
1. tammikuuta − Suomessa astui voimaan uusi verotuslaki, jolla yhdistettiin valtion-, kunnallis- ja kirkollisverotus. Verovelvollinen täytti tästä lähtien vain yhden veroilmoituksen.
4. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta, Itävalta, Norja, Portugali, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska allekirjoittivat Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) perustamissopimuksen.
9. tammikuuta – Assuanin pato rakennus alkoi Egyptissä.
12. tammikuuta – Indonesian presidentti Ahmed Sukarno otti kaikki maan poliittiset puolueet täydelliseen henkilökohtaiseen valvontaansa.
12. tammikuuta – ''Suomen Joutsen''-purjealusta alettiin hinata Porkkalasta Turkuun. Alus kärsi viisipäiväisen siirron aikana lieviä vaurioita.
23. tammikuuta – Jacques Piccard ja Don Walsh laskeutuivat ''Trieste (batyskafi)'' 10 750 metrin syvyyteen Challengerin syvänteeseen Mariaanien hauta Tyyni valtameri.
24. tammikuuta – Suuri kansannousu Algerissa Ranskan siirtomaapolitiikkaa vastaan.
27. tammikuuta – Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ylijohtaja Veikko Vennamon valituksen hallituksen päätöksestä, jonka nojalla hänet oli siirretty asutushallituksesta tullihallitukseen. Vennamo nimitettiin tullineuvokseksi 11. maaliskuuta.
1. helmikuuta − Ranskan kansalliskokous myönsi presidentti Charles de Gaullelle täydet henkilökohtaiset valtuudet Algerian kapinan kukistamiseksi.
4. helmikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti Keski-Suomen läänin ensimmäiseksi maaherraksi sisäministeri Eino Palovesi ja Pohjois-Karjalan läänin ensimmäiseksi maaherraksi Kuopion läänin maaherran Lauri Riikonen. Uudeksi Kuopion läänin maaherraksi tuli sisäministeriön kansliapäällikkö Erkki Mantere ja uudeksi sisäministeriksi kansanedustaja Eemil Luukka.
7. helmikuuta – Miss Suomi -kilpailuissa ei yhdenkään osallistujan katsottu yltävän ensimmäiseen sijaan saakka, vaan titteli jäi edellisen vuoden voittajan Tarja Nurmi haltuun.
9. helmikuuta – Joanne Woodward sai ensimmäisenä tähden Hollywoodin Walk of Famelle.
12. helmikuuta – Talviolympialaiset 1960 alkoivat Squaw Valleyssä.
13. helmikuuta – Ranskan ensimmäinen Atomipommi, ''Gerboise Bleue'', Algeriassa. Ranska liittyi neljäntenä maana ydinasevaltojen joukkoon. 70 kt:n ''Gerboise Bleue'' oli voimakkaampi kuin muiden ydinasevaltojen ensimmäiset kokeet ”Trinity”, ”RDS-1” ja ”Hurricane” yhteensä.
19. helmikuuta – Keskusrikospoliisi ilmoitti, että Heinävesi Tulilahden leirintäalueella 28. heinäkuuta 1959 tapahtuneesta kaksoissurmasta asetetaan syytteeseen Runar Holmström.
26. helmikuuta − Ison-Britannian prinsessa Margaret ja hovivalokuvaaja Antony Armstrong-Jones julkistivat kihlauksensa. Heidät vihittiin avioliittoon 6. toukokuuta, jolloin kuningatar Elisabet II myönsi Armstrong-Jonesille Snowdonin jaarlin arvonimen.
29. helmikuuta – Maanjäristys tuhosi Agadirin Marokko.
1. maaliskuuta – Uudet Keski-Suomen lääni ja Pohjois-Karjalan lääni läänit aloittivat toimintansa.
6. maaliskuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat ilmoitti 3 500 sotilaan lähettämisestä Vietnamiin.
7. maaliskuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti Kätilöopiston talon rakentamiseen liittyneistä epäselvyyksistä, joiden vuoksi valtio kärsi yli 300 miljoonan markan tappiot.
21. maaliskuuta – Ainakin 52 mustaihoista kuoli ja yli 160 haavoittui Sharpevillen verilöyly Etelä-Afrikka, kun poliisi avasi tulen mieltään osoittaneeseen väkijoukkoon. Mellakan syynä oli mustaihoisille määrätty passipakko.
22. maaliskuuta – Arthur Leonard Schawlow ja Charles Hard Townes saivat ensimmäisen patentin laserille.

huhti–kesäkuu


1. huhtikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen sääsatelliitti, ''TIROS-1'', laukaistiin.
4. huhtikuuta – Ensimmäiset kolme Naispappeus vihittiin Ruotsissa.
9. huhtikuuta – Jyrkkänä Rotuerottelu tunnettu Etelä-Afrikka pääministeri Hendrik Verwoerd yritettiin murhata ampumalla häntä päähän. Ampuja oli valkoihoinen David Pratt. Verwoerd loukkaantui vakavasti, mutta selvisi hengissä.
10. huhtikuuta − Seinäjoen uusi kirkko Lakeuden Risti vihittiin käyttöön.
19. huhtikuuta – Lahti ja Loviisan välinen kapearaiteinen rautatie jäi pois käytöstä. Rautatie otettiin uudelleen käyttöön toukokuun alussa rakennettuna normaaliin raideleveyteen.
21. huhtikuuta – Brasilian pääkaupunki siirrettiin Rio de Janeirosta Brasíliaan.
27. huhtikuuta – Togo itsenäistyi oltuaan sitä ennen Ranskan hallinnassa Yhdistyneet kansakunnat huoltohallintoalueena.
1. toukokuuta – Neuvostoliitto ampui alas Yhdysvaltain U-2-vakoilukoneen, lentäjä Gary Powers vangittiin.
4. toukokuuta – Neuvostoliitto vaati Suomelta EFTA-maiden etuja vastaavaa suosituimmuuskohtelua hintana Suomen jäsenyydelle EFTAssa.
7. toukokuuta – Leonid Brežnevistä tuli Neuvostoliitto presidentti Kliment Vorošilovin erottua.
11. toukokuuta – Mossadin agentit kaappasivat natsijohtaja Adolf Eichmannin Buenos Airesissa.
16. toukokuuta – Nikita Hruštšov vaati Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhowerilta anteeksipyyntöä U-2-lennoista Neuvostoliiton yllä. Koska sopuun ei päästy, Pariisin huippukokous jouduttiin päättämään.
23. toukokuuta − YK:n turvallisuusneuvosto aloitti U-2-välikohtauksen käsittelyn. Neuvostoliiton vakoilulentosyytös hylättiin 26. toukokuuta.
27. toukokuuta – Presidentti Celal Bayar syrjäytettiin kenraali Cemal Gürselin johtamassa vallankaappauksessa Turkki.
27. toukokuuta − Yhdysvallat lopetti talousapunsa Kuuballe.
1. kesäkuuta – Argentiina esitti Israelille Adolf Eichmannin kaappauksen johdosta vastalauseen suvereniteettinsa loukkaamisesta.
4. kesäkuuta – Aimo Tukiainen veistämä marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin Helsingin keskustassa.
5. kesäkuuta – Bodominjärven murhat Espoossa.
7. kesäkuuta − Suolahti ja Haapajärvi välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
8. kesäkuuta – Heinävesi käräjillä alkoi oikeudenkäynti Tulilahden kaksoismurhasta syytettyä Runar Holmströmiä vastaan.
12. kesäkuuta − Argentiina kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin Israelin kieltäydyttyä palauttamasta Adolf Eichmannia Argentiinaan ja vaati YK:n turvallisuusneuvoston kutsumista koolle tapauksen vuoksi.
20. kesäkuuta – Malin liittovaltio itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan.
23. kesäkuuta − Suomen ensimmäinen kantosiipialus ''Sirena'' aloitti liikennöinnin Maarianhaminan ja Tukholman välillä.
26. kesäkuuta – Madagaskar itsenäistyi Ranskan alaisuudesta.
26. kesäkuuta – Brittiläinen Somalimaa sai itsenäisyyden. Se liittyi viisi päivää myöhemmin entiseen Italian Somalimaahan Somalian valtioksi toukokuuhun 1991 asti.
29. kesäkuuta – Suomen hallitus asetti komitean tutkimaan leirintäalueiden turvallisuutta Tulilahden ja Bodominjärven murhenäytelmien vuoksi.
30. kesäkuuta – Belgian Kongo itsenäistyi nimellä Kongon demokraattinen tasavalta. Belgialaisten kuningas Baudouin I osallistui vallanvaihtoseremoniaan pääkaupungissa Léopoldvillessä. Kongon vaaleilla valittua pääministeriä Patrice Lumumbaa ei ollut kutsuttu, mutta hän saapui siitä huolimatta paikalle ja piti Kongon itsenäisyyspuheensa, jossa arvosteli jyrkin sanankääntein entisiä siirtomaaisäntiä.

heinä–syyskuu


Tiedosto:Kittinger-jump.jpg
1. heinäkuuta – Somalia itsenäistyi.
1. heinäkuuta – Neuvostoliiton MiGit ampuivat alas RB-47-tiedustelukoneen Barentsinmeri. Kaksi selviytynyttä USAF:n lentäjää vangittiin.
1. heinäkuuta – Kuuba kansallisti Esso- ja Shell-öljy-yhtiöt. Iso-Britannia esitti Kuuballe toimenpiteen vuoksi vastalauseensa.
4. heinäkuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Vihuri-lentokoneet päätettiin myydä romuksi. Koneista kertyi romumetallia 230 tonnia. Vihuri-koneille oli sattunut useita vakavia lento-onnettomuuksia.
5. heinäkuuta – Yhdysvallat lopetti sokerin ostot Kuubasta ja asetti kuubalaisen sokerin tuontikieltoon.
6. heinäkuuta – Kuuban parlamentti hyväksyi lain, joka mahdollisti kaiken yhdysvaltalaisen omaisuuden takavarikoinnin.
7. heinäkuuta − Ylöjärvi vihittiin käyttöön televisioasema, johon liittyi 219 metriä korkea linkkimasto.
11. heinäkuuta – Moise Tšombe julisti Kongon Katangan maakunnan itsenäiseksi ja sai tukea Belgialta.
12. heinäkuuta – Kolme palomiestä sai surmansa ja 30 henkilöä loukkaantui Tilgmannin kirjapainossa Helsingissä selluloidin itsesytytyksestä syntyneessä suurpalossa.
14. heinäkuuta – Yhdistyneet kansakunnat päätti lähettää joukkoja Katangaan valvomaan belgialaisten joukkojen vetäytymistä.
20. heinäkuuta – Sri Lanka pääministeriksi valitusta Sirimawo Bandaranaikesta tuli maailman ensimmäinen parlamentaarisesti valittu nainen valtion johtajana.
25. heinäkuuta – Poikkeuksellisen voimakas Ukkonen riehui eteläisessä Suomessa. Parhaimmillaan rekisteröitiin yli sata salamaa minuutissa.
1. elokuuta – Dahomey, nykyinen Benin itsenäistyi kuuluttuaan sitä ennen Ranskan Länsi-Afrikkaan. Tämän jälkeen itsenäistyivät saman kuukauden aikana loputkin Ranskan Länsi-Afrikkaan ja Ranskan Päiväntasaajan Afrikkaan kuuluneet maat:
3. elokuuta – Niger
5. elokuuta – Ylä-Volta (nykyinen Burkina Faso)
7. elokuuta – Norsunluurannikko
11. elokuuta – Tšad
13. elokuuta – Keski-Afrikan tasavalta
15. elokuuta – Kongon tasavalta (entinen Ranskan Kongo)
17. elokuuta – Gabon
6. elokuuta – Kuuban vallankumous: vastauksena Yhdysvaltain kauppasaartoon Kuuba kansallisti ulkomaalaisen omaisuuden maassa.
16. elokuuta – Kyproksen tasavalta sai itsenäisyyden Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
16. elokuuta – Yhdysvaltalainen Joseph Kittinger hyppäsi laskuvarjolla 31 kilometrin korkeudesta, mikä on edelleen ihmisen korkeimmalta tekemä hyppy.
18. elokuuta – Ensimmäinen kaupallinen ehkäisypilleri, Enovid, tuli myyntiin.
18. elokuuta – Metsähallituksen pääjohtaja Nils Osara erotettiin virastaan.
19. elokuuta – Yhdysvaltalainen U-2-lentäjä Gary Powers tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen vakoilusta.
19. elokuuta – ''Sputnik 5'' laukaistiin mukanaan koirat Belka ja Strelka, 40 hiirtä, kaksi rottaa ja erilaisia kasveja. Avaruusalus palasi maahan seuraavana päivänä ja eläimet selviytyivät.
20. elokuuta – Senegal irtautui Malin liittovaltiosta ja julistautui itsenäiseksi.
21. elokuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Nikita Hruštšov julisti Kiinan johtajan Mao Zedongin harhaoppiseksi.
23. elokuuta − Neuvostoliiton entinen ulkoministeri Vjatšeslav Molotov nimitettiin NL:n edustajaksi kansainväliseen atomienergiajärjestöön (IAEA).
25. elokuuta - Kesäolympialaiset 1960 alkoivat Roomassa.
29. elokuuta − Arkkipiispa Paavali nimitettiin Suomen ortodoksinen kirkko uudeksi arkkipiispaksi hänen edeltäjänsä Herman Aavin jäätyä eläkkeelle.
3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen täytti 60 vuotta.
12. syyskuuta – Saksan demokraattinen tasavalta presidentin virka lakkautettiin Wilhelm Pieckin kuoltua, ja kaikki valta keskitettiin puoluejohtaja Walter Ulbrichtille.
14. syyskuuta – OPEC perustettiin Bagdadin konferenssissa.
15. syyskuuta − Ruotsalainen Kansanpuolue:n kansanedustaja, kouluneuvos John Österholm sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron eduskunnasta ja hänen tilalleen tuli Torsten G. Aminoff. Vuodesta 1919 lähtien yhtäjaksoisesti eduskuntaan kuulunut ja Suomen pitkäaikaisimmaksi kansanedustajaksi noussut Österholm kuoli marraskuussa.
22. syyskuuta – Entinen Ranskan siirtomaa Mali julistautui itsenäiseksi kuuluttuaan välillä lyhyen aikaa Malin liittovaltioon.
23. syyskuuta – Kansanedustaja Väinö Leskinen erosi SDP:n eduskuntaryhmästä.
24. syyskuuta – Maailman ensimmäinen ydinkäyttöinen lentotukialus, ''USS Enterprise (CVN-65)'' laskettiin vesille.
26. syyskuuta – Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat senaattori John F. Kennedy ja varapresidentti Richard Nixon kohtasivat ensimmäisessä televisioidussa vaaliväittelyssä, jota seurasi 66,4 miljoonaa katsojaa. Neljän ehdokkaiden välisen väittelyn jälkeen seuraavia saatiin odottaa vuoteen 1976.
29. syyskuuta – Tampereelle muuttaneen Tampereen yliopisto rakennus valmistui. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Korhonen (arkkitehti).

loka–joulukuu


1. lokakuuta – Nigeria itsenäistyi oltuaan sitä ennen Yhdistynyt kuningaskunta siirtomaa, Nnamdi Azikiwesta tuli sen ensimmäinen kenraalikuvernööri.
2. lokakuuta – Suomessa pidettyjen Kunnallisvaalit 1960 ensimmäinen päivä. Äänestysvilkkaus nousi siihenastiseen ennätykseen, 75 prosenttiin.
2. lokakuuta − Kirjankustantaja Werner Söderströmin patsas paljastettiin Porvoossa hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä.
5. lokakuuta – Valkoiset Etelä-Afrikka äänestivät maan muuttamisesta tasavallaksi.
12. lokakuuta – Nikita Hruštšov käytti kenkäänsä Yhdistyneet kansakunnat yleiskokouksessa sanojensa painoksi Itä-Euroopan tilanteesta keskusteltaessa.
19. lokakuuta – Tampereen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun risteyksessä.
24. lokakuuta – Ulkoministeri Ahti Karjalainen aloitti Lontoossa neuvottelut Suomen EFTA-jäsenyydestä.
24. lokakuuta – Neuvostoliiton uuden R-16-ohjuksen kokeissa Baikonurilla tapahtui onnettomuus, jossa kuoli yli 100 ohjuksen kehittäjää ja sotilasta, ml. strategisten ohjusjoukkojen komentaja, marsalkka Mitrofan Nedelin.
26. lokakuuta – Yhdysvaltain postiministeriö julkaisi marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia esittävän Postimerkki ''Vapauden puolustajat'' -sarjassa. Neljän sentin arvoista merkkiä painettiin 160 miljoonaa kappaletta. Merkin ensimmäiset kappaleet luovutettiin Suomesta asekätkentäjutun vuoksi Yhdysvaltoihin siirtyneille, Yhdysvaltain armeijassa palvelleille eversti Alpo Marttinen ja kapteeni Olavi Alakulppi.
1. marraskuuta – Sukselaisen II hallitus nousi Suomen viiden siihen saakka pitkäikäisimmän hallituksen joukkoon istuttuaan 658 vuorokautta.
2. marraskuuta – Ison-Britannian syyttäjäviranomaiset ilmoittivat, että D. H. Lawrencen vuonna 1928 kirjoittama romaani ''Lady Chatterleyn rakastaja'' oli vapautettu julkaisukiellosta. Lawrence oli kuollut vuonna 1930.
8. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa John F. Kennedy voitti tiukassa vaalissa Richard Nixonin.
8. marraskuuta – Eduskunta päätti nostaa syytteet entisiä ministereitä Aarre Simonen, Urho Kiukasta ja Vilho Väyrynen vastaan Valtakunnanoikeus ”Kätilöopiston juttu” vuoksi.
11. marraskuuta − Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto:n kansanedustaja Valdemar Liljeström kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli eduskuntavaalit 1958 pudonnut kouluneuvos Aino Malkamäki.
13. marraskuuta – Sammy Davis Jr. meni naimisiin ruotsalaisen näyttelijä May Brittin kanssa. Rotujen välinen avioliitto oli edelleen laitonta 31:ssä Yhdysvaltain osavaltiossa.
15. marraskuuta – Polaris (ohjus)-ohjuksen ensimmäiset kokeet.
20. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti Moskovaan viiden päivän vierailulle. Vierailun viimeisenä päivänä ilmoitettiin Kekkosen päässeen neuvostojohdon kanssa yhteisymmärrykseen Suomen Euroopan vapaakauppajärjestö-jäsenyydestä ja Saimaan kanavan vuokraamisesta Suomelle 50 vuodeksi.
28. marraskuuta – Mauritania itsenäistyi Ranskasta. Tämän jälkeen Ranskan hallinnassa oli Afrikan mantereella enää vain Algeria ja Ranskan Somalimaa, nykyinen Djibouti.
1. joulukuuta – Eversti Joseph Mobutu pidätytti Kongon tasavalta syrjäytetyn johtajan Patrice Lumumban.
1. joulukuuta – Neuvostoliiton viisitonninen avaruusalus lähetettiin kiertoradalle mukanaan joukko koe-eläimiä. Tämä alus paloi ilmakehässä maahan palatessaan.
2. joulukuuta – Canterburyn arkkipiispa (Geoffrey Francis Fisher) ja paavi Johannes XXIII tapasivat Vatikaanivaltiossa ensimmäistä kertaa anglikaanikirkon 500-vuotisessa historiassa.
2. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower määräsi miljoona dollaria kuubalaispakolaisten apuun ja asuttamiseen Floridassa. Castron valtaannousun jälkeen pakolaisia oli tullut noin tuhat viikossa.
9. joulukuuta – Presidentti Charles de Gaullen vierailu Algeriassa johti laajoihin levottomuuksiin, joissa kuoli 127 ihmistä.
13. joulukuuta – Etiopian keisari Haile Selassien vieraillessa Brasiliassa hänen keisarillinen kaartinsa aloitti vallankaappauksen. Kapinalliset nostivat keisarin pojan, kruununprinssi Asfa-Wossenin, valtaan.
15. joulukuuta – Belgialaisten kuningas Baudouin I nai Doña Fabiola de Mora y Aragónin.
16. joulukuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Christian Herter ilmoitti Yhdysvaltain sijoittavan viisi ydinsukellusvenettä ja 80 Polaris-ohjusta Pohjois-Atlantin liitto vahvuuteen vuoden 1963 loppuun mennessä.
16. joulukuuta – Kaksi matkustajakonetta törmäsi New Yorkin yläpuolella Yhdysvalloissa ja putosi Brooklynin kaupunginosaan. New Yorkin lento-onnettomuus (1960) sai surmansa 138 ihmistä.
17. joulukuuta – Yhdysvaltalainen sotilaslentokone törmäsi kirkontorniin Münchenissä ja putosi kadulle raitiovaunun päälle. 70 ihmistä kuoli.
27. joulukuuta – Ranska teki kolmannen ydinkokeensa Regganessa Algeriassa.
28. joulukuuta – Suomen suurin televisiomasto vihittiin käyttöön Ylöjärvi.
30. joulukuuta – Vantaa alettiin rakentaa Silvolan tekojärvi.

tuntematon päivämäärä


tammikuu – Hätätila päättyi Keniassa Mau Mau -kapinan päätyttyä.

Syntyneitä


6. tammikuuta – Nigella Lawson, brittiläinen julkkiskokki ja kirjailija
6. tammikuuta – Kari Jalonen, suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja
12. tammikuuta – Oliver Platt, kanadalainen näyttelijä
20. tammikuuta – Will Wright (”Will Right”), yhdysvaltalainen tietokonepelisuunnittelija (''The Sims'')
29. tammikuuta – Gia Carangi, yhdysvaltalainen malli (k. 1986)
29. tammikuuta – Greg Louganis, yhdysvaltalainen uimari (moninkertainen olympiavoittaja)
29. tammikuuta – Sean Kerly, brittiläinen maahockeypelaaja
2. helmikuuta – Jari Porttila (”Sporde”), suomalainen urheilutoimittaja
7. helmikuuta – Kuutti Lavonen, suomalainen taidemaalari, taidegraafikko, valokuvataiteilija ja professori
19. helmikuuta – Prinssi Andrew, Yorkin herttua, Yorkin herttua (kuningatar Elisabet II toinen poika)
28. helmikuuta – Dorothy Stratten (”Dorothy Stratten”), kanadalainen malli ja elokuvanäyttelijä (k. 1980)
29. helmikuuta – Khaled (”Khaled”), algerialainen rai-muusikko (''Kutché'')
4. maaliskuuta – Mikko Kuustonen, suomalainen laulaja ja lauluntekijä ("Q. Stone")
21. maaliskuuta – Ayrton Senna, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja (kolminkertainen maailmanmestari) (k. 1994)
4. huhtikuuta – Hugo Weaving, australialainen näyttelijä
11. huhtikuuta – Esa Saarnio (”Rokki-Rantanen”), suomalainen kitaristi
29. huhtikuuta – Kari Kriikku, suomalainen Klarinetti
10. toukokuuta – Bono (”Bono”), irlantilainen muusikko ("U2")
16. toukokuuta – Fiorello, italialainen viihdyttäjä ja laulaja
18. toukokuuta – Jari Kurri, suomalainen jääkiekkoilija
21. toukokuuta – Jeffrey Dahmer, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k. 1994)
6. kesäkuuta – Steve Vai, yhdysvaltalainen kitaristi
9. kesäkuuta – Eva Dahlgren, ruotsalainen laulaja
22. kesäkuuta – Erin Brockovich, yhdysvaltalainen kansalaisaktivisti (elokuva ''Erin Brockovich (elokuva)'' perustuu hänen elämäkertaansa)
4. heinäkuuta – Roland Ratzenberger, itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1994)
18. heinäkuuta – William Dembski, yhdysvaltalainen matemaatikko, filosofi ja teologi
4. elokuuta – José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan pääministeri
7. elokuuta – David Duchovny, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Salaiset kansiot'')
8. elokuuta – Ralf König, saksalainen sarjakuvapiirtäjä
10. elokuuta – Antonio Banderas (”Antonio Banderas”), espanjalaissyntyinen näyttelijä (''Naisia hermoromahduksen partaalla'')
14. elokuuta – Sarah Brightman, englantilainen laulaja
21. elokuuta – Roman Schatz, saksalais-suomalainen kirjailija, toimittaja ja ohjaaja
26. elokuuta – Branford Marsalis, yhdysvaltalainen jazz-muusikko
5. syyskuuta – Karita Mattila, suomalainen oopperasopraano
9. syyskuuta – Hugh Grant, englantilainen näyttelijä (''Neljät häät ja yhdet hautajaiset'')
17. syyskuuta – Damon Hill, englantilainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
9. lokakuuta – Laura Ruohonen, suomalainen näytelmäkirjailija
30. lokakuuta – Diego Maradona, argentiinalainen jalkapalloilija
2. marraskuuta – Martti Rousi, suomalainen sellisti
4. marraskuuta – Kathy Griffin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja stand-up-koomikko
10. marraskuuta – Neil Gaiman, englantilainen tieteiskirjailija (''Tähtisumua (romaani)'')
12. marraskuuta – Ismo Alanko, suomalainen muusikko
18. marraskuuta – Kim Wilde, englantilainen pop-muusikko
29. marraskuuta – Ilkka Paananen, suomalainen pianisti
2. joulukuuta – Razzle (”Razzle”), englantilainen rumpali ("Hanoi Rocks")
18. joulukuuta – Sirkku Peltola, suomalainen teatteriohjaaja ja kirjailija
31. joulukuuta – Steve Bruce, englantilainen jalkapalloilija

Kuolleita


3. tammikuuta – Victor Sjöström, ruotsalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s. 1879)
4. tammikuuta – Albert Camus, vuoden 1957 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut algerialaissyntyinen ranskalainen filosofi ja kirjailija (''Sivullinen'') (s. 1913) (auto-onnettomuus)
28. tammikuuta – Ernst Linko, suomalainen säveltäjä (s. 1889)
29. tammikuuta – Eero Antikainen, suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (s. 1906)
17. helmikuuta – Vilho Nenonen (”Suomen tykistön isä”), suomalainen tykistökenraali (s. 1883)
2. maaliskuuta – Stanisław Taczak, puolalainen kenraali (s. 1874)
24. maaliskuuta – Helena Eeva (”A. Kajo”, ”Helen Neva”, ”L. Suolakivi”, ”Arvi Tarvainen”, ”Asser Tervasmäki”, ”Tjärbacka”, ”Aarne Torniainen”), suomalainen iskelmäsanoittaja (s. 1923)
14. huhtikuuta – Alonzo Sundman, suomalainen jääkärikenraali (s. 1895)
25. huhtikuuta – Ilmari Krohn, suomalainen säveltäjä ja musiikintutkija (s. 1867)
26. huhtikuuta – Wander Johannes de Haas, alankomaalainen fyysikko ja matematiikko (s. 1878)
3. toukokuuta – Masa Niemi (”Masa Niemi”), suomalainen näyttelijä ja koomikko (”Pätkä”) (s. 1914) (itsemurha)
5. toukokuuta – Sulho Ranta, suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkikirjailija (s. 1901)
6. toukokuuta – Paul Abraham (”Paul Abraham”), unkarilaissyntyinen operettisäveltäjä (''Viktoria ja hänen husaarinsa'') (s. 1892)
7. toukokuuta – Elsa Heporauta, suomalainen kirjailija (Kalevala Korun perustaja) (s. 1883)
8. toukokuuta – Hugo Alfvén, ruotsalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1872)
11. toukokuuta – John D. Rockefeller, Jr., yhdysvaltalainen liikemies (s. 1874)
30. toukokuuta – Boris Pasternak, vuoden 1958 Nobelin kirjallisuuspalkinto kieltäytynyt neuvostoliittolainen kirjailija (''Tohtori Živago'') (s. 1890)
31. toukokuuta – Walther Funk, saksalainen sanomalehtimies ja kansallissosialistinen poliitikko (s. 1890)
1. kesäkuuta – Enok Rytkönen, suomalainen suomalainen kirjakauppias, lasten kuvakirjojen tekijä ja kääntäjä (s. 1874)
8. kesäkuuta – Ragnar Ekelund, suomalainen kirjailija ja taidemaalari (s. 1892)
9. kesäkuuta – Semjon Lavotškin, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija (s. 1900)
12. kesäkuuta – Raul Roine, suomalainen kirjailija (s. 1907)
13. kesäkuuta – Alli Paasikivi (Alli Paasikivi), Suomen presidentti Juho Kusti Paasikivi puoliso (s. 1879)
19. kesäkuuta – Alan Stacey, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1933)
9. heinäkuuta – Matti Miikki, suomalainen poliitikko (s. 1889)
11. heinäkuuta – Gunnar Björling, suomalainen runoilija (s. 1887)
16. heinäkuuta – Albert Kesselring, saksalainen marsalkka (s. 1881)
18. heinäkuuta – Pekka Pennanen, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos (s. 1872)
28. heinäkuuta – Vilho Annala, suomalainen poliitikko ja professori (s. 1888)
7. elokuuta – Väinö Hannikainen, suomalainen säveltäjä (s. 1900)
12. elokuuta – Kalle Väänänen (”Kalle Väänänen”), suomalainen kirjailija (''Savolaesta sanarrieskoo'') (s. 1888)
5. syyskuuta – Aku Korhonen (”Aku Korhonen”), suomalainen näyttelijä ja koomikko (''Lapatossu (elokuva)'') (s. 1892)
7. syyskuuta – Wilhelm Pieck, Saksan demokraattinen tasavalta ensimmäinen presidentti (s. 1876)
9. syyskuuta – Jussi Björling (”Jussi Björling”), ruotsalainen tenori (s. 1911)
9. syyskuuta – Armas Maasalo, suomalainen säveltäjä ja kirkkomuusikko (s. 1885)
5. marraskuuta – August Gailit, virolainen kirjailija (s. 1891)
6. marraskuuta – Erich Raeder, saksalainen suuramiraali (Kriegsmarinen komentaja) (s. 1876)
8. marraskuuta – Oscar Enckell, suomalainen kenraali ja teollisuusmies (s. 1878)
11. marraskuuta – Valdemar Liljeström, suomalainen poliitikko (s. 1902)
16. marraskuuta – Clark Gable, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Tapahtui eräänä yönä'') (s. 1901)
16. marraskuuta – John Österholm, suomalainen poliitikko (s. 1882)
28. marraskuuta – Richard Wright (kirjailija), yhdysvaltalainen kirjailija (''Amerikan poika'') (s. 1908)

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Donald Glaser
Nobelin kemianpalkinto: Willard Libby
Nobelin lääketieteen palkinto: Sir Frank Burnet ja Peter Medawar
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Saint-John Perse
Nobelin rauhanpalkinto: Albert Luthuli

Kirjoja


''Täällä Pohjantähden alla 2'' – Väinö Linna
''Totuus on armoton'' – Mauri Sariola
''Peukalokyyti'' – Olli (Väinö Nuorteva)

Muuta


Elokuvavuosi 1960

Kirjallisuus


Pekka Tuomikoski: ''50 vuotta sitten. Vuosi 1960'' (Minerva, 2010)

Lähteet


Luokka:1960
af:1960
am:1960 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1960
an:1960
frp:1960
ast:1960
gn:1960
av:1960
ay:1960
az:1960
id:1960
ms:1960
bn:১৯৬০
zh-min-nan:1960 nî
map-bms:1960
jv:1960
su:1960
be:1960
be-x-old:1960
bh:१९६०
bcl:1960
bs:1960
br:1960
bg:1960
ca:1960
cv:1960
cs:1960
co:1960
cy:1960
da:1960
pdc:1960
de:1960
et:1960
el:1960
en:1960
myv:1960 ие
es:1960
eo:1960
eu:1960
fa:۱۹۶۰ (میلادی)
hif:1960
fo:1960
fr:1960
fy:1960
fur:1960
ga:1960
gv:1960
gag:1960
gd:1960
gl:1960
gan:1960年
xal:1960 җил
ko:1960년
hy:1960
hi:१९६०
hr:1960.
io:1960
ilo:1960
bpy:মারি ১৯৬০
ia:1960
ie:1960
os:1960-æм аз
is:1960
it:1960
he:1960
kn:೧೯೬೦
pam:1960
ka:1960
csb:1960
kk:1960 жыл
kw:1960
sw:1960
kv:1960 во
ht:1960 (almanak gregoryen)
ku:1960
la:1960
lv:1960. gads
lb:1960
lt:1960 m.
lij:1960
li:1960
ln:1960
jbo:1960moi
lmo:1960
hu:1960
mk:1960
ml:1960
krc:1960 джыл
mi:1960
mr:इ.स. १९६०
arz:1960
mdf:1960
nah:1960
nl:1960
nds-nl:1960
ne:सन् १९६०
ja:1960年
nap:1960
frr:1960
no:1960
nn:1960
nrm:1960
nov:1960
oc:1960
mhr:1960
uz:1960
pa:੧੯੬੦
pi:१९६०
pnb:1960
pap:1960
nds:1960
pl:1960
pt:1960
ty:1960
ksh:Joohr 1960
ro:1960
qu:1960
ru:1960 год
rue:1960
sah:1960
se:1960
stq:1960
sq:1960
scn:1960
simple:1960
sk:1960
sl:1960
so:1960
ckb:١٩٦٠
sr:1960
sh:1960
sv:1960
tl:1960
ta:1960
tt:1960 ел
te:1960
tet:1960
th:พ.ศ. 2503
vi:1960
tpi:1960
tr:1960
tk:1960
udm:1960 ар
uk:1960
ur:1960ء
vec:1960
vo:1960
fiu-vro:1960
wa:1960
vls:1960
war:1960
yi:1960
yo:1960
zh-yue:1960年
diq:1960
zea:1960
bat-smg:1960
zh:1960年

1967

Tapahtumia


tammikuu


1. tammikuuta – Järvenpää muuttui kaupungiksi sekä Haapajärvi, Kankaanpää, Oulainen ja Suonenjoki Kauppala.
1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
Angelniemi kunta liitettiin Halikko kuntaan
Lauritsalan kauppala ja Lappeen kunta liitettiin Lappeenranta kaupunkiin
Maarian kunta liitettiin Turku kaupunkiin
Paraisten maalaiskunta liitettiin Parainen kauppalaan
Porin maalaiskunta liitettiin Porin kaupunkiin
Uskelan kunta liitettiin Salon kaupunkiin
Vanaja (kunta) kunta liitettiin pääosin Hämeenlinnan kaupunkiin, pienempiä alueita myös Hattulan, Janakkalan ja Renko kuntiin
4. tammikuuta – Englantilainen Donald Campbell sai surmansa yrittäessään rikkoa moottoriveneiden nopeusennätystä Coniston Water.
10. tammikuuta – Alankomaat prinsessa Margaret ja porvarillista syntyperää oleva Pieter van Vollenhoven vihittiin avioliitton.
13. tammikuuta – Étienne Eyademan johtama sotilasvallankaappaus Togossa.
15. tammikuuta – Louis Leakey ilmoitti löytäneensä ihmisen esi-isän Fossiili Keniasta, hän antoi lajille nimen ''Kenyapithecus africanus''.
16. tammikuuta – Italia asettui tukemaan Ison-Britannian hyväksymistä Euroopan yhteisö jäseneksi.
16. tammikuuta – Tuusulan moottoritien (Tuusulanväylän) Helsinki alueella oleva osuus avattiin liikenteelle.
20. tammikuuta – Rauno Aaltonen voitti Monte Carlo -rallin Mini -autolla. Tämä oli Suomi kolmas perättäinen voitto Monte Carlo -rallissa.
20. tammikuuta – Suomen Kotien Radio- ja Televisioliitto perustettiin Helsinki
23. tammikuuta – Münchenissä aloitettiin oikeudenkäynti natsisotarikollista Wilhelm Harsteria vastaan. Hän oli syytettynä 82 856 murhasta, mukaan lukien Anne Frankin murha.
24. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Harold Wilson tapasi Ranskan tasavallan presidentti Charles de Gaullen Pariisissa. Wilson tunnusteli Ison-Britannian mahdollisuuksia liittyä Euroopan talousjärjestöön Euroopan yhteisö, mutta neuvottelut jäivät tuloksettomiksi.
26. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta parlamentti päätti kansallistaa 90 % terästeollisuudesta.
26. tammikuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti kirjailija Arvo Saloa vastaan. Kapteeni Artturi Vuorimaa syytti Saloa tekijänoikeuslain rikkomisesta, koska Salo oli lainannut kirjoittamaansa ''Lapualaisoopperaan'' useita otteita Vuorimaan kirjasta ''Kolme kuukautta Kosolassa''.
27. tammikuuta – Tulipalo surmasi kolme ''Apollo 1'' -astronauttia.
27. tammikuuta – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat ''Outer Space Treatyn'', joka kieltää Avaruus käytön sotilaallisiin tarkoituksiin.
31. tammikuuta – Länsi-Saksa ja Romania solmivat diplomaattisuhteet.

helmikuu


5. helmikuuta – Kenraali Anastasio Somoza Debaylesta tuli Nicaraguan presidentti.
6. helmikuuta – Tokion diplomaattilähteet kertoivat, että Kiinan kansantasavallan presidentti Liu Shaoqi ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Deng Xiaoping oli erotettu ”kaikista keskeisistä viroistaan”.
7. helmikuuta – Kiinan kansantasavalta hallitus ilmoitti, ettei se enää voi taata neuvostodiplomaattien turvallisuutta Suurlähetystön ulkopuolella.
8. helmikuuta – Suomen Sosialidemokraattinen Puolue asettui presidentti Urho Kekkosen taakse vuoden 1968 vaaleissa.
14. helmikuuta – Kreikka kuningas Konstantin II pakeni maasta vallankaappauksensa epäonnistuttua.
15. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti lähettäneensä joukkoja Kiinan rajan lähelle.
18. helmikuuta – Kiina lähetti kolme divisioonaa Tiibetiin.
24. helmikuuta – Moskova kielsi satelliittivaltioitaan solmimasta diplomaattisuhteita Länsi-Saksa.
27. helmikuuta – Länsi-Saksa ja Jordania solmivat uudelleen vuodesta 1965 poikki olleet diplomaattisuhteensa. Suhteet olivat katkenneet Länsi-Saksan tunnustettua Israelin.
28. helmikuuta – Myrsky koetteli maatamme ja vaikeutti liikennettä erityisesti Pohjanmaalla.

maaliskuu


1. maaliskuuta – Brasilian poliisi pidätti Treblinkan ja Sobibórin tuhoamisleiriin entisen komentajan Franz Stangl.
6. maaliskuuta – Josef Stalinin tytär Svetlana Allilujeva loikkasi Yhdysvallat New Delhin suurlähetystössä.
8. maaliskuuta – Luxemburg ilmoitti tukevansa Ison-Britannian liittymistä EEC:n jäseneksi.
8. maaliskuuta − Suomessa alkoi kirjapainolakko, joka mm. keskeytti kaikkien sanomalehti ja aikakauslehtien ilmestymisen. Lakko päättyi 29. maaliskuuta.
12. maaliskuuta – Indonesian parlamentti otti kaiken vallan Sukarnolta ja nimesi Suharton presidentiksi.
13. maaliskuuta – Moise Tšombe, entinen Kongon demokraattinen tasavalta (entinen Belgian Kongo) pääministeri tuomittiin poissaolevana kuolemaan.
15. maaliskuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin sanoi Uusnatsit toiminnan Länsi-Saksassa vilkastuneen huolestuttavassa määrin.
18. maaliskuuta – Tankkialus Torrey Canyon haaksirikkoutui Englanti lounaisrannikolla, jolloin mereen pääsi 120 000 tonnia öljyä.
19. maaliskuuta – Kansanäänestys Ranskan Somalimaassa kannatti yhteyttä Ranskaan.
21. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Sierra Leonessa.

huhtikuu


7. huhtikuuta – Kuuden päivän sota: Israelin Hävittäjä (lentokone) ampuivat alas seitsemän Syyrian MiG-21.
8. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu 1967 järjestettiin Wienissä.
11. huhtikuuta – Rikoslaki uudistaminen uskontorikosten osalta lykättiin 77 kansanedustajan voimin seuraavien eduskuntavaalien yli.
13. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen suostui virallisesti ehdokkaaksi vuoden 1968 presidentinvaaleihin.
15. huhtikuuta – Suuria mielenosoituksia Vietnamin sotaa vastaan New Yorkissa ja San Franciscossa.
16. huhtikuuta – Kokoomus valitsi puoluekokouksessaan Tampereella Kansallis-Osake-Pankki pääjohtajan Matti Virkkunen presidenttiehdokkaakseen Suomen presidentinvaali 1968.
19. huhtikuuta – Hiihtäjä ja maanviljelijä Heikki Hasu nousi varasijalta Suomen Keskusta kansanedustajaksi Marja Lahti kuoltua.
21. huhtikuuta – Georgios Papadopoulosin johtama ”Kreikan sotilasjuntta” kaappasi vallan Kreikka.
24. huhtikuuta – Kosmonautti Vladimir Komarov lähti ''Sojuz 1'' -lennolle, hän kuoli laskeutumisen aikana.
29. huhtikuuta – Fidel Castro ilmoitti, että kaikki aineeton omaisuus kuuluu valtiolle ja että Kuuba aikoo kääntää ja julkaista teknistä kirjallisuutta ilman korvauksia.

toukokuu


2. toukokuuta – Tukholmassa alkoi brittiläisen filosofin Bertrand Russellin ja ranskalaisen kirjailijan Jean-Paul Sartren aloitteesta kokoontuneen ”Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen” eli Russelin tribunaali istunto, jonka tarkoituksena oli selvittää, oliko Yhdysvallat syyllistynyt sotarikoksiin Vietnamissa. Tuomioistuin totesi Yhdysvallat syylliseksi 10. toukokuuta.
6. toukokuuta – Tri Zakir Hussainista tuli Intian ensimmäinen muslimipresidentti.
10. toukokuuta – Kreikka sotilashallitus syytti Andreas Papandreuta Maanpetos.
13. toukokuuta – Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto kansanedustaja Olli J. Uoti kuoli. Hänen tilalleen Eduskuntaan tuli vaaliliittokumppani SKDL:n Kauko Tamminen.
15. toukokuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto asettui tukemaan presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa vuoden 1968 vaaleissa.
16. toukokuuta – Rauhanjärjestö Sadankomitea järjesti Helsinki mielenosoitusmarssin, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota Siviilipalvelus asemaan Suomi. Marssin päätteeksi järjestön jäsenet Markku Lahtela, Kalevi Seilonen, Ilpo Saunio ja Tauno Tuomivaara polttivat julkisesti sotilaspassinsa, mistä heidät tuomittiin myöhemmin sakkoihin.
17. toukokuuta – Sodan uhatessa Syyria julisti liikekannallepanon.
17. toukokuuta – Presidentti Gamal Abdel Nasser vaati Yhdistyneet kansakunnat Rauhanturvaaminen vetämistä Siinailta.
21. toukokuuta – Pääministeri Rafael Paasio matkusti vierailulle Israeliin, mutta hän joutui palaamaan kotimaahan jo kaksi päivää myöhemmin Lähi-idän tilanteen kiristymisen vuoksi.
22. toukokuuta – Suomen elokuva-alan keskeisiin vaikuttajiin kuulunut Toivo Särkkä sai ensimmäisen Suomessa myönnetyn elokuvaneuvoksen arvonimen.
22. toukokuuta - Jimi Hendrix esiintyi ainoan kerran Suomessa Helsingin Kulttuuritalolla.
23. toukokuuta – Egypti sulki Tiraninsalmen ja Israelin Eilatin sataman. Ulkomaiset tarkkailijat pitivät sodan syttymistä Egyptin ja Israelin välille väistämättömänä.
23. toukokuuta – Ruotsin prinssi Bertil saapui viisipäiväiselle vierailulle Suomeen.
27. toukokuuta – Tamperelainen 16-vuotias Kristiina Kankaanpää valittiin Chicagossa ''maailman teiniprinsessaksi''.
28. toukokuuta – Englantilainen Francis Chichester saapui Plymouthin satamaan purjehdittuaan maapallon ympäri 119 päivässä.
30. toukokuuta – Biafra julistautui itsenäiseksi Nigeriasta.

kesäkuu


1. kesäkuuta – "The Beatles" -yhtyeen albumi ''Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band'' julkaistiin.
1. kesäkuuta – Laukaan Lievestuoreessa sijainnut Lievestuoreen sellutehdas lopetti toimintansa yhtiön rahoittajien lopetettua tehtaan tukemisen. Lakkauttamiseen vaikuttivat myös tiukentuneet ympäristönsuojeluvaatimukset. Lähes 500 henkilöä jäi työttömiksi.
1. kesäkuuta – Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi kapteeni Artturi Vuorimaan nostaman kanteen kirjailija Arvo Saloa vastaan.
4. kesäkuuta – Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Mikkelissä paljastettiin Kalervo Kallion veistämä marsalkan näköispatsas.
5. kesäkuuta – Kuuden päivän sota alkoi: Israel hyökkäsi naapureitaan vastaan ja valloitti sodan aikana Länsiranta, Gazan, Siinain ja Golanin.
8. kesäkuuta – Israel hyökkäsi ''USS Libertyä'' vastaan surmaten 34 ja haavoittaen 171 yhdysvaltalaista.
10. kesäkuuta – Neuvostoliitto katkaisi suhteet Israeliin. Israel oli syyttänyt Neuvostoliittoa Egyptin ja Syyrian aseistamisesta.
10. kesäkuuta – Tanskan Margareeta II ja ranskalaisen kreivi Henrik (Tanskan prinssi) häät.
11. kesäkuuta – Rotumellakka Tampassa Floridassa.
11. kesäkuuta – Kuuden päivän sota päättyi aselepoon.
12. kesäkuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus tuomitsi rotujen väliset avioliitot kieltävät lait perustuslain vastaisiksi.
12. kesäkuuta – Neuvostoliiton ''Venera 4'' laukaistiin radalleen, siitä tuli ensimmäinen toisen planeetan kaasukehästä tietoja välittänyt avaruusluotain.
16. kesäkuuta – Kolmipäiväinen The Monterey International Pop Music Festival alkoi.
17. kesäkuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
19. kesäkuuta – Mestarinyrkkeilijä Cassius Clay (Muhammad Ali) tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen ja 10 000 dollarin sakkoihin, koska hän oli kieltäytynyt suorittamasta asevelvollisuuttaan.
26. kesäkuuta – Paavi Paavali VI vaati Jerusalemin muuttamista kansainväliseksi vapaakaupungiksi.
27. kesäkuuta – Suomen YK-suurlähettiläs Max Jakobson esitti YK:n yleiskokouksessa Suomen kannan, jonka mukaan Israelin oli vedettävä joukkonsa miehittämiltään alueilta.
28. kesäkuuta – Israel julisti liittävänsä Itä-Jerusalemin itseensä.

heinäkuu


3. heinäkuuta – Belgialaisen palkkasoturin Jean Schrammen johtama kapina alkoi Kongon demokraattinen tasavalta Katangassa.
4. heinäkuuta – Yhdistynyt kuningaskunta laillisti Homoseksuaalisuus.
6. heinäkuuta – Nigerian joukot hyökkäsivät Biafraan itsenäisyysjulistuksen jälkeen.
15. heinäkuuta – Ahveniston moottorirata valmistui.
23. heinäkuuta – Pahimpia rotumellakoita Yhdysvalloissa: Detroitissa surmattiin 43 ihmistä, 342 loukkaantui ja 1 400 rakennusta poltettiin.
24. heinäkuuta – Ranskan tasavallan presidentti Charles de Gaulle piti Montrealissa puheen, jossa hän kehotti kohottamaan kolminkertaisen eläköön-huudon ”vapaalle Québecille”. Ilmaus herätti voimakasta arvostelua Kanadan englanninkielisissä osissa kuin myös Yhdistynyt kuningaskunta. De Gaullen vierailu Kanadassa loppui alkuunsa.
28. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kolme uutta maaherraa. Vaasan läänin maaherraksi tuli Martti Viitanen, Pohjois-Karjalan läänin maaherraksi Esa Timonen ja Oulun läänin maaherraksi Niilo Ryhtä. Maaherranimitykset aiheuttivat muutoksia hallituksessa: Viitasen tilalle sisäministeriksi tuli Antero Väyrynen, Timosen tilalle Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö Matti Kekkonen ja Ryhdän tilalle Sosiaali- ja terveysministeri Toivo Saloranta.

elokuu


1. elokuuta – Rotumellakat levisivät Washington (DC).
1. elokuuta − Kanadan pääministeri Lester Pearson sanoi, ettei Kanada ”hyväksy ulkoista puuttumista sisäisiin asioihinsa”, millä hän viittasi Ranskan presidentin Charles de Gaullen heinäkuiseen puheeseen.
7. elokuuta – Vietnamin sota: Kiinan kansantasavalta ilmoitti antavansa Vietnam määrättömän summan apua.
7. elokuuta – Yleislakko Israelin itseensä liittämässä Itä-Jerusalemissa.
8. elokuuta − Jordania kehotti palestiinalaispakolaisia palaamaan Jordanin länsiranta, jotta nämä olisivat ”piikkinä miehittäjien lihassa”.
9. elokuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi ”profeetta” Heinoslaisuus sakkoihin kotirauhan häirinnästä.
17. elokuuta − Kiinalaiset mielenosoittajat hyökkäsivät Neuvostoliiton suurlähetystöön Pekingissä.
20. elokuuta – Ruotsin pääministeri Tage Erlander saapui Suomeen vierailulle, jonka ohjelma oli enimmäkseen epävirallista. Vierailun aikana Erlander paljasti erään esi-isänsä olleen kotoisin Mikkelin seudulta ja nimeltään Suhonen.
21. elokuuta – Kiina ilmoitti ampuneensa alas ilmatilaansa loukanneet kaksi Yhdysvaltain pommikonetta.
22. elokuuta − Kiinalaiset mielenosoittajat hyökkäsivät Ison-Britannian Pekingin-lähetystöön.

