Luettelo suomalaisista aikakauslehdistä

Suomessa ilmestyviä aikakauslehtiä.

Ammattilehtiä


Acatiimi
Aikuiskasvatus (lehti)
Arkkitehti (lehti)
Defensor Legis
Journalisti (lehti)
Kasvatus (lehti)
Kehittyvä Kauppa
Kirjatyö
Kuntalehti
Lakimies (lehti)
Maankäyttö (lehti)
Mainostaja
Markkinointi & Mainonta
Media & viestintä
Mediuutiset
Navigator
Opettaja (lehti)
Palkkatyöläinen
Pikakirjoituslehti
Poliisi & Oikeus
Psykologi (lehti)
Psykoterapia (lehti)
Signum
Suomen Kalastuslehti
Suomen Lehdistö
Suomen lääkärilehti
Teollisuuden Näytelehti
Tidning för stenografi
Työ terveys turvallisuus
Uskontotiede
Valtiotieteilijä

Sotilasala


Rannikon Puolustaja
Reserviläinen (lehti)
Ruotuväki
Sotilasaikakauslehti
Suomen Sotilas

Asiakaslehtiä


Me (lehti)
Pirkka (lehti)
Yhteishyvä (lehti)

Elämäntapalehtiä


AKU.
Image (lehti)

Harrastelehtiä


Anime (lehti)
Frisk Bris
Hetku
Hippos (lehti)
Japan Pop
Korsteeni
Kotipuutarha
Laiva (lehti)
Mondo
Partio (lehti)
Radiomaailma
Raitio (lehti)
Resiina (lehti)
Softaaja
Sukuviesti
Suomen Shakki
Suuri Käsityö
Taito (lehti)
Tähdet ja avaruus
Vanhat Koneet
Vapaa-ajan Kalastaja
WoW (lehti)

Aselehtiä


Ase-lehti
Kaliberi (lehti)
Rekyyli (lehti)

Autolehtiä


Auto Bild Suomi
GTi-Magazine
Klassikot
Mobilisti (lehti)
Moottori (lehti)
Spinneri Magazine
Tuulilasi (lehti)
V8-Magazine

Eläinlehtiä


Hevoshullu
Koirafanitus
Lemmikki (lehti)
Villivarsa

Ilmailulehtiä


Feeniks (lehti)
Ilmailu (lehti)
Lentoratas
Siivet (lehti)
Suomen Siivet
Suomen ilmailuhistoriallinen lehti

Lintulehtiä


Linnut (lehti)
Ornis Fennica
Tiira-lehti

Pokerilehtiä


Pokerilehti
Pokerisivut.com (lehti)

Sisustuslehtiä


Avotakka
Deko.
Divaani (lehti)

Tietokone- ja videopelilehtiä


Nintendo-lehti
Pelaa!
Pelaaja
Pelit (lehti)

Valokuvauslehtiä


Kamera-lehti
Luontokuva (lehti)
Photo Raw
Pikseli (lehti)

Äänentoistolehtiä


Hifimaailma
InnerWorldAudio

Kulttuurilehtiä


Askel
Ajankohta (1967-1968)
Basso (yritys)
Etsijä
Hiidenkivi (lehti)
Humanisti (lehti)
Jänkä (lehti)
Kaltio
Kanava (1974)
Kirjo (lehti)
Kritiikin Uutiset
Kulttuurivihkot
Kumppani
Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys
Libero (aikakauslehti)
Liekki (kulttuurilehti)
Lumooja
Mehiläinen (aikakauslehti)
Mnemosyne (lehti)
Neliö (lehti)
Niin & näin
Ny Tid
Paatos (lehti)
Pakanaverkko
Pro Estonia
Prometheus-leirin tuki
Propaganda (lehti)
Sarjainfo
SixDegrees
Skepsis
Suomalaisuuden liitto
Synteesi (lehti)
Särö (lehti)
Taide (lehti
Taite
Tanssi (lehti)
Teatteri (lehti)
Toinen vaihtoehto
Tuli & Savu
Tulva (lehti)
Tyyris Tyllerö (lehti)
Uusi Nainen
Vapaa-ajattelijain liitto
Vartija (lehti)
Vegaia
Voltti

Elokuvalehtiä


Como (lehti)
Episodi (lehti)
Filmihullu

Kirjallisuuslehtiä


Bibliofiilien seura
Kerberos (lehti)
Kiiltomato.net – Lysmasken
Kirjain (lehti)
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain
Kosmoskynä (lehti)
Lumooja
Nuori Voima
Parnasso
Portti (lehti)
Ruumiin kulttuuri
Särö (lehti)
Tuli&savu
Tähtivaeltaja

Liikuntalehtiä


Fit
MeNaiset Sport

Naistenlehtiä


Anna (lehti)
Cosmopolitan (lehti)
Eeva (lehti)
Elle
Gloria (lehti)
Jade (lehti)
Kodin kuvalehti
Kotiliesi
Me Naiset
Regina (lehti)
Sara (lehti)
Trendi
Tulva (lehti)
Olivia (lehti)

Nuortenlehtiä


CC
Demi
Fleim
Intro (lehti)
Koululainen
SinäMinä
Stump
Suosikki
Miss Mix
Systeri

Nuorten eläinlehtiä


Eläinmaailma
Hevoshullu
Koirafanitus
Lemmikki (lehti)
Villivarsa

Musiikkilehtiä


Rondo (lehti)
Trad

Metallimusiikki


Inferno (lehti)
Miasma Magazine
Tuhma

Populaarimusiikki


Blues News
Iskelmä (lehti, 2000-luku)
Jazzrytmit
Kitaristi (www.kitaraseura.fi)
Musa.fi
Pop-lehti
Stara.fi

Rock


Rumba (lehti)
Rytmi (lehti)
Sue
Soundi

Opiskelijalehtiä


Aino (lehti)
Anturi (lehti)
Aviisi
Jyväskylän Ylioppilaslehti
Kalpa (lehti)
Kyliste
Kylteri
Lamkooma
Osakolainen
Oulun ylioppilaslehti
Policy
Polyteekkari
Turun ylioppilaslehti
Tutkain
Uljas (lehti)
Vastavirta

Perhelehtiä


7 päivää
Apu (lehti)
Hymy (lehti)
Katso
Meidän perhe
Oho
Seura
Suomen Kuvalehti
Tenavalehdet
Valitut Palat

Pokerilehtiä


Pokerisivut.com (lehti)
Pokerilehti

Rikoslehtiä


Alibi (lehti)
Rikosposti

Poliittisia lehtiä


Debatti
.kom
Libero (aikakauslehti)
Murros (lehti)
Muutoksen kevät
PAX
Rauhan Puolesta
Ulkopolitiikka (lehti)
Vihreä Lanka
Voima (lehti)
Yhteiskuntapolitiikka (lehti)
Ydin (lehti)

Pornolehtiä


Cocktail-lehti
Erotica
Erotiikan maailma
Hustler
Jallu (lehti)
Kalle (lehti)
Kalu
Lollo
Ratto
Seksi.net
Tabu (lehti)

Rajatietolehtiä


Hermeetikko
Minä olen
Ultra (lehti)

Ruoka ja juoma


Gloria (lehti)
Maku

Sisustus ja asuminen


Avotakka
Deko
Divaani
Glorian koti
Glorian antiikki
Koti ja keittiö
Kotipuutarha
Meidän Talo
Meidän Mökki

Talouslehtiä


Arvopaperi (lehti)
Kauppalehti Optio
Presso (lehti)
Talouselämä (lehti)
Tekniikka ja Talous

Tiedelehtiä


Arkhimedes (lehti)
Historia (lehti)
Historiallinen Aikakauskirja
Janus (lehti)
Kasvatus (lehti)
Kielikello
Luonnon tutkija
Murros (lehti)
Naistutkimus
National Geographic
Niin & näin
Suomen psykologinen seura
Psykoterapia_(lehti)
Skeptikko (lehti)
Sosiologia (lehti)
Suomen Antropologi
Tiede (lehti)
Tiede & edistys
Tieteen Kuvalehti
Tieteessä tapahtuu
Tähdet ja avaruus
Virittäjä
Yhteiskuntapolitiikka

Tietokonelehtiä


Kompuutteri
KotiMikro
MikroBitti
MPC
Pelit (lehti)
Prosessori (lehti)
Tietokone (lehti)

Urheilulehtiä


Fillari-lehti
GOAL
Huippu-Urheilu-Uutiset
Juoksija-lehti
Jääkiekkolehti
Pääkallo.fi
Pro Hockey lehti
Snowextreme
Skimbaaja
Sport
Tennis (lehti)
Urheilulehti
Vauhdin Maailma
Veikkaaja
Yleisurheilun Kuvalehti

Venelehtiä


Kippari (lehti)
Navigare (lehti)
Pro Sail Magazine
Purje (lehti)
Puuvene (lehti)
Venelehti
Venemestari

Rikoslehtiä


Alibi (lehti)
Rikosposti

Sarjakuvalehtiä


Aku Ankka (lehti)
Iines (lehti)
Korkeajännitys
Roope-setä
Sarjari

Uskonnollisia lehtiä


Aamun Koitto
Analogi (lehti)
Askel
Elämään
Etsijä
Fides
Fleim
HaKehila
Hengellinen Kuukauslehti
Herätkää!
Hääilo
Inkerin Kirkko
Koulun Aamu
Logos (lehti)
Lähettäjä
Nuotta (lehti)
Omatunto (lehti)
Ortodoksinen Kulttuuri (lehti)
Ortodoksinen seurakuntaviesti
Ortodoksiviesti
RV
Rauhan Side
Rauhan Tervehdys
Rauhan sana
Ruukku (lehti)
Sana (lehti)
Sanan Voima
Seppo (lehti)
Siionin Lähetyslehti
Siionin kevät
Solea (lehti)
Tietäjä (lehti)
Uusi Elämä
Vartija (lehti)
Vartiotorni Jehovan valtakunnan julistaja
Yhteis-Vapaamuurari

Muita


Aikakaus-Lehti
Erä
ET-lehti
Harmaasusien airut
Hyvä terveys
Koti ja keittiö
Kunto Plus
Mondo
Retki (lehti)
Suomen Luonto
Suomen Kuvalehti
Talo & koti
Tekniikan Maailma
Terminfo
Trendi Veli
Vauva & leikki-ikä
Vilpertti
Viva
Yhdyskuntasuunnittelun seura
Yhteishyvä
Ympäristö (lehti)
Hyvä Terveys
Etuovi-lehti
Kielikello
Koiviston Viesti
Kuluttaja (lehti)
Maku (lehti ja verkkopalvelu)
Ovi (lehti)
SixDegrees
Suomen Luonto
Tiedosta-lehti
Vauva-lehti
Vauva & leikki-ikä
Vilpertti

Yhteiskunnallisia lehtiä


Antikapitalisti
Debatti (lehti)
Elonkehä (lehti)
Etsijä
Kanava (1974)
Kansa taisteli
Kapinatyöläinen
Kumppani
Libero (aikakauslehti)
Maailma ja me
Megafoni (verkkolehti)
Mnemosyne (lehti)
Murros (lehti)
Muutoksen kevät
Näköpiiri
Politiikka (lehti)
Porvari (lehti)
Ulkopolitiikka (lehti)
Sivari & totaali
Vegaia
Voima (lehti)
Ydin (lehti)

Yliopistolehtiä


Aikalainen
Aurora (lehti)
Helsinki University Bulletin
Yliopisto
Luokka:Suomalaiset aikakauslehdet
Luokka:Luettelot lehdistä
Luokka:Luettelot Suomen mediasta
en:List of Finnish magazines

Linus Torvalds


Linus Benedict Torvalds (s. 28. joulukuuta 1969 Helsinki) on suomalais-amerikkalainen tietotekniikka, ohjelmointi ja hakkeri, joka aloitti 1990-luvulla Linux (ydin) kehittämisen ja on edelleen sen projektikoordinaattori. Hän asuu Portland (Oregon), Yhdysvallat, yhdessä vaimonsa ja kolmen tyttärensä kanssa ja työskentelee Linux Foundation -säätiön rahoittamana kokopäiväisesti Linux-ytimen parissa. Torvalds sai myös Yhdysvaltojen kansalaisuuden syksyllä 2010.

Henkilöhistoria


Lapsuus ja nuoruus


Linus Torvalds syntyi suomenruotsalaiset Torvaldsin perheen ensimmäiseksi lapseksi. Hänen isänsä on radio- ja televisiotoimittaja Nils Torvalds ja hänen äitinsä STT:n toimittaja Anna Torvalds. Vanhemmat olivat Linuksen syntymän aikoihin radikaaleja vasemmistolaisia opiskelijoita: he toimivat aktiivisesti 1960-luku ylioppilasliikkeessä Helsingin yliopistossa. Vuonna 1971 Linukselle syntyi pikkusisko Sara.
Torvalds on kertonut saaneensa nimensä kemisti Linus Paulingin ja englanninkielisen Tenavat-sarjan Eppu (Tenavat) () mukaan. Sukunimi Torvalds puolestaan syntyi, kun Linuksen isoisä Ole Torvalds muutti toisen etunimensä sukunimeksi ja lisäsi siihen s-kirjaimen. Torvaldseja on maailmassa vain parikymmentä, ja he kaikki ovat toisilleen sukua. Nimi ''Torvalds'' kirjoitetaan usein väärin, minkä takia Linuksesta käytetään Internetissä pelkkää etunimeä.
Torvalds on sanonut olleensa ”ruma lapsi”, jolla oli isot etuhampaat ja suuri nenä, sekä ”sosiaalisesti nörtti”. Hän oli aina luokkansa nuorimpia ja pienimpiä oppilaita. Hän oli matemaattisesti lahjakas ja harrasti varsinkin ennen tutustumistaan tietokoneisiin muun muassa pienoismallien ja pienoisrautatie rakentelua sekä science fiction ja kauhukirjallisuus. Hän kävi koulunsa Cygnaeus Lågstadieskola ja Gymnasiet Svenska normallyceum.
Nils ja Anna Torvalds erosivat, kun Linus oli seitsemänvuotias. Vuonna 1978 Linukselle ja Saralle syntyi velipuoli, Leo Torvalds. Lisäksi heillä on kaksi Linuksen vanhinta tytärtä nuorempaa velipuolta. Torvaldsin äidinkieli on Ruotsin kieli, mutta hän puhuu myös Suomen kieli, jota hän oppi etenkin viettäessään kesälomiaan suomenkielisillä alueilla, Mäntyharjulla ja Simpeleellä.
Tiedosto:VC2019841.jpg
Ensimmäisen kontaktinsa tietokoneisiin Torvalds sai 11-vuotiaana vuonna 1981, kun hänen isoisänsä Helsingin yliopiston tilastotieteen professori Leo Törnqvist osti laskukoneensa tilalle Commodore VIC-20, joka oli ensimmäisiä kotikäyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Aluksi Torvalds näpytteli isoisänsä paperille kirjoittamia ohjelmia koneelle, mutta alkoi pian lukea tietokonekirjoja ja -lehtiä ja opetteli niiden avulla ohjelmointia, aluksi BASIC- ja myöhemmin assembly (ohjelmointikieli)-ohjelmointikieli. Torvaldsin ensimmäiset ohjelmat olivat yksinkertaisia pelejä. Törnqvistin kuoltua vuonna 1983 Linus sai tietokoneen itselleen.
Nils Torvalds yritti saada poikansa harrastamaan muutakin kuin tietokoneita ja ilmoitti tämän koripallojoukkueeseen. Linuksen koripalloura jäi kuitenkin lyhyeksi. Nils oli myös Suomen Kommunistinen Puolue jäsen ja vei Linuksen mukaan Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Suomen Demokratian Pioneerien Liitto. Linusta kiusattiin koulussa isänsä poliittisten näkemysten vuoksi. Aikuisiällään hän ei ole ollut lainkaan kiinnostunut politiikasta ja arvelee sen johtuvan juuri poliittisesti aktiivisesta perheestään. Nils on myös agnostisismi ja pettyi kovasti, kun Sara antoi myöhemmin kastaa itsensä katolinen kirkko ja Leo luterilaisuus. Linus on kuitenkin ateismi.
16–17-vuotiaana Torvalds osti säästämillään ja stipendeinä saamillaan rahoilla toisen tietokoneensa, Sinclair QL. Torvalds osti koneeseen lerppuaseman, jonka laiteajuri oli huono. Kirjoittaessaan uutta ajuria hän löysi koneen käyttöjärjestelmästä Sinclair QDOSista virheitä ja alkoi tutkia järjestelmää. Koska käyttöjärjestelmä oli tallennettu lukumuistiin, ei Torvalds kuitenkaan voinut korvata järjestelmän huonoja osia omalla koodillaan. Torvalds osti Englannista koneeseensa osia ja ohjelmia sekä Klooni (tietokone- ja videopelit) pelejä ja myi niitä tietokonelehdille.
Torvalds kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1988 saaden kaikista viidestä aineesta laudaturin. Samana syksynä hän pyrki Helsingin yliopistoon ja sai opiskelupaikan suoraan, koska oli kirjoittanut pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta täydet pisteet.

Yliopistossa


Torvalds aloitti yliopisto-opintonsa Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Hänen pääaineekseen tuli tietojenkäsittelytiede. Hän opiskeli ensimmäisenä vuotenaan hyvin aktiivisesti, mitä ei hänen sanojensa mukaan tämän jälkeen enää tapahtunut. Hän liittyi myös Spektrumiin, matematiikan, fysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijajärjestöön, jonka keskiviikkoiltojen juhlista tuli hänelle sosiaaliselle elämälleen tärkeitä tilaisuuksia.
Kesällä 1989 Torvalds aloitti asepalveluksensa Uudenmaan Prikaatissa, Tammisaari. Hän kotiutui 11 kuukauden kuluttua reservin vänrikkinä. Kotiuduttuaan Torvalds hankki ensitöikseen kokovalkoisen kissan, jonka nimeksi tuli Mithrandir, lyhyemmin Randi. Nimi viittaa Gandalf sindar (kieli) nimeen teoksessa ''Taru sormusten herrasta''.
Torvalds osti tietojenkäsittelytieteen professori Andrew Tanenbaumin kirjan ''Operating Systems: Design and Implementation'', jossa Tanenbaum käsittelee Minixiä, opetuskäyttöön kehittämäänsä riisuttua versiota Unixista. Kirja muutti Torvaldsin elämän: hän ihastui Unixin selkeään rakenteeseen ja sen taustalla olevaan filosofiaan. Vuosina 1990–1991 myös Helsingin yliopistossa oli ensi kertaa käytössä Unix, Digital Equipment Corporationin Ultrix, jonka myötä Torvalds sai ensikosketuksensa ihailemaansa järjestelmään.

Linux syntyy


Torvalds törmäsi ensimmäisen kerran GNU vuonna 1991, kun toinen ruotsinkielinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija Lars Wirzenius vei hänet Teknillinen korkeakoulu kuuntelemaan vapaa ohjelmisto -guru Richard Stallmanin puhetta. Torvalds ei kuitenkaan ollut tästä erityisen vaikuttunut.
Tammikuussa 1991 Torvalds osti osamaksulla uuden tietokoneen. Hän suhtautui IBM PC-tietokoneisiin aluksi varauksin, mutta päätyi ostamaan Intel 80386 sen hinnan, tehokkuuden ja yleisyyden vuoksi. Kone sisälsi riisutun DOS-käyttöjärjestelmän, mutta Torvalds halusi Minixin, jonka hän joutui tilaamaan ulkomailta. Minixin saapuminen kesti kuitenkin yli kuukauden, ja tuona aikana Torvalds pelaili paljon Prince of Persia -toimintapeliä. Kun Minix lopulta saapui, Torvaldsin aika meni sen paranteluun. Hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen käyttöjärjestelmän pääte-emulaattoriin ja päätti kirjoittaa oman. Tästä ohjelmasta muodostui lopulta käyttöjärjestelmän ydin, Linux (ydin).
Pääte-emulaattori kehittyi nopeasti loputtomasti A- ja B-kirjaimia näytölle tulostavasta testiohjelmasta siihen pisteeseen, että Torvalds pystyi ottamaan sillä yhteyttä yliopiston tietokoneeseen sekä lukemaan ja kirjoittamaan sähköpostia. Pystyäkseen kuitenkin tallentamaan tiedostoja Internetistä hänen oli kirjoitettava ohjelmaansa kiintolevy- ja tiedostojärjestelmäajurit. Juuri niitä ohjelmoidessaan hän alkoi mieltää projektinsa käyttöjärjestelmäytimeksi pelkän pääte-emulaattorin sijaan, mutta edelleen ohjelman oli tarkoitus täyttää vain hänen omat tarpeensa.
Tiedustellessaan Minixin Keskusteluryhmät mahdollisuutta saada käsiinsä POSIX Torvalds oli herättänyt Teknillisessä korkeakoulussa assistenttina toimineen Ari Lemmken huomion. Lemmke loi Torvaldsille Funetin palvelimelle oman alihakemiston, johon tämä voisi ladata projektinsa, kun se olisi valmis julkaistavaksi. Lemmke antoi hakemistolle nimen pub/OS/Linux, koska piti Torvaldsin ohjelmastaan käyttämästä työnimestä enemmän kuin tämän lopulliseksi suunnittelemasta nimestä ''Freax''. Torvalds itse piti Linuxia narsistisena nimenä, muttei kuitenkaan vastustanut nimenvaihtoa.
Tiedosto:Bash screenshot.png
Sovitettuaan Bash ja GCC käyttöjärjestelmäänsä Torvalds laittoi ohjelmansa palvelimelle vapaasti ladattavaksi 17. syyskuuta 1991 versionumerolla 0.01. Tästä versiosta Torvalds kertoi vain harvoille, mutta julkaistessaan kuukauden kuluttua version 0.02 hän kirjoitti Minixin uutisryhmään ilmoituksen ohjelmastaan. Hän julkaisi vielä yhden version, kunnes hänen motivaationsa käyttöjärjestelmän kirjoittamiseen alkoi hiipua. Tuhottuaan vahingossa tietokoneensa Minix-osion hän päätti kuitenkin ottaa Linuxin ensisijaiseksi käyttöjärjestelmäkseen. Sen siis tulisi selvitä omillaan, ilman Minixiä kehitysympäristönä, ja tämän päätöksen myötä seuraava Linuxin versio sai numerokseen 0.10. Torvalds lisäsi vielä tärkeän ominaisuuden, näennäismuisti, jolloin kiintolevyä pystyi käyttämään keskusmuistin tapaan. Se oli ensimmäinen ominaisuus, jonka Torvalds lisäsi ohjelmaansa käyttäjien pyynnöstä ja ominaisuus, jollaista Minixissä ei ollut koskaan ollut.
Linuxin käyttäjäkunta laajeni, ja jotkut käyttäjät kysyivät Torvaldsilta, halusiko hän rahaa ohjelmastaan. Hän pyysi heitä mieluummin lähettämään postikortin, joita tulikin satoja ympäri maailmaa. Torvalds ei kuitenkaan saanut pelkästään hyvää palautetta: Tammikuussa 1992 Minixin kehittäjä professori Andrew Tanenbaum lähetti Minixin uutisryhmään viestin, jossa hän arvosteli Linuxin rakennetta vanhanaikaiseksi, ”askeleeksi 1970-luvulle”, koska se ei perustunut mikroydin. Torvalds vastasi tiukkasävyisesti. Keskustelu jatkui kiivaana uutisryhmässä ja henkilökohtaisina sähköposteina, ja siihen otti osaa muun muassa Unixin kehittäjä Ken Thompson. Torvalds on arvellut, että Tanenbaumia harmitti se, että Linux oli syrjäyttämässä Minixin ja Torvalds käytti tämän uutisryhmää tiedottaessaan Linuxista. Torvalds itsekin kertoo tuohtuneensa enemmän asemansa järkyttämisestä luomassaan sosiaalisessa ryhmässä kuin teknisistä seikoista. Kiistan lopuksi Linuxille luotiin oma uutisryhmä ''comp.os.linux''. Sittemmin Torvalds ja Tanenbaum ovat kuitenkin olleet hyvissä väleissä.
Syksystä 1992 lähtien Torvalds toimi Helsingin yliopistossa assistenttina ja piti ruotsinkielisiä tietotekniikan kursseja. Kolme vuotta myöhemmin hän pääsi tutkimusassistentiksi. Hänen työnkuvaansa kuului siitä lähtien myös työskenteleminen tietokoneiden parissa, ja hän kehitti Linuxia myös työajallaan. Aluksi hän jännitti opettamista, mutta ajan myötä hänen itseluottamuksensa parani. Kun hän syksyllä 1993 piti ruotsinkielistä tietotekniikan peruskurssia ja antoi opiskelijoille kotitehtäväksi lähettää hänelle sähköpostia, yksi kurssin opiskelijoista, Tove Torvalds (nyk. Torvalds), kuusinkertainen karaten Suomen mestari, pyysi sähköpostissaan häntä treffeille. Parin kuukauden kuluttua Torvalds ja Randi-kissa muuttivat Monnin asuntoon.
4. marraskuuta 1993 Torvalds piti ensimmäisen julkisen puheensa Alankomaiden Unix-käyttäjäyhdistyksen kymmenvuotisjuhlassa. Häntä oli vuotta aiemmin pyydetty puhumaan Espanjaan, mutta hän oli kieltäytynyt vedoten esiintymiskammoonsa. Nyt puhe sujui kuitenkin hyvin.

Linux 1.0


Tiedosto:Tux.svg-pingviinin GIMP-kuvankäsittelyohjelmalla vuonna 1996.]]
Linux 1.0 julkaistiin Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella maaliskuussa 1994. Uudessa Linuxissa oli graafinen käyttöliittymä ja toimiva verkkojärjestelmä. Julkaisu sai huomiota mediassa ja pääsi muun muassa TV-uutisiin. Lars Wirzenius vastasi julkistuksen PR-puolesta, josta Torvalds ei ollut lainkaan kiinnostunut. Hän kuitenkin suostui pitämään tilaisuudessa puheen.
Julkaisun jälkeen Torvaldsista kiinnostuivat paitsi toimittajat, myös teknologiayritykset: syyskuussa Novell, joka osti myöhemmin SUSE, pyysi häntä Utahiin Oremin kaupunkiin Yhdysvallat keskustelemaan omasta työpöytä-Linuxistaan, mihin Torvalds suostui sillä ehdolla, että he maksaisivat hänelle matkan myös San Franciscoon. Myöhemmin Intel tarjosi Torvaldsille harjoittelijan paikkaa puoleksi vuodeksi Portland (Oregon)iin, Oregoniin, mutta perui tarjouksensa.
Vuonna 1996 käyttöjärjestelmälle alettiin kysellä logoa. Torvalds halusi sympaattisen maskotin, jota oli mahdollista muunnella eri tavoin, toisin kuin abstrakteja logoja. Hän oli ihastunut pingviineihin käydessään Samba (ohjelmisto) kehittäjän Andrew Tridgellin kanssa eläintarhassa Canberrassa vuonna 1993. Tuolloin pieni sinipingviini oli purrut häntä käteen. Torvalds halusi maskotiksi hieman tukevan ja tyytyväisen näköisen pingviinin. Linuxille järjestettiin logokilpailuja, ja valituksi tuli ohjelmoija Larry Ewingin GIMP-kuvankäsittelyohjelmalla piirtämä Tux-pingviini, vaikkei se voittanut yhtäkään näistä kilpailuista.

Muutto Yhdysvaltoihin


Keväällä 1996 ruotsalainen hakkeri Peter Anvin, joka oli vuonna 1993 kerännyt internetissä rahat Torvaldsin tietokonevelan maksamiseksi, houkutteli Torvaldsia töihin salaperäiseen tietokoneyritykseen Transmetaan Piilaaksoon. Torvalds kävi työhaastattelussa, ja kun tieto siitä levisi, muutkin yritykset, kuten TeliaSonera, Digital Equipment Corporation ja Red Hat, tarjosivat hänelle työpaikkaa. Hän päätti kuitenkin mennä töihin Transmetalle, vaikka muut yritykset tarjosivat enemmän palkkaa. Hän oli kiinnostunut Transmetasta, jonka oli huhuttu suunnittelevan ohjelmoitavia suorittimia, eikä hän halunnut sitoutua yhteen tiettyyn Linux-yritykseen, koska olisi tällöin voinut joutua tekemään yrityksen haluamia ratkaisuja Linuxin kehityksessä. Tieto Torvaldsin uudesta työpaikasta ja siitä, että Tove oli raskaana, sai Linuxin kehittäjäyhteisön epäilemään, olisiko Torvaldsista enää jatkamaan ytimen kehittämistä.
Torvalds kirjoitti ''Linux, a portable operating system'' -nimisen pro gradu -työnsä Linuxin sovittamisesta eri suoritinarkkitehtuureille yhtenä viikonloppuna ja jätti sen tarkastettavaksi vain kahta päivää ennen hänen ja Toven ensimmäisen lapsen Patricia Mirandan (s. 5. joulukuuta 1996) syntymää. Opinnäytetyön tarkastanut professori Martti Tienari on kuvaillut työtä väitöskirja tasoiseksi, ja Torvalds saikin siitä laudaturin. Torvaldsin lopputyö palkittiin Tietojenkäsittelytieteen Seuran gradupalkinnolla.
22. tammikuuta 1997 Linus ja Tove menivät naimisiin maistraatissa, koska arvelivat Yhdysvaltojen viisumien saamisen olevan helpompaa avioparille. Häissä oli vain kolme vierasta: Toven vanhemmat ja Linuksen äiti. Torvaldsit saivat viisuminsa ja lähtivät kohti San Franciscoa 17. helmikuuta.