syyskuu


1. syyskuuta – Junaliikenne Hyvinkään ja Karkkilan välisellä, 45 kilometrin pituisella yksityisellä Hyvinkään-Karkkilan rautatie päättyi.
3. syyskuuta – Ruotsissa siirryttiin Oikeanpuoleinen liikenne.
3. syyskuuta – Nguyễn Văn Thiệu valittiin Etelä-Vietnamin presidentiksi.
7. syyskuuta – Kuvanveistäjä Eila Hiltunen luoma Sibelius-monumentti paljastettiin Helsingissä.
10. syyskuuta – Gibraltarilla vain 44 äänestäjää 12 182:sta kannatti liittoa Espanjan kanssa.
10. syyskuuta – Paavi Paavali VI nimitti Suomen katolisen kirkon uudeksi arkkipiispaksi Alankomaat lakitieteen tohtorin Paul Verschurenin. Verschurenin edeltäjä, niin ikään alankomaalainen Gulielmus Cobben oli johtanut Suomen katolista kirkkoa 33 vuoden ajan.
20. syyskuuta − Ruotsi, Norja ja Tanska pyysivät Euroopan neuvostoa aloittamaan tutkimukset Kreikan sotilashallituksen tekemistä ihmisoikeudet.
25. syyskuuta – Moskovan televisio väitti Suomen aloittaneen Talvisota Neuvostoliittoa vastaan 30. marraskuuta 1939. Suomen ulkoasiainministeriö kumosi väitteen.
26. syyskuuta – Boliviassa alkoi oikeudenkäynti ranskalaista lehtimiestä Régis Debrayta vastaan. Häntä syytettiin Bolivian hallitusta vastaan taistelleiden sissien tukemisesta.
26. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Belgiaan.

lokakuu


2. lokakuuta – Darmstadtissa Saksassa alkoi oikeudenkäynti yhtätoista entistä SS-upseeria vastaan. Syytetyt olivat kuuluneet komennuskuntaan, joka ampui lähes 34 000 Neuvostoliiton juutalaista Babyn Jarin rotkossa Ukrainassa toisen maailmansodan aikana.
3. lokakuuta – William Knight lensi X-15-koneella nopeusennätyksen 6,7 machia.
3. lokakuuta – Ulkoministeri Ahti Karjalainen sanoi Yhdistyneet kansakunnat yleiskokouksessa pitämässään puheessa, että ”mitkään perustelut eivät voi oikeuttaa Vietnamin jatkuvaa hävittämistä”.
7. lokakuuta – Helsingin Kaupunginteatteri vihittiin käyttöön.
8. lokakuuta – Che Guevara ja hänen joukkonsa jäivät kiinni Boliviassa. Guevara teloitettiin seuraavana päivänä.
11. lokakuuta – Suomen markka Devalvaatio 31,25 %.
13. lokakuuta – Valtiovarainministeri Mauno Koivisto nimitettiin Klaus Waris tilalle Suomen Pankki pääjohtajaksi.
14. lokakuuta – Oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi totesi, että televisiossa joulukuussa 1966 esitetty Reino Paasilinnan ohjelma ''Vakuutusasia – sydämen asia'' oli sisällöltään Yleisradion toimilupaehtojen vastainen, mutta katsoi, ettei asia antanut aihetta jatkotoimiin. Vakuutusyhtiö Tarmo oli kannellut ohjelmasta, koska siinä oli väitetty asiakkaiden kohtelun Tarmossa olevan epäkohteliasta, jopa raakaa.
18. lokakuuta – Voimakas myrsky ja Lumimyrsky Etelä-Suomi
21. lokakuuta – Egyptiin ohjus upotti Israelin Hävittäjä (laiva) ''Eilatin''. 47 merimiestä kuoli. Israel hyökkäsi kostoksi öljynjalostamoihin Suezin kanavan varrella.
25. lokakuuta – Hallituksen päätöksellä laskettiin äänioikeusikäraja 21:stä 20 vuoteen.
26. lokakuuta – Šaahi Mohammad Reza Pahlavi kruunattiin Iranissa.
27. lokakuuta – Charles de Gaullen veto esti Britannian pääsyn Euroopan yhteisö.
30. lokakuuta – Brittijoukot ja mielenosoittajat kahinoivat Kiinan kansantasavalta ja Hongkongin rajalla.

marraskuu


2. marraskuuta – Moskovassa alkoivat Lokakuun vallankumous 50-vuotisjuhlallisuudet. Puoluejohtaja Leonid Brežnev sanoi Neuvostoliiton asevoimat olevan ”voimakas, kauhea, lyömätön voima ja varustettu maailman parhain asein”.
6. marraskuuta – Rhodesian parlamentti sääti ensimmäiset rotuerottelulait.
7. marraskuuta – Ranskalainen muusikko David Guetta syntyi.
9. marraskuuta – NASAn ''Saturn V'' -raketti laukaistiin miehittämättömässä ''Apollo 4'' -kokeessa Cape Kennedysta.
9. marraskuuta – Helsingissä paljastui, että syyskuun alusta lähtien oli kuollut 44 henkilöä heidän nautittuaan liekkiviinaa eli kirkasta talousspriitä, jonka alkoholipitoisuus oli 94 prosenttia. Liekkiviinan käyttäjät olivat olleet lähinnä rappioalkoholisteja, mutta myös monien varusmiesten todettiin nauttineen sitä.
17. marraskuuta – Ranskalainen lehtimies Régis Debray tuomittiin Boliviassa 30 vuodeksi vankeuteen.
19. marraskuuta – Englannin punta Devalvaatio entisestä 2,80 dollarin arvostaan 2,40 dollarin arvoiseksi.
28. marraskuuta – Ranskan entisen siirtomaan Gabonin ensimmäinen presidentti Léon M'ba kuoli. Presidentiksi nousi varapresidentti Omar Bongo, joka pysyi maan johdossa vuoteen 2009.
30. marraskuuta – Jemenin demokraattinen kansantasavalta (Etelä-Jemen) itsenäistyi.

joulukuu


3. joulukuuta – Eteläafrikkalainen kirurgi Christiaan Barnard suoritti maailman ensimmäisen onnistuneen sydämensiirtoleikkauksen Kapkaupunki. Potilas oli Louis Washkansky, joka eli 18 vuorokautta leikkauksen jälkeen.
4. joulukuuta – Etelämanner Deceptionsaarella purkautui tulivuori kello 18:50.
5. joulukuuta – Eduskunta päätti perustaa SITRA (SITRA) ja varasi sen peruspääomaksi sata miljoonaa markkaa. Rahasto alistettiin Suomen Pankki.
5. joulukuuta – Asematunneli avattiin Helsingin keskustassa.
6. joulukuuta – Suomessa vietettiin itsenäisyyden 50-vuotisjuhlia.
8. joulukuuta – Yhdysvaltalainen senaattori William Fulbright tuomitsi presidentti Lyndon B. Johnsonin Vietnamin-politiikan ja sanoi Yhdysvaltain haluavan muuttaa pienen maan suureksi ruumishuoneeksi.
9. joulukuuta – Nicolae Ceaușescusta tuli Romanian valtioneuvoston puhemies, käytännössä maan diktaattori.
11. joulukuuta – Concorde esiteltiin yleisölle Toulousessa.
28. joulukuuta – Kansanedustaja Eino Raunio nimitettiin valtiovarainministeriksi vuoden 1968 alusta lukien Suomen Pankin pääjohtajaksi siirtyvän Mauno Koiviston tilalle.

tuntematon päivämäärä


Albania julistautui ”maailman ensimmäiseksi Ateismi valtioksi” kieltäen kaikkien uskontojen harjoittamisen. Kirkko ja moskeijat suljettiin ja otettiin muuhun käyttöön tai purettiin.

Syntyneitä


tammi-maaliskuu


2. tammikuuta – Tia Carrere (”Tia Carrere”), yhdysvaltalainen näyttelijä (''True Lies – Tosi valheita'')
5. tammikuuta – Joe Flanigan, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Stargate Atlantis'')
8. tammikuuta – R. Kelly (”R. Kelly”), yhdysvaltalainen R&B-ja soul-laulaja
9. tammikuuta – Anu Komsi, suomalainen laulaja ja viulisti
9. tammikuuta – Piia Komsi, suomalainen sellisti ja laulaja
21. tammikuuta – Katariina Kaitue, suomalainen näyttelijä
23. tammikuuta – Naim Süleymanoğlu (Naim Suleimanov), turkkilainen painonnostaja (olympiavoittaja)
24. tammikuuta – John Myung, yhdysvaltalainen basisti ("Dream Theater")
29. tammikuuta – Sean Burke, kanadalainen jääkiekkomaalivahti
29. tammikuuta – Khalid Skah, marokkolainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja)
30. tammikuuta – Sergei Tšepikov, venäläinen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
2. helmikuuta – Artūrs Irbe, latvialainen jääkiekkomaalivahti
3. helmikuuta – Mixu Paatelainen (”Mixu”), suomalainen jalkapallovalmentaja
6. helmikuuta – Izumi Sakai, japanilainen laulaja ("Zard") (k. 2007)
7. helmikuuta – Kirsi Salo, suomalainen televisiopersoona (''Heikoin lenkki'')
12. helmikuuta – Anita Wachter, itävaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
13. helmikuuta – Outi Alanen, suomalainen ääninäyttelijä ja näyttelijä (''Häräntappoase (televisiosarja)'')
18. helmikuuta – Roberto Baggio, italialainen jalkapalloilija
18. helmikuuta – Colin Jackson, brittiläinen aitajuoksija
19. helmikuuta – Benicio Del Toro, puertoricolainen näyttelijä
20. helmikuuta – Kurt Cobain, yhdysvaltalainen muusikko ("Nirvana (yhtye)") (k. 1994)
21. helmikuuta – Leroy Burrell, yhdysvaltalainen pikajuoksija (olympiavoittaja)
1. maaliskuuta – Sari Mikkonen, suomalainen kirjailija
1. maaliskuuta – Aron Winter, alankomaalainen jalkapalloilija
4. maaliskuuta – Evan Dando, yhdysvaltalainen muusikko
10. maaliskuuta – Petri Keskitalo (”Elmo”), suomalainen kymmenottelija
13. maaliskuuta – Andrés Escobar, kolumbialainen jalkapalloilija (k. 1994)
16. maaliskuuta – Lauren Graham, yhdysvaltalainen näyttelijätär
22. maaliskuuta – Mario Cipollini, italialainen maantiepyöräilijä
31. maaliskuuta – Juha Vuorinen, suomalainen kirjailija

huhti-kesäkuu


5. huhtikuuta – Tasia Valenza, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (''Metal Gear Solid'')
6. huhtikuuta – Mika Koivuniemi, suomalainen keilaaja
7. huhtikuuta – Ari Peltonen, suomalainen radiotoimittaja
20. huhtikuuta – Mike Portnoy (”Mike Portnoy”), yhdysvaltalainen muusikko ("Dream Theater")
21. huhtikuuta – Riikka Ala-Harja, suomalainen kirjailija ja dramaturgi
22. huhtikuuta – Ripsa Koskinen-Papunen, suomalainen toimittaja
12. toukokuuta – Paul d'Amour, yhdysvaltalainen basisti ("Tool")
13. toukokuuta – Chuck Schuldiner (”Chuck Schuldiner”), yhdysvaltalainen laulaja ("Death") (k. 2001)
18. toukokuuta – Heinz-Harald Frentzen, saksalainen Formula 1 -kuljettaja
19. toukokuuta – Alexia (”Alexia”), italialainen laulaja
21. toukokuuta – Chris Benoit, kanadalainen show-painija (k. 2007)
25. toukokuuta – Poppy Z. Brite, yhdysvaltalainen kirjailija
27. toukokuuta – Paul Gascoigne (”Gazza”), englantilainen jalkapalloilija
29. toukokuuta – Noel Gallagher, englantilainen muusikko ("Oasis")
31. toukokuuta – Iivi Anna Masso, suomalainen politiikan tutkija ja kolumnisti
1. kesäkuuta – Stefan Wallin, suomalainen poliitikko
7. kesäkuuta – Olli Mustonen, suomalainen pianisti ja säveltäjä
7. kesäkuuta – Dave Navarro, yhdysvaltalainen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers")
19. kesäkuuta – Bjørn Dæhlie, norjalainen hiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
20. kesäkuuta – Nicole Kidman, australialainen näyttelijä
24. kesäkuuta – Mia St. John, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
24. kesäkuuta – Richard Kruspe, saksalainen kitaristi ("Rammstein")

heinä-syyskuu


1. heinäkuuta – Pamela Anderson, kanadalaissyntyinen näyttelijä ja malli
12. heinäkuuta – John Petrucci, yhdysvaltalainen kitaristi ("Dream Theater")
13. heinäkuuta – Vesa Keskinen, suomalainen toimitusjohtaja (Tuurin kyläkauppa)
18. heinäkuuta – Vin Diesel (”Vin Diesel”), yhdysvaltalainen näyttelijä
23. heinäkuuta – Philip Seymour Hoffman, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. heinäkuuta – Magdalena Forsberg, ruotsalainen ampumahiihtäjä
25. heinäkuuta – Matt LeBlanc (”Matt LeBlanc”), yhdysvaltalainen näyttelijä (”Frendit”)
30. heinäkuuta – A. W. Yrjänä (”A. W. Yrjänä”), suomalainen runoilija ja laulaja ("CMX")
31. heinäkuuta – Minako Honda, japanilainen laulaja (k. 2005)
3. elokuuta – Mathieu Kassovitz, ranskalainen näyttelijä
10. elokuuta – Mart Sander (”Mart Sander”), virolainen näyttelijä ja laulaja (''Iskelmäprinssi'')
17. elokuuta – Isto Hiltunen, suomalainen laulaja
17. elokuuta – Heidi Liehu, suomalainen kirjailija ja filosofi
19. elokuuta – Tarmo Ruubel, suomalainen televisiojuontaja ja näyttelijä (''Iskelmäprinssi'')
21. elokuuta – Serj Tankian, armenialais-yhdysvaltalainen muusikko ("System of a Down")
22. elokuuta – Layne Staley, yhdysvaltalainen laulaja ("Alice in Chains") (k. 2002)
29. elokuuta – Jiří Růžek, tšekkiläinen valokuvataiteilija
31. elokuuta – Anita Moen, norjalainen hiihtäjä
2. syyskuuta – Dino Cazares, meksikolainen kitaristi ("Fear Factory")
13. syyskuuta – Michael Johnson, yhdysvaltalainen pikajuoksija (olympiavoittaja)
19. syyskuuta – Aleksandr Karelin, venäläinen painija (kolminkertainen olympiavoittaja)
21. syyskuuta – Faith Hill (”Faith Hill”), yhdysvaltalainen country-laulaja
22. syyskuuta – Félix Savón, kuubalainen nyrkkeilijä

loka-joulukuu


2. lokakuuta – Frankie Fredericks, namibialainen juoksija (maailmanmestari)
5. lokakuuta – Guy Pearce, australialainen näyttelijä (''L.A. Confidential'')
7. lokakuuta – Toni Braxton, yhdysvaltalainen laulaja
9. lokakuuta – Eddie Guerrero (”Eddie Guerrero”), yhdysvaltalainen show-painija (k. 2005)
13. lokakuuta – Petri Hiltunen, suomalainen sarjakuvapiirtäjä (''Väinämöisen paluu'')
13. lokakuuta – Javier Sotomayor, kuubalainen korkeushyppääjä (olympiavoittaja)
14. lokakuuta – Kirsi Piha, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
19. lokakuuta – Amy Carter, yhdysvaltalainen rauhanaktivisti (presidentti Jimmy Carterin tytär)
22. lokakuuta – Ulrike Maier, itävaltalainen alppihiihtäjä (k. 1994)
23. lokakuuta – Gerald McClellan, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (maailmanmestari)
28. lokakuuta – Julia Roberts, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Erin Brockovich (elokuva)'')
31. lokakuuta – Sami Garam, suomalainen kokki ja kirjailija
6. marraskuuta – Rebecca Schaeffer, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1989)
16. marraskuuta – Lisa Bonet, yhdysvaltalainen näyttelijä ("The Cosby Show")
22. marraskuuta – Boris Becker, saksalainen tennispelaaja
22. marraskuuta – Mark Ruffalo, yhdysvaltalainen näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja
28. marraskuuta – Anna Nicole Smith (”Anna Nicole Smith”), yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja playboy-tyttö (k. 2007)
5. joulukuuta – Frank Luck, saksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
13. joulukuuta – Jamie Foxx (”Jamie Foxx”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
16. joulukuuta – Donovan Bailey, kanadalainen pikajuoksija
19. joulukuuta – Criss Angel (”Criss Angel”), yhdysvaltalainen muusikko ja taikuri
21. joulukuuta – Mikheil Saakašvili, Georgian presidentti
22. joulukuuta – Richey James Edwards (”Richey James Edwards”), walesilainen sanoittaja ja kitaristi ("Manic Street Preachers") (k. 2008)
29. joulukuuta – Chris Barnes, yhdysvaltalainen laulaja ("Six Feet Under")
30. joulukuuta – Piitu Uski, suomalainen näyttelijä

Kuolleita


tammi-maaliskuu


3. tammikuuta – Jack Ruby (”Jack Ruby”), yhdysvaltalainen erotiikkaklubin johtaja (Lee Harvey Oswaldin surmaaja) (s. 1911)
4. tammikuuta – Donald Campbell, brittiläinen kilpa-ajaja (s. 1921) (moottoriveneonnettomuus)
8. tammikuuta – Zbigniew Cybulski, puolalainen elokuvanäyttelijä (''Tuhkaa ja timanttia'') (s. 1927)
10. tammikuuta – Tyyne-Maija Salminen, suomalainen kirjailija (s. 1903)
16. tammikuuta – Robert Van de Graaff, yhdysvaltalainen fyysikko ja keksijä (Van de Graaffin generaattori) (s. 1901)
22. tammikuuta – J. A. Hollo, suomalainen kasvatustieteilijä ja kääntäjä (s. 1885)
24. tammikuuta – Paavo Ruotsalainen (kirjailija), suomalainen kirjailija ja kansanedustaja (s. 1887)
26. tammikuuta – Karl Ristenpart, saksalainen kapellimestari (s. 1900)
27. tammikuuta – Virgil Grissom (”Gus Grissom”), yhdysvaltalainen astronautti (s. 1926)
3. helmikuuta – Joe Meek (”Joe Meek”), englantilainen tuottaja ja lauluntekijä (s. 1929)
4. helmikuuta – Väinö Nuorteva (”Olli”), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (s. 1889)
5. helmikuuta – Violeta Parra, chileläinen laulaja ja lauluntekijä (''Elämälle kiitos'') (s. 1917)
12. helmikuuta – Max von Bonsdorff, suomalainen piispa (Porvoon hiippakunta) (s. 1882)
18. helmikuuta – Robert Oppenheimer, yhdysvaltalainen fyysikko (Manhattan-projektin johtava tiedemies) (s. 1904)
26. helmikuuta – Axel von der Lochau, saksalainen kenraalimajuri (s. 1879)
2. maaliskuuta – Hans Ledwinka, itävaltalainen autotekniikan suunnannäyttäjä (Tatra (auto) pääsuunnittelija) (s. 1878)
2. maaliskuuta – Mohammed Mossadeq, Iranin pääministeri (s. 1882)
6. maaliskuuta – Zoltán Kodály, unkarilainen säveltäjä (s. 1882)
7. maaliskuuta – Alice B. Toklas, yhdysvaltalainen seuraneiti (Gertrude Steinin kumppani) (s. 1877)
22. maaliskuuta – Martti Jäppilä, suomalainen säveltäjä ja harmonikkataiteilija (s. 1900)
27. maaliskuuta – Jaroslav Heyrovský, vuoden 1959 Nobelin kemianpalkinto saanut tšekkiläinen kemisti (s. 1890)
31. maaliskuuta – Rodion Malinovski, Neuvostoliitto puolustusministeri ja marsalkka (s. 1898)

huhti-kesäkuu


5. huhtikuuta – Hermann Joseph Muller, vuoden 1946 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto saanut yhdysvaltalainen geenitutkija (s. 1890)
19. huhtikuuta – Konrad Adenauer, ensimmäinen Saksan liittokansleri (s. 1876)
24. huhtikuuta – Vladimir Komarov, neuvostoliittolainen kosmonautti (s. 1927) (kuoli ''Sojuz 1'' -lennolla)
29. huhtikuuta – Anthony Mann (”Anthony Mann”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (''Glenn Miller Story'') (s. 1906)
4. toukokuuta – Bengt von Törne, suomalainen säveltäjä ja musiikkikirjailija (s. 1891)
10. toukokuuta – Lorenzo Bandini, italialainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1935)
13. toukokuuta – Olli J. Uoti, suomalainen poliitikko (s. 1930)
15. toukokuuta – Edward Hopper, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1882)
10. kesäkuuta – Spencer Tracy, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Meren urhoja'') (s. 1900)
14. kesäkuuta – Eddie Eagan (”Eddie Eagan”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä ja kelkkailija (olympiavoittaja) (s. 1897)
29. kesäkuuta – Primo Carnera, italialainen nyrkkeilijä (maailmanmestari) (s. 1906)
29. kesäkuuta – Jayne Mansfield (”Jayne Mansfield”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1933)

heinä-syyskuu


7. heinäkuuta – Vivien Leigh (”Vivien Leigh”), englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Tuulen viemää (elokuva)'') (s. 1913)
7. heinäkuuta – Dorothy Parker (”Dorothy Parker”), yhdysvaltalainen kirjailija, runoilija ja kriitikko (s. 1893)
17. heinäkuuta – John Coltrane (”Trane”), yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti (s. 1926)
21. heinäkuuta – Albert Luthuli, vuoden 1960 Nobelin rauhanpalkinto saanut eteläafrikkalainen ihmisoikeustaistelija (s. 1898)
21. heinäkuuta – Basil Rathbone (”Basil Rathbone”), eteläafrikkalaissyntyinen brittinäyttelijä (''Sherlock Holmes'') (s. 1892)
22. heinäkuuta – Carl Sandburg, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1878)
26. heinäkuuta – Arvo Salminen, suomalainen rovasti, kansanedustaja ja hallitusneuvos (s. 1896)
30. heinäkuuta – Alfried Krupp von Bohlen und Halbach, saksalainen teollisuusmies (s. 1907)
31. heinäkuuta – Mirjam Tuominen (kirjailija), suomalainen kirjailija (s. 1913)
1. elokuuta – Richard Kuhn, vuoden 1938 Nobelin kemianpalkinto saanut saksalainen kemisti (s. 1900)
11. elokuuta – Harri Kaasalainen, suomalainen runoilija (s. 1920)
15. elokuuta – René Magritte, belgialainen surrealistinen taidemaalari (s. 1898)
19. elokuuta – Isaac Deutscher, puolalainen historioitsija (s. 1907)
25. elokuuta – George Lincoln Rockwell, yhdysvaltalainen uusnatsijohtaja (s. 1918) (murhattiin)
25. elokuuta – Niilo Wälläri, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja) (s. 1897)
27. elokuuta – Brian Epstein, englantilainen manageri ("The Beatles") (s. 1934)
27. elokuuta – Väinö Kokkinen, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1899)
29. elokuuta – Charles Darrow, yhdysvaltalainen pelintekijä (Monopoli (peli) patentoija) (s. 1889)
31. elokuuta – Ilja Ehrenburg, neuvostoliittolainen kirjailija ja lehtimies (''Suojasää'') (s. 1891)
1. syyskuuta – Ilse Koch (”Buchenwaldin noita”), Buchenwaldin komentajan Karl Otto Kochin vaimo (s. 1906) (itsemurha)
2. syyskuuta – Vilho Tuulos, suomalainen yleisurheilija (olympiavoittaja) (s. 1895)
18. syyskuuta – Sir John Cockcroft, vuoden 1951 Nobelin fysiikanpalkinto saanut englantilainen fyysikko (s. 1897)
20. syyskuuta – Henri Mulet, ranskalainen urkuri ja säveltäjä (s. 1878)
27. syyskuuta – Feliks Jusupov, venäläinen ruhtinas (Grigori Rasputinin surmaajia) (s. 1887)

loka-joulukuu


3. lokakuuta – Woody Guthrie (”Woody Guthrie”), yhdysvaltalainen folk-muusikko (s. 1912)
3. lokakuuta – Sir Malcolm Sargent, englantilainen kapellimestari (s. 1895)
7. lokakuuta – Sir Norman Angell, vuoden 1933 Nobelin rauhanpalkinto saanut englantilainen poliitikko ja kirjoittaja (s. 1872)
8. lokakuuta – Clement Attlee, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1945–1951) (s. 1883)
9. lokakuuta – Che Guevara (”Che Guevara”), argentiinalaissyntyinen vallankumouksellinen ja sissijohtaja (s. 1928)
9. lokakuuta – Cyril Norman Hinshelwood, vuoden 1956 Nobelin kemianpalkinto saanut englantilainen kemisti (s. 1897)
9. lokakuuta – André Maurois, ranskalainen kirjailija (s. 1885)
11. lokakuuta – Aapeli (”Aapeli”), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (''Siunattu hulluus (romaani)'') (s. 1915)
13. lokakuuta – Petter Forsström (”Kalkki-Petteri”), suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (Lohja (yhtiö) toimitusjohtaja) (s. 1877)
17. lokakuuta – Pu Yi (”Pu Yi”), viimeinen Qing-dynastian keisarit (s. 1906)
18. lokakuuta – Helmi Krohn, suomalainen kirjailija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko, päätoimittaja ja kustannustoimittaja (s. 1871)
20. lokakuuta – Yoshida Shigeru, Japanin pääministeri (s. 1878)
7. marraskuuta – John Nance Garner, yhdysvaltalainen poliitikko ja varapresidentti (s. 1868)
15. marraskuuta – Matti Pietikäinen, suomalainen mäkihyppääjä (s. 1927)
28. marraskuuta – Léon M'ba, Gabonin ensimmäinen presidentti (s. 1902)
10. joulukuuta – Otis Redding, yhdysvaltalainen soul-laulaja (s. 1941)
17. joulukuuta – Harold Holt, Australian pääministeri (s. 1908)
21. joulukuuta – Louis Washkansky, eteläafrikkalainen kauppias (ensimmäinen sydämensiirtopotilas) (s. 1913)
25. joulukuuta – Kaarlo Erho, suomalainen kirjailija (s. 1905)
29. joulukuuta – Arvi Korhonen, suomalainen historioitsija (”ajopuuteoria”) (s. 1890)
29. joulukuuta – Paul Whiteman, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1890)

tuntematon päivämäärä


Roope Ankka, Kuvitteellinen hahmo antropomorfinen Disneyn eläinmaailman ankkahahmo (Don Rosan Roope Ankan elämä ja teot -sarjakuvakirjan aikajanan mukaan Glasgow)

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Hans Bethe
Nobelin kemianpalkinto: Manfred Eigen, Ronald Norrish ja George Porter
Nobelin lääketieteen palkinto: Ragnar Granit, Haldan Keffer Hartline ja George Wald
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Miguel Ángel Asturias

Kirjoja


''Kissa, kissa, kissa'' – Aapeli
''Ukkosen kruunu'' – Wilbur Smith
''Maanvyöry'' – Desmond Bagley
''Herra presidentti'' – Miguel Ángel Asturias
''Helenan suku'' – Aino Räsänen
''Kun väärä oikaistaan: kertomuksia'' – Samuel Josef Agnon
''Kahdeksastoista Lucia-neito'' – Maria Lang
''Lyhyet erikoiset'' – Veikko Huovinen

Albumeja


''Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band'' – The Beatles
''The Piper at the Gates of Dawn'' – Pink Floyd
''Surrealistic Pillow'' – Jefferson Airplane
''After Bathing At Baxter's'' – Jefferson Airplane
''The Doors (albumi)'' – The Doors
''Strange Days'' – The Doors
''Disraeli Gears'' – Cream
''Are You Experienced'' – Jimi Hendrix Experience
''Axis: Bold as Love'' – Jimi Hendrix Experience

Muuta


Elokuvavuosi 1967

Viitteet


Luokka:1967
af:1967
am:1967 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1967
an:1967
frp:1967
ast:1967
gn:1967
av:1967
ay:1967
az:1967
id:1967
ms:1967
bn:১৯৬৭
zh-min-nan:1967 nî
map-bms:1967
jv:1967
su:1967
be:1967
be-x-old:1967
bh:१९६७
bcl:1967
bs:1967
br:1967
bg:1967
ca:1967
cv:1967
cs:1967
co:1967
cy:1967
da:1967
de:1967
et:1967
el:1967
en:1967
myv:1967 ие
es:1967
eo:1967
eu:1967
fa:۱۹۶۷ (میلادی)
hif:1967
fo:1967
fr:1967
fy:1967
fur:1967
ga:1967
gv:1967
gag:1967
gd:1967
gl:1967
gan:1967年
xal:1967 җил
ko:1967년
hy:1967
hi:१९६७
hr:1967.
io:1967
ig:1967
ilo:1967
bpy:মারি ১৯৬৭
ia:1967
ie:1967
os:1967-æм аз
is:1967
it:1967
he:1967
kn:೧೯೬೭
pam:1967
ka:1967
csb:1967
kk:1967 жыл
kw:1967
sw:1967
kv:1967 во
ht:1967 (almanak gregoryen)
ku:1967
la:1967
lv:1967. gads
lb:1967
lt:1967 m.
lij:1967
li:1967
ln:1967
jbo:1967moi
lmo:1967
hu:1967
mk:1967
ml:1967
krc:1967 джыл
mi:1967
mr:इ.स. १९६७
arz:1967
nah:1967
nl:1967
nds-nl:1967
ne:सन् १९६७
new:ई सं १९६७
ja:1967年
nap:1967
frr:1967
no:1967
nn:1967
nrm:1967
nov:1967
oc:1967
mhr:1967
uz:1967
pa:੧੯੬੭
pi:१९६७
pnb:1967
pap:1967
nds:1967
pl:1967
pt:1967
ty:1967
ksh:Joohr 1967
ro:1967
qu:1967
ru:1967 год
rue:1967
sah:1967
se:1967
stq:1967
sq:1967
scn:1967
simple:1967
sk:1967
sl:1967
so:1967
ckb:١٩٦٧
sr:1967
sh:1967
sv:1967
tl:1967
ta:1967
tt:1967 ел
te:1967
tet:1967
th:พ.ศ. 2510
vi:1967
tpi:1967
tr:1967
tk:1967
udm:1967 ар
uk:1967
ur:1967ء
vec:1967
vo:1967
fiu-vro:1967
wa:1967
vls:1967
war:1967
yi:1967
yo:1967
zh-yue:1967年
diq:1967
zea:1967
bat-smg:1967
zh:1967年

1968

Tapahtumia


tammikuu


1. tammikuuta – Harjavalta kunta muutettiin kauppalaksi ja Kuusjärvi kunta Outokumpu kauppalaksi. Kakskerta kunta liitettiin Turku kaupunkiin.
2. tammikuuta – Kirurgi Christiaan Barnardin johtama lääkäriryhmä teki toisen onnistuneen Elinsiirto Kapkaupunki. Potilas oli 58-vuotias hammaslääkäri Philip Blaiberg.
5. tammikuuta – Alexander Dubček valittiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtoon, Prahan kevät alkoi.
15. tammikuuta – Suomessa järjestettyjen Suomen presidentinvaali 1968 valitsijamiesvaalien ensimmäinen päivä.
17. tammikuuta – Säveltäjä Joonas Kokkonen sai Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon.
21. tammikuuta – Yhdysvaltain ilmavoimien B-52-pommikone putosi Thulen lentotukikohdan lähelle Grönlanti neljän vetypommin kuormassa.
25. tammikuuta – Israelin sukellusvene ''Dakar'' upposi Välimerellä, 69 ihmistä sai surmansa.
27. tammikuuta – Ranskalainen sukellusvene upposi Välimerellä, 52 hukkui.
30. tammikuuta – Vietnamin sota: Tet-offensiivi alkoi Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama yllätyshyökkäyksellä.
31. tammikuuta – Naurun presidentti Hammer DeRoburt julisti maan itsenäiseksi Australiasta.

helmikuu


3. helmikuuta – Tanskan prinsessa Benedikte ja saksalainen Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richard vihittiin avioliittoon.
4. helmikuuta – Pispalan kirkko Tampereella tuhoutui tulipalossa.
6. helmikuuta – Kymmenennet Talviolympialaiset 1968 alkoivat Grenoblessa.
7. helmikuuta – Itävalta poisti Kuolemanrangaistus lainsäädännöstään.
8. helmikuuta – Boeing 747 ensilento.
11. helmikuuta – Israelin ja Jordanian rajaselkkaus.
21. helmikuuta – Postipankin pääjohtaja Teuvo Aura nimitettiin Helsinki kaupunginjohtajaksi.
25. helmikuuta – Arkkipiispa Makarios III valittiin Kypros presidentiksi.

maaliskuu


1. maaliskuuta – Juutalaiset syytti Saksan liittopresidentti Heinrich Lübkeä osallistumisesta Kansallissosialismi keskitysleirien rakentamiseen 1930- ja 1940-luvuilla. Lübke torjui syytökset.
1. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen kolmannen virkakautensa aluksi.
7. maaliskuuta – Vietnamin sota: ensimmäinen Saigonin taistelu alkoi.
8. maaliskuuta – Yhdysvallat kutsui Tukholman-suurlähettiläänsä kotiin vastalauseena Ruotsin omaksumalle asenteelle Vietnamin sotaa kohtaan.
12. maaliskuuta – Mauritius itsenäistyi.
16. maaliskuuta – Vietnamin sota: My Lain verilöyly.
19. maaliskuuta – Korkein oikeus (Suomi) piti voimassa kirjailija Hannu Salaman ja Otava (kustannusyhtiö) hovioikeudessa Jumalanpilkka saamat tuomiot, mutta alensi maksettavaksi määrättyjä korvauksia.
19. maaliskuuta – Norjan kruununprinssi Harald V ja neiti Sonja Haraldsen kihlautuivat.
22. maaliskuuta – Tohtori Mauno Koivisto muodosti ensimmäisen Koiviston I hallitus.
22. maaliskuuta – Eduskunnan puhemieheksi valittiin Suomen Keskusta V. J. Sukselainen ja toiseksi varapuhemieheksi Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Leo Suonpää heidän edeltäjiensä Johannes Virolainen ja Paavo Aition siirryttyä ministereiksi. Ensimmäinen varapuhemies, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Veikko Kokkola jatkoi tehtävässään.
31. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson ilmoitti, ettei hän pyri toiselle kaudelle.
31. maaliskuuta – Romanian pääministeri Ion Gheorghe Maurer ja ulkoministeri Corneliu Manescu saapuivat viralliselle vierailulle Suomeen.

huhtikuu


4. huhtikuuta – Martin Luther King, Jr. murhattiin Memphisissä Tennesseessa.
9. huhtikuuta – Suomen valtiovarainministeriö budjettipäällikkö Heikki Tuominen nimitettiin Postipankki pääjohtajaksi.
11. huhtikuuta – London Bridge myytiin miljoonalla punnalla Robert McCulloughille. Se pystytettiin myöhemmin uudelleen Arizonaan.
11. huhtikuuta – Saksassa vasemmistolaiset opiskelijat saartoivat Springer Pressin päämajan Berliinissä. Moni opiskelija pidätettiin, muun muassa Ulrike Meinhof. Opiskelijajohtaja Rudi Dutschke haavoittui vakavasti mellakan aikana sattuneessa ampumavälikohtauksessa.
19. huhtikuuta – Uudistetun Saimaan kanavan täyttö vedellä aloitettiin. Myös kanavan koekäyttö alkoi huhtikuun aikana.
23. huhtikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Andrei Kovalev ei pitänyt antamassaan lausunnossa Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyyden kannalta miellyttävänä, että Karjala (olut) etiketissä on Karjalan vaakuna. Repliikki herätti vilkkaan keskustelun Suomessa, ja Karjala-oluen myynti kasvoi räjähdysmäisesti.
30. huhtikuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi rajusti Romanian pääministeriä Maureria ja ulkoministeri Manescua vastaan sanoen heidän osoittaneen kunnioitusta ”natsien liittolaisille”. Tämä johtui siitä, että Maurer ja Manescu olivat Suomen-vierailunsa aikana laskeneet kukkatervehdyksen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin haudalle Helsingin Hietaniemen hautausmaa.

toukokuu


4. toukokuuta – Pariisissa alkoivat 1960-luvun Opiskelijaliike rajuimmat Pariisin opiskelijamellakat 1968 ylioppilaiden vaatiessa yliopistojen hallinnon uudistamista. Työläiset alkoivat tukea opiskelijoita lakoin.
5. toukokuuta – Professori Pekka Tarjanne valittiin Liberaalit puheenjohtajaksi.
10. toukokuuta – Oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi tekemästä selvityksestä ilmeni, että eduskunnan taloudenhoitajana vuodesta 1940 lähtien toiminut varatuomari Björn Feiring oli vuosina 1944–1947 osittain ja siitä lähtien kokonaan jättänyt suorittamatta valtiolle kansanedustajien palkkojen ennakonpidätykset ja eräät muut maksut. Kassavajauksen suuruudeksi todettiin yli 16 miljoonaa markkaa ja suurin osa näistä rahoista löytyi käteisenä eduskunnan kassaholvista. Tästä huolimatta eduskunnan tilintarkastajat olivat vuosittain hyväksyneet tilit. SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo vaati tapauksen vuoksi Feiringin, eduskunnan tilintarkastajien ja eduskunnan pääsihteerin Olavi Salervon asettamista syytteeseen.
21. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi peruskoulun puitelain. Laki tuli voimaan elokuun alusta 1970.
22. toukokuuta – Ydinkäyttöinen sukellusvene ''USS Scorpion'' upposi 99 miehistön jäsenen kanssa 650 km Azoreilta.
25. toukokuuta – Åbo Akademi vietti 50-vuotisjuhlansa.
26. toukokuuta – Islanti siirtyi Tieliikenne#oikean- ja vasemmanpuoleinen liikenne.
28. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi vuoden 1969 alussa voimaan tulleen keskiolutlain äänin 137–33.
29. toukokuuta – Presidentti Antonín Novotný ja kuusi muuta vanhoillisen linjan kannattajaa erotettiin Tšekkoslovakian kommunistipuolueesta.
30. toukokuuta – Ranskan tasavallan presidentti Charles de Gaulle hajotti Ranskan kansalliskokous opiskelijaliikkeen levottomuuksien ja laajalle levinneiden lakkojen vuoksi ja määräsi uudet vaalit pidettäviksi 23. kesäkuuta.

kesäkuu


1. kesäkuuta – Ydinaseriisunta avattiin YK:ssa allekirjoituksille. Ensimmäisenä sen allekirjoitti Irlanti ja nykyisin vain neljä maata ei ole allekirjoittanut sitä.
4. kesäkuuta – Suomen puolustusvoimat vietti 50-vuotisjuhlaansa.
5. kesäkuuta – Presidenttiehdokas Robert F. Kennedyä ammuttiin Los Angelesissa. Hän kuoli seuraavana päivänä.
15. kesäkuuta – Ranskan tasavallan presidentti Charles de Gaulle armahti vuonna 1962 elinkautiseen vankeuteen tuomitut äärioikeistolaisen OAS-järjestön johtajat.
25. kesäkuuta – Tšekkoslovakian kansalliskokous hyväksyi lain, jonka nojalla palautettiin vuoden 1948 jälkeen poliittisista syistä tuomittujen kunnia.
27. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto tuomitsi väkivaltaisten ohjelmien esittämisen televisiossa.
29. kesäkuuta – Paavi Paavali VI tuomitsi Ehkäisy. Paavin lausuntoa arvosteltiin voimakkaasti eri puolilla maailmaa.
30. kesäkuuta – Historiantutkija, filosofian tohtori Kristján Eldjárn valittiin Islannin presidentti.

heinäkuu


2. heinäkuuta – Biafran oloja tutkinut komitea totesi raportissaan 400 000 lapsen olevan kuolemassa nälkään Biafrassa 60 lähimmän vuorokauden aikana. Biafraan oli jo tällöin lähetetty aineellista apua, mutta tarvikkeita ei ollut saatu turvallisesti perille.
4. heinäkuuta – Biafra ilmoitti kieltäytyvänsä Yhdistynyt kuningaskunta tarjoamasta avusta niin kauan kuin Britannia toimittaa aseita Nigerian hallitukselle.
4. heinäkuuta – Tanskaan adoptoitu pohjoismaisessa lehdistössä paljon kirjoitettu Jari-poika luovutettiin Suomeen.
17. heinäkuuta – Saddam Husseinista tuli Irakin vallankumousneuvoston varapuhemies vallankaappauksen jälkeen.
12. heinäkuuta – Sambian presidentti Kenneth Kaunda saapui valtiovierailulle Suomeen ensimmäisenä Päiväntasaajan eteläpuolisen valtion päämiehenä.
25. heinäkuuta – Paavi Paavali VI julkaisi ”Humanae Evitae” -kiertokirjeen, jossa otetaan kielteinen kanta keinotekoiseen syntyvyyden säännöstelyyn.
31. heinäkuuta – Ranska ilmoitti tukevansa Biafran itsenäisyystaistelua.

elokuu


2. elokuuta – Suomen vanhin puukirkko, 1600-luvulla rakennettu Hailuoto kirkko, tuhoutui Ukkonen sytyttämässä tulipalossa.
5. elokuuta – Saimaan kanava vihittiin uudelleen käyttöön.
9. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen armahti kirjailija Hannu Salaman tälle jumalanpilkan takia langetetusta ehdollisesta vankeustuomiosta ja korvauksista. Presidentti teki ratkaisunsa vastoin korkeimman oikeuden kantaa.
9. elokuuta – Rhodesian korkein oikeus tuomitsi 32 mustaihoista Kuolemanrangaistus aseiden luvattomasta maahantuonnista sekä järjestyksen ja turvallisuuden vaarantamisesta.
19. elokuuta – Kypros presidentti, arkkipiispa Makarios III saapui vierailulle Suomeen.
21. elokuuta – 200 000 Varsovan liitto sotilasta ja 5 000 panssarivaunua Tšekkoslovakian kriisi ja päättivät ”Prahan kevät”.
22. elokuuta − Suomen Kommunistinen Puolue päätti peruuttaa 50-vuotisjuhlansa Tšekkoslovakian tapahtumien vuoksi. Puheenjohtaja Aarne Saarinen ilmoitti SKP:n tuomitsevan miehityksen.
23. elokuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen äänin 10–2.
25. elokuuta – Jugoslavia ja Romania solmivat keskinäisen sotilaallisen avunantosopimuksen mahdollisen miehityksen varalta.
29. elokuuta – Norjan kruununprinssi Harald avioitui Sonja Haraldsenin kanssa.
29. elokuuta – Yhdysvaltain demokraattinen puolue valitsi presidenttiehdokkaakseen senaattori Hubert Humphreyn ja varapresidenttiehdokkaaksi senaattori Edmund Muskien.

syyskuu


6. syyskuuta – Swazimaa itsenäistyi.
9. syyskuuta – Ranskan tasavallan presidentti Charles de Gaulle tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen.
12. syyskuuta – Albania tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen ja erosi Varsovan liitto.
12. syyskuuta – Helsingissä allekirjoitettiin Uusikaupunki sijoittuvan Saab-Valmet-henkilöautotehtaan perustamissopimus.
15. syyskuuta – Ruotsin valtiopäivävaalit 1968 Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue saivat enemmistön (50,12 %) äänistä.
22. syyskuuta – Siperiassa ja Kiinassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena.
27. syyskuuta – Ranska esti jälleen Ison-Britannian pääsyn Euroopan yhteisö jäseneksi.
29. syyskuuta – Kansanäänestys Kreikka antoi sotilasjuntalle lisää valtaa.

lokakuu


2. lokakuuta – Opiskelijamielenosoitus päättyi verilöylyyn ''La Plaza de las Tres Culturasilla'' Méxicossa.
3. lokakuuta – Kenraali Juan Velasco Alvaradon Perussa johtama sotilasvallankaappaus poisti presidentti Fernando Belaúnde Terryn vallasta.
6. lokakuuta – Kunnallisvaalit 1968 alkoivat Suomessa. Leimallisin piirre oli äänioikeutettujen ja vaaleissa valittujen keski-iän selvä aleneminen Suuret ikäluokat saatua äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.
7. lokakuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin saapui kolmen päivän vierailulle Suomeen. Presidentti Urho Kekkonen ja Kosygin siirtyivät Hiittinen saaristoon kalastamaan ja neuvottelemaan. Kosyginin vierailu herätti huomiota läntisen Euroopan lehdistössä; eräät lehdet kirjoittivat Tšekkoslovakian miehitykseen viitaten jopa neuvostojoukkojen mahdollisesta siirrosta Suomeen.
11. lokakuuta – Sotilasvallankaappaus Panamassa eversti Omar Torrijos Herreran johdolla.
11. lokakuuta – NASAn ''Apollo 7'', ensimmäinen miehitetty Apollo-lento, laukaistiin matkaan.
12. lokakuuta – Espanjalle kuulunut Päiväntasaajan Guinea itsenäistyi.
12. lokakuuta – Kesäolympialaiset 1968 alkoivat Méxicossa.
15. lokakuuta – Kiina ilmoitti, että Kiinan kansantasavallan presidentti Liu Shaoqilta oli riistetty kaikki hänen viralliset tehtävänsä kommunistipuolueessa, mikä merkitsi Mao Zedongin voittoa Liun ja Maon valtataistelussa. Tämän jälkeen Liu katosi julkisuudesta.
19. lokakuuta – Pohjoismaiden pääministerit sopivat kokouksessaan Oslossa yhteispohjoismaisen talousalueen luomiseen tähtäävän Nordek-hankkeen aikataulusta.
20. lokakuuta – Aristoteles Onassis ja Jacqueline Kennedy Onassis avioituivat Skorpios.
28. lokakuuta – Tšekkoslovakia juhli 50-vuotista itsenäisyyttään. Juhlien aikana puhkesi voimakkaita Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia.

marraskuu


1. marraskuuta – Presidentti Liu Shaoqi erotettiin Kiinan kommunistipuolueesta.
1. marraskuuta – Suomi, Espanja, Kolumbia, Nepal ja Sambia valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi kaudelle 1969–1970.
5. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentinvaaleissa republikaanipuolueen Richard Nixon voitti niukasti varapresidentti Hubert Humphreyn ja riippumattoman ehdokkaan George Wallacen.
19. marraskuuta – Armeija Vallankaappaus Malissa Afrikassa.
19. marraskuuta – YK:n yleiskokous torjui Kiinan kansantasavallan jäsenyyden YK:ssa äänin 58–44. Äänestyksestä pidättyi 23 jäsenmaata.
25. marraskuuta – ”Vanhan valtaus” Helsingissä.
26. marraskuuta – Helsingin yliopiston ylioppilaskunta vietti satavuotisjuhliaan.
28. marraskuuta – Matkustajalaivat ''Ilmatar'' ja ''Botnia'' törmäsivät Långnäs (Lumparland) sataman edustalla Ahvenanmaalla, jolloin kuusi henkilöä kuoli. Onnettomuushetkellä oli sakea sumu.

joulukuu


10. joulukuuta – Julkisen sanan neuvoston perustamissopimus allekirjoitettiin Helsingissä.
16. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi puoluelain ja Suomen liittymisen OECD jäseneksi. Äänestysluvut olivat 122–53 ja 126–38.
21. joulukuuta – ''Apollo 8'' laukaistiin avaruuteen, ja se kiersi ensimmäisenä avaruusaluksena Kuun.
26. joulukuuta – Israelilainen matkustajakone joutui arabiterroristien hyökkäyksen kohteeksi Ateenassa Kreikka. Israelin ilmavoimat tuhosi kostoksi 13 libanonilaista matkustajakonetta Beirutissa kaksi päivää myöhemmin. Israel luonnehti kostoiskua varoitukseksi arabimaille. YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Israelin tekemän iskun 31. joulukuuta.

Syntyneitä


tammi-maaliskuu


1. tammikuuta – Davor Šuker, kroatialainen jalkapalloilija
2. tammikuuta – Cuba Gooding Jr., yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Jerry Maguire – elämä on peliä'')
5. tammikuuta – Andrzej Gołota (”Andrew Golota”), puolalainen nyrkkeilijä
13. tammikuuta – Gianni Morbidelli, italialainen Formula 1 -kuljettaja
14. tammikuuta – Veikka Gustafsson, suomalainen vuorikiipeilijä
14. tammikuuta – LL Cool J (”LL Cool J”), yhdysvaltalainen rap-muusikko ja näyttelijä
17. tammikuuta – Svetlana Masterkova, venäläinen juoksija (olympiavoittaja)
17. tammikuuta – Antonio Molero, espanjalainen näyttelijä (''Perhelääkäri'', ''Serranon perhe'')
22. tammikuuta – Franka Dietzsch, saksalainen kiekonheittäjä (olympiavoittaja)
23. tammikuuta – Petr Korda, tšekkiläinen tennispelaaja
24. tammikuuta – Michael Kiske, saksalainen laulaja ("Helloween")
24. tammikuuta – Mary Lou Retton, yhdysvaltalainen telinevoimistelija (olympiavoittaja)
26. tammikuuta – Eero Aho, suomalainen näyttelijä
27. tammikuuta – Mike Patton, yhdysvaltalainen laulaja ("Faith No More")
28. tammikuuta – Sarah McLachlan, kanadalainen laulaja ja lauluntekijä
30. tammikuuta – Susanna Mikkonen, suomalainen näyttelijä (''Valkoinen kaupunki'')
30. tammikuuta – Felipe (Espanjan kruununprinssi), Espanjan kruununprinssi
1. helmikuuta – Lisa Marie Presley, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (Elvis Presleyn tytär)
1. helmikuuta – Mark Recchi, kanadalainen jääkiekkoilija
1. helmikuuta – Hannes Trinkl, itävaltalainen alppihiihtäjä
2. helmikuuta – Espen Bredesen, norjalainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
3. helmikuuta – Mary Onyali, nigerialainen pikajuoksija
5. helmikuuta – Marcus Grönholm (”Bosse”), suomalainen kilpa-autoilija (maailmanmestari)
7. helmikuuta – Peter Bondra, slovakialainen jääkiekkoilija
8. helmikuuta – Gary Coleman, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
22. helmikuuta – Jeri Ryan, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Star Trek'')
27. helmikuuta – Ståle Solbakken, norjalainen jalkapalloilija ja valmentaja
29. helmikuuta – Pete Fenson, yhdysvaltalainen curling-pelaaja
2. maaliskuuta – Daniel Craig, brittiläinen näyttelijä (''007 Quantum of Solace'')
3. maaliskuuta – Brian Leetch, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
4. maaliskuuta – Patsy Kensit (”Patsy Kensit”), brittiläinen malli ja näyttelijätär
22. maaliskuuta – Euronymous (”Euronymous”), norjalainen kitaristi ("Mayhem (yhtye)") (k. 1993)
23. maaliskuuta – Damon Albarn, englantilainen muusikko ("Blur")
26. maaliskuuta – James Iha, yhdysvaltalainen kitaristi ("The Smashing Pumpkins")
29. maaliskuuta – Lucy Lawless (”Lucy Lawless”), uusiseelantilainen näyttelijä ja laulaja (''Xena: soturiprinsessa'')
30. maaliskuuta – Céline Dion, kanadalainen laulaja
31. maaliskuuta – Kimmo Kinnunen, suomalainen keihäänheittäjä (maailmanmestari)

huhti-kesäkuu


1. huhtikuuta – Alexander Stubb, suomalainen poliitikko, euroedustaja ja ulkoministeri
3. huhtikuuta – Sebastian Bach, kanadalainen laulaja ("Skid Row")
8. huhtikuuta – Patricia Arquette, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. huhtikuuta – Janne Ojanen, suomalainen jääkiekkoilija
12. huhtikuuta – Adam Graves, kanadalainen jääkiekkoilija
16. huhtikuuta – Vickie Guerrero, yhdysvaltalainen show-painija (WWE Raw toimitusjohtaja)
19. huhtikuuta – Ashley Judd (”Ashley Judd”), yhdysvaltalainen näyttelijä
21. huhtikuuta – Richard Bango (”Richard Bango”), nigerialainen nyrkkeilijä
23. huhtikuuta – Timothy McVeigh, yhdysvaltalainen terroristi (k. 2001)
26. huhtikuuta – Maarit Feldt-Ranta, suomalainen poliitikko
26. huhtikuuta – Antti Jokinen, suomalainen musiikkivideo-ohjaaja
1. toukokuuta – Oliver Bierhoff, saksalainen jalkapalloilija
7. toukokuuta – Traci Lords (”Traci Lords”), yhdysvaltalainen näyttelijätär
9. toukokuuta – Marie-José Perec, ranskalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
12. toukokuuta – Tony Hawk (”Tony Hawk”), yhdysvaltalainen rullalautailija
13. toukokuuta – Maria Sid, suomalainen näyttelijä
15. toukokuuta – Cecilia Malmström, ruotsalainen poliitikko
15. toukokuuta – Seth Putnam, yhdysvaltalainen muusikko ("Anal Cunt")
18. toukokuuta – Thomas Sykora, itävaltalainen alppihiihtäjä
19. toukokuuta – Rodrigo González, saksalainen rock-muusikko ("Die Ärzte")
19. toukokuuta – Theo de Raadt, kanadalainen ohjelmistosuunnittelija (OpenBSD)
26. toukokuuta – Frederik (Tanskan kruununprinssi), Tanskan kruununprinssi
28. toukokuuta – Kylie Minogue, australialainen näyttelijä ja laulaja (''”Can't Get You Out of My Head”'')
2. kesäkuuta – Anne Briand, ranskalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
15. kesäkuuta – Károly Güttler, unkarilainen uimari
26. kesäkuuta – Paolo Maldini, italialainen jalkapalloilija
30. kesäkuuta – Phil Anselmo, yhdysvaltalainen muusikko ("Pantera")

heinä-syyskuu


3. heinäkuuta – Aku Louhimies, suomalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (''Kuutamolla (elokuva)'')
3. heinäkuuta – Teppo Numminen, suomalainen jääkiekkoilija
8. heinäkuuta – Michael Weatherly, yhdysvaltalainen näyttelijä
10. heinäkuuta – Hassiba Boulmerka, algerialainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
15. heinäkuuta – Eddie Griffin, yhdysvaltalainen näyttelijä
17. heinäkuuta – Pekka Tirkkonen, suomalainen jääkiekkoilija
19. heinäkuuta – Ilpo Larha, suomalainen palkkamurhaaja (k. 1994)
21. heinäkuuta – Samuli Edelmann, suomalainen näyttelijä ja laulaja (''Veturimiehet heiluttaa'')
29. heinäkuuta – Alan Cox, brittiläinen ohjelmoija
29. heinäkuuta – Paavo Lötjönen, suomalainen sellisti ("Apocalyptica")
30. heinäkuuta – Robert Korzeniowski, puolalainen kävelijä (olympiavoittaja)
30. heinäkuuta – Perttu Pesä, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
4. elokuuta – Marcus Schenkenberg (”Marcus Schenkenberg”), ruotsalainen näyttelijä ja miesmalli
5. elokuuta – Marine Le Pen, ranskalainen poliitikko
5. elokuuta – Colin McRae, skotlantilainen ralliautoilija (k. 2007)
9. elokuuta – Gillian Anderson, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Salaiset kansiot'')
15. elokuuta – Debra Messing, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Will & Grace'')
23. elokuuta – Janne Hyytiäinen, suomalainen näyttelijä
24. elokuuta – Marita Taavitsainen, suomalainen iskelmälaulaja
28. elokuuta – Billy Boyd (”Billy Boyd”), skotlantilainen näyttelijä
1. syyskuuta – Mohammed Atta, egyptiläinen terroristi (Syyskuun 11. päivän iskut johtaja) (k. 2001)
4. syyskuuta – John DiMaggio, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
8. syyskuuta – Roberto di Donna, italialainen pistooliampuja (olympiavoittaja)
10. syyskuuta – Guy Ritchie, brittiläinen ohjaaja (Madonnan aviomies) (''Snatch – hävyttömät'')
17. syyskuuta – Katja Kallio, suomalainen kirjailija
18. syyskuuta – Tommi Eronen, suomalainen näyttelijä
25. syyskuuta – Will Smith (”Will Smith”), yhdysvaltalainen näyttelijä (''Men in Black – miehet mustissa'')
26. syyskuuta – James Caviezel, yhdysvaltalainen näyttelijä
27. syyskuuta – Mari Kiviniemi, Suomen pääministeri
28. syyskuuta – Mika Häkkinen, suomalainen Formula 1 -kuljettaja (kaksinkertainen maailmanmestari)

loka-joulukuu


2. lokakuuta – Tittamari Marttinen, suomalainen kirjailija
2. lokakuuta – Jana Novotná, tšekkiläinen tennispelaaja
3. lokakuuta – Marko Rajamäki, suomalainen jalkapalloilija
7. lokakuuta – Thom Yorke (”Thom Yorke”), brittiläinen laulaja ("Radiohead")
11. lokakuuta – Anssi Kankkonen, suomalainen golf-pelaaja
12. lokakuuta – Hugh Jackman, australialainen näyttelijä (''X-Men (elokuva)'')
13. lokakuuta – Anu Holopainen (”Anu Holopainen”), suomalainen kirjailija ja toimittaja
15. lokakuuta – Jyrki 69 (”Jyrki 69”), suomalainen laulaja ("The 69 Eyes")
15. lokakuuta – Didier Deschamps, ranskalainen jalkapallovalmentaja ja keskikenttäpelaaja
27. lokakuuta – Kata Kärkkäinen, suomalainen kirjailija ja kolumnisti
29. lokakuuta – Johann Olav Koss, norjalainen pikaluistelija (olympiavoittaja)
30. lokakuuta – Emmanuelle Claret, ranskalainen ampumahiihtäjä
31. lokakuuta – Vanilla Ice (”Vanilla Ice”), yhdysvaltalainen rap-muusikko
7. marraskuuta – Michel Pavon, ranskalainen jalkapalloilija ja valmentaja
1. joulukuuta – Riina Katajavuori, suomalainen kirjailija
2. joulukuuta – Lucy Liu, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. joulukuuta – Kurt Angle, yhdysvaltalainen show- ja vapaapainija (olympiavoittaja)
17. joulukuuta – Paul Tracy, kanadalainen Champ Car -kuljettaja
22. joulukuuta – Juha-Pekka Koskinen, suomalainen kirjailija
23. joulukuuta – Manuel Rivera-Ortiz, yhdysvaltalainen valokuvaaja
25. joulukuuta – Helena Christensen, tanskalainen malli

Kuolleita


tammi-maaliskuu


15. tammikuuta – Bill Masterton, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1938)
18. tammikuuta – Sven Oskar Lindgren, suomalainen everstiluutnantti (s. 1905)
22. tammikuuta – Duke Kahanamoku (”The Big Kahuna”), yhdysvaltalainen lainelautailija ja uimari (olympiavoittaja) (s. 1890)
2. helmikuuta – Tullio Serafin, italialainen kapellimestari ja äänikouluttaja (s. 1878)
21. helmikuuta – Howard Walter Florey, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialaissyntyinen farmakologi (s. 1948)
22. helmikuuta – Verner Weckman, suomalainen teollisuusmies, vuorineuvos ja painija (Suomen ensimmäinen Olympialaiset) (s. 1882)
9. maaliskuuta – Hans-Jürgen Stumpff, saksalainen kenraalieversti (Luftwaffe (Wehrmacht)) (s. 1889)
16. maaliskuuta – Mario Castelnuovo-Tedesco, italialainen säveltäjä (s. 1895)
16. maaliskuuta – Gunnar Ekelöf, ruotsalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä (s. 1907)
27. maaliskuuta – Juri Gagarin, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen ihminen avaruudessa) (s. 1934)
30. maaliskuuta – Bobby Driscoll, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1937)

huhti-kesäkuu


1. huhtikuuta – Lev Landau, vuoden 1962 Nobelin fysiikanpalkinto saanut neuvostoliittolainen fyysikko (s. 1908)
4. huhtikuuta – Martin Luther King, Jr., vuoden 1964 Nobelin rauhanpalkinto saanut yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (s. 1929) (murhattiin)
7. huhtikuuta – Jim Clark (”Jim Clark”), skotlantilainen Formula 1 -kuljettaja (kaksinkertainen maailmanmestari) (s. 1936)
10. huhtikuuta – Gustavs Celmins, latvialainen poliitikko (taisteli Talvisota vapaaehtoisena) (s. 1899)
25. huhtikuuta – John Walter Tewksbury, yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja) (s. 1876)
6. toukokuuta – Toivo Kivimäki, suomalainen lakimies, poliitikko, professori ja Suomen pääministeri (1932–1936) (s. 1886)
8. toukokuuta – Antti Salmenlinna, suomalainen kuvataiteilija ja sisustusarkkitehti (s. 1897)
12. toukokuuta – Matti Perttilä, suomalainen painija (s. 1896)
27. toukokuuta – Aira Sinervo (”Aira Brink”), suomalainen kirjailija (s. 1914)
1. kesäkuuta – Helen Keller, yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija, aktivisti ja luennoitsija (s. 1880)
4. kesäkuuta – Dorothy Gish, yhdysvaltalainen näyttelijä (Lillian Gishin sisko) (s. 1898)
6. kesäkuuta – Robert F. Kennedy, yhdysvaltalainen poliitikko (oikeusministeri, senaattori ja presidenttiehdokas) (s. 1925) (murhattiin)
14. kesäkuuta – Karl-Birger Blomdahl, ruotsalainen säveltäjä (s. 1916)
14. kesäkuuta – Salvatore Quasimodo, vuoden 1959 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut italialainen kirjailija (''Ja äkkiä on ilta'') (s. 1901)
15. kesäkuuta – Wes Montgomery (”Wes Montgomery”), yhdysvaltalainen jazz-kitaristi(s. 1923)
28. kesäkuuta – Unto Mononen, suomalainen taiteilija, runoilija, säveltäjä ja sanoittaja (''”Satumaa”'') (s. 1930) (itsemurha)

heinä-syyskuu


7. heinäkuuta – Jo Schlesser (”Jo Schlesser”), ranskalainen kilpa-autoilija (s. 1928)
14. heinäkuuta – Konstantin Paustovski, neuvostoliittolainen kirjailija (s. 1892)
18. heinäkuuta – Corneille Heymans, vuoden 1938 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto saanut belgialainen fysiologi (s. 1892)
22. heinäkuuta – Giovanni Guareschi, italialainen toimittaja, sarjakuvataiteilija ja humoristi (''Isä Camillo'') (s. 1908)
23. heinäkuuta – Sir Henry Dale, vuoden 1936 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto saanut englantilainen aivotutkija (s. 1875)
28. heinäkuuta – Otto Hahn, vuoden 1944 Nobelin kemianpalkinto saanut saksalainen fyysikko (s. 1879)
3. elokuuta – Konstantin Rokossovski, Neuvostoliiton marsalkka (s. 1896)
19. elokuuta – George Gamov, ukrainalaissyntyinen fyysikko ja kirjailija (''Herra Tompkins'') (s. 1904)
23. elokuuta – Oiva Olenius, suomalainen jalkaväenkenraali (s. 1890)
24. elokuuta − Olli Aro, suomalainen kirjailija (s. 1920)
8. syyskuuta – Jan Fridegård (”Jan Fridegård”), ruotsalainen kirjailija (s. 1897)
15. syyskuuta – Uuno Takki, suomalainen poliitikko ja vuorineuvos (s. 1901)
16. syyskuuta – Kalle Väisälä, suomalainen matemaatikko (''Vektorianalyysi'') (s. 1893)

loka-joulukuu


2. lokakuuta – Marcel Duchamp, ranskalais-yhdysvaltalainen taiteilija (''Alaston nainen laskeutuu portaita'') (s. 1887)
12. lokakuuta – Tauno Hannikainen, suomalainen kapellimestari ja sellisti (s. 1896)
27. lokakuuta – Lise Meitner, itävaltalaissyntyinen fyysikko (keksi Fissio) (s. 1878)
1. marraskuuta – Ludovika Jakobsson, saksalaissyntyinen suomalainen taitoluistelija (olympiavoittaja) (s. 1884)
15. marraskuuta – Charles Bacon, yhdysvaltalainen juoksija (olympiavoittaja) (s. 1883)
17. marraskuuta – Mervyn Peake, englantilainen kirjailija, runoilija, taidemaalari ja kuvittaja (''Gormenghast'') (s. 1911)
18. marraskuuta – Tyyne Haarla, suomalainen näyttelijä (s. 1892)
25. marraskuuta – Upton Sinclair, yhdysvaltalainen kirjailija (''Chikago'') (s. 1878)
26. marraskuuta – Arnold Zweig, saksalainen kirjailija (s. 1887)
28. marraskuuta – Enid Blyton, englantilainen lasten- ja nuortenkirjailija (''Viisikko''-sarja) (s. 1897)
12. joulukuuta – Tallulah Bankhead, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1902)
20. joulukuuta – John Steinbeck, vuoden 1962 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut yhdysvaltalainen kirjailija (''Vihan hedelmät'') (s. 1902)
29. joulukuuta – Olavi Lahtela, suomalainen kansanedustaja (s. 1915)
30. joulukuuta – Trygve Lie, norjalainen lakimies, poliitikko ja diplomaatti (ensimmäinen Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri) (s. 1896)
30. joulukuuta – Kirill Meretskov, neuvostoliittolainen sotamarsalkka (s. 1897)

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Luis Alvarez
Nobelin kemianpalkinto: Lars Onsager
Nobelin lääketieteen palkinto: Robert W. Holley, Har Khorana ja Marshall Nirenberg
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Yasunari Kawabata
Nobelin rauhanpalkinto: René Cassin

Muuta


Elokuvavuosi 1968

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=2&ag=11&t=616 YLE Elävä arkisto: Hullu vuosi 1968

Viitteet


Luokka:1968
af:1968
am:1968 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1968
an:1968
arc:1968
frp:1968
ast:1968
gn:1968
av:1968
ay:1968
az:1968
id:1968
ms:1968
bn:১৯৬৮
zh-min-nan:1968 nî
map-bms:1968
jv:1968
su:1968
be:1968
be-x-old:1968
bh:१९६८
bcl:1968
bs:1968
br:1968
bg:1968
ca:1968
cv:1968
cs:1968
co:1968
cy:1968
da:1968
pdc:1968
de:1968
et:1968
el:1968
en:1968
myv:1968 ие
es:1968
eo:1968
eu:1968
fa:۱۹۶۸ (میلادی)
hif:1968
fo:1968
fr:1968
fy:1968
fur:1968
ga:1968
gv:1968
gag:1968
gd:1968
gl:1968
gan:1968年
xal:1968 җил
ko:1968년
hy:1968
hi:१९६८
hr:1968.
io:1968
ilo:1968
bpy:মারি ১৯৬৮
ia:1968
ie:1968
os:1968-æм аз
zu:1968
is:1968
it:1968
he:1968
kn:೧೯೬೮
pam:1968
ka:1968
csb:1968
kk:1968 жыл
kw:1968
sw:1968
kv:1968 во
ht:1968 (almanak gregoryen)
ku:1968
la:1968
lv:1968. gads
lb:1968
lt:1968 m.
lij:1968
li:1968
ln:1968
jbo:1968moi
lmo:1968
hu:1968
mk:1968
ml:1968
krc:1968 джыл
mi:1968
mr:इ.स. १९६८
arz:1968
my:၁၉၆၈
nah:1968
nl:1968
nds-nl:1968
ne:सन् १९६८
new:ई सं १९६८
ja:1968年
nap:1968
frr:1968
no:1968
nn:1968
nrm:1968
nov:1968
oc:1968
mhr:1968
uz:1968
pa:੧੯੬੮
pi:१९६८
pnb:1968
pap:1968
nds:1968
pl:1968
pt:1968
crh:1968
ty:1968
ksh:Joohr 1968
ro:1968
qu:1968
ru:1968 год
rue:1968
sah:1968
se:1968
stq:1968
sq:1968
scn:1968
simple:1968
sk:1968
sl:1968
so:1968
ckb:١٩٦٨
sr:1968
sh:1968
sv:1968
tl:1968
ta:1968
tt:1968 ел
te:1968
tet:1968
th:พ.ศ. 2511
vi:1968
tg:1968
tpi:1968
tr:1968
tk:1968
udm:1968 ар
uk:1968
ur:1968ء
vec:1968
vo:1968
fiu-vro:1968
wa:1968
vls:1968
war:1968
yi:1968
yo:1968
zh-yue:1968年
diq:1968
zea:1968
bat-smg:1968
zh:1968年

1976

Tapahtumia


Tammikuu


1. tammikuuta – Metsämaan kunta liitettiin Loimaan kuntaan ja Tottijärvi kunta Nokia (kaupunki) kauppalaan.
3. tammikuuta – Tanskassa evakuoitiin 20 000 ihmistä myrsky aiheuttaman tulvan tieltä.
5. tammikuuta − Angolan Vapautuksen kansanrintama MPLA ilmoitti vallanneensa sisällissodan toisen osapuolen FNLA:n päämajan.
11. tammikuuta – Ecuadorissa tehtiin veretön vallankaappaus.
12. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi äänin 11–1 Palestiinan vapautusjärjestön Yhdistyneet kansakunnat jäseneksi.
14. tammikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger varoitti Neuvostoliittoa jatkamasta sekaantumistaan Angolan sisällissotaan. Neuvostoliitto tuki yhdessä Kuuban kanssa Angolan Vapautuksen kansanrintamaa MPLA:ta.
16. tammikuuta - Suomen Pankki esitteli uuden sadan markan setelin.
20. tammikuuta − Stuttgartilainen oikeusistuin hylkäsi anomuksen, jonka mukaan Baader-Meinhof -terroristiryhmän vangittuja jäseniä olisi ollut kohdeltava sotarikollinen.
21. tammikuuta – Concordella lennettiin ensimmäinen kaupallinen lento.

Helmikuu


4. helmikuuta – Maanjäristys surmasi 22 000 ihmistä Guatemalassa ja Hondurasissa.
4. helmikuuta – Vuoden Talviolympialaiset 1976 avajaiset pidettiin Innsbruckissa Itävalta.
7. helmikuuta – Turvallisuusministeri Hua Guofeng valittiin Kiinan pääministeriksi edesmenneen Zhou Enlain jälkeen.
8. helmikuuta – Ranskan kommunistinen puolue julistautui puoluekokouksessaan riippumattomaksi Moskovasta. Puolueen puheenjohtaja Georges Marchais vaati "sosialismia Ranskan väreissä", ja käyttöön tuli termi eurokommunismi.
8. helmikuuta − Angolan Vapautuksen kansanrintama (MPLA) ilmoitti saaneensa haltuunsa viimeisenkin FNLA:n tukikohdan Angolan pohjoisosassa.
8. helmikuuta – Tulipalo vaurioitti pahoin Teollisuuden Voiman rakenteilla ollutta ydinvoimalaa Eurajoki Olkiluoto.
11. helmikuuta – Afrikan yhtenäisyysjärjestö (OAU) tunnusti Angolan Vapautuksen kansanrintaman (MPLA) muodostaman hallituksen Angolan lailliseksi hallitukseksi.
13. helmikuuta – Nuorten upseerien vallankaappausyritys Nigeriassa kukistettiin. Kaappaajat ehtivät kuitenkin murhata valtionpäämiehen, kenraali Muhammedin, jonka tilalle valittiin kenraali Olusegun Obasanjo.
13. helmikuuta – Itsenäisen Suomen ensimmäinen poliisilakko alkoi. Järjestys säilyi maassa kuitenkin koko lakon ajan melko hyvänä. Lakko päättyi 1. maaliskuuta.
15. helmikuuta – Kuvaputkitehdas Valcon yhtiösopimus allekirjoitettiin Helsingissä. Suomen valtio merkitsi osakekannasta 60 prosenttia ja vähemmistöosakkaiksi tulivat Salora ja japanilainen Hitachi.
19. helmikuuta – Suomussalmi ja Kuusamossa koettiin lievä maanjäristys.
19. helmikuuta – Islanti katkaisi diplomaattisuhteensa Isoon-Britanniaan "turskasodan" vuoksi. Kyseessä oli ensimmäinen diplomaattisuhteiden katkeaminen kahden Pohjois-Atlantin liitto-maan välillä.
20. helmikuuta – Kaikki Pohjoismaat tunnustivat MPLA:n muodostaman Angolan hallituksen.
24. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistinen puolue 25. puoluekokous alkoi Moskovassa. Kokoukseen osallistui 103 valtuuskuntaa 96 maasta. Suomea edustivat SKP:n molempien siipien johtomiehet Aarne Saarinen ja Taisto Sinisalo.
27. helmikuuta – Länsi-Sahara julistautui itsenäiseksi.

Maaliskuu


10. maaliskuuta − Kiinalainen ''Kansan Päivälehti'' julkaisi maan johtajan Mao Zedongin lausunnon, jossa tämä arvosteli ankarasti uuden pääministerin valinnassa sivuutettua Deng Xiaopingiä "kapitalistisen tien kulkijana".
12. maaliskuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja saksalainen neiti Silvia Sommerlath kihlautuivat.
16. maaliskuuta − Yhdistynyt kuningaskunta pääministeri Harold Wilson ilmoitti yllättäen eroavansa heti, kun hänen seuraajansa on valittu. Wilson perusteli ilmoitustaan pääministerikautensa pituudella.
16. maaliskuuta − Miettusen II hallitus päätti monien äänestysten jälkeen sijoittaa kuvaputkitehdas Valcon laitokset Imatralle ja Sotkamoon ja ilmoitti valinneensa paikkakunnat ennen kaikkea aluepoliittisin perustein. Mahdollisina sijoituspaikkoina olivat loppuvaiheissa esillä myös Savonlinna ja Ilomantsi.
17. maaliskuuta – Tampereen Verkatehtaan vanhaa kiinteistöä alettiin purkaa Tammerkoski rannalla. Hallitus keskeytti purkutyöt ja päätti suojella vielä purkamatta olevat rakennukset.
17. maaliskuuta – Centrum-tavaratalo tuhoutui tulipalossa Lohjalla.
24. maaliskuuta – Argentiinan armeija syrjäytti presidentti Isabel Martínez de Perónin ja asetti hänet kotiarestiin presidentin loma-asuntoon. Uudeksi presidentiksi valittiin 26. maaliskuuta kenraali Jorge Videla.
27. maaliskuuta – Washington (DC):n metro avattiin.
30. maaliskuuta − Kansanedustaja Paavo Väyrynen ilmoitti luopuvansa tavoittelemasta Suomen Keskusta puheenjohtajuutta, mutta sanoi toivovansa myös Johannes Virolainen luopuvan puheenjohtajuutensa jatkohankkeista.

Huhtikuu


1. huhtikuuta – Steve Jobs ja Steve Wozniak perustivat Apple Computerin.
3. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu 1976 järjestettiin Haagissa Alankomaat.
4. huhtikuuta – Prinssi Norodom Sihanouk erosi Kamputsean valtion päämiehen tehtävistä ja hänet asetettiin kotiarestiin.
5. huhtikuuta − Vuodesta 1974 ulkoministerinä toiminut James Callaghan tuli Ison-Britannian uudeksi pääministeriksi.
8. huhtikuuta – Valtiovarainministeri Viljo Luukka erosi tehtävistään terveyssyistä. Hänen tilalleen nimitettiin liikenneministeriön kansliapäällikkö Esko Rekola.
13. huhtikuuta – Lapuan patruunatehtaan räjähdys, 40 ihmistä sai surmansa.
13. huhtikuuta – Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, Perustuslaillinen kansanpuolue valtuustoryhmän puheenjohtaja ja entinen kansanedustaja Salme Katajavuori palasi Kokoomus, josta hän oli eronnut vuoden 1973 lopulla.
14. huhtikuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger varoitti, että kommunistien pääsy Italian hallitukseen saattaisi käynnistää vaarallisen kehityksen Euroopassa. Kissingerin lausunto, joka tulkittiin ns. dominoteorian henkiinherättämiseksi, nostatti kiivaan väittelyn.
20. huhtikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous asettui tukemaan naispappeus äänin 11-5.

Toukokuu


1. toukokuuta – Portugali myönsi laajan itsehallinnon Azorit ja Madeiran saariryhmille hillitäkseen alueilla esiintyneitä itsenäistymispyrkimyksiä.
4. toukokuuta − Viisi sotaharjoituksiin osallistunutta varusmiestä sai surmansa heitä kuljettaneen auton syöksyttyä sillalta jokeen Porvoon mlk:ssa.
7. toukokuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti SDP:n kansanedustajan Lars Lindemanin Suomen suurlähettilääksi Osloon. Lindemanin tilalle eduskuntaan tuli Matti Louekoski.
9. toukokuuta – Mielipidemittaukset kertoivat, että hallitusvastuussa olevien sosiaalidemokraattien kannatus oli laskenut Ruotsissa alle 40 prosentin ensimmäisen kerran lähes puoleen vuosisataan. Iskuina hallitukselle olivat olleet mm. kirjailija Astrid Lindgrenin artikkeli ''Pomperipossa i Monismanien'' ja korkeaan verotukseen sydämistyneen elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin siirtyminen ulkomaille.
12. toukokuuta – Pääministeri Martti Miettunen pyysi eroa liikevaihtoverosta syntyneen kiistan takia. Presidentti Urho Kekkonen ehdotti Suomen Kansan Demokraattinen Liitto:lle lupaa äänestää liikevaihtoveron korotusta vastaan puolueen hallituksessa olosta huolimatta. Hallitus perui eronpyyntönsä 18. toukokuuta. SDP väläytti harkitsevansa sen mielestä tavaksi tulleen erivapauskäytännön soveltamista myöhemmissäkin kiistanalaisissa äänestyksissä.
15. toukokuuta – Johdinautoliikenne lopetettiin Tampereella.
16. toukokuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri Henry Kissinger ilmoitti eroavansa virastaan syksyn presidentinvaalien jälkeen niiden tuloksesta riippumatta.
18. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi vaalikelpoisuusikärajan alentamisen 18 vuoteen.
25. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta kuningatar Elisabet II ja prinssi Philip saapuivat nelipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Kuninkaallinen vierailu oli epävirallisesti alkanut jo edellisenä päivänä Ahvenanmaalta. Tämä oli ensimmäinen Ison-Britannian hallitsijan vierailu itsenäisessä Suomessa.
26. toukokuuta − Tukholman käräjäoikeus tuomitsi SDP:n taloudenhoitajan Pentti Ketolan ja kaksi hänen avustajaansa sakkoihin syksyllä 1975 tapahtuneesta valuutan salakuljetus.

Kesäkuu


1. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 132−21 Alkoholijuoma − myös keskiolut − mainonnan kieltävän lain.
13. kesäkuuta – Ruotsalainen kansanpuolue päätti puoluekokouksessaan tukea presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa. Puolueen oikeistosiivelle annettiin kuitenkin tulevassa vaalissa vapaat kädet. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Carl Olof Tallgren.
16. kesäkuuta – Soweton mellakat merkitsivät lopun alkua Etelä-Afrikka apartheidille.
19. kesäkuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Silvia Sommerlath vihittiin avioliittoon Tukholmassa.
20. kesäkuuta – Liberaalinen Kansanpuolue valitsi puheenjohtajakseen professori Pekka Tarjanne.
28. kesäkuuta – Afrikan itärannikolla sijainnut Seychellit saaristo itsenäistyi Isosta-Britanniasta.
29. kesäkuuta – Euroopan kommunististen puolueiden kaksipäiväinen huippukokous alkoi Berliinissä Itä-Saksassa. Kokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa todettiin olevan olemassa erilaisia teitä kohti kommunismia, mitä pidettiin voittona Länsi-Euroopan ja Jugoslavian kommunistipuolueiden edustamalle eurokommunismille.

Heinäkuu


2. heinäkuuta – Pohjois-Vietnam ja Etelä-Vietnam yhdistyivät Vietnam.
3. heinäkuuta – Yhdysvallat:n korkein oikeus päätti, että kuolemanrangaistus ei ole julma tai epätavallinen perustuslaissa kielletty rangaistuskeino.
4. heinäkuuta – Israelin laskuvarjojääkärit vapauttivat Entebbessä Ugandassa 103 panttivankia kaapatusta Air Francen koneesta. Operaatio Entebbe kuoli yksi israelilainen sotilas ja useita ugandalaisia sotilaita.
4. heinäkuuta – Yhdysvalloissa juhlittiin maan 200-vuotista itsenäisyyttä.
10. heinäkuuta – Sevesossa Italiassa TCDD-dioksiinia pääsi ilmaan teollisuusonnettomuudessa, 3 300 eläintä kuoli ja 70 000 jouduttiin teurastamaan.
17. heinäkuuta – Kesäolympialaiset 1976 avattiin.
18. heinäkuuta – Indonesia liitti itseensä Portugalille aiemmin kuuluneen Itä-Timorin välittämättä YK:n päätöslauselmasta, jossa tuettiin alueen itsemääräämisoikeutta.
20. heinäkuuta – Viking 1 -luotain laskeutui Marsiin.
22. heinäkuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat kehotti libyalaisia kukistamaan presidenttinsä Muammar Gaddafin.
28. heinäkuuta – Maanjäristys Kiinassa: 242 769 kuollutta ja 164 851 vakavasti loukkaantunutta.

Elokuu


1. elokuuta − Kokoomuksen äänenkannattaja Uusi Suomi muuttui riippumattomaksi porvarilliseksi sanomalehti. Päätoimittaja Pentti Poukka jätti paikkansa ja hänen tilalleen tuli Johannes Koroma. Lehtiyhtiön hallitus päätti laajentaa lehden omistuspohjaa vakavien talousvaikeuksien ratkaisemiseksi.
3. elokuuta − Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Yhdysvaltoihin. Presidentti Gerald Ford korosti Suomen roolia YK:ssa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi:issä. Vierailunsa aikana Kekkonen toisti Neuvostoliiton presidentille Nikita Hruštšoville aikanaan esittämänsä kannan, että vaikka koko muu Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, Suomi ei niin tee, ellei enemmistö suomalaisista sitä halua.
7. elokuuta – Viking 2 saapui Marsin kiertoradalle.
8. elokuuta – Veikko Vennamo valittiin edelleen Suomen Maaseudun Puolue:n puheenjohtajaksi.
10. elokuuta – Ugandan diktaattori Idi Amin järjesti verilöylyn Kampalan yliopistossa murskatakseen opposition. Kuolonuhreja arvioitiin olleen jopa tuhat.
11. elokuuta – Opetusministeriö ehdotti Teiniliitto valtionavun jyrkkää vähentämistä.
26. elokuuta − Alankomaat prinssi Bernhard von Lippe-Biesterfeld luopui kaikista julkisista viroistaan Lockheed-skandaalin vuoksi, vaikka hänen ei ollut todettukaan ottaneen vastaan lahjonta Lockheedilta.

Syyskuu


3. syyskuuta – Viking 2 laskeutui Marsin Utopia Planitiaan.
4. syyskuuta – George W. Bush pidätettiin rattijuopumuksesta.
6. syyskuuta – Kylmä sota: Neuvostoliitto hävittäjäpilotti Viktor Belenko laskeutui MiG-25-hävittäjällään Hokkaidon Hakodateen Japanissa ja haki poliittista turvapaikkaa USA:sta.
7. syyskuuta – Suomen Tietotoimiston radiouutiset täyttivät 50 vuotta.
13. syyskuuta – ''Uutispäivä Demari'' päätoimittaja Jorma Cantell sanoutui irti tehtävistään. Hän perusteli eroaan lehden alistamisella puolueen tiukempaan valvontaan.
15. syyskuuta − Suomen Keskusta piti 70-vuotisjuhlansa. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue:n edustajat eivät saapuneet tilaisuuteen.
20. syyskuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme jätti hallituksensa eronpyynnön sen jälkeen kun sosiaalidemokraatit olivat kärsineet tappion valtiopäivävaaleissa. Sosiaalidemokraatit olivat olleet hallitusvastuussa keskeytyksettä vuodesta 1936.
21. syyskuuta – Seychellit liittyi Yhdistyneet kansakunnat:hon.
29. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron sisäisiin erimielisyyksiinsä kaatuneelle Miettusen II hallitus ja nimitti Miettusen kokoaman uuden Miettusen III hallitus. SDP ja SKDL jättäytyivät pois uudesta hallituksesta.

Lokakuu


1. lokakuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda kirjoitti Kiinan oloista sovittelevaan sävyyn, mutta ei maininnut syyskuun alussa kuolleen Mao Zedongin nimeä. Kiina torjui sovittelun 5. lokakuuta syyttäen Neuvostoliittoa "maailmanlaajuisista laajentumispyrkimyksistä".
6. lokakuuta – Eduskunnan puhemies Veikko Helle muurasi eduskunnan nelikerroksisen lisärakennuksen peruskiven.
6. lokakuuta - Thaimaan armeijan ja poliisin yksiköt sekä puolisotilaalliset oikeistolaiset joukot avasivat tulen mielenosoittajia vastaan Thammasatin yliopiston alueella Bangkokissa. Virallisten tietojen mukaan 46 mielenosoittajaa sai surmansa. Todellinen uhriluku oli luultavasti paljon suurempi.
7. lokakuuta – Ruotsin valtiopäivät valitsi uudeksi pääministeriksi Keskustapuolue (Ruotsi) puheenjohtajan Thorbjörn Fälldinin. Keskustapuolueen kansanedustajasta Karin Söderistä tuli Ruotsin ensimmäinen naisulkoministeri.
12. lokakuuta – Kiina ilmoitti Hua Guofengin olevan kuolleen Mao Zedongin seuraaja.
15. lokakuuta – Pekingin seinälehdissä kerrottiin ns. Neljän koplan suunnitelleen Hua Guofengin murhaamista.
17. lokakuuta−18. lokakuuta – Suomessa käytiin kunnallisvaalit 1976. Parhaiten menestyi Kokoomus, joka lisäsi valtuustopaikkojaan liki kolmanneksella.
20. lokakuuta – Suomen hallitus karkotti maasta neljä Pohjois-Korean suurlähetystön työntekijää näiden syyllistyttyä laittomaan alkoholinmyyntiin ja Päihde salakuljetus. Karkotettaviksi määrätyt kiistivät ennen maasta poistumistaan pitämässään lehdistötilaisuudessa syyllistyneensä mihinkään lainvastaiseen toimintaan. Vastaavia karkotuksia oli jo aiemmin tehty muissakin Pohjoismaissa.
25. lokakuuta – Suomen oloissa harvinaisen voimakas maanjäristys ravisteli maan eteläosaa. Vahingot jäivät kuitenkin varsin vähäisiksi. Järistyksen keskus oli Viron rannikolla lähellä Paldiskia.
26. lokakuuta - Salatuissa Elämissä Elina Taalasmaata näytellyt Sanna Luostarinen syntyi
28. lokakuuta − Kuvanveistäjä Harry Kivijärvi voitti presidentti J. K. Paasikivi muistomerkin suunnittelukilpailun ehdotuksellaan ''Itä ja länsi''. Muistomerkin sijoituspaikaksi kaavailtiin Arkadian aukiota Helsingin keskustassa ja aukion uudeksi nimeksi ehdotettiin Paasikiven aukiota.

Marraskuu


1. marraskuuta − Burundin presidentti Michel Micombero syrjäytettiin everstiluutnantti Jean-Baptiste Bagazan johtamassa vallankaappauksessa.
2. marraskuuta – Jimmy Carter valittiin Yhdysvaltain presidentti.
2. marraskuuta − Rautatievirkamiesten lakko pysäytti junaliikenteen koko Suomessa. Lakko päättyi 10. marraskuuta, kun presidentti Urho Kekkonen kieltäytyi hyväksymästä vaatimusta rautatievirkamiesten eläkeiän alentamisesta 63:sta 59 vuoteen. Lakosta aiheutui VR:lle liikennöimättä jääneiden junavuorojen vuoksi lähes 20 miljoonan markan tappio.
4. marraskuuta – Tasavallan presidentin kansliapäällikkö Kauko Sipponen nimitettiin Keski-Suomen läänin uudeksi maaherraksi elokuussa kuolleen Artturi Jämsénin tilalle.
7. marraskuuta – Albanian puoluejohtaja Enver Hoxha ilmoitti, että useita maan kommunistijohtajia oli erotettu syytettyinä siitä, että he olivat "valmistelleet kapitalismin palauttamista Albaniaan". Kansainväliset tarkkailijat havaitsivat Albanian ja Kiinan suhteissa viilentymistä.
18. marraskuuta – Etiopian hallitus ilmoitti, että 27 henkilöä oli teloitettu syytettyinä "edistyksellisten henkilöiden" murhista ja hallituksen vastaisen propagandan levittämisestä.
26. marraskuuta – Microsoft-niminen pikkuyhtiö rekisteröitiin New Mexicossa.
30. marraskuuta − Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä Finn-Stroi jätti Neuvostoliitolle Kostamus kaivosprojektin ensimmäistä vaihetta koskeneen tarjouksensa. Projekti oli pantu alulle jo vuoden 1973 lopulla, mutta vakavat hintaerimielisyydet olivat viivyttäneet sen etenemistä.

Joulukuu


1. joulukuuta – Angola liittyi YK:hon sen 124. jäsenmaana.
3. joulukuuta − Oikeustieteen lisensiaatti Juhani Perttunen valittiin tasavallan presidentin kanslian uudeksi kansliapäälliköksi.
3. joulukuuta − Yhdysvaltain tuleva presidentti Jimmy Carter aloitti hallituksensa kokoamisen ilmoittamalla valinneensa ulkoministerikseen lakimies Cyrus Vancen.
7. joulukuuta − YK:n yleiskokous valitsi järjestön pääsihteerin Kurt Waldheimin toiselle viisivuotiskaudelle. Turvallisuusneuvosto oli asettunut yksimielisesti kannattamaan Waldheimin jatkokautta.
10. joulukuuta − Valtiovarainministeri Esko Rekola nimitettiin valtioneuvoston kanslian kansliapäälliköksi.
14. joulukuuta − Helsingin taidemuseo avattiin Meilahti.
15. joulukuuta – Samoa liittyi YK:hon.
15. joulukuuta − Helmut Schmidt valittiin uudelleen Länsi-Saksan liittokansleriksi.
15. joulukuuta − Vuonna 1907 valitun Suomen ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan viimeinen elossa ollut jäsen, kunnallisneuvos Juhani Leppälä kuoli Porvoossa 96 vuoden ikäisenä. Suomen Keskustaa edustanut Leppälä oli ollut kansanedustajana vuosien 1907 ja 1951 välisenä aikana yhteensä 33 valtiopäivillä.
17. joulukuuta − Japanin pääministeri Takeo Miki ilmoitti eroavansa liberaalidemokraattisen puolueen parlamenttivaaleissa kärsimän tappion vuoksi. Varapääministeri Takeo Fukuda muodosti uuden hallituksen.
19. joulukuuta − Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev täytti 70 vuotta. Juhlallisuuksiin Moskovassa osallistunut presidentti Urho Kekkonen luonnehti Brežneviä "aktiiviseksi, dynaamiseksi ja syvästi inhimilliseksi persoonaksi".
20. joulukuuta − Kirjailija Christer Kihlman sai Ruotsin akatemian myöntämän 30 000 kruunun arvoisen kirjallisuuspalkinnon.
20. joulukuuta − Oikeusministeriö päätti ottaa päiväsakkojen laskentaperusteeksi sakotettavan kokonaistulot aiempien nettotulojen sijasta. Kohtuullisena päiväsakon määränä ministeriön työryhmä piti kolmasosaa sakotettavan keskimääräisestä bruttopäivätulosta.
22. joulukuuta – Suomen Tansanian-suurlähettiläs Martti Ahtisaari valittiin yksimielisesti YK:n Namibia-valtuutetuksi. Ahtisaaren toimikausi oli yksivuotinen.

Tuntematon päivämäärä


Diffie-Hellman-kryptografia julkaistiin.
IBM esitteli ensimmäisen lasertulostin.
Richard Dawkins loi termin "meemi" kirjassaan ''Geenin itsekkyys''.
Presidentti Urho Kekkonen julkaisi kohua herättäneen kaksiosaisen kirjekokoelman ''Kirjeitä myllystäni''.

Viihdetapahtumia


Rainbow (yhtye) julkaisi ylistetyn toisen albuminsa, ''Rising''.
Boston (yhtye) julkaisi debyyttilevynsä ''Boston (albumi)'', jota myytiin yli 16 miljoonaa kappaletta.
U2-yhtye sai alkunsa Dublinissa.
Eppu Normaali -yhtye perustettiin Ylöjärvi.
Martin Scorsesen elokuva ''Taksikuski'' ja John V. Avildsenin ''Rocky'' saivat ensi-iltansa.
Jääkiekko Jääkiekon SM-liigan mestaruuden voitti turkulainen Turun Palloseura (jääkiekko).
Lasse Virén uusi 5 000 ja 10 000 m olympiavoitot Montrealin kesäolympialaiset.

Syntyneitä


1. tammikuuta – Patrick Kluivert, hollantilainen jalkapalloilija
8. tammikuuta – Alexandre Pires, brasilialainen laulaja
14. tammikuuta – Tommi Liimatta, suomalainen kirjailija ja muusikko
20. tammikuuta – Tarso Marques, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja
21. tammikuuta – Amin Asikainen, suomalainen ammattinyrkkeilijä
21. tammikuuta – Emma Bunton, Spice Girls -yhtyeen jäsen
9. helmikuuta – Ilkka Lammi, suomalainen taidemaalari (k. 2000)
10. maaliskuuta – Inka Nousiainen, suomalainen kirjailija
18. maaliskuuta − Anna Tuori, suomalainen kuvataiteilija
19. maaliskuuta – Alessandro Nesta, italialainen jalkapalloilija
22. maaliskuuta – Reese Witherspoon, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. maaliskuuta –Keri Russell, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. maaliskuuta – Ricardo Zonta, brasilialainen kilpa-autoilija
31. maaliskuuta – Colin Farrell, irlantilainen näyttelijä
28. huhtikuuta – Krisse Salminen, suomalainen stand up -koomikko
20. toukokuuta – Virpi Kuitunen, suomalainen maastohiihtäjä
1. heinäkuuta – Ruud van Nistelrooy, alankomaalainen jalkapalloilija
4. heinäkuuta – Daijirō Katō, japanilainen ratamoottoripyöräilijä
11. heinäkuuta – Lil' Kim, yhdysvaltalainen rap-laulaja
23. heinäkuuta – Jonathan Gallant, kanadalainen basisti
9. elokuuta– Mark Priestley, australialainen näyttelijä (k. 2008)
18. elokuuta – Michael Greis, saksalainen ampumahiihtäjä
9. syyskuuta – Hanno Möttölä, suomalainen koripalloilija
22. syyskuuta – Ronaldo, brasilialainen jalkapalloilija
27. syyskuuta – Francesco Totti, italialainen jalkapalloilija
28. syyskuuta – Michael Ballack, saksalainen jalkapalloilija
29. syyskuuta – Andri Ševtšenko, ukrainalainen jalkapalloilija
29. syyskuuta – Satu Taiveaho, suomalainen kansanedustaja
4. lokakuuta – Alicia Silverstone, yhdysvaltalainen näyttelijä
12. lokakuuta - Kajsa Bergqvist, ruotsalainen korkeushyppääjä
28. lokakuuta – Emma Salokoski, suomalainen laulaja
8. marraskuuta – Johanna Sumuvuori, suomalainen kansanedustaja
13. marraskuuta – Albina Ahatova, venäläinen ampumahiihtäjä
18. marraskuuta – Stian Tomt Thoresen, norjalainen laulaja (shagrath)
22. marraskuuta – Ville Valo, suomalainen laulaja ("HIM")
13. joulukuuta – Paavo Arhinmäki, suomalainen poliitikko (Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2001–2005)
25. joulukuuta – Tuomas Holopainen, suomalainen muusikko, Nightwish

Kuolleita


1. tammikuuta – Yrjö Kallinen, suomalainen kirjailija, opetusneuvos
8. tammikuuta – Zhou Enlai (Tshou En-lai), Kiinan kansantasavalta pääministeri
12. tammikuuta – Agatha Christie, brittiläinen jännityskirjailija
13. tammikuuta – Antti Hannikainen, suomalainen lakimies, ministeri
23. tammikuuta – Paul Robeson, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
31. tammikuuta – Evert Taube, ruotsalainen runoilija, säveltäjä ja laulaja
1. helmikuuta – Werner Heisenberg, saksalainen Nobel-fyysikko
3. helmikuuta – Lassi Sinkkonen, suomalainen kirjailija
4. helmikuuta – Aune Haarla, suomalainen radiotoimittaja
7. helmikuuta – Martti Piha, suomalainen iskelmäsäveltäjä ja -sanoittaja, levytuottaja
13. helmikuuta – Lily Pons, ranskalais-yhdysvaltalainen laulaja
20. helmikuuta – René Cassin, ranskalainen lakimies, vuoden 1968 Nobelin rauhanpalkinto saaja
5. maaliskuuta – Jukka Piironen, suomalainen seiväshyppääjä
23. maaliskuuta – Artturi Rope, suomalainen sotilaskapellimestari, musiikkikapteeni
24. maaliskuuta – Sir Bernard Montgomery, englantilainen sotamarsalkka
26. maaliskuuta – Lin Jutang, kiinalais-yhdysvaltalainen kirjailija
3. huhtikuuta – Arvo E. Saloranta, suomalainen kenraali, asesuunnittelija
10. huhtikuuta – Enrico Mainardi, italialainen sellisti ja säveltäjä
17. huhtikuuta – Henrik Dam, tanskalainen Nobel-kemisti
28. huhtikuuta – Oke Tuuri, suomalainen näyttelijä
9. toukokuuta – Ulrike Meinhof, journalisti ja terroristi
10. toukokuuta – Arno Tuurna, suomalainen lakimies, Viipurin kaupunginjohtaja
11. toukokuuta – Alvar Aalto, suomalainen arkkitehti
15. toukokuuta – Toivo Heikkilä, suomalainen diplomaatti
21. toukokuuta – Sulo Salonen, suomalainen säveltäjä ja urkuri, professori (s. 1899)
22. toukokuuta – Alli Lahtinen, suomalainen kansanedustaja ja ministeri, pääjohtaja
26. toukokuuta – Martin Heidegger, saksalainen filosofi
31. toukokuuta – Jacques Monod, ranskalainen Nobel-biologi
22. kesäkuuta – Ruth Snellman, suomalainen näyttelijä
7. heinäkuuta – Gustav Heinemann, Saksan liittotasavallan liittopresidentti
18. heinäkuuta – Sally Salminen, suomalainen (ahvenanmaalainen) kirjailija
27. heinäkuuta – Toivo Lyy, suomalainen runoilija
28. heinäkuuta – Maggie Gripenberg, suomalainen tanssitaiteilija
2. elokuuta – Fritz Lang, itävaltalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
7. elokuuta – Helge Pahlman, suomalainen viihdemuusikko
11. elokuuta – Artturi Jämsén, suomalainen poliitikko, maaherra
25. elokuuta – Eyvind Johnson, ruotsalainen kirjailija (Nobelin kirjallisuuspalkinto 1974)
9. syyskuuta – Mao Zedong (Mao Tse-tung), Kiinan kansantasavalta pitkäaikainen johtaja
12. syyskuuta – Pekka Tiilikainen ("Sinivalkoinen ääni"), urheilutoimittaja (s. 1911)
22. syyskuuta – Artturi Laakso, suomalainen näyttelijä
1. lokakuuta – Irja Lautia, suomalainen näyttelijä
5. lokakuuta – Lars Onsager, norjalais-yhdysvaltalainen Nobel-kemisti
7. lokakuuta – Aarne Tarkas, suomalainen elokuvaohjaaja
12. lokakuuta – Tuure Lehén, suomalainen kommunistipoliitikko, Terijoen hallitus sisäministeri
16. lokakuuta – Paavo Suomalainen, suomalainen eläintieteilijä, professori
18. lokakuuta – Kerstin Nylander, suomalainen näyttelijä
22. lokakuuta – Alice Lyly, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
28. lokakuuta – Aarne Juutilainen, suomalainen kapteeni ("Marokon kauhu")
9. marraskuuta – Armas Taipale, suomalainen kiekonheittäjä
12. marraskuuta – Walter Piston, yhdysvaltalainen säveltäjä
15. marraskuuta – Jean Gabin, ranskalainen näyttelijä
19. marraskuuta – Atte Pohjanmaa, suomalainen lehtimies
20. marraskuuta – Trofim Lysenko, neuvostoliittolainen biologi
21. marraskuuta – Valentin Vaala, suomalainen elokuvaohjaaja
23. marraskuuta – André Malraux, ranskalainen kirjailija ja poliitikko
3. joulukuuta – Benjamin Britten, englantilainen säveltäjä
15. joulukuuta – Juhani Leppälä, suomalainen poliitikko, kunnallisneuvos
27. joulukuuta – Ossi Kostia, suomalainen näyttelijä, teatterineuvos

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Burton Richter ja Samuel Ting
Nobelin kemianpalkinto: William Lipscomb
Nobelin lääketieteen palkinto: Baruch S. Blumberg ja Daniel Gajdusek
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Saul Bellow
Nobelin rauhanpalkinto: Betty Williams ja Mairead Corrigan

Muuta


Elokuvavuosi 1976

Viitteet


Luokka:1976
af:1976
am:1976 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1976
an:1976
frp:1976
ast:1976
gn:1976
av:1976
ay:1976
az:1976
id:1976
ms:1976
bn:১৯৭৬
zh-min-nan:1976 nî
map-bms:1976
jv:1976
su:1976
be:1976
be-x-old:1976
bh:१९७६
bcl:1976
bs:1976
br:1976
bg:1976
ca:1976
cv:1976
cs:1976
co:1976
cy:1976
da:1976
de:1976
et:1976
el:1976
en:1976
myv:1976 ие
es:1976
eo:1976
eu:1976
fa:۱۹۷۶ (میلادی)
hif:1976
fo:1976
fr:1976
fy:1976
fur:1976
ga:1976
gv:1976
gag:1976
gd:1976
gl:1976
gan:1976年
xal:1976 җил
ko:1976년
hy:1976
hi:१९७६
hr:1976.
io:1976
ig:1976
ilo:1976
bpy:মারি ১৯৭৬
ia:1976
os:1976-æм аз
is:1976
it:1976
he:1976
kn:೧೯೭೬
pam:1976
ka:1976
csb:1976
kk:1976 жыл
kw:1976
ky:1976-жыл
sw:1976
kv:1976 во
ht:1976 (almanak gregoryen)
ku:1976
la:1976
lv:1976. gads
lb:1976
lt:1976 m.
lij:1976
li:1976
ln:1976
jbo:1976moi
lmo:1976
hu:1976
mk:1976
ml:1976
krc:1976 джыл
mi:1976
mr:इ.स. १९७६
arz:1976
my:၁၉၇၆
nah:1976
nl:1976
nds-nl:1976
ne:सन् १९७६
ja:1976年
nap:1976
frr:1976
no:1976
nn:1976
nrm:1976
nov:1976
oc:1976
mhr:1976
uz:1976
pa:੧੯੭੬
pi:१९७६
pnb:1976
pap:1976
nds:1976
pl:1976
pt:1976
ty:1976
ksh:Joohr 1976
ro:1976
qu:1976
ru:1976 год
rue:1976
sah:1976
se:1976
stq:1976
sq:1976
scn:1976
simple:1976
sk:1976
sl:1976
so:1976
ckb:١٩٧٦
sr:1976
sh:1976
sv:1976
tl:1976
ta:1976
tt:1976 ел
te:1976
tet:1976
th:พ.ศ. 2519
vi:1976
tg:1976
tpi:1976
tr:1976
tk:1976
udm:1976 ар
uk:1976
ur:1976ء
vec:1976
vo:1976
fiu-vro:1976
wa:1976
zh-classical:一九七六年
vls:1976
war:1976
yi:1976
yo:1976
zh-yue:1976年
diq:1976
zea:1976
bat-smg:1976
zh:1976年

1970-luku


1970-luku oli 1900-luku vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1970 ja päättyi 31. joulukuuta 1979.
__TOC__

Politiikka


1970-luku oli poliittisesti jatketta 1960-luku radikalismille, mutta laimentuneena 1960-luvun johtohahmojen siirryttyä vallan eteisiin.