Transmeta


Tiedosto:Linus Torvalds talking.jpeg
Transmeta todellakin suunnitteli vähävirtaisia suorittimia, jotka itse olivat yksinkertaisia, mutta joista tehtiin X86 monimutkaisilla ohjelmistoilla. Torvaldsin työnkuva liittyi jälkimmäisiin. Samalla hän kuitenkin työskenteli Linuxin parissa, myös työajallaan, sillä hänen PR-arvonsa oli yhtiölle vähintään yhtä tärkeä kuin hänen ohjelmointitaitonsa.
Torvaldsien toinen lapsi Daniela Yolanda syntyi 16. huhtikuuta 1998. Samana vuonna Linus sai kutsun Itsenäisyyspäivän vastaanotto, ja Torvaldsit valittiin Yleisradion äänestyksessä juhlien mielenkiintoisimmaksi pariksi.
Linux-yhtiö Red Hat oli vuonna 1997 antanut Torvaldsille optioita, ja yhtiön listauduttua New Yorkin pörssi 11. elokuuta 1999 hänen optioidensa arvo oli parhaimmillaan yli viisi miljoonaa dollaria. Torvalds joutui kuitenkin odottamaan puoli vuotta ennen kuin pystyi lunastamaan optiot. Hän oli saanut osakkeita ja optioita myös SourceForge, Inc. -yhtiöltä, jonka listautuminen 9. joulukuuta 1999 oli vieläkin menestyksekkäämpi. Yhteensä hän ansaitsi optioilla noin 20 miljoonaa dollaria.
Kesällä 1999 toimittaja Scott Berinato kirjoitti PC Week -lehteen artikkelin ”Is the Linux revolution over?”, jossa hän kertoi, että kun Torvalds oli aiemmin vastannut omaan puhelimeensa ja keskustellut toimittajien kanssa kärsivällisesti, nykyään hänelle pystyi korkeintaan lähettämään faksin, jonka Berinato ei uskonut edes päätyvän hänen pöydälleen. Berinato epäili Linux-ilmiön muuttuneen vallankumouksellisesta sovinnaiseksi ja ehdotti, että Torvalds vetäytyisi asemastaan käyttöjärjestelmän kehityksen johtajana. Artikkeli herätti runsaasti keskustelua, pääosin Torvaldsin puolesta. Torvalds vastasi, ettei hän koskaan ole ollutkaan tahallaan muita paremmin tavoitettavissa eikä tavoitettavuus ole mitenkään osa avointa kehittämismallia.
Tukholman yliopisto myönsi Torvaldsille kunniatohtorin arvon syyskuun lopussa 1999. Hänestä tuli siten Ruotsin akateemisen maailman nuorin kunniatohtori. Seuraavana kesänä myös Helsingin yliopisto myönsi hänelle saman arvon. Torvalds ei ole sukunsa ainoa kunniatohtori, sillä Åbo Akademi promovoi vuonna 1978 hänen molemmat isoisänsä, Leo Törnqvistin ja Ole Torvaldsin sekä vuonna 2002 Ole Torvaldsin vaimon Meta Torvaldsin.
20. marraskuuta 2000 syntyi perheen kolmas lapsi, Celeste Amanda.
Vuonna 2001 julkaistiin Torvaldsin omaelämäkerta ''Just for fun'', jonka tämä oli kirjoittanut yhdessä toimittaja David Diamondin kanssa. Kirja kertoo paitsi Torvaldsin elämästä, myös Linuxin synnystä ja kehityksestä, sekä ilmiöistä avoimen lähdekoodin yhteisön ympärillä. Lisäksi Torvalds yrittää hälventää mielikuvaa itsestään ”pyyteettömänä munkkina”.

Linux Foundation


Vuonna 2003 Torvalds irtisanoutui Transmetalta ja alkoi työskennellä kokopäiväisesti Linux-ytimen parissa Open Source Development Labsin palkkaamana. Seuraavana vuonna perhe muutti Portlandiin, Oregoniin, lähemmäksi Linuksen työpaikkaa. Tammikuussa 2007 OSDL yhdistyi Free Standards Groupin kanssa muodostaen Linux Foundationin, josta tuli siis Torvaldsin uusi työnantaja.

Git


Kun BitMover lakkautti vuonna 2005 BitKeeper-versionhallintajärjestelmänsä ilmaisversion, Torvalds koodasi Linux-ytimen kehittämistä varten oman hajautetun versionhallinnan (DVCS) järjestelmänsä nimeltään ''Git''. Vuoteen 2009 mennessä Gitistä on tullut erityisesti avoimen ohjelmistokehityksen yhteisössä yksi käytetyimmistä versionhallintatyökaluista. Gitin ympärille on muodostunut vahva yhteisö, joka kehittää sitä aktiivisesti. Projektista on päävastuussa Junio Hamano.

Linuxin ylin auktoriteetti


Nykyään Torvalds ei itse juuri kirjoita koodia Linux-ytimeen. Sen sijaan hän toimii pääasiassa kommunikaatiokanavana kehittäjien välillä. Hän päättää kuitenkin ytimen kehityksen suurista linjoista. Se ei tarkoita, että kehittäjäyhteisö olisi hänen armoillaan, vaan Torvalds on johtaja vain, koska hän on osoittautunut luottamuksen arvoiseksi. Jos hän joskus menettäisi muiden kehittäjien luottamuksen, voisi yhteisö vain ottaa Linuxin lähdekoodin ja kehittää siitä oman version. Avoin lähdekoodi -vaikuttaja Eric S. Raymond on artikkelissaan Homesteading the Noosphere nimittänyt tällaista johtamistapaa ”valistuneeksi itsevaltiudeksi”.

Johtamistyyli


Torvalds korostaa, ettei tehtäviä tule aktiivisesti jakaa, vaan lähtökohtana tulee olla ohjelmoijan oma kiinnostus aiheeseen. Hän soveltaa samaa periaatetta myös itseensä: hän on jättänyt muiden vastuulle Linux sellaiset osat, jotka eivät häntä kiinnosta, kuten esimerkiksi käyttöliittymän.
Lokakuussa 2004 Torvalds lisäsi Linuxin lähdekoodiin dokumentin johtamistyylistään. Siinä hän väittää, että menestyksekäs tapa johtaa on olla johtamatta eli tekemättä päätöksiä. Sen sijaan alaisten tulisi tehdä suuret, peruuttamattomat päätökset, sillä he tuntevat yksityiskohdat paremmin. Mikäli johtaja kuitenkin joutuu tekemään päätöksen, tulee hänen tehdä selväksi, ettei hän ole asiasta varma, ja päätös voi hyvinkin olla huono. Jos päätös myöhemmin osoittautuu huonoksi, sen voi perua ja sanoa olevansa idiootti. Jos taas pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, esimerkiksi koodinpätkä tai ajuri, kannattaa Torvaldsin mukaan kokeilla molempia: Alaiset kyllä huomaavat aikanaan, kumpi toimii paremmin.

Erimielisyyksiä


Syyskuussa 1998 Linux Kernel -postituslista käytiin keskustelu, joka lähes johti ytimen kehityksen haarautumiseen. Tuolloin Torvalds tarkisti henkilökohtaisesti kaiken Linuxiin lisättävän koodin, mutta muutostiedosto tuli enemmän kuin hän pystyi käsittelemään, joten hän yksinkertaisesti poisti ne korjaukset, joita hän ei ehtinyt tarkistaa. Muutamat hakkerit kuitenkin ylläpitivät Linuxista omaa kehitysversiotaan. Siihen oltiin sisällytetty monia korjauksia, jotka eivät vielä olleet päässeet viralliseen versioon, mutta myös paljon ominaisuuksia, joita Torvalds ei aikonut ottaa mukaan Linuxin seuraavaan vakaaseen versioon. Tilanne kärjistyi, kun Torvalds ilmoitti siitä postituslistalla.
Hakkeri Larry McVoy esitti ongelman ratkaisuksi tähdenmuotoista kehitysprosessia, jolloin koodi kulkisi Torvaldsille luottohakkereiden, niin sanottujen luutnanttien, kautta. Käytännössä kehitysjärjestelmä jo toimi tähän tapaan, mutta McVoyn mukaan tarvittiin kokonaan uusi ohjelmiston versionhallinta. McVoy alkoi kehittää BitKeeper-versionhallintajärjestelmää, joka otettiin käyttöön kuitenkin vasta helmikuussa 2002. Torvaldsin mukaan Linuxin kehitysprosessi nopeutui ohjelman ansiosta kaksinkertaiseksi. BitKeeper ei ollut avointa lähdekoodia, mutta avoimen lähdekoodin kehittäjät saivat käyttää sitä ilmaiseksi. Vuonna 2005 McVoyn yritys kuitenkin poisti ohjelmiston ilmaisen version markkinoilta, kun Linux-kehittäjät olivat yrittäneet kehittää omaa versionhallintaohjelmistoaan BitKeeperin pohjalta. Torvalds alkoi kehittää omaa avointa Git-versionhallintajärjestelmäänsä huhtikuussa 2005, ja Linux siirtyi käyttämään ohjelmistoa jo kahden kuukauden kuluttua.
Vuonna 2005 Torvalds kehotti avoimesti Linux-käyttäjiä käyttämään GNOME-työpöytäympäristön sijaan KDE, koska hänen mukaansa GNOME aliarvioi käyttäjiään ja pyrkii helppokäyttöisyyteen toimivuuden kustannuksella. Kiistan alkuperäinen syy oli hiiren kakkospainike, jonka toimintoja ei GNOMEssa voinut muuttaa. Torvalds kirjoitti lopulta itse koodin, jonka avulla hän sai napin toimimaan, kuten halusi.

Ajatuksia tekijänoikeuksista


Linux (ydin) on lisenssi Richard Stallmanin kehittämällä GNU GPL -lisenssillä, joka takaa käyttäjälle oikeuden kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmaa ja sen lähdekoodia vapaasti, kunhan myös sitä tai sen muunnosta eteenpäin jaettaessa käytetään GPL-lisenssiä. Tämän vuoksi Torvaldsia on joskus pidetty mediassa suurena altruismi.
Tiedosto:Heckert GNU white.svg logo.]]
Alun perin Torvalds levitti Linuxia omalla lisenssillään, jossa kiellettiin ohjelman myyminen kokonaan sekä vaadittiin, että jos ohjelmaa muokkasi, oli sen lähdekoodi jaettava. Tällä hän halusi toisaalta estää sen, että joku alkaisi myydä Linuxia omanaan ja toisaalta nähdä, miten muut olivat muokanneet hänen ohjelmaansa. Linuxia sai kuitenkin kopioida vapaasti: Hakkereilla oli tuolloin tapana jakaa ohjelmia keskenään, ja Torvaldsin motiivina oli myös saada tunnustusta vertaisiltaan, muilta käyttöjärjestelmistä kiinnostuneilta ohjelmoijilta. Kun Linux sai mainetta, alkoi Torvaldsille tulla kyselyjä, voisivatko käyttäjät pyytää korvausta tuttavilleen kopioimistaan Linux-levykkeistä. Lopulta versioon 0.12 hän vaihtoi lisenssiksi GPL:n. Tällöin käyttöjärjestelmä oli jo niin tunnettu, ettei vaaraa omimisesta ollut. Lisäksi Torvalds oli käyttänyt käyttöjärjestelmässään useita GNU-projektin ohjelmia.
Alkuvuodesta 2006 Torvalds kertoi vastustavansa GPL-lisenssin kolmatta versiota ja ilmoitti, ettei Linux-ydin siirry käyttämään sitä. Hän arvosteli lisenssin uutta tiukkaa linjaa ohjelmistopatentteihin ja etenkin käyttöoikeuksien hallinta. Kesällä 2007 Torvalds kuitenkin kertoi olevansa paljon tyytyväisempi kolmosversion uusimpiin luonnoksiin, mutta pitävänsä GPLv2:a edelleen parempana lisenssinä.
Torvalds kannattaa tekijänoikeus teos luojan oikeutena päättää, mitä hän luomukselleen tekee, mutta toisin kuin monet GPL-fanit, Torvalds ei tahdo kaikkia ohjelmistoja levitettävän GPL:n alaisina. Tekijänoikeudessa on hänen mukaansa kuitenkin varsinkin digitaalisen informaation kohdalla ongelma, lisenssien myyminen. Siten tekijänoikeuden haltija voi myydä oikeuksia käyttää teostaan menettämättä itse mitään. Jos tekijä vielä lisenssissä sanoutuu irti teoksensa mahdollisista vioista, kulutus on täysin vailla suojaa. Lisäksi tekijänoikeuden ongelmana on oikeuden haltijan mahdollisuus estää muiden hänen teostaan muistuttavien (eikä pelkästään siihen perustuvien) teosten luominen; näin suojaa vaille jäävät myös muut taiteilijat, keksijät tai ohjelmoijat. GPL kuitenkin poistaa nämä ongelmat, koska sillä lisensoitujen ohjelmien lähdekoodi tulee olla aina saatavilla, ja sitä voi muokata vapaasti.
Patentti Torvalds vastustaa jyrkästi. Patentointiin saati patenttioikeudenkäynteihin on hänen mukaansa vain harvalla yksityishenkilöillä varaa, ja patentit ovatkin suuryritysten aseita kilpailussa muita yrityksiä vastaan. 21. syyskuuta 2003 Torvalds ja toinen Linux-ytimen kehittäjä walesilainen Alan Cox lähettivät Euroopan parlamentin jäsen avoimen kirjeen, jossa he vetosivat ehdotettua ohjelmistopatenttidirektiiviä vastaan.
Torvalds omistaa Linux-tavaramerkki ja valvoo sen käyttöä Linux Mark Institute -järjestön kautta. Tavaramerkki päätyi Torvaldsin haltuun vuonna 1996 käydyn kiistan jälkeen. Silloin bostonilainen William R. Della Croce Jr. vaati kaupallisilta Linux-yrityksiltä korvauksia, koska hän oli rekisteröinyt tavaramerkin nimiinsä vuonna 1995. Yritykset lähettivät Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolle mitätöintivaatimuksen. Lopulta juttu sovittiin, ja Della Croce luovutti tavaramerkin Torvaldsille vuonna 1997, vaikka tämä olikin haluton ottamaan tavaramerkkiä omistukseensa.

Linuksen laki


Syksyllä 1998 Torvalds sai kutsun puhumaan Kalifornian yliopisto, Berkeley Tietoyhteiskunta käsittelevään tilaisuuteen, ja koska tilaisuuden muut osanottajat olivat filosofeja, jotka puhuivat teknologiasta, Torvalds halusi olla teknologi, joka puhui filosofiaa. Tavalliseen tapaansa puhettaan edellisenä iltana valmistellessaan Torvalds kehitti ''Linuksen laiksi'' kutsumansa teorian, joka hänen mukaansa selittää ihmisen perusmotiiveja ja yhteiskunta kehittymistä.
Linuksen laki selittää yhteiskunnan kehittymistä kolmen perusvaikuttimen avulla, jotka ovat:
:1. eloonjääminen
:2. sosiaaliset suhteet
:3. viihde
Eloonjääminen on perusmotiivi, johon kahta muuta tulee verrata. Sosiaalisuus on eloonjäämisviettiä korkeampi motiivi, koska ihminen on valmis kuolemaan esimerkiksi rakastettunsa, kotimaansa tai muun yhteisönsä puolesta. Korkein motiivi on viihde (jolla Torvalds tarkoittaa kaikkea sellaista, mihin ihminen suhtautuu innostuneesti, ei esimerkiksi pelkästään viihdettä median välityksellä. Filosofi Pekka Himanen käyttääkin kirjassaan ''Hakkerietiikka ja informaatioajan henki'' samassa merkityksessä yksiselitteisempää termiä ”intohimo”.), koska ihmiset vaarantavat usein henkensä halutessaan pitää hauskaa.
Torvaldsin mukaan nämä motiivit ilmenevät kaikkialla elämässä, myös muiden kuin ihmisten keskuudessa, ja juuri edellä mainitussa järjestyksessä. Yhteiskunnan kehittyminen on sen jäsenten motiivien muuttumista alemmista ylimpiin.
Torvaldsin mukaan ruuasta, seksistä ja sodasta, alun perin eloonjäämisen välineistä, on yhteiskunnassamme aluksi tullut sosiaalisen elämän osa-alueita ja lopulta huvin lähteitä. Teknologian osalta sen sijaan olemme vielä vaiheessa, jossa sitä käytetään pääosin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lopulta teknologiakin valjastuu kokonaan viihteen tarkoituksiin. Teoriansa avulla Torvalds korostaa, että teknologia ei ohjaa yhteiskuntaa, vaan yhteiskunnan muodostavien ihmisten tarpeet ohjaavat teknologiaa.
Linuksen laki selittää myös hakkerien motiiveja ohjelmointiin ja Linuksen motiiveja kehittää Linuxia: vaikka taustalla on pyrkimys eloonjäämiseen taloudellisten intressien muodossa, tärkeämpiä vaikuttimia ovat kuitenkin halu saada arvostusta vertaisiltaan ja varsinkin ohjelmoinnista itsestään nauttiminen, hauskanpito.
Linuksen laki muistuttaa paljon psykologi Abraham Maslow kehittämää Maslow'n tarvehierarkia ja vielä enemmän Clayton Alderferin Maslow’n teorian pohjalta kehittämää ERG-teoriaa (, ).
Eric S. Raymond käyttää nimeä ''Linuksen laki'' artikkelissaan The Cathedral and the Bazaar esiintyvästä lauseesta: ”Kun on tarpeeksi silmiä, kaikki ohjelmointivirhe häviävät.” Tämän mukaan ohjelmistojen avoin kehittämismalli tuottaa laadukkaita ohjelmia, koska kaikki käyttäjät toimivat samalla testaajina.

Palkintoja ja tunnustuksia


Vuonna 1994 löydetty asteroidi 9885 Linux sai nimensä Torvaldsin kehittämältä käyttöjärjestelmäytimeltä. Vuonna 1996 löydetty asteroidi 9793 Torvalds nimettiin Torvaldsin itsensä mukaan.
Nokia Säätiön tunnustuspalkinto vuonna 1997.
Electronic Frontier Foundation EFF Pioneer Award -palkinto yhdessä Richard Stallmanin ja Barbara Simmonsin kanssa vuonna 1998.
Prix Ars Electronican Golden Nica -palkinto vuonna 1999.
Tukholman yliopiston kunniatohtorin arvonimi vuonna 1999.
Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvonimi vuonna 2000.
British Computer Societyn Lovelace Medal -palkinto vuonna 2000.
Valitut Palat Vuoden eurooppalainen vuonna 2000. Palkintošekin hän lahjoitti EFF.
Kuudestoista sija Suuret suomalaiset -äänestyksessä vuonna 2004.
Yksi Time-lehden vuonna 2006 valitsemasta kuudestakymmenestä maailmaa muuttaneesta sankarista.
Anders Chydenius -säätiön Chydenius-mitali ”tunnustuksena kansainvälisistä ansioista avoimuuden hyväksi” joulukuussa 2007.
Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta kutsui Torvaldsin kunnia-alumniksi ja nimesi luentosalin hänen mukaansa vuonna 2011.
Tekniikan Akatemia -säätiön Millennium-teknologiapalkinto yhdessä Shinya Yamanakan kanssa vuonna 2012.

Lähteet


Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.cs.helsinki.fi/u/torvalds/ Torvaldsin kotisivu
http://torvalds-family.blogspot.com/ Torvaldsin blogi
http://catb.org/~esr/faqs/linus/ The Rampantly Unofficial Linus Torvalds FAQ
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=&a=4952 YLE Elävä arkisto – Linus Torvalds (video 1998)
Luokka:Amerikansuomalaiset henkilöt
Luokka:Linux
Luokka:Suomalaiset ohjelmoijat
Luokka:Vuonna 1969 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
af:Linus Torvalds
ar:لينوس تورفالدس
an:Linus Torvalds
ast:Linus Torvalds
az:Linus Torvalds
id:Linus Torvalds
ms:Linus Torvalds
bn:লিনুস তোরভাল্দ্‌স
zh-min-nan:Linus Torvalds
jv:Linus Torvalds
be:Лінус Торвальдс
be-x-old:Лінус Торвальдс
bar:Linus Torvalds
bs:Linus Torvalds
br:Linus Torvalds
bg:Линус Торвалдс
ca:Linus Torvalds
cs:Linus Torvalds
da:Linus Torvalds
de:Linus Torvalds
et:Linus Torvalds
el:Λίνους Τόρβαλντς
en:Linus Torvalds
es:Linus Torvalds
eo:Linus Torvalds
eu:Linus Torvalds
fa:لینوس توروالدز
fr:Linus Torvalds
fy:Linus Torvalds
ga:Linus Torvalds
gd:Linus Torvalds
gl:Linus Torvalds
ki:Linus Torvalds
ko:리누스 토르발스
hi:लीनुस तूरवाल्द्स
hr:Linus Torvalds
ia:Linus Torvalds
is:Linus Torvalds
it:Linus Torvalds
he:לינוס טורבאלדס
kn:ಲೈನಸ್ ಟೋರ್ವಾಲ್ಡ್ಸ್
ka:ლინუს ტორვალდსი
ht:Linus Torvalds
ku:Linus Torvalds
lad:Linus Torvalds
la:Linus Torvalds
lv:Linuss Torvaldss
lb:Linus Torvalds
lt:Linus Torvalds
li:Linus Torvalds
lmo:Linus Torvalds
hu:Linus Torvalds
mk:Линус Торвалдс
ml:ലിനസ്‌ ബെനഡിക്റ്റ്‌ ടോർവാൾഡ്സ്‌
mr:लीनस तोरवाल्ड्स
nl:Linus Torvalds
ja:リーナス・トーバルズ
no:Linus Torvalds
nn:Linus Torvalds
oc:Linus Torvalds
or:ଲିନସ ଟରୱାଲଡସ
nds:Linus Torvalds
pl:Linus Torvalds
pt:Linus Torvalds
ro:Linus Torvalds
ru:Торвальдс, Линус
sah:Линус Торвальдс
sa:लाइनस टोर्वाल्ड्स
sc:Linus Torvalds
sq:Linus Torvalds
scn:Linus Torvalds
si:ලිනස් ටොවල්ඩ්ස්
simple:Linus Torvalds
sk:Linus Torvalds
sl:Linus Torvalds
szl:Linus Torvalds
ckb:لینوس تورڤالدس
sr:Линус Торвалдс
sh:Linus Torvalds
sv:Linus Torvalds
tl:Linus Torvalds
ta:லினசு டோர்வால்டுசு
te:లినస్ టోర్వాల్డ్స్
th:ลินุส โตร์วัลดส์
vi:Linus Torvalds
tg:Линус Торвалдс
tr:Linus Torvalds
uk:Лінус Торвальдс
ur:لینس ٹورویلڈس
war:Linus Torvalds
yi:לינוס טארוואלדס
zh:林纳斯·托瓦兹

Luettelo Yhdysvaltain presidenteistä


Tämä on luettelo Yhdysvaltain presidenteistä. Luetteloon on otettu ne henkilöt, jotka vannoivat Yhdysvaltain presidentti valan sen jälkeen kun Yhdysvaltain perustuslaki ratifioitiin vuonna 1789. Yhdysvaltain johtajista ennen ratifiointia katso siirtokuntien kongressin presidentti. Tähän luetteloon ei ole otettu perustuslain Yhdysvaltain perustuslain 25. lisäys mukaan toimea hoitaneita väliaikaisia presidenttejä.
Yhdysvaltain presidentti on Yhdysvaltain valtionpäämies ja hallituksen johtaja (vrt. pääministeri), korkein liittovaltion toimeenpaneva viranomainen sekä asevoimien ylipäällikkö. Presidentti valitaan neljän vuoden välein kansanäänestyksellä. Vuodesta 1951 alkaen presidentin toimikausien maksimimäärä rajoitettiin kahteen kauteen.
Viimeiset numerot osoittavat kausia, joiden ajan presidentti oli vallassa. Esimerkiksi George Washington oli toimessaan kaksi perättäistä kautta ja hänet lasketaan ensimmäiseksi presidentiksi (ei ensimmäiseksi ja toiseksi). Gerald Ford nousi presidentiksi sen jälkeen, kun Richard Nixon oli eronnut, ja toimi presidenttinä loput Nixonin toisesta kaudesta. Grover Cleveland taas oli virassa kaksi kautta, jotka eivät olleet peräkkäisiä, joten hänet lasketaan sekä 22. että 24. presidentiksi. Sen vuoksi luettelossa on 44 "presidenttiyttä" mutta vain 43 henkilöä.

Presidentit


<sup>1</sup> = Kuoli virassaan luonnollisista syistä</br>
<sup>2</sup> = Erosi</br>
<sup>3</sup> = Entinen demokraatti, joka pyrki varapresidentiksi Whig-puolueen ehdokkaana. Riiteli puolueen johtajien kanssa ja erotettiin vuonna 1841.</br>
<sup>4</sup> = Murhattiin</br>
<sup>5</sup> = Abraham Lincoln ja Andrew Johnson olivat republikaani ja demokraatti, jotka pyrkivät virkoihinsa kansallisen unionipuolueen ehdokkaina vuonna 1864.</br>

Lähteet


Viitteet


<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='satakuusikymmentäyhdeksän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='satakuusikymmentäviisi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='satakuusikymmentäyksi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='sataviisikymmentäseitsemän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='sataviisikymmentäkolme'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='sataneljäkymmentäyhdeksän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='sataneljäkymmentäviisi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='sataneljäkymmentäyksi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='satakolmekymmentäseitsemän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='satakolmekymmentäkolme'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='satakaksikymmentäyhdeksän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='satakaksikymmentäviisi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='satakaksikymmentäyksi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='sataseitsemäntoista'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='satakolmetoista'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='satayhdeksän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='sataviisi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='satayksi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='yhdeksänkymmentäseitsemän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='yhdeksänkymmentäkolme'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kahdeksankymmentäyhdeksän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kahdeksankymmentäviisi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kahdeksankymmentäyksi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='seitsemänkymmentäseitsemän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='seitsemänkymmentäkolme'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kuusikymmentäyhdeksän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kuusikymmentäviisi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kuusikymmentäyksi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='viisikymmentäseitsemän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='viisikymmentäkolme'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='neljäkymmentäyhdeksän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='neljäkymmentäviisi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='neljäkymmentäyksi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kolmekymmentäseitsemän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kolmekymmentäkolme'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kaksikymmentäyhdeksän'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kaksikymmentäviisi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kaksikymmentäyksi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='seitsemäntoista'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kolmetoista'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
<ref name='kuusi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}
</ref>
<ref name='kaksi'>}}<br>
}}<br>
}}<br>
}}</ref>
}}

Katso myös


Luettelo Yhdysvaltain presidenteistä eliniän mukaan

Aiheesta muualla


http://www.allpresidents.org/ Hauenstein Center for Presidential Studies
http://www.americanheritage.com/people/presidents/ Detailed Quick Facts on All U.S. Presidents
http://www.theusaonline.com/presidents/index.htm All Presidents of the United States
http://elections.lib.tufts.edu/aas_portal/index.xq A New Nation Votes: American Election Returns 1787-1825
Luokka:Luettelot yhdysvaltalaisista poliitikoista
Luokka:Yhdysvaltain presidentit
af:Lys van Presidente van die Verenigde State
am:የአሜሪካ ፕሬዝዳንቶች ዝርዝር
ar:ملحق:قائمة رؤساء الولايات المتحدة الأمريكية
frp:Lista des prèsidents des Ètats-Unis d’Amèrica
ast:Presidentes de los Estaos Xuníos d'América
az:ABŞ prezidentlərinin siyahısı
ms:Senarai Presiden Amerika Syarikat
bm:USA Jamanakuntigiw
bn:মার্কিন যুক্তরাষ্ট্রের রাষ্ট্রপতিদের তালিকা
jv:Dhaptar Présidhèn Amérika Sarékat
be:Спіс прэзідэнтаў ЗША
bcl:Lista nin mga Presidente kan Estados Unidos
bs:Spisak predsjednika Sjedinjenih Američkih Država
bg:Списък на президентите на САЩ
ca:Llista de presidents dels Estats Units
cv:АПШ президенчĕсен ят-йышĕ
cs:Seznam prezidentů Spojených států amerických
de:Liste der Präsidenten der Vereinigten Staaten
et:Ameerika Ühendriikide presidentide ja asepresidentide loend
el:Κατάλογος Προέδρων των Ηνωμένων Πολιτειών
en:List of Presidents of the United States
es:Anexo:Presidentes de los Estados Unidos
eo:Listo de prezidantoj de Usono
eu:Ameriketako Estatu Batuetako presidenteen zerrenda
fa:فهرست رئیس‌جمهورهای ایالات متحده آمریکا
fo:Lista yvir forsetarnar í Sambandsríki Amerika
fr:Liste des présidents des États-Unis
fy:List fan Amerikaanske presidinten
ko:미국의 대통령 목록
hy:ԱՄՆ-ի նախագահների ցանկ
hi:संयुक्त राज्य अमेरिका के राष्ट्रपतियों की सूची
hr:Dodatak:Popis predsjednika Sjedinjenih Američkih Država
io:Listo di prezidisti di Usa
ilo:Listaan dagiti Presidente iti Estados Unidos
ia:Lista de presidentes del Statos Unite de America
is:Listi yfir forseta Bandaríkjanna
it:Lista dei Presidenti degli Stati Uniti d'America
he:נשיא ארצות הברית#רשימת הנשיאים
kn:ಅಮೇರಿಕ ಸಂಯುಕ್ತ ಸಂಸ್ಥಾನದ ರಾಷ್ಟ್ರಪತಿಗಳ ಪಟ್ಟಿ
ka:აშშ-ის პრეზიდენტების სია
kk:АҚШ президенттерінің тізімі
kw:Lywydhyon a'n Statys Unys Amerika
rw:Abaperezida ba Leta Zunze Ubumwe z’Amerika
mrj:АУШ президентвлӓ
sw:Orodha ya Marais wa Marekani
la:Index Praesidum Civitatum Foederatarum Americae
lv:ASV prezidentu uzskaitījums
lb:Lëscht vun de Presidente vun den USA
lt:Sąrašas:JAV prezidentai
li:Presidente van de VS
jbo:liste be lo merja'a
hu:Az Amerikai Egyesült Államok elnökeinek listája
mk:Список на претседатели на Соединетите Американски Држави
xmf:ააშ-იშ პრეზიდენტეფიშ ერკებული
arz:لستة رؤسا امريكا
mzn:متحده ایالات رییس‌جمهورون
nl:Lijst van presidenten van de Verenigde Staten
nds-nl:Lieste van presidenten van de Vereanegde Stoaten
ja:歴代アメリカ合衆国大統領の一覧
no:Liste over USAs presidenter
nn:Presidentar i USA
oc:Lista dels presidents dels Estats Units d'America
nds:List van de Präsidenten van de USA
pl:Prezydenci Stanów Zjednoczonych
pt:Anexo:Lista de presidentes dos Estados Unidos
ksh:Öwersich met de Präsidente von de Vereenischte Staate von Amerika
ro:Lista președinților Statelor Unite ale Americii
ru:Список президентов США
sq:Lista e kryetarëve të Shteteve të Bashkuara
sk:Zoznam prezidentov USA
sl:Seznam predsednikov Združenih držav Amerike
ckb:پێرستی سەرۆک کۆمارەکانی ویلایەتە یەکگرتووەکان
sr:Списак председника Сједињених Америчких Држава
sh:Popis predsjednika SAD
sv:Lista över USA:s presidenter
ta:ஐக்கிய அமெரிக்கக் குடியரசுத் தலைவர்கள்
tt:АКШ президентлары исемлеге
th:รายนามประธานาธิบดีสหรัฐอเมริกา
vi:Danh sách Tổng thống Hoa Kỳ
chr:ᎠᎺᎵᎨ ᎤᏂᎬᏫᏳᎯ
tr:Amerika Birleşik Devletleri devlet başkanları listesi
uk:Список президентів США
war:Talaan hin mga Mangulo han Estados Unidos
yi:ליסטע פון פרעזידענטן פון די פאראייניגטע שטאטן
yo:Àtòjọ àwọn Ààrẹ orílẹ̀-èdè Amẹ́ríkà
zh-yue:美國總統一覽
zh:美国总统列表