Terrorismi


Terrorismi arabimaissa ja Länsi-Euroopassa, IRA Yhdistynyt kuningaskunta, ETA (järjestö) Espanjassa, Punainen armeijakunta Länsi-Saksa, Italiassa 400 eri järjestöä joista suurin oli Punaiset prikaatit, Japanissa Japanin punainen armeijakunta, olivat näkyvää ja sitä vastaan ryhdyttiin lentoliikenteessä ja Euroopassa tehokkaisiin vastatoimiin. Arabiterrorismi ilmeni lentokonekaappaus ja liittyi etenkin palestiinalaisten frustraatioon Israelin vallan edessä. Euroopassa terrorismi liittyi pääasiassa pienten kansojen erilaisiin itsenäisyyspyrkimyksiin tai vasemmistojärjestöjen tekosia. Yhdysvalloissa terrorismi oli vähäisempää ja ainakin Euroopasta katsoen ilman perusteluja tapahtunutta, esimerkiksi Symbioottinen vapautusjärjestö Kaliforniassa. Neuvostoliitto tuki useita Euroopan ja arabien terroristiorganisaatioita.
Euroopan kohutuimpia terrori-iskuja olivat Münchenin verilöyly syyskuussa 1972 − ''Musta syyskuu'' -ryhmän hyökkäys israelilaisia urheilijoita vastaan Münchenin olympialaiset aikana − ja OPEC:n öljyministereiden panttivankikriisi OPECin päämajaan Wienissä joulukuussa 1975. Näiden iskujen pääsuunnittelijaksi nimettiin Ilich Ramírez Sánchez (tunnettu myös nimillä "Carlos" ja "Shakaali"). Huomiota herättivät myös Punaisen armeijakunnan jäsenten Saksan liittotasavallan Tukholman-suurlähetystön kaappaus huhtikuussa 1975 ja Punaisten prikaatien suorittama Italian pääministerin Aldo Moron kaappaus ja murha keväällä 1978.

Liennytys


Vuosikymmen oli liennytystä Yhdysvallat ja Neuvostoliitto välillä aina Afganistanin sota (1979–1989) asti. Länsi-Euroopan liennytys meni vielä pitemmälle, muun muassa ydinaseiden vastustus kohdistui nimenomaan Yhdysvaltain aseisiin ja pelättiin suomettuminen (''Finnlandisierung''). Suomettuminen-termi liittyi Saksan sisäpolitiikkaan ja pelkoon, että liikaa Neuvostoliiton kanssa kauppaa käyvä maa jää syvälle Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.
Kiina hyväksyttiin Yhdistyneet Kansakunnat jäsenvaltioksi vuoden 1971 lopulla. Samalla Taiwan erotettiin järjestöstä, minkä Kiina oli asettanut oman jäsenyytensä ehdoksi. Yhdysvaltain ja Kiinan suhteissa tapahtui merkittävä avaus presidentti Richard Nixonin vieraillessa Pekingissä kesällä 1972. Vierailua olivat edeltäneet ulkoministeri Henry Kissingerin salaiset keskustelut mm. pääministeri Zhou Enlain kanssa.
Leonid Brežnev teki keväällä 1978 ensimmäisenä Neuvostoliiton valtionpäämiehenä virallisen vierailun Länsi-Saksaan. Vierailun aikana Brežnev ja liittokansleri Helmut Schmidt allekirjoittivat 25-vuotisen taloudellisen yhteistyösopimuksen, mutta ratkaisematta jäi kysymys Länsi-Berliinin asemasta.

Uusia itsenäisiä valtioita


Euroopan viimeiset siirtomaat itsenäistyivät. Portugali antoi itsenäisyyden Angolalle ja Mosambikille sekä Guinea-Bissaulle. Ranskan viimeinen siirtomaa Djibouti itsenäistyi. Jo ennen Angolan itsenäistymistä oli alkanut pitkä ja verinen, kolmen eri ryhmittymän välinen Angolan sisällissota, johon myös Etelä-Afrikka, Neuvostoliitto ja Kuuba sekaantuivat.
Itä-Pakistan itsenäistyi Pakistanista veristen taistelujen jälkeen Bangladeshin valtioksi vuonna 1971. Muiden muassa Intia ja Yhdysvallat sekä kaikki Pohjoismaat tunnustivat sen välittömästi. Muita 1970-luvulla itsenäistyneitä valtioita olivat Bahrain, Qatar, St. Vincent ja Grenadiinit, Kiribati, Salomonsaaret, Dominica, Saint Lucia, Tuvalu, Fidži ja Tonga.

Vietnamin sodan päättyminen


Yhdysvallat sai sotahistoriaansa tahran jouduttuaan keskeyttämään epäonnistuneet toimensa ja vetäytymään Etelä-Vietnamista 1975, minkä jälkeen Pohjois-Vietnam miehitti Etelä-Vietnamin Yhdysvallat siirtyi palkka-armeijaan ja varoi joutumasta sotilaallisiin selkkauksiin Jimmy Carterin presidenttikaudella. Vietnamin sodan jälkeen seurasi pian Vietnamin kiinalaisten venepakolaisuus sekä Kiinan ja Vietnamin rajasota.
Kuva:UH-1D helicopters in Vietnam 1966.jpg

Vallanvaihdoksia


Egyptin presidentti Gamal Abdal Nasser kuoli vuonna 1970 ja uudeksi presidentiksi tuli Anwar Sadat. Puolan puoluejohtaja Wladyslaw Gomulka erosi vuonna 1970 ja hänen seuraajakseen tuli Edward Gierek. Itä-Saksan uudeksi puoluejohtajaksi Walter Ulbrichtin tilalle tuli vuonna 1971 Erich Honecker.
Chilen presidentti Salvador Allende syrjäytettiin kenraali Augusto Pinochet'n johtaman oikeistolaisen sotilasjuntan suorittamassa väkivaltaisessa vallankaappauksessa syyskuussa 1973.
Vuosi 1974 oli länsimaissa poikkeuksellisen vilkasta johtajavaihdosten aikaa. Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon joutui luopumaan virastaan Watergate-skandaalin vuoksi ja uudeksi presidentiksi tuli varapresidentti Gerald Ford. Edellinen varapresidentti Spiro Agnew oli joutunut eroamaan henkilökohtaisten veroepäselvyyksiensä vuoksi, mikä sekin oli osaltaan nakertanut Nixonin suosiota. Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt erosi hänen avustajansa Günter Guillaumen paljastuttua Itä-Saksan vakoojaksi ja uudeksi liittokansleriksi tuli Helmut Schmidt. Ranskan presidentti Georges Pompidou kuoli kesken virkakautensa ja hänen seuraajakseen tuli Valéry Giscard d'Estaing. Portugalin sotilashallitus syrjäytettiin ns. neilikkavallankumous. Myös Kreikka sotilashallitus kaatui ja maasta tuli tasavalta.
Argentiinan presidentti Juan Perón kuoli kesällä 1974 ja uudeksi presidentiksi tuli hänen vaimonsa Isabel Perón. Isabel Perón syrjäytettiin vuonna 1976, jolloin valtaan nousi kenraali Jorge Videlan johtama sotilasjuntta.
Etiopian keisari Haile Selassie syöstiin vallasta vuonna 1974. Vallan otti äärivasemmistolainen sotilashallitus eversti Mengistu Haile Mariamin johdolla. Vuosina 1977−1978 Etiopian ja Somalian välillä käytiin lyhyt mutta verinen Ogadenin sota.
Espanjan valtionpäämies Francisco Franco kuoli vuonna 1975 ja maa palasi monarkiaan Juan Carlos I:n noustessa valtaistuimelle.
Kiinan johtaja Mao Zedong kuoli vuonna 1976 ja ns. neljän kopla kukistui Hua Guofengin ottaessa maan johdon. Kiinan vallanvaihdoksen seurauksena maan suhteet sen eurooppalaiseen liittolaiseen Albaniaan kylmenivät.
Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi valittiin syksyllä 1976 Jimmy Carter.
Ruotsin sosialidemokraattinen puolue kärsi tappion syksyn 1976 valtiopäivävaaleissa. Olof Palmen hallitus erosi ja Keskustapuolue (Ruotsi) Thorbjörn Fälldin muodosti uuden hallituksen.
Pakistanin presidentiksi vuonna 1972 tullut Zulfikar Ali Bhutto syrjäytettiin kenraali Muhammad Zia ul-Haqin johtamassa vallankaappauksessa vuonna 1977 ja asetettiin syytteeseen erään hänen poliittisen vastustajansa murhasta. Vuonna 1979 Bhutto tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin.
Vuoden 1979 aikana monet diktaattorit syöstiin vallasta: Pol Pot Kambodžassa, Idi Amin Ugandassa, Francisco Macías Nguema Päiväntasaajan Guineassa, Bokassa Keski-Afrikka ja Anastasio Somoza Debayle Nicaraguassa. Iranin šaahi Muhammad Reza Pahlavi luopui vallasta ja lähti maanpakoon, ja maan johtoon nousi ajatolla Khomeini. Etelä-Korean presidentti Park Chung-hee joutui murhan uhriksi. Irakin presidentti Ahmad Hassan al-Bakr erosi ja luovutti vallan serkulleen Saddam Husseinille.

Talous


Taloudellisesti 1970-luvun alkupuolen öljykriisi oli pelottava kokemus länsimaille, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa jo sitä ennen oli siirrytty hitaampaan talouskasvuun, suureen inflaatioon ja pysyvään suurehkoon työttömyyteen.
Japanin nousu oli huipussaan muun muassa elektroniikassa, autoteollisuudessa ja laivanvarustuksessa. Monet läntiset teollisuusmaat joutuivat siirtämään tehtaitaan Aasian "tiikerimaihin" (etenkin Singaporeen) kyseisten maiden lakien vaatiessa teollisten tuotteiden kokoonpanon kotimaassa. Tämä vastasi 2000-luvun alun Kiina-ilmiötä.
Kehitysmaista Itä-Aasian "tiikerit", kuten Etelä-Korea, Taiwan,Hongkong, Singapore alkoivat päästä vauhtiin. Kiina aloitti Mao Zedong kauden jälkeen vuonna 1978 reformit kohti markkinavetoisempaa taloutta. Latinalaisessa Amerikassa tuontia korvaava teollistuminen alkoi yskiä yhä pahemmin vuosikymmenen loppua kohden. Vallitsevassa kehitysajattelussa 1970-luvun trendi olivat perustarpeet ("basic needs"), joita pyrittiin tyydyttämään aikaisempaa suoremmin. Tällaista ajattelua edusti esimerkiksi Maailmanpankki Robert McNamara. Kehitysmaiden velkakriisi alkoi kehittyä pankkien lainatessa niille öljyntuottajamaiden talletusten vuoksi halventunutta rahaa ja teollisuusmaiden talouspolitiikan nostaessa kansainvälisiä korkoja. Tätä ei kuitenkaan vielä juuri huomattu. Kehitysmaat vaativat kansainvälisillä foorumeilla "Uusi kansainvälinen talousjärjestys, joka oli kasa talouspoliittisia toimenpiteitä maailmantalouden muuttamiseksi kehitysmaille suosiollisempaan suuntaan.

Tiede ja tekniikka


NASA Apollo-ohjelma lopetettiin ennenaikaisesti. Avaruussukkulan rakentamisen suuret kustannusylitykset ja viivästymiset herättivät epäluottamusta teknologiaan, ydintekniikkaa kohtaan esitettiin pelonsekaista kritiikkiä.
Mikroprosessorit keksittiin ja niitä alettiin käyttää jo kulutustuotteissakin. Muita vuosikymmenen keksintöjä ovat muun muassa taskulaskin ja C-kasetti.

Kulttuuri


File:Husqvarna 3600 C249.jpg 3600 -ompelukone]]
Kulttuurissa kritisoitiin "järjestelmää", muun muassa ''Kummisetä''-elokuvissa esitettiin mafiosot korruptoituneita poliiseja kunniallisempina. Sama teema oli esillä muun muassa ''Serpico – kadun tiikeri''-elokuvassa. Toisaalta etsittiin ihanteellista mennyttä ''American Graffiti'' -elokuvassa ja sen TV-versiossa ''Happy Days''. Clint Eastwoodin italowesternit ja ''Likainen Harry'' -elokuvat kertoivat raa'asti menneestä ja nykyhetkestä, ''Rautainen Coogan'' taas maaseudun ihanteet säilyttäneestä sheriffistä. Suurta seikkailua jossain kaukana edustivat ''Tähtien sota'' ja Roger Mooren James Bond-filmit.
Kirjallisuudessa Nobel-palkinto annettiin vuosikymmenen alussa Aleksandr Solženitsynille kirjoista ''Syöpäosasto'', ''Ivan Denisovitšin päivä'' ja ''Vankileirien saaristo'', joissa kerrottiin Neuvostoliiton vankileireistä ja niiden kieltämisestä.
Myös Yhdysvalloissa kaiveltiin menneisyyttä, muun muassa Vietnamin sota ja orjuus josta Alex Haleyn ''Juuret'' virheitä. Intiaanit järjestivät mielenosoituksia muun muassa Wounded Kneessä. Mustat muslimit protestoivat.

Muoti


korkeat korot, tolppakorkokengät yleisiä myös miehillä
leveät lahkeet
miesten hiusmuoti pitkiä ja puolipitkiä hiuksia suosiva
neonvärit
microshortsit
catsuit
Leveät farkkulahkeet ja paksupohjaiset kengät, sammarit
Retut ja Hait jaloissa
Niitit vaatteissa
Kauluspaita ylisuuret kaulukset
Pallokuvioleningit
Afrokampaus
Suurilinssiset paksusankaiset silmälasit
Suosittu footbag keksittiin

Musiikki


ABBA
Disko (musiikinlaji) (''Saturday Night Fever'', Boney M., Donna Summer, Kool & the Gang, Diana Ross, Earth, Wind & Fire, Sister Sledge, Chic (yhtye), Pointer Sisters, Odyssey, ... )
Funk (James Brown, Parliament-Funkadelic, The Meters)
Soul (musiikki) (Marvin Gaye, Stevie Wonder, Tower of Power)
Reggae (Bob Marley)
Progressiivinen rock (King Crimson, Pink Floyd, Yes, Genesis (yhtye))
Glam rock (Gary Glitter, Sweet, Slade, Alice Cooper, T. Rex, David Bowie, Queen ...)
Heavy metal ja hard rock, "jytä" (Kiss (yhtye), Led Zeppelin, Deep Purple, Uriah Heep, Black Sabbath, Aerosmith)
Purukumipop, "purkka" (Middle of the Road, Mud, The Rubettes, alkuaikojen Sweet, Bay City Rollers )
Punk (Sex Pistols, The Clash, Ramones)
Fuusiojazz (Weather Report, Return to Forever, Mahavishnu Orchestra...)
Elvis Presley kuoli 1977
Elektroninen tanssimusiikki yleistyi house-musiikkityylin synnyttyä.

Televisio ja elokuvat


Tähtien sota
Avaruusasema Alfa, Taisteluplaneetta Galactica (1978)

Urheilu


1970-luvulla käytiin kesäolympialaiset 1972, talviolympialaiset 1972, kesäolympialaiset 1976 ja talviolympialaiset 1976.

Vaihtoehtoliikkeet


Aika nosti uusia liikkeitä, jotka väittivät olevansa suurten massojen sijaan ryhmien ja yksilöiden liikkeitä. Ympäristöliike, kierrättäminen, ekologinen ruoka, New Age -uskonnot, punk-rock jne. nousivat 1970-luvulla; punk Englannissa, vihreys Saksassa (tosin Yhdysvallat siirtyi lyijyttömän bensiinin käyttäjäksi) ja muut Yhdysvalloissa tullen Eurooppaan vasta 10–15 vuotta myöhemmin.
Uskontoihin suhtauduttiin nuivemmin. Idän uskonnot kiinnostivat. Toisaalta kristillisyydessäkin nousi Yhdysvalloissa monia TV-evankelistoja niin suuriksi tekijöiksi, että 1980-luvulta lähtien he vaikuttivat Yhdysvaltain liittovaltion poliittisiin ratkaisuihin.

Henkilöitä


Merkittäviä hallitsijoita


Leonid Brežnev, Neuvostoliiton johtaja
Jimmy Carter, Yhdysvaltain presidentti
Gerald Ford, Yhdysvaltain presidentti
Urho Kekkonen, Suomen presidentti
Richard Nixon, Yhdysvaltain presidentti
Georges Pompidou, Ranskan presidentti
Valéry Giscard d'Estaing, Ranskan presidentti
Willy Brandt, Länsi-Saksan liittokansleri
Helmut Schmidt, Länsi-Saksan liittokansleri
Erich Honecker, Itä-Saksan puoluejohtaja
Edward Gierek, Puolan puoluejohtaja
Anwar Sadat, Egyptin presidentti
Park Chung-hee, Etelä-Korean presidentti
Mao Zedong, Kiinan johtaja
Hua Guofeng, Kiinan johtaja
Pol Pot, Kambodžan johtaja
Idi Amin, Ugandan diktaattori
Jean-Bedel Bokassa, Keski-Afrikan presidentti/keisari
Mobutu Sese Seko, Zairen presidentti
Muhammad Reza Pahlavi, Iranin šaahi
Salvador Allende, Chilen presidentti
Augusto Pinochet, Chilen presidentti
Juan Perón, Argentiinan presidentti
Isabel Perón, Argentiinan presidentti

Muita henkilöitä


Uri Geller, israelilainen taikuri
U Thant, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri
Kurt Waldheim, YK:n pääsihteeri
Paavali VI, paavi
Johannes Paavali I, paavi
Johannes Paavali II, paavi

Katso myös


Suomi 1970-luvulla

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/tt2006/a_kirkuvan.htm Pauli Kettunen: Kirkuvan harmaa vuosikymmen (Työväentutkimus 2006)
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1970&loppu=1979 Agricola: Suomen historian kronologia: 1970-luku
http://www.makela.info/nettiradiot/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=62&Itemid=92 70-luvun musiikkia soittavia nettiradioita
http://www.jugi3.ch/homepage/topmusic.htm Top Albums of the 70s
http://www.jugi3.ch/homepage/seventieshits.htm Hit Singles of the 70s
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1970 YLE Elävä arkisto: 1970-luku
Luokka:1900-luku
Luokka:1970-luku
ar:ملحق:عقد 1970
an:Anyos 1970
ast:Años 1970
id:1970-an
ms:1970-an
zh-min-nan:1970 nî-tāi
jv:1970-an
su:1970-an
be:1970-я
be-x-old:1970-я
bs:1970te
br:Bloavezhioù 1970
ca:Dècada del 1970
cv:1970-мĕш çулсем
cs:1970-1979
cy:1970au
da:1970'erne
de:1970er
et:1970. aastad
el:Δεκαετία 1970
en:1970s
es:Años 1970
eo:1970-aj jaroj
eu:1970eko hamarkada
fa:دهه ۱۹۷۰ (میلادی)
hif:1970s
fo:1970-árini
fr:Années 1970
ga:1970idí
gd:1970an
gan:1970年代
ko:1970년대
hr:1970-ih
io:1970a yari
ia:Annos 1970
os:1970-тæ
is:1971-1980
it:Anni 1970
he:שנות ה-70 של המאה ה-20
ka:1970-იანები
kk:1970 жж.
sw:Miaka ya 1970
kv:1970-ӧд вояс
la:Decennium 198
lv:1970. gadi
lt:XX amžiaus 8-asis dešimtmetis
lij:Anni 1970
hu:1970-es évek
mk:1970-ти
mr:इ.स.चे १९७० चे दशक
nah:1970s
nl:1970-1979
nds-nl:1970-1979
ja:1970年代
no:1970-årene
nn:1970-åra
nrm:Annaées 1970
oc:Ans 1970
uz:1970-lar
pl:Lata 70. XX wieku
pt:Década de 1970
ro:Anii 1970
qu:1970 watakuna
ru:1970-е годы
sah:1970-с
se:1970-lohku
sq:Vitet 1970
scn:1970ini
simple:1970s
sk:70. roky 20. storočia
sl:1970.
sr:1970е
sh:1970e
sv:1970-talet
ta:1970கள்
tt:1970-еллар
vi:Thập niên 1970
tr:1970'ler
tk:1970ýý
uk:1970-ті
ur:1970ء کی دہائی
wa:Anêyes 1970
war:1970 nga dekada
yi:1970ער
yo:Ẹ̀wádún 1970
zh-yue:1970年代
zh:1970年代

1980-luku


1980-luvulla maailma eli Kylmä sota viimeistä vuosikymmentä. Läntisessä maailmassa tietokoneet ja elektroniikka löivät itsensä läpi toimistoissa ja kodeissa.
__TOC__

Maailmantalous ja -politiikka


Kuva:Reagan Bush Gorbachev in New York 1988.jpg (keskellä), varapresidentti George H. W. Bush (vasemmalla) ja Mihail Gorbatšov (oikealla) New Yorkissa vuonna 1988.]]
Maailmanpolitiikassa merkittäviä tapahtumia oli Ronald Reaganin valinta 1981 Yhdysvaltain presidentti ja hänen johdollaan toteutettu voimakas Yhdysvaltojen Kilpavarustelu, joka osaltaan vaikutti Neuvostoliitto Neuvostoliiton hajoaminen ja poliittisten muurien murtumiseen.
Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev kuoli syksyllä 1982 sairastettuaan jo pitkään. Tämän jälkeen maata johtivat lyhyen aikaa Juri Andropov ja Konstantin Tšernenko, jälkimmäinen vain vajaan vuoden. Mihail Gorbatšov nousi Neuvostoliiton johtoon 1985, ja hän oli maan viimeinen päämies vuoteen 1991 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Hänen uudistuspyrkimyksensä johtivat liennytys ja kylmä sota päättymiseen mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta johti Neuvostoliiton hajoamiseen. Hajoamisen alkusoittoa oli Berliinin muurin murtuminen 1989.
1980-luvun kehitys Etelä-Afrikassa johti apartheid-lainsäädännön kumoamiseen ja Nelson Mandelan vapauttamiseen vankilasta. Yksi apartheidin vastustajista oli Ruotsin silloinen pääministeri Olof Palme, joka murhattiin Tukholmassa 28. helmikuuta 1986.
Koko maailman tasolla talouskasvu jäi edellisiä vuosikymmeniä heikommaksi. Kehitysmaat ajautuivat 1980-luvun alussa syvään velkakriisiin, joka leimasi koko vuosikymmentä. Latinalainen Amerikka puhutaan 1980-luvusta menetettynä vuosikymmenenä. Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto rakennesopeutusohjelmat olivat keskeinen piirre kehitysmaiden talouspolitiikassa. 1970-luvulla esitetyt kehitysmaiden vaatimukset uudesta kansainvälisestä talousjärjestelmästä ja maailmantalouden säätelystä saivat väistyä Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin markkinoimien (usein uusliberalismiksi kutsuttujen) talousoppien tieltä, joissa painotettiin talouden eri sektoreiden liberalisoimisen tärkeyttä. Vuonna 1985 Live Aid -konserteilla kerättiin rahaa Etiopian nälänhädän uhreille. Konsertteja seurasi television välityksellä 1,5 miljardia katsojaa ympäri maailman.
Iranin ja Irakin jo pitkään kestänyt keskinäinen kahakointi leimahti syksyllä 1980 täysimittaiseksi Iranin-Irakin sota, joka kesti miltei koko vuosikymmenen vuoteen 1988 saakka. Uutena piirteenä sodassa oli runsas kemiallinen ase käyttö. Iranin uskonnollinen johtaja ajatolla Khomeini kuoli kesäkuussa 1989 ja hänen seuraajakseen tuli Ali Khamenei. Maailmaa kuohutti Khomeinin hieman ennen kuolemaansa brittiläiselle kirjailijalle Salman Rushdielle langettama kuolemantuomio tämän ''Saatanalliset säkeet'' -romaanin vuoksi. Khomeini katsoi Rushdien syyllistyneen teoksellaan islamin pilkkaamiseen.
Neuvostoliiton suorittama Afganistanin miehitys, joka oli alkanut vuoden 1979 lopulla, tuomittiin YK:n yleiskokouksessa tammikuussa 1980 selvällä ääntenenemmistöllä. Turvallisuusneuvosto ei saanut aikaan miehityksen tuominnutta päätöslauselmaa Neuvostoliiton käytettyä veto-oikeus. Miehitys päättyi neuvostojoukkojen vetäytymiseen maasta helmikuussa 1989, mutta tämä ei vaikuttanut maassa raivonneeseen Afganistanin sisällissota millään tavoin.
Kiinan pääkaupungissa Pekingissä alkoi keväällä 1989 opiskelijoiden rauhanomainen Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus, jossa vaadittiin poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia. Maan armeija tukahdutti mielenosoituksen verisesti kesäkuun alussa. Mielenosoituksen tukemisesta syytetty pääministeri Zhao Ziyang erotettiin ja hänen tilalleen tuli kovaa linjaa edustanut Jiang Zemin.
Jugoslaviaa koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan johtanut marsalkka Tito kuoli keväällä 1980.
Sotilaat murhasivat Egyptin presidentin Anwar Sadatin syksyllä 1981 ja uudeksi presidentiksi tuli Hosni Mubarak.
Ranskan presidentti Valéry Giscard d’Estaing joutui luovuttamaan paikkansa François Mitterrandille vuoden 1981 presidentinvaaleissa. Mitterrand valittiin toiselle virkakaudelle vuonna 1988.
Intian pääministeri Indira Gandhi murhattiin syksyllä 1984 ja uudeksi pääministeriksi tuli hänen poikansa Rajiv Gandhi.
Albanian pitkäaikainen puoluejohtaja Enver Hoxha kuoli vuonna 1985 ja hänen seuraajakseen tuli Ramiz Alia.
Paraguayta yli 30 vuoden ajan diktatuuri hallinnut kenraali Alfredo Stroessner syöstiin vallasta helmikuun alussa 1989.
Ison-Britannian viimeinen suurehko Latinalaisen Amerikan siirtomaa Belize itsenäistyi syyskuussa 1981.

Tekniikka


Kuva:Commodore64.jpg (1982) oli vuosikymmenen suosituimpia kotitietokoneita.]]
1970-luvun digitaalikello sai seurakseen monia muita digitaaliteknologiaan perustuneita laitteita. IBM PC julkistettiin vuonna 1981 ja tietokoneet alkoivat tulla koteihin. Matkapuhelin ja CD-levy syntyivät, ja nestekidenäyttöjen myötä kehitettiin esimerkiksi elektroniikkapelejä. Korvalappustereot yleistyivät, tosin vasta kasetteja soittavina. 1980-lukua voikin pitää kannettavien laitteiden syntyvuosikymmenenä.
Uusi vaarallinen sairaus AIDS tunnistettiin ja tartunnat alkoivat levitä laajamittaisesti.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26. huhtikuuta 1986 jätti jälkensä ydinvoimaan suhtautumisessa.

Ajankohtaisia laitteita


Avaruussukkula
Mikroaaltouuni
NMT-autopuhelimet (Nordic Mobile Telephone)
SCART
VHS
Kolikkopelit (muun muassa ''Pac-Man'' ja ''Donkey Kong'')
Elektroniikkapelit
Tossumopot Suzuki PV ja Honda Monkey
Kotitietokoneet (muun muassa IBM PC, Commodore 64, Amiga, Apple Macintosh ja Atari ST)
Pelikonsolit (muun muassa Nintendo Entertainment System ja Sega Mega Drive)
Korvalappustereot
Ensimmäiset CD-levyt
Philips videopac
Hammasharja
Vohvelirauta

Kulttuuri


Musiikki


Kuva:Michael Jackson 1984.jpg oli 1980-luvun suosituimpia pop-tähtiä (kuva vuodelta 1984)]]
1970-luku Disko (musiikinlaji) hiipui 1980-luvun alkaessa. Progressiivinen rock kaltaisten kunnianhimoisten tyylien tilalle syntyi suuria stadionkonsertteja sekä diskon perintöä jatkaneita Popmusiikki tyylejä.
Käyttöön tulivat ensimmäiset kunnolliset rumpukoneet, samoin syntetisaattorit yleistyivät ja kehittyivät digitaalitekniikan myötä. Elektroninen musiikki valtasi alaa, ja syntyi uusia tyylejä kuten synthpop ja italodisko, jonka tunnetuimpia yhtyeitä olivat esimerkiksi Den Harrow ja Baltimora.
Afroamerikkalaisessa musiikissa 1970-luvun Soul (musiikki) ja funk väistyivät, tilalle tuli rap sekä moderni R&B-tanssimusiikki. 1980-luvun musiikkia sävytti yleisesti syntetisaattorien runsas ja kokeileva käyttö. Syntetisaattorien yleistymisen myötä kynnys musiikin tekemiseen laski, minkään Akustinen instrumentin hallinta ei ollut enää edellytys musiikin tuottamiselle.
Jotkut hard rockin miesesiintyjät tavoittelivat naisellista ulkonäköä meikkaamalla, tupeeraamalla hiuksiaan ja käyttämällä vartalonmyötäisiä, usein mustaa ja pastellisävyjä yhdisteleviä asuja. Hard rockista muodostunut glam metal -liike, jota kutsuttiin ajoittain alentavasti tukkaheviksi, tuotti useita platinalevymyynnin ylittäneitä yhtyeitä, kuten Guns N’ Roses, Mötley Crüe ja Skid Row.

Tyylit


Italodisko
House
Tekno
Thrash metal
Rap
Synthpop
Glam metal eli ns. ”tukkahevi”, hard rock
New Romantic
NWOBHM
Power Metal

Yhtyeet ja artistit


Pitkän linjan muusikoista edelleen suosittuina jatkoivat esimerkiksi Bruce Springsteen, AC/DC, Donna Summer, Kiss, Queen, Van Halen, Tina Turner ja Aerosmith.
1970-luvun lopulla tai 1980-luvulla aloittaneista pop-artisteista ja yhtyeistä suosituimpia olivat Duran Duran, Human League, Michael Jackson ja Prince. Muita vuosikymmenen tunnettuja pop-artisteja ja -yhtyeitä olivat Billy Idol, Depeche Mode, Eurythmics ja The Sugarcubes.
Diskoissa ja yökerhoissa levylautasilla pyörivät Bad Boys Blue, Bananarama, Madonna, Modern Talking ja Pet Shop Boys.
1980-luvun merkittävimpiä musiikillisia innovaatioita oli niin sanottu ”Minneapolis-soundi”, jonka isänä pidetään Princeä. Tämä funkin, rockin, r&b:n ja popin fuusioksi kutsuttu tyyli määritteli merkittävästi 1980-luvun soundia.
Rockmusiikissa suosituksi tuli metallimusiikki, jota edustivat muun muassa hard rock/heavy metal ja glam metal -aktit Van Halen, Iron Maiden, Def Leppard, Guns N’ Roses, Mötley Crüe, Pantera, Twisted Sister, W.A.S.P. ja Whitesnake. Eräs 1980-luvulla alkunsa saanut tyylilaji oli thrash metal, jossa kärkipaikkaa pitivät Anthrax, Exodus (yhtye), Kreator, Megadeth, Metallica, Sepultura, Slayer ja Testament. Kevyemmän rockin puolella pinnalla olivat muun muassa Genesis, Bon Jovi, Toto (yhtye), Europe, Dire Straits ja U2.
Muiden muassa A-ha, Los Lobos, Men at Work, Nena, Sabrina, Samantha Fox, Wham! ja C. C. Catch olivat pop-artisteja, joiden suosio ajoittui vain 1980-luvulle, ja joidenkin kohdalla vain Yhden hitin ihme.

Myydyimmät singlet


#''Thriller'' – Michael Jackson
#''Wake Me Up (Before You Go-Go)'' – Wham!
#''The Final Countdown'' – Europe
#''99 Luftballons'' – Nena
#''Karma Chameleon'' – Culture Club
#''Freeze Frame'' – The J. Geils Band
#''Safety Dance'' – Men Without Hats
#''Like a Virgin'' – Madonna
#''Der Komissar'' – After The Fire
#''If You Leave'' – Orchestral Manoeuvres in the Dark

Muuta 1980-luvun musiikista


György Ligetin uusi tyyli
Pierre Boulezin ”moderni projekti” jatkuu
Musique spectrale Ranskassa

Televisio ja elokuvat


Kuva:KITT1.jpgn "ihmeauto" KITT on monille 1980-luvun keskeisimpiä symboleita.]]

Elokuvia


''007 ja kuoleman katse''
''007 ja lupa tappaa''
''Aliens – paluu''
Arnold Schwarzenegger: ''Terminator – tuhoaja'', ''Predator – saalistaja'', ''Commando (elokuva)'', ''Juokse tai kuole'' ja ''Conan barbaari (vuoden 1982 elokuva)''
''Batman (vuoden 1989 elokuva)''
''The Blues Brothers (elokuva)''
''Die Hard – vain kuolleen ruumiini yli''
''Erittäin salainen''
''Ghostbusters''
''Halloween II – tappajan paluu''
''Imperiumin vastaisku''
Indiana Jones
''Jedin paluu''
''Kuumat kinkut''
''Mies ja alaston ase''
[Rambo
''Tähtien sota''
''E.T. – The Extra Terrestrial''
''Top Gun - lentäjistä parhaat''
Paluu tulevaisuuteen -trilogia
''Poliisiopisto''
''Beverly Hills kyttä''
''Blade Runner''
''Hohto''
''Perjantai 13. (elokuva)''
''Painajainen Elm Streetillä''
''Scarface – arpinaama''
''Tappava ase''

Televisiosarjoja


''Alf''
''Aikahyppy''
''Cagney & Lacey''
''Cosby Show''
''Dynastia (sarja)''
''Dallas (televisiosarja)''
''G.I. Joe''
''He-Man''
''Hill Street Blues''
''Hollywood Beat''
''Ihmemies MacGyver''
''Katuhaukka''
''Magnum P.I.''
''Miami Vice''
''Ritari Ässä (vuoden 1982 televisiosarja)''
''Smurffit (animaatiosarja)''
''Taistelupari''
''Transformers''
''Tyttökullat''
''Hämärän rajamailla''
''Konnankoukkuja kahdelle''
Olipa kerran

Pukeutuminen ja ulkonäkö


Tyyliltään 1980-luku oli useiden tyylien ja niiden sekoitusten aikakautta. Pukeutuminen ja tyyli määräytyi täysin sen mukaan, mihin ryhmään halusi kuulua. Sukat ja sukkanauhaliivit kokivat uusrenessanssin ja kuuluivat aikaansa seuranneen juppinaisen pukeutumiseen, mahdollisesti pitsisomisteisen Korsetti kera. Tyyliin kuului myös erittäin vaalea huulipuna, runsas huulikiillon käyttö ja vaaleasävyiset Kynsilakka sekä solariumrusketus.
1980-luvun alku oli tyylillisesti punk- tai teddyboy-kulttuurien sävyttämää. Punk-kulttuuriin kuului olennaisena osana pukeutuminen mustiin nahkavaatteisiin, jotka oli koristeltu jopa sadoin kromatuin teräsniitein. 1980-luvun puolivälistä eteenpäin yleistyi miesten tyyleissä mm. Culture Clubn kaltaisten pop-tähtien lanseeraama ”sekasukupuolisuus”, jonka edustajien sukupuolta oli joskus hyvinkin vaikea määritellä pelkästään ulkonäön perusteella. Myöhemmin pinnalle nousi taloudellista menestystä korostava juppikulttuuri pukuineen, urheiluautoineen ja niihin liittyneine elämäntyyleineen.
1980-luvun tyyli nousi 2000-luvun alussa uudelleen pinnalle. 1980-luvun musiikkia sekä aikakauteen viittaavia retroilmiöitä muun muassa muodissa kutsutaan Kasari (kulttuuri).
Merkit: Kappa, Lacoste (yritys), Levi’s (erityisesti 501-farkut), Benetton Group, Hugo Boss
Hiusmuoti: valkaistut Permanentti hiukset, aaltomainen etutukkakiehkura, takatukka eli niskatukka, joka saattoi olla päältä Siilitukka, yksittäinen pidempi hiuskiehkura takana (ns. rotanhäntä), krepatut hiukset tytöillä.
Tyylit: Collegepaita, Kauluspaita kaulus pystyssä, värikkäät T-paita, kangasvyöt, stretch-farkut, kivipestyt tai rei’itetyt farkut, isot värikkäät muovikorvakorut, kävelykengät ilman sukkia Miami Vicen innoittamana, RayBan-aurinkolasit, alaspäin kapenevat väljät vaaleat puuvillahousut tai salihousut, miesten Spencer-pikkutakki (vyötärömittainen takki), mokkasaappaat, moon boots -talvikengät, naisten yläosattomuus, olkatoppaukset, pipot joissa on oma etunimi otsassa, tupsulliset pipot, purjehduskengät, kansitakit, untuvatakit, sifonkihuivit, prinsessamainen pukeutuminen ballerina-hameineen ja pitsiröyhelöineen, miehillä tangamalliset alushousut, naisilla thai- tai Stringit, neonvärit, rihkama (erityisesti metalliset tai muoviset eriväriset rannekorut).

Merkittäviä henkilöitä


Hallitsijoita ja poliitikkoja


Elisabet II, Yhdistynyt kuningaskunta kuningatar
Johannes Paavali II, katolisen kirkon johtaja vuosina 1978–2005
Mihail Gorbatšov, Neuvostoliiton valtionpäämies
Juri Andropov, Neuvostoliiton valtionpäämies
Konstantin Tšernenko, Neuvostoliiton valtionpäämies
Leonid Brežnev, Neuvostoliiton valtionpäämies
Saddam Hussein, Irakin presidentti
Wojciech Jaruzelski, Puolan presidentti
Ruhollah Khomeini, Iranin vallankumouksen uskonnollinen ja poliittinen johtaja, ajatolla.
Muammar Gaddafi, Libyan johtaja
Hosni Mubarak, Egyptin presidentti
Indira Gandhi, Intian pääministeri
Rajiv Gandhi, Intian pääministeri
Deng Xiaoping, Kiinan johtaja
Fidel Castro, Kuuban presidentti
Helmut Schmidt, Saksan liittokansleri
Helmut Kohl, Saksan liittokansleri
Erich Honecker, Itä-Saksan puoluejohtaja
Egon Krenz, Itä-Saksan puoluejohtaja
Olof Palme, Ruotsin pääministeri
Ronald Reagan, Yhdysvaltain presidentti
François Mitterrand, Ranskan presidentti
Valéry Giscard d’Estaing, Ranskan presidentti
Vigdis Finnbogadottir, Islannin presidentti, maailman ensimmäinen vaaleilla valittu naispresidentti
Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas
Olavi V, Norjan kuningas
Margareeta II, Tanska
Beatrix, Alankomaat
Lech Walesa, puolalaisen Solidaarisuus (liike) johtaja
Javier Perez de Cuellar, Yhdistyneet Kansakunnat pääsihteeri

Taiteilijoita


Woody Allen, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja koomikko
Michael Jackson, yhdysvaltalainen popmuusikko
Prince, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja muusikko
Arnold Schwarzenegger, yhdysvaltalainen, syntyperältään itävaltalainen kehonrakentaja, näyttelijä ja poliitikko
Sylvester Stallone, yhdysvaltalainen näyttelijä, ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja

Katso myös


Suomi 1980-luvulla

Lähteet

Aiheesta muualla


[http://www.80srocks.net/ 80-luvun musiikin sivusto

http://www.makela.info/nettiradiot/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=57&Itemid=85/ 80-luvun musiikkia soittavia nettiradioita
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=2&ag=11&t=&a=982 Ylen Elävä arkisto - Mitä tapahtui 1980-luvulla?
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1980&loppu=1989 Agricola: Suomen historian kronologia: 1980-luku
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1980 YLE Elävä arkisto: 1980-luku
Luokka:1900-luku
Luokka:1980-luku
ar:ملحق:عقد 1980
an:Anyos 1980
ast:Años 1980
id:1980-an
ms:1980-an
zh-min-nan:1980 nî-tāi
jv:1980-an
su:1980-an
be:1980-я
be-x-old:1980-я
bs:1980te
br:Bloavezhioù 1980
ca:Dècada del 1980
cv:1980-мĕш çулсем
cs:1980-1989
cy:1980au
da:1980'erne
de:1980er
et:1980. aastad
el:Δεκαετία 1980
en:1980s
es:Años 1980
eo:1980-aj jaroj
eu:1980ko hamarkada
fa:دهه ۱۹۸۰ (میلادی)
hif:1980s
fo:1980-árini
fr:Années 1980
ga:1980idí
gd:1980an
gan:1980年代
ko:1980년대
hr:1980-ih
io:1980a yari
ia:Annos 1980
os:1980-тæ
is:1981-1990
it:Anni 1980
he:שנות ה-80 של המאה ה-20
ka:1980-იანები
kk:1980 жж.
sw:Miaka ya 1980
kv:1980-ӧд вояс
la:Decennium 199
lv:1980. gadi
lt:XX amžiaus 9-asis dešimtmetis
lij:Anni 1980
li:Jaore 80
jbo:198xymoi
hu:1980-as évek
mk:1980-ти
mi:Tekau tau 1980
mr:इ.स.चे १९८० चे दशक
nah:1980s
nl:1980-1989
ja:1980年代
no:1980-årene
nn:1980-åra
nrm:Annaées 1980
uz:1980-lar
pl:Lata 80. XX wieku
pt:Década de 1980
ro:Anii 1980
qu:1980 watakuna
ru:1980-е годы
sah:1980-с
se:1980-lohku
sq:Vitet 1980
scn:1980ini
simple:1980s
sk:80. roky 20. storočia
sl:1980.
sr:1980е
sh:1980e
sv:1980-talet
ta:1980கள்
tt:1980-еллар
th:คริสต์ทศวรรษ 1980
vi:Thập niên 1980
tr:1980'ler
tk:1980ýý
uk:1980-ті
ur:1980ء کی دہائی
wa:Anêyes 1980
war:1980 nga dekada
yi:1980ער
yo:Ẹ̀wádún 1980
zh-yue:1980年代
zh:1980年代

1950-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana


1950: Ensimmäiset Formula 1 -ajot ajettiin Englanti Silverstone Circuit 13. toukokuuta.
1952: Kesäolympialaiset 1952 pidettiin.
1952: Elisabet II nousi valtaan Yhdistynyt kuningaskunta isänsä, kuningas Yrjö VI, kuoleman jälkeen.
1952: Suomi maksoi viimeiset Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitto.
1955: Suomi liittyi Yhdistyneet kansakunnat ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
1956: Suomen tasavallan presidentti tuli Urho Kekkonen.
1957: Suomen ensimmäinen Naantalin voiteluainetehdas aloitti toimintansa Naantalissa.

Tekniikka


1952: De Havilland D.H.106 Comet aloitti matkustajaliikenteen ensimmäisenä kaupallisena suihkumatkustajalentokoneena.
1952: Yhdysvallat räjäytti ensimmäisen vetypommin Eniwetokin atollilla.
1953: Charles Hard Townes rakensi ensimmäisen maserin.
1957: Sputnik 1, ensimmäinen satelliitti.

Tiede


1952: Jonas Salkin keksimää poliorokotetta testattiin ensimmäisen kerran. Rokote yleistyi vuosikymmenen puolenvälin jälkeen.
1953: DNA rakenne selvitettiin.
1954: Ensimmäiset Elinsiirto suoritettiin Bostonissa ja Pariisissa.

Sota, rauha ja politiikka


1950–1953: Korean sota.
Joseph McCarthy kommunismin vastaiset vainot ja kuulustelut Yhdysvalloissa (mccarthyismi).
Suezin kriisi.
Euroopan talousyhteisö (EEC eli ETY) perustettiin 1957.
Varsovan liitto perustettiin.
Suurin osa ilmakehässä tehdyistä Ydinkoe suoritettiin.
Neuvostojoukot ja Varsovan liitto tukahduttivat Unkarin kansannousun vuonna 1956.
Fidel Castro nousi valtaan Kuubassa 1959.
Siirtomaa itsenäistyminen: Algerian sota ja ensimmäinen Indokiinan sota.

Talous


Länsi-Saksan ja Italian talousihmeet.

Kulttuuri


Suomen kulttuurielämää 1950-luvulla leimasi korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin vastakkainasettelu. Tunnetuimpia kiistanaiheita olivat rillumarei-elokuvat, joita kriitikot paheksuivat, mutta kansa rakasti. Eräässä rillumarei-elokuvassa myös suoranaisesti pilkattiin korkeakulttuuria.
Nuorisokulttuuri saapui Suomeen 1950-luvulla. Se ei kuitenkaan varsinaisesti edennyt suurimpia kaupunkeja pidemmälle ennen seuraavaa vuosikymmentä.
Perinteinen popmusiikki saavutti lakipisteensä. Varhainen rock and roll -musiikki (Elvis Presleyn johdolla) oli nuorison suosiossa (nuorisokulttuurin merkityksen kasvu) ja sai edeltävien sukupolvien tuomion tai sitten siihen ei kiinnitetty huomiota.
Brylcreem ja muut hiusrasvat olivat jonkin aikaa suosittuja.
Televisio korvasi radion teollisuusmaiden tärkeimpänä joukkotiedotusvälineenä.
Länsimaissa Suuri lama ja toinen maailmansota traumatisoiman sukupolven kehittämä kulttuuri korosti tavanomaisuutta ja tyyntä mukautuvaisuutta.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa ammattiyhdistysliikkeseen osallistuminen, hallituksen sosiaalimenot ja verot olivat suhteellisen korkealla tasolla. Suurimmaksi osaksi länsimaissa oli liberaaleja tai maltillisia hallituksia, vaikkakin kommunismi ja kylmä sota vaikuttivat politiikkaan.
Beatnik-kulttuuri (”beat-sukupolvi”).
Optimistisia näkemyksiä puoli-utooppisesta teknologian tulevaisuudesta, kuten esimerkiksi lentoauto.
Graffiti kehittyi taidemuotona varsinkin afroamerikkalaisen kaupunkinuorison keskuudessa. Lause ”Kilroy was here” (”Kilroy oli täällä”) yleistyi graffiteissa kautta Yhdysvaltojen.
J. D. Salingerin romaani ''Sieppari ruispellossa'' julkaistiin 1951.
''The Twilight Zonesta'' tuli ensimmäinen merkittävä television tieteissarja.

Aiheesta muualla


http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1950&loppu=1959 Agricola: Suomen historian kronologia: 1950-luku
http://www.makela.info/nettiradiot/index.php?option=com_content&view=article&id=62&Itemid=100114 50-luvun musiikkia soittavia nettiradioita
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1950 YLE Elävä arkisto: 1950-luku
Luokka:1900-luku
Luokka:1950-luku
ar:ملحق:عقد 1950
an:Anyos 1950
ast:Años 1950
id:1950-an
ms:1950-an
zh-min-nan:1950 nî-tāi
jv:1950-an
su:1950-an
be-x-old:1950-я
bs:1950te
br:Bloavezhioù 1950
ca:Dècada del 1950
cv:1950-мĕш çулсем
cs:1950-1959
cy:1950au
da:1950'erne
de:1950er
et:1950. aastad
el:Δεκαετία 1950
en:1950s
es:Años 1950
eo:1950-aj jaroj
eu:1950eko hamarkada
fa:دهه ۱۹۵۰ (میلادی)
hif:1950s
fr:Années 1950
ga:1950idí
gd:1950an
gan:1950年代
ko:1950년대
hr:1950-ih
io:1950a yari
ia:Annos 1950
os:1950-тæ
is:1951-1960
it:Anni 1950
he:שנות ה-50 של המאה ה-20
ka:1950-იანები
kk:1950 жж.
sw:Miaka ya 1950
kv:1950-ӧд вояс
la:Decennium 196
lv:1950. gadi
lt:XX amžiaus 6-asis dešimtmetis
lij:Anni 1950
hu:1950-es évek
mk:1950-ти
mr:इ.स.चे १९५० चे दशक
nah:1950s
nl:1950-1959
ja:1950年代
no:1950-årene
nn:1950-åra
nrm:Annaées 1950
uz:1950-lar
pl:Lata 50. XX wieku
pt:Década de 1950
ro:Anii 1950
qu:1950 watakuna
ru:1950-е годы
sah:1950-с
se:1950-lohku
sq:Vitet 1950
scn:1950ini
simple:1950s
sk:50. roky 20. storočia
sl:1950.
sr:1950е
sv:1950-talet
ta:1950கள்
tt:1950-еллар
vi:Thập niên 1950
tr:1950'ler
tk:1950ýý
uk:1950-ті
ur:1950ء کی دہائی
wa:Anêyes 1950
war:1950 nga dekada
yi:1950ער
yo:Ẹ̀wádún 1950
zh-yue:1950年代
zh:1950年代

1940-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana


1940: Talvisota päättyi.
1941: Keisarillinen Japani pommitti Pearl Harboria. Yhdysvallat liittyi mukaan toiseen maailmansotaan.
1944: Jatkosota päättyi. Lapin sota alkoi.
1945: Ensimmäinen ydinpommi, toinen maailmansota päättyi.
1945: Oikeudenkäynti Ranskan Vichyn hallitusta vastaan.
1945−1946: Sotasyyllisyysoikeudenkäynti Suomen jatkosodan aikaista poliittista johtoa vastaan.
1946: Nürnbergin oikeudenkäynti Natsi-Saksan johtoa vastaan.
1947: Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin.
1947−1948: Asekätkentäjutun oikeuskäsittely Suomessa (jatkui ns. "maakunnan miesten" osalta vuoteen 1950).
1948: Israelin itsenäisyyssota, YYA-sopimus solmittiin.
1949: Pohjois-Atlantin liitto perustettiin.
Suuret ikäluokat syntyivät.
Kylmä sota alkoi.
TV-lähetystoiminta alkoi.

Tiede ja tekniikka


Chuck Yeager, Yhdysvaltain ilmavoimat pilotti rikkoi ensimmäisenä äänivallin X-1-rakettilentokoneella, vuonna 1947.
Ydinpommi kehitetään

Lainsäädäntöä Suomessa


1940 Pika-asutuslaki
1941 Liikevaihtoverolaki
1945 Maanhankintalaki
1945 Etunimilaki
1947 Laki Suomen Akatemiasta
1948 Lapsilisälaki
1948 Tuberkuloosilaki
1949 Arava-lait

Henkilöitä


Winston Churchill
Carl Gustaf Emil Mannerheim
Juho Kusti Paasikivi
Franklin D. Roosevelt
Risto Ryti
Josif Stalin
Harry S. Truman
Adolf Hitler

Aiheesta muualla


http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1940&loppu=1949 Agricola: Suomen historian kronologia: 1940-luku
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1940 YLE Elävä arkisto: 1940-luku
Luokka:1900-luku
Luokka:1940-luku
ar:ملحق:عقد 1940
an:Anyos 1940
ast:Años 1940
id:1940-an
ms:1940-an
zh-min-nan:1940 nî-tāi
jv:1940-an
su:1940-an
be-x-old:1940-я
bs:1940te
br:Bloavezhioù 1940
ca:Dècada del 1940
cv:1940-мĕш çулсем
cs:1940-1949
cy:1940au
da:1940'erne
de:1940er
et:1940. aastad
el:Δεκαετία 1940
en:1940s
es:Años 1940
eo:1940-aj jaroj
eu:1940ko hamarkada
fa:دهه ۱۹۴۰ (میلادی)
hif:1940s
fr:Années 1940
ga:1940idí
gd:1940an
gan:1940年代
ko:1940년대
hr:1940-ih
io:1940a yari
ia:Annos 1940
os:1940-тæ
is:1941-1950
it:Anni 1940
he:שנות ה-40 של המאה ה-20
ka:1940-იანები
kk:1940 жж.
sw:Miaka ya 1940
kv:1940-ӧд вояс
la:Decennium 195
lv:1940. gadi
lt:XX amžiaus 5-asis dešimtmetis
lij:Anni 1940
hu:1940-es évek
mk:1940-ти
mr:इ.स.चे १९४० चे दशक
nah:1940s
nl:1940-1949
ja:1940年代
no:1940-årene
nn:1940-åra
nrm:Annaées 1940
uz:1940-lar
pl:Lata 40. XX wieku
pt:Década de 1940
ro:Anii 1940
qu:1940 watakuna
ru:1940-е годы
sah:1940-с
se:1940-lohku
sq:Vitet 1940
scn:1940ini
simple:1940s
sk:40. roky 20. storočia
sl:1940.
sr:1940е
sv:1940-talet
ta:1940கள்
tt:1940-еллар
vi:Thập niên 1940
tk:1940ýý
uk:1940-ві
ur:1940ء کی دہائی
wa:Anêyes 1940
war:1940 nga dekada
yi:1940ער
yo:Ẹ̀wádún 1940
zh-yue:1940年代
zh:1940年代

1930-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana


1930-luvun lama.
Radiosta tuli tärkein joukkotiedotusväline teollisuusmaissa.
Salainen Suomenlahden tykistösulku kehitettiin.
1933: Adolf Hitler nousi valtaan Saksassa.
Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue perustavat ensimmäiset keskitysleirinsä Nohraan, Sachsenhausenin keskitysleiriiin ja Dachaun keskitysleirihun 1933–1934.
Pitkien puukkojen yön aikana kansallissosialistitteloittavat vanhat vihollisensa puolueen sisällä ja ulkona 1934.
Kristalliyön aikana Saksassa hyökätään juutalaiset kimppuun 1938.
Miljoonat ihmiset kuolivat nälkään ja kulkutauteihin Josif Stalinin hallinnon alla.
Stalinin vainot 1935–1939.
Laajamittainen asteroidien etsintä Suomi alkoi.
1932: Mäntsälän kapina.
1937: Ilmalaiva Hindenburg (zeppeliini) tuhoutui
1937: Nanjingin verilöyly
1939: Talvisota syttyi.
Vuonna 1930 maailman väkiluku oli noin 2 070 000 000.

Lainsäädäntö Suomessa


1930 Kommunistilait
1930 ja 1939 Tasavallan suojelulaki
1932 Kieltolaki kumottiin kansanäänestyksen jälkeen, sen tilalle tuli väkijuomalaki, joka määräsi alkoholijuomien valmistuksen ja myynnin Alkoholiliikkeen yksinoikeudeksi
1934 ”Puserolaki”
1936 Lastensuojelulaki
1936 Alkoholismi
1938 Laki säännöllisen, yleisen väestönlaskenta toimittamisesta
1938 Asutuslaki, joka korvasi ns. Lex Kallion
1939 Kansaneläkelaki
1939 Vuosilomalaki
1939 Väestönsuojelulaki

Maailmanpolitiikka


1932–1935: Chacon sota.
1934: Neuvostoliitto mukaan Kansainliittoon.
1934–1935: Pitkä marssi.
1935–1936: Italia hyökkäsi Abessiniaan ja miehitti sen.
1936–1939: Espanjan sisällissota.
1937: Kiinan–Japanin sota (1937–1945) alkoi.
1938: Natsi-Saksa liitti Tšekkoslovakian Sudeettimaa itseensä, ja myöhemmin koko valtion, jättäen Slovakiaan johtamansa nukkevaltio.
1938: Anschluss, Saksa liitti Itävallaan alueisiinsa.
1939: Saksa liitti Memelin alueisiinsa.
1939: Toinen maailmansota alkoi Puolan offensiivi.

Kulttuuri

Muoti


1930-luvulla muodissa olivat art deco-tyyliset symmetriset geometriset kuviot, röyhelökauluspuserot, levenevät hihat, vastalaskoshameet, avoselkäiset halternack-iltapuvut sekä kapealinjaiset jakkupuvut, joiden kanssa käytettiin hattua tai hansikkaita. Vaikutteita vaatteisiin otettiin urheiluasuista ja turkikset sekä pukukorut kuten rintaneulat, rannekorut ja helminauhat olivat suosittuja. Vaatteiden teon leikkuuvaiheessa suosittiin täysvinon langansuunnan tuomaa mahdollisuutta saada vaatteesta mahdollimman istuva. Viskoosi tuli markkinoille ensimmäisenä kaupallisena tekokuituna sekä vetoketju keksittiin.

Kuvataide


Pablo Picasso maalasi kuuluisan teoksensa ''Guernica (maalaus)'' Espanjan sisällissota tuhotun Guernica muistoksi 1937.

Kirjallisuus


Nobelin kirjallisuuspalkinto saivat muun muassa Sinclair Lewis 1930, Luigi Pirandello 1934 ja Frans Eemil Sillanpää 1939. J. R. R. Tolkien julkaisi ''Hobitti eli sinne ja takaisin'' 1937.

Elokuvat


Marlene Dietrich teki läpimurtonsa Josef von Sternbergin ohjaamassa elokuvassa ''Sininen enkeli (elokuva)'', mutta muutti natsien vastustajana Yhdysvaltoihin 1937. Fritz Lang ohjasi kuuluisan rikoselokuvan ''M – kaupunki etsii murhaajaa'' vuonna 1931. Leni Riefenstahl ohjasi natsi-Saksan kuuluisimmat propagandistiset dokumenttielokuvat ''Tahdon riemuvoitto'' (1935) ja ''Olympia (elokuva)'' (1938). Alkuperäinen klassikkoelokuva ''King Kong (vuoden 1933 elokuva)'' julkaistiin vuonna 1933.

Keksintöjä ja saavutuksia


Arkkitehtuurissa vallitseva tyyli oli funktionalismi. Yhdysvaltalainen fyysikko Enrico Fermi havaitsi vuonna 1934, että uraanilla voitiin tuottaa ydinfission ketjureaktio. Yksi aikansa ylellisimmistä loistoristeilijöistä Queen Mary ylitti Atlantti ennätyksellisessä neljässä päivässä 1938. Ensimmäiset esikypsennetyt pakasteruuat tulivat markkinoille 1939 Yhdysvalloissa.
Karl Landsteiner sai lääketieteen Nobel-palkinnon keksittyään veriryhmät 1930. Ensimmäisen suihkumoottorin rakensi Frank Whittle vuonna 1937. Lazio Biro keksi kuulakärkikynän 1938.

Henkilöitä


Valtionpäämiehiä


Kyösti Kallio, Suomen presidentti 1937–1940
Pehr Evind Svinhufvud, Suomen presidentti 1931–1937
Franklin D. Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti
Herbert Hoover, Yhdysvaltain presidentti
Adolf Hitler, Saksan valtakunnankansleri
Benito Mussolini, Italian diktaattori
Neville Chamberlain, Britannian pääministeri

Viihdetaiteilijoita


Louis Armstrong, jazzlaulaja
Fred Astaire, näyttelijä
Katharine Hepburn, näyttelijä
Bette Davis, näyttelijä
Jean Harlow, näyttelijä
Joan Crawford, näyttelijä
Judy Garland, näyttelijä
Jesse Owens, yleisurheilija
Shirley Temple, näyttelijä
Marxin veljekset, koomikkoryhmä
Charles Chaplin, näyttelijä

Lähteet

Aiheesta muualla


http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1930&loppu=1939 Agricola: Suomen historian kronologia: 1930-luku
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1930 YLE Elävä arkisto: 1930-luku
Luokka:1900-luku
Luokka:1930-luku
ar:ملحق:عقد 1930
an:Anyos 1930
ast:Años 1930
id:1930-an
ms:1930-an
zh-min-nan:1930 nî-tāi
jv:1930-an
su:1930-an
be:1930-я
be-x-old:1930-я
bs:1930te
br:Bloavezhioù 1930
ca:Dècada del 1930
cv:1930-мĕш çулсем
cs:1930-1939
cy:1930au
da:1930'erne
de:1930er
et:1930. aastad
el:Δεκαετία 1930
en:1930s
es:Años 1930
eo:1930-aj jaroj
eu:1930eko hamarkada
fa:دهه ۱۹۳۰ (میلادی)
hif:1930s
fr:Années 1930
ga:1930idí
gd:1930an
gan:1930年代
ko:1930년대
hr:1930-ih
io:1930a yari
ia:Annos 1930
os:1930-тæ
is:1931-1940
it:Anni 1930
he:שנות ה-30 של המאה ה-20
ka:1930-იანები
kk:1930 жж.
sw:Miaka ya 1930
kv:1930-ӧд вояс
la:Decennium 194
lv:1930. gadi
lt:XX amžiaus 4-asis dešimtmetis
lij:Anni 1930
hu:1930-as évek
mk:1930-ти
mr:इ.स.चे १९३० चे दशक
nah:1930s
nl:1930-1939
ja:1930年代
no:1930-årene
nn:1930-åra
nrm:Annaées 1930
oc:Ans 1930
uz:1930-lar
pl:Lata 30. XX wieku
pt:Década de 1930
ro:Anii 1930
qu:1930 watakuna
ru:1930-е годы
sah:1930-с
se:1930-lohku
sq:Vitet 1930
scn:1930ini
simple:1930s
sk:30. roky 20. storočia
sl:1930.
sr:1930е
sh:1930e
sv:1930-talet
ta:1930கள்
tt:1930-еллар
vi:Thập niên 1930
tk:1930ýý
uk:1930-ті
ur:1930ء کی دہائی
wa:Anêyes 1930
war:1930 nga dekada
yi:1930ער
yo:Ẹ̀wádún 1930
zh-yue:1930年代
zh:1930年代

1920-luku


1920-luku oli vuosikymmen, jonka kulttuuria leimasi iloisuus ja vallattomuus. Euroopassa ensimmäinen maailmansota jälkeen pako todellisuudesta oli tarpeen, ja siihen tarjosi apuaan Hollywoodin elokuvateollisuus. Kirjallisuus, musiikki ja elokuvat tarjosivat vaihtoehtoisen maailman korostaen epäsovinnaisuutta ja vastakkaisuutta 1800-luku lopun arvoille.
Suomalaiset mielissä vuosikymmen merkitsi kokonaisuudessaan voimakasta ja dynaamista uudistumisen vaihetta. Yhdysvallat 1920-lukua on nimitetty ''kultaiseksi 1920-luvuksi'' tai ''Jazz-aika''. Se oli Metropoli, urbaanin kulttuurin ja elokuvan aikaa. Siihen liittyi myös elintason nousu, Gentrifikaatio ja autoistuminen.

Moderni kaksikymmenluku


1920-luku oli modernismin vuosikymmen. Ihmiset kokivat elävänsä jonkinlaisessa välitilassa matkalla vanhasta uuteen. Modernia kaupunkielämää luonnehtivat muuttunut elämänrytmi, rahan ja kulutuksen keskeisyys, populaariviihde ja lisääntynyt Psykologia ärsytys. Maailma koettiin pienemmäksi, ja kaukaisten maiden ihailu eli kaukokaipuu oli muotia. Tekniikan avulla vieraat maat ja kulttuurit olivat nopeasti saavutettavissa. Suomalaisille tämän mahdollisuuden tarjosi 1923 perustettu Aero OY, jonka nimeksi tuli myöhemmin Finnair.

Maailmanpolitiikka

Eurooppa


Yleistilanne Euroopassa vuoden 1919 jälkeen viittasi jyrkkiin vastakohtaisuuksiin. Kolme perinteistä suurvaltaa, Saksa, Itävalta-Unkari ja Venäjä olivat hävinneet sodan, ja Eurooppaan oli syntynyt seitsemän uutta valtiota: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekkoslovakia ja Jugoslavia. 1920-luvulla itsenäistyneitä valtioita olivat Turkki, Irlannin vapaavaltio, Vatikaanivaltio ja Mongolia. 23. toukokuuta 1926 hyväksyttiin Libanonin tasavallan perustuslaki. Kansainliitto piti 10. tammikuuta 1920 ensimmäisen istuntonsa, jossa vahvistettiin Versailles’n rauha. 4. kesäkuuta solmittiin Trianonin rauhansopimus Unkarin kanssa, jossa historiallinen Unkari pilkottiin, luoden ulko-unkarilaisia vähemmistöjä naapurimaihin ja nykyäänkin näkyviä jännitteitä Unkarin ja Slovakian sekä Romanian kesken. Trianonia voidaan pitää ympärysvaltioiden säikähdyksenä Bela Kunin Neuvosto-Unkaria 21.3 1919 - 1.8. 1919 kohtaan.
Ison-Britannian ja Ranskan velkaantuminen Yhdysvalloille sodan johdosta piti yllä jatkuvia neuvotteluja Saksan suoritettavaksi tulevista sotakorvauksista. Erimielisyydet johtivat kriisiin vuonna 1923, kun Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen. Samana vuonna Adolf Hitler yritti Oluttupavallankaappaus Münchenissä. Weimarin tasavalta tunnusti 1925 solmituissa Locarnon sopimukset pysyviksi Saksan ja Ranskan sekä Saksan ja Belgian rajat, joille Iso-Britannia ja Italia antoivat takuut. Sopimuksen ansiosta Saksa pääsi vuonna 1926 Kansainliiton jäseneksi. Vappuna 1929 Berliinissä puhkesi yhteenottoja poliisin ja KPD:n jäsenten välillä, minkä vuoksi Berliinin poliisi julisti osaan työväen kaupunginosista hätätilan. Kolme päivää kestäneissä kahakoissa kuoli 33 ja loukkaantui yli 200 henkilöä.
Venäjän sisällissota ja Bolševikit voitto johti sotaväsymykseen, tyytymättömyyteen ja nälänhätään, joka maaliskuussa 1921 huipentui Kronstadtin kapinaan. Tämän jälkeen Neuvostoliitossa otettiin käyttöön "Uusi talouspolitiikka", NEP. Vladimir Lenin kuoli 1924, ja hänen ruumiinsa palsamoitiin ja asetettiin näytille Punainen tori laidalle rakennetun mausoleumiin. Samana vuonna Pietari (kaupunki) nimettiin Leningradiksi.
Tiedosto:Mustafa Kemal Atatürk.gif
Maailmansodan jälkeinen myrskyisä vaihe alkoi laantua Euroopassa vuosien 1921–1922 aikana. Tästä oli kuitenkin poikkeuksena Italia, jossa fasismin nousu johti Benito Mussolini valtaan tuloon. Espanja kävi Rifin sota (1919–1926) Espanjan Marokko vuosina 1921–1926. Turkin tasavalta perustettiin 29. lokakuuta 1923 ja Kemal Atatürkista tuli sen ensimmäinen presidentti. Kreikka ja Turkki suorittivat 1923 Lausannen sopimus nojalla väestönvaihdon, jossa n. 1,1 miljoonaa ortodoksia muutti Turkista Kreikkaan, ja n. 400 000 muslimia muutti Kreikasta Turkkiin.
Ajanjaksoa vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin on nimitetty ''Euroopan idylliksi'', jolla tarkoitetaan muutosta maailmansotaa seuranneeseen aikaan ja pienten valtioiden aseman vakiintumista. Syksystä 1928 lähtien yli 50 valtiota allekirjoitti Kellogg-Briand-sopimus, joka tuomitsi sodan kansallisen politiikan välineenä.

Muu maailma


Kiinan kommunistinen puolue perustettiin Shanghaissa 1921. Työväenliikkeen edustajat, mukaan lukien Kommunistinen puolue, järjestivät lakkoja 1920-luvulta lähtien varsin tiheään tahtiin, ja vähitellen toiminta alkoi käydä entistä sotilaallisemmaksi. Japanissa lyhyt 1910- ja 1920-lukujen liberalistinen Taishō-kausi kausi ei muodostanut merkittävää vastapainoa kasvaneelle militarismille. Vuonna 1923 maanjäristys vaurioitti pahoin Tokiota, ja 1920-luvun lopulla Japani ajautui taloudelliseen lamaan. Talousvaikeudet johtivat 1930-luvulla vallan siirtymiseen armeijalle.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Persia eli nykyinen Iran oli ollut brittien ja venäläisten miehittämä. Iranissa perustuslaillisten liikehdintä johti vanhan dynastian kaatumiseen ja uuteen Pahlavi-dynastiaan Reza Pahlavin noustua valtaan 1921. Hänen kaudellaan Iran alkoi modernisoitua ja sekularisoitua, ja keskusvalta korvasi provinssi- ja heimovallan. Pahlavi oli kuitenkin yksinvaltias.
Brasiliassa jo ennestään suuret tuloerot kasvoivat, ja vuosikymmenen alkupuolella tapahtui joitakin sotilasvallankaappauksen yrityksiä. Kun kansainvälinen talouslama vuonna 1929 saapui, romahtivat myös kahvin maailmanmarkkinahinnat ja tätä kautta koko Brasilian talous. Tästä oli seurauksena Brasilian vallankumous, joka nosti valtaan kenraali Getúlio Vargasin.
6. helmikuuta 1922 allekirjoitettiin Washingtonin laivastosopimus, jonka tarkoituksena oli rajoittaa viiden allekirjoittajamaan laivastojen kokoa. Allekirjoittajamaat olivat Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Japani, Ranska ja Italia.
Orjuus oli laillista 1920-luvulla vielä joissakin valtioissa, kuten Etiopiassa ja Saudi-Arabiassa. Rasistisen Ku Klux Klan -liikkeen kultakausi oli 1920-luvulla, jolloin joka seitsemäs amerikkalainen oli sen jäsen.

Siirtomaat


Tiedosto:World 1920 empires colonies territory.png
1920-luku oli yhä imperialismin aikaa. Eniten siirtomaita oli Afrikka, jossa ainoat itsenäiset valtiot olivat Etelä-Afrikan unioni, Etiopia ja Liberia. Eniten Siirtomaa oli Isolla-Britannialla ja Ranskalla. Suurin osa ensimmäisen maailmansodan jälkeen Euroopan valtioille kuuluneista siirtomaista itsenäistyi vasta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. 1920-luvulla Ison-Britannian hallinnasta vapautuivat Egypti, Irlanti, Nepal ja Tokelau. Vuonna 1922 Mahatma Gandhi tuomittiin vankilaan syytettynä brittiläisen hallinnon vastustamisesta Intiassa.

Miehitykset


Yhdysvaltojen hallinnasta vapautui vuonna 1924 Dominikaaninen tasavalta ja 1925 Nicaragua, jonne kuitenkin Yhdysvaltojen joukot jo vajaan vuoden kuluttua joutuivat palaamaan uudelleen puhjenneen Nicaraguan sisällissota (1925–1933) takia. Vuonna 1920 Ranska miehitti Syyrian ja Etelä-Afrikka Namibian.

Siirtolaisuus


1922–1929 välillä vuosittainen Yhdysvaltoihin saapuneiden siirtolaisten määrä oli 232 000. 1930-luvulla määrä oli enää noin 50 000. Vuosien 1900–1924 välillä Argentiina oli Amerikan toiseksi suurin siirtolaisten vastaanottaja Yhdysvaltojen jälkeen.
Vuonna 1920 Maailman väestö oli 1,86 miljardia. Vuonna 1927 ylitettiin kahden miljardin ihmisen raja.

Talous ja kulutus


Tiedosto:Perhe.jpg
1920-luvulla suosittuja talous- ja tuotanto-oppeja olivat taylorismi ja fordismi. Suomessa keskeistä oli luokkaristiriitojen sijaan uudenlaisen tehokkaan Yhteiskunta luominen.
Energiasta suurin osa tuotettiin kivihiilellä, jonka osuus oli noin 70% energian käytöstä. 1920-luvulla osamaksukauppa yleistyi aluksi Yhdysvalloissa ja myöhemmin myös Euroopassa. Uudet kaupankäynti- ja tuotantomenetelmät tuottivat yrityksille suuria voittoja, jotka sijoitettiin uusiin tehtaisiin ja palkankorotuksiin. Vuonna 1927 Yhdysvalloissa oli miljonäärejä arviolta 15 000. Euroopassa sen sijaan ei mennyt niin hyvin. Vuoden 1923 tammikuussa alkanut yleislakko Saksassa johti hyperinflaatioon. Britannian yleislakko toukokuussa 1926 oli ratkaiseva käänne maan historiassa; se johti joukkomittaiseen Työväenpuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)-puolueen reformismin voimistumiseen Kommunistisen puolueen kustannuksella.
1920-luvun nousukausi päättyi vuonna 1929, kun New Yorkin pörssi romahti ja maailmanlaajuinen 1930-luvun lama alkoi. Vuosina 1923–1929 työttömyysprosentti Yhdysvalloissa oli 3.3, josta se lähti laman myötä nousuun ja saavutti huippunsa 24.9% vuonna 1933.

Kieltolaki


Tiedosto:Prohibition2.jpg
Useissa maissa oli 1920-luvulla voimassa kieltolaki. Yhdysvalloissa kieltolain on katsottu olleen syynä Järjestäytynyt rikollisuus syntymiseen. Tunnettu 1920-luvun gangsteri Al Capone hankki omaisuutensa alkoholin valmistuksella, salakuljetuksella ja myynnillä. Chicagossa kahden gangsteriryhmän yhteenotto ystävänpäivänä 1929 johti seitsemän ihmisen kuolemaan.
Suomessa kieltolailla oli sekä kannattajansa että vastustajansa. Yleisesti kuitenkin katsottiin, että kieltolaki ja sen rikkomisen väistämättömyys johti sekaannukseen, vakiintuneiden sääntöjen rikkomiseen ja yhteiskunnan murenemiseen.

Arkkitehtuuri


1920-luvulla arkkitehtuurin vallitsevaksi suuntaukseksi tuli etenkin pohjoismaissa 1920-luvun klassismi, joka oli antiikin klassisia koristeaiheita niukalla tavalla soveltava rakennustyyli. Suomessa klassismia esiintyy erityisen voimakkaana asuinrakentamisessa sekä kivitaloissa että kiviarkkitehtuuria kansanomaisesti jäljittelevässä puuarkkitehtuurissa. Vuosikymmenen puolivälissä syntyi Art Deco, jota edustaa vuosina 1928–1930 New Yorkiin rakennettu Chrysler Building. Eräs vuosikymmenen tunnettuja arkkitehteja oli suomalainen Eliel Saarinen, joka vaikutti lähes koko 1920-luvun Yhdysvalloissa. Muotoilussa ja arkkitehtuurissa Jugend alkoi väistyä modernismin tieltä. Vuosina 1919–1933 toiminut taide- ja arkkitehtuurikoulu Bauhaus vaikutti voimakkaasti moderniin arkkitehtuuriin ja esinesuunnitteluun. Bauhaus edusti konstruktivismi (taide), joka vaikutti myös maalaustaiteessa. 1920-1930-lukujen vaihteessa arkkitehtuurissa syntyi radikaali uudistusliike funktionalismi, jossa arkkitehtuuri syntyi tiloista, pinnoista ja aukotuksista ilman koristeita.

Kulttuuri


Maalaustaide


Vuosikymmenen taidesuuntauksia olivat dadaismi, neoplastismi, uusasiallisuus ja surrealismi. Kirjasintyyppi suosittuja olivat antikva ja perinteinen fraktuura, jota käytettiin edelleen Saksan, Itävalta ja Sveitsin alueella.

Kirjallisuus


Vuosikymmenen aikana syntyi käsite "kadotettu sukupolvi", jolla tarkoitettiin etenkin sotien välillä Pariisissa ja muualla Euroopassa vaikuttaneita amerikkalaiskirjailijoita kuten F. Scott Fitzgerald, Ernest Hemingway ja Ezra Pound. Kirjallisuudesta ja aikakauslehdistä näkyi innostus kaupunkielämään ja sen synnyttämään modernin tunteeseen; syntyi ''koneromantiikka''. Eräitä Nobel-palkinto saaneita olivat William Butler Yeats (1923), George Bernard Shaw (1925), Sigrid Undset (1928) ja Thomas Mann (1929). Eräs vuosikymmenen arvostetuimpia teoksia oli vuonna 1925 ilmestynyt Sinclair Lewisin ''Babbitt''. Vuonna 1929 sarjakuvassa tapahtui murros, kun sankarihahmot Buck Rogers ja Tarzan aloittivat. Siihen asti sarjakuva oli ollut lähes yksinomaan koomista ja piirrostyyliltään karikatyyristä, kun taas uudet sankarisarjat pyrkivät komiikan sijaan jännitykseen ja realistisempaan piirrostyyliin. Samana vuonna julkaistiin myös ensimmäiset Tintin seikkailut- ja Kippari-Kalle -sarjakuvat.

Musiikki


Tiedosto:Jazzing orchestra 1921.png, 1921]]
1920-luku oli jazzin vuosikymmen. Jazz merkitsi vapautta ja uusia mahdollisuuksia. Sen rytmeissä kohtasivat valkoinen ja musta kulttuuri, uudet rytmit vapauttivat ajattelua ja näkökulmia.
Aikakauslehdistä välittyi toisinaan innostus, toisinaan tyrmistys uutta musiikkityyliä kohtaan. Eniten jazz merkitsi kaupunkien nuorelle älymystölle. Kaikki eivät silti hyväksyneet uutta musiikkityyliä, joka tuomittiin usein voodoo-magiikkana ja barbaarisena alemmuudentilana, Afroamerikkalaisetlaisilla rytmeillään se aiheutti moraalista paheksuntaa. Kriittisimpiä olivat Konservatiivisuus ylä- ja keskiluokan edustajat ja Kirkko, jotka arvostelivat jazzia sen levittämien paheiden kuten tupakoinnin, seksuaalisuuden, alkoholin käytön ja moraalittomuuden vuoksi.
Myös Kupletti olivat suosittuja, ja Suomessa venäläisvaikutteet - kuten vanhat valssit - säilyttivät yhä asemansa. Leevi Madetojan ooppera ''Pohjalaisia'' sai kantaesityksensä 1923. Muita vuosikymmenen tunnettuja oopperoita olivat Alban Bergin ''Wozzeck'' (1922), Giacomo Puccinin ''Turandot'' (1926) ja Kurt Weillin ''Kolmen pennin ooppera'' (1928).

Elokuvat


Tiedosto:Chaplin The Kid.jpg, 1921]]
Tiedosto:Greta Garbo 1924 2.jpg
Suurin osa 1920-luvun elokuvista oli Mykkäelokuva. Euroopassa ja Suomessa näytetyistä elokuvista keskimäärin 60 prosenttia oli yhdysvaltalaisia, toiseksi eniten Suomessa näytettiin saksalaisia elokuvia. Vuonna 1928 Suomessa oli 239 elokuvateatteria, ja niiden verkosto ulottui Helsingistä Kemijärvelle. Tunnettuja elokuvia olivat esimerkiksi Charlie Chaplinin ''Kultakuume (elokuva)'', saksalainen kauhuelokuva ''Nosferatu'' sekä neuvostoliittolainen elokuva ''Panssarilaiva Potemkin (elokuva)''. Ajan teknologiauskoa ja poliittisia jännitteitä kuvasti Fritz Langin vuonna 1927 valmistunut tieteiselokuva ''Metropolis (elokuva)''. Myös elokuvien moraalista käytiin kiistaa. 1920-luvulla Hollywoodissa hyväksyttiin tavaksi, että elokuvassa voi näyttää moraalittomuuksia, kunhan lopussa paha saa palkkansa. Elokuva-alalla alettiin myös jakaa palkintoja. Ensimmäiset Oscar-palkinto jaettiin ''Hollywood Roosevelt'' -hotellissa 1929.
Mikki Hiiri esiintyi ensimmäistä kertaa valkokankaalla 1928 elokuvassa ''Höyrylaiva Ville'' (''Steamboat Willie''), joka oli ensimmäinen äänipiirroselokuva. Samana vuonna sai ensiesityksensä myös suomalainen mykkäelokuva ''Tukkijoella (vuoden 1928 elokuva)''. Suomen luontoa, kulttuuria ja elinkeinoja esiteltiin ulkomailla Suomen ulkoasiainministeriö tilauksesta tehdyllä ''Finlandia (elokuva)''-elokuvalla. 1920-luvulla Suomessa julkaistiin vuosittain keskimäärin neljä kotimaista uutuutta.

Ruumiinkulttuuri


Tiedosto:Hietaniemi 1929.jpg uimarannalla vuonna 1929]]
1920-luvulla alastomuus ymmärrettiin Luonto ja siksi myös Kauneus ja Terveys olomuodoksi. Ajateltiin, että kun alaston vartalo tuodaan julkisuuteen taiteen ja tiedonvälityksen keinoin, katseet jalostuvat. Siten alastomuudessa ei enää nähtäisi seksuaalisuutta, vaan ihmisruumiin kauneutta. Kehittyi ruumistietoisuus, joka ilmeni sekä terveellisten elintapojen noudattamisena että ruumiinkulttuurin eri muotojen kehittymisenä. Muun muassa tapa käydä uimassa ja aurinkoa ottamassa yleisillä uimarannoilla yleistyi. Se, miten ihminen huolehti ruumiistaan, ei ollut enää kenenkään yksityisasia. Ruumiinkulttuurin vaaliminen oli paitsi koko "Rotu" säilymisen ehdoton edellytys myös osa modernin yhteiskunnan Demokratia. Se sisälsi ajatuksen jokaisen yksilön mahdollisuudesta hallita omaa kehoaan ja näin saavuttaa tasa-arvo Sääty riippumatta.
1920-luvulla eurooppalainen ja amerikkalainen kulttuuri erotisoituivat. Seksuaalinen ulottuvuus tuli niin taiteeseen ja elokuviin kuin tieteeseenkin, muun muassa seksologia ja Seksuaalikasvatus yleistyivät.

Pukeutuminen ja muoti


Vyötärö katosi naisten asuista vuosikymmenen alussa, ja Mekko tuli hihattomia. Rintaliivit yleistyivät Korsetti jäädessä pois käytöstä. Kynsilakka tuli markkinoille, ja aiemmin vain ilotytöille sopineista Kosmetiikka tuli salonkikelpoisia.
Myös polkkatukka ja imukkeellinen savuke olivat muotia. Miesten vaatteista muodissa olivat pohjepituiset golf-housut, neulotut villatakit ja ruudulliset irtotakit. Muotiuutuuksia olivat kävelykeppi, baskeri ja turkishattu. Alusvaate käyttö alkoi yleistyä, ja siirryttiin käyttämään tehdasvalmisteisia vaatteita.
Autoteollisuus nousi Lama (talous) sotien jälkeen, ja autoilusta tuli muotia.

Tiede ja tekniikka


Tiedosto:Telefon, Nordisk familjebok.png
Tieteenfilosofiassa looginen positivismi syrjäytti realismin ja uuskantilaisuuden. Vuonna 1921 Howard Carterin löytämä faarao Tutankhamonin hauta poiki maailmalla valtavan Egypti-innostuksen. Kulttuurifilosofi Oswald Spengler julkaisi uudistetun version teoksestaan ''Länsimaiden perikato'' vuonna 1922. Lääketieteen saavutuksia olivat muun muassa penisilliini, insuliini, C-vitamiini, laastari ja rautakeuhko. PVC-muovin ominaisuuksia parannettiin, ja sen käyttö alkoi yleistyä 1920-luvun jälkipuoliskolla. Asetekniikassa käyttöön tulivat ensimmäiset käsikäyttöiset sarjatuliaseet, Thompson-konepistooli ja Suomessa Suomi-konepistooli. Vuonna 1926 Robert Goddard patentoi Raketti.

Fysiikka ja astronomia


Kvanttimekaniikka tehtiin suuria keksintöjä. Nobelin fysiikanpalkinto sai Albert Einstein vuonna 1921 valosähköinen ilmiö selittämisestä ja Niels Bohr vuonna 1922 atomin rakenteen selvittämisestä. Edwin Hubble havaitsi galaksien olevan paljon aiemmin luultua kauempana ja liikkuvan Maasta poispäin niiden etäisyyteen suoraan verrannollisella nopeudella. Tämä osoitti että maailmankaikkeus laajenee. Suomessa Ursa perustettiin jo vuosikymmenen alussa, 1921.

Tiedonvälitys


Hiilimikrofonin teollinen valmistus alkoi 1929, ja samana vuonna Paul Galvin rakensi ensimmäisen autoradion. Gramofoni eli levysoitin syrjäytti lopullisesti fonografin. Ensimmäinen transatlanttinen puhelinsoitto New Yorkista Lontooseen soitettiin 1928. 1920-luvulla automaattikeskus korvasi käsikeskuspöydän ja puhelunvälittäjän. Kaukoyhteydet Suomesta Eurooppaan paranivat huomattavasti vuonna 1928, kun Suomesta vedettiin merenalainen puhelinkaapeli Ruotsiin. 1920-luvun lopulla puhelintilaajia oli Suomessa n. 100 000. Vuonna 1925 John Logie Baird patentoi television, mutta teolliseen tuotantoon päästiin vasta 1930-luvun puolella.

Liikkuminen


Tiedosto:Michigan & Griswold circa 1920.jpgista noin vuodelta 1920]]
Lentokoneiden suorituskyky parani. Käyttöön tulivat kokonaan metalliset koneet, joiden esikuva oli alumiinirunkoinen, Junkersin jo ensimmäisen maailmansodan aikana valmistama kone. Moottorit kehittyivät tähtimoottori#Pyörivä tähtimoottori tähtimoottoreiksi. Rakennettiin suuria vesitasoja eli lentoveneitä. Vuonna 1924 yhdysvaltalaiset Douglas Aircraft Company-vesitasot lensivät ensimmäisinä maailman ympäri, ja 1929 yhdysvaltalainen Richard E. Byrd lensi ensimmäisenä lentokoneella etelänapa yli. Charles Lindbergh ylitti Atlantin valtameri lentokoneella ilman välilaskuja vuonna 1927. Myös ilmalaivat kehittyivät, vain vuotta aiemmin Roald Amundsen oli lentänyt ilmalaivalla Pohjoisnapa yli. Vuonna 1928 valmistunut Graf Zeppelin oli valmistuessaan maailman suurin ilmalaiva, sen rungon pituus oli 236,6 metriä.
Vuosikymmenen loppua kohden autoissa täyskumiset renkaat väistyivät ilmatäytteisten tieltä, ja Yhdysvalloissa tiehallinnot ryhtyivät rakentamaan Moottoritie lähinnä kaupunkien lähiliikennettä varten. Vuonna 1923 keksitty puskutraktori helpotti maansiirtotöitä. Detroitissa otettiin käyttöön ensimmäiset Liikennevalo-ohjaus vuonna 1920.
Uusia metroja avattiin 1919 Madridiin ja 1924 Barcelonaan. Aasian ensimmäinen metro avattiin vuonna 1927 Tokioon. Junaliikenteessä käytettiin yhä lähes pelkästään höyryveturi, Suomessa niistä luovuttiin vasta 1950-luvulla.
Suomessa määrättiin autot ja moottoripyörät rekisteröinti- ja katsastusvelvollisuuden alaisiksi vuonna 1922 ja ensimmäinen tieliikennelaki tuli voimaan vuonna 1926.

Eugeniikka


Eugeniikka oli suosittua Yhdysvalloissa ja ympäri läntistä Eurooppaa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Yhdysvalloissa rotuhygieeninen liike oli huipussaan 1924 ja heikkeni sen jälkeen kunnes viisi vuotta myöhemmin kaatui kokonaan. Yhdysvalloissa vuonna 1910 perustettu ''Eugenics Record Office'' (ERO) keräsi arkiston Sukupuu, jotka osoittivat "epäsopivien" olevan taloudellisesti ja sosiaalisesti köyhistä oloista. Tämän tuloksena saatiin vuonna 1924 läpi Siirtolaisuus, joka rajoitti maahanmuuttoa ja karsi joukosta epäsopiviksi katsottuja tulijoita. Laki pyrki myös estämään rotujen sekoittumisen. Saksassa eugeniikan huippukausi oli vasta 1930-luvulla.

Uskonnot


Tiedosto:Hebron 1929.jpg
Synteettinen evoluutioteoria syntyi 1920- ja 1930-luvuilla kun klassinen Charles Darwinin luonnonvalintaa korostava evoluutioteoria sovitettiin yhteen uuden populaatiogenetiikan kanssa. Yhdysvalloissa syntyi voimakas liike, joka onnistui estämään evoluutioteorian opettamisen useissa osavaltioissa. Vastarintaliikkeen syntyminen juuri 1920-luvulla johtui varsinkin julkisen opetuksen leviämisestä: kansankerrokset jotka eivät olleet kuulleet mitään evoluutiosta, havaitsivat että heidän lapsilleen opetettiin heidän uskonnollisten vakaumustensa vastaisia oppeja. Meksikossa koettiin Cristero-kapina vuosina 1926 - 1929. Kapinan syynä oli Meksikon hallituksen ja 1924 valitun ateistisen presidentin toimeenpanemat, pappien toimintaa rajoittavat lait, joita katoliset vastustivat. Vuonna 1928 valtaan uudelleen nousseen presidentti Álvaro Obregónin murhasi katolinen José de León Toral, vain kolme viikkoa vaalien jälkeen.
Juutalaiset muutto Palestiinaan kiihtyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Hebronin verilöyly 1929 palestiinalaiset surmasivat toistasataa juutalaista ja Britannian poliisivoimat surmasivat toistasataa palestiinalaista.
Venäjällä alkoivat kirkkoon kohdistuneet vainot vuosina 1922-23. Kirkon omaisuuden riistäminen johti pappien vastustukseen ja heidän pidättämiseensä. Useita kirkkoja ja luostareita suljettiin ja niitä muutettiin varastoiksi, vapaa-ajan tiloiksi ja syrjäisempiä myös keskitysleireiksi. Neuvostohallituksen toimien johdosta kirkolliset yhteydet Suomesta itään katkesivat, ja vuonna 1923 Konstantinopoliin tehdyn matkan tuloksena Suomen ortodoksinen kirkko erotettiin täysin Venäjän kirkosta.
Vuodesta 1914 saakka paavina toiminut Benedictus XV kuoli vuonna 1922, ja konklaavi eli paavin valitseva kardinaalien kokous pidettiin samana vuonna 2. – 6. helmikuuta. Uudeksi paaviksi valittiin italialainen Pius XI.

Naisen uusi asema


Tiedosto:Tupakoivia naisia.jpg
Naisten lisääntynyt työssäkäyminen mahdollisti poikamiestyttöelämän, joka miellettiin modernin naisen elämäntavaksi. Syntyi ''flapper'', poikamiestyttö tai jazz-tyttö. Ensimmäinen maailmansota jälkeisessä Euroopassa miesten vähyys ja heistä käyty taistelu teki Nainen rohkeampia ja aktiivisempia. Useissa maissa naiset olivat saaneet Äänioikeus jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Vuonna 1920 loputkin Yhdysvaltojen osavaltiot myönsivät naisille äänioikeuden, Turkissa yleinen äänioikeus myönnettiin 1926 ja Isossa-Britanniassa sitä laajennettiin vuonna 1928 koskemaan kaikkia naisia.
Perinteisestä naisen roolista eronneet naistyypit koettiin yhtä aikaa pelottavina ja kiehtovina. Uusi naistyyppi siirtyi myös valkokankaille, joissa siitä muovautui sekä viettelijätär että vamppi.

Urheilu


Tiedosto:1920 olympics poster.jpg
Yhdysvalloissa keksittiin rantalentopallo ja vesihiihto ja 1920 järjestettiin ensimmäiset Jääkiekko maailmanmestaruuskilpailut. Vuonna 1921 lähetettiin Yhdysvalloissa ensimmäinen suora radiolähetys ammattilaisnyrkkeilyn mestaruusottelusta, jossa olivat vastakkain Jack Dempsey ja Georges Carpentier. Ranskalainen tennispelaaja Suzanne Lenglen voitti Wimbledonin tennisturnaus yhteensä kuusi kertaa. Yhdysvaltalainen baseball-tähti Babe Ruth saavutti vuonna 1927 60 kunnarin ennätyksen, joka rikottiin vasta 34 vuotta myöhemmin. Johnny Weissmuller ui vuonna 1922 ensimmäisenä vapaauinti 100 metriä aikaan 58,6 sekuntia. Vuonna 1926 Gertrude Ederle ylitti ensimmäisenä naisena Englannin kanaalin uimalla ajassa 14 tuntia 31 minuuttia.

Olympialaiset


1920-luvulla kesäolympialaiset järjestettiin vuonna 1920 ja kesä- ja talviolympialaiset vuosina 1924 ja 1928. Vuosikymmenen aikana olympialaisissa parhaiten menestyivät Yhdysvallat, Suomi, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia. Antwerpenin olympialaiset 1920 olivat ensimmäiset, joissa vannottiin olympiavala, päästettiin kyyhkynen ilmaan rauhan symbolisena eleenä ja otettiin käyttöön olympialippu. Suomeen tuli olympialaisissa menestystä etenkin juoksussa ja painissa; hyvällä urheilumenestyksellä oli nuoren kansakunnan itsetunnon kannalta tärkeä vaikutus. Talvikisoissa menestys oli laimeampaa kuin kesäkisoissa.
Kesäolympialaiset 1924 vuonna 1924 Paavo Nurmesta tuli legenda, ja myös Ville Ritola alkoi saavuttaa mainetta. Kesäolympialaiset 1928in olympialaisissa 1928 oli jälleen mukana Saksa, Euroopan ulkopuolisista maista kisoissa näkyi etenkin Japani. Suomalainen Clas Thunberg hallitsi yhdessä norjalaisen Ivar Ballangrudin kanssa pikaluistelua koko 1920-luvun.

1920-luku fiktiossa


Tv-sarja ''Kyllä Jeeves hoitaa'' perustuu P. G. Wodehousen romaaneihin joista ensimmäinen ilmestyi jo 1919.
Suomessa ''Muotitalo (BBC)''-nimellä esitetty BBC-draamasarja ''The House of Eliott'' keskittyy muotitaloa pyörittäviin sisaruksiin Beatriceen ja Evangelineen.
''Mennyt maailma (televisiosarja)'' (alkuperäiseltä nimeltä ''Brideshead Revisited'') on Evelyn Waugh'n samannimiseen romaaniin perustuva brittiläissarja 1980-luvun alusta.
Tv-sarja ''Mossin tyttäret (Lilies)'' kuvaa työläisperheen elämää sodan jälkeisessä 1920-luvun Englannissa.