Luettelo Suomen entisistä kunnista

Tämä on aakkosellinen luettelo kuntaliitosten tai nimenmuutosten yhteydessä tai muuten hävinneistä Suomi kunnista ja kaupungeista. Kunnan nimen jälkeen on Luettelo Suomen kaupungeista tai muu Luettelo Suomen kunnista, johon se liitettiin, tai muu selvennys. Luettelossa eivät ole mukana ne kuntaliitoksissa lakkautetut entiset kunnat, joiden seuraajana on samassa kuntaliitoksessa tai vain lyhyen erinimisyyden jälkeen muodostunut uusi samanniminen kunta. Katso myös luettelo Suomen entisistä kaupungeista, Kuntaliitos Suomessa#Kuntaliitokset vuodesta 1934 ja luettelo Suomen kuntamuutoksista. Suomen laittomista kunnista katso :Luokka:Suomen laittomat kunnat.
Siirry kirjaimeen → #A #B #C #D #E
#F #G #H #I #J #K #L #M
#N #O #P #Q #R #S #T #U
#V #W #X #Y #Z #Å #Ä #Ö
__NOTOC__

A


Kuva:Ahlainen.vaakuna.svg Ahlainen – liitetty Poriin 1972
Kuva:Aitolahti.vaakuna.svg Aitolahti – liitetty Tampereeseen 1966
Akaa (entinen kunta) – jaettu 1946 Toijalan, Kylmäkoski, Sääksmäki ja Viialan kesken, nimi otettu uudelleen käyttöön 1. tammikuuta 2007 Viialan ja Toijalan yhdistyessä Akaan kaupungiksi
Kuva:Alahärmä.vaakuna.svg Alahärmä – liitetty Kauhavaan 2009
Kuva:Alastaro.vaakuna.svg Alastaro – liitetty Loimaaseen 2009
Kuva:Alatornio.vaakuna.svg Alatornio – liitetty Tornioon 1973
Kuva:Alaveteli.vaakuna.svg Alaveteli – liitetty 1969 Kruunupyyhyn
Kuva:Angelniemi.vaakuna.svg Angelniemi – liitetty 1967 Halikkoon, joka 2009 liittyi Saloon
Kuva:Anjala.vaakuna.svg Anjala (kunta) – Anjalan ja Sippolan kunnat yhdistetty 1975 Anjalankoski kauppalaksi, joka 2009 liittyi Kouvolaan
Kuva:Anjalankoski.vaakuna.svg Anjalankoski – liitetty Kouvolaan 2009
Kuva:Coat of arms of Antrea.svg Antrea – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Anttola.vaakuna.svg Anttola – liitetty Mikkeliin 2001
Kuva:Artjärvi.vaakuna.svg Artjärvi – liitetty Orimattilaan 2011
Kuva:Askainen.vaakuna.svg Askainen – liitetty Maskuun 2009

B


Kuva:Bergö.vaakuna.svg Bergö – liitetty Maalahti 1975
Kuva:Björköby.vaakuna.svg Björköby – liitetty Mustasaari 1973
Kuva:Bromarv.vaakuna.svg Bromarv – liitetty pääosin Tenholaan ja eteläkulmalta Hankoon 1977, Tenhola liitetty edelleen Tammisaari 1993, joka Raaseporiin 2009

D


Degerby – liitetty 1946 Inkoo
Kuva:Dragsfjärd.vaakuna.svg Dragsfjärd – liitetty Kemiönsaari 2009

E


Kuva:Elimäki.vaakuna.svg Elimäki – liitetty Kouvolaan 2009
Kuva:Eno.vaakuna.svg Eno – liitetty Joensuuhun 2009
Kuva:Eräjärvi.vaakuna.svg Eräjärvi – liitetty 1973 Orivesi
Kuva:Pirkkala.vaakuna.svg Etelä-Pirkkala – Pirkkalan nimi 1922–1938

H


Haaga (kauppala) – liitetty 1946 Helsinkiin
Kuva:Haapasaari.vaakuna.svg Haapasaari (Kotka) – liitetty 1974 Kotka (kaupunki)
Kuva:Halikko vaakuna.svg Halikko – liitetty Saloon 2009
Kuva:Vaakuna harlu.png Harlu – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Hauho.vaakuna.svg Hauho – yhdistyi Hämeenlinnaan 2009
Kuva:Haukivuori.vaakuna.svg Haukivuori – liitetty 2007 Mikkeliin
Kuva:Heinjoki.jpg Heinjoki – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Heinolan.maalaiskunta.vaakuna.svg Heinolan maalaiskunta ja Heinola yhdistyivät Heinolaksi 1997
Kuva:Vantaa.vaakuna.svg Vantaa – vuodesta 1972 Vantaa
Kuva:Hiittinen.vaakuna.svg Hiittinen – liitetty 1969 Dragsfjärdiin, joka 2009 liitetty Kemiönsaari
Kuva:Hiitola.gif Hiitola – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Himanka.vaakuna.svg Himanka - liittyi Kalajoki kaupunkiin 2010
Kuva:Hinnerjoki.vaakuna.svg Hinnerjoki – liitetty 1970 Euraan
Kuva:Honkilahti.vaakuna.svg Honkilahti – liitetty 1970 Euraan
Kuva:Houtskari_vaakuna.svg Houtskari – liitetty Länsi-Turunmaahan (nyk. Parainen) 2009,
Huopalahti – liitetty Helsinkiin vuonna 1946.
Kuva:Hyvinkään mlk.vaakuna.svg Hyvinkään maalaiskunta – liitetty Hyvinkäähän vuonna 1969
Hämeenlinnan maalaiskunta – jaettu 1948 Hämeenlinnan, Renko ja Vanaja (kunta) kesken

I


Kuva:Iisalmen mlk.vaakuna.svg Iisalmen maalaiskunta – liitetty 1970 Iisalmi kaupunkiin
Kuva:Ikaalinen.vaakuna.svg Ikaalisten maalaiskunta ja Ikaalisten epäitsenäinen kauppala yhdistetty Ikaalisten kauppalaksi 1972
Impilahti – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Iniö.vaakuna.svg Iniö – liitetty Länsi-Turunmaahan (nyk. Parainen) 2009

J


Kuva:Jaakkima.gif Jaakkima – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Jaala.vaakuna.svg Jaala – liitetty Kouvolaan 2009
Kuva:Jepua.vaakuna.svg Jepua – lakkautettu 1975, liitetty Uusikaarlepyy
kuva:Johannes.gif Johannes (kunta) – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Joutseno.vaakuna.svg Joutseno – liitetty Lappeenrantaan 2009
Kuva:Jurva.vaakuna.svg Jurva – liitetty Kurikkaan 2009
Kuva:Jyväskylän mlk.vaakuna.svg Jyväskylän maalaiskunta – liitetty Jyväskylään 2009
Kuva:Jämsänkoski.vaakuna.svg Jämsänkoski – yhdistyi Jämsän kanssa 2009
Kuva:Jäppilä.vaakuna.svg Jäppilä – lakkautettu 2004, muodosti Pieksämäen maalaiskunta ja Virtasalmi kanssa Pieksänmaan, joka yhdistyi 2007 Pieksämäki kanssa
Kuva:Jaaski.gif Jääski – Luovutetut alueet Neuvostoliitto, loput liitetty Imatraan, Joutsenoon ja Ruokolahti 1948

K


Kuva:Kaarlela.vaakuna.svg Kaarlela – liitetty 1977 Kokkolan kaupunkiin
Kuva:Kajaanin mlk.vaakuna.svg Kajaanin maalaiskunta – liitetty 1977 Kajaanin kaupunkiin
Kuva:Kakskerta.vaakuna.svg Kakskerta – liitetty 1968 Turkuun
Kuva:Kalanti vaakuna.svg Kalanti (aikaisemmin Uusikirkko Tl) – liitetty Uusikaupunki 1993
Kuva:Kalvola.vaakuna.svg Kalvola – yhdistyi Hämeenlinnaan 2009
Kuva:Kangaslampi.vaakuna.svg Kangaslampi – liitetty Varkaus (kaupunki) 2005
Kuva:Kanneljarven vaakuna.gif Kanneljärvi – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Karhula.vaakuna.svg Karhula – liitetty 1977 Kotka (kaupunki)
Kuva:Karinainen.vaakuna.svg Karinainen – yhdistetty 2005 Pöytyän kanssa Pöytyän kunnaksi
Kuva:Karjaa.vaakuna.svg Karjaa – yhdistettiin Tammisaari ja Pohjan kanssa Raaseporin kaupungiksi 2009
Kuva:Karjaan mlk.vaakuna.svg Karjaan maalaiskunta – liitetty 1969 Karjaaseen
Kuva:Karjala.vaakuna.svg Karjala (kunta) – liitetty 1977 Mynämäki
Kuva:Karkku.vaakuna.svg Karkku (aikaisemmin Sastamala) – liitetty 1973 Vammalaan; Vammala yhdistyi 2009 Sastamalaksi
Kuva:Karttula.vaakuna.svg Karttula – liitetty Kuopioon 2011
Kuva:Karuna.vaakuna.svg Karuna – liitetty 1969 Sauvoon, Sandön alue Kemiöön
Kuva:Karunki.vaakuna.svg Karunki (Suomi) – liitetty Tornioon 1973
Kuva:Kaukola.gif Kaukola – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Kauvatsa.vaakuna.svg Kauvatsa – liitetty 1969 Kokemäki
Kuva:Keikyä.vaakuna.svg Keikyä – yhdistetty Kiikan kanssa Äetsäksi vuonna 1981; Äetsä yhdistyi 2009 Sastamalaksi
Kuva:Kemijärvi.vaakuna.svg Kemijärven maalaiskunta – yhdistetty Kemijärvi kanssa 1973
Kuva:Keminmaa.vaakuna.svg Keminmaa – nimi muutettiin Keminmaaksi vuonna 1979
Kuva:Kemiö.vaakuna.svg Kemiö – liitetty Kemiönsaari 2009
Kuva:Kestilä.vaakuna.svg Kestilä – liitetty Siikalatvaan 2009
Kuva:Kiihtelysvaara.vaakuna.svg Kiihtelysvaara – liitetty Joensuuhun 2005
Kuva:Kiikala.vaakuna.svg Kiikala – yhdistetty Saloon 2009
Kuva:Kiikka.vaakuna.svg Kiikka – yhdistetty Keikyän kanssa Äetsäksi vuonna 1981; Äetsä yhdistyi 2009 Sastamalaksi
Kirvu – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Kisko.vaakuna.svg Kisko – liitetty Saloon 2009
Kuva:Kiukainen.vaakuna.svg Kiukainen – liitetty Euraan 2009
Kuva:Coat of arms of Kivennapa.svg Kivennapa – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Kodisjoki.vaakuna.svg Kodisjoki – liitetty Rauman kaupunkiin 1. tammikuuta 2007
Kuva:Koijarvi.jpg Koijärvi – jaettu 1969 Forssan ja Urjalan kesken
Kuva:Koivisto.gif Koivisto (kauppala) – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Koivisto.gif Koiviston maalaiskunta – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Koivulahti.vaakuna.svg Koivulahti – liitetty Mustasaari 1973
Kuva:Kaarlela.vaakuna.svg Kaarlela – vuodesta 1927 Kaarlela
Kuva:Konginkangas.vaakuna.svg Konginkangas – liitetty Äänekoski 1993
Kuva:Korpilahti.vaakuna.svg Korpilahti – liitetty Jyväskylään 2009
Kuva:Korpiselän vaakuna.jpg Korpiselkä – Luovutetut alueet Neuvostoliitto, osa liitetty Tuupovaaraan 1946
Kuva:Korppoo.vaakuna.svg Korppoo – liitetty Länsi-Turunmaahan (nyk. Parainen) 2009
Kuva:Kortesjarvi.vaakuna.svg Kortesjärvi – liitetty Kauhavaan 2009
Kuva:Koskenpää.vaakuna.svg Koskenpää – liitetty Jämsänkoski 1969, joka yhdistyi 2009 Jämsään
Kuva:Hämeenkoski.vaakuna.svg Hämeenkoski – nimi muutettiin Hämeenkoski 1995
Kuva:Kuhmalahti.vaakuna.svg Kuhmalahti – liitetty Kangasalaan 2011
Kuva:Kuhmo.vaakuna.svg Kuhmo – vuodesta 1935 Kuhmo
Kuva:Kuivaniemi.vaakuna.svg Kuivaniemi – liitetty Ii 1. tammikuuta 2007
Kuva:Kullaa.vaakuna.svg Kullaa – liitetty 2005 Ulvilaan
Kulosaari – liitetty 1946 Helsinkiin
Kuva:Salla.vaakuna.svg Kuolajärvi – nimi muutettiin Sallaksi vuonna 1936
Kuolemajärvi – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Kuopion mlk.vaakuna.svg Kuopion maalaiskunta – liitetty Kuopioon (pääosa) ja Siilinjärvi 1969
Kuva:Kuorevesi.vaakuna.svg Kuorevesi – liitetty Jämsään 2001
Kuva:Kurkijoki.gif Kurkijoki – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Kuru.vaakuna.svg Kuru – liitetty Ylöjärvi 2009
Kuva:Kuusankoski.vaakuna.svg Kuusankoski – liitetty Kouvolaan 2009
Kuusisto – liitetty Kaarinaan 1946
Kuva:Kuusjoki.vaakuna.svg Kuusjoki – liitetty Saloon 2009
Kuva:Outokumpu.vaakuna.svg Kuusjärvi – nimetty uudelleen Outokumpu 1968
Kuva:Kylmäkoski.vaakuna.svg Kylmäkoski – liitetty Akaan kaupunkiin 2011
Kuva:Kymi.vaakuna.svg Kymi – liitetty 1977 Kotka (kaupunki)
Kyyrölä (Viipurin lääni) – liitetty Muolaaseen 1934
Käkisalmen mlk – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Kakisalmi.gif Käkisalmi – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Kälviä.vaakuna.svg Kälviä – liitetty Kokkola 2009

L


Kuva:Lahdenpohja.gif Lahdenpohja – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Lammi.vaakuna.svg Lammi – yhdistyi Hämeenlinnaan 2009
Kuva:Lappee.vaakuna.svg Lappee – liitetty 1967 Lappeenranta
Kuva:Lappi.vaakuna.svg Lappi (Rauma) – liitetty Raumaan 2009
Kuva:Lapväärtti.vaakuna.svg Lapväärtti – liitetty 1973 Kristiinankaupunki
Kuva:Lauritsala.vaakuna.svg Lauritsala – liitetty Lappeenrantaan 1967
kuva:Lavansaari.vaakuna.svg Lavansaari – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Lehtimäki.vaakuna.svg Lehtimäki – yhdistyi Alajärvi kanssa 2009
Kuva:Leivonmäki.vaakuna.svg Leivonmäki – yhdistyi Joutsaan 2008
Kuva:Lemun vaakuna.svg Lemu – liitetty Maskuun 2009
Kuva:Liljendal.vaakuna.svg Liljendal - muodosti uuden Loviisan kaupungin Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kanssa 2010
Kuva:Lohja.vaakuna.svg Lohjan kunta ja Lohja yhdistyivät Lohjaksi 1997
Lohjan mlk – vuodesta 1978 Lohjan kunta
Kuva:Lohtaja.vaakuna.svg Lohtaja – liitetty Kokkola 2009
Kuva:Loimaa.vaakuna.svg Loimaan kunta ja Loimaa yhdistyivät Loimaaksi 2005
Loimaan mlk – vuodesta 1978 Loimaan kunta
Kuva:Lokalahti vaakuna.svg Lokalahti – liitetty Uusikaupunki 1981
Kuva:Lumivaara.jpg Lumivaara – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Luopioinen.vaakuna.svg Luopioinen – liitetty Pälkäne kuntaan 1. tammikuuta 2007
kuva:Längelmäki.vaakuna.svg Längelmäki – jaettu Jämsän ja Orivesi kesken 1. tammikuuta 2007

M


Kuva:Maaria.vaakuna.svg Maaria – liitetty 1967 Turkuun
Kuva:Vöyri-Maksamaa.vaakuna.svg Maksamaa – yhdistetty Vöyrin kanssa Vöyri-Maksamaan kunnaksi 1. tammikuuta 2007
Kuva:Mellilä.vaakuna.svg Mellilä – liitetty Loimaaseen 2009
Kuva:Merimasku.vaakuna.svg Merimasku – liitetty Naantaliin 2009
Messukylä – liitetty Tampereeseen 1947
Kuva:Metsämaa.vaakuna.svg Metsämaa – liitetty 1976 Loimaan kuntaan, joka 2005 yhdistyi Loimaahan
Kuva:Metsäpirtti.gif Metsäpirtti – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Mynämäki.vaakuna.svg Mietoinen – liitetty Mynämäki kuntaan 1. tammikuuta 2007
Kuva:Mikkelin mlk.vaakuna.svg Mikkelin maalaiskunta – liitetty Mikkeliin 2001
Kuva:Mouhijärvi.vaakuna.svg Mouhijärvi – liitetty Sastamalaan 2009
Kuva:Munsala.vaakuna.svg Munsala – liitetty Uusikaarlepyy 1975
Kuva:Muolaa.jpg Muolaa – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Muurla.vaakuna.svg Muurla – liitetty Saloon 2009
Kuva:Muuruvesi.vaakuna.svg Muuruvesi – liitetty Juankoski 1971
Kuva:Mänttä.vaakuna.svg Mänttä – liitetty Vilppulan kanssa Mänttä-Vilppulaksi 2009

N


Kuva:Naantalin mlk.vaakuna.svg Naantalin maalaiskunta – liitetty Naantalin kaupunkiin 1964
Kuva:Nauvo.vaakuna.svg Nauvo – liitetty Länsi-Turunmaahan (nyk. Parainen) 2009
Kuva:Noormarkku.vaakuna.svg Noormarkku - liittyi Poriin 2010
Kuva:Nuijamaa.vaakuna.svg Nuijamaa – liitetty Lappeenranta kaupunkiin 1989
Kuva:Nummi-Pusula.vaakuna.svg Nummi (Nummi-Pusula) – yhdistetty 1981 Pusulan kanssa Nummi-Pusulaksi
Kuva:Nurmeksen mlk.vaakuna.svg Nurmeksen maalaiskunta liitetty 1973 Nurmes kauppalaan
Kuva:Nurmo.vaakuna.svg Nurmo – liitetty Seinäjoki 2009

O


Kuva:Oravainen.vaakuna.svg Oravainen – liitetty Vöyri-Maksamaan kanssa uudeksi Vöyrin kunnaksi 2011
Kuva:Oulujoki.vaakuna.svg Oulujoki (kunta) – liitetty 1965 pääosaltaan Ouluun ja muut osat Haukipudas, Kempeleeseen, Kiiminkiin, Oulunsaloon, Tyrnävään, Utajärvi ja Ylikiiminkiin
Oulunkylä – liitetty 1946 Helsinkiin

P


Kuva:Paattinen.vaakuna.svg Paattinen – liitetty 1973 Turkuun
Kuva:Paavola.vaakuna.svg Paavola (kunta) – yhdistetty 1973 Revonlahti kanssa Ruukki, joka 2007 yhdistettiin Siikajoki kanssa
Kuva:Parainen vaakuna.svg Parainen – yhdistyi Korppoon, Nauvon, Iniön ja Houtskarin kanssa Länsi-Turunmaan kaupungiksi 2009 (vuodesta 2012 alkaen Parainen)
Kuva:Paraisten mlk.vaakuna.svg Paraisten maalaiskunta – yhdistyi Parainen#Parainen kanssa 1967
Kuva:Pattijoki.vaakuna.svg Pattijoki – liitetty Raaheen 2003
Kuva:Pernaja.vaakuna.svg Pernaja - muodosti uuden Loviisan kaupungin Loviisan, Ruotsinpyhtään ja Liljendalin kanssa 2010
Kuva:Perniö.vaakuna.svg Perniö – liitetty Saloon 2009
Kuva:Pertteli.vaakuna.svg Pertteli – liitetty Saloon 2009
Kuva:Peräseinäjoki.vaakuna.svg Peräseinäjoki ja Seinäjoki yhdistyivät 2005 Seinäjoki kaupungiksi
Kuva:Petolahti.vaakuna.svg Petolahti – liitetty Maalahti 1973
Kuva:Petsamo.vaakuna.svg Petsamo – Luovutetut alueet Neuvostoliitto Jatkosota jälkeen
Kuva:Pieksämäki.vaakuna.old.svg Pieksämäki – Pieksämäki nimi vuosina 1930–1948
Kuva:Pieksämäki.vaakuna.svg Pieksämäen maalaiskunta – yhdistetty 2004 Jäppilän ja Virtasalmi kanssa Pieksänmaaksi
Kuva:Pieksämäki.vaakuna.svg Pieksänmaa – liitetty 1. tammikuuta 2007 Pieksämäen kaupunkiin
Pielisensuu – liitetty 1954 Joensuuhun
Kuva:Pielisjärvi.vaakuna.svg Pielisjärvi – liitetty 1973 Lieksaan
Kuva:Pietarsaaren mlk.vaakuna.svg Pedersören kunta – nimi muutettu Pedersöre 1989
Kuva:Pihlajavesi.vaakuna.svg Pihlajavesi (kunta) – liitetty 1969 Keuruuseen
Kuva:Piikkiö.vaakuna.svg Piikkiö – liitetty Kaarinaan 2009
Kuva:Piippola.vaakuna.svg Piippola – liitetty Siikalatvaan 2009
Kuva:Pirttikylä.vaakuna.svg Pirttikylä – liitetty 1973 Närpiöön
Kuva:Pohja.vaakuna.svg Pohja – yhdistettiin Tammisaari ja Karjaan kanssa Raaseporin kaupungiksi 2009
Kuva:Pohjaslahti.vaakuna.svg Pohjaslahti – liitetty 1973 Vilppulaan ja Virrat
Kuva:Nokia.vaakuna.svg Nokia (kaupunki) – Nokia (kaupunki) nimi vuoteen 1938
Kuva:Porin mlk.vaakuna.svg Porin maalaiskunta – liitetty Poriin 1967
Kuva:Porvoon mlk.vaakuna.svg Porvoon maalaiskunta ja Porvoo lakkautettiin ja perustettiin uusi kaupunki vanhalla nimellä Porvoo 1997
Kuva:Pulkkila.vaakuna.svg Pulkkila – liitetty Siikalatvaan 2009
Kuva:Purmo.vaakuna.svg Purmo – liitetty Pietarsaaren maalaiskuntaan (nyk. Pedersören kuntaan) 1977
Kuva:Pusula.vaakuna.svg Pusula – yhdistetty 1981 Nummi kanssa Nummi-Pusulaksi
Kuva:Pyhäjärvi.vaakuna.svg Pyhäjärvi (Oulun lääni) muuttui Pyhäsalmeksi 1993 ja taas Pyhäjärvi 1996
Kuva:Pyhäjärvi Ul.vaakuna.svg Pyhäjärvi Ul – liitetty 1969 Karkkilaan
Kuva:Pyhajarvi VL.jpg Pyhäjärvi Vpl – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Pyhämaa vaakuna.svg Pyhämaa – liitetty 1974 Uusikaupunki.
Kuva:Pyhäjärvi.vaakuna.svg Pyhäjärvi – Pyhäjärven väliaikainen nimi vuosina 1993–1996
Kuva:Pyhäselkä.vaakuna.svg Pyhäselkä – liitetty Joensuuhun 2009
Kuva:Pylkönmäki.vaakuna.svg Pylkönmäki – liitetty Saarijärvi 2009
Kuva:Palkjarvi.jpg Pälkjärvi – Luovutetut alueet Neuvostoliitto, osa liitetty Tohmajärvi 1946

R


Kuva:Raippaluoto.vaakuna.svg Raippaluoto – liitetty Mustasaari 1973
Kuva:Rantsila.vaakuna.svg Rantsila – liitetty Siikalatvaan 2009
Kuva:Rauman mlk.vaakuna.svg Rauman maalaiskunta – liitetty Raumaan 1993
Kuva:Rautio.vaakuna.svg Rautio – liitetty 1973 Kalajoki
Kuva:Rautu vaakuna.gif Rautu (Viipurin lääni) – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Renko.vaakuna.svg Renko – yhdistyi Hämeenlinnaan 2009
Kuva:Revonlahti.vaakuna.svg Revonlahti – yhdistetty 1973 Paavola (kunta) kanssa Ruukki, joka 2007 yhdistettiin Siikajoki
Kuva:Riistavesi.vaakuna.svg Riistavesi – liitetty 1973 Kuopioon
Kuva:Rovaniemi.vaakuna.svg Rovaniemen maalaiskunta – yhdistetty 2006 Rovaniemi kaupungin kanssa Rovaniemeksi
Kuva:Ruotsinpyhtää.vaakuna.svg Ruotsinpyhtää - muodosti uuden Loviisan kaupungin Loviisan, Pernajan ja Liljendalin kanssa 2010
Ruskeala – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Ruukki.svg Ruukki – liitetty Siikajoki kuntaan 1. tammikuuta 2007
Kuva:Rymättylä.vaakuna.svg Rymättylä – liitetty Naantaliin 2009
Kuva:Raisala.jpg Räisälä – Luovutetut alueet Neuvostoliitto

S


Kuva:Saari.vaakuna.svg Saari (kunta) – liitetty 2005 Parikkalan ja Uukuniemi kanssa Parikkalan kunnaksi
Kuva:Sahalahti.vaakuna.svg Sahalahti – liitetty 2005 Kangasalan kuntaan
Kuva:Sakkola.jpg Sakkola – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Coat of Arms of Salmi.svg Salmi (kunta) – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Salo.vaakuna.svg Salo – liitetty 2009 Salon kaupunkiin
Kuva:Saloinen.vaakuna.svg Saloinen – liitetty 1973 Raaheen – Saloinen oli "Salo" vuoteen 1913
Kuva:Sammatti.vaakuna.svg Sammatti – liitetty 2009 Lohjaan
Kuva:Karkku.vaakuna.svg Sastamala – Karkku vanha nimi – otettu uudelleen käyttöön 2009 Mouhijärvi, Vammalan ja Äetsän yhdistyttyä
Kuva:Savonranta.vaakuna.svg Savonranta – liitetty Savonlinnaan 2009
Kuva:Seinäjoen mlk.vaakuna.svg Seinäjoen maalaiskunta – liitetty 1959 Seinäjoki
Kuva:Seiskari.jpg Seiskari – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Siipyy.vaakuna.svg Siipyy – liitetty 1973 Kristiinankaupunkiin
Kuva:Simpele.vaakuna.svg Simpele – liitetty 1973 Rautjärvi
Kuva:Anjalankoski.vaakuna.svg Sippola – yhdistetty Anjala (kunta) kunnan kanssa 1975 Anjalankoski kauppalaksi; Anjalankoski liitetty 2009 Kouvolaan
Kuva:Snappertuna.vaakuna.svg Snappertuna – pääosa liitetty 1977 Tammisaari ja loput Karjaa; vuodesta 2009 Raaseporia
Soanlahti – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Somerniemi.vaakuna.svg Somerniemi – liitetty 1977 Someroon
Kuva:Sortavalan vaakuna.png Sortavala – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Sortavalan maalaiskunta – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Suistamo.jpg Suistamo – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Sulva.vaakuna.svg Sulva – mantereen puoleinen osa liitetty 1973 Mustasaari ja Sundom Vaasa kaupunkiin
Kuva:Sumiainen.vaakuna.svg Sumiainen – liitetty Äänekoski kaupunkiin 2007
Kuva:Suodenniemi.vaakuna.svg Suodenniemi – liitetty Vammalan kaupunkiin 1. tammikuuta 2007; vuodesta 2009 Sastamalaa
Kuva:Suojarvi.gif Suojärvi – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Äänekoski.vaakuna.svg Suolahti – liitetty Äänekoski kaupunkiin 2007
Kuva:Suomusjärvi.vaakuna.svg Suomusjärvi – liitetty Saloon 2009
Kuva:Suoniemi.vaakuna.svg Suoniemi – liitetty 1973 Nokia (kaupunki)an
Suursaari – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Säkkijärvi.jpg Säkkijärvi – Luovutetut alueet Neuvostoliitto, osia liitetty Miehikkälään ja Ylämaahan 1946
Kuva:Särkisalo.vaakuna.svg Särkisalo – liitetty Saloon 2009
Kuva:Vaala.vaakuna.svg Vaala – nykyisin Vaala
Kuva:Sayneinen vaakuna.svg Säyneinen – liitetty Juankoski 1971
Kuva:Säynätsalo.vaakuna.svg Säynätsalo – liitetty Jyväskylään 1993
Kuva:Sääksmäki.vaakuna.svg Sääksmäki – liitetty 1973 Valkeakoski
Kuva:Sääminki.vaakuna.svg Sääminki – pääosa liitetty 1973 Savonlinnaan ja loput Punkaharjuun