Henkilöitä

Valtionpäämiehiä


presidentti Paul von Hindenburg (Saksa)
presidentti Gaston Doumergue, (Ranska)
presidentti Warren G. Harding (Yhdysvallat)
presidentti Calvin Coolidge (Yhdysvallat)
presidentti Kemal Atatürk (Turkki)
presidentti Sun Yat-sen (Kiinan tasavalta)
presidentti Tšiang Kai-šek (Kiinan tasavalta)
presidentti Charles D. B. King (Liberia)
Vladimir Lenin (Neuvostoliitto)
generalissimus Josif Stalin (Neuvostoliitto)
kuningas Yrjö V (Yhdistynyt kuningaskunta)
kuningas Kustaa V (Ruotsi)
kuningas Alfonso XIII, (Espanja)
keisari Haile Selassie (Etiopia)
keisari Hirohito (Japani)
sulttaani Mehmed VI, (Osmanien valtakunta)
shaahi Reza Pahlavi, (Persia)
paavi Pius XI

Viihdetaiteilijoita


Ohjaaja ja näyttelijä Charlie Chaplin
Näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja Douglas Fairbanks
Koomikko ja ohjaaja Buster Keaton
Näyttelijä, tuottaja Harold Lloyd
Muusikko Louis Armstrong
Tanssija, laulaja Josephine Baker
Jazz-laulaja Bessie Smith
Säveltäjä Irving Berlin
Säveltäjä George Gershwin
Säveltäjä, sanoittaja Cole Porter
Jazz-säveltäjä ja -pianisti Duke Ellington
Jazz-säveltäjä, yhtyejohtaja, pianisti Jelly Roll Morton
Taikuri Harry Houdini
Näyttelijä, koomikko Roscoe Arbuckle
Näyttelijä, kirjailija Mary Astor
Näyttelijä Greta Garbo
Näyttelijä Rudolph Valentino
Näyttelijä John Barrymore
Näyttelijä Norma Talmadge
Näyttelijä Clara Bow
Näyttelijä Louise Brooks
Näyttelijä Joan Crawford
Näyttelijä Janet Gaynor
Näyttelijä Lillian Gish
Näyttelijä Pola Negri
Näyttelijä Mary Pickford

Muita


Valtiomies, Nobelisti Aristide Briand (Ranska)
Marcus Garvey, journalisti, musta nationalismi johtaja

Lähteet


Viitteet

Katso myös


Suomi 1920-luvulla
Douhetismi
1900-luvun taidemusiikki#Maailmansotien välisen ajan musiikki
Kiinan tasavallan historia#Sotapäälliköiden kausi
Ilmalaiva#Ilmalaivat maailmansotien välillä
Karsin sopimus
Sèvresin rauhansopimus
Neuvostoliiton ja Saksan suhteet ennen toista maailmansotaa
Puna-armeijan hyökkäys Georgiaan

Aiheesta muualla


http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1920&loppu=1929 Agricola: Suomen historian kronologia: 1920-luku
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1920 YLE Elävä arkisto: 1920-luku
http://koti.welho.com/rsaarnia/materiaali/1900/iloinen20luku.htm 1920-luku: yhteiskunta, kulttuuri, arvot ja kulutus
http://yle.fi/teema/aikaonmusiikkia/juttu.php?id=236 Aika on musiikkia: Pariisi - 1920-luvun musiikkielämän keskus
http://www.oph.fi/kulttuuri-ikkuna/jazz/20-luku.htm Suomalaisen jazzin vuosisata -1920-luku
http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/1920.html 1920-luvun arkkitehtuurista
http://www.europafilmtreasures.eu/PY/326/see-the-film-_paris_fashion Mode de Paris Pariisin uusinta muotia vuodelta 1926 kuvaava lyhytfilmi (4 min 49 s)
http://kclibrary.nhmccd.edu/decade20.html American cultural history 1920-1929
http://courses.wcupa.edu/jones/his311/timeline/t-1920s.htm African history timeline: The 1920s and 1930s
http://www.msad54.org/sahs/socialstudies/finely/1920s/FinProj.html 1920's Web Page Project
Luokka:1900-luku
Luokka:1920-luku
ar:ملحق:عقد 1920
an:Anyos 1920
ast:Años 1920
id:1920-an
ms:1920-an
zh-min-nan:1920 nî-tāi
jv:1920-an
su:1920-an
be:1920-я
be-x-old:1920-я
bs:1920te
br:Bloavezhioù 1920
bg:1920-те
ca:Dècada del 1920
cv:1920-мĕш çулсем
cs:1920-1929
cy:1920au
da:1920'erne
de:1920er
et:1920. aastad
el:Δεκαετία 1920
en:1920s
es:Años 1920
eo:1920-aj jaroj
eu:1920ko hamarkada
fa:دهه ۱۹۲۰ (میلادی)
hif:1920s
fr:Années 1920
ga:1920idí
gd:1920an
gan:1920年代
ko:1920년대
hr:1920-ih
io:1920a yari
ia:Annos 1920
os:1920-тæ
is:1921-1930
it:Anni 1920
he:שנות ה-20 של המאה ה-20
ka:1920-იანები
kk:1920 жж.
sw:Miaka ya 1920
kv:1920-ӧд вояс
la:Decennium 193
lv:1920. gadi
lt:XX amžiaus 3-asis dešimtmetis
lij:Anni 1920
jbo:192moi na'ardekto
hu:1920-as évek
mk:1920-ти
mr:इ.स.चे १९२० चे दशक
nah:1920s
nl:1920-1929
ja:1920年代
no:1920-årene
nn:1920-åra
nrm:Annaées 1920
uz:1920-lar
pl:Lata 20. XX wieku
pt:Década de 1920
ro:Anii 1920
qu:1920 watakuna
ru:1920-е годы
sah:1920-с
se:1920-lohku
sq:Vitet 1920
scn:1920ini
simple:1920s
sk:20. roky 20. storočia
sl:1920.
sr:1920е
sv:1920-talet
ta:1920கள்
tt:1920-еллар
vi:Thập niên 1920
tk:1920ýý
uk:1920-ті
ur:1920ء کی دہائی
wa:Anêyes 1920
war:1920 nga dekada
yi:1920ער
yo:Ẹ̀wádún 1920
zh-yue:1920年代
zh:1920年代

1910-luku


1910-luku oli 1900-luku toinen vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1910 päättyen 31. joulukuuta 1919.

Suuret tapahtumat


1910-luvun alku oli eurooppalaisten suurvaltojen kilpavarustelun aikaa. Suurvallat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Ranska, Italia ja Venäjän keisarikunta muodostivat keskenään erityisesti sotilasliittoja. Sodan syttymistä pidettiin vain ajan kysymyksenä ja Itävalta-Unkarin kruununperijän Franz Ferdinandin salamurha (Sarajevon laukaukset) laukaisi jännitteet suurvaltojen välillä.
Franz Ferdinandin salamurha johti Ensimmäinen maailmansota syttymiseen vuonna 1914. Maailmansota päättyi Versailles’n rauhansopimukseen loppuvuodesta 1918. Maailmansodan loputtua Itävalta-Unkari hajosi moneksi eri valtioksi. Venäjän keisarikunta kaatui helmikuun vallankumous ja lokakuun vallankumousten myötä vuonna 1917 ja tsaari Nikolai II luopui kruunusta. Myöhemmin Venäjästä tehtiin kommunistinen Neuvostoliitto.
Silloisen maailman loistoaluksena tunnettu ''RMS Titanic'' upposi neitsytmatkallaan 15. huhtikuuta 1912 törmättyään jäävuoreen. Haaksirikossa menehtyi 1 500 ihmistä, ja se oli kaikkien aikojen eniten uhreja vaatinut rauhan ajan merionnettomuus.

Vuosi vuodelta


Kuva:Soldiers demonstration.February 1917.jpgissa helmikuussa 1917.]]
1911: Xinhai-vallankumous Kiinassa kaatoi Qing-dynastian ja perusti Kiinan tasavalta.
1912: Alfred Wegener kehitti teorian Mannerliikunnot.
1912: ''RMS Titanic'' upposi Atlantin valtameri.
1914–1918: Ensimmäinen maailmansota.
1915: Albert Einstein julkaisi Yleinen suhteellisuusteoria.
1915: Armenialaisten kansanmurha.
1916–1919: Espanjantauti surmasi 25–50 miljoonaa ihmistä.
1916: Irlanti Pääsiäiskapina, askel kohti itsenäistymistä.
1917: Venäjällä helmikuun vallankumous ja lokakuun vallankumous.
1917: Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta.
1918: Bessarabia ja Transilvania liittyivät Romaniaan.
1918: Suomen sisällissota.

Keksintöjä ja tekniikkaa


1912: Harry Brearley keksi Ruostumaton teräs.
1919: Charles P. Strite kehitti nykyaikaisen Leivänpaahdin.
Traktorit sarjatuotantoon.

Hallitsijoita


Kuva:Bundesarchiv Bild 146-1991-076-14A, Kaiser Wilhelm II..jpg
1910-luvun lopulla monet eurooppalaiset monarkit kokivat loppunsa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan keisarikunta romahti ja keisari Vilhelm II (Saksa) joutui pakenemaan maasta. Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia päättyi myös ja maa hajosi useaan eri osaan. Venäjällä tapahtuneen vallankumouksen seurauksena tsaari Nikolai II joutui luopumaan kruunusta ja antamaan vallan Aleksandr Kerenskille.
Yhdysvaltojen Yhdysvaltain republikaaninen puolue William Howard Taftin presidenttikausi päättyi vuonna 1913. Uudeksi presidentiksi valittiin Yhdysvaltain demokraattinen puolue Woodrow Wilson.
Itävalta-Unkari: keisari Frans Joosef I
Itävalta-Unkari: keisari Kaarle I (Itävalta)
: kuningas Viktor Emanuel III
Saksan keisarikunta: keisari Vilhelm II (Saksa)
Venäjän keisarikunta: tsaari Nikolai II
Venäjän väliaikainen hallitus: pääministeri Aleksandr Kerenski
Neuvosto-Venäjä: Vladimir Lenin
: kuningas Alfonso XIII
Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti: kuningas Yrjö V
: presidentti William Howard Taft
: presidentti Woodrow Wilson
Vatikaani: paavi Pius X
Vatikaani: paavi Benedictus XV

Aiheesta muualla


http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1910&loppu=1919 Agricola: Suomen historian kronologia: 1910-luku
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1910 YLE Elävä arkisto: 1910-luku
Luokka:1900-luku
Luokka:1910-luku
ar:ملحق:عقد 1910
an:Anyos 1910
ast:Años 1910
id:1910-an
ms:1910-an
zh-min-nan:1910 nî-tāi
jv:1910-an
su:1910-an
be-x-old:1910-я
bs:1910te
br:Bloavezhioù 1910
ca:Dècada del 1910
cv:1910-мĕш çулсем
cs:1910-1919
cy:1910au
da:1910'erne
de:1910er
et:1910. aastad
el:Δεκαετία 1910
en:1910s
es:Años 1910
eo:1910-aj jaroj
eu:1910eko hamarkada
fa:دهه ۱۹۱۰ (میلادی)
hif:1910s
fr:Années 1910
ga:1910idí
gd:1910an
gan:1910年代
ko:1910년대
hr:1910-ih
io:1910a yari
ia:Annos 1910
os:1910-тæ
is:1911-1920
it:Anni 1910
he:העשור השני של המאה ה-20
ka:1910-იანები
kk:1910 жж.
sw:Miaka ya 1910
kv:1910-ӧд вояс
la:Decennium 192
lv:1910. gadi
lt:XX amžiaus 2-asis dešimtmetis
lij:Anni 1910
hu:1910-es évek
mk:1910-ти
mr:इ.स.चे १९१० चे दशक
nah:1910s
nl:1910-1919
ja:1910年代
no:1910-årene
nn:1910-åra
nrm:Annaées 1910
uz:1910-lar
pl:Lata 1910-1919
pt:Década de 1910
ro:Anii 1910
qu:1910 watakuna
ru:1910-е годы
sah:1910-с
se:1910-lohku
sq:Vitet 1910
scn:1910ini
simple:1910s
sk:10. roky 20. storočia
sl:1910.
sr:1910е
sv:1910-talet
ta:1910கள்
tt:1910-еллар
vi:Thập niên 1910
tk:1910ýý
uk:1910-ті
ur:1910ء کی دہائی
wa:Anêyes 1910
war:1910 nga dekada
yi:1910ער
yo:Ẹ̀wádún 1910
zh-yue:1910年代
zh:1910年代

1900-vuosikymmen


1900-vuosikymmen oli 1900-luku ensimmäinen vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1900 ja päättyi 31. joulukuuta 1909.

Tapahtui vuosikymmenen aikana


1902: Buurisodat päättyi.
1903: Wrightin veljekset rakensivat ensimmäisen lentokoneen.
1905: Albert Einstein julkaisi erityisen suhteellisuusteoriansa.
1905: Venäjän–Japanin sota päättyi Japanin voittoon.
1905: Venäjän vuoden 1905 vallankumous Venäjällä.
1906: San Franciscon maanjäristys 1906
Panaman kanavan rakentaminen pääsi vauhtiin.

Henkilöitä


Sigmund Freud, itävaltalainen lääkäri ja tutkija, psykoanalyysin kehittäjänä
Nikolai II
Nikolai Bobrikov
Theodore Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti 1901–1909
Eugen Schauman

Taiteilijoita


Eino Leino
Akseli Gallen-Kallela
Jean Sibelius

Aiheesta muualla


http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/index.php?alku=1900&loppu=1909 Agricola: Suomen historian kronologia: 1900-luku
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1900 YLE Elävä arkisto: Vuosikymmen 1900
Luokka:1900-vuosikymmen
ar:ملحق:عقد 1900
an:Anyos 1900
ast:Años 1900
id:1900-an
ms:1900-an
zh-min-nan:1900 nî-tāi
jv:1900-an
su:1900-an
be-x-old:1900-я
bs:1900te
br:Bloavezhioù 1900
ca:Dècada del 1900
cv:1900-мĕш çулсем
cs:1900-1909
cy:1900au
da:1900'erne
de:1900er
et:1900. aastad
el:Δεκαετία 1900
en:1900s (decade)
es:Años 1900
eo:1900-aj jaroj
eu:1900eko hamarkada
fa:دهه ۱۹۰۰ (میلادی)
hif:1900–1909
fr:Années 1900
ga:1900í
gd:1900an
gan:1900年代
ko:1900년대
hr:1900-ih
io:1900a yari
ia:Annos 1900
os:1900-тæ
is:1901-1910
it:Anni 1900
he:העשור הראשון של המאה ה-20
ka:1900-იანები
kk:1900 жж.
sw:Miaka ya 1900
kv:1900-ӧд вояс
la:Decennium 191
lv:1900. gadi
lt:XX amžiaus 1-asis dešimtmetis
lij:Anni 1900
hu:1900-as évek
mk:1900-ти
mr:इ.स.चे १९०० चे दशक
nl:1900-1909
ja:1900年代
no:1900-årene
nrm:Annaées 1900
oc:Ans 1900
uz:1900-lar
pl:Lata 1900-1909
pt:Década de 1900
ro:Anii 1900
qu:1900 watakuna
ru:1900-е годы
sah:1900-с
se:1900-lohku
sq:Vitet 1900
scn:1900ini
simple:1900s
sk:0. roky 20. storočia
sl:1900.
sr:1900е
sh:1900e
sv:1900-talet (decennium)
ta:1900கள்
tt:1900-еллар
vi:Thập niên 1900
tk:1900–1909
uk:1900-ті
ur:1900ء کی دہائی
wa:Anêyes 1900
war:1900 nga dekada
yi:1900ער
yo:Ẹ̀wádún 1900
zh-yue:1900年代
zh:1900年代

1988

Vuosi 1988 oli karkausvuosi, joka alkaa perjantaista.

Tapahtumia

Tammikuu


1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kehotti tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe kansalaisia arvioimaan taloustilannetta realistisesti ja varoitti uhkaavasta lamasta. Suomelle edullisten taloudellisten suhdanteiden aika alkoi Koiviston mielestä olla ohi.
2. tammikuuta – Margaret Thatcher tuli olleeksi Yhdistynyt kuningaskunta pääministerinä kauemmin kuin kukaan toinen 1900-luvulla, 3167 vuorokautta.
11. tammikuuta − Neuvostoliitto vahvisti osallistumisensa Soulin kesäolympialaisiin ja sanoutui siten irti Pohjois-Korean uhkaamasta kisaboikotista. Kuuba oli jo ehtinyt asettua Pohjois-Korean tueksi.
14. tammikuuta − Valtionrautatiet ilmoitti lakkauttavansa lähes 60 paikallisjunavuoroa ja romuttavansa viimeiset kolmisenkymmentä Dm7-lättähattujunaa.
15. tammikuuta – Suomalainen säveltäjä Magnus Lindberg sai Pohjoismaiden neuvoston sävellyspalkinnon teoksestaan ''Kraft''.
18. tammikuuta − Suomen Pankki ilmoitti ryhtyvänsä rajoittamaan luotonantoaan pankeille. Pääjohtaja Rolf Kullberg varoitti Suomen rahamarkkinoiden ylikuumenemisesta.
21. tammikuuta – Yhdysvallat liitti Pohjois-Korean "roistovaltioiden" eli terrorismia tukevien valtioiden joukkoon.
24. tammikuuta − Helsingin metropoliitta arkkipiispa Johannes vihittiin Suomen ortodoksinen kirkko uudeksi arkkipiispaksi hänen edeltäjänsä arkkipiispa Paavali jäätyä eläkkeelle.
25. tammikuuta − Ruotsin syyttäjäviranomaiset päättivät lopettaa Bofors-yhtymää koskevan esitutkinnan Intian kanssa tehtyyn suureen tykkikauppaan liittyneistä lahjonta, koska todisteita syytteiden nostamiseksi ei katsottu olevan riittävästi.
26. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto otti ensimmäisen kerran kantaa Suomen jäsenyyteen Euroopan neuvostossa. Koiviston mielestä Suomen liittymiselle neuvoston jäseneksi ei ollut esteitä.

Helmikuu


7. helmikuuta – Vihreä liitto päätti rekisteröityä puolueeksi.
8. helmikuuta – Kansainvälinen tiedemiesryhmä esitti raportin Itävalta presidentin Kurt Waldheimin toiminnasta toisen maailmansodan aikana. Sen mukaan Waldheim tiesi palveluspaikallaan Balkanin niemimaalla tehdyistä julmuuksista enemmän kuin hän oli julkisesti kertonut. Talven ja kevään aikana järjestettiin Wienissä useita Mielenosoitus, joissa vaadittiin Waldheimin eroa.
10. helmikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous päätti, että Oulun hiippakunta naisteologit vihitään Naispappeus hiippakunnan ulkopuolella. Ratkaisuun päädyttiin, koska Oulun piispa Olavi Rimpiläinen vastusti naispappeutta.
12. helmikuuta − Oikeuskansleri Jorma S. Aalto totesi, ettei Mikkelin panttivankidraamassa mukana olleita poliiseja eikä poliisiylijohtaja Olli Urposta vastaan ollut aihetta nostaa syytteitä kuolemantuottamus, mitä surmansa saaneen panttivangin Jukka Häkkisen perhe oli vaatinut.
13. helmikuuta − XV talviolympiakisat alkoivat Kanadan Calgaryssa.
14. helmikuuta – 75-vuotias kenraali Alfredo Stroessner valittiin kahdeksannelle kaudelle Paraguayn presidentiksi.
14. helmikuuta − Itävallan liittokansleri Franz Vranitzky uhkasi erota virastaan, koska hän katsoi presidentti Kurt Waldheimin ympärille nousseen kohun haittaavan hallituksen toimintaa.
14. helmikuuta – Kokoomus kehotti valitsijamiehiään asettumaan Mauno Koiviston tueksi presidentinvaalien ratkaisevalla kierroksella, mikä herätti hämmennystä puolueen kannattajien keskuudessa.
15. helmikuuta − Itävallan presidentti Kurt Waldheim torjui vaatimukset erostaan.
25. helmikuuta – Jääkäriliike lopetti toimintansa jääkärien Suomeen paluun 70-vuotispäivänä. Kymmenestä elossaolleesta jääkäristä oli viimeisessä kokouksessa läsnä viisi: kenraali Väinö Valve, eversti Bertil Heinrichs, eversti Iivari Kauranen, komentaja Kauko Ikonen ja vänrikki Albin Johansson. Kokous pidettiin Helsingissä Ostrobotnialla samassa huoneessa, jossa jääkäriliike oli saanut alkunsa marraskuussa 1914.
28. helmikuuta – Pohjois-Irakissa alkoi Anfal-kampanja Irakin kurdeja vastaan "Kemikaali-Ali"-lisänimen saaneen Ali Hassan al-Majidin johdolla. Osa Pohjois-Irakista julistettiin kielletyksi alueeksi ja sinne jääneet poistettiin systemaattisesti. Kampanja jatkui syyskuuhun, jonka jälkeen henkiin jääneet kurdit armahdettiin.
29. helmikuuta – Keski-Afrikka entiselle diktaattorille Bokassalle langetettu kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi pakkotyörangaistukseksi.

Maaliskuu


1. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto aloitti toisen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
1. maaliskuuta − ''Dagens Nyheter'' kirjoitti, että Ruotsin valtion asetehdas FFV oli yli 20 vuoden ajan myynyt Ruotsin lakien vastaisesti panssarintorjunta-aseita sotaa käyviin maihin. Lehti jatkoi paljastuksia 5. maaliskuuta kertoen, että aseita oli toimitettu mm. Vietnamissa Vietnamin sota australialaisjoukoille 1960-luvulla sekä Israelille ennen vuoden 1973 Jom Kippur -sotaa.
6. maaliskuuta – Suomen ensimmäiset Naispappeus vihittiin virkaansa. Papeiksi vihittiin 94 naisteologia.
7. maaliskuuta – Yhdistynyt kuningaskunta SAS-erikoisjoukot ampuivat kolme IRA:n Terrorismi Gibraltarilla.
10. maaliskuuta − Indonesian parlamentti valitsi presidentti Suharton viidennelle virkakaudelle. Vaalissa ei ollut muita ehdokkaita.
11. maaliskuuta − Itävallassa vietettiin ''Anschlussin'' eli Itävallan Natsi-Saksaan liittämisen 50-vuotismuistopäivää.
13. maaliskuuta – Japanissa otettiin käyttöön maailman pisin rautatietunneli, joka yhdistää Honshūn ja Hokkaidōn saaret.
16. maaliskuuta – Kaasuhyökkäys Halabjassa Irakissa Kurdit vastaan tappoi noin 5 000 ihmistä.
16. maaliskuuta – Yhdysvallat korkein oikeus päätti äänin 6–2, että poliisit eivät tarvitse kotietsintälupaa tutkiakseen poisheitettyjä jätteitä.
22. maaliskuuta – Tampereella avattiin Suomen suurin katettu kauppakeskus, Koskikeskus. Sen tiloissa aloitti 90 yritystä.
27. maaliskuuta – Israelilainen erikoistuomioistuin tuomitsi ydinteknikko Mordechai Vanunun 18 vuoden vankeuteen maanpetoksesta ja vakoilusta. Vanunu oli paljastanut lokakuussa 1986, että Israelilla on hallussaan ydinaseita.
28. maaliskuuta − Ilmatieteen laitos täytti 150 vuotta.
29. maaliskuuta − Yhdysvaltain Delawaressa vietettiin suomalais-ruotsalaisen siirtolaisasutuksen 350-vuotisjuhlaa.

Huhtikuu


5. huhtikuuta − Ruotsin pääministeri Ingvar Carlsson torjui valtiopäivillä tehdyssä kyselyssä esitetyt syytökset ruotsalaisten poliitikkojen osuudesta laittomiin asekauppoihin.
6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus täytti 40 vuotta. Pääjuhla pidettiin Helsingin Finlandia-talossa.
7. huhtikuuta − Kokoomuksen puheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen valittiin Alkon hallintoneuvoston jäseneksi vuoden 1989 alusta alkaen.
9. huhtikuuta − Perustuslaillinen Oikeistopuolue puheenjohtaja Georg C. Ehrnrooth valittiin uudelleen tehtäväänsä. Puolue oli pudonnut eduskunnasta eduskuntavaalit 1987.
11. huhtikuuta – Iron Maiden julkaisi levyn ''Seventh Son of a Seventh Son''.
14. huhtikuuta – ''USS Samuel B. Roberts (FFG-58)'' ajoi miinaan Persianlahti.
18. huhtikuuta – Operaatio Praying Mantis: Yhdysvaltain laivasto hyökkäsi Iranin öljynporauslauttoja ja laivoja vastaan kostoksi miinaräjähdyksestä.
24. huhtikuuta – Ranskassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Istuva presidentti Francois Mitterrand ja pääministeri Jacques Chirac selvisivät jatkoon. Äärioikeistolaisen ehdokkaan Jean-Marie Le Penin menestys oli vaalien suurin yllätys.
25. huhtikuuta – John Demjanjuk tuomittiin kuolemaan Israelissa Toinen maailmansota aikaisista sotarikoksista Treblinkan keskitysleirillä. Israelin korkein oikeus kumosi myöhemmin tuomion.
25. huhtikuuta – Kahdeksan ihmistä kuoli ja yli 70 loukkaantui pikajunan suistuttua kiskoilta Tanskassa lähellä Kööpenhaminaa. Onnettomuuden syynä oli junan liian kova vauhti.
26. huhtikuuta – Nowa Hutan terästehtaalla Puolan Krakovassa alkoi maan laajin työselkkaus vuoden 1981 jälkeen. 16 000 lakkoillutta työntekijää vaati tuntuvia palkankorotuksia ja erotettujen ammattiyhdistysaktivistien ottamista takaisin töihin.
28. huhtikuuta – Vihreä Liitto merkittiin puoluerekisteriin, jossa oli nyt kaikkiaan 15 puoluetta.
30. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu 1988 järjestettiin Dublinissa.

Toukokuu


3. toukokuuta – Noin 7000 työntekijää aloitti lakon Gdańskin Lenin-telakalla Puolassa tukeakseen Nowa Hutan terästehtaan lakkoa Krakovassa.
4. toukokuuta – Namibian vapautusjärjestö SWAPO avasi toimistonsa Helsingissä.
5. toukokuuta – Puolan poliisi lopetti yllätyshyökkäyksellä noin 16 000 työntekijän lakon Nowa Hutan terästehtaalla Krakovassa. Kymmeniä lakkolaisia pidätettiin.
5. toukokuuta – Suomen jääkiekkojoukkueen ottelumatka Etelä-Afrikkaan keskeytettiin Luxemburgissa. Suomen Jääkiekkoliitto uhkasi Etelä-Afrikkaan matkaavia joukkueen jäseniä elinikäisillä peli- ja toimitsijakielloilla. Tapaus sai matkan epävirallisuudesta huolimatta osakseen kansainvälistäkin huomiota. Viikkoa myöhemmin ilmeni, että muutama pelaaja oli kiellosta huolimatta jatkanut matkaansa Etelä-Afrikkaan.
6. toukokuuta − Norjalainen kotimaanlennolla ollut matkustajakone törmäsi vuorenseinämään lähellä Brønnøysundia. 36 ihmistä sai surmansa.
8. toukokuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand valittiin toiselle seitsenvuotiselle virkakaudelle. Mitterrand sai annetuista äänistä 54 ja hänen vastaehdokkaansa pääministeri Jacques Chirac 46 prosenttia. Mitterrandista tuli Ranskan ensimmäinen suoralla kansanvaalilla toiselle kaudelle valittu presidentti.
8. toukokuuta – Neuvostoliitossa julkistettiin ensimmäistä kertaa teksti, jossa sanottiin Neuvostoliiton aloittaneen talvisota vuonna 1939. Kyseessä olivat vuonna 1979 kuolleen kirjailija Konstantin Simonovin muistelmat, joiden julkaisemisen sensuuri oli tähän saakka estänyt.
11. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ilmoitti tukevansa varapresidentti George H. W. Bushin valintaa maan seuraavaksi presidentiksi.
15. toukokuuta – Afganistanin sota (1979–1989): Neuvostoliitto aloitti joukkojensa vetämisen Afganistanista. Ensimmäisenä Jalalabadista lähtenyt sotilasosasto ylitti Neuvostoliiton rajan kolme päivää myöhemmin.
16. toukokuuta – Yhdysvallat:n lääkintöhallituksen raportissa rinnastettiin nikotiinin riippuvuusvaikutukset heroiiniin ja kokaiiniin.
23. toukokuuta – Pohjois-Korea kehotti boikotoimaan Soul (kaupunki) olympiakisoja. Vain viisi valtiota – Albania, Kuuba, Etiopia, Seychellit ja Komorit – yhtyi boikottiin. Nicaragua perui ilmoittautumisensa kertoen syyksi sisäiset levottomuutensa.
23. toukokuuta – Suomen kommunistinen puolue puheenjohtaja Arvo Aalto erosi tehtävästään Tampereella pidetyssä puoluekokouksessa. Aalto perusteli eroaan puolueen talouskriisillä ja puoluejohdossa esiintyvällä "arvottomalla pelillä". Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Jarmo Wahlström.
25. toukokuuta – Neuvostoliitto julkisti ensimmäisen kerran Afganistanin miehityksen aikana kokemiaan henkilötappioita. Miehityksen alusta toukokuun alkuun 1988 mennessä kerrottiin yli 13 000 neuvostosotilaan kaatuneen, yli 35 000 sotilaan haavoittuneen ja yli 300 sotilaan kadonneen tai jääneen sotavanki.
26. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja hänen puolisonsa Nancy Reagan pysähtyivät kolmeksi päiväksi Helsinkiin matkallaan Moskovaan.
27. toukokuuta − Presidentti Mauno Koivisto valtuutti ulkoministeri Kalevi Sorsan ilmoittamaan virallisesti Suomen halukkuuden liittyä Euroopan neuvoston jäseneksi.
29. toukokuuta − Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov aloittivat viisipäiväisen huippukokouksensa Moskovassa.

Kesäkuu


4. kesäkuuta − Suomen puolustusvoimat järjestivät 70-vuotisjuhlaparaatinsa Hämeenlinnassa.
4. kesäkuuta − Tammisaari alkoi kaksipäiväinen Tammisaaren vankileiri muistotapahtuma. Aikanaan "Tammisaaren yliopistoksi" kutsutulla leirillä oli ollut enimmillään lähes 8700 vankia. Pelkästään kesä- ja joulukuun 1918 välisenä aikana siellä oli kuollut lähes 3000 ihmistä. Leiri oli lakkautettu vuonna 1940.
5. kesäkuuta − Venäjän ortodoksinen kirkko aloitti 1000-vuotisjuhliensa vieton.
9. kesäkuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS ilmoitti, että Krimin tataarit oli sallittu palata kotiseudulleen Krimin niemimaalle. Josif Stalin oli karkottanut tataarit Keski-Aasiaan ja Siperiaan vuonna 1944 syyttäen heitä yhteistyöstä saksalaisten miehittäjien kanssa.
11. kesäkuuta – Suomen kommunistinen puolue (yhtenäisyys) puheenjohtaja, vähemmistökommunistien kärkihahmo Taisto Sinisalo siirtyi eläkkeelle terveyssyistä. Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jouko Kajanoja.
13. kesäkuuta – Neuvostoliiton korkein oikeus palautti huomattavimpiin kommunistipoliitikkoihin kuuluneiden Lev Kamenevin ja Grigori Zinovjevin maineen. Kamenev ja Zinovjev oli vuonna 1936 tuomittu näytösoikeudenkäynnissä Kuolemantuomio "kansan vihollisina" ja ammuttu Josef Stalinin määräyksestä.
16. kesäkuuta − Viron puoluejohtaja Karl Vaino sai pyytämänsä eron virastaan ja hänen tilalleen valittiin Vaino Väljas.
16. kesäkuuta − Hanko raastuvanoikeus hylkäsi Forcit-räjähdysainetehtaan johtoa vastaan tammikuussa 1987 nostetut syytteet räjähde salakuljetuksesta ja laittomasta myynnistä sotaa käyviin maihin, koska näyttöä asiasta ei katsottu olevan riittävästi.
17. kesäkuuta – Näyttelijä Maija-Liisa Marton nimitettiin Teatterikorkeakoulun uudeksi rehtoriksi.
19. kesäkuuta – Kajaanissa pidetty Suomen Keskusta puoluekokous päätti muuttaa puolueen nimen Suomen Keskustaksi. Puheenjohtajana jatkoi entinen ulkoministeri Paavo Väyrynen.
20. kesäkuuta – Ympäristöjärjestö Greenpeace paljasti, että Helsingin Länsisatamaan oli tuotu Islanti lähes 200 tonnia Valaanpyynti. Järjestön jäsenet kahlitsivat itsensä valaanlihakontteihin vaatien lihaerän tuhoamista. Valaanlihaerä palautettiin Islantiin 6. heinäkuuta.
25. kesäkuuta – Alankomaat voitti jalkapallon EM-kultaa 2–0 Münchenissä Neuvostoliittoa vastaan (Ruud Gullit 32 min, Marco van Basten 54 min).
27. kesäkuuta − Tamperelainen Aaltosen kenkätehdas lopetti toimintansa. Viimeisessä tehtaan yksikössä työskennelleet 25 henkilöä menettivät työpaikkansa.

Heinäkuu


1. heinäkuuta − SKP aloitti 70-vuotisjuhliensa vieton Tampereella.
3. heinäkuuta – Yhdysvaltain ''USS Vincennes (CG-49)'' ampui alas Iran Airin lennon 655 Airbus A300 -koneen Persianlahdella, 290 ihmistä sai surmansa.
3. heinäkuuta – Toukokuussa Turun vankilasta vapautunut Juha Valjakkala surmasi kolmihenkisen ruotsalaisen perheen.
6. heinäkuuta – ''Piper Alpha'' -öljynporauslautta tuhoutui räjähdyksissä Pohjanmeri, surmansa sai 167 ihmistä.
9. heinäkuuta − Suomen merivoimat järjestivät 70-vuotisjuhliensa kunniaksi laivastoparaatin Helsingin edustalla.
10. heinäkuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että huomattavien kommunistipoliitikkojen Nikolai Buharinin ja Aleksei Rykovin kunnia oli palautettu. Buharin ja Rykov oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu Josif Stalinin käskystä vuonna 1938.
11. heinäkuuta − Nicaragua karkotti Yhdysvaltain Managuan-suurlähettilään syyttäen Yhdysvaltoja sekaantumisesta maan sisäisiin asioihin. Vastavetona Yhdysvallat karkotti Nicaraguan-suurlähettilään Washington (DC) seuraavana päivänä.
17. heinäkuuta – Florence Griffith-Joyner juoksi uuden naisten 100 metrin maailmanennätyksen 10,49.
18. heinäkuuta − Maailman tunnetuimpiin mielipidevanki kuulunut eteläafrikkalainen ihmisoikeustaistelija Nelson Mandela täytti 70 vuotta. Etelä-Afrikan hallitus kielsi kaiken juhlinnan. Mandela oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen vuonna 1962.
20. heinäkuuta − Angola, Etelä-Afrikka ja Kuuba pääsivät alustavaan sopimukseen Angolan sisällissodan lopettamisesta.
23. heinäkuuta − Burman johtaja Ne Win ilmoitti eroavansa virastaan terveyssyistä.

Elokuu


3. elokuuta – Neuvostoliitto armahti länsisaksalaisen opiskelijan Mathias Rustin, joka oli toukokuussa 1987 lentänyt pienkoneella Moskovan Punaiselle torille. Rust oli ehtinyt kärsiä työleirituomiostaan vajaan vuoden.
8. elokuuta – 8-8-88-kansannousu Myanmar.
9. elokuuta – Wayne Gretzky Edmonton Oilersista Los Angeles Kingsiin.
10. elokuuta – Viron kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja ''Rahva Hääl'' julkaisi vuonna 1939 solmitun Molotov-Ribbentrop-sopimus salaisen lisäpöytäkirjan ensimmäisenä lehtenä Neuvostoliitossa.
11. elokuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen Naispappeus vihittiin virkaansa. Sirkka-Liisa Enqvist valittiin Lemlandin ja Lumparlandin Lemland-Lumparlands församling kirkkoherraksi.
13. elokuuta – Ulkoministeri P.W. Botha sanoi Etelä-Afrikka pystyvän valmistamaan ydinaseita, mutta ei kertonut, oliko niitä jo rakennettu.
17. elokuuta – Pakistanin presidentti Mohammad Zia ul-Haq ja USA:n lähettiläs Arnold Raphel kuolivat lento-onnettomuudessa, jossa sai surmansa kaikkiaan 29 ihmistä. Väliaikaiseksi presidentiksi valittu Ghulam Ishaq Khan julisti onnettomuuden vuoksi Pakistaniin hätätilan.
20. elokuuta – Iranin-Irakin sota: Iranin ja Irakin välinen aselepo.
27. elokuuta – SKP puheenjohtaja Jarmo Wahlström sanoi puolueen kärsineen 35 miljoonan markan tappiot kevään ja kesän taloussotkuissa. Puolueen edellinen johto oli sijoittanut puolueen varoja huonoiksi sijoituskohteiksi osoittautuneisiin yhtiöihin.
28. elokuuta – Italialainen lentokone syöksyi lentonäytöstä seuranneen yleisön joukkoon Ramstein-Miesenbach Länsi-Saksassa, jolloin 46 ihmistä kuoli ja yli 300 loukkaantui. Kone törmäsi kahteen muuhun lentokoneeseen ennen putoamistaan maahan.
28. elokuuta – Suomalainen koelentäjä sai surmansa hänen lentokoneensa pudottua maahan belgialaisella sotilaslentokentällä kesken lentonäytöksen.

Syyskuu


6. syyskuuta – Suomen postilaitos täytti 350 vuotta.
6. syyskuuta – Metallica julkaisi ''...And Justice for All'' - albumin.
14. syyskuuta – Yhdistyneet Kansakunnat pelastui loppusyksyllä uhanneelta vararikolta, kun Yhdysvallat ilmoitti suorittavansa järjestölle maksamatta olleet jäsenmaksunsa.
14. syyskuuta − Oppositio syytti hallitusta väärien tietojen antamisesta ''Verotus kevenee'' -tiedotteessa. Laskelmat olivat osoittaneet monen veronmaksajan kohdalla päinvastaista.
15. syyskuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1994 talvikisat Norjan Lillehammerille.
17. syyskuuta – Kesäolympialaisten avajaiset Soul (kaupunki) Etelä-Koreassa. Kisoihin osallistui ennätykselliset 160 maata ja yli 13 600 urheilijaa ja valmentajaa.
19. syyskuuta − Neuvostoliiton ulkoministeriö ilmoitti ruotsalaisen diplomaatin Raoul Wallenbergin kuolleen sydänkohtaukseen Lubjankan vankilassa Moskovassa vuonna 1947. Wallenberg oli kadonnut jäätyään neuvostosotilaiden vangiksi Budapestissa tammikuussa 1945 ja huhuja hänen elossa olostaan oli liikkunut vuosikymmenien ajan.
26. syyskuuta – ''Zelda II: The Adventure of Link'' -peli julkaistiin.
26. syyskuuta − Suomen Sosialidemokraattinen Puolue:n kansanedustaja Pirjo Ala-Kapee nimitettiin Vantaan kaupunginjohtajaksi. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Tarja Kautto.
28. syyskuuta – Tiibetin hengellinen johtaja Dalai Lama saapui kolmipäiväiselle yksityisluonteiselle vierailulle Suomeen. Kiina esitti vastalauseensa vierailun johdosta.
29. syyskuuta – NASA:n ensimmäinen avaruussukkulalento Challengerin onnettomuuden jälkeen.
30. syyskuuta – Neuvostoliiton presidentti Andrei Gromyko siirtyi eläkkeelle. Puoluejohtaja Mihail Gorbatšov otti nyt hoitaakseen myös presidentin viran.

Lokakuu


7. lokakuuta − Vihreä Liitto hyväksyttiin Euroopan vihreiden jäsenjärjestöksi.
11. lokakuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto aloittivat kuusipäiväisen valtiovierailun Kiinassa. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen valtionpäämiehen Kiinaan tekemä vierailu.
15. lokakuuta–16. lokakuuta – Suomessa pidettiin Kunnallisvaalit 1988. Kolmen suurimman puolueen kannatus säilyi jokseenkin ennallaan, suurimmat häviäjät olivat Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja Perussuomalaiset. Eniten huomiota herätti, että lähes kolmasosa äänioikeutetuista jätti äänestämättä.
21. lokakuuta – Filippiinit entinen presidentti Ferdinand Marcos ja hänen puolisonsa Imelda Marcos asetettiin Yhdysvalloissa syytteeseen kiristyksestä, satojen miljoonien dollarien kavalluksista ja salaliitosta Corazon Aquinoa vastaan.
26. lokakuuta – Suomi valittiin Yhdistyneet kansakunnat:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaksivuotiskaudeksi 1989–1990.
26. lokakuuta − Sambian presidentti Kenneth Kaunda valittiin kuudennelle virkakaudelle vaalien ainoana ehdokkaana.
28. lokakuuta – Poliisi ja mielenosoittajat ottivat rajusti yhteen Prahassa Tšekkoslovakian itsenäisyyden 70-vuotispäivänä.
29. lokakuuta – Sega Mega Drive -pelikonsoli julkaistiin Japanissa.
30. lokakuuta – Puolan hallitus päätti sulkea Solidaarisuus (liike)-ammattiliiton tukikohdan, Gdanskin Lenin-telakan, "taloudellisten vaikeuksien vuoksi". Telakalla työskenteli yli 10 000 henkilöä ja sillä oli 11 laivatilausta.

Marraskuu


2. marraskuuta – "Morrisin mato" levisi Internetissä sendmail-ohjelman tietoturva-aukon avulla.
8. marraskuuta – George H. W. Bush voitti Michael Dukakisin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
9. marraskuuta – Sekä Länsi-Saksa että Itä-Saksassa muistettiin monin tapahtumin ns. kristalliyötä, josta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kristalliyö merkitsi aikanaan natsien juutalaisvainojen alkamista.
14. marraskuuta − Kolme matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä sai surmansa lentoyhtiö ''Wasawingsin'' 15-paikkaisen matkustajakoneen pudottua maahan sen ollessa laskeutumassa Rengonharjun kentälle Ilmajoki. Yksi loukkaantuneista matkustajista menehtyi myöhemmin sairaalassa. Ilmajoen lento-onnettomuus oli Suomen siviili-ilmailun kolmanneksi tuhoisin Koivulahden lentoturma (1961) ja Maarianhaminan lentoturma (1963) lentoturmien jälkeen.
15. marraskuuta – Neuvostoliitto avaruussukkula ''Buran'' laukaistiin miehittämättömälle lennolle Energija (raketti)-kantoraketilla.
15. marraskuuta – Palestiinan parlamentti julisti Palestiinan valtion perustetuksi Algerissa.
16. marraskuuta – Viron sosialistinen neuvostotasavalta korkein neuvosto julisti Viron suvereeniksi (Viro itsenäistyi uudelleen 20. elokuuta 1991).
16. marraskuuta – Pakistanin kansanpuolueen PPP:n johtaja, 1970-luvulla pääministerinä toimineen Zulfikar Ali Bhutton tytär Benazir Bhutto valittiin vapaissa vaaleissa Pakistanin pääministeriksi. PPP:stä tuli Pakistanin suurin puolue sen saadessa 92 paikkaa parlamentin 215:sta täytetystä paikasta.
17. marraskuuta – Alankomaat liittyi toisena maana Internetiin.
17. marraskuuta – Yhtyneet Kuvalehdet osti tamperelaisen Urpo Lahtinen perustaman ja johtaman Lehtimiehet-yhtymän 100 miljoonalla markalla. Kauppaan kuului noin 20 lehden (mm. ''Alibi (lehti)'', ''Hymy (lehti)'', ''Nykyposti'', ''Tekniikan Maailma'' ja ''Suosikki'') julkaisuoikeudet ja sen myötä Yhtyneistä Kuvalehdistä tuli Suomen suurin aikakauslehtien julkaisija.
18. marraskuuta – Walt Disneyn luoma satuhahmo Mikki Hiiri täytti 60 vuotta.
18. marraskuuta – Aikanaan maailman suosituin animaatioelokuva Maa aikojen alussa sai ensi-iltansa.
22. marraskuuta – Palmdalessa Kaliforniassa esiteltiin B-2 Spirit prototyyppi.
22. marraskuuta – Pääministeri Harri Holkeri matkusti viralliselle vierailulle Länsi-Saksaan.
28. marraskuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat mäkihyppääjä Matti Nykänen vuoden parhaaksi urheilijaksi. Nykänen oli voittanut äänestyksen myös vuonna 1985.
30. marraskuuta – Yleisradion toimittajat aloittivat Lakko, jonka syynä olivat palkkaerimielisyydet. Lakko hiljensi Yleisradion radio- ja TV-ohjelmat kolmeksi viikoksi.

Joulukuu


1. joulukuuta − Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi maalle uuden perustuslaki, joka korvasi vuodelta 1977 olleen vanhan lain.
7. joulukuuta – Armeniassa 6,9 Richterin asteikko maanjäristys surmasi 25 000 ihmistä, 15 000 loukkaantui ja 400 000 jäi kodittomiksi.
7. joulukuuta – Mihail Gorbatšov ilmoitti 500 000 miehen vähennyksestä neuvostoarmeijassa.
9. joulukuuta − Kansallinen Kokoomus täytti 70 vuotta.
10. joulukuuta – YK:n pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllar otti Oslossa vastaan YK:n rauhanturvajoukoille myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon.
11. joulukuuta – Nokia (yritys) johtaja Kari Kairamo ampui itsensä.
13. joulukuuta − Nokian uudeksi pääjohtajaksi nimitettiin yhtiön toimitusjohtaja, vuorineuvos Simo Vuorilehto, joka jatkoi toistaiseksi myös entisessä tehtävässään.
13. joulukuuta − Panimoyritys Hartwall osti Lahti Mallasjuoma Oy:n. Kaupan tuloksena Hartwallista tuli Pohjoismaiden kolmanneksi suurin panimoalan yritys tanskalaisen Carlsbergin ja ruotsalaisen Prippsin jälkeen.
14. joulukuuta – Ruotsin poliisi pidätti Christer Petterssonin epäiltynä pääministeri Olof Palmen murhasta. Pettersson vangittiin kaksi päivää myöhemmin.
21. joulukuuta – Lockerbien pommi-isku: Pan Amin lento 103 räjähti Lockerbien yllä Skotlanti, 259 ihmistä sai koneessa surmansa ja 11 maassa. Libyaa pidetään yleisesti iskuun syyllisenä.
23. joulukuuta – Etelä-Afrikka, Angolan ja Kuuban edustajat allekirjoittivat New Yorkissa sopimuksen Namibian itsenäistymisestä. Sopimuksen toimeenpanon oli tarkoitus alkaa huhtikuun alussa 1989. Angolassa toiminutta MPLA-vapautusliikettä tukenut Kuuba lupasi samalla kotiuttaa Angolassa olleet noin 50 000 sotilastaan.
28. joulukuuta − Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen voitti kilpailun Kajaaniin sijoitettavasta presidentti Urho Kekkonen muistomerkistä ehdotuksellaan ''Suuri aika''.

Tuntematon päivämäärä


Saudi-Arabia Osama bin Laden perusti "Al-Qaida"-järjestön Afganistanissa.