T


Kuva:Tammisaaren mlk.vaakuna.svg Tammisaaren maalaiskunta – liitetty Tammisaari 1977
Kuva:Tammisaari.vaakuna.svg Tammisaari – yhdistettiin Karjaan ja Pohjan kanssa Raaseporin kaupungiksi 2009
Kuva:Teerijärvi.vaakuna.svg Teerijärvi – liitetty Kruunupyyhyn 1969
Kuva:Teisko.vaakuna.svg Teisko – liitetty Tampereeseen ja Kuruun 1972
Kuva:Temmes.vaakuna.svg Temmes – liitetty Tyrnävään 2001
Kuva:Tenhola.vaakuna.svg Tenhola – liitetty 1993 Tammisaari, joka 2009 yhdistyi Raaseporiksi
Kuva:Terijoki.jpg Terijoki – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Tiukka.vaakuna.svg Tiukka – liitetty 1973 Kristiinankaupunki
Kuva:Toijala.vaakuna.svg Toijala – yhdistetty Viialan kanssa Akaan kaupungiksi 1. tammikuuta 2007
Kuva:Tottijärvi.vaakuna.svg Tottijärvi – liitetty 1976 Nokia (kaupunki)an
Kuva:Pellon vaakuna.svg Pello – nimi vuodesta 1949 Pello
Kuva:Tuulos.vaakuna.svg Tuulos – yhdistyi Hämeenlinnaan 2009
Kuva:Tuupovaara.vaakuna.svg Tuupovaara – liitetty 2005 Joensuuhun
Kuva:Tyrväntö.vaakuna.svg Tyrväntö – liitetty 1971 Hattulaan
Kuva:Tyrvää.vaakuna.svg Tyrvää – liitetty 1973 Vammalaan – Vammala erotettiin Tyrväästä 1915. Vuodesta 2009 Sastamalaa
Kuva:Tytarsaari.jpg Tytärsaari – Luovutetut alueet Neuvostoliitto

U


Kuva:Ullava.vaakuna.svg Ullava – liitetty Kokkola 2009
Kuva:Uskela.vaakuna.svg Uskela – liitetty 1967 Saloon
Kuva:Uudenkaarlepyyn mlk.vaakuna.svg Uudenkaarlepyyn mlk – liitetty 1975 Uusikaarlepyy
Uudenkaupungin maalaiskunta – liitetty 1969 Uusikaupunki
Kuva:Uukuniemi.vaakuna.svg Uukuniemi – yhdistetty 2005 Parikkalan ja Saari (kunta) kanssa Parikkalan kunnaksi
Kuva:Kalanti vaakuna.svg Kalanti – nimi Kalanti vuodesta 1936, liitetty 1993 Uusikaupunki.
Kuva:Uusikirkko.gif Uusikirkko – Luovutetut alueet Neuvostoliitto

V


Kuva:Vahto.vaakuna.svg Vahto – liitettin Ruskoon 2009
Kuva:Vahviala.gif Vahviala – Luovutetut alueet Neuvostoliitto, osia liitetty Lappeeseen ja Ylämaahan 1946
Kuva:Valkeala.vaakuna.svg Valkeala – liitetty Kouvolaan 2009
Kuva:Valkjärvi.gif Valkjärvi (Viipurin lääni) – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Vammala.vaakuna.svg Vammala – yhdistettiin Mouhijärvi ja Äetsän kanssa Sastamalan kaupungiksi 2009
Kuva:Vampula.vaakuna.svg Vampula – liitetty Huittinen 2009
Kuva:Vanaja.vaakuna.svg Vanaja (kunta) – jaettu 1967 Hämeenlinnan, Hattulan, Janakkalan ja Renko kesken.
Kuva:Varpaisjärvi.vaakuna.svg Varpaisjärvi – liitetty Lapinlahti kuntaan 2011
Kuva:Vehkalahti.vaakuna.svg Vehkalahti – liitetty Haminaan 2003
Kuva:Vehmersalmi.vaakuna.svg Vehmersalmi – liitetty Kuopioon 2005
Kuva:Velkua.vaakuna.svg Velkua – liitetty Naantaliin 2009
Kuva:Viiala.vaakuna.svg Viiala – yhdistetty Toijalan kanssa Akaan kaupungiksi 1. tammikuuta 2007
Kuva:Viipuri vaakuna.gif Viipuri – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Viipuri.png Viipurin mlk – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Viljakkala.vaakuna.svg Viljakkala – liitetty Ylöjärvi kaupunkiin 2007
Kuva:Vilppula.vaakuna.svg Vilppula – liitetty Mänttä kanssa Mänttä-Vilppulaksi 2009
Kuva:Virtasalmi.vaakuna.svg Virtasalmi – yhdistetty 2004 Pieksämäen maalaiskunta ja Jäppilän kanssa Pieksänmaaksi, joka 2007 yhdistyi Pieksämäki
Kuva:Vuoksela.gif Vuoksela – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Vuoksenranta.gif Vuoksenranta – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Vuolijoki.vaakuna.svg Vuolijoki – liitetty Kajaanin kaupunkiin 1. tammikuuta 2007
Kuva:Tohmajärvi.vaakuna.svg Värtsilä (kunta) ja Tohmajärvi yhdistyivät 2005 Tohmajärven kunnaksi
Kuva:Västanfjärd.vaakuna.svg Västanfjärd – liitetty Kemiönsaari 2009
Kuva:Vöyri.vaakuna.svg Vöyri (entinen kunta) – yhdistetty Maksamaan kanssa Vöyri-Maksamaan kunnaksi 1. tammikuuta 2007
Kuva:Vöyri-Maksamaa.vaakuna.svg Vöyri-Maksamaa – yhdistetty Oravainen kanssa uudeksi Vöyrin kunnaksi 1. tammikuuta 2011

Y


Kuva:Ylihärmä.vaakuna.svg Ylihärmä – liitetty Kauhavaan 2009
Kuva:Ylikiiminki.vaakuna.svg Ylikiiminki – liitetty Ouluun 2009
Kuva:Ylimarkku.vaakuna.svg Ylimarkku – yhdistetty Närpiön kanssa Närpiön kaupungiksi 1. tammikuuta 1973
Kuva:Ylistaro.vaakuna.svg Ylistaro – liitetty Seinäjoki 2009
Kuva:Ylämaa.vaakuna.svg Ylämaa – liittyi Lappeenrantaan 2010
Kuva:Yläne.vaakuna.svg Yläne – liitetty Pöytyään 2009

Ä


Kuva:Äetsä.vaakuna.svg Äetsä – liitetty Sastamalaan 2009
Kuva:Ähtävä.vaakuna.svg Ähtävä – liitetty Pietarsaaren maalaiskuntaan (nyk. Pedersören kuntaan) 1977
Kuva:Äyräpää.gif Äyräpää – Luovutetut alueet Neuvostoliitto
Kuva:Äänekosken mlk.vaakuna.svg Äänekosken maalaiskunta – liitetty Äänekoski 1969

Ö


Kuva:Öja.vaakuna.svg Öja – liitetty Kaarlelaan 1969, joka liitetty Kokkolaan 1977

Katso myös


Luovutettu Karjala
Luettelo Suomen entisistä kaupungeista

Aiheesta muualla


Luokka:Suomen entiset kunnat
Luokka:Luettelot Suomen maantieteestä
de:Liste der ehemaligen Gemeinden in Finnland
et:Soome endiste valdade loend
en:List of former municipalities of Finland
fr:Anciennes municipalités de Finlande
no:Liste over tidligere kommuner i Finland
nn:Tidlegare kommunar i Finland
ru:Список бывших финских волостей
sv:Lista över tidigare kommuner i Finland

Luonto vs. kasvatus

Luonto vastaan kasvatus

Lapsi


Kuva:Turku main library, new part, children's section.jpg.]]
Tiedosto:Children reading The Grinch.jpg
Image:Kindergartenfrankfurt.jpg
Lapsi on nuori ihminen, joka ruumiillisesti katsotaan olevan alle murrosikäinen. Yhdistyneitten kansakuntien Lastenrahasto UNICEF ja Suomen ratifioima Lapsen oikeuksien sopimus määrittelee lapsen alle 18-vuotiaaksi. Myös Suomessa oikeudellisesti täysivaltaisen ikäraja on 18 vuotta. Lapsi on käsitteenä iästä riippumatta ihmisen jälkeläinen.

Huoltajuus


Alle 18-vuotiaalle on määrätty laissa huoltajat. He ovat yleensä lapsen biologiset vanhemmat. Vanhemmuus voidaan siirtää kirjallisella sopimuksella adoptiovanhemmille.
''In loco parentis'' on latinaa ja tarkoittaa vanhempien sijasta. Se on juridinen termi, joka tarkoittaa lasten huoltajuutta. Suurimmassa osassa länsimaita on oppivelvollisuus, jonka myötä opettaja saavat koulussa toimia ''in loco parentis'' -huoltajana. Myös lastenhoitajalla tai sisaruksella saattaa hätätilanteessa olla juridisesti huoltajuuden tunnusmerkit täyttäviä oikeuksia, kunnes vanhempiin saadaan yhteys.

Kasvatus


Lastenkasvatus on lapsen opastamista tasapainoiseksi ja vastuulliseksi aikuiseksi.

Lapsen kehitysvaiheet


Kuva:HumanNewborn.JPG
Kuva:Niemowle.JPG
Lapsen kehittymistä voidaan tarkastella esimerkiksi biososiaalisesta, psykososiaalisesta, kognitiivisesta, fysiologisesta tai juridisesta näkökulmasta.

Psykososiaalinen

Biososiaalinen

Fysiologinen


Fysiologisesti lapsuuden fysiologisen kasvun katsotaan loppuvan murrosikä (puberteetin) alkamiseen, ja sen ajatellaan alkavan heti imeväisiän kasvun jälkeen 2 vuoden iässä. Puberteetti alkaa yksilöllisesti eri iässä, tytöillä noin 10–12-vuotiaana, pojilla noin 11–14-vuotiaana. Pubertettia ja sen jälkeistä kasvun hidastumista kutsutaan nuoruuden kasvuksi. Ennen puberteettia on 7–12 vuotta kestävä vaihe jolloin lapsen fyysinen kehitys on tasaista, ja melko hidasta. Tämä vaihe alkaa noin 3-vuotiaana, ja sitä kutsutaan lapsuuden kasvuksi. Ennen tätä lapsi kasvaa hurjasti (noin puoli metriä) syntymän ja kolmannen ikävuoden välillä, ja kyseistä kasvuvaihetta kutsutaan imeväisiän kasvuksi.

Kognitiivinen


Viime vuosikymmenten tarkat tutkimusmenetelmät ovat tuoneet lisätietoa lapsen kehittymisestä ja ovat osoittaneet esimerkiksi Piaget'n arviot eri kehitysvaiheista vääriksi. Piaget esimerkiksi oli sitä mieltä, että lapsi ymmärtää vasta 1,5–2 vuoden ikäisenä esineen säilyvän, vaikka se katoaa näkökentästä, kun taas nykyisin jo 2,5-kuukautisen vauvan on osoitettu ymmärtävän esinepysyvyyden.

Aistien kehittyminen


Kuulo-, tunto-, haju- ja makuaistit alkavat toimia noin 24. raskausviikon aikana. Näköaistikin on, viimeisenä aistina, toimintakykyinen 26. raskausviikon jälkeen. Syntyessään lapsi on likinäköinen, ja näkee vain 21 senttimetrin päähän, mutta tämä likinäkö korjautuu muutamassa viikossa. Jo viikon ikäisenä vauva osaa esimerkiksi väistää kohti tulevaa esinettä. Kuukauden ikäinen vauva pystyy erottamaan eri äänteet toisistaan, ja vuoden ikäisenä vauva osaa erottaa oman äidinkielensä foneemit erittäin tarkasti. Vauva oppii erottamaan äitinsä äänen muiden ihmisten äänestä jo alle kaksikuukautisena.

Kielen kehittyminen


Lapsi saattaa reagoida jo sikiöaikana ulkoisiin ääniin. Ennen puheen kehitystä vauva pyrkii vuorovaikutukseen monin tavoin, esimerkiksi ilmeillä, ääntelyillä ja liikkeillä.
Tässä luettelossa on kielellisten toimintojen tyypilliset alkamisiät.
2–4 kk: Vokaalien ääntäminen
4–6 kk: Konsonanttien ääntäminen. Lapsi oppii myös matkimaan kuulemiaan ääniä. Ensimmäiset matkitut äänet ovat yleensä yksittäisiä tavuja, joita lapsi oppii myöhemmin muuntelemaan.
8–10 kk: Ensimmäisten sanojen ymmärtäminen
1 v: Lapsen ensimmäiset sanat ilmaantuvat noin vuoden iässä. Sanat ovat yleensä lyhyitä ja arjen ympäristöön liittyviä (esim. äiti, kukka, tutti). 1-vuotias tunnistaa useita sanoja ja arjen tekemisiä kuvaavia sanontoja.
1,5 v: Käyttää kaksisanaisia ilmaisuja, ymmärtää lähes sata sanaa, käyttää noin tusinaa eri sanaa.
2 v: Tuottavan sanavaraston kehittyminen on kiihkeimmillään 18–24 kuukauden iässä, jolloin lapsi saattaa oppia 6–9 sanaa päivittäin. Kahden vuoden iässä lapsi osaa noin 250 sanaa (vaihteluväli 0–600) ja käyttää 2–3 sanan lauseita, joissa sanat taipuvat.
3–4 v: 3-vuotiaan puhe on yleensä lähes kokonaan ymmärrettävää. Puheesta voi puuttua äänteitä tai oikeat äänteet voivat korvautua toisilla. Puhe voi olla myös takertelevaa. Lapsi ymmärtää yksinkertaisia kertomuksia ja hän osaa käyttää kysymys-, kielto- ja käskylauseita.
7-8 v Käyttää ja ymmärtää omaa äidinkieltänsä jo aikuisen tavoin. Vain harvinaisempia abstrakteja ja erikoisempia sanoja opitaan käyttämään vasta varhaisnuoruudessa. Lapsi ymmärtää monimutkaisia kertomuksia ja kykenee kuvailemaan tunteitaan ja olotilaansa sanoin melko tarkasti.
11–13 v Kykenee jo monimutkaisiin aikuismaisiin rönsyileviin keskusteluihin. Keskustelutaitojen kehitys jatkuu pitkälle nuoruuteen. Alkaa ymmärtää myös abstrakteja käsitteitä ja käyttämään niitä puheessaan. Tytöt saavuttavat tämän vaiheen yleensä hieman ennen poikia. Kykenee kuvailemaan tunteitansa ja olotilaansa hyvin tarkasti.
Kielellinen kehitys on nopeaa erityisesti 2–6 -vuotiaana. (=kielellisen kehityksen herkkyyskausi).

Katso myös


Lapsen oikeuksien sopimus
Luettelo ikärajoista Suomessa
lapsinero
lapsiporno
löytölapsi
pettolapsi
susilapsi

Aiheesta muualla


http://www.vam.ac.uk/moc/ Museum of Childhood: tietoa ja kuvia lasten hoidossa käytetyistä tavaroista, lasten vaatteista ja erilaisista leluista
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01045&p_haku=lapsen Lapsen puhehäiriö - puheen ja kielen kehittäminen, Terveyskirjasto.fi

Kirjallisuutta


Luokka:Lapset
ar:طفل
an:Nino
ast:Neñu
gn:Mitã
az:Uşaq
id:Anak
ms:Kanak-kanak
bn:শিশু
zh-min-nan:Gín-á
jv:Bocah
ba:Бала
be:Дзіця
be-x-old:Дзіця
bo:ཕྲུ་གུ
bs:Dijete
br:Bugel
bg:Дете
ca:Nen
cv:Ача
cs:Dítě
sn:Vana
cy:Plentyn
da:Barn
de:Kind
et:Laps
el:Παιδί
en:Child
es:Niño
eo:Infano
eu:Haur
fa:بچه
hif:Larrkan
fr:Enfant
fy:Bern (jeugd)
ga:Leanbh
gd:Pàiste
gl:Neno
gan:細伢子
ko:어린이
hr:Djeca
io:Puero
os:Сывæллон
is:Barn
it:Bambino
he:ילדות
ka:ბავშვი
kk:Бала
rw:Umwana
ky:Балдардын курак мезгилдери
sw:Mtoto
ht:Timoun
ku:Zarok
la:Impubes
lv:Bērns
lt:Vaikas
ln:Mwǎna
lmo:Bagai
hu:Gyermek
ml:കുട്ടി
krc:Сабий
mt:Tifel
arz:طفل
mn:Хүүхэд
my:ကလေးများ
nah:Conētl
nl:Kind
nds-nl:Kiend
new:मचा
ja:子供
no:Barn
nn:Barn
nrm:Éfaunt
oc:Enfant
mhr:Йоча
pnb:جواک
pl:Dziecko
pt:Criança
ksh:Panz
ro:Copil
qu:Wawa
ru:Ребёнок
rue:Дїтина
sah:Оҕо
sco:Bairn
tn:Ngwana
sq:Fëmija
scn:Picciriddu
simple:Child
sk:Dieťa
sl:Otrok
sr:Дете
sh:Dete
sv:Barn
tl:Anak
ta:பிள்ளை
tt:Бала
te:పిల్లలు
th:เด็ก
vi:Trẻ em
tg:Кӯдак
chr:ᎠᏲᎵ
chy:Ka'êškone
tr:Çocuk
uk:Дитина
ur:طفل
fiu-vro:Lats
wa:Efant
war:Bata
wuu:小人
yi:קינד
yo:Ọmọ
zh-yue:細路
zea:Guus
bat-smg:Vāks
zh:儿童

Laiva


Kuva:Pride of burgundy.jpg edustalla.]]
Kuva:Rosella_shopattu.jpg]]
Laiva on kuljetusalus, joka kulkee vesi. Onko alus laiva vai vene, riippuu katsantokannasta. Lainsäätäjät katsovat asiaa koon ja käytön perusteella, mutta on olemassa useita muitakin tapoja erottaa veneet laivoista. Yksi vakiintunut tapa on tutkia aluksen kallistumista käännettäessä, jos alus kallistuu ulkokurviin on se laiva ja jos se kallistuu sisäkurviin on alus vene.
Laivoja valmistetaan eri käyttötarkoituksiin, kuten kaupankäyntiin, risteilyihin, rahdin tai autojen kuljetukseen. Risteilylaivat kulkevat usein samaa reittiä säännöllisillä aikatauluilla, toisin kuin muut laivat joiden reitit vaihtelevat.

Laivan koon ilmoittaminen


Laivan koko määritellään yleensä ensisijaisesti sen kyvyllä kuljettaa lastia, joko painona tai tilavuutena.
Laivan tilavuus eli vetoisuus ilmaistaan joko laivan kokonaisvetoisuutena eli bruttovetoisuutena (GT) tai lastitilojen vetoisuutena eli nettovetoisuutena (NT).
Vetoisuuden mittayksikkönä käytettiin vuoteen 1994 asti rekisteritonnia. Nykyisten mittaussääntöjen mukaan brutto- ja nettovetoisuudet ovat yksiköttömiä, logaritmisesti laskettuja lukuja.
Laivan kantavuus on aluksen lastin, polttoaineen, varusteiden ja henkilöiden suurin sallittu paino. Painon yksikkönä käytetään tonnia ja sen lyhenteenä on dwt tai joskus myös tdw (, "kuollut paino").
Laivan uppouma on aluksen kelluessa syrjäyttämän vesimäärän paino tonneina ilmaistuna. Etenkin sota-alusten koko ilmoitetaan käyttämällä uppoumaa. Mikäli kauppa-aluksille ilmoitetaan uppouma on se silloin lastimerkkiin lastatun aluksen uppouma suolavedessä (1,025&nbsp;t/m3).
Lästi on historiallinen tilavuus- ja painomitta, jota käytettiin myös ennen laivojen koon ilmaisemiseen.
Navigaation kannalta myös laivan ulkomitoilla kuten suurimmalla pituudella (L.O.A.), leveydellä, korkeudella, syväydellä ja vesilinjan pituudella on merkitystä.

Max-kokoluokat


Panamax-tyyppiseksi kutsutaan laivaa, joka on kooltaan sellainen, että se mahtuu kulkemaan Panaman kanavan suluista. Myös muilla vesireiteillä on vastaavia alusten kokorajoituksista johdettuja luokkia kuten Suezin kanavan Suezmax ja Saimaan kanavan Saimax.

Laivatyypit


Kuva:Tall ship Christian Radich under sail.jpg
Laivat voidaan luokitella käyttövoimansa perusteella esimerkiksi: höyrylaiva, purjealus ja soutualus eli kaleeri.
Käyttötarkoituksensa mukaan laivat luokitellaan matkustaja-alus, rahtilaiva-, säiliöalus- ja erikoisaluksiin. http://www.satamaoperaattorit.fi/tyyppiluo.html

Matkustaja-aluksia


Autolautta
Linjalaiva
Risteilyalus

Kuivalastialuksia


Kuva:Container vsl.JPG
Irtolastialus
Junalautta
Konttialus
Ro-ro-alus
Storoalus

Säiliöaluksia


Tankkeri
LNG-säiliöalus

Erikoisaluksia


Kuva:Jäänmurtajia - Sisu ja Urho.jpg ja (Jäänmurtaja Urho)]]
Asuntoalus
Hinaaja
Jäänmurtaja
Kalastusalus (mm. troolari)
Kaapelialus
Lossi
Meripelastusalus
Proomu
Ponttoni
Sota-alus
Ruoppaaja
| valign=top |
|}

Laivaonnettomuuksia


M/S Estonia
RMS Titanic
RMS Empress of Ireland

Laivan liikkeet aallokossa


Kuva:Brosen shipsmovemensonthewave.svg
Laivan liikkeet aallokossa kuvataan koordinaatistossa (x, y, z), jonka origo on aluksen painopisteessä.
Akselit
x-akseli on pitkittäissuuntainen akseli, joka on positiivinen keulaa kohti
y-akseli on poikittaissuuntainen akseli, joka on positiivinen oikealle
z-akseli on pystysuuntainen akseli, joka on positiivinen ylöspäin
Suoraviivaiset liikkeet
työntyily, rullaaminen (tai kiihtyily) (Englannin kieli ''surge'') on aluksen edestakaista pitkittäistä siirtymäliikettä x-akselin suunnassa kuvassa n:o 3
huojunta, vaaruminen (''sway'') on edestakaista poikittaista siirtymäliikettä y-akselin suunnassa n:o 2
kohoilu (''heave'') on edestakaista pystysuuntaista siirtymäliikettä z-akselin suunnassa n:o 1
Kulmaliikkeet
keinunta &Phi;, fii (''roll'') on edestakaista kulmaliikettä pitkittäisen x-akselin ympäri n:o 6
jyskintä &Theta;, theeta (''pitch'') on edestakaista kulmaliikettä poikittaisen y-akselin ympäri n:o 5
mutkailu &Psi;, psii (''yaw'') on edestakaista kulmaliikettä pystysuoran z-akselin ympäri n:o 4

Etymologiaa ja nimistöä


Sanaa ''laiva'' arvellaan lainasanaksi germaanisista kielistä, germaaniseksi kantasanaksi on rekonstruoitu ''flauja''. Sanan vastineita on myös balttilaisissa ja slaavilaisissa kielissä. Alkuperäinen merkitys lienee ollut jokin esihistoriallinen venetyyppi.
Sanalla ''alus'' viitattiin alun perin laivoihin ja veneisiin, nykyisin se merkitsee muutakin, kuten esimerkiksi avaruusalusta. Sana ''alus'' on johdos sanasta ''ala'', ja viittaa siihen, että alus on kantamansa ihmisen tai lastin alapuolella.
Suomessa ja sukulaiskielissä omaperäisiä nimityksiä laivoille tai veneille ovat ''aluksen'' lisäksi esimerkiksi ''vene'', joka merkitsee nykyisin hyvin pientä, kannetonta laivaa, ''haapio'' ja ''honkio'', jotka merkitsevät yhdestä puusta tehtyä venettä, ''uisko'', joka merkitsee tietyntyyppisiä purjealuksia, ''saima'', joka tarkoitti Laatokka käytettyä purjealusta, ja ''haaksi'', joka on vanha laivojen ja veneiden yleisnimitys.
:''Katso myös: Suomen vesiliikenne#Perinteistä suomalaista vesillä liikkumisen sanastoa

Katso myös


Liikenne
Rahtilaiva
Sota-alus
Lentotukialus
Sukellusvene
Luettelo_onnettomuuksista#Vesiliikenneonnettomuudet
Messi
Vene
Purjelaiva
Dieselsähköinen voimansiirto

Aiheesta muualla


http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=121&t=975 YLE Elävä arkisto
http://www.stxeurope.com/ STX Europe
http://www.meriteollisuus.fi Meriteollisuus
http://www.faktaomfartyg.se/ Fakta om fartyg
http://myship.com/seafarers/gallery/January2010.html Photos show the specificity of working on merchant ships
Luokka:Laivat
ar:سفينة
an:Barco
arc:ܣܦܝܢܬܐ
gn:Ygarata
az:Gəmi
id:Kapal
ms:Kapal
bn:জাহাজ
zh-min-nan:Chûn
jv:Baita
be-x-old:Карабель (транспарт)
bs:Brod
br:Lestr (war-neuñv)
bg:Кораб
ca:Vaixell
cs:Loď
cy:Llong
da:Skib
de:Schiff
nv:Tsin naaʼeeł
et:Laev
el:Πλοίο
en:Ship
es:Buque
eo:Ŝipo
eu:Itsasontzi
fa:کشتی (شناور)
fr:Navire
gl:Barco
gan:船
ko:선박
hi:जलयान
hr:Brod
io:Navo
is:Skip
it:Nave
he:ספינה
ka:გემი
sw:Meli
ku:Keştî
lo:ກຳປັ່ນ
la:Navis
lv:Kuģis
lb:Schëff
lt:Laivas
hu:Hajó
mk:Брод (пловило)
ml:കപ്പല്‍
mr:जहाज
arz:سفينه
mn:Усан онгоц
my:သင်္ဘော
nah:Ācalli
nl:Schip (transportmiddel)
ne:पानी जहाज
ja:船
no:Skip
nn:Skip
oc:Naviri
uz:Kema
pa:ਸਮੁੰਦਰੀ ਜਹਾਜ਼
pnb:سمندری جعاز
nds:Schipp
pl:Statek wodny
pt:Navio
ro:Navă
qu:Hatun wamp'u
ru:Судно
simple:Ship
sk:Loď
sl:Ladja
so:Markab
sr:Брод
sh:Brod
sv:Skepp (fartyg)
tl:Barko
ta:கப்பல்
te:ఓడ
vi:Tàu thủy
tr:Gemi
ur:بحرینہ
vec:Nave
fiu-vro:Laiv
zh-classical:船舶
war:Barko
yi:שיף
zh-yue:船
bat-smg:Laivs
zh:船

Langaton lähiverkko

#OHJAUS WLAN

Lontoo


Lontoo (, ) on Yhdistynyt kuningaskunta ja Englanti pääkaupunki. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 heinäkuussa 7&nbsp;825&nbsp;200, joten se on yksi Eurooppa suurimmista kaupungeista. Lontoon suurkaupunkialueella asuu 13,9 miljoonaa ihmistä. Kaupungin pinta-ala on 1&nbsp;579&nbsp;neliökilometriä.

Hallinto ja maantiede


Tiedosto:Palace of Westminster, London - Feb 2007.jpg ja Big Ben]]
Tiedosto:City hall london.jpg.]]
Tiedosto:London Landsat.jpg
Lontooksi käsitetään yleensä niin sanottu Suur-Lontoon (''Greater London'') alue, joka koostuu 32 Lontoon kaupunkipiirit (''borough'') sekä Lontoon Citystä (''City of London''). Näiden alueiden itsehallinto on lähellä suomalaisen kunta itsehallinto-oikeutta. Koko Suur-Lontoon yhteinen hallintoelin on Suur-Lontoon yleishallintoviranomainen (''Greater London Authority''), johon kuuluvat vaaleilla valittu pormestari sekä häntä avustava 25-jäseninen edustajisto. Pormestarina toimii vuodesta 2008 Boris Johnson.
Yleishallintoviranomainen vastaa myös poliisitoimesta (''Metropolitan Police Service''), joka oli ennen vuotta 2000 sisäministeriön alaisuudessa. Jokaisella kaupunkipiirillä on myös oma valtuustonsa, joista tunnetuin on 8 600 asukkaan Lontoon Cityn ''Corporation of London'' ja sen pormestari David Brewer. Suur-Lontoon rajana pidetään joskus kaupunkia ympäröivää kehätietä, M25:tä, joka on noin 188 kilometriä pitkä ja on maailmanlaajuisesti tunnettu valtavista Liikenneruuhka.<ref></ref>
Lontoon läpi virtaa Thamesjoki, joka laskee Pohjanmeri. Sillä on ollut suuri merkitys Lontoon kehittymiselle. Alun perin kaupunki perustettiin joen pohjoisrannalle. Monet arkkitehdit sanovat että vaikka Lontoo on yksi maailman suurimmista kaupungeista se on kumminkin pitänyt vanhan arkkitehtuurisen tyylinsä.
Lontoon City sijaitsee Thamesin pohjoisrannalla ja on kaupungin vanhin osa. Se tunnetaan ennen kaikkea liike-elämän keskuksena, jossa on paljon toimistoja mutta vain vähän asukkaita. Keskellä Lontoon Cityä sijaitsee St Paulin katedraali ja Cityn itärajalla Lontoon Tower linna.
Thamesin pohjois- ja Cityn itäpuolella olevat Lontoon kaupunginosat tunnetaan yhteisnimellä East End, Cityn länsipuolella olevat nimellä West End. West Endin keskeisimmän osan muodostaa välittömästi Cityn länsipuolella sijaitseva Westminster (viralliselta nimeltään ''City of Westminster''). Citystä länteen johtavat Fleet Street ja sen jatkeena oleva Strand, joka päättyy Westminsterin suurimmalle aukiolle, Trafalgar Squarelle, jonka laidalla on taidemuseo National Gallery. Sieltä johtaa The Mall-katu länteen, Englannin kuningashuoneen palatsin, Buckinghamin palatsin edustalle sekä Whitehall-katu etelään, kohti parlamenttitaloa eli Westminsterin palatsia sekä Westminster Abbeytä. Whitehallin ja sen poikkikatujen kuten Downing Street 10 varrella sijaitsevat Ison-Britannian tärkeimmät hallintorakennukset.
Westminsterin pohjoisosassa on huomattavia kauppakatuja, joista suurimpia ovat toisensa kohtisuorasti leikkaavat Oxford Street ja Regent Street. Oxford Street johtaa Cityn pohjoislaidalta Hyde Parkin laidalle, Regent Street Pall Mall (katu) Piccadilly Circus-aukion ohi kohti Regent's Parkia, jossa on myös Lontoon eläintarha.
Cityn itäpuolella sijaitseva East End on vanhastaan ollut etupäässä työväestön asuinaluetta. Thamesin varressa siellä on ollut laaja tavarasatama-alue telakkoineen. Nyttemmin tavarasatama ja telakat on kuitenkin siirretty kauemmaksi kaupungin keskustasta ja niiden paikalle on ryhdytty rakentamaan modernia kaupunginosaa.
Thamesin eteläpuolella vastapäätä Cityä on Southwarkin kaupunginosa. Sieltä johtavat Cityyn useat sillat, joista tunnetuimpia ovat London Bridge ja aivan Cityn itälaidan kohdalla sijaitseva Tower Bridge. Noin 10&nbsp;km lähempänä Thamesin suuta sen etelärannalla on Greenwich, jossa sijaitsevat merimuseo ja vanha kuninkaallinen tähtitorni, jonka mukaan maailman pituuspiirit ja aikavyöhyke on määritelty.

Alkuperä ja historia


Roomalaiset perustivat Lontoon valtakaudellaan noin vuonna 50. Kaupungin englanninkielisen nimen ''London'' sanotaan yleensä tulleen latinankielisestä nimestä ''Londinium''.
Linnoitettu Londinium oli Rooman valtakunta Britannia (provinssi) tärkein kaupunki. Noin vuonna 61 kuningatar Boudican johtama ikeenit kelttiheimo poltti suhteellisen nuoren kaupungin maan tasalle. Boudica hävitti myös Britannian ensimmäisen roomalaisen pääkaupungin Colchesterin, minkä jälkeen uudelleenrakennetusta Lontoosta tuli pian muodollinenkin pääkaupunki.
600-luvulla anglosaksit perustivat Lundenwicin kaupungin noin maili länteen paikasta, joka nykyään tunnetaan Aldwychina. Vanha roomalainen kaupunki asutettiin uudelleen 800-luvun lopulla tai 900-luvun alussa.
Vuoden 1666 Lontoon suuri palo tuhosi suuren osan kaupunkia ja uudelleenrakennus kesti yli 10 vuotta. Lontoon kasvu kiihtyi 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa se oli jo maailman suurimpia kaupunkeja.
1900-luku kaupunkikuvaa muokkasivat toinen maailmansota Luftwaffe (Wehrmacht) raskaat ilmapommitukset ("Blitz"). Ne surmasivat yli 30&nbsp;000 lontoolaista ja jälleenrakennus kesti 1970-luvulle saakka.
Lontoon metrossa tapahtui kolme pommiräjähdystä ja kaksikerroksisessa bussissa yksi pommiräjähdys 7. heinäkuuta 2005. Lontoon pommi-iskut 7. heinäkuuta 2005 kuoli 52 ihmistä.

Ilmasto


Lontoossa vallitsee lauhkea ilmasto. Kesät ovat lämpimiä, mutta harvoin kuumia, ja talvet ovat harvoin todella kylmiä. Sademäärä on kohtalaisen alhainen koko vuoden. Kesän lämpötilat ylittävät harvoin 33 °C, tosin korkeat lämpötilat ovat viime aikoina yleistyneet. Korkein Lontoossa mitattu lämpötila on 37,9 °C, joka mitattiin Heathrow'n lentoasemalla vuonna 2003. Rankat lumisateet ovat myös erittäin harvinaisia. Viime vuosina lunta on yleensä tullut pari kertaa talvessa ja harvemmin yli 25&nbsp;mm. Lontoon vuotuinen sademäärä 600&nbsp;mm on pienempi kuin esimerkiksi Roomassa tai Sydneyssä.
Lontoon laaja rakennettu alue luo oman mikroilmaston. Rakennuksiin varastoitunut lämpö nostaa ympäristön lämpötilaa varsinkin öisin, ja Lontoon lämpötila voi olla jopa 5-8 astetta ympäröiviä alueita korkeampi.

Väestö


Lontoota kutsutaan usein maailman monikielisimmäksi kaupungiksi, sillä lontoolaiset puhuvat yli 300 kieltä ja yli 30 prosenttia Lontoon koululaisista puhuu kotonaan jotain muuta kieltä kuin englantia. Monikulttuurisuus näkyy ja kuuluu Lontoon kaduilla.
Lontoon väestöstä 71 % luokiteltiin vuoden 2001 väestönlaskennassa "valkoisiksi." "Brittivalkoisia" on 60 %. Noin kymmenesosa väestöstä on intialaisia, pakistanilaisia tai bangladeshilaisia tai muita kaakkoisaasialaisia ja 11 % mustia, joista 5,5 % "afrikkalaisia mustia" ja 5 % "karibialaisia mustia", 1 % on kiinalaisia. Asukkaista 21,8 % on syntynyt Euroopan unionin ulkopuolella. Suurin ulkomaalaisryhmä ovat irlantilaiset.

Asukasmäärän kehitys


| valign="top" |
| valign="top" |
| valign="top" |
| valign="top" |
|}
Vuoteen 1750 asti asukasmäärät ovat arvioita. Vuodet 1801–2001 ovat väestönlaskentalukuja. Vuosien 2002-2006 tiedot ovat arvioita.
Lontoon väkiluku väheni tasaisesti toista maailmansotaa seuraavina vuosikymmeninä. Vasta 1980-luvun lopussa vahvan taloudellisen kasvun ja yhä paremman imagon johdosta se alkoi taas nousta. Lontoon pormestari julkaisi vuoden 2004 alussa suunnitelman, jonka mukaan Lontoon väkiluku kasvaisi 8,1 miljoonaan vuoteen 2016 mennessä.

Liikenne


Lontoossa liikenne on vasemmanpuoleinen ja siellä toimii kattava ja melko ruuhkainen julkinen liikenne (''Transport for London''). Kaupungin keskustan liikenneruuhkia on pyritty hillitsemään ruuhkaverolla, ''London Congestion Charge'', jonka mukaan jokaisen henkilöautolla keskustaan päivällä tulevan pitää maksaa päivittäinen kahdeksan punnan maksu. Kaupunkia halkoo myös kattava ja yleensä hiljaisia sivukatuja käyttävä polkupyöräreittien verkosto.
Tiedosto:Westminster abbey west.jpg
Tiedosto:London.bankofengland.arp.jpg.]]

Metro


Tiedosto:London Underground Zone 1.svg
Lontoon metro (''the Tube''), joka on lajissaan maailman vanhin, on ruuhka-aikoina varsinkin keskustassa tupaten täynnä. Metroverkosto koostuu kaikkiaan 12 linjasta: Bakerloo, Central, Circle, District, East London, Hammersmith & City, Jubilee, Metropolitan, Northern, Piccadilly, Victoria ja Waterloo & City. Jokaisella linjalla on oma tunnusvärinsä, joka on esillä niin asemilla kuin metrokartassa.

Linja-autot


Linja-autoliikenne on erityisen hyvin tunnettu punaisista, kaksikerroksisista busseistaan (''double deckers''). Lontoossa linja-autot ovat selvästi halvin, mutta samalla hitain julkinen kulkuväline. Perinteinen kaksikerroksinen Routemaster-bussi otettiin pois käytöstä Lontoossa vuoden 2005 marraskuun alussa kahta turistilinjaa (numero 9,15) lukuun ottamatta.
Niiden korvaajiksi tuotiin nivelbusseja, mutta uuden sukupolven kaksikerroksiset tulevat liikenteeseen vuoden 2011 loppupuolella.

Lentoliikenne


Lontoossa on viisi kansainvälistä lentokenttää: Heathrow, Gatwickin lentoasema, Stanstedin lentoasema, Lutonin lentoasema ja London City Airport, joista Heathrow on yksi maailman vilkkaimpia.

Taksiliikenne


Lontoolaiset mustat taksit ovat maailmankuuluja ammattitaitonsa ansiosta. Saadakseen virallisen taksikuskin lisenssin, hakijan on opeteltava ulkoa nk. ''The Knowledge'', joka sisältää kaikki mahdolliset matkakohteet Charing Cross -asemalta kuusi mailia jokaiseen ilmansuuntaan: kadut, tiet, puistot, aukiot, asuintalot, virastot, ostoskeskukset, sairaalat, kirkot, hotellit, klubit, urheilupaikat, koulut, teatterit, museot, kerhotilat, poliisiasemat, vankilat ja muut turisteja kiinnostavat kohteet. Keskimäärin taksikuskiksi haluavan on opiskeltava Lontoon katukaavaa 40 kuukautta ennen virallisen lisenssin saamista. Lontoossa on myös lukuisia polkupyörätakseja eli riksoja. Niiden joukosta on paljastunut vakuuttamattomia ja liikennesääntöjä rikkovia yrittäjiä.

Kulttuuri


Lontoossa on viisi sinfoniaorkesteria, joista merkittävimpänä pidetään Lontoon sinfoniaorkesteria. Sen jälkeen tulevat Philharmonia Orchestra, joka parhaimmillaan nousee ykköseksi, Lontoon filharmonikot, Royal Philharmonic Orchestra ja BBC:n sinfoniaorkesteri.

Urheilu


Tiedosto:Roger Federer 2.jpg Wimbledonissa.]]
Lontoossa on pidetty olympialaiset vuosina kesäolympialaiset 1908 ja kesäolympialaiset 1948. Kaupunki oli myös järjestäjänä vuoden kesäolympialaiset 2012 kesäkisoissa. Lontoo on ensimmäinen kaupunki, jossa olympialaiset on pidetty kolme kertaa. Lontoossa järjestettiin kansainyhteisön kisat vuonna 1934 nimellä ''Brittiläisen imperiumin kisat 1934''. Vuosittain järjestettäviä tapahtumia ovat Wimbledonin tennisturnaus ja Cambridge–Oxford-soutukilpailu. Lontoon suosituin urheilulaji on jalkapallo. Lontoolla on The Football Leaguessa kolmetoista joukkuetta mukaan lukien kuusi joukkuetta Valioliigassa: Arsenal FC, Chelsea FC, Fulham FC, Queens Park Rangers, Tottenham Hotspur FC ja West Ham United FC.
Lontoolla on myös neljä rugby union -joukkuetta Guinness Premiershipissä: London Irish, Saracens, Wasps ja Harlequins. Niistä tosin vain Harlequins pelaa Lontoossa, muut Suur-Lontoon ulkopuolella. Lontoossa on kaksi ammattimaista rugby league -joukkuetta – Harlequins Rugby League, joka pelaa Super Leaguessa ja London Skolars, joka pelaa National League 2:ssa.
Lontoon vanhin krikettikenttä, Mitcham Cricket Green, on ollut käytössä vuodesta 1685. Marylebone Cricket Club (MCC) pelaa kotiottelunsa Lord'sin krikettistadionilla. Siellä pelataan myös tärkeät maaottelut. Sitä kutsutaan kriketin kodiksi.

Tunnettuja urheiluseuroja


Jalkapallo


AFC Wimbledon
Arsenal FC, Englannin Valioliiga
Barnet FC
Brentford FC
Charlton Athletic FC
Chelsea FC, Valioliiga
Crystal Palace FC
Fulham FC, Valioliiga
Leyton Orient FC
Millwall FC
Queens Park Rangers FC (QPR), Valioliiga
Tottenham Hotspur FC, Valioliiga
West Ham United FC, Valioliiga

Kriketti


City of London Cricket Club
Dulwich Cricket Club
London Cricket Club
London Fields Cricket Club
London Nigerians

Rugby


Chiswick Rugby Club
Harlequins
London Broncos
London Irish
London Wasps

Lontoon nähtävyyksiä


Tiedosto:London Eye Twilight April 2006.jpg]]
Tiedosto:British Museum from NE 2.JPGin pääsisäänkäynti kuvattuna koillisesta]]

Museot


British Museum
Natural History Museum
Science Museum
London Aquarium
London Dungeon (Kauhumuseo)
Madame Tussauds (vahakabinetti)
Britain at War Experience
London Planetarium
Lontoon Tower
Ragger School Museum
Imperial War Museum (sotamuseo)
''HMS Belfast''
RAF Museum
Churchill Museum ja Cabinet War Rooms
Museum of London
Sherlock Holmes Museum
Victoria and Albert Museum

Taidemuseoita


Tate Britain
Tate Modern
National Portrait Gallery (Lontoo)
National Gallery
Saatchi Gallery
Serpentine Gallery

Huvipuistoja


Legoland Windsor
Chessington World of Adventures
Thorpe Park

Ostokset


Carnaby Street
Oxford Street
Covent Garden
Notting Hill (Lontoo)
Camden Town
Bond Street
Savile Row
Harrods

Muita nähtävyyksiä


Kleopatran neula
Camden market
Hampstead Heath
Portobello Road
St Paulin katedraali
Spitalfields Market
Millennium Dome
London Eye
London Zoo
Piccadilly Circus
Big Ben
Wembley Stadium
Westminster Abbey

Suomen suurlähetystö, Lontoo


Suomi Lontoon-suurlähettiläs on Pekka Huhtaniemi. Suurlähetystö sijaitsee osoitteessa 38 Chesham Place.

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.visitlondon.com/ Lontoon viralliset matkailusivut
http://www.london.gov.uk/ Lontoon pormestarin ja kaupunginhallituksen sivut
http://london.visittown.com London, VisitTown.com
http://www.londontransport.info London Transport
http://www.finnishchurch.org.uk Lontoon suomalainen kirkko
http://www.lontoo.info Lontoo.Info
Luokka:Lontoo
ace:London
af:Londen
als:London
am:ለንደን
ang:Lunden
ab:Лондан
ar:لندن
an:Londres
arc:ܠܘܢܕܘܢ
roa-rup:Londra
frp:Londres
ast:Londres
gn:Londye
ay:London
az:London
id:London
ms:London
bn:লন্ডন
zh-min-nan:London
map-bms:London
jv:London
ba:Лондон
be:Горад Лондан
be-x-old:Лёндан
bcl:Londres
bi:London
bar:London
bo:ལོན་ཊོན།
bs:London
br:Londrez
bg:Лондон
ca:Londres
ceb:London
cv:Лондон
cs:Londýn
cbk-zam:London
co:Londra
cy:Llundain
da:London
pdc:London
de:London
dsb:London
na:London
et:London
el:Λονδίνο
eml:Lòndra
en:London
es:Londres
eo:Londono
ext:Londri
eu:Londres
ee:London
fa:لندن
hif:London
fo:London
fr:Londres
fy:Londen
ga:Londain
gv:Lunnin
gd:Lunnainn
gl:Londres - London
gan:倫敦
gu:લંડન
ko:런던
haw:Lākana
hy:Լոնդոն
hi:लंदन
hsb:London
hr:London
io:London
ig:London
ilo:Londres
ia:London
ie:London
os:Лондон
zu:ILondon
is:London
it:Londra
he:לונדון
kl:London
kn:ಲಂಡನ್
ka:ლონდონი
csb:London
kk:Лондон
kw:Loundres
ky:Лондон
mrj:Лондон
sw:London
kv:Лондон
ht:Lonn
ku:London
lad:Londra
lbe:Лондон
lez:Лондон
lo:ລອນດອນ
la:Londinium
lv:Londona
lb:London
lt:Londonas
lij:Londra
li:Londe
ln:Londoni
jbo:london
lmo:Lundra
hu:London
mk:Лондон
mg:London
ml:ലണ്ടൻ
krc:Лондон
mt:Londra
mi:Rānana
mr:लंडन
xmf:ლონდონი
arz:لندن
mzn:لندن
cdo:Lùng-dŭng
mwl:Londres
koi:Лондон
mn:Лондон
my:လန်ဒန်မြို့
nah:Londres
nl:Londen
nds-nl:Londen
ne:लण्डन
new:लण्डन
ja:ロンドン
nap:Londra
frr:London
no:London
nn:London
nrm:Londres
nov:London
oc:Londres
mhr:Лондон
or:ଲଣ୍ଡନ
uz:London
pnb:لندن
pap:London
ps:لندن
pcd:Londe
pms:Londra
nds:London
pl:Londyn
pnt:Λονδίνο
pt:Londres
crh:London
ksh:London
ro:Londra
rm:Londra
qu:London
ru:Лондон
rue:Лондон
sah:Лондон
se:London
sa:लन्डन्
sc:Londra
sco:Lunnon
stq:London
st:London
sq:Londra
scn:Londra
si:ලන්ඩන් (London)
simple:London
sk:Londýn
sl:London
cu:Лондонъ
szl:Lůndůn
so:London
ckb:لەندەن
srn:London
sr:Лондон
sh:London
sv:London
tl:Londres
ta:இலண்டன்
kab:London
roa-tara:Londre
tt:Лондон
te:లండన్
tet:Londres
th:ลอนดอน
vi:Luân Đôn
tg:Лондон
tpi:Landen
tr:Londra
tk:London
udm:Лондон
uk:Лондон
ur:لندن
ug:London
vec:Łondra
vep:London
vo:London
fiu-vro:London
zh-classical:倫敦
vls:Londn
war:London
wo:Londar
wuu:伦敦
yi:לאנדאן
yo:Lọndọnu
zh-yue:倫敦
diq:Londra
zea:Londen
bat-smg:Londons
zh:伦敦

Lainasana

Lainasana tarkoittaa kielestä toiseen siirtynyttä sanaa. Kielitiede ilmiötä kutsutaan ''lainautumiseksi'' ja sitä tutkii kontaktilingvistiikka. Myös sanaparit tai pidemmät ilmaisut voivat lainautua.
Lainautuminen on kaikille kielille ominainen ilmiö, mutta yleisimmin sitä havaitaan tapahtuvan niin sanotuista maailman valtakielistä pienempien kieliyhteisöjen suuntaan. sanojen johtaminen rinnalla sanojen siirtyminen on yksi yleisimmistä tavoista kartuttaa kieli mahdollisesti vaillinaista sanastoa. Tilanne on tyypillinen haluttaessa kuvata jotakin uutta ilmiötä tai asiaa, jolle kielessä ei ole vielä nimeä, tai kotoperäinen ilmaus on heikko, kankea, fonetiikka, vanhahtava tai siihen liittyviä Sivumerkitys halutaan täsmentää.
Lainautumista on tapahtunut nykytietojen mukaan aina. Ennen esimerkiksi latinaperäinen ammattisanasto ja muu termistö oli vahvasti leimaa antava piirre monissa Eurooppa kielissä etenkin sivistyneistön piirissä.
Nykyään mm. suomen kieli suomen kielen lainasanat usein tyyliin perustuvin kriteerein. Tätä ilmiötä esiintyy lähinnä yritysmaailmassa, tekniikan ammattisanastoissa sekä nuorten murteissa. Tällaisia sosiaalisia murre kutsutaan sosiolekteiksi. Sosiolektiset lainat tulevat usein englannin kieli, jolloin puhutaan anglisismi.

Lainojen ryhmittely


Lainat voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan kuinka ne sopeutetaan vieraaseen kieleen.
Sitaattilainaksi kutsutaan sanaa, joka siirtyy kielestä toiseen täysin muuttumattomana. Sitaattilainat eivät yleensä myöskään sopeudu lainaavan kielen taivutusjärjestelmään yhtä luontevasti kuin kotoperäiset sanat. Synnynnäinen kielenpuhuja erottaa tällaiset suorat lainaukset yleensä vaivatta. Sitaattilainoista tyypillisimpiä ovat erisnimi, paikkojen tai ihmisten nimet, mutta myös uusi termistö saattaa kotiutua kieleen samaisessa muodossaan. Tästä esimerkkinä vaikkapa englannin kielinen sana ''freelance'', joka on ottanut paikkansa suomestakin muuttumattomana. Yleisesti ottaen kielillä on kuitenkin tapana sopeuttaa vaikeasti äännettäviä sanoja tuttuun äänne- sekä taivutusjärjestelmäänsä ja tämän vuoksi kielissä vain suhteellisen uudet lainat säilyvät sitaattilainoina.
----
Erikoislainat puolestaan ovat kieleen ja sen taivutusjärjestelmään osin sopeutuneita ilmauksia. Niillä yleensä on lähes täydellinen taivutusparadigma, mutta niiden äänneasu saattaa silti poiketa lainaavasta kielestä. Ne saattavat esimerkiksi sisältää kielelle vieraita äänteitä. Tämä monissa tapauksissa jo paljastaa kielenpuhujalle, että kyseessä on lainasana. Tyypillisimmin erikoislainat syntyvät, kun sanoja sopeutetaan kieleen väkisin esimerkiksi liittämällä lainasanan perään jokin omalle järjestelmälle tuttu pääte tai äänne. Tästä esimerkiksi vaikkapa suomen sana ''banaani''.
----
Yleislainat ovat yleensä kielen vanhimpia lainoja ja niiden joukko on suomen kielessä laajin. Yleislainat ovat niin äännerakenteeltaan kuin taivutukseltaankin sopeutuneet kieleen. Yleensä tämä sopeutuminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa ja usein kieliyhteisö itse löytää esimerkiksi sitaattilainalle sopivimman ääntöasun, joka vakiintuu kieleen. Tästä esimerkkinä ruotsalaisperäinen sana ''sohva'' (''soffa''), joka on äänneasultaan mukautunut suomeen ja saanut täydellisen taivutuksen. Suurin osa yleislainoista on niin voimakkaasti kotiutuneita, ettei kielenpuhuja yleensä erota niitä ilman kielitieteellistä tietoa. Lisäksi monet sanat ovat niin vanhoja, lainautuneet niin aikaisessa vaiheessa, että voidaan jopa kyseenalaistaa, missä vaiheessa on enää mielekästä puhua lainasta. Esimerkiksi sanan ''äiti'' kohdalla voitaisiin pitää triviaalina luokitella sana lainaksi sillä perusteella, että se on joskus syrjäyttänyt kantakielemme sanan ''emä'' merkityksessä "ihmisen naispuolinen vanhempi".
----
Käännöslainat ovat tavallisesti yhdyssanoja, jotka on muodostettu kääntämällä sanan osat omalle kielelle yksi kerrallaan. Esimerkiksi emolevy on käännöslaina, joka pohjautuu englannin sanaan ''motherboard'' (mother = äiti, emo; board = lauta, levy). Käännöslainat voivat olla myös erikseen kirjoitettavia sanapareja, esimerkiksi musta aukko ( < ''black hole'')

Katso myös


Vierassana
Sivistyssana
Sukulaissana
Suomen kielen lainasanat
Anglisismi
Svetisismi
Kielenhuolto
Luokka:Sanasto-oppi
Luokka:Kielihistoria
ar:لفظ دخيل
id:Kata pungut
ms:Kata pinjaman
br:Amprest (yezhoniezh)
bar:Lehnwort
be:Запазычаныя словы
bg:Чужди думи
ca:Préstec lingüístic
da:Låneord
de:Lehnwort
el:Δάνειο (γλώσσα)
en:Loanword
es:Préstamo lingüístico
fa:وام‌واژه
fr:Emprunt lexical
gl:Préstamo
ko:외래어
hr:Posuđenice
is:Tökuorð
it:Prestito linguistico
he:שאילת מילים
ky:Кабылдоо
lv:Aizguvums
lt:Skolinys
li:Liènwoord
jbo:fu'ivla
hu:Jövevényszó
arz:كلمه مستعاره
nah:Tlacuīltīllahtōlli
nl:Leenwoord
ja:借用語
no:Lånord
nn:Lånord
nds:Lehnwoort
pl:Zapożyczenia językowe
pt:Empréstimo (linguística)
ru:Заимствование
sl:Prevzeta beseda
ckb:واوشە
stq:Leenwoud
sv:Lånord
vi:Từ mượn
th:คำยืม
tt:Алынма
uk:Мовне запозичення
ur:دخیل لفظ
wa:Calcaedje (linwince)
zh:外来语

Lukio


Lukio on Suomi yleissivistävä ja vapaaehtoinen toisen asteen oppilaitos, jonne on mahdollista pyrkiä suoritettuaan oppivelvollisuus. Lukiokoulutuksessa on mahdollista osallistua ylioppilastutkintoon ja siten valmistua lukiosta ''ylioppilaaksi''. Kuitenkin lukion oppimäärän voi suorittaa ja siten saada lukion päättötodistuksen myös osallistumatta ylioppilaskirjoituksiin, mutta tavanomaisesti opiskelijat osallistuvat kirjoituksiin. Lukio antaa valmiudet jatkaa opintoja korkea-asteella (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) ja lukion oppimäärään perustuvissa ammatillinen erikoisoppilaitos.

Lukion historia


Lukio on oppilaitoksena syntynyt yleissivistävästä, yliopistoon valmistavasta koulutuksesta. Tätä opetusta antoivat 1800-luvun alkupuolella kaupunkien kymnaasit ja Turun triviaalikoulu. (Turussa ei ollut kymnaasia, sillä se oli muutettu 1640 yliopistoksi.) Lukion syntyyn vaikutti Helsingin yliopiston vuonna 1852 tekemä uudistus, jossa yliopistoon pääsyn ehdoksi asetettiin ylioppilastutkinto. Tähän tutkintoon saivat osallistua kymnaasien eli lukioiden opiskelijat. Vuoden 1872 koulujärjestyksessä näistä kouluista tuli yhtenäisiä kahdeksanvuotisia ''lyseoita'', jotka olivat valtion poikakouluja. Yleisnimeksi lyseoille, tyttölyseoille ja yhteiskouluille muodostui oppikoulu.
Sotien välisenä aikana muodostui yhä selvemmäksi ilmiö, että kaikki eivät suorittaneet lyseota loppuun. Tämä tunnustettiin jakamalla oppikoulu virallisesti viisivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon. Siirryttäessä peruskoulujärjestelmään 1970-luvulla keskikoulut ja kansakoulujärjestelmä yhdistettiin peruskouluiksi ja useimmat lukiot kunnallistettiin. Nyt lukioon pääsyn ehdoksi tuli peruskoulun päättötodistus.
Lukiojärjestelmää on sittemmin uudistettu vuosien 1983 ja 1998 lukiolaeilla sekä vuosina 1982, 1985, 1994 ja 2003 muutetuilla opetussuunnitelmien perusteilla. Lukio muuttui kurssimuotoiseksi vuonna 1982. Samalla kouluja kehoitettiin ottamaan käyttöön jaksojärjestelmä.
Vuosina 1994–1996 lukio uudistui kokonaisvaltaisemmin, kun koulut saivat siirtyä luokattomaan järjestelmään. Velvoitetta siihen ei ollut, vaan jos koulu itse halusi, se sai jatkaa luokallisena. Opetusministeriö pyrki 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin saakka yhtenäistämään ammattikoulutuksen ja lukion ns. nuorisokouluksi, minkä hankkeen lopputuloksena oli vuonna 1998 aloitettu kaksoistutkintomahdollisuus.