Syntyneitä


9. tammikuuta – Marc Crosas, espanjalainen jalkapalloilija
27. tammikuuta – Markku Pulli, suomalainen näyttelijä
20. tammikuuta – Jeffrén ("Jeffrén"), espanjalainen jalkapalloilija
20. helmikuuta – Rihanna ("Rihanna"), barbadoslainen laulaja
11. maaliskuuta – Julian Drain, suomalaisen Lovex-yhtyeen rumpali
10. huhtikuuta – Haley Joel Osment, yhdysvaltalainen näyttelijä
13. huhtikuuta – Petteri Koponen, suomalainen koripalloilija
15. huhtikuuta – Eliza Doolittle, brittiläinen laulaja
21. huhtikuuta – Mia Permanto, suomalainen laulaja ja radiojuontaja (k. 2008)
25. huhtikuuta – Laura Lepistö, suomalainen taitoluistelija
3. heinäkuuta – Anssi Koivuranta, suomalainen yhdistetyn hiihtäjä
17. elokuuta – Brady Corbet, yhdysvaltalainen näyttelijä
24. elokuuta – Rupert Grint, englantilainen näyttelijä
27. elokuuta − Jenna Bågeberg, suomalainen laulaja
8. syyskuuta – Gustav Schäfer (muusikko), saksalainen muusikko ("Tokio Hotel")
26. syyskuuta – Kiira Korpi, suomalainen taitoluistelija
15. lokakuuta - Mesut Özil, saksalainen jalkapalloilija
25. lokakuuta – Mandi Lampi ("Mandi"), suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2008)
19. marraskuuta – Patrick Kane, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
9. joulukuuta – Mikko Parikka, suomalainen näyttelijä

Kuolleita


7. tammikuuta – Trevor Howard, englantilainen näyttelijä
15. tammikuuta – Seán MacBride, vuoden 1974 Nobelin rauhanpalkinto rauhanpalkinnon saanut irlantilainen poliitikko (entinen IRA johtaja)
13. helmikuuta – Nils-Eric Ringbom, suomalainen säveltäjä ja musiikintutkija
15. helmikuuta – Richard Feynman, vuoden 1965 Nobelin fysiikanpalkinto saanut yhdysvaltalainen fyysikko
17. helmikuuta – Veijo Pasanen, suomalainen näyttelijä
22. helmikuuta − Kaarlo Kajatsalo, suomalainen kansanedustaja ja ministeri, Mannerheim-ristin ritari
25. helmikuuta – Eugen Terttula, suomalainen teatterinjohtaja
6. maaliskuuta – Erkki Luomala, suomalainen näyttelijä
9. maaliskuuta – Kurt Georg Kiesinger, saksalainen poliitikko (Saksan liittokansleri 1966–1969)
10. maaliskuuta – Johnny Forsell, suomalainen laulaja
10. maaliskuuta – Matti Kurjensaari, suomalainen kirjailija
14. maaliskuuta – Toivo Tarjanne, suomalainen lakimies, professori ja oikeuskansleri
29. maaliskuuta – Matti Hälli, suomalainen kirjailija
30. maaliskuuta – Taneli Kuusisto, suomalainen säveltäjä
29. huhtikuuta – Olavi Honka, suomalainen lakimies ja oikeuskansleri
3. toukokuuta – Aarre Lauha, Helsingin hiippakunta piispa
8. toukokuuta – Robert A. Heinlein, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
24. toukokuuta – L. A. Puntila, suomalainen kulttuuripoliitikko ja professori
25. toukokuuta – Ernst Ruska, vuoden 1986 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
12. kesäkuuta – Lasse Äikäs, suomalainen poliitikko
25. kesäkuuta – Hillel Slovak, yhdysvaltalainen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers")
30. kesäkuuta – Anja Vammelvuo, suomalainen kirjailija
18. heinäkuuta – Birger Kaipiainen, suomalainen keramiikkataiteilija
3. elokuuta – Kirsti Hurme, suomalainen näyttelijä
5. elokuuta – Saara Forsius, suomalainen kansanedustaja
14. elokuuta – Enzo Ferrari, italialainen perheyrityksen johtaja
17. elokuuta – Franklin Delano Roosevelt, Jr., yhdysvaltalainen poliitikko
17. elokuuta – Zia ul-Haq, Pakistanin johtaja (lento-onnettomuus)
27. elokuuta – Olavi Veistäjä, suomalainen teatterinjohtaja
28. elokuuta – O. E. Hakasalo, suomalainen hypnotisoija
2. lokakuuta – Alec Issigonis, englantilainen Mini-auton kehittäjä
3. lokakuuta – Franz Josef Strauss, saksalainen poliitikko
6. lokakuuta – Olavi Kares, Kuopion hiippakunta piispa
16. lokakuuta – Felix Wankel, saksalainen koneenrakentaja ja keksijä
19. lokakuuta – Sten Suvio, suomalainen nyrkkeilijä
30. lokakuuta – Eino Säisä, suomalainen kirjailija
19. marraskuuta – Christina Onassis, kreikkalaissyntyinen kuljetusmagnaatti
1. marraskuuta – Mauno Jussila, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos
1. marraskuuta – Tuomo Suomalainen, suomalainen arkkitehti
11. marraskuuta – Yrjö Norta, suomalainen elokuvaohjaaja
17. marraskuuta – Irja Ketonen, suomalainen lehtikustantaja (''Turun Sanomat''), Suomen ensimmäinen naisvuorineuvos
24. marraskuuta – Irmgard Seefried, itävaltalainen oopperalaulaja
2. joulukuuta – Arkkipiispa Paavali (Yrjö Olmari), Suomen ortodoksinen arkkipiispa 1960−1988
6. joulukuuta – Roy Orbison, yhdysvaltalainen muusikko
9. joulukuuta – Arne Berner, suomalainen poliitikko
11. joulukuuta – Kari Kairamo, suomalainen toimitusjohtaja (Nokia (yritys) pääjohtaja) (itsemurha)
15. joulukuuta – Arvo Helminen, suomalainen lakimies ja ministeri
19. joulukuuta – Hilja Valtonen, suomalainen kirjailija
25. joulukuuta – Shohei Ooka, japanilainen kirjailija
28. joulukuuta – Björn Kurtén, suomalainen eläintieteilijä
31. joulukuuta – Maija Savutie, suomalainen teatterikriitikko

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Leon Lederman, Melvin Schwartz ja Jack Steinberger
Nobelin kemianpalkinto: Johann Deisenhofer, Robert Huber (biokemisti) ja Hartmut Michel
Nobelin lääketieteen palkinto: Sir James W. Black, Gertrude Elion, George H. Hitchings
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Naguib Mahfouz
Nobelin rauhanpalkinto: ''YK:n rauhanturvajoukot''

Elokuvia


15. heinäkuuta – ''Die Hard'', pääosassa Bruce Willis.
15. heinäkuuta – ''Kala nimeltä Wanda''.
16. heinäkuuta – ''Akira (elokuva)'' (Japanissa).
12. joulukuuta – ''Sademies''.
Martin Scorsesen ''Kristuksen viimeiset kiusaukset'' aiheutti närää Katolinen kirkko keskuudessa.

Viitteet


Luokka:1988
af:1988
am:1988 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1988
an:1988
roa-rup:1988
frp:1988
ast:1988
gn:1988
av:1988
ay:1988
az:1988
id:1988
ms:1988
bn:১৯৮৮
zh-min-nan:1988 nî
map-bms:1988
jv:1988
su:1988
ba:1988 йыл
be:1988
be-x-old:1988
bh:१९८८
bcl:1988
bs:1988
br:1988
bg:1988
ca:1988
cv:1988
cs:1988
co:1988
cy:1988
da:1988
de:1988
et:1988
el:1988
en:1988
myv:1988 ие
es:1988
eo:1988
eu:1988
fa:۱۹۸۸ (میلادی)
hif:1988
fo:1988
fr:1988
fy:1988
fur:1988
ga:1988
gv:1988
gag:1988
gd:1988
gl:1988
gan:1988年
xal:1988 җил
ko:1988년
hy:1988
hi:१९८८
hr:1988.
io:1988
ilo:1988
bpy:মারি ১৯৮৮
ia:1988
os:1988-æм аз
is:1988
it:1988
he:1988
kn:೧೯೮೮
pam:1988
ka:1988
csb:1988
kk:1988 жыл
kw:1988
rw:1988
sw:1988
kv:1988 во
ht:1988 (almanak gregoryen)
ku:1988
la:1988
lv:1988. gads
lb:1988
lt:1988 m.
lij:1988
li:1988
ln:1988
jbo:1988moi
lmo:1988
hu:1988
mk:1988
ml:1988
krc:1988 джыл
mi:1988
mr:इ.स. १९८८
arz:1988
my:အောက်တိုဘာ ၁၉၈၈
nah:1988
nl:1988
nds-nl:1988
ne:सन् १९८८
ja:1988年
nap:1988
frr:1988
no:1988
nn:1988
nrm:1988
nov:1988
oc:1988
mhr:1988
uz:1988
pa:੧੯੮੮
pi:१९८८
pnb:1988
pap:1988
nds:1988
pl:1988
pt:1988
ty:1988
ksh:Joohr 1988
ro:1988
qu:1988
ru:1988 год
rue:1988
sah:1988
se:1988
stq:1988
sq:1988
scn:1988
simple:1988
sk:1988
sl:1988
so:1988
ckb:١٩٨٨
sr:1988
sh:1988
sv:1988
tl:1988
ta:1988
tt:1988 ел
te:1988
tet:1988
th:พ.ศ. 2531
vi:1988
tpi:1988
tr:1988
tk:1988
udm:1988 ар
uk:1988
ur:1988ء
vec:1988
vo:1988
fiu-vro:1988
wa:1988
zh-classical:一九八八年
vls:1988
war:1988
yi:1988
yo:1988
zh-yue:1988年
diq:1988
zea:1988
bat-smg:1988
zh:1988年

1987

Vuosi 1987 alkoi torstaista.
Suomessa valmistauduttiin Suomen presidentinvaali 1988.

Tapahtumia


Tammikuu


1. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto esitti tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe huolestumisensa piittaamattomuuden lisääntymisestä tieliikenteessä ja vaati kovempia otteita rattijuopumus vastaan.
1. tammikuuta − Metsäliiton Teollisuus Oy ja G. A. Serlachius Oy yhdistyivät Metsä-Serla Oy:ksi, josta tuli Suomen toiseksi suurin metsäteollisuusyhtiö.
2. tammikuuta − Keskustapuolue (Ruotsi) puheenjohtaja, Ruotsin ensimmäinen naispuoluejohtaja Karin Söder erosi tehtävästään terveyssyistä.
3. tammikuuta – Suomen Hiihtoliitto kutsui mäkihyppääjä Matti Nykänen kotiin Keski-Euroopan mäkiviikko "joukkueeseen sopeutumattomuuden" vuoksi ja määräsi hänet väliaikaiseen kilpailukieltoon.
7. tammikuuta − Nuorisojoukko valtasi Helsingin keskustassa Fredrikinkatu 42:ssa sijaitsevan kerrostalon. Poliisi tyhjensi talon vielä saman päivän aikana.
8. tammikuuta − Runoilija Sirkka Turkka sai kolmannen kerran jaetun Finlandia-palkinto runokokoelmastaan ''Tule takaisin, pikku Sheba''.
10. tammikuuta – Suomessa oli poikkeuksellisen kova pakkanen. Helsinki Kaisaniemen puisto mitattiin uusi pakkasennätys, −34,3°C.
14. tammikuuta – Suomen eri kirkkokuntien edustajat luovuttivat Vatikaanissa paavi Johannes Paavali II:lle latinankielisen Kalevalan.
15. tammikuuta – Yhdysvallat luovutti Suomeen Floridassa asuneen tamperelaisen liikemiehen, jota vastaan oli nostettu Suomessa syytteet talousrikoksista. Suomen ja Yhdysvaltain vuonna 1980 solmimaa luovutussopimusta sovellettiin nyt ensimmäisen kerran.
17. tammikuuta – ''Jumalan teatteri'' esitti performanssinsa Teatteripäivillä Oulussa. Esityksensä jälkeen näyttelijät pakenivat kaupungille, josta poliisi pidätti heidät.
19. tammikuuta – Kymmenkunta Pohjoisille teatteripäiville osallistunutta henkilöä teki rikosilmoituksen ''Jumalan teatterin'' esityksestä.
20. tammikuuta − Hankolaisen räjähdysainetehtaan Forcitin johto sai syytteen lähes 2000 tonnin räjähde-erän luvattomasta myynnistä Ruotsin kautta Singaporeen sekä sotaa käyviin Persianlahti maihin. Aseiden ja ampumatarvikkeiden vienti Suomesta ja Ruotsista sotaa käyviin maihin oli kielletty.
21. tammikuuta – Irakin presidentti Saddam Hussein vetosi Iraniin maiden välisen sodan lopettamiseksi. Iranin presidentti Ali Khamenei torjui vetoomuksen kaksi päivää myöhemmin.
21. tammikuuta – Opetusministeri Gustav Björkstrand esitti Jouko Turkka ja Jussi Parviainen erottamista Teatterikorkeakoulusta. Seuraavana päivänä Helsingin rikospoliisi kutsui Turkan ja Parviaisen kuultaviksi heidän mahdollisesta osuudestaan ''Jumalan teatteri'' -jupakkaan.
27. tammikuuta – Pidätettyinä olleet neljä ''Jumalan teatterin'' jäsentä vapautettiin.
27. tammikuuta – Entistä presidenttiä Ferdinand Marcosia kannattaneet sotilaat yrittivät vallankaappausta Filippiinit.
29. tammikuuta − Laulaja Arja Saijonmaa nimitettiin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pohjoismaisen pakolaistyön hyvän tahdon lähettilääksi.
30. tammikuuta – Teatterikorkeakoulun rehtori Outi Nyytäjä erosi virastaan. Sorsan IV hallitus asetti ympäristöministeriön kansliapäällikön Lauri Tarastin johtaman työryhmän selvittämään Teatterikorkeakoulun sisäistä tilannetta.
31. tammikuuta – Suomen ensimmäisestä junamatkasta Helsingistä Hämeenlinnaan ja takaisin tuli kuluneeksi 125 vuotta.

Helmikuu


2. helmikuuta – "Avoimeksi oppilaskunnaksi" järjestäytyneet, ''Jumalan teatteria'' tukeneet kymmenkunta Teatterikorkeakoulun oppilasta kannattivat uudeksi rehtoriksi Jussi Parviaista ja vaativat Erkki Saarelan ja Ritva Valkaman erottamista opettajanviroistaan.
4. helmikuuta – Kahdeksan ''Jumalan teatteria'' kannattanutta opiskelijaa (”Pirun teatteri”) riehui Teatterikorkeakoulussa rikkoen ikkunoita ja heitellen tavaroita ulos lumihankeen. ''Jumalan teatterin'' jäsenet kahlitsivat itsensä kettingeillä koulun ulko-oviin.
6. helmikuuta – Neuvostoliittolainen säiliöalus ''Antonio Gramsci'' ajoi karille Suomenlahti Porvoon edustalla. Aluksesta vuoti mereen 700 tonnia raakaöljyä. Kova pakkanen vaikeutti öljyn keräämistä.
11. helmikuuta − Filippiinien presidentti Corazón Aquino vahvisti maalle uuden perustuslain. Aquino oli lakkauttanut edeltäjänsä Ferdinand Marcosin aikaisen perustuslain tultuaan presidentin virkaan.
12. helmikuuta – Teatterikorkeakoulun hallitus erotti koulusta määräajaksi siellä viikkoa aiemmin riehuneet opiskelijat. Kolme koulun opettajaa erosi viroistaan.
14. helmikuuta – Suomeen syntyi uusi ammattiliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, jonka puheenjohtajaksi valittiin Maj-Len Remahl.
15. helmikuuta – Israelissa alkoi oikeudenkäynti Yhdysvalloista luovutettua, natsirikoksista syytettyä John Demjanjukia vastaan. Hänen väitettiin olleen Treblinkan keskitysleirin ”Iivana Julmaksi” kutsuttu vartija.
23. helmikuuta – Astronomia: havaittiin Supernova 1987a, joka oli ensimmäinen paljain silmin havaittu supernova sitten vuoden 1604.
28. helmikuuta − Kymmenettuhannet ruotsalaiset osallistuivat pääministeri Olof Palmen muistotilaisuuteen Tukholmassa Palmen murhan vuosipäivänä. Muistotilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 150 paikkakunnalla Ruotsissa.

Maaliskuu


3. maaliskuuta − Ruotsin pääministeri Ingvar Carlsson kiisti edeltäjänsä Olof Palmen tienneen Bofors-tehtaan asekaupoista Intian ja Iranin kanssa.
6. maaliskuuta – Autolautta ''M/S Herald of Free Enterprise'' kaatui Zeebruggenissa Belgiassa ja 189 ihmistä menehtyi.
6. maaliskuuta – Viking Linen autolautat ''M/S Diana II'' ja ''M/S Rosella'' kolhivat toisiaan Ahvenanmaan vesillä Sottungan edustalla.
6. maaliskuuta – Tiedekeskus Heurekan rakennustyöt alkoivat Vantaan Tikkurilassa.
11. maaliskuuta – Länsi-Saksan liittopäivät valitsivat Helmut Kohlin uudelleen liittokansleriksi.
12. maaliskuuta – Ruotsin hallitus antoi valtiopäiville lakiesityksen, joka olisi toteutuessaan kieltänyt ruotsalaisilta yrityksiltä kaupankäynnin Etelä-Afrikka kanssa.
16. maaliskuuta – Suomessa käytiin Eduskuntavaalit 1987, joiden suurimpia voittajia olivat Kansallinen Kokoomus ja Vihreä liitto.
25. maaliskuuta – Euroopan talousyhteisö EEC täytti 30 vuotta.
26. maaliskuuta – Portugali ja Kiina sopivat alustavasti Portugalin hallinnassa vuodesta 1557 lähtien olleen Macaon siirtymisestä takaisin Kiinalle vuonna 1999.
28. maaliskuuta − Suomi solmi diplomaattisuhteet Seychellit ja Vanuatun kanssa.
30. maaliskuuta – Vincent van Goghin maalaus ''Aurinkonkukkia'' myytiin 39,85 miljoonalla dollarilla.
30. maaliskuuta − Ruotsalainen Nobel Industrier -yhtymä myönsi, että sen tytäryhtiöt Bofors ja Nobel Kemi olivat syyllistyneet aseiden ja ammusten lainvastaiseen vientiin.
30. maaliskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa syytti Keskustapuoluetta punamultayhteistyön romuttamisesta.

Huhtikuu


2. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Avajaisistunnossa herätti huomiota joukko naisasialiike kuuluneita "itku", jotka heittelivät lehteriltä istuntosaliin nenäliinoja, joihin oli kirjoitettu vihreitä arvoja ja rauhanaatetta kannattavia iskulauseita. Istuntoa johtanut Eduskunnan ikäpuhemies Johannes Virolainen määräsi hämmästyksestä toivuttuaan naiset poistettavaksi salista. Puhemieheksi valittiin Kokoomuksen Ilkka Suominen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Matti Louekoski ja toiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Mikko Pesälä.
4. huhtikuuta – Eduskunnasta pudonnut Kalle Könkkölä valittiin Vihreä Liitto valtuuskunnan puheenjohtajaksi.
7. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto antoi ministeri Esko Rekolalle tehtäväksi tunnustella mahdollisuuksia kolmen suurimman puolueen yhteisen hallituksen aikaansaamiseksi.
8. huhtikuuta – Helsinki tuli olleeksi Suomen pääkaupunkina 175 vuotta.
9. huhtikuuta – Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Kokoomus, Suomen Keskusta ja Ruotsalainen kansanpuolue puheenjohtajat antoivat ministeri Esko Rekolalle vastaukset tämän hallitustunnusteluun. SDP torjui ajatuksen kolmen suurimman puolueen yhteisestä hallituksesta.
13. huhtikuuta − Kiinan pääministeri Zhao Ziyang ja Portugalin pääministeri Anibal Cavaco Silva allekirjoittivat sopimuksen Macaon siirtymisestä Kiinalle vuonna 1999.
14. huhtikuuta − Turkki anoi Euroopan talousyhteisön (EEC) jäsenyyttä.
20. huhtikuuta – Intian pääministeri Rajiv Gandhi kiisti Intian parlamentissa opposition syytökset siitä, että intialaiset poliitikot olisivat ottaneet vastaan lahjonta ruotsalaiselta Boforsilta.
20. huhtikuuta − Suomen Keskusta puheenjohtaja, ulkoministeri Paavo Väyrynen sanoi, että Kokoomuksen ja SDP:n muodostama hallitus oli "jyrkästi Urho Kekkonen periaatteiden vastainen".
21. huhtikuuta – Neuvostoliitosta toinen maailmansota loppuvaiheissa Yhdysvaltoihin paennut natsirikollinen Karl Linnas tuotiin lentokoneella Tallinnaan sen jälkeen, kun Yhdysvaltain korkein oikeus oli hylännyt hänen anomuksensa saada jäädä Yhdysvaltoihin. Linnas oli vuonna 1962 tuomittu Neuvostoliitossa poissaolevana kuolemantuomio.
25. huhtikuuta – Tuhannet ydinvoiman vastustajat järjestivät mielenosoituksia eri puolilla Eurooppaa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuosipäivänä.
26. huhtikuuta – Saab esitteli JAS 39 Gripenin ensimmäisen prototyypin.
27. huhtikuuta – Kansallinen veteraanipäivä vietettiin ensimmäisen kerran. Pääjuhla pidettiin Lahti.
27. huhtikuuta – Yhdysvallat asetti Itävalta presidentin Kurt Waldheimin "tarkkailulistalle", mikä merkitsi sitä, ettei Waldheim päässyt Yhdysvaltoihin yksityishenkilönä. Itävalta kutsui toimenpiteen vuoksi suurlähettiläänsä kotiin Washingtonista.
28. huhtikuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa ilmoitti eroavansa SDP:n puheenjohtajan paikalta kesän puoluekokouksessa.
29. huhtikuuta − Ruotsin hallitus määräsi valtiontalouden tarkastusviraston selvittämään, oliko Bofors lahjonut intialaisia poliitikkoja asetilauksen saamiseksi.
30. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi eron Sorsan IV hallitus ja nimitti Harri Holkerin Holkerin hallitus. Uuden hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin muun muassa verojen alentamisesta sekä talouspoliittisista uudistuksista, joista käytettiin nimitystä hallittu rakennemuutos. Sorsan neljäs hallitus oli maaliskuussa noussut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisimmäksi ohitettuaan vuosina 1932−1936 istuneen Kivimäen hallitus, ja Sorsasta itsestään oli tullut Suomen historian ylivoimaisesti pitkäaikaisin pääministeri (3 652 vuorokautta).
30. huhtikuuta − Länsi-Berliinissä alkoivat Berliinin kaupungin 750-vuotisjuhlallisuudet.

Toukokuu


1. toukokuuta – Puolan poliisi hajotti Solidaarisuus (liike) vappumielenosoitukset ja pahoinpiteli niihin osallistuneita sekä pidätti yli 150 ihmistä.
3. toukokuuta − Kolme pikajunan vaunua suistui ratapenkereen sortumisen vuoksi kiskoilta Kuopion ja Joensuun välisellä rataosalla Nilsiässä. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja.
5. toukokuuta − Presidentti Mauno Koivisto korosti Åbo Akademin 70-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa ruotsin kieli merkitystä Suomelle.
8. toukokuuta – SDP:n kansanedustaja Matti Ahde valittiin eduskunnan puhemieheksi ja Kokoomuksen kansanedustaja Elsi Hetemäki-Olander ensimmäiseksi varapuhemieheksi Ilkka Suomisen ja Matti Louekosken siirryttyä Holkerin hallituksen ministereiksi.
11. toukokuuta – Lääketiede: ensimmäinen sydän-keuhkot tehtiin Baltimoressa.
9. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu 1987 järjestettiin Brysselissä Belgiassa.
13. toukokuuta − Natsirikollisena kuolemaan tuomittu Karl Linnas anoi armahdusta Neuvostoliiton oikeusviranomaisilta.
14. toukokuuta − Armeija kaappasi vallan Fidžissä. Maassa puhkesi kaappauksen jälkeen vakavia levottomuuksia.
17. toukokuuta – Iranin-Irakin sota: USS Stark (FFG-31) osui kaksi Exocet-ohjusta Persianlahti Irakin F-1 Miragen ampumana. 37 yhdysvaltalaista merimiestä kuoli ja 21 haavoittui.
26. toukokuuta − Tanskan kansankäräjät teki päätöksen sillan rakentamisesta Iso-Belt yli. Kymmenkunta vuotta vireillä ollutta hanketta oli vastustettu taloudellisista ja ympäristösyistä.
26. toukokuuta − Ruotsalaista liikemiestä ja Nobel Kemi -yhtiön entistä markkinointijohtajaa vastaan nostettiin syytteet räjähteiden salakuljetuksesta Iraniin.
28. toukokuuta – 19-vuotias Mathias Rust lensi pienkoneellaan Neuvostoliitto ilmapuolustuksen huomaamatta rajan yli ja laskeutui Punainen tori Moskovassa. Hänet vapautettiin 3. elokuuta 1988.
29. toukokuuta − Ruotsalainen kansanpuolue julkisti teettämänsä mielipidetiedustelun, jonka mukaan valtaosa RKP:n jäsenistä kannatti presidentti Mauno Koiviston valintaa toiselle virkakaudelle vuoden 1988 vaaleissa.

Kesäkuu


6. kesäkuuta – Tallinnassa alkoi Vanhankaupungin päivien yhteydessä Tallinnan laululava tapahtunut ''Laulava vallankumous''. Alkunsa se sai Raatitorilta.
4. kesäkuuta − Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä ilmeni, että Bofors-yhtymä oli maksanut kolmen intialaisen yhtiön tileille sveitsiläisiin pankkeihin lähes 320 miljoonaa kruunua saadakseen Intian valtiolta yli kahdeksan miljardin kruunun arvoisen tykkitilauksen.
5. kesäkuuta – Kansanedustaja Pertti Paasio valittiin SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin Matti Ahde ja Pirjo Ala-Kapee sekä uudeksi puoluesihteeriksi Ulpu Iivari, josta tuli Suomen ensimmäinen naispuoluesihteeri.
9. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi vuoden 1989 alussa voimaan tulevan, Euroopan tiukimmaksi luonnehditun videotarkastuslain. Laki kielsi alle 18-vuotiailta kiellettyjen elokuvien videolevityksen ja -myynnin.
9. kesäkuuta – Kahdeksan Teatterikorkeakoulussa helmikuun alussa riehunutta opiskelijaa tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa kahden kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja noin 20 000 markan korvauksiin.
11. kesäkuuta – Margaret Thatcherista tuli kolmannen kerran Yhdistynyt kuningaskunta pääministeri.
11. kesäkuuta − Paavi Johannes Paavali II saapui Puolaan vierailulle, jonka aikana hän kävi mm. Solidaarisuus-liikkeen syntysijoilla Gdańskin Lenin-telakalla.
12. kesäkuuta – Keski-Afrikan tasavalta itse nimetty keisari Jean-Bédel Bokassa tuomittiin kuolemaan hänen 13-vuotisen valtansa aikana tekemistään rikoksista.
12. kesäkuuta – Kylmä sota: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan haastoi puheessaan Mihail Gorbatšovin repimään alas Berliinin muurin.
13. kesäkuuta − Suomen Kommunistinen Puolue edustajakokouksessa päätettiin uudelleen erottaa vähemmistön eli taistolaiset hallussa olleet piirijärjestöt puolueesta. Helsingin raastuvanoikeus oli joulukuussa 1986 mitätöinyt SKP:n aiemmin tekemän vastaavan päätöksen.
14. kesäkuuta − Länsi-Saksan sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Willy Brandt erosi tehtävästään. Brandt oli johtanut puoluetta vuodesta 1964 ja toiminut liittokanslerina vuosina 1969−1974.
15. kesäkuuta – Opiskelijavaihto Erasmus-ohjelman perustamispäivä.
18. kesäkuuta – Tampereen raastuvanoikeudessa päättyi yli kuusi vuotta kestänyt ns. Noppa-juttu käsittely. Suurin osa syytteistä hylättiin vanhentuneina tai toteennäyttämättöminä. Nopan entinen toimitusjohtaja Pauli Kemmo tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankeuteen veropetoksesta ja lahjonta.
20. kesäkuuta − Kolme ihmistä kuoli kahden purjelentokoneen törmäyksessä Hyvinkäällä.
24. kesäkuuta – Elokuva Emmanuelle (vuoden 1974 elokuva) esitettiin Suomen televisiossa ja sai suuren suosion myös Virossa, jossa Suomen television katsominen oli siihen aikaan kiellettyä.

Heinäkuu


1. heinäkuuta – Ranskan presidentti Francois Mitterrand ja rouva Danielle Mitterrand saapuivat kaksipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
2. heinäkuuta − Natsirikolliseksi syytetty virolainen Karl Linnas kuoli sotilassairaalassa Pietari (kaupunki) ennen kuin uutta oikeudenkäyntiä häntä vastaan ehdittiin aloittaa.
4. heinäkuuta – Entinen Gestapon päällikkö Klaus Barbie, ''"Lyonin teurastaja"'', tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lyonissa Ranskassa toinen maailmansota aikaisista rikoksista ihmiskuntaa vastaan.
6. heinäkuuta − Oopperalaulaja Walton Grönroos valittiin Savonlinnan oopperajuhlat taiteelliseksi johtajaksi eroa pyytäneen pianisti Ralf Gothónin tilalle.
9. heinäkuuta – Etelä-Korean hallitus armahti yli 2300 poliittinen vanki, mm. oppositiojohtaja Kim Dae Jungin.
11. heinäkuuta – Maailman väkiluku ylitti YK:n mukaan viiden miljardin rajan.
14. heinäkuuta – Rajun ukkonen aiheuttama mutavyöry hautasi alleen leirintäalueen Ranskan Alpit. 39 ihmistä sai surmansa.
15. heinäkuuta – Taiwan lakkautti vuodesta 1949 voimassa olleen sotatilan.
17. heinäkuuta – Walt Disneyn luoma satuhahmo Lumikki täytti 50 vuotta. Saksalaisten Grimmin veljekset satuun pohjautuva ''Lumikki ja seitsemän kääpiötä'' oli ollut maailman ensimmäinen kokoillan piirroselokuva.
21. heinäkuuta – "Guns N' Roses" julkaisi debyyttialbuminsa ''Appetite For Destructionin''.
28. heinäkuuta – Lämpöaalto tappoi 600 ihmistä Ateenassa.
29. heinäkuuta – Kolme Tšernobylin ydinvoimalaitos johtohenkilöä tuomittiin voimalan turvallisuusmääräysten törkeästä rikkomisesta kymmeneksi vuodeksi pakkotyöhön. Kolme muuta syytettyinä ollutta tuomittiin viiden vuoden pakkotyörangaistuksiin. Syytettyjen oli todettu olleen päävastuussa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus aiheutumisesta voimalassa tehdyn luvattoman kokeen seurauksena. Voimalan turvajärjestelmä oli kytketty kokeen ajaksi pois päältä.
31. heinäkuuta – Yli 400 islamilaista pyhiinvaeltajaa kuoli ja lähes 650 loukkaantui väkivaltaisuuksissa Mekka Saudi-Arabiassa. Valtaosa surmansa saaneista oli iranilaisia. Saudi-Arabia syytti väkivaltaisuuksista Irania, Iran puolestaan Yhdysvaltoja.

Elokuu


2. elokuuta − Yli miljoona ihmistä osallistui Iranin pääkaupungissa Teheranissa Mekassa Saudi-Arabiassa sattuneiden levottomuuksien uhrien hautajaisiin, joista muodostui suuri Saudi-Arabian ja Yhdysvaltain vastainen mielenosoitus. Iran uhkasi kostaa verenvuodatuksen näille maille.
8. elokuuta – Pekka Vennamo valittiin äänestyksen jälkeen uudelleen Suomen Maaseudun Puolue puheenjohtajaksi.
10. elokuuta − Nobel-palkittu eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu saapui vierailulle Suomeen ja tapasi presidentti Mauno Koiviston Naantalin Kultaranta.
16. elokuuta – Northwest Airlinesin Northwest Airlinesin lento 255 putosi nousun yhteydessä Michiganissa ja kaikki koneessa olleet saivat surmansa lukuun ottamatta yhtä neljävuotiasta tyttöä.
17. elokuuta – Spandaun vankilan viimeinen vanki Rudolf Hess kuoli, minkä jälkeen vankila purettiin.
19. elokuuta – Hungerfordissa Berkshiressa Yhdistynyt kuningaskunta työtön 27-vuotias Michael Ryan tappoi 16 ihmistä rynnäkkökiväärillä ja teki lopuksi itsemurhan. Aselakeja tiukennettiin tuntuvasti.
23. elokuuta – Baltian maat järjestettiin suuria mielenosoituksia Molotov–Ribbentrop-sopimus vuosipäivänä. Neuvostoliiton viralliset sanomalehdet tuomitsivat mielenilmaisut, mutta viranomaiset eivät hajottaneet niitä.
28. elokuuta – Eversti Gregorio Honasanin johtama vallankaappausyritys presidentti Corazon Aquinoa vastaan kukistettiin Filippiinit. Verisessä kaappausyrityksessä kuoli 30 ja loukkaantui lähes 300 ihmistä. Yli 800 sotilasta pidätettiin. Kyseessä oli jo viides ja tähän mennessä vaarallisin yritys syöstä Aquino vallasta.
28. elokuuta – Kreikka lakkautti Albanian kanssa vuodesta 1945 voimassa olleen sotatilan.
28. elokuuta – Yleisurheilun MM-kisat 1987 alkoivat Roomassa. Suomen ainoaksi mitaliksi jäi Seppo Räty Keihäänheitto voittama kulta.
30. elokuuta – Suomessa vieraillut yhdysvaltalainen evankelista Billy Graham puhui Missio Helsinki Helsingin olympiastadionilla. Grahamin tilaisuuksiin osallistui hänen kuusipäiväisen vierailunsa aikana yhteensä noin 183 000 ihmistä.
31. elokuuta – Kuvanveistäjä Harry Kivijärvi muotoilema presidentti Urho Kekkosen hautamuistomerkki paljastettiin Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä.

Syyskuu


3. syyskuuta – sotilasvallankaappaus Burundissa.
3. syyskuuta – Kenian presidentti Daniel arap Moi saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen. Moin vierailu synnytti kohun muissa Pohjoismaissa, jotka olivat arvostelleet Kenian ihmisoikeudet.
4. syyskuuta – Neuvostoliiton korkein oikeus tuomitsi Mathias Rustin neljäksi vuodeksi työleirille syytettynä huliganismista.
4. syyskuuta – Pääministeri Harri Holkeri matkusti viralliselle vierailulle Ruotsiin ja tapasi sen aikana virkaveljensä Ingvar Carlssonin.
7. syyskuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker teki ns. työvierailun Länsi-Saksaan. Kyseessä oli ensimmäinen Itä-Saksan valtionpäämiehen vierailu Länsi-Saksassa.
11. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto armahti veropetoksesta vankeuteen tuomitun entisen kansanedustajan Eero Lattulan muuttamalla tälle langetetun ehdottoman tuomion ehdolliseksi. Koivisto teki ratkaisunsa vastoin Korkein oikeus (Suomi) kantaa.
13. syyskuuta − Ranskalle kuuluvassa, Tyynimeri sijaitsevassa Uusi-Kaledonia järjestettiin kansanäänestys mahdollisesta itsenäistymisestä. Äänestäneistä yli 98 prosenttia kannatti alueen pysymistä osana Ranskaa. Alueen alkuperäisväestö kanakit boikotti äänestystä.
15. syyskuuta − YK:n pääsihteeri Javier Perez de Cuellar epäonnistui yrityksessään tulitauon aikaansaamiseksi Iranin ja Irakin välille, koska Iran oli vaatinut YK:ta julistamaan Irakin sodan aloittajaksi.
18. syyskuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti ulkoministeri Kalevi Sorsan Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi.
21. syyskuuta − Ruotsin sosialidemokraattinen puolue valitsi pääministeri Ingvar Carlssonin ensimmäisen kerran virallisesti puheenjohtajakseen. Tähän saakka Carlsson oli toiminut puheenjohtajana Olof Palmen jäljellä olleen kauden.
26. syyskuuta – YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO varoitti yli miljoonan etiopialaisen olevan vaarassa kuolla nälänhätä ilman nopeita avustustoimia.
28. syyskuuta – ''Star Trek: The Next Generation'' -tv-sarja alkoi jaksolla ''Encounter at Farpoint''.
29. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto matkusti viralliselle vierailulle Itä-Saksaan. Vierailun aikana allekirjoitettiin sopimus viisumivapaudesta maiden välillä.

Lokakuu


5. lokakuuta – Egyptin presidentti Hosni Mubarak valittiin ilman vastaehdokkaita uudelle kuusivuotiselle virkakaudelle.
5. lokakuuta − Presidentti Mauno Koivisto aloitti virkakautensa toisen valtiovierailun Neuvostoliitossa.
6. lokakuuta – Vankilomalla ollut ruotsalainen vakooja Stig Bergling pakeni vaimoineen Suomen kautta Neuvostoliittoon. Heidän pakomatkallaan käyttämänsä henkilöauto löytyi eräältä pysäköintialueelta Espoon Tapiolasta 10. lokakuuta. Bergling oli vuonna 1979 tuomittu Ruotsissa elinkautiseen vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Berglingin loikkaus johti Ruotsin oikeusministerin Sten Wickbomin eroon 19. lokakuuta sekä kahden Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystön neuvostoliittolaisen työntekijän karkottamiseen Suomesta.
9. lokakuuta – Neuvostoliittolaisten historiantutkijoiden ilmoitettiin aloittavan Josif Stalinin terrorin uhrien todellisen lukumäärän selvittämisen.
13. lokakuuta – Iranin-Irakin sota: 30 ihmistä kuoli Bagdadissa Iranin ohjushyökkäyksessä.
13. lokakuuta − Jordanian kuningas Hussein saapui valtiovierailulle Suomeen.
15. lokakuuta − Burkina Fasossa tehtiin sotilasvallankaappaus. Maan johtaja Thomas Sankara murhattiin.
19. lokakuuta – Musta maanantai: osakekurssit romahtivat ympäri maailmaa. Dow Jones Industrial Average -indeksi teollisuusindeksi putosi päivässä 22,6 % ja kuun loppuun mennessä kurssit Australiassa 41,8 %; Kanadassa 22,5 %; Hongkongissa 45,8 % ja Yhdistynyt kuningaskunta 26,4 %.
23. lokakuuta − Niin sanotun metrojupakka oikeuskäsittely päättyi, kun Korkein oikeus (Suomi) vahvisti Helsingin entisen metrojohtajan Unto Valtasen hovioikeudessa saaman yhden vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdottoman vankeustuomion lahjoman vastaanottamisesta.
25. lokakuuta − Maatalous- ja metsätieteen kandidaatti Heidi Hautala valittiin Vihreä Liitto uudeksi puheenjohtajaksi.
27. lokakuuta – Arkkiatri Arvo Ylppö täytti 100 vuotta. Valtiovalta järjesti Ylpölle syntymäpäiväjuhlan ja merkkipäivän kunniaksi julkaistiin myös postimerkki.
30. lokakuuta – NEC julkaisi PC Engine -pelikonsolin.

Marraskuu


1. marraskuuta – Turvavyön käyttö tuli Suomessa pakolliseksi henkilöauton takaistuimella matkustaville.
2. marraskuuta − Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov tuomitsi Josif Stalinin valtakaudellaan harjoittamat sortotoimet lokakuun vallankumous 70-vuotisjuhlissa Moskovassa pitämässään puheessa.
4. marraskuuta − Eduskunnan puhemies Matti Ahde valittiin Oy Veikkaus Ab:n toimitusjohtajaksi. Ahde ilmoitti siirtyvänsä uuteen työhönsä vuoden 1990 aikana.
7. marraskuuta – Tunisiassa presidentti Habib Bourguiba syöstiin vallasta, häntä seurasi pääministeri Zine el-Abidine Ben Ali.
8. marraskuuta – Enniskillenissa Pohjois-Irlanti IRA:n pommi surmasi yksitoista ihmistä.
9. marraskuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle uudistetut 10 ja 500 markan setelit.
12. marraskuuta − Aaltosen kenkätehdas irtisanoi menekkivaikeuksien vuoksi yli sata työntekijää Tampereella, Juupajoki ja Viialassa. Irtisanotuista suurin osa oli naisia.
16. marraskuuta – Kaksi pikajunaa törmäsi täydessä vauhdissa toisiinsa Ruotsissa Lerumin kunnassa lähellä Göteborgia. Yhdeksän ihmistä kuoli ja yli 100 loukkaantui. Onnettomuuden syynä oli rautatien kulunvalvontajärjestelmässä ollut vika.
16. marraskuuta − Neuvostoliitto ilmoitti tehneensä "poliittisen päätöksen" joukkojensa vetämisestä Afganistanista 7–12 kuukauden kuluessa.
18. marraskuuta – King's Crossin metroaseman tulipalossa Lontoossa menehtyi 31 ihmistä.
18. marraskuuta – Iran-Contra-skandaali: Yhdysvaltain kongressi julkaisi loppuraportin, jossa se tuomitsi presidentti Ronald Reaganin viime kädessä syylliseksi hänen hallintonsa väärinkäytöksiin.
22. marraskuuta – Nastolassa paljastettiin neuvostoliittolaisten sotavankien muistomerkki paikalla, jossa oli jatkosota aikana sijainnut suuri sotavankileiri (Sotavankien järjestelyleiri 1). Leirillä oli kuollut yli tuhat neuvostosotilasta.
25. marraskuuta − Ruotsin radion ja television uutisissa paljastettiin Ruotsin ja Intian hallitusten välinen salainen sopimus, jonka nojalla Ruotsin valtio oli ottanut pitkälle menevän vastuun ja sitoumukset Bofors-yhtymän ja Intian välisen suuren tykkikaupan toteutumisesta.
25. marraskuuta − Suomen Punainen Risti pääsihteeri, entinen kansanedustaja ja ministeri Pär Stenbäck valittiin Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto pääsihteeriksi Geneveen.
28. marraskuuta – South African Airwaysin Boeing 747 putosi Intian valtameri mukanaan 159 ihmistä.
29. marraskuuta – Korean Airin Korean Airin lento 858 Boeing 707 räjähti ilmassa Thaimaan Burman rajan lähellä tappaen 155. Kaksi Pohjois-Korean agenttia oli noussut koneeseen Bagdadissa ja jäänyt pois Abu Dhabissa jättäen koneeseen pommin; molemmat nielaisivat syanidikapselin kun heidät pidätettiin Bahrainin rajalla heidän yritettyään poistua maasta Japanin passeilla. Tapaus sai Yhdysvallat tuomitsemaan Pohjois-Korean terrorismista ja asettamaan sen kauppasaartoon.
29. marraskuuta − Suomen evankelisluterilainen kirkko uusi virsikirja otettiin käyttöön.
30. marraskuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi ''Jumalan teatterin'' jäsenet seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja 40 000 markan korvauksiin. Kullekin neljälle jäsenelle langetettiin myös 17 000 markan sakko, jotka he sanoivat sovittavansa työsiirtolassa.

Joulukuu


1. joulukuuta – NASA nimesi Kansainvälinen avaruusasema rakennustyöt saavat yritykset.
1. joulukuuta – Kanaalin tunnelin rakennus alkoi.
4. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen museo avattiin Tamminiemi Helsingin Meilahti. Kekkonen asui Tamminiemessä vuodesta 1956 kuolemaansa saakka.
5. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Marjo Matikainen vuoden parhaaksi urheilijaksi. Matikainen voitti äänestyksen toisena vuonna peräkkäin.
6. joulukuuta – Suomi täytti 70 vuotta
7. joulukuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan tapasivat ensimmäistä kertaa Washington (DC) Yhdysvalloissa.
8. joulukuuta – INF-sopimus allekirjoitettiin. Se eliminoi Euroopasta keskimatkan ns. euro-ohjukset. 1. kesäkuuta 1991 mennessä Yhdysvallat vähensi 846 ohjusta ja Neuvostoliitto 1 846.
9. joulukuuta – Palestiinalaisten ensimmäinen Intifada alkoi Jabalyan pakolaisleirillä.
11. joulukuuta – ETA (järjestö) pommi tappoi 11 Guardia Civilin poliisia Zaragozassa.
11. joulukuuta − Länsi-Saksan puolustusministeri Manfred Wörner valittiin sotilasliitto Naton uudeksi pääsihteeriksi.
17. joulukuuta − Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteerinä vuodesta 1969 toiminut Gustáv Husák erosi virastaan "vakavista syistä". Uudeksi puoluejohtajaksi tuli puolueen keskuskomitean sihteeri Miloš Jakeš. Husák jatkoi kuitenkin Tšekkoslovakian presidenttinä.
20. joulukuuta – Matkustaja-alus ''MV Doña Paz'' törmäsi öljytankkeriin Filippiinit vesillä, jolloin molemmat laivat upposivat. ''Doña Paz'' oli rekisteröity 1500 matkustajalle, mutta aluksen mukana arveltiin hukkuneen jopa 5000 ihmistä. Vain 27 ihmistä onnistuttiin pelastamaan.
23. joulukuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi ministerin arvonimen Postipankki pääjohtajalle Heikki Tuominen.
30. joulukuuta – Zimbabwen parlamentti valitsi presidentti Robert Mugaben uudelle virkakaudelle.

Tuntematon päivämäärä


Shoko Asahara perusti Aum Shinrikyo -lahkon ("Korkein totuus").
Suomessa syntyi pienin ikäluokka pitkiin aikoihin.
Kotipizza perustettiin.
Rotuaari avattiin Oulussa.
Bacardi Breezer lanseerattiin.

Elokuvia


6. maaliskuuta – ''Tappava ase'' ("Lethal Weapon"), pääosissa Mel Gibson ja Danny Glover
20. toukokuuta – ''Beverly Hillsin kyttä 2'', pääosassa Eddie Murphy
12. kesäkuuta – ''Predator'', pääosassa Arnold Schwarzenegger
17. heinäkuuta – ''Tappajahain kosto'' ("Jaws 4: The Revenge")

Syntyneitä


2. helmikuuta – Martin Spanjers, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. helmikuuta – Ashley Greene, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. maaliskuuta – Kesha, yhdysvaltalainen laulajatar
5. maaliskuuta – Constantinos Mavromichalis, suomalainen näyttelijä
9. maaliskuuta – Gee ("Pikku-G", "Gee"), suomalainen rap-muusikko
31. maaliskuuta – Georg Listing, saksalainen muusikko ("Tokio Hotel")
9. huhtikuuta – Jesse McCartney, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
11. huhtikuuta – Joss Stone, englantilainen laulaja
12. huhtikuuta – Brendon Urie, yhdysvaltalainen laulaja
19. huhtikuuta – Marija Šarapova, venäläinen tennispelaaja
4. toukokuuta – Cesc Fàbregas, espanjalainen jalkapalloilija
11. toukokuuta – Anneli Mattila, suomalainen iskelmälaulaja
2. kesäkuuta – Darin Zanyar, ruotsalainen laulaja
9. kesäkuuta − Suvi Karjula, suomalainen laulaja
24. kesäkuuta – Lionel Messi, argentiinalainen jalkapalloilija
3. heinäkuuta − Sebastian Vettel, saksalainen Formula 1 -kuljettaja
7. elokuuta – Sidney Crosby, kanadalainen jääkiekkoilija
2. syyskuuta – Spencer Smith, yhdysvaltalainen rumpali
9. syyskuuta – Evan Rachel Wood, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. syyskuuta – Tom Felton, englantilainen näyttelijä
28. syyskuuta – Hilary Duff, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
18. lokakuuta – Zac Efron, yhdysvaltalainen näyttelijä
29. lokakuuta – Oona Louhivaara, suomalainen näyttelijä
5. marraskuuta – Kevin Jonas, yhdysvaltalainen laulaja
2. joulukuuta – Teairra Marí, yhdysvaltalainen laulaja
7. joulukuuta – Aaron Carter, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
18. joulukuuta – Miki Ando, japanilainen taitoluistelija
26. joulukuuta – Oskar Osala, suomalainen jääkiekkoilija

Kuolleita


9. tammikuuta – Olli Lyytikäinen, suomalainen taidemaalari
14. tammikuuta – Rauli "Badding" Somerjoki, suomalainen laulaja
2. helmikuuta – Alistair MacLean, englantilainen jännityskirjailija
4. helmikuuta – Liberace, yhdysvaltalainen viihdetaiteilija
7. helmikuuta – Matti Viljanen (muusikko), suomalainen harmonikkataiteilija
12. helmikuuta – Raul Reiman, suomalainen muusikko
22. helmikuuta – Sylvi-Kyllikki Kilpi, suomalainen kansanedustaja
22. helmikuuta – Andy Warhol, yhdysvaltalainen taiteilija
3. maaliskuuta – Danny Kaye, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
3. maaliskuuta – Kalle Lehmus, suomalainen eversti
4. maaliskuuta – Toivo Rautavaara, suomalainen kasviravinnon käytön edistäjä, professori
19. maaliskuuta – Louis de Broglie, vuoden 1929 Nobelin fysiikanpalkinto saanut ranskalainen fyysikko
4. huhtikuuta – C. L. Moore, scifi
8. huhtikuuta – Albert Puroma, suomalainen kenraali
14. toukokuuta – Rita Hayworth, yhdysvaltalainen näyttelijätär
17. toukokuuta – Gunnar Myrdal, ruotsalainen taloustieteilijä
19. toukokuuta - Stanisław Szukalski, puolalaissyntyinen, lapsineroksikin julistettu maalari ja kuvanveistäjä (s. 1893)
25. toukokuuta – Sylvi Palo, suomalainen näyttelijätär
1. kesäkuuta – Rashid Karami, Libanonin pääministeri
3. kesäkuuta – Andrés Segovia, espanjalainen kitaristi
5. kesäkuuta – Eva Illoinen, suomalainen kirjailija
14. kesäkuuta – Heinz Hofmann, suomalainen kuoronjohtaja, professori
20. kesäkuuta – Mikko Eränen, suomalainen kirjailija
22. kesäkuuta – Fred Astaire, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. kesäkuuta – Toini Muona, suomalainen keramiikkataiteilija
1. elokuuta – Pola Negri, puolalais-yhdysvaltalainen näyttelijä
17. elokuuta – Clarence Brown, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
17. elokuuta – Rudolf Hess, Hitlerin kakkosmies (itsemurha Spandaun vankilassa)
23. elokuuta – Didier Pironi, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja
26. elokuuta – Jussi Himanka, suomalainen radiotoimittaja
26. elokuuta – Georg Wittig, saksalainen Nobelin kemianpalkinto vuonna 1979 saanut kemisti
28. elokuuta – John Huston, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
6. syyskuuta – Pekka Ilveskoski, suomalainen arkkitehti
16. syyskuuta – Martta Salmela-Järvinen, suomalainen kirjailija, kansanedustaja ja sosiaalineuvos
21. syyskuuta – Aimo Aaltonen, suomalainen kommunistipoliitikko
29. syyskuuta – Henry Ford II, yhdysvaltalainen autotehtailija
3. lokakuuta – Kalervo Palsa, suomalainen taiteilija
9. lokakuuta – Ella Eronen, suomalainen näyttelijätär ja lausuntataiteilija (s. 1900)
13. lokakuuta – Walter Brattain, yhdysvaltalainen Nobelin fysiikanpalkinto vuonna 1956 saanut fyysikko
15. lokakuuta – Thomas Sankara, Burkina Fason johtaja
17. lokakuuta – Mauno Mäkelä, suomalainen elokuvatuottaja
19. lokakuuta – Einar Gerhardsen, Norjan pääministeri
19. lokakuuta – Kullervo Linna, Suomi muusikko ja kapellimestari (s. 1911)
19. lokakuuta – Jacqueline du Pré, englantilainen sellisti (s. 26. tammikuuta1945)
8. marraskuuta – Kurt Ingvall, suomalainen näyttelijä
9. marraskuuta – Eemeli (koomikko) ("Eemeli"), suomalainen viihdetaiteilija
15. marraskuuta – Kyösti Lehtonen, suomalainen painija
15. marraskuuta – Rakel Wihuri, suomalainen kauppaneuvos
30. marraskuuta – James Baldwin (kirjailija), yhdysvaltalainen kirjailija
3. joulukuuta – Uula Aapa (oik. Olli Väänänen), suomalainen kirjailija, majuri
10. joulukuuta – Jascha Heifetz, liettualais-yhdysvaltalainen viulisti
10. joulukuuta – Liisa Nevalainen, suomalainen näyttelijä ja kirjailija
14. joulukuuta – Eino Koivistoinen, suomalainen kirjailija
19. joulukuuta – Jorma Ikävalko, suomalainen viihdetaiteilija

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Johannes Bednorz ja Karl Müller
Nobelin kemianpalkinto: Donald J. Cram, Jean-Marie Lehn ja Charles J. Pedersen
Nobelin lääketieteen palkinto: Susumu Tonegawa
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Joseph Brodsky
Nobelin rauhanpalkinto: Óscar Arias Sánchez

Lähteet


Luokka:1987
af:1987
am:1987 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1987
an:1987
frp:1987
ast:1987
gn:1987
av:1987
ay:1987
az:1987
id:1987
ms:1987
bn:১৯৮৭
zh-min-nan:1987 nî
map-bms:1987
jv:1987
su:1987
be:1987
be-x-old:1987
bh:१९८७
bcl:1987
bs:1987
br:1987
bg:1987
ca:1987
cv:1987
cs:1987
co:1987
cy:1987
da:1987
de:1987
et:1987
el:1987
en:1987
myv:1987 ие
es:1987
eo:1987
eu:1987
fa:۱۹۸۷ (میلادی)
hif:1987
fo:1987
fr:1987
fy:1987
fur:1987
ga:1987
gv:1987
gag:1987
gd:1987
gl:1987
gan:1987年
xal:1987 җил
ko:1987년
hy:1987
hi:१९८७
hr:1987.
io:1987
ilo:1987
bpy:মারি ১৯৮৭
ia:1987
os:1987-æм аз
is:1987
it:1987
he:1987
kn:೧೯೮೭
pam:1987
ka:1987
csb:1987
kk:1987 жыл
kw:1987
sw:1987
kv:1987 во
ht:1987 (almanak gregoryen)
ku:1987
la:1987
lv:1987. gads
lb:1987
lt:1987 m.
lij:1987
li:1987
ln:1987
jbo:1987moi
lmo:1987
hu:1987
mk:1987
ml:1987
krc:1987 джыл
mi:1987
mr:इ.स. १९८७
arz:1987
my:အောက်တိုဘာ ၁၉၈၇
nah:1987
nl:1987
nds-nl:1987
ne:सन् १९८७
ja:1987年
nap:1987
frr:1987
no:1987
nn:1987
nrm:1987
nov:1987
oc:1987
mhr:1987
uz:1987
pa:੧੯੮੭
pi:१९८७
pnb:1987
pap:1987
nds:1987
pl:1987
pt:1987
ty:1987
ksh:Joohr 1987
ro:1987
qu:1987
ru:1987 год
rue:1987
sah:1987
se:1987
stq:1987
sq:1987
scn:1987
simple:1987
sk:1987
sl:1987
so:1987
ckb:١٩٨٧
sr:1987
sh:1987
sv:1987
tl:1987
ta:1987
tt:1987 ел
te:1987
tet:1987
th:พ.ศ. 2530
vi:1987
tpi:1987
tr:1987
tk:1987
udm:1987 ар
uk:1987
ur:1987ء
vec:1987
vo:1987
fiu-vro:1987
wa:1987
zh-classical:一九八七年
vls:1987
war:1987
yi:1987
yo:1987
zh-yue:1987年
diq:1987
zea:1987
bat-smg:1987
zh:1987年

1984


Vuosi 1984 oli karkausvuosi. 1984 on roomalaisilla numeroilla MCMLXXXIV.
Vuosi alkoi sunnuntaista.