Lukio-opinnot


Lukio-opiskelun päämääränä on yleisesti ylioppilastutkinto suorittaminen. Lukion oppimäärä koostuu vähintään 75 yhden opintoviikon mittaisesta kurssista, joista 47 tai 51 on pakollisia uuden opetussuunnitelman mukaan. Pakollisten kurssien määrä riippuu opiskelijan valitsemasta matematiikan laajuudesta, joka voi olla joko lyhyt tai pitkä. Suoritettuaan lukion oppimäärän opiskelija saa automaattisesti lukion päättötodistuksen ja mikäli hän on suorittanut hyväksytysti ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet tulee hänestä ''ylioppilas''. Ylioppilaaksi ei voi siis valmistua, jos lukion oppimäärä on suorittamatta. Toisaalta lukiosta voi valmistua ilman ylioppilaaksi tuloa.

Lukion tuntijako


Taulukossa on käytetty Opetushallitus opetuksen sisältöjen mukaista lajittelua. Oppiaineryhmien kohdalle on ilmoitettu myös keskitetysti aineryhmien yhteenlaskettujen pakollisten kurssien määrä. ''Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet'' -osuudessa on otettu huomioon vain pakolliset kielet eli yksi A-oppimäärän mukainen kieli ja yksi A/B-oppimäärän mukainen kieli.
Tuntijako on vuoden 2002 asetuksen mukainen.
Kielissä on käytetty seuraavia oppimäärän laajuutta kuvaavia koodeja: ''A-kieli'' peruskoulun 3. tai 4./5. luokalta alkanut kieli, ''B-kieli'' (käytetään myös termiä B1) peruskoulun 7. luokalta alkanut kieli, ''C-kieli'' (käytetään myös termiä B2) peruskoulun 8. luokalta alkanut kieli ja ''D-kieli'' (käytetään myös termiä B3) lukiossa alkanut kieli.
Kuvataiteessa ja musiikissa opiskelijan on opiskeltava yksi pakollinen kurssi kumpaakin ainetta sekä sen lisäksi yksi pakollinen kurssi jommastakummasta aineesta.
Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi jokaisella koululla on omia koulukohtaisia kursseja (syventävät/soveltavat).

Kieliohjelma


Kielet jaetaan lukiossa kolmeen laajuuteen. Pitkän (A-kieli) ja keskipitkän (B-kieli) opiskelu on kaikille pakollista. Opiskelijan on siis opiskeltava ainakin kahta kieltä, joista ainakin toisen on oltava pitkä kieli ja toisen toinen kotimainen kieli. Yhden pitkän ja yhden keskipitkän sijaan voi lukea myös kahta tai useampaa pitkää kieltä. Lyhyet kielet (C- ja D-kielet) ovat opiskelijoille valinnaisia.
Lähes kaikki opiskelevat pitkänä englannin kieli, muut suosituimmat A-kielet ovat järjestyksessä saksan kieli, ruotsin kieli, suomen kieli ja ranskan kieli. Keskipitkänä kielenä lähes kaikki opiskelevat toinen kotimainen kieli.
Lyhyissä kielissä ei ole pakollisia kursseja, vaan kummassakin on kahdeksan valtakunnallista syventävää kurssia. D-kielen (käytetään myös termiä B3-kieli) kahden ensimmäisen kurssin jälkeen kielet ovat samanpituisia, eli esimerkiksi C-kielen (käytetään myös termiä B2-kieli) kurssi 1 vastaa D-kielen kurssia 3 jne. Toisaalta C-kurssit 7 ja 8 eivät vastaa mitään D-kurssia. Suosituimmat lyhyen oppimäärän kielet (vähintään 6 kurssia käyneiden lukumäärän perusteella) ovat saksa, ranska, espanjan kieli ja venäjän kieli.
Eri laajuisina opiskellut kielet (muuten kuin äidinkielenä) (opiskelijoiden määrän mukaisessa järjestyksessä keväällä 2006 valmistuneiden keskuudessa) olivat englanti (99,5&nbsp;%), ruotsi (92,5&nbsp;%), saksa (35,4&nbsp;%), ranska (19,7&nbsp;%), espanja (10,3&nbsp;%), suomi (6,4&nbsp;%), venäjä (5,6&nbsp;%), italian kieli (4,3&nbsp;%), latina (3,8&nbsp;%) ja saamen kieli (0,1&nbsp;%) sekä "muu kieli" 1,2&nbsp;%.

Valinnaiset kurssit


Lukion valinnaiset kurssit ovat joko syventäviä tai soveltavia. Syventäviä kursseja on kahdenlaisia: Valtakunnallisten syventävien kurssien sisältö määrätään valtakunnallisesti, ja se kuuluu osana ylioppilastutkinnossa testattavaan tietomäärään. Koulukohtaisten syventävien sisällöstä päättävät koulut itse, ja ne arvostellaan valtakunnallisista poiketen pelkällä suoritusmerkinnällä tai numerolla, joka ei vaikuta aineen keskiarvoon. Soveltavat kurssit sisältävät koulukohtaisesti valittuja aiheita, jotka voivat ylittää perinteisiä oppiainerajoja. Pakollisten kurssien lisäksi oppilaalla pitää olla suoritettuna vähintään 10 syventävää kurssia, ennen kuin hänet voidaan hyväksyä ylioppilaaksi. Soveltavien kurssien osalta ei ole mitään määräyksiä.

Erityistehtävän saaneet lukiot


Joillekin lukioille on määrätty valtakunnallinen erityistehtävä taiteessa tai tieteessä. Näitä lukioita on lueteltu artikkelissa Luettelo valtakunnallisen erityistehtävän saaneista lukioista. Näissä lukioissa opiskelijan on suoritettava erityistehtävään kuuluvia kursseja tietty määrä ja hänellä on oikeus jättää kahdeksan valtakunnallisesti pakollista kurssia pois opinto-ohjelmastaan. Jotkin lukiot rajoittavat aineet, joista voi kursseja jättää pois, mutta joissakin opiskelija saa valita poisjättämänsä kurssit vapaasti. Kuitenkin jokaisesta pakollisesta oppiaineesta on suoritettava puolet pakollisista kursseista (parittomista kurssien määrästä pitää suorittaa puolikkaasta seuraavan kokonaisluvun verran kursseja) ja kirjoitettavien aineiden kaikki pakolliset tulee suorittaa. Yleisiä kevennettäviä aineita ovat muun muassa ruotsi/matematiikka (toinen on pakollista kirjoittaa), uskonto, biologia, maantiede, kemia, fysiikka ja liikunta.
Erityistehtävän saaneiden lukioiden suosio on suuri. Moniin pääsee sisään vain vajaa puolet hakijoista (esimerkiksi Kallion lukio Helsinki), ja opiskelu erityislukiossa poikkeaa monin tavoin yleislukioista. Esimerkiksi korkeakoulut voivat antaa hyväksilukuja joistakin erityislukioissa suoritetuista kursseista. Erityislukioiden erityistehtävään kuuluvat kurssit suoritetaankin usein kunkin alan ammattilaisten ohjauksessa, ja tällöin kyse on todellisesta painotuksesta. Usein tähän sekoitetaankin jotakin ainetta erityisesti painottavat yleislukiot (esimerkiksi monet lukiot voivat tarjota teatteritaiteen tai valokuvauksen kursseja), joiden opiskelijalla ei kuitenkaan ole em. vähennysoikeutta valtakunnallisesti pakollisista kursseista. Opettajatkin ovat tällaisissa lukioissa harvemmin muodollisesti päteviä opettamassaan erityisaineessa.

Suoritusaika


Lukion suoritusaika on 2–4 vuotta. Ylioppilaaksi on mahdollista valmistua joko syksyllä tai keväällä. Suurin osa opiskelijoista valmistuu kolmessa vuodessa ja vain ani harva kahdessa. Erityislukioissa opiskelu venyy usein 3,5 tai neljään vuoteen.
Toisen vuosikurssin opiskelijoita kutsutaan penkinpainajaisten jälkeen "wanhoiksi", koska he ovat perinteisesti olleet tämän jälkeen lukion opiskelijoiden vanhinta ikäluokkaa. Nykyään näin ei kuitenkaan ole, sillä luokattomassa lukiossa on lähes aina myös pidempään kuin kolme vuotta kirjoilla pysyviä opiskelijoita. Viimeisen vuoden opiskelijaa kutsutaan abiturientti, "abiksi". Abiturientit eivät myöskään aina siirry kokonaan ns. lukulomalle, vaan monet keräävät kursseja vielä loppukevään, penkinpainajaisten jälkeenkin. Perinteistä kuitenkin halutaan pitää kiinni. Lukiolaisten erityisiä opiskelujen ulkopuolisia tapahtumia ovat wanhojen tanssit ja abiturienttien penkinpainajaiset.

Lukion merkitys opiskelijalle


Jos opiskelijalla on tavoitteena esimerkiksi korkea-asteen opinnot, joissa opiskelun lähtökohtana ovat hyvät kieli, matemaattiset tai yhteiskunnalliset valmiudet, on lukio tällöin oikea valinta toisen asteen oppilaitokseksi. Periaatteessa sekä lukio että kolmivuotinen ammattitutkinto antavat yhtäläisen korkeakoulukelpoisuuden, mutta erityisesti yliopistojen pääsykokeet muodostuvat pelkän ammattitutkinnon suorittaneelle vaikeaksi. Sen sijaan joillekin ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmilla opiskelevista huomattava osa on suorittanut saman alan ammattitutkinnon (esimerkiksi insinöörikoulutusohjelmat). Käytännössä monet lukioon menevät opiskelijat eivät vielä tiedä omaa tulevaisuuden alaansa peruskoulun jälkeen, joten lukio on luonteva ratkaisu. Suurissa kaupungeissa lukioiden keskiarvorajat voivat olla verrattain korkeita, jolloin heikon opiskelijan on joko hakeuduttava syrjäisen maaseudun lukioon tai ammattioppilaitokseen. Maaseudulla lukion keskiarvoraja voi sen sijaan olla niin matala, että joillekin ammattioppilaitosten linjoille on hankalampi päästä. Osa heikon keskiarvon saaneista käy valinnaisen kymppiluokka korottaakseen numeroitaan ja päästäkseen haluamaansa oppilaitokseen.

Kaksois- ja kolmoistutkinnot


Osassa ammattikouluista ja lukioista voi suorittaa ammattitutkinnon yhteydessä myös ylioppilastutkinnon; tällöin puhutaan kaksoistutkinnosta. Kaksoistutkintolaisilla opiskelu kestää yleensä kolmesta neljään vuotta. Tällöin osa ammattitutkinnon opinnoista korvataan lukion oppimäärään sisältyvillä pakollisilla kursseilla. Opiskelija saa ammattioppilaitoksen päästötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen. Tällainen ammattilukio voidaan toteuttaa useilla tavoin: valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä voi määräytyä automaattisesti. Pakollisten kurssien lisäksi saatetaan tarjota myös mahdollisuus lukea jonkin yksittäisen aineen, esimerkiksi fysiikan, syventävät kurssit.
Mahdollista on myös suorittaa sekä ammattillinen perustutkinto että lukion koko oppimäärä. Tällöin puhutaan kolmoistutkinnosta.

Lukiokoulutuksen järjestäminen


Lukioiden ylläpitäminen on vapaaehtoista, mutta suurin osa Suomen kunnista ylläpitää ainakin yhtä lukiota. Ongelmana lukion pitämisessä on pienille kunnille riittävän opiskelijamäärän saanti. Näissäkin kunnissa täytyy toteuttaa valtioneuvoston asetusta, jonka mukaan valtakunnalliset syventävät kurssit tulee tarjota opiskelijalle valittaviksi.
Opetushallitus myöntää halukkaille kunnille ja yhteisöille opetuksen järjestämisluvat. Luvan saanti edellyttää, että hakijalla on taloudelliset ja ammatilliset edellytykset järjestää lukio-opetusta. Lukio-opetusta ei saa järjestää taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi, mutta opetuksenjärjestäjät ovat oikeutettuja valtionapuun.
Lukio-opiskelijan opintososiaaliset edut eivät ole yhtä hyvät kuin koululaisen, mutta lukio-opiskelijalla on oikeus ilmaiseen opetukseen, opiskelijahuoltoon sekä yhteen ilmaiseen lounaaseen päivässä. Koulukirjat ja opetusmateriaalit ovat opiskelijan omalla vastuulla. Koulumatkoihin sen sijaan voi saada tukea Kansaneläkelaitos, ja opiskelijalla on oikeus opintotukeen, johon vaikuttavat vanhempien tulot alle 20-vuotiaalla opiskelijalla.
Lukiokoulutuksessa ei tunneta perusopetuksen lähikoulukäsitettä. Sen sijaan jokaisella on oikeus hakea yhteishaku haluamaansa lukioon, joka valitsee opiskelijat perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaisessa järjestyksessä. Tästä poikkeuksen voivat tehdä Luettelo valtakunnallisen erityistehtävän saaneista lukioista, jotka järjestävät usein pääsykokeen. Tarvittava keskiarvo määräytyy lukioittain hakijoiden mukaan, joten keskiarvoraja on yleensä huomattavasti korkeampi esimerkiksi suurten kaupunkien suosituissa lukioissa kuin 5&nbsp;000 asukkaan kunta lukioissa, joskin joihinkin pienempiinkin lukioihin on päätetty tietty keskiarvoraja, joka opiskelijan pitää ylittää päästäkseen lukioon.

Katso myös


Aikuislukio
Ammattikorkeakoulu
International Baccalaureate – kansainvälinen lukiokoulutus
High school
Koulutus
Luettelo Suomen lukioista
Peruskoulu
Suomen Lukiolaisten Liitto
Yliopisto

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980629 Lukiolaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980810 Lukioasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020955 Asetus lukion tavoitteista ja tuntijaosta
http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,17627,1560 Lukion opetussuunnitelman perusteet
http://www.oph.fi Opetushallitus
http://www.edu.fi Kouluportaali
http://www.lukio.fi Suomen Lukiolaisten Liitto ry
http://www.ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto Suomessa
http://www.opintoluotsi.fi/opiskelu/lukio_opinnot/ Lukio-opinnot (Opintoluotsi)
http://www.opiskelupaikka.fi/fin/Koulutus/Lukio Opiskelupaikka.fi
Luokka:Lukio
az:Gimnaziya
bs:Gimnazija
bg:Гимназия
ca:Institut (Catalunya)
cs:Gymnázium
da:Gymnasium
de:Gymnasium
et:Gümnaasium
el:Γυμνάσιο
en:Gymnasium (school)
es:Gymnasium
eo:Gimnazio
fr:Gymnasium
ko:김나지움
hr:Gimnazija
io:Gimnazio
is:Fjölbrautaskóli
he:גימנסיה
kk:Гимназия
la:Gymnasium
lt:Gimnazija
hu:Gimnázium
ml:ജിംനേഷ്യം (വിദ്യാലയം)
nl:Gymnasium
ja:ギムナジウム
no:Gymnasium
nn:Gymnas
pl:Gimnazjum
pt:Ginásio (escola)
ro:Gimnaziu
ru:Гимназия
sk:Gymnázium
sl:Gimnazija
sr:Гимназија
sh:Gimnazija
sv:Gymnasium
tr:Gymnasium (okul)
uk:Гімназія
uz:Gimnaziya
zh:文科中学

Luomisoppi

Kreationismi

Laulava vallankumous


Kuva:Estonian Independence Day Monument.jpg
Kuva:UkmPaminkl.JPG
Laulava vallankumous () tarkoittaa vuosien 1987&ndash;1990 tapahtumia, jotka johtivat Viron, Latvian ja Liettuan jälleenitsenäistymiseen.

Viro


Neuvostoliitossa oli käynnissä glasnostin aika, ja Virossa oli kansan keskuudessa herännyt haaveita maan itsenäisyyden palauttamisesta.
Viroa oli miehitetty vuodesta 1940 lähtien, mutta ihmiset eivät olleet aiemmin organisoituneet vaatimaan itsenäisyyden palauttamista. Kansan yhdisti yhtenäisiin vaatimuksiin kesällä 1987 Tallinnan raatitorilta alkanut Laulava vallankumous. Lopuksi noin 300 000 virolaista kokoontui Tallinnan laululavan patsaalle laulamaan kansallislauluja, jotka olivat tuolloin kiellettyjä. Niistä tehtiin myös rock-sovituksia.
Laulava vallankumous kesti yli neljä vuotta, ja sen aikana tapahtui useita protesteja ja kansalaistottelemattomuutta. Kun Neuvostoliiton panssarivaunut vyöryivät maaseudulle vuonna 1991 tavoitteenaan kukistaa vallankumous, Viron korkein neuvosto ja Riigikogu julistivat Viron taas itsenäiseksi. Virolaiset toimivat ihmiskilpinä suojatakseen radio- ja tv-asemia neuvostopanssareilta. Laulava vallankumous johti siihen, että Viro sai itsenäisyytensä ilman verilöylyä.

Katso myös


Baltian ketju

Aiheesta muualla


http://www.tuglas.fi/oppimateriaali/text/indie2.htm Viron uudelleenitsenäistyminen, Tuglas-seura
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Ajankohtaista/Uutisarkisto/2002.iw3?showlocation=54d42730-5ecc-4d40-973d-2e3582609e09&newsID=1709220d-1d4f-46a2-b518-5a65f1f23304 "Laulava vallankumous" sulatti "neuvostojään" Baltiasta, Lapin yliopisto
Luokka:Viron historia
id:Revolusi Bernyanyi
bg:Пееща революция
ca:Revolució Cantant
cs:Zpívající revoluce
de:Singende Revolution
et:Laulev revolutsioon
en:Singing Revolution
es:Revolución Cantada
eo:Kantanta Revolucio
fr:Révolution chantante
ko:노래 혁명
it:Rivoluzione cantata
lv:Dziesmotā revolūcija
lt:Dainuojanti revoliucija
nl:Zingende revolutie
no:Den syngende revolusjonen
nn:Den syngande revolusjonen
pl:Śpiewająca rewolucja
pt:Revolução Cantada
ru:Поющая революция
sv:Sjungande revolutionen
tr:Şarkı Devrimi

Liivin kieli


Liivi (''līvõ kēļ'') on uralilaiset_kielet, suomalais-ugrilaiset ja itämerensuomalaiset kielet kieli, ja siten suomen kieli läheinen sukukieli. Lähin liivin sukukieli on viro. Liivin kieltä puhuivat liiviläiset Latviassa Kuurinmaalla Liivinranta. Tiedotusvälineiden mukaan kielen viimeinen syntyperäinen puhuja, Viktor Berthold, kuoli 2009, mutta viimeinen äidinkielinen puhuja on edelleen elossa oleva Grizelda Kristiņa (s. 19. maaliskuuta 1910).

Historia


Kielitieteilijät eivät ole täysin varmoja siitä miten liivin kieli erosi muista itämerensuomalaisista kielistä. Epäselvyyttä on esimerkiksi siitä, onko liivi läheisempää sukua eteläviro vai viron kieli. Paikannimistötutkimuksen mukaan liivinkielisten alueet ulottuivat ennen paljon nykyistä laajemmalle. Liivinkielisten paikannimien verkko kattaa noin puolet nykyisen Latvian alueesta. Liivinkieliset ovat vaihtaneet kieltään latviaksi. Latviassa käytetään lähinnä indoeurooppalaista latvian kieli eli ''lättiä''. Latvian kieli on kuitenkin saanut paljon vaikutteita liivin kielestä. Latvian kielen eroavaisuudet liettuaan nähden ovat osaksi liivin vaikutusta. Sen lisäksi latvian kieli on vaikuttanut liiviin todella voimakkaasti, niin sanastoon kuin kielioppiinkin. Latvian kielen vaikutus onkin erkaannuttanut liiviä huomattavasti muista itämerensuomalaisista kielistä.
Liivinmaa kristillistyi Baltian alueista ensimmäisenä. Aikoinaan liiviläiset ritarit taistelivat Baltian pakanoita vastaan, ja pakottivat näitä kasteeseen. Jäljellä oleva kieli on länsiliiviä, ''itäliivi'' katosi jo 1800-luvulla. Matteuksen evankeliumin käänsi liivinkielen länsimurteelle Pizālainen opettaja Jan Princ ja itäliiviksi sen käänsi Nika Pollmann. Molemmat versiot tarkisti ja viimeisteli F.J Wiedemann. Britannian ja Ulkomaiden Raamattuseura toimitti molemmista vuonna 1863 250 kappaleen painoksen, joka jaettiin Liivinranta asukkaille. Vielä 1930-luvulla liivin kielellä kirjoitettiin merkittävää kirjallisuutta. Esimerkiksi Uusi Testamentti käänettiin tuolloin liiviksi. Merkittävimpiä tuon ajan kirjallisuuden vaikuttajia olivat Kōrli Stalte ja Peter Damberg. Myös suomalaiset ja virolaiset kielentutkijat, kuten esimerkiksi Lauri Kettunen, vaikuttivat liivinkielisen kirjallisuuden kehittymiseen.

Nykytilanne


Liivinkieli on hävinnyt normaalista käytöstä täysin. Sitä puhuu äidinkielenään enää yksi henkilö ja arviolta kymmenen kielen isovanhemmiltaan oppinutta. Lisäksi on vielä noin kymmenen kielen opetellutta kielentutkijaa ja viisi kielen itsenäisesti opiskellutta. Vielä useampi on osallistunut liiviläisille kesäleireille tai yliopistokursseille ja oppinut näin ymmärtämään kieltä, mutteivät käyttämään sitä keskustelussa. Liivinkieliseen opetukseen kouluissa osallistuu noin kymmenen henkeä, joista suurin osa on etnisiä liiviläisiä. Liivinkielistä tekstiä pystyy lukemaan arviolta 50-60 henkilöä. Latvian kieltä käyttämään siirtyneet liiviläiset vaikuttivat latvian kielen liiviläismurteisiin, joita puhutaan sekä Kuurin- että Liivinmaalla. Olennainen ero latvian kieleen näillä murteilla on se, että niiden puhujat käyttävät liivin kielen ääntämystapaa.

Opetus


Liivin kieltä opetetaan perustasolla muutamissa kouluissa Riika, Staicelessä, Ventspilsissä, Kolkassa ja Dundagassa. Lisäksi opetusta järjestetään vuosittain järjestettävillä kesäleireillä. Liiviläisten kulttuurikeskus järjestää puhujaryhmiä, joiden tarkoituksena on pitää liivin kieltä elossa normaalissa puhekäytössä. Liivin kieltä voi opiskella ylemmällä tasolla Helsingin yliopisto ja Turun yliopistoissa Suomessa, Tarton yliopistossa Virossa, Budapestin yliopistossa Unkarissa sekä Latvian yliopistossa. Säännöllisesti sitä opetetaan kuitenkin vain Tarton ja Latvian yliopistoissa, muissa yliopistoissa se kuuluu yleensä itämerensuomalaisten kielten yleiseen opetukseen.

Kielen piirteet


Liivin kielen tyypillinen piirre on painottomien tavujen redusoituminen. Sama piirre on havaittavissa myös viron kielessä, mutta liivissä se vaikuttaa vielä voimakkaammin. Latvian kielen vaikutuksesta ''ö'' ja ''ü'' ovat vaihtuneet e:ksi ja i:ksi. Liivi kuuluu periferiakieliin, eli siitä puuttuu astevaihtelu. Liivissä h on kadonnut kaikkialta.
Liivin kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla:
A a, Ā ā, Ä ä, Ǟ ǟ, B b, (C c), D d, Ḑ ḑ, E e, Ē ē, F f, G g, H h, I i, Ī ī, J j, K k, L l, Ļ ļ, M m, N n, Ņ ņ, O o, Ȯ ȯ, Ȱ ȱ, (Ö ö), (Ȫ ȫ), Õ õ, Ȭ ȭ, P p, (Q q), R r, Ŗ ŗ, S s, Š š, T t, Ț ț, U u, Ū ū, V v, (W w), (X x) (Y y), Z z, Ž ž
Luettelossa nykyisin käytettävät kirjaimet. Vieraskirjaimet suluissa ().
Lähde: http://www.eraksti.lv/fetchbook.php?urlkey=1312742 Latvian-Livonian-English Phrase Book

Persoonaprononimit

Demonstratiivipronominit

Kielinäyte


;Tēriņtš!
''Terve''
;Jõvā pǟva! / Jõvvõ päuvõ!
''Hyvää päivää''
;Minnõn eņtšõn
''Minä tarvitsen''
;Ma sīeda kūliz eņtš izast
''Minä kuulin sen isältäni''
;Mina rõkaandõb raandakiieldõ
''Minä puhun rantakieltä'' (liiviä)
;ikš, kakš, kuolm, nēļa, vīž, kūž, seis, kōdõks, īdõks, kim
''yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen''

Katso myös


Liiviläiset
Liivinranta

Kirjallisuus


Kettunen, Lauri: Livisches Wörterbuch : mit grammatischer Einleitung. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1938.
Posti, Lauri: Grundzüge der livischen Lautgeschichte. Helsinki, 1942.
Tveite, Tor: The case of the object in Livonian : a corpus based study. Helsinki: Helsingin yliopisto, Suomalais-ugrilainen laitos, 2004.
Wiik, Kalevi: Liivin katko. Turku: Turun yliopisto, 1989.

Viitteet

Aiheesta muualla


File:Incubator-notext.svg :incubator:Wp/liv
http://www.ethnologue.org/show_language.asp?code=LIV Ethnologue
http://www.kresy.co.uk/livonia.html Tietoa Liivinmaasta
Luokka:Itämerensuomalaiset kielet
Luokka:Latvian kielet
Luokka:Liiviläiset
Luokka:Uhanalaiset kielet
af:Lyfs
als:Livische Sprache
an:Idioma livo
az:Livon dili
zh-min-nan:Livonia-gí
be-x-old:Ліўская мова
br:Livoneg
bg:Ливонски език
ca:Livonià
cv:Лив чĕлхи
cs:Livonština
da:Livisk (sprog)
de:Livische Sprache
et:Liivi keel
en:Livonian language
es:Idioma livonio
eo:Livona lingvo
fo:Livonskt
fr:Live (langue)
gv:Livonish
ko:리브어
it:Lingua livone
he:ליבונית
ka:ლივური ენა
kw:Livonek
rw:Ikilivoniya
mrj:Лив йӹлмӹ
kv:Лив кыв
ku:Zimanê lîvonî
lv:Lībiešu valoda
lt:Lyvių kalba
li:Liefs
hu:Lív nyelv
xmf:ლივური ნინა
koi:Лив кыв
nl:Lijfs
ja:リヴォニア語
no:Livisk
nn:Livisk
pms:Lenga Liv
pl:Język liwski
pt:Língua livoniana
ru:Ливский язык
se:Liivigiella
sv:Liviska
uk:Лівська мова
vep:Livin kel'
fiu-vro:Liivi kiil
bat-smg:Līviu kalba
zh:利沃尼亚语

Lokakuu


Kuva:Les Très Riches Heures du duc de Berry octobre.jpgn kuvitusta lokakuun kohdalla.]]
Lokakuu on vuoden kymmenes kuukausi, joka on pohjoisella pallonpuoliskolla syksyn ja eteläisellä pallonpuoliskolla kevään toinen kuukausi. Lokakuuta edeltää syyskuu ja sitä seuraa marraskuu. Lokakuun pituus on 31 päivää. Koska lokakuussa siirrytään kesäaika pois, lokakuu on vuosi pisin kuukausi. Eteläisessä Suomessa lokakuu on runsaiden syyssateiden, syysmyrskyjen, viileiden säiden ja pimenevien iltapäivien aikaa. Pohjoisessa se on tyynempää ja kylmempää talven alun ja ensilumen aikaa.
Lokakuun latinankielinen nimi ''october'' tulee kahdeksaa merkitsevästä sanasta ''octo'', sillä aikoinaan lokakuu oli Rooman valtakunta kalenterin kahdeksas kuukausi. Kuukausi oli maaliskuun, toukokuun ja heinäkuun ohella Caesarin ajanlasku-uudistuksen alkuperäisiä 31 päivän kuukausia. Loput yhtä pitkät kuukaudet tulivat koska Caesarin tekemän jaon seurauksena vuodessa olisi 355 päivää, joten hänen oli lisättävä puuttuvat 10 päivää muihin kuukausiin.
Lokakuun keskilämpötilat eri puolilla Suomea vaihtelevat. Vantaalla lokakuun keskilämpötila on noin +6 astetta, Lahdessa noin +4,5 astetta, Tampereella noin +4 astetta, Kuopiossa noin +2,5 astetta, Oulussa noin +2 astetta ja Sodankylässä noin -1 astetta. Lokakuussa taivas on usein jatkuvasti pilviharson peitossa, mistä johtuen päivälämpötilojen ja yölämpötilojen ero ei useinkaan ole aina kovin suuri, ainakaan etelässä. Ensimmäiset yöpakkaset ja kuura tulevat yleensä lokakuun alussa Etelä-Suomessa ensimmäistä kertaa. Tyypillinen päivälämpötila on Etelä-Suomessa lokakuun alussa noin 10-12 astetta ja lopulla enää noin 5-7 astetta. Pohjoisessa vastaavat ovat kuun alussa 5-7 astetta ja kuun lopussa päivälämpötilat ovat yleensä enää hieman plussan puolella, tai jopa nollassa.
Suomen etelä-ja lounaisrannikolla ruska on komeimmillaan lokakuun ensimmäisellä viikolla, jatkuen hiipuvana lokakuun lopulle, jolloin maisema on jo pääosin paljas. Lapissa ruska jo lokakuussa enää muisto vain. Ensilumi sataa Lapissa yleensä lokakuun alussa, pysyvä lumi saadaan Pohjois-Lapin tunturiseuduille usein jo lokakuun puolessa välissä ja Etelä-Lapissakin yleensä kuun lopulla. Etelä-Suomessa lumisateet sen sijaan eivät ole lokakuussa edes jokavuotisia. Ensilumi sataa etelärannikolle tavallisesti vasta marraskuun aikana. Lokakuussa auringon teho on jo alhainen, ja kesän lämpöä edelleen luovuttavista meristä koostuva kosteus jää helposti pilvipeitteeksi taivaankannen ylle. Auringonpaistepäiviä on koko Suomessa tällöin niukasti. Lokakuussa on marraskuun ohella Sadepäiviä ja pilvisiä harmaita päiviä eniten verrattuna muihin vuoden kuukausiin, varsinkin eteläisessä Suomessa. Arktiset kylmänpurkaukset voivat ajoittain tuoda lokakuussa selkeää, mutta kylmää polaari ilmaa pohjoisesta. Lokakuussa enimmät sateet ovat lähinnä pitkäkestoisia Atlantilta kulkeutuvia tihkusateita. Joidenkin muuttolintujen päämuutto sijoittuu Etelä-Suomessa vasta lokakuun alkupäiviin. Sienestys- ja marjastusaika alkaa lokakuulla olla jo ohi. Lokakuussa on toisinaan kunnon yöpakkasia Etelä-Suomea myöten. Ukkosia lokakuussa on silloin tällöin, usein merellä. Rannikkoseudut ovat lokakuussa useimmiten jopa useita asteita sisämaata leudompia.
Ruotsin akatemia, Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, Karoliininen instituutti, Ruotsin keskuspankki ja Norjan Nobel-komitea julkistavat Nobelin palkinnot saajien nimet vuosittain lokakuun alkupuolella.

Lähteet


Luokka:Lokakuu
af:Oktober
als:Oktober
am:ኦክቶበር
ang:Ƿinterfylleþ
ab:Жьҭаара
ar:أكتوبر
an:Octubre
arc:ܬܫܪܝܢ ܐ
frp:Octobro
ast:Ochobre
gn:Jasypa
ay:Taypi sata phaxsi
az:Oktyabr
id:Oktober
ms:Oktober
bn:অক্টোবর
zh-min-nan:10 goe̍h
jv:Oktober
su:Oktober
ba:Октябрь (Ҡарасай)
be:Кастрычнік
be-x-old:Кастрычнік
bh:अक्टुबर
bcl:Oktobre
bar:Oktoba
bs:Oktobar
br:Here
bg:Октомври
bxr:10 һар
ca:Octubre
ceb:Oktubre
cv:Юпа уйăхĕ
cs:Říjen
co:Ottobre
cy:Hydref
da:Oktober
de:Oktober
dv:އޮކްޓޫބަރު
dsb:Winski
et:Oktoober
el:Οκτώβριος
eml:Otòber
en:October
myv:Ожоков
es:Octubre
eo:Oktobro
ext:Outubri
eu:Urri
ee:Kele
fa:اکتبر
hif:October
fo:Oktober
fr:Octobre
fy:Oktober
fur:Otubar
ga:Deireadh Fómhair
gv:Jerrey Fouyir
gag:Canavar ay
gd:An Dàmhair
gl:Outubro
gan:十月
gu:ઓક્ટોબર
got:𐍅𐌴𐌹𐌽𐌼𐌴𐌽𐍉𐌸𐍃
xal:Хулһн сар
ko:10월
haw:‘Okakopa
hy:Հոկտեմբեր
hi:अक्टूबर
hsb:Oktober
hr:Listopad
io:Oktobro
ig:October
ilo:Oktubre
ia:Octobre
ie:Octobre
iu:ᐅᒃᑐᐳᕆ
os:Октябрь
xh:Eyedwarha
is:Október
it:Ottobre
he:אוקטובר
kl:Oktoberi
kn:ಅಕ್ಟೋಬರ್
pam:Octubri
ka:ოქტომბერი
csb:Rujan
kk:Қазан
kw:Mis Hedra
rw:Ukwakira
ky:Октябрь
mrj:Октябрь
sw:Oktoba
kv:Йирым тӧлысь
ht:Oktòb
ku:Kewçêr
lad:Oktubre
lbe:Октябрь
lez:БаскӀум
lo:ຕຸລາ
la:October
ltg:Leita mieness
lv:Oktobris
lb:Oktober
lt:Spalis
lij:Ottobre
li:Oktober
ln:Sánzá ya zómi
lmo:Utuber
hu:Október
mk:Октомври
mg:Oktobra
ml:ഒക്ടോബർ
mt:Ottubru
mi:Whiringa-ā-nuku
mr:ऑक्टोबर महिना
xmf:გჷმათუთა
arz:اكتوبر
koi:Октяб
mdf:Кельмазаков
my:အောက်တိုဘာ
nah:Ic mahtlāctetl mētztli
nl:Oktober
nds-nl:Oktober
ne:अक्टोबर
new:अक्टोबर
ja:10月
nap:Ottovre
ce:Ардар бутт
pih:Oktoeba
no:Oktober
nn:Oktober
nrm:Octobre
nov:Oktobre
oc:Octòbre
mhr:Шыжа
or:ଅକ୍ଟୋବର
uz:Oktabr
pa:ਅਕਤੂਬਰ
pag:October 9
pnb:اکتوبر
km:ខែតុលា
nds:Oktober
pl:Październik
pnt:Τρυγομηνάς
pt:Outubro
ksh:Oktoober
ro:Octombrie
qu:Kantaray killa
ru:Октябрь
rue:Октобер
sah:Алтынньы
se:Golggotmánnu
sc:Santugaine
sco:October
nso:Diphalane
sq:Tetori
scn:Uttùviru
si:ඔක්තෝබර්
simple:October
ss:ÍMphala
sk:Október
sl:Oktober
szl:Paźdźerńik
so:Oktoobar
ckb:تشرینی یەکەم
sr:Октобар
sh:Oktobar
sv:Oktober
tl:Oktubre
ta:அக்டோபர்
kab:Tuber
roa-tara:Ottommre
te:అక్టోబర్
tet:Outubru
th:ตุลาคม
vi:Tháng mười
tg:Октябр
tpi:Oktoba
tr:Ekim
tk:Oktýabr
tum:Okutobala
udm:Коньывуон
uk:Жовтень
ur:اکتوبر
vec:Otobre
vep:Reduku
vo:Tobul
fiu-vro:Rehekuu
wa:Octôbe
vls:Oktober
war:Oktubre
wo:Oktoobar
ts:Nhlangula
yi:אקטאבער
yo:Oṣù Kẹ̀wá
zh-yue:10月
diq:Tışrino Verên
bat-smg:Spalis
zh:10月

Linnunrata


Kuva:Milky Way 2005.jpgn taiteilijan näkemys Linnunradasta.]]
Kuva:Milky Way Arms.svg
Linnunrata on sauvaspiraaligalaksi, jossa sijaitsevat mm. Maa ja muu aurinkokunta. Linnunrata on kiekon muotoinen tähtirykelmä, jossa on satoja miljardeja Aurinko kaltaisia tähtiä. Linnunrata kuuluu Paikallinen ryhmä, jossa on kolme suurta ja yli 30 pientä kääpiögalaksia. Näistä 2,5 miljoonan valovuosi etäisyydellä sijaitseva Andromedan galaksi on läpimitaltaan suurin ja Linnunrata lähes yhtä suuri. Linnunradalla on seuralaisenaan useita kääpiögalakseja, joista tunnetuimmat, Suuri Magellanin pilvi ja Pieni Magellanin pilvi, näkyvät eteläisen pallonpuoliskon yötaivaalla paljain silmin.
Aurinkokuntamme sijaitsee 26 000 ± 1400 valovuoden etäisyydellä galaksin keskustasta Orionin haaraksi kutsutussa kierteishaaran osassa. Johtuen sijainnistamme vain 20 valovuotta galaksin keskitason yläpuolella näemme yötaivaalla koko taivaankannen halki kulkevan himmeän juovan, linnunradan, jonka mukaan koko galaksikin on nimetty. Pimentävien pölypilvien takia näemme siitä vain osan, mutta muilla kuin näkyvällä valon aallonpituuksilla on mahdollista havaita pölypilvien takaa tulevaa säteilyä. Tähtienvälisen kaasun radiosäteilyn avulla on saatu selville Linnunradan kierteisrakenne.
Andromedan galaksi ja Linnunrata lähestyvät toisiaan 140 kilometrin sekuntinopeudella ja ne saattavat kohdata noin kolmen miljardin vuoden kuluttua muodostaen mahdollisesti suuren elliptinen galaksi. Galaksien törmäyksessä yksittäiset tähdet eivät varsinaisesti törmää keskenään, sillä niiden väliset suhteelliset etäisyydet ovat hyvin suuria. Suuri attraktori vaikuttaa kummankin galaksin liikerataan.

Rakenne


Yleistä


Linnunrata koostuu 100–300 miljardista tähti. Sen massa on 750–1000 miljardia Auringon massaa. Galaksin läpimitta on 100 000–170 000 valovuotta ja sen paksuus aurinkokunnan kohdalla on 3 000–10 000 valovuotta. Se kiertää keskustansa ympäri Auringon kohdalla kerran noin 226 miljoonassa vuodessa, mitä kutsutaan ''kosmiseksi'' tai ''galaktiseksi vuodeksi''.
Rakenteeltaan Linnunrata on sauvaspiraaligalaksi eli se on kiekkomainen, ja sen keskellä on keskuspullistuma sekä pitkänomainen sauvamainen tiivistymä, josta erkanee kaksi kierteishaaraa. Kierteishaaroissa on runsaasti nuoria tähtiä, tähtienvälistä ainetta ja kaasusumuja.
Aiemmin Linnunradassa uskottiin olevan neljä suurta kierteishaaraa. Uusien tutkimustulosten mukaan runsaasti kirkkaita nuoria ja vanhempia punaisia jättiläistähtiä sekä kaasua sisältäviä päähaaroja on vain kaksi: Kilven–Kentauruksen (''Scutum-Centaurus'') ja Perseuksen haarat. Näiden lisäksi on kolme heikompaa, pääasiassa kaasua ja nuorien tähtiä tiivistymiä sisältävää kierteishaaraa: Kulmaviivoittimen (''Norma Arm'') ja Jousimiehen (''Sagittaurius Arm'') haarat sekä Ulompi haara (''Outer Arm'') . Lisäksi keskussauvan molemmillä reunoilla on kierteishaarat: Lähempi ja Kauempi kolmen kiloparsekin haara (''Near and Far 3kpc Arm''). Oma Aurinkomme sijaitsee Jousimiehen kierteishaaran ulommalla jatkeella varsinaisen Jousimiehen haaran ja Perseuksen haaran välimailla, niin kutsutun Orionin haaran (''Orion Spur'') reunalla.
Linnunradan kiekko on melko ohut, tiivis ja pyörivä. Kiekon tähdet ovat enimmäkseen suhteellisen nuoria populaatio I:n tähtiä, joissa on korkea metallipitoisuus. Jotkut tähtitieteilijät uskovat Linnunradassa olevan "paksun kiekon", jossa on Aurinkoa hieman vanhempia ja metalliköyhempiä tähtiä.
''Keskuspullistumassa'' on vanhempia, noin 10 miljardin vuoden ikäisiä tähtiä. Aivan galaksin keskustassa on jättiläismäinen musta aukko. ''Halo'' ympäröi kiekkoa ja se sisältää vanhoista tähdistä koostuvia pallomainen tähtijoukko. Halo ei pyöri lainkaan tai mahdollisesti se pyörii kiekkoon nähden vastakkaiseen suuntaan. Halon tähdet ovat metalliköyhiä populaatio II:n tähtiä. Kauempana Linnunradan keskustasta olevat pallomaiset tähtijoukot kiertävät Linnunrataa kaltevammilla ja soikeammilla radoilla kuin lähempänä olevat. Linnunradan kiekkoon sataa halon alueelta suurinopeuksisia neutraalin vedyn pilviä.
Linnunrataa ympäröi myös halon alueelle ulottuva kuuma korona, joka ulottuu 100&nbsp;000–300&nbsp;000 valovuoden päähän galaksin keskustasta. Se on syntynyt supernovan räjähdyksissä sinkoutuneesta kuumasta, hyvin harvasta kaasusta. Koronan hiukkastiheys on niin pieni, ettei se ole juurikaan ympäristöään lämpimämpi. Valtaosa halon massasta saattaa kuitenkin koostua Pimeä aine, joka voi ulottua kauas kiekon reunan ulkopuolelle. Pimeää ainetta saattaa olla Linnunradassa yli tuhat miljardia Auringon massaa, eli se nostaisi galaksin kokonaismassan 2000 miljardiin Auringon massaan.
Aurinko on 26&nbsp;000 valovuoden (8,5±0,5 kiloparsekin) päässä galaksin keskustasta. Lähimmillään Aurinko on kierroksensa aikana noin 8,3 kiloparsekin päässä keskustasta. Aurinko kiertää Linnunradan keskustaa vauhdilla 217 km/s ja on kiertänyt 20–25 kierrosta elinikänsä aikana. Auringon kiertovauhti on yksi valovuosi 1400 vuodessa. Aurinko on ns. Paikallinen kuuma kupla Orionin haarassa. Linnunradan keskustan sauvan pituus on noin 27&nbsp;000 valovuotta ja lähimmillään noin 15&nbsp;000 valovuoden etäisyydellä meistä.

Linnunradan keskus


Tiedosto:Milky way 2 md.jpg suunnasta kuvattuna]]
Linnunradan keskus sijaitsee Jousimies suunnalla. Keskustan tähdet ovat hyvin tiheässä verrattuna Auringon lähialueen tähtitiheyteen. Keskustassa sijaitsee voimakas radiolähde Sagittarius A. Koska Linnunradan keskuksen suunnassa on runsaasti tähtienvälisiä kaasu- ja pölypilviä, keskus ei näy näkyvässä valossa, ultravioletissa ja pehmeissä röntgensäteissä. Linnunradan keskustaa voi havaita pölyä läpäisevillä gammasäteilyn, kovan röntgensäteilyn, infrapunan, submillimetrialueen ja radioalueen aallonpituuksilla.
Sagittarius A on monimutkainen radiolähde, jonka keskustassa on tiiviimpi radiolähde Sagittarius A*, joka on miltei Linnunradan keskustassa.
Linnunradan keskustassa sijaitsee musta aukko, jonka massa on 4,3 miljoonaa Auringon massaa ja halkaisija noin 50 miljoonaa kilometriä
eli kolmannes Maan etäisyydestä Aurinkoon.
Mustaa aukkoa ympäröi kaasumainen kertymäkiekko, johon on saapunut kaasua muualta. Kuuma kaasu kiertää lähes ympyrämäistä spiraalia mustan aukon ympärillä ja säteilee eri aallonpituuksilla. Menneisyydessä oletetaan suurten kaasumäärien aiheuttaneen kertymäkiekossa purkauksia, joissa on lähtenyt Linnunradan keskustasta kahteen suuntiin valtavan nopeita jättiläismäisiä suihkuja.
Linnunradassa oletetaan tapahtuneen voimakasta tähtien muodostumista 200 miljoonaa vuotta sitten, samaan aikaan tähtienvälistä ainetta syöksyi keskustan mustaan aukkoon. Näitä tähtiryöppyjä tapahtunee Linnunradassa noin 500 miljoonan vuoden välein. Nuoruudessaan Linnunrata lienee ollut aktiivisempi suihkuttaja ja silloin sen on täytynyt olla kvasaari tai Seyfertin galaksi.
Linnunradan absoluuttinen kirkkaus on &minus;20,5.

Ikä


Vuonna 2007 galaksin halossa sijaitsevan tähden HE 1523-0901 iäksi arvioitiin 13,2 miljardia vuotta, eli lähes yhtä paljon kuin maailmankaikkeus ikä. Kyseessä on vanhin Linnunradan alueelta löydetty kohde, joten se asettaa alarajan Linnunradan iälle. Tähden ikä arvioitiin Very Large Telescope -teleskoopin avulla.
Galaksin ohuen kiekon tähtien ikää arvioitiin samalla periaatteella kuin HE 1523-0901:n, ja arvioiden perusteella alueen ikä on noin 7,1 - 10,5 miljardia vuotta. Tämä tarkoittaa, että halon ja ohuen kiekon muodostumisen välillä saattoi olla jopa 5 miljardin vuoden aikaväli.

Havaitseminen Maasta


Kuva:Milky Way infrared.jpg
Linnunrata on havaittavissa parhaiten pimeänä yönä kaukana valosaasteesta. Silloin se on paljain silmin nähtävissä vaaleana utumaisena nauhana, joka kulkee yötaivaan halki.
Linnunrata kulkee pohjoisella taivaalla Kotka (tähdistö), Joutsen (tähdistö), Kefeus (tähdistö), Kassiopeia (tähdistö), Perseus (tähdistö), Ajomies (tähdistö), Kaksoset (tähdistö) ja Yksisarvinen (tähdistö) tähdistöjen kautta. Joutsenen tähdistön alueella on havaittavissa Linnunradan vyön kahtia jakava tummempi alue, jota sanotaan Suureksi repeämäksi. Se on valtava tähtienvälinen pölypilvien joukko, joka estää sen takana olevien tähtien valon näkymisen.
Tiheimmillään Linnunradan tähtipilvet ovat Jousimies tähdistön suunnalla, missä sijaitsee myös galaksin keskus. Pienelläkin kiikari katsottuna näkymä Linnunradasta muuttuu merkittävästi, sillä se paljastaa utumaisen hehkun valtavaksi määräksi himmeämpiä tähtiä.
Parhaiten Linnunradan rakenne paljastuu, kun sitä tutkitaan infrapunasäteilyn aallonpituuksilla. Useimmat tähtienväliset pölypilvet läpäisevät tähtien lähettämän infrapunasäteilyn, joten ne voidaan havaita infrapunateleskoopeilla. Sen sijaan emme voi nähdä suoraan galaksin spiraalirakennetta, koska sijaitsemme suunnilleen Linnunradan tasossa.

Naapurigalaksit


Kuva:Universe Reference Map (Location) 001.jpeg. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a7/Universe_Reference_Map_%28Location%29_001.jpeg Suurempi kuva ]]
<br clear="all">
Linnunradan nopeutta ja liikettä avaruudessa ei pystytä määrittämään tarkasti, koska ei ole mitään mihin nopeuden suhteuttaisi. Linnunradan, Andromedan ja Kolmion galaksit muodostavat 35 kääpiögalaksin kanssa Paikallinen ryhmän (ks. galaksijoukko), joka kuuluu Neitsyen (''Virgo'') superjoukkoon. Linnunrataa kiertää Suuri Magellanin pilvi, joka on noin 20–000 valovuoden läpimittainen. Linnunrataa kiertävät myös Pieni Magellanin pilvi ja Iso koiran (Canis Major) kääpiögalaksi. Pienimmät Linnunradan satelliittigalaksit Carina, Draco, ja Leo II ovat kääpiögalakseja joiden läpimitta on vain noin 500 valovuotta. Lähin meitä oleva kääpiösatelliittigalaksi lienee Jousimiehen (Sagittarius) kääpiöellipsi. Aikaisemmin meitä lähimmäksi on luultu ainakin seuraavia kääpiögalakseja: Ursa Minor, Sculptor, Sextans, Fornax ja Leo I.

Etymologia


Monissa kielissä Linnunrataa kutsutaan maitoon viittaavilla nimityksillä (kuten englannin "Milky Way"). Se johtuu siitä, että Kreikkalainen mytologia mytologian mukaan Linnunrata oli syntynyt Hera (mytologia) maidosta. Suomenkielinen nimitys palautuu muinaissuomalaisten uskomuksiin. Linnunradan uskottiin olevan Itämerensuomalaiset kansat pyhän linnun Tuonen joutsen reitti taivaan halki lintukotoon .

Katso myös


Andromedan ja Linnunradan yhdistyminen
MilkyWay@home

Lähteet

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


http://www.tekniikkatalous.fi/tk/avaruus/article344899.ece Tutkija kiersi maapalloa ja sai otettua panoraamakuvan linnunradasta (Tekniikka ja Talous, 2009)
http://www.atlasoftheuniverse.com/galaxy.html The Atlas of the Universe: Linnunrata.
http://hea.iki.rssi.ru/integral/nine-years-galactic-survey/index.php Syvin kuva Linnunradan röntgenlähteistä
Luokka:Galaksit
Luokka:Linnunrata
af:Melkweg
am:ሚልኪ ዌይ
ar:درب التبانة
an:Carrera de Sant Chaime
ast:Camín de Santiago
az:Süd Yolu
id:Bima Sakti
ms:Bima Sakti
bn:আকাশগঙ্গা
zh-min-nan:Gîn-hô-hē
jv:Bima Sakti
su:Bima Sakti
be:Млечны Шлях
be-x-old:Млечны Шлях
bar:Muichstrossn
bs:Mliječni put
br:Hent Sant-Jakez (galaksienn)
bg:Млечен път
ca:Via Làctia
cv:Хуркайăк çулĕ
cs:Galaxie Mléčná dráha
co:Strada di Roma
cy:Llwybr Llaethog
da:Mælkevejen
de:Milchstraße
et:Linnutee
el:Γαλαξίας
en:Milky Way
es:Vía Láctea
eo:Lakta vojo
eu:Esne Bidea
fa:کهکشان راه شیری
hif:Milky Way
fr:Voie lactée
fy:Molkewei
ga:Bealach na Bó Finne
gv:Raad Mooar Ree Gorree
gl:Vía Láctea
gn:Mborevi Rape
gu:આકાશઞંગા
ko:우리 은하
hy:Ծիր Կաթին
hi:आकाशगंगा
hr:Mliječni put
io:Lakto-voyo
ilo:Nagririmpuok a Bitbituen
ia:Via Lactee
os:Æрфæныфæд
is:Vetrarbrautin
it:Via Lattea
he:שביל החלב
kn:ಕ್ಷೀರಪಥ
pam:Milky Way
ka:ირმის ნახტომი
sw:Njia nyeupe
ku:Kadiz
lez:Карванд Рехъ
la:Via lactea
lv:Piena Ceļš
lb:Mëllechstrooss
lt:Paukščių Takas
li:Mèlkweeg
hu:Tejútrendszer
mk:Млечен Пат
ml:ആകാശഗംഗ
mt:Triq ta' Sant'Anna
mr:आकाशगंगा
mwl:Bie Látea
mn:Тэнгэрийн заадас
my:နဂါးငွေ့တန်း ဂယ်လက်ဆီ
nah:Cītlalin īcue (Ilhuicamatiliztli)
nl:Melkweg (sterrenstelsel)
nds:Melkstraat
ne:आकाशगङ्गा
new:मिल्की वे
ja:銀河系
no:Melkeveien
nn:Mjølkevegen
nrm:C'mîns d'Saint Jacques
nov:Milke-vie
oc:Via Lactèa
mhr:Кайыккомбо Корно
pnb:چٹا راہ
pl:Droga Mleczna
pt:Via Láctea
ro:Calea Lactee
qu:Qullqaquyllur
ru:Млечный Путь
rue:Молочна дорога
sah:Халлаан Сиигэ
sco:Vatlant Streit
sq:Rruga e Qumështit
scn:Jolu di San Jàbbucu
si:ක්‍ෂීරපථය
simple:Milky Way
sd:کيرائين واٽ ڪهڪشان
sk:Galaxia (Mliečna cesta)
sl:Rimska cesta (galaksija)
ckb:ڕێگای شیری
sr:Млечни пут
sh:Mliječna staza
sv:Vintergatan
tl:Daang Magatas
ta:பால் வழி
tt:Киек Каз Юлы
te:పాలపుంత
th:ทางช้างเผือก
vi:Ngân Hà
tr:Samanyolu
tk:Akmaýanyň Ýoly
uk:Чумацький Шлях
ur:جادہ شیر
ug:سامان يولى سىستىمېسى
za:Dahmbwn
fiu-vro:Tsirgurada
wa:Voye Sint-Djåke
vls:Melkweg
war:Gatasnon nga agianan
yi:מילכיגער וועג
zh-yue:銀河
bat-smg:Paukštiu Kel's
zh:银河系

Linnanmäki


File:Linnanmäki from air 2.jpg
Kuva:Linnanmäki2.JPG Rolle-pelle]]
Kuva:Ravintola Linnanmäki Helsinki.JPG
Linnanmäki () on Helsinki Alppiharjun kaupunginosassa sijaitseva huvipuisto.
Linnanmäellä on 43 erilaista suurta ja pientä huvipuistolaitetta. Linnanmäellä on Pohjoismaisista huvipuistoista eniten laitteita kävijämäärään nähden (28. huhtikuuta 2010). Huvipuistossa on lisäksi muita kohteita, kuten pelihalleja, huvipuistopelejä, kioskeja, ravintoloita, Peacock-teatteri sekä Pohjoismaiden ainoa Sea Life -keskus, Sea Life Helsinki.
Huvipuiston vanhin laite on karuselli, joka valmistui vuonna 1896. Suosituin laite on Vuoristorata (Linnanmäki), joka otettiin käyttöön vuonna 1951. Linnanmäellä on lisäksi useita muita kohteita, kuten Alppilan vesitornit sisälle rakennettu avaruusaiheinen vuoristorata (Linnunrata, entinen nimi Space Express), kummitusjuna, hupitalo Vekkula liukumäkineen, autorata sekä kaksi vesilaitetta (Vonkaputous ja Hurjakuru). Vuoristoradoista näyttävin on 52 metriin kohoava Ukko, joka kyyditsee ihmisiään 105 km/h. Ukko-laitteessa on teemoina Musiikki ja rakkaus.
Huvipuistossa vierailee vuosittain yli miljoona kävijää. Elokuussa 2006 Linnanmäellä vieraili huvipuiston 50. miljoonas kävijä. Kesällä 2010 Linnanmäki täytti 60 vuotta.

Historiaa


Alppi- ja Lenininpuistojen muodostaman virkistysalueen keskeltä lohkaistiin vuonna 1949 7,5 hehtaarin kokoinen niin sanottu ''Vesilinnanmäki'' tontti vuokrattavaksi lastensuojelujärjestöille, jotka perustivat paikalle huvipuiston. Toukokuussa 1950 avatun huvipuiston toiminnasta vastaa nykyisin vuonna 1956 perustettu Lasten Päivän Säätiö.
Vesilinnanmäki oli Alppipuiston korkein kallio, joka oli saanut nimensä mäellä sijaitsevista Alppilan vesitornit. Linnanmäki on puolestaan lyhennys Vesilinnanmäestä. Vesisäiliöt eivät ole enää alkuperäisessä käytössään ja niille etsitään uutta käyttöä.

Lasten Päivän Säätiö


Linnanmäen omistaa ''Lasten Päivän Säätiö'', jonka perustivat vuonna 1956 kuusi tunnettua lastensuojelutyötä tekevää järjestöä (Lastensuojelun keskusliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Parasta Lapsille ja Pelastakaa Lapset). Säätiö jakaa joka vuosi tuloksestaan perustajajärjestöilleen rahaa lastensuojelutyöhön (vuonna 2004 n. 2,5 milj. euroa). Säätiön ja samalla Linnanmäen toimitusjohtaja on Risto Räikkönen. Lasten Päivän Säätiö perusti lisäksi Tykkimäki huvipuiston 1986. Myöhemmin puiston omisti yhtiö, jossa säätiö oli osakkaana, mutta se luopui tästä osakkuudestaankin 2005.

Lasten Päivä


Lasten Päivä on osa lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä, jolla halutaan mahdollistaa kaikille lapsille oikeus hauskaan päivään Linnanmäellä.
Lasten Päivän juuret ulottuvat yli Linnanmäen historian, 1900-luvun alkuun, jolloin järjestettiin Lasten Päivä -tapahtumia eri puolella Suomea. Niiden pääasiallisena tarkoituksena oli kerätä varoja lastensuojelutyöhön. Tapahtumissa järjestettiin monipuolista ja hauskaa ohjelmaa sekä lasten että aikuisten iloksi. Lasten Päivä -tapahtumien vakiinnuttua jokavuotisiksi syntyi Linnanmäen huvipuisto.
Linnanmäen 60-vuotisjuhlavuonna 2010 Lasten Päivä herätetään uudestaan henkiin. Lasten Päivän taustalla on ajatus jokaisen lapsen oikeudesta hyvään elämään vuoden jokaisena päivänä. Kaikille lapsille ei käynti Linnanmäellä kuitenkaan ole itsestäänselvyys, ja nyt tämä mahdollisuus halutaan heille tarjota. Lasten Päivän Säätiö yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa mahdollistaa Lasten Päivän 24. huhtikuuta 2010 lapsille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta päästä nauttimaan huvipuiston riemuista.

Laitteet

Huvipuiston muutokset


Sateenkaaren keskellä ennen ollut aurinko on nyt kalliolla Mustekalan vieressä Pluto-alueella.
Linnanmäellä on vuosikymmenten kuluessa ollut paljon laitteita, joista suuri osa on myöhemmin siirretty Lasten Päivän Säätiön aiemmin omistamaan Tykkimäki huvipuistoon Kouvolaan. Osa vanhoista laitteista on myyty muualle ja osa on romutettu. Poistuneen laitteen tilalle on tullut joko samantyyppinen tai kokonaan erilainen laite.
Tilaa uusille laitteille on vuosien saatossa saatu myös esimerkiksi viheristutuksien paikalta, jolloin uusi laite ei ole vienyt yhtään vanhaa laitetta pois. Tämän ansiosta huvipuistolaitteiden lukumäärä on vuosien saatossa noussut.

Käytöstä poistettuja laitteita


Autorata (korvattiin uudemmalla)
Vauhtihirviöt (poistuneet ennen 1960-luvun alkua)
Peilikabinetti (Naurutalon edeltäjä)
Vedenneitohalli (suljettu vuonna 1981)
Bensiiniautot (huonot käyttökokemukset veivät laitteen romuttamoon)
Loch Ness (Karuselli korvasi)
Swingoplane (siirtyi Särkänniemiin, kun Vekkulan tehtiin toinen liukumäki)
The Octopus (Suihkio korvasi)
Rotor
Hurlumhei (Vekkula ennen kauden 1961 uusimista)
Suihkio (laite siirtyi Sateenkaaren / Pilvenpyörän viereen lähelle Panoraaman paikkaa vanhan Mustekalan tieltä, siirtyi Tykkimäelle, nykyään romutettu)
Round Up (siirtyi kauden 1975 jälkeen Särkänniemeen, nykyään Nokkakivessä)
Pilvenpyörä (siirtyi Sateenkaaren tieltä kaudeksi 1985 Kahvikuppien paikalle, nykyään Tykkimäellä)
Törmäysautot (nykyään Tykkimäellä)
Kivikylä (aiempi Ratalaakso)
Calypso (siirtyi Enterprisen tieltä Särkänniemeen, nykyään Tykkimäellä)
Naurutalo (muuttui myymäläksi, kun Kieppi saapui)
Muksupuksun alkuperäisjuna (korvattiin uudella junalla muutama vuosi sitten)
Formula-rata (siirtyi Tallinaan)
Flying Coaster (siirtyi yhden kauden jälkeen Cortina Jetin tieltä Ruotsiin)
Cortina Jet (siirtyi Tykkimäkeen Breakdancen tieltä)
Kapteeni Kidin merirosvolaiva (kiipeilyteline-huvipuistolaite, sai purkutuomion Troikan tieltä)
Lasten vuoristorata (purettu Pikajunan tieltä)
Trabant (oli kauden 1972 vuokralla Ruotsista)
Troika (laitteen omisti Särkänniemi, jonne laite pääsi vasta 1975)
Enterprise (aikanaan Vuoristorataakin suositumpi laite, ennen Tykkimäelle lähtöään maalattiin uudestaan)
Mustekala (romutettiin uudemman Mustekalan tieltä kauden 1984 jälkeen)
Lasten maailmanpyörä (siirtyi Vankkuripyörän tieltä Tallinaan, nykyään Nokkakivessä)
Safari (purettiin Linnunradan tieltä)
Hully Gully (kaudella 1972 pyörineen Trabantin pienoisversio, siirtyi Apollon tieltä Tykkimäkeen)
Apollo (siirtyi Pallokarusellin tieltä Tykkimäkeen, kuten sen edeltäjä Hully Gully)
Salaisuuksen talo (muuttui Ihmeeksi ja Kummaksi kauden 1994 jälkeen)
Breakdance (siirtyi Kahvikuppien tieltä Saksaan, laitteen paikalle tuli Kahvikuppien paikalla ollut Mustekala)
Minimustekala (siirtyi Tykkimäkeen)
Meteoriitti (varastoitiin kauden 1999 jälkeen Hiphopin tieltä, nykyään Tykkimäellä)
Katapultti (Kieputin korvasi)
Ihme ja kumma (siirtyi supistettuna versiona Tykkimäkeen Nukketalon tieltä)
Nukketalo (muuttui Taikasirkukseksi)
Helsinki-pyörä (siirtyi huoltoon Rinkelin tieltä, nykyään Tykkimäellä)
Car-rata (muutti Rinkelin alle)
Sateenkaari (purettiin 2009 kauden jälkeen, tällä hetkellä varastoituna., laitteen "aurinko" on nykyisen mustekalan vieressä.)

Vedenneidot


Poistuneiden laitteiden lisäksi vanhemmat huvipuiston kävijät muistavat myös ''vedenneidot''. Suosittu kohde avattiin vuonna 1950. Kohteessa uimapukuihin pukeutuneet nuoret neidot asettuivat makaamaan vesialtaan yläpuolella olevalle tasanteelle. Altaat olivat verkon takana. Kävijät koettivat maksua vastaan osua pallolla verkkojen etupuolella tolpassa olevaan avausnappiin. Heiton osuessa maaliin tasanteen ylhäällä pitänyt lukko avautui ja vedenneito pärskähti veteen iloisesti kirkuen. 1970-luvun loppupuolella pudotettavana oli myös miehiä naisasiajärjestön kiinnitettyä asiaan huomiota tasa-arvon nimissä. Aikansa sensaatio oli, kun kello 22.00:n jälkeen, lapsiperheiden jo pääosin poistuttua alueelta, osa tytöistä esiintyi vapaaehtoisesti yläosattomissa.
Nykyisin vedenneitoja Linnanmäellä ei enää ole, koska Naisasialiitto Unioni piti hallin toimintaa naisten arvoa alentavana ja lähetti vuonna 1978 kirjelmän Linnanmäen johdolle, minkä johdosta vedenneitohalli suljettiin vuonna 1980.

Satulaakso


Yksi eniten Linnamäen ilmettä uudistanut muutos on ollut huvipuiston luoteiskulmassa sijainneen ''Satulaakson'' uudelleenteemoitus 2000-luvun taitteessa. Puistomaiseen, lastenlaitteita sisältäneeseen alueeseen raivattiin vuonna 1998 tilaa vesilaite Hurjakurulle. Myöhemmin alueelle rakennettiin kolme uutta vuoristorataa siellä jo ennestään sijainneen Pikajunan rinnalle.
Alueen uuden ilmeen myötä sen nimeksi on vaihdettu ''Ratalaakso''. Lasten laitteille on löydetty uusi paikka pyöreän vesilinnan kainalosta Lastenmäeltä sekä vuonna 2010 avatulta Pluto-alueelta.

Linnanmäen tulevaisuus


Ukko valmistui vuonna 2011. Huvipuistonjohtaja Risto Räikkösen mukaan tämän jälkeen Linnanmäelle ei toistaiseksi rakennettaisi enää uusia vuoristoratoja, vaan keskityttäisiin toisenlaisiin laitteisiin.

Vesitornien tulevaisuus


Linnanmäellä on lisäksi käynnissä pitkäaikainen suunnittelutyö löytää kahteen alueella sijaitsevaan tiilirakennukseen, pyöreään vesitorniin ja suorakulmaiseen vesilinnaan, uutta käyttöä. Alun perin vesilinnaan suunniteltiin rakennettavaksi hotellia, mutta rakennuksesta löytyneet myrkylliset kivihiilitervapitoisuudet estivät tämän. Nyt vesilinnaan suunnitellaan rakennettavaksi pysäköintihallia. Pyöreään vesitorniin kaavaillaan puolestaan monitoimihallia, jossa voitaisiin järjestää konsertti ja muita yleisötapahtuma.
Tällä hetkellä pyöreässä vesitornissa on Linnunrata-niminen sisävuoristorata ja neliskulmaisessa vesilinnassa huvipuiston varastotiloja.

Teatterit ja näyttämöt


Linnanmäellä on myös vuonna 1956 rakennettu Peacock-teatteri, jossa aikoinaan pidettiin kansainvälisiä varietee-esityksiä. Ne olivat suosituimmillaan 1960-luvulla, jolloin niitä seurasi yli 100&nbsp;000 katsojaa vuodessa. Myöhemmin niiden suosio kuitenkin väheni, kunnes ne lopetettiin kokonaan. Vuodesta 1979 vuoteen 2009 saakka siellä piti alkukesäisin esityksiään Uusi Iloinen Teatteri (UIT).
Keskellä Linnanmäkeä olevan aukion reunalla oli aikaisemmin suuri ulkonäyttämö katsomoineen, jolla esiintyi kesällä huvipuiston aukioloaikana muun muassa muusikkoja, teatteriryhmiä ja erilaisia Akrobatia. Näyttämö kuitenkin purettiin vuonna 2007, jolloin sen kohdalle sijoitettiin uusi huvipuistolaite, Kirnu (vuoristorata). Toiseen kohtaan Linnanmäelle, käytöstä poistetun autoradan sisään rakennettiin uusi, entistä huomattavasti pienempi näyttämö, Ohjelmalava, joka sekin myöhemmin purettiin. Vuonna 2012 valmistui Linnanmäelle uusi esiintymislava, Estradi.

Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.linnanmaki.fi/ Linnanmäen kotisivut
http://www.helsinkiopas.com/nahtavyydet/linnanmaki/ Linnanmäki pähkinänkuoressa
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=7&t=257 Ylen Elävä arkisto: Linnanmäki - suomalaisten mielipaikka
http://www.locationary.com/place/en/FI/Etel%C3%A4-Suomen_l%C3%A4%C3%A4ni_)fi(/Helsinki/Linnanm%C3%A4ki-p1015758666.jsp Locationary Paikkasivu
Luokka:Linnanmäki
ar:لينانماكي
de:Linnanmäki
et:Linnanmäki
en:Linnanmäki
es:Linnanmäki
fr:Linnanmäki
no:Borgbacken
pl:Linnanmäki
ru:Линнанмяки
sv:Borgbacken

Wikipedia:Lehdistötiedote 23.2.2004

__NOTOC__

JULKAISUVAPAA <u>HETI</u>

Wikipedia: 50 kieltä, puoli miljoonaa artikkelia


Maanantaina 23. helmikuuta 2004 (Internet): Maailman suurin vapaahtoisvoimin koottava tietosanakirja http://www.wikipedia.org Wikipedia.org saavutti 500 000 työn alla olevan artikkelin rajan. Nämä puoli miljoonaa artikkelia koostuvat 50 eri kielihankkeesta, joiden joukossa on myös suomenkielinen Wikipedia. Joka päivä kaksi tuhatta uutta artikkelia saa alkunsa Wikipediassa.
http://fi.wikipedia.org Suomenkielinen Wikipedia on reilussa vuodessa kerännyt yli 3&nbsp;600 työn alla olevaa artikkelia ja kasvunopeus on ollut voimakkaasti kiihtyvää, varsinkin marraskuun 2003 jälkeen &ndash; tuolloin se siirtyi vanhemmasta Usemod-ohjelmistokannnasta MediaWiki-ohjelmiston alle.
Tammikuussa 2003 artikkeleita oli vasta 137 000 ja kieliä 22. Kuluneen vuoden aikana kasvu oli suurinta muissa kielissä kuin englannissa. Se osoittaa, että koko hanke on luonteeltaan yhä kansainvälisempi. Itse asiassa lokakuusta 2003 asti muissa kielissä on ollut artikkeleita yhteensä enemmän kuin englanninkielisiä artikkeleita. Kymmenessä Wikipedian kielihankkeessa on nykyisellään yli 10&nbsp;000 artikkelia kussakin:
http://en.wikipedia.org englanti (213&nbsp;000)
http://de.wikipedia.org saksa (53&nbsp;000)
http://ja.wikipedia.org japani (32&nbsp;000)
http://fr.wikipedia.org ranska (27&nbsp;000)
http://pl.wikipedia.org puola (24&nbsp;000)
http://sv.wikipedia.org ruotsi (22&nbsp;000)
http://nl.wikipedia.org hollanti (21&nbsp;000)
http://es.wikipedia.org espanja (18&nbsp;000)
http://da.wikipedia.org tanska (16&nbsp;000)
http://eo.wikipedia.org esperanto (11&nbsp;000)
Lisäksi kahdeksassatoista on yli tuhat artikkelia:
http://it.wikipedia.org/ italia (6&nbsp;200)
http://ca.wikipedia.org/ katalaani (5&nbsp;400)
http://zh.wikipedia.org/ kiina (4&nbsp;900)
http://he.wikipedia.org/ heprea (4&nbsp;600)
http://ro.wikipedia.org/ romania (4&nbsp;300)
http://sl.wikipedia.org/ slovenia (3&nbsp;900)
http://fi.wikipedia.org/ suomi (3&nbsp;600)
http://hr.wikipedia.org/ kroatia (3&nbsp;000)
http://et.wikipedia.org/ eesti(2&nbsp;700)
http://ia.wikipedia.org/ interlingua (2&nbsp;600)
http://no.wikipedia.org/ norja (2&nbsp;300)
http://af.wikipedia.org/ afrikaans (2&nbsp;100)
http://la.wikipedia.org/ latina (1&nbsp;900)
http://pt.wikipedia.org/ portugali(1&nbsp;800)
http://ru.wikipedia.org/ venäjä (1&nbsp;600)
http://wikipedia.walon.org/ vallooni (1&nbsp;300)
http://cs.wikipedia.org/ tshekki (1&nbsp;200)
http://ms.wikipedia.org/ malaiji (1&nbsp;100)
Alexa.com-vertailupalvelun tietojen mukaan Wikipedia.org on ohittanut Internet-liikennevertailuarvojensa osalta kilpailijansa Britannica.com, Infoplease.com ja Encyclopedia.com. Näin Wikipedia on varmistanut sijansa vankasti Alexan tarkkaileman tuhannen suosituimman verkkosivuston joukossa.
Wikipedia on julkinen WikiWikiWeb, jossa kuka tahansa saa muokata mitä tahansa sivua milloin vain (''wiki'' tarkoittaa nopeaa/välitöntä havaijin kielellä). Wikipedian käyttäjät rakentavat toistensa tekemien tekstinmuokkausten pohjalle ja tekevät yhteistyötä arkaluontoistenkin aiheitten parissa. Väärin muokatut artikkelit korjataan aina pikaisesti. Tämä lehdistötiedote tehtiin yhteistyössä käyttäen Wikipediaa.
Internetyrittäjä Jimmy Wales ja filosofi Larry Sanger perustivat Wikipedia-hankkeen tammikuussa 2001. Walesin omistama internetportaali Bomis (bomis.com) on tukenut Wikipediaa rahallisesti, ja hankkeen ensimmäisenä vuotena Sanger johti toimittajana Wikipediaa kokopäiväisesti. Sen jälkeen Wikipedia on työskennellyt käyttäjien itsensä kehittelemien toimintalinjojen pohjalta. Hanke siirtyi vuoden 2003 kesällä Bomiksen omistuksesta Jimmy Walesin perustamalle yleishyödylliselle Wikimedia-säätiölle. Bomis-yhtiö tarjoaa yhä hankkeelle teknistä tukea ja tietoliikennekapasiteettia.
Jimmy Wales lausui näkemyksensä: "Wikipedian menestys perustuu siihen, että mukana on vahva ydinryhmä korkeasti koulutettuja ja ilmaisukykyisiä osaanottajia ympäri maailmaa, jotka keskenään pitävät yhteisöllisesti yllä tasokasta käytöstä, laatua ja puolueettomuutta." Selittääkseen erästä laadun takaavista toimintatavoista, hän totesi: "Kaikki osallistujat tarkkailevat tiukasti 'Tuoreet muutokset' listaa. He muokkaavat alati toistensa töitä." Jopa kiistellyistä aiheista kertovat artikkelit voidaan työstää tällä menetelmällä.
Wikipedia on ollut kirjoitusten aiheena muun muassa New York Timesissa, Massachusetts Institute of Technologyn ''Technology Reviewissä'' ja TIME-lehdessä sekä korkean profiiliin teknologiaverkkosivustoilla kuten ''Slashdot'', ''Wired'' ja ''Kuro5hin''. Viime aikoina Wikipedia on ollut aiheena radiouutisohjelmissa, kuten National Public Radion ''All Things Considered'', ja CNN:n televisio-ohjelmassa ''TechWatch''. Opiskelijat, journalistit ja muutkin, jotka tekevät internetpohjaista tutkimusta, käyttävät sitä lähteenään yhä enemmän ja enemmän.
Koko Wikimedian sisältö tarjotaan http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html#SEC1 GNU Free Documentation License:n alla, joka sallii kenen tahansa käyttää edelleen Wikimedian sisältöä miten vain haluaa, kaupallinen käyttö mukaan lukien, kunhan samat oikeudet tarjotaan edelleen kaikille muille ja kyseisen Wikimedia-hankkeen toimittajat mainitaan lähteenä.
Koska muokkauksia tehdään joka päivä ja joka hetki, ei kukaan tiedä missä Wikipedia ja sen sisarhankkeet menevät vuoden kuluttua. Mutta GNU-lisenssien ansiosta on yksi asia varma: sisältö ja ohjelmisto ovat vapaita.

Lisätietoja


Kysymykset ja haastattelupyynnöt


Wikipedian suomenkielisten lehdistöyhteyksien koordinaattorit:
Jussi-Ville Heiskanen (englanninkielinen Wikipedia ja yleinen Wikimedia-hanke)<br>
Puhelin: 0400 - 530 969 (24 tuntia)<br>
Sähköposti: jheiskan@welho.com<br>
<br>
Timo Jyrinki (suomenkielinen Wikipedia-hanke)<br>
Puhelin: 050 - 486 8508<br>
Sähköposti: timo.jyrinki@ hut.fi<br>
<u>Vain englanniksi</u>:
Jimmy Wales, Wikimedia-säätiön presidentti (Wikimedia Foundation, Inc.)<br>
Puhelin: (+1)-727-527-9776<br>
Sähköposti: jwales@bomis.com
----
http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia Wikipedian artikkeli Wikipediasta (englanniksi)
http://en.wikipedia.org/wiki/Wikimedia Wikipedian artikkeli Wikimediasta (englanniksi)
http://www.wikipedia.org/wikistats/EN/Sitemap.htm Wikipedia tilastoja (englanniksi)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Vastauksia_arvostelijoillemme Vastauksia arvostelijoillemme (suomeksi)
http://meta.wikipedia.org/wiki/Wikipedia.org_is_more_popular_than... Sivu joka vertailee Wikipedian suosiota muihin maineikkaisiin verkkosivustoihin (englannniksi)
----
Tämä lehdistötiedote kirjoitettiin yhteistyössä WikiWikiWebissä http://fi.wikipedia.org/wiki.cgi?Lehdist%F6tiedote täällä. Ennen sen valmistumista sitä muokkasi 37 eri henkilöä yhteensä 259 kertaa, ja se on käännetty 16 kielelle.
----
ca:Viquip%C3%A8dia%3APrimer_comunicat_de_premsa_de_wikimedia
de:Wikipedia:Wikimedia-Pressemitteilung
meta:Unua gazetara komuniko
es:Wikipedia:Primer_comunicado_de_prensa_de_Wikimedia
meta:Premier_communiqué_de_presse_de_Wikimédia
hu:Wikip%C3%A9dia:Wikimedia_els%C5%91_sajt%C3%B3k%C3%B6zlem%C3%A9nye
ja:Wikipedia:%E8%A8%98%E4%BA%8B%E6%95%B030%E4%B8%87%E9%81%94%E6%88%90%E3%81%A8%E3%82%A6%E3%82%A3%E3%82%AD%E3%83%A1%E3%83%87%E3%82%A3%E3%82%A2%E5%8D%94%E4%BC%9A%E3%81%AE%E8%A8%AD%E7%AB%8B
nl:Wikipedia:Co%F6rdinatie_externe_publiciteit/internationaal_persbericht
pl:Wikipedia:Pierwszy_komunikat_prasowy
ro:Wikipedia:Primul_comunicat_de_pres%C4%83_al_Wikimedia
ru:%D0%92%D0%B8%D0%BA%D0%B8%D0%BF%D0%B5%D0%B4%D0%B8%D1%8F:%D0%9F%D0%B5%D1%80%D0%B2%D1%8B%D0%B9_%D0%BF%D1%80%D0%B5%D1%81%D1%81-%D1%80%D0%B5%D0%BB%D0%B8%D0%B7_%D0%92%D0%B8%D0%BA%D0%B8%D0%BC%D0%B5%D0%B4%D0%B8%D0%B8
sv:Wikipedia:Wikimedias_f%F6rsta_pressrelease
zh:Wikipedia:%E6%96%B0%E9%97%BB%E7%A8%BF%E4%B8%80

Lingvistiikka

Kielitiede

Lars Levi Laestadius


Lars Levi (''Lauri Leevi'') Laestadius (''Læstadius'') (10. tammikuuta 1800 Arjeplog, Ruotsi – 21. helmikuuta 1861 Pajala, Ruotsi) oli ruotsalainen pappi, jonka mukaan on nimetty evankelis-luterilainen kirkko herätysliike lestadiolaisuus. Hän valmistui ylioppilas vuonna 1819 ja papiksi 1825.
Papin työn lisäksi Laestadius oli kasvitieteilijä ja Saamelainen muinaisusko tutkija. Hänestä tuli Ranskan Kunnialegioonan ritari.
Hänen ruotsalaisuutensa ei estänyt häntä sijoittumista sadan suurimman suomalaisen joukkoon Suuret suomalaiset -äänestyksessä.

Elämä


Perhe- ja sukutausta


Lars Levi Laestadiuksen isä Karl Laestadius (1746-1832) työskenteli työnjohtajana Nasafjällin kaivoksella Västerbottenin läänissä Pohjois-Ruotsissa. Karl Laestadius oli Arjeplogin kirkkoherran Johan Laestadiuksen poika. Myös Karlin isoisä ja tämän isä olivat Arjeplogin kirkkoherroja ja heidän molempien nimensä oli Johan Laestadius. Suvun kantaisä Johan Nilsson (1615–1697) oli kotoisin Ångermanlannin Ytterlännesin pitäjän Lästan kylästä. Laestadius on latinankielinen muunnos mainitun kylän nimestä.
Karl Laestadius solmi ensimmäisen avioliiton vuonna 1774 tukholmalaissyntyisen Brita Ljungin (1746–1798) kanssa. Avioliitossa syntyi kolme lasta, Karl Erik (1774–1817), Johan (1777–1828) ja Elsa Catharina (1779–1779). Toisen avioliiton Karl solmi leskeksi jääneen Anna Magdalena Hanssonin kanssa vuonna 1799. Pariskunta muutti Jäckvikiin Ruotsin Lappi, jossa he viljelivät valtion tilaa Hornavan -järven rannalla. Ensimmäinen tästä avioliitosta 10.1.1800 syntynyt lapsi kastettiin Lars Leviksi. Toinen lapsi syntyi 9.2.1802 ja sai nimen Petrus.

Lapsuus ja nuoruus


Laestadiuksella oli myös saamelainen sukujuuret. Anna Magdalena näki unta, jossa kuuli nimen Lars. Näin hänen poikansa sai hätäkasteessa nimekseen Lars Levi Laestadius.
Laestadius opiskeli lukion Härnösandissa veljensä Petruksen kanssa. He myös suorittivat yhdessä yliopiston Uppsalassa. Vuonna 1825 hän valmistui papiksi.

Papin virkaan


Laestadius nimitettiin Ruotsin pohjoisimman seurakunnan, Kaaresuvanto, papiksi vuonna 1826. Seurakuntalaisten määrä oli pieni ja seutu harvaanasuttua. Maisemat olivat karuja ja talvet kylmiä. Lisäksi Kaaresuvanto oli suomenkielistä aluetta, kun taas Laestadius puhui ruotsia ja äidinkieltänsä luulajansaamea. Oman haasteensa toi myös se, että seurakuntalaiset eivät olleet tulleet keskustelemaan papin kanssa hengellisistä asioista vuosikausiin. Työskennellen sinnikkäästi hän oppi kuitenkin muutamassa vuodessa suomen kielen.
Laestadiuksen saarnatyyli oli alusta alkaen hyvin väkevää ja hänen käyttämänsä kielikuvat rikkaita. Hän haki vertauksia Lappi luonnosta, kansasta ja uskomuksista. Jumala (kristinusko) Laestadius käytti mm. nimityksiä "taivaallinen vanhin" ja "viinimäen isäntä", kun taas paholainen oli esim. "hirmuinen susi" ja "tämän maailman lasimestari". Vaikean isäsuhteensa vuoksi hän vierasti "Taivaan Isä" -nimityksen käyttöä.

Hengellinen herääminen


Vuonna 1842 Laestadius sairastui vakavasti. Hän pelkäsi kuolevansa, mutta oli varma, ettei elämällään olisi ansainnut muuta kuin helvetin tuskat. Hänen mieltään rupesi painamaan suunnaton syntitaakka, joka oli alkanut karttua jo aivan lapsuudesta ja nuoruudesta alkaen. Laestadius parantui taudistaan, mutta synnin taakka oli edelleen hänen edessään. Laestadiuksen poika Levi kuoli tuhkarokkoon 4-vuotiaana, tämä tapaus sai Laestadiuksen miettimään kuolemaa entistä syvemmin. Tuolloin hänellä oli ollut kaksi lasta, mutta kaikkiaan lapsia syntyi peräti 15.
Hengellisestä murroksestaan Laestadius on kertonut lehdessään Huutavan ääni Korvessa (Ens Ropandes röst i öknen). Työmatkallaan Åseleen 1844 Laestadiuksen elämässä tapahtui käänne. Noran pastori Per Brandellin herrnhutilais-uusevankeliseen herätyspiiriin kuuluva Lapin Maria -niminen lappalaisnainen tuli keskustelemaan hänen kanssaan ja kertoi omasta uskostaan. Keskustelun merkitys Laestadiukselle oli suuri. Hän sai siinä omien sanojensa mukaan tuntea taivaallisen ilon esimakua:

Herätysliikkeen synty ja laajeneminen


Åselen tapahtumien jälkeen Laestadiuksen saarnat saivat uuden värin ja voiman. Hänen puheensa herättivät ihmisissä monenlaisia tunteita ja kirkkoon alkoi tulla uteliaita kuulijoita. Keväällä 1846 alkoivat hänen kuulijansa osoittaa hengellisen heräämisen merkkejä. Herätysliike rupesi leviämään yli valtakuntien rajojen. Nyt lestadiolaisuuden eri haarat muodostavat merkittävän herätysliikkeen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä. Lestadiolaisuus on levinnyt myös muun muassa Pohjois-Amerikkaan, Norjaan, Saksaan, Ruotsiin ja Venäjälle.

Vastustus voimistuu


Kapakanpitäjien taloudelliset tappiot laittoivat heidät kantelemaan Laestadiuksesta viranomaisille. Kun Laestadius puhui Pajalan kapakkavaltiosta, syntyi kanteluiden sarja. Kanteluista huolimatta Laestadius säilytti virkansa. Hänestä kirjoitettiin loukkaavia kirjoituksia Norbottens Posteniin, eikä hänen vastineitaan julkaistu lehdessä. Hän perusti oman lehden, jossa saattoi itse puolustautua vastustajia vastaan. Lehden nimeksi tuli Johannes Kastajaan viitaten: "Huutavan ääni korvessa". Lehti ilmestyi kerran kuussa, noin 16-sivuisena.
Vuonna 1852 tapahtui ns. Koutokeinon hurmos. Norjan Koutokeinoon syntyi tuolloin hurmoksellista liikehdintää. Kylässä asuvat saamelaiset lukivat Laestadiuksen saarnakarttoja ja tulkitsivat niitä omin päin, sillä kylässä ei ollut pappia. Raamattu jäi syrjään ja väkivalta tuli sallituksi "perkeleen omia vastaan". Myös tiedetään kautokeinolaisten saaneen käsiin Lutherin kirkkopostillan, jossa eräässä saarnassa Luther sanoo "Minä olen Kristus", josta kautokeinolaiset keksivät olevansa "kristuksia" ja siten oleva oikeutettuja tuomitsemaan ihmisiä helvettiin. Myös samaan aikaan tapahtuneet ankarat takaiskut ainoaa elinkeinoa poronhoitoa vastaan lisäsivät turhautuneisuutta. Piispa Juell vieritti syyn tapahtuneesta Laestadiukselle, mutta kuningas antoi vapauttavan lausunnon.

Kasvitieteilijänä


Laestadius harrasti luonnon tutkimista jo lukioaikoina. Hän kiersi reppu selässä pitkin Lapin maita Norjaa myöten keräten harvinaisia kasveja. Hän myi niitä kasvitieteilijöille ja ansaitsi näin varoja opiskeluaan varten. Kouluaikoinaan hän solmi tuttavuuksia Uppsalan kasvitieteilijöihin. Hänen ensimmäinen luonnontieteellinen julkaisunsa oli "Lapin yleisistä viljelymahdollisuuksista ja eduista". Nuoruusvuosinaan hän jopa haaveili ryhtymisestä päätoimisesti luonnontieteilijäksi. Katkelma omaelämäkerrasta kertoo hänen haaveestaan: ''"- - sekä tulla kasvitieteen avulla tunnetuksi ja kasvitieteen harjoittajana korjatuksi iankaikkisiin majoihin"''. Vuonna 1841 hän sai Ranskan kunnialegioonan ritarimerkin, lähinnä ansioistaan ranskalaisten tutkijoiden oppaana Lapissa, mutta oli arvostettu myös tutkimuksistaan ja pääsi jäseneksi sekä Uppsalan tiedeakatemiaan että Edinburghin kasvitieteelliseen seuraan.
Hän kuvitti Tiedeakatemian julkaisemaa teosta ''"Svensk botanik"'', ja hänen taitavia piirustuksiaan näkee vieläkin useassa kasvitieteellisessä kirjassa. Laestadiuksen mukaan nimettyjä kasveja ovat Tromssantunturiunikko (tromssantunturiunikko), turjanhorsma (turjanhorsma) sekä ''Salix laestadiana'' -paju ja ''Carex laestadii'' -sara. Laestadiuksen omaan kasvikokoelmaan sisältyi noin 6&nbsp;500 kasvia. Nimenantajana eli auktorina hän on lukuisille kasvilajeille. Auktorilyhenteenä on tällöin Laest. tai (Laest.)
Laestadius opiskeli Uppsalan yliopistossa kasvitiedettä ja teologiaa, mutta päätyi papiksi. Kasvitieteestä tuli harrastus, ja hänen erikoisalaansa olivat pajut. Taitavana piirtäjänä hän myös kuvitti kasvitieteellisiä kirjoja. .
Laestadius keräsi kasveja itse ja keruutti niitä herätyskokouksien yhteydessä kylän pojilla, jotka hän lähetti etsimään näytteitä. Jyväskylän yliopistosta on löytynyt osa