Tapahtumia

Tammikuu


1. tammikuuta – Brunei itsenäistyi.
1. tammikuuta – Yhdysvaltalainen telealan yritys AT&T pilkottiin 22:ksi yritykseksi.
2. tammikuuta – Vihreä Liitto kansanedustajan Ville Komsin joulukuussa aloittama nälkälakko laajeni, kun siihen liittyi kolme Suomen Kansan Demokraattinen Liitto kansanedustajaa. Nälkälakkolaiset vaativat Kehitysapu nostamista Yhdistyneet kansakunnat suosittamaan 0,7 prosenttiin Bruttokansantuote. He lopettivat protestinsa saatuaan pääministeri Kalevi Sorsalta lupauksen siitä, että Suomi nostaa kehitysavun kansainväliselle tasolle heti kun se on taloudellisesti mahdollista.
3. tammikuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto antoi 160 vuotta täyttäneelle ''Åbo Underrättelser'' -lehdelle ns. sopulihaastattelun, jossa hän ilmaisi tyytymättömyytensä tiedotusvälineiden hänen lausuntojaan koskevaan uutisointiin ja arvosteli toimittajia "kulloisiakin mielipidejohtajia seuraavaksi sopulilaumaksi". "Tästä lähtien pidän huolta, ettei kukaan selitä ajatuksenjuoksujani – en edes minä itse", presidentti sanoi.
5. tammikuuta – Richard Stallman erosi työstään Massachusetts Institute of Technology tekoälylaboratoriossa ja alkoi kehittää GNU.
6. tammikuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti ulkopoliittisen erityisavustajansa Jaakko Kalelan uudeksi tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköksi. Kalelan edeltäjä Juhani Perttunen siirtyi sisäministeriön kansliapäälliköksi. Uudeksi ulkopoliittiseksi erityisavustajakseen Koivisto nimitti Martti Manninen.
9. tammikuuta − Argentiinan presidenttinä vuosina 1982−1983 toiminut Reynaldo Bignone määrättiin pidätettäväksi syytettynä hänen virkakautensa aikana tapahtuneista laittomista pidätyksistä ja vangitsemisista.
13. tammikuuta – Kansanedustaja Matti Jaatinen siirtyi Kymen läänin maaherraksi Erkki Huurtamon jäädessä eläkkeelle. Kokoomus eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimineen Jaatisen tilalle valittiin Ulla Puolanne ja uutena kansanedustajana aloitti Matti Lahtinen.
18. tammikuuta – Suomen Lähetysseura täytti 125 vuotta.
21. tammikuuta – Norjan ulkoministeriön virkamies Arne Treholt pidätettiin Fornebun lentokentällä hänen ollessaan lähdössä Itävallan pääkaupunkiin Wieniin mukanaan salaisia asiakirjoja. Treholtia syytettiin Norjan ja Pohjois-Atlantin liitto:n salaisten tietojen toimittamisesta Neuvostoliitolle 15 vuoden ajan.
22. tammikuuta – Apple Computer lanseerasi Macintosh-tietokoneen Yhdysvalloissa.
22. tammikuuta – Hämeenlinnan rautatieasema vaurioitui tulipalossa. Palosta aiheutuivat miljoonien markkojen vahingot.
28. tammikuuta – Ulkoministeri Paavo Väyrynen matkusti Kiinaan viralliselle vierailulle, jonka aikana hän tapasi pääministeri Zhao Ziyangin.
28. tammikuuta – Trooppinen myrsky Domoina raivosi Intian valtamerellä ja aiheutti tulvia Mosambikin rannikolla.

Helmikuu


1. helmikuuta − Norja karkotti viisi Neuvostoliitto Oslon-suurlähetystön virkailijaa vastalauseena Arne Treholtin paljastumiselle Neuvostoliiton vakoojaksi ja ilmoitti, ettei karkotettujen tilalle saanut nimittää uusia henkilöitä.
6. helmikuuta – Tanskan kansankäräjät erotti veropetoksesta vankeuteen kesällä 1983 tuomitun oikeistolaisen Edistyspuolue (Tanska) kansanedustajan Mogens Glistrupin. Erottamispäätös syntyi äänin 139-18.
8. helmikuuta − XIV talviolympiakisat alkoivat Jugoslavian Sarajevossa.
13. helmikuuta – Konstantin Tšernenkosta tuli edesmenneen Juri Andropovin seuraaja Neuvostoliiton kommunistinen puolue pääsihteerinä.
14. helmikuuta – Helsingin hovioikeus hylkäsi kaikki ns. Metrojupakka hallintosyytteet. Hovioikeuden mielestä entisen kaupunginjohtajan Teuvo Auran, kaupunginhallituksen ja metrotoimikunnan jäsenten menettelyssä ei ollut mitään moitittavaa.
21. helmikuuta – Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julisti suomalaisen aseistakieltäytyjän Pertti Haaparannan Mielipidevanki. Haaparanta oli pantu vankilaan kuusi viikkoa aiemmin, koska häntä ei ollut hyväksytty Siviilipalvelus eikä hän ollut suostunut Varusmiespalvelus puolustusvoimissa. Haaparanta oli ensimmäinen järjestön nimeämä suomalainen mielipidevanki.
21. helmikuuta − Sorsan IV hallitus sai luottamuslauseen äänin 106−29 äänestettäessä Suomen Kansan Demokraattinen Liitto tekemästä Välikysymys. SKDL oli syyttänyt hallitusta työttömyyden kasvattamisesta sekä lapsiperheiden, pienviljelijöiden ja eläkeläisten taloudellisen aseman heikentämisestä.
29. helmikuuta − Kanadan pääministeri Pierre Trudeau ilmoitti jättävänsä paikkansa heti, kun hänen seuraajansa on valittu. Trudeau oli toiminut pääministerinä miltei yhtäjaksoisesti vuodesta 1968.

Maaliskuu


1. maaliskuuta – Eduskunnan kansliatoimikunta velvoitti entiset kansanedustajat Lasse Lehtinen (SDP) ja Veikko Johannes Rytkönen (SKDL) maksamaan takaisin vuoteen 1982 mennessä nostamansa kansanedustajan päivärahat. Korkein hallinto-oikeus oli todennut Eduskuntavaalit 1983 eduskunnasta pudonneiden Lehtisen ja Rytkösen kotipaikaksi Helsingin, joten he eivät olleet oikeutettuja päivärahaan.
1. maaliskuuta – Ahvenanmaa julkaisi ensimmäiset postimerkkinsä.
5. maaliskuuta – Intian pääministeri Indira Gandhi määräsi hyökkäyksen Sikhiläisyys Kultaiseen temppeliin Amritsarissa.
6. maaliskuuta – Yhdistynyt kuningaskunta kaivostyöläiset aloittivat vuoden mittaisen lakon.
8. maaliskuuta – Korkein oikeus (Suomi) kovensi toimittaja Matts Dumellin Maanpetos 27. tammikuuta 1983 saaman kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeustuomion ehdottomaksi.
8. maaliskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa matkusti viralliselle vierailulle Tunisiaan, jossa hän tapasi Palestiinan vapautusjärjestö johtajan Jasser Arafatin. Israel esitti Suomelle tapaamisen johdosta paheksuntansa, koska se piti PLO:ta terrorijärjestönä, joka pyrki tuhoamaan Israelin valtion.
13. maaliskuuta – Kansallis-Osake-Pankki teki Suomen siihen asti suurimman pankkikaupan hankkimalla 58 prosentin osuuden zürichiläisestä Nordfinanz-Bankista.
19. maaliskuuta – Ulkoministeri Paavo Väyrynen matkusti nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Intiaan ja tapasi sen aikana pääministeri Indira Gandhin.
22. maaliskuuta – Valtiovarainministeriö myönsi Kansallis-Osake-Pankille ja Yhdyspankki luvat sivukonttoreiden perustamiseksi Lontooseen.

Huhtikuu


2. huhtikuuta – Opetusalan Ammattijärjestö OAJ järjestämä opettajien lakko, joka sulki koulujen ovet osissa kunnista, alkoi.
3. huhtikuuta – Viron kommunistijohtaja Karl Vaino moitti ''Pravdassa'' Suomen Yleisradiota nimeltä mainitsematta länsimaisen propagandan väylänä. Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiuru vastasi, että Yleisradio tekee ohjelmia suomalaisille, ei muille.
5. huhtikuuta – Helsinki, Turku ja Oulussa alkoi Suomen siihen asti suurin lääkärilakko, joka laajeni toukokuun alkuun mennessä koko maahan. Kiireelliset tapaukset oli luvattu hoitaa lakon aikanakin.
13. huhtikuuta – Islanti presidentti Vigdis Finnbogadottir saapui kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Viimeisenä vierailupäivänään hän kävi myös Ahvenanmaalla.
13. huhtikuuta – Oikeuskansleri Kai Korte päätti valittaa Helsingin hovioikeuden päätöksestä ns. metrojutussa Korkein oikeus (Suomi). Kortteen katsottiin asettaneen koko arvovaltansa peliin, koska hän oli henkilökohtaisesti puuttunut jutun oikeuskäsittelyyn. Korkein oikeus myönsi Kortteelle valitusluvan 13. kesäkuuta.
26. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto tapasi ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä Neuvostoliiton puoluejohtajan Konstantin Tšernenkon Moskovassa. Koivisto kutsui Tšernenkon vierailulle Suomeen, mutta tämä ei ehtinyt noudattaa kutsua enää ennen kuolemaansa.
26. huhtikuuta – Tanskalaisen kansanedustajan Mogens Glistrupin perustama äärioikeistolainen Kansallinen Edistyspuolue hajosi. Sen raunioille perustettiin Vapaat demokraatit -niminen puolue.
26. huhtikuuta – Entisen Natsi-Saksan johtomiehiin kuulunut Rudolf Hess täytti 90 vuotta Spandaun vankilassa Berliinissä. Hän oli vankilan ainoa asukas ja viimeinen elossa ollut Nürnbergin oikeudenkäynti vuonna 1946 vankeuteen tuomituista. Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat olivat useaan otteeseen esittäneet Hessin vapauttamista hänen korkean ikänsä vuoksi ja estääkseen häntä tulemasta uusnatsit marttyyriksi. Neuvostoliitto ei ollut kuitenkaan suostunut Hessin vapauttamiseen.
27. huhtikuuta – 24 varusmiestä loukkaantui, heistä neljä vakavasti, kun maastoon suutariksi jäänyt ammus räjähti Pahkajärven ampuma-alueella Valkealassa.
30. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyi.
30. huhtikuuta – Opettajien lakko päättyi.

Toukokuu


1. toukokuuta – Valtionarkistossa säilytetty presidentti J. K. Paasikivi arkisto avattiin tutkijoille 25 vuoden salassapitoajan umpeuduttua. Paasikiven arkisto käsitti 42 hyllymetriä Suomen poliittista lähihistoriaa käsitteleviä asiakirjoja.
5. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu 1984 järjestettiin Luxemburgissa.
6. toukokuuta – Viisi ihmistä sai surmansa ja yli 20 loukkaantui yleisölennätyksellä olleen helikopterin Ahveniston helikopterionnettomuus Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa.
7. toukokuuta − Kymmenet omakotitalot ja kesämökit kärsivät vaurioita Tornionjoki rannoilla poikkeuksellisen rajun jäidenlähdön vuoksi.
8. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti boikotoivansa vuoden 1984 Los Angelesin Olympialaiset, koska "urheilijoiden turvallisuutta ei ollut taattu" eikä "luotu normaaleja olosuhteita kisojen pitämiselle". Useimmat sosialistiset maat sekä pieni joukko muita maita seurasivat Neuvostoliiton esimerkkiä.
8. toukokuuta – Espanjan pääministeri Felipe González saapui Suomeen lyhyelle vierailulle. Hän tapasi presidentti Mauno Koiviston ja pääministeri Kalevi Sorsan.
11. toukokuuta – Tähtitiede: Maan ylikulku Marsista katsottuna. Seuraava ylikulku on 10. marraskuuta 2080-luku
11. toukokuuta – Kirkolliskokous torjui Naispappeus äänin 108–32. Päätöksen seurauksena useita satoja naisia erosi kirkosta.
16. toukokuuta – Arkkitehti Reima Pietilä voitti Helsingin Meilahti rakennettavan Mäntyniemi suunnittelukilpailun, johon oli osallistunut yli 200 ehdotusta.
19. toukokuuta – Suomen laajimmaksi paisunut lääkärilakko päättyi.
20. toukokuuta − Argentiinan entinen presidentti Isabel Perón palasi kotimaahansa kolmen vuoden maanpaosta Espanjasta.
24. toukokuuta – Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliiton TVK:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Riitta Prusti, josta tuli Suomen ensimmäinen nainen ammatillisen keskusjärjestön johtajana.
27. toukokuuta – Suomen Kommunistinen Puolue uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Arvo Aalto. Puolueen enemmistö valtasi kaikki paikat keskuskomiteassa, minkä vähemmistön keulahahmo Taisto Sinisalo tulkitsi merkitsevän epäluottamusta Neuvostoliittoa kohtaan ja etääntymistä kansainvälisestä kommunismista. SKP:n oppositio jättäytyi kokouksen jälkeen pois puolueen johtoelinten toiminnasta.
29. toukokuuta – UKK-instituutti vihittiin Tampereella.

Kesäkuu


1. kesäkuuta – Namibian vapautusjärjestön SWAPOn perustajajäsen Herman Toivo ya Toivo saapui vierailulle Suomeen pääministeri Kalevi Sorsan kutsumana.
3. kesäkuuta − Suomen Keskusta jäsenjärjestönä toiminut Liberaalinen Kansanpuolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Kyösti Lallukka.
5. kesäkuuta – Intian joukot aloittivat hyökkäyksen sikhien Kultaiseen temppeliin.
7. kesäkuuta – Keskusrikospoliisi etsintäkuulutti Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan. Paavolaa haluttiin kuulla hänen kesämökkinsä rakentamiseen liittyneistä epäselvyyksistä Noppa-juttu oikeuskäsittelyn yhteydessä.
10. kesäkuuta – Suomen Sosialidemokraattinen Puolue puheenjohtaja, pääministeri Kalevi Sorsa arvosteli tiedotusvälineitä puoluekokouksessa Lahti. Hän sanoi "infokratian" olevan vaaraksi kansanvallalle.
16. kesäkuuta − Valtiovarainministeri John Turner valittiin Kanadaa hallinneen liberaalisen puolueen johtajaksi ja hieman myöhemmin maan pääministeriksi.
18. kesäkuuta – Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden Tiedekeskus Heureka rakentamisen Tikkurilaan.
20. kesäkuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand saapui viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. Mitterrand otti vierailunsa aikana esille toisinajattelija Andrei Saharovin tapauksen, mikä herätti närkästystä isännissä.
24. kesäkuuta – Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan etsinnät lopetettiin sen jälkeen kun syyteoikeus hänen kesämökkiinsä liittyneistä Noppa-juttu oli rauennut.
27. kesäkuuta – Rantasalmen kirkko tuhoutui Ukkonen sytyttämässä tulipalossa.
29. kesäkuuta − Tampereen kaupunginjohtaja Pekka Paavola palasi kotiin lomamatkaltaan Keski-Euroopasta. Hän ilmoitti saaneensa kuulla häntä koskeneista etsinnöistä vasta soitettuaan vaimolleen 28. kesäkuuta ja kiisti kaikki häneen Noppa-jutun vuoksi kohdistetut epäilyt.

Heinäkuu


1. heinäkuuta – Suomessa astui voimaan kaikkia kansalaisia koskeva lääkevahinkovakuutus, joka korvasi Suomessa myytävän Lääke käyttäjälleen aiheuttamat vahingot.
4. heinäkuuta – Neuvostoliitto entinen ulkoministeri, 94-vuotias Vjatšeslav Molotov, hyväksyttiin jälleen Neuvostoliiton kommunistinen puolue jäseneksi. Ele oli lähinnä symbolinen. Molotov oli erotettu puolueesta vuonna 1957 ja hän oli siitä lähtien vuosittain anonut puolueen jäsenyyttä.
7. heinäkuuta – Aulis Sallinen ooppera ''Kuningas lähtee Ranskaan'' sai ensiesityksensä Savonlinnan oopperajuhlat.
18. heinäkuuta – Turvallisuuspoliisista erotettu mies ampui 20 ihmistä ja haavoitti kolmeatoista hampurilaisravintolassa Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Poliisin tarkka-ampuja surmasi verityöntekijän.
18. heinäkuuta – Ekokem otettiin koekäyttöön.
25. heinäkuuta – Saljut kosmonautista Svetlana Savitskajasta tuli ensimmäinen avaruuskävelyn suorittanut nainen.
26. heinäkuuta – Kansanedustaja Liisa Kulhia erosi Suomen Keskusta ja jatkoi sitoutumattomana.
27. heinäkuuta − Presidentti Mauno Koivisto kieltäytyi armahtamasta toimittaja Matts Dumellia tälle maanpetoksesta langetetusta vankeustuomiosta.
29. heinäkuuta – Kolme ihmistä kuoli pienkoneen epäonnistuneessa pakkolaskussa Äänekoski.
31. heinäkuuta – 14 ihmistä kuoli ja useita loukkaantui pikajunan suistuttua kiskoilta Skotlanti Edinburghin ja Glasgow'n välillä.

Elokuu


1. elokuuta – Neuvostoliiton puoluelehti ''Pravda'' julkaisi Neuvostoliiton kommunistinen puolue keskuskomitean päätöksen, jossa kehotettiin Viron puoluejohtoa tehostamaan taistelua kansallismielisyyttä ja länsimaisia vaikutteita vastaan. Päätöksessä viitattiin epäsuorasti Suomen Yleisradion TV-lähetyksiin, joiden katsottiin ruokkivan Moskovan kannalta kielteisiä ilmiöitä Virossa.
1. elokuuta – Lindowin suolta löydettiin suoruumis, joka myöhemmin nimettiin Lindowin mies.
4. elokuuta – Ylä-Volta vaihtoi nimensä Burkina Fasoksi.
4. elokuuta – Suomen maaseudun puolue valitsi puoluekokouksessaan puheenjohtaja Pekka Vennamon uudelleen tehtäväänsä. Puoluesihteeri Urpo Leppänen jätti paikkansa ja hänen tilalleen valittiin puolueen järjestöpäällikkö Aaro Niiranen.
6. elokuuta – Suomi sai Los Angelesin olympiakisoissa yhden päivän aikana peräti viisi mitalia. Kultaa sai Juha Tiainen moukarinheitossa, hopeaa Tiina Lillak keihäänheitossa ja Martti Vainio 10 000 metrin juoksussa sekä pronssia Arto Bryggare 110 metrin aitajuoksussa ja Pekka Niemi painonnostossa.
6. elokuuta − Suomen maaseudun puolueen kansanedustaja, SMP:n pää-äänenkannattajan ''Suomen Uutiset'' päätoimittaja Reijo Enävaara kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli lastentarhanopettaja Ulla Bogdanoff.
11. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganilta pääsi historiankirjoihin jäänyt lipsahdus, kun hän vitsaili auki jääneeseen mikrofoniin ennen radiohaastattelua säätäneensä Venäjän laittomaksi ja "pommitusten alkavan viiden minuutin päästä."
15. elokuuta – Kesko osti turkulaisen kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa myyvän Musta Pörssi (ketju).
20. elokuuta − Rakennuskunta Haka osti jo pitkään myynnissä olleen tamperelaisen Rakennusliike Nopan koko osakekannan.
22. elokuuta – Ensimmäinen Mirjam Helin päättyi Helsingissä. Kilpailun naisten sarjan voitti kiinalainen sopraano Liang Ning ja miesten sarjan neuvostoliittolainen baritoni Vladimir Tšernov.
27. elokuuta – Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi uuden oopperatalon rakentamisen niin sanotulle sokeritehtaan tontille Töölönlahti rantaan. Helsingin kaupunki oli ostanut tontin vuonna 1962.
31. elokuuta – Rahtilaiva ''Eira'' ajoi karille Merenkurkku Ruotsin aluevesillä. Laivasta vuotanut öljy saastutti noin sadan saaren rannat ja tuhosi tuhansia merilintuja.

Syyskuu


1. syyskuuta – Kulttuurihistoriallisesti arvokas, mutta osittain jo purettu Fontellin talo Pietarsaari paloi maan tasalle tuhopolttajan sytyttämänä. Talo oli suojeltu valtioneuvoston erityispäätöksellä.
1. syyskuuta – Amer-yhtymä osti 88 prosenttia mm. Citroen- ja Toyota-autoja edustaneen Korpivaara (yritys) osakekannasta.
3. syyskuuta – Pasilan vanha Rauhanasema siirrettiin kokonaisena Itä-Pasilan Veturitorille. Rakennuksen ostanut Rauhanliitto aikoi kunnostaa sen toimitiloikseen.
3. syyskuuta − Pilapiirtäjä, professori Kari Suomalainen sai Suomen sarjakuvaseuran Pekka Puupää -hatun 1940-luvun lopulla piirtämästään ''Välskärin kertomuksia'' -sarjakuvasta.
4. syyskuuta – Itä-Saksa perui puoluejohtaja Erich Honeckerin syyskuun lopulle suunnitellun vierailun Länsi-Saksaan, koska Länsi-Saksassa vallitsi DDR:n mukaan "vierailulle epäsuotuisa ilmapiiri". Vierailun peruuntumisen todelliseksi syyksi arveltiin länsimaissa sitä, ettei Neuvostoliitto pitänyt vierailua suotavana.
5. syyskuuta – Avaruussukkula Discovery (sukkula) palasi ensilennoltaan.
12. syyskuuta − Hallitus teki periaatepäätöksen siviilipalvelun uudistamisesta. Päätöksellä vapautettiin Jehovan todistajat kokonaan asevelvollisuudesta. Siviilipalvelusaika piteni 12 kuukaudesta 16 kuukauteen.
20. syyskuuta – Yli 20 ihmistä kuoli ja noin 60 haavoittui Yhdysvaltain suurlähetystöä vastaan tehdyssä pommi-iskussa Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Islamilainen Pyhä sota -järjestö otti vastuun iskusta, joka tuhosi lähetystötalon täysin.
21. syyskuuta – Neuvostoliiton presidentti Konstantin Tšernenko nosti Suomen televisiossa esitetyssä puheessaan YYA-sopimus malliesimerkiksi kaikkien maailman maiden ja kansojen välisille suhteille. Tšernenkon puhetta pidettiin merkittävänä huomionosoituksena, koska Neuvostoliiton valtionpäämies ei ollut koskaan ennen antanut lausuntoja ulkomaisille televisioyhtiöille.
25. syyskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa matkusti viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. Edellisen vastaavanlaisen vierailun oli tehnyt Ahti Karjalainen vuonna 1971. Sorsa tutustui isäntiensä seurassa Neuvostoliiton "vuosisadan rakennushankkeeseen", BAM-ratahen.
25. syyskuuta − Iskelmälaulaja Olavi Virta muistopatsas paljastettiin Tampereella Tampereen rautatieasema viereisessä puistikossa. Patsaan oli veistänyt Aimo Taleva.
26. syyskuuta – Juoksija Martti Vainio myönsi saaneensa tietämättään testosteronia ja Anabolinen steroidi B-vitamiiniruiskeen mukana Los Angelesissa.
26. syyskuuta – Ekokem vihittiin käyttöön.
28. syyskuuta − Valtakunnansovittelija Teuvo Kallio valittiin uudelle nelivuotiselle virkakaudelle.

Lokakuu


2. lokakuuta – Keskusrikospoliisi pidätti Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan, jota epäiltiin jatketusta Lahjonta vuosina 1971-1982. Paavola vapautettiin 10. lokakuuta.
2. lokakuuta − Valtioneuvosto täytti 175 vuotta. Se oli perustettu Turku vuonna 1809 hallituskonseljin nimellä.
3. lokakuuta − Suomi ja Itä-Saksa allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Itä-Saksa maksoi 6,1 miljoonan markan korvaukset Itä-Saksan alueelle toisen maailmansodan päätyttyä jääneestä suomalaisten yksityisten ja yritysten omaisuudesta. Itä-Saksa ei ollut tehnyt vastaavaa sopimusta minkään muun valtion kanssa.
10. lokakuuta – Kirjailija Aleksis Kivi syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta.
11. lokakuuta − Suomen evankelisluterilaiset piispat julkistivat kannanoton, jossa he korostivat avioliitto elinikäistä luonnetta ja tuomitsivat avioliiton ulkopuoliset suhteet.
12. lokakuuta – Margaret Thatcher selvisi Irlannin tasavaltalaisarmeija aamuöisestä (02:51) pommi-iskusta Brightonin Grand Hoteliin, jossa oli tarkoitus järjestää konservatiivien puoluekokous. Viisi osallistujaa kuoli, ja teollisuusministeri Norman Tebbit vaimoineen loukkaantui. Thatcher vaati kokouksen jatkamista ja piti puheensa aamulla aikataulun mukaan.
12. lokakuuta – Kirkon koulutuskeskuksen johtaja, teologian tohtori Matti Sihvonen nimitettiin Kuopion hiippakunta uudeksi piispaksi. Edellinen piispa Jukka Malmivaara jäi eläkkeelle.
16. lokakuuta – Suomen Israelin-suurlähettiläs Taneli Kekkonen tuomittiin Halikko kihlakunnanoikeudessa Törkeä rattijuopumus neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja vuoden 1985 loppuun asti ulottuvaan ajokieltoon. Rikkeen vuoksi Kekkonen vapautettiin tehtävistään ja siirrettiin ulkoministeriön käytettäväksi.
17. lokakuuta – Seinäjoki pääkirkko Lakeuden Risti vaurioitui tulipalossa.
19. lokakuuta – Puolalainen katolinen pappi Jerzy Popieluszko katosi. Solidaarisuus (liike) uskoi Puolan viranomaisten siepanneen hänet ja neljä turvallisuuspoliisin miestä tunnustikin 27. lokakuuta murhanneensa papin. Popieluszkon ruumis löytyi patoaltaasta Keski-Puolasta 30. lokakuuta ja hänen hautajaisiinsa 3. marraskuuta osallistui noin 250 000 ihmistä.
21. lokakuuta-22. lokakuuta – Suomessa pidettiin Kunnallisvaalit 1984. Suurin voittaja oli Suomen maaseudun puolue ja suurin häviäjä Suomen Kansan Demokraattinen Liitto. Vihreä Liitto tekivät vaaleissa läpimurron saadessaan yli sata valtuustopaikkaa kymmenissä kunnissa.
31. lokakuuta – Kaksi sikhiä murhasi Indira Gandhin Intiassa. New Delhissä syttyi mellakoita ja 2 000 sikhiä tapettiin.
31. lokakuuta – Suomen ulkoministeriö myönsi 1,5 miljoonan markan apupaketin Etiopian nälänhädästä kärsivien avustamiseen. Suomen Punainen Risti sai paketista 750 000, Unicef 500 000 ja Punainen Risti 250 000 markkaa.

Marraskuu


1. marraskuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Kivistö nimitettiin Keski-Suomen läänin maaherraksi vuoden 1985 alusta lukien. Edellinen maaherra Kauko Sipponen siirtyi Elinkeinoelämän valtuuskunta toimitusjohtajaksi Max Jakobsonin jäätyä eläkkeelle. Kivistön tilalle eduskuntaan nousi Kati Peltola.
2. marraskuuta – Josef Stalinin tyttären, vuonna 1967 länteen loikanneen Svetlana Allilujevan ilmoitettiin palanneen 13-vuotiaan tyttärensä Olgan kanssa Yhdysvalloista Neuvostoliittoon ja saaneen Neuvostoliiton kansalaisoikeudet, jotka oli riistetty häneltä vuonna 1970.
6. marraskuuta – Ronald Reagan voitti Walter F. Mondalen Yhdysvallat presidentinvaaleissa. Reagan sai enemmän valitsijamiehiä kuin kukaan hänen edeltäjänsä, 525.
12. marraskuuta – Marokko erosi Afrikan yhtenäisyysjärjestöstä OAU, koska Länsi-Saharan oli sallittu osallistua täysivaltaisena jäsenenä järjestön huippukokoukseen Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Marokko oli ensimmäinen järjestöstä eronnut valtio.
13. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO vetosi maailman maihin avun saamiseksi Afrikka Nälänhätä kärsiville. Afrikan Kuivuus kuvattiin vuosisadan pahimmaksi ja nälänhätä vaivasi 27:ää maata.
13. marraskuuta − Presidentti Mauno Koivisto matkusti nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Isoon-Britanniaan.
19. marraskuuta – Räjähdykset PEMEX:in öljysäiliöillä ja tulipalo surmasivat 500 ihmistä San Juan Ixhuatepecissa Meksikossa.
21. marraskuuta – Tampereen kaupunginvaltuusto päätti pidättää kaupunginjohtaja Pekka Paavolan virastaan Noppa-jutun tutkimusten ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi. Paavola valitti päätöksestä Hämeen lääninoikeuteen.
23. marraskuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi rakennushallituksen pääjohtajan Kalevi Sassin yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen, 56 000 markan korvauksiin valtiolle sekä viraltapano. Viraltapano vaati vielä Korkeimman oikeuden vahvistuksen, mutta Sassi erotettiin jo ennen sitä marraskuun lopulla.
24. marraskuuta – Oikeuskansleri Kai Korte ehdotti syyttäjän tehtävien siirtämistä pois oikeuskanslerilta erityiselle valtakunnansyyttäjälle. Kortteen mielestä oikeuskanslerin työhön toisaalta ylimpänä syyttäjäviranomaisena ja toisaalta syyttäjien valvojana sisältyi piilevä ristiriita.
27. marraskuuta – Neuvostoliitto kutsui Helsingin-suurlähetystössään työskennelleen ministerineuvos Viktor Vladimirovin kotiin ja nimitti hänen tilalleen Felix Karasevin. Vladimirov poistui Suomesta joulun aikaan ja Karasev saapui Helsinkiin vuoden 1985 alussa.
27. marraskuuta − Komisario Sulo Aittoniemi siirrettiin syrjään ns. Noppa-juttu tutkimuksista.
29. marraskuuta – Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF julisti juoksija Martti Vainion elinikäiseen kilpailukieltoon, mitätöi hänen suorituksensa Los Angelesin olympialaisissa ja tuomitsi hänet menettämään hopeamitalinsa.

Joulukuu


1. joulukuuta – Ministeri sosiaali- ja terveysministeriössä Vappu Taipale siirtyi sosiaalihallituksen pääjohtajaksi. Hänen tilalleen nimitettiin liikenneministeri Matti Puhakka ja uudeksi liikenneministeriksi sisäministeri Matti Luttinen. Kansanedustaja Kaisa Raatikainen tuli ensimmäisenä naisena uudeksi sisäministeriksi.
1. joulukuuta – Talvisota aikainen eduskunnan istuntosali Kauhajoki vihittiin museoksi.
3. joulukuuta – Bhopalin onnettomuus: metyyli-isosyanaattia vuosi Union Carbiden hyönteismyrkkytehtaalta Bhopalssa Madhya Pradešissa Intiassa. Yli 2 000 ihmistä kuoli heti ja 150 000–600 000 loukkaantui (6 000 ihmistä menehtyi myöhemmin vammoihinsa).
5. joulukuuta – Maailmanpankki esitti raportissaan yllättävän suorasukaisen ja synkän arvion kuivuuden ja nälänhädän vaivaamien Afrikka maiden tulevaisuudesta. Raportin mukaan maita uhkasi inhimillisten kärsimysten alle peittyvän taloudellisen rappeutumisen aiheuttama "poliittinen ja yhteiskunnallinen painajainen" vuoteen 2000 mennessä.
5. joulukuuta – Hiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemi valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi urheilutoimittajien äänestyksessä.
10. joulukuuta − Nobelin rauhanpalkinnon jakotilaisuus Oslon kaupungintalossa jouduttiin keskeyttämään tunniksi pommiuhkauksen vuoksi juuri ennen palkinnon saajan, eteläafrikkalaisen arkkipiispan Desmond Tutun puhetta. Pommia ei kuitenkaan löytynyt.
16. joulukuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon jäsen Mihail Gorbatšov saapui vierailulle Isoon-Britanniaan ja tapasi pääministeri Margaret Thatcherin.
17. joulukuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi niin sanotun valtioterrorismin kieltävän päätöslauselman. Suomi pidättyi äänestyksestä vedoten pyrkimykseensä pysytellä suurvaltojen välisten kiistojen ulkopuolella.
19. joulukuuta – Kiina ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat sopimuksen Hongkongin tulevaisuudesta.
23. joulukuuta – Voimakas pommi räjähti Bolognasta Milanoon matkalla olleessa junassa Italiassa. Ainakin 15 ihmistä kuoli ja 180 loukkaantui. Kahdeksan eri terrorijärjestöä otti vastuun iskusta.
28. joulukuuta – Inarijärven ohjus, Neuvostoliittolainen vanhanaikainen risteilyohjus, jota käytettiin lentävänä maalina sotaharjoituksessa Barentsin meri, harhautui radaltaan Suomen rajan yli ja syöksyi Inarinjärvi.

Tuntematon päivämäärä


Keväällä 1984 Pohjanmaalle iski laajamittainen tulva.
Etiopiassa alkoi nälänhätä.
Dingo (yhtye) teki läpimurtonsa.
Tim Powers sai Philip K. Dick Memorial Awardin.

Viihde


28. tammikuuta – Laulaja Michael Jacksonin hiukset syttyivät palamaan Pepsi-mainoksen kuvauksissa.
8. helmikuuta – 1984 talviolympialaiset Sarajevossa.
Marja-Liisa Kirvesniemi voitti kolme olympiakultaa voittamalla kaikki naisten maastohiihdon yksilömatkat.
Matti Nykänen voitti olympiakultaa ja -hopeaa mäkihypyssä.
15. helmikuuta – Kiekko-Espoo perustettiin.
Maaliskuu: William Gibsonin kyberpunk-romaani Neurovelho julkaistiin.
23. toukokuuta – Indiana Jones ja tuomion temppeli, pääosassa Harrison Ford
8. kesäkuuta – ''Ghostbusters''-elokuvan ensi-ilta.
26. lokakuuta – Arnold Schwarzenegger elokuvassa ''Terminator – tuhoaja''
Elokuvan ''Paluu tulevaisuuteen'' tuotanto alkoi.
The Cosby Show -tv-sarja alkoi NBC:llä.
Miami Vice -tv-sarja alkoi NBC:llä.
Elokuvan ''Beverly Hills kyttä'' tuotanto alkoi

Syntyneitä


1. tammikuuta – José Paolo Guerrero, perulainen jalkapalloilija
5. tammikuuta – Akiharu Tsukiyama ("Miku"), japanilainen laulaja ("Antic Cafe")
14. tammikuuta – Teemu Wirkkala, suomalainen keihäänheittäjä
20. tammikuuta – Bonnie McKee, yhdysvaltalainen laulaja
8. helmikuuta – Sean Bergenheim, suomalainen jääkiekkoilija
25. helmikuuta – Manu del Moral, espanjalainen jalkapalloilija
27. helmikuuta – Antti Tuisku, suomalainen laulaja
3. maaliskuuta – Sofia Sida ("Sofia Zida"), suomalainen laulaja
9. maaliskuuta – Julia Mancuso, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä
20. maaliskuuta – Fernando Torres, espanjalainen jalkapalloilija
5. huhtikuuta – Marshall Allman, yhdysvaltalainen näyttelijä
10. huhtikuuta – Mandy Moore, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
18. huhtikuuta - Iina Kuustonen, suomalainen näyttelijä
20. huhtikuuta – Koop Arponen, suomalainen laulaja
22. huhtikuuta – Amelle Berrabah, englantilainen laulaja ("Sugababes")
14. toukokuuta – Michael Rensing, saksalainen jalkapalloilija
14. toukokuuta – Mark Zuckerberg, yhdysvaltalainen ohjelmistosuunnittelija (Facebookin perustaja)
31. toukokuuta – Anne Mattila, suomalainen laulaja
7. kesäkuuta – Ari Koivunen, suomalainen laulaja
10. elokuuta – Katra ("Katra"), suomalainen laulaja
21. elokuuta – Alizée, ranskalainen laulaja
27. elokuuta – Anne-Mari Kanniainen, suomalainen harmonikansoittaja
15. syyskuuta – Walesin prinssi Harry, Walesin prinssi
27. syyskuuta – Avril Lavigne ("Avril Lavigne"), kanadalainen laulaja
28. syyskuuta – Melody Thornton, yhdysvaltalainen laulaja ("The Pussycat Dolls")
3. lokakuuta – Ashlee Simpson, yhdysvaltalainen laulaja
4. lokakuuta – Lena Katina, venäläinen laulaja ("t.A.T.u.")
18. lokakuuta – Lindsey Vonn, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä
25. lokakuuta – Karolina Šprem, kroatialainen tennispelaaja
27. lokakuuta – Kelly Osbourne, yhdysvaltalainen televisionäyttelijä ja laulaja (Ozzy Osbournen tytär)
22. marraskuuta – Scarlett Johansson, yhdysvaltalainen näyttelijä
28. marraskuuta – Martina Stella, italialainen näyttelijä
12. joulukuuta – Therese Borssen, ruotsalainen alppihiihtäjä
13. joulukuuta – Hanna-Maria Seppälä, suomalainen uimari (maailmanmestari)
21. joulukuuta – Jackson Rathbone, singaporelaissyntyinen yhdysvaltalainen näyttelijä ja muusikko
25. joulukuuta – Lisa Origliasso ja Jessica Origliasso, australialainen pop-rock-duo
30. joulukuuta – LeBron James, yhdysvaltalainen koripalloilija
30. joulukuuta – Komlavi Loglo, togolainen tennispelaaja
31. joulukuuta – Toni Junnila, suomalainen jalkapalloilija

Kuolleita


7. tammikuuta – Alfred Kastler, vuoden 1966 Nobelin fysiikanpalkinto saanut ranskalainen fyysikko
15. tammikuuta – Jyrki Mikkonen, suomalainen kirjailija
20. tammikuuta – Johnny Weissmuller, yhdysvaltalainen uimari ja näyttelijä (''Tarzan'')
21. tammikuuta – Kari Nurmela, suomalainen oopperalaulaja
30. tammikuuta – Hilding Ekelund, suomalainen arkkitehti
30. tammikuuta – Isä Akaki ("Isä Akaki"), munkki (Suomen vanhin asukas, s. 1873)
9. helmikuuta – Juri Andropov, Neuvostoliitto kommunistisen puolueen pääsihteeri
20. helmikuuta – Mihail Šolohov, vuoden 1965 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut neuvostoliittolainen kirjailija
12. maaliskuuta – Yki Nummi, suomalainen muotoilija
21. maaliskuuta – Sir Michael Redgrave, näyttelijä
24. maaliskuuta – Aune Lindström, suomalainen taidehistorioitsija
26. maaliskuuta – Sekou Touré, Guinean presidentti
1. huhtikuuta – Marvin Gaye, yhdysvaltalainen soul- ja r&b-laulaja
8. huhtikuuta – Pjotr Kapitsa, vuoden 1978 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko
9. huhtikuuta – Eino Katajavuori, suomalainen ksylofonitaiteilija
3. toukokuuta – Harri Sinijärvi, suomalainen näyttelijä
5. toukokuuta – K. M. Wallenius, suomalainen kirjailija ja kenraaliluutnantti (Lapuan liike ja Mäntsälän kapinan johtaja)
16. toukokuuta – Andy Kaufman, yhdysvaltalainen koomikko
16. toukokuuta – Irwin Shaw, yhdysvaltalainen kirjailija
18. toukokuuta – Henrik Tikkanen, suomalainen kirjailija
22. toukokuuta – Karl-August Fagerholm, suomalainen valtioneuvos
27. toukokuuta – Jaakko Haavio, suomalainen kirjailija
11. kesäkuuta − Enrico Berlinguer, Italian kommunistipuolueen johtaja
11. kesäkuuta – Olli Hämäläinen, suomalainen muusikko
13. kesäkuuta – Juhani Järvinen, suomalainen pikaluistelija
20. kesäkuuta – Joseph Losey, englantilais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
26. kesäkuuta – Michel Foucault, ranskalainen filosofi
17. heinäkuuta – Helge Pohjolan-Pirhonen, suomalainen kirjailija ja historioitsija
17. heinäkuuta – Ursula Pohjolan-Pirhonen, suomalainen kirjailija
27. heinäkuuta – George Gallup, yhdysvaltalainen tilastotieteilijä ja mielipidetutkija
28. heinäkuuta – Ahti Sonninen, suomalainen säveltäjä
5. elokuuta – Richard Burton, walesilainen näyttelijä
8. syyskuuta – Gerda Ryti, presidentti Risto Rytin puoliso
13. syyskuuta – Konsta Jylhä, suomalainen mestaripelimanni ja kansanmusiikin säveltäjä (s. 1910)
29. syyskuuta – Lauri Viljanen, suomalainen kirjailija
19. lokakuuta – Risto Rautanen, suomalainen filosofi
20. lokakuuta – Paul Dirac, vuoden 1933 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko
21. lokakuuta – François Truffaut, ranskalainen elokuvaohjaaja
22. lokakuuta – Annikki Kariniemi, suomalainen kirjailija
31. lokakuuta – Indira Gandhi, Intian pääministeri ja kongressipuolueen puheenjohtaja
12. marraskuuta – S. P. J. Keinänen, suomalainen kilpa-autoilija ja liikemies
20. marraskuuta – Trygve Bratteli, Norjan pääministeri
20. marraskuuta – Kaarlo Marjanen, suomalainen lausuntataiteilija
20. marraskuuta – Timo Mustakallio, suomalainen oopperalaulaja
28. marraskuuta – Vilho Siivola, suomalainen teatterimies
9. joulukuuta – Razzle ("Razzle"), englantilainen muusikko ("Hanoi Rocks")
11. joulukuuta – Pentti Hämäläinen, suomalainen nyrkkeilijä
20. joulukuuta – Dmitri Ustinov, Neuvostoliiton puolustusministeri ja marsalkka
28. joulukuuta – Sam Peckinpah, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Carlo Rubbia ja Simon van der Meer
Nobelin kemianpalkinto: Robert Bruce Merrifield
Nobelin lääketieteen palkinto: Niels Jerne, Georges Köhler ja César Milstein
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Jaroslav Seifert
Nobelin rauhanpalkinto: Piispa Desmond Tutu

Kirjoja


''Häräntappoase'' – Anna-Leena Härkönen
''Puukansan tarina'' – Veikko Huovinen

Muuta


Elokuvavuosi 1984

Vuosi 1984 fiktiossa


"Vuonna 1984"-kirjan tapahtumat sijoittuvat tälle vuodelle.

Viitteet


Luokka:1984
af:1984
am:1984 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1984
an:1984
roa-rup:1984
frp:1984
ast:1984
gn:1984
av:1984
ay:1984
az:1984
id:1984
ms:1984
bn:১৯৮৪
zh-min-nan:1984 nî
map-bms:1984
jv:1984
su:1984
ba:1984 йыл
be:1984
be-x-old:1984
bh:१९८४
bcl:1984
bs:1984
br:1984
bg:1984
ca:1984
cv:1984
cs:1984
co:1984
cy:1984
da:1984
de:1984
et:1984
el:1984
en:1984
myv:1984 ие
es:1984
eo:1984
eu:1984
fa:۱۹۸۴ (میلادی)
hif:1984
fo:1984
fr:1984
fy:1984
fur:1984
ga:1984
gv:1984
gag:1984
gd:1984
gl:1984
gan:1984年
xal:1984 җил
ko:1984년
hy:1984
hi:१९८४
hr:1984.
io:1984
ilo:1984
bpy:মারি ১৯৮৪
ia:1984
os:1984-æм аз
is:1984
it:1984
he:1984
kn:೧೯೮೪
pam:1984
ka:1984
csb:1984
kk:1984 жыл
kw:1984
sw:1984
kv:1984 во
ht:1984 (almanak gregoryen)
ku:1984
la:1984
lv:1984. gads
lb:1984
lt:1984 m.
lij:1984
li:1984
ln:1984
jbo:1984moi
lmo:1984
hu:1984
mk:1984
ml:1984
krc:1984 джыл
mi:1984
mr:इ.स. १९८४
arz:1984
my:အောက်တိုဘာ ၁၉၈၄
nah:1984
nl:1984
nds-nl:1984
ne:सन् १९८४
new:ई सं १९८४
ja:1984年
nap:1984
frr:1984
no:1984
nn:1984
nrm:1984
nov:1984
oc:1984
mhr:1984
uz:1984
pa:੧੯੮੪
pi:१९८४
pnb:1984
pap:1984
nds:1984
pl:1984
pt:1984
ty:1984
ksh:Joohr 1984
ro:1984
qu:1984
ru:1984 год
rue:1984
sah:1984
se:1984
stq:1984
sq:1984
scn:1984
simple:1984
sk:1984
sl:1984
so:1984
ckb:١٩٨٤
sr:1984
sh:1984
sv:1984
tl:1984
ta:1984
tt:1984 ел
te:1984
tet:1984
th:พ.ศ. 2527
vi:1984
tg:1984
tpi:1984
tr:1984
tk:1984
udm:1984 ар
uk:1984
ur:1984ء
vec:1984
vo:1984
fiu-vro:1984
wa:1984
zh-classical:一九八四年
vls:1984
war:1984
yi:1984
yo:1984
zh-yue:1984年
diq:1984
zea:1984
bat-smg:1984
zh:1984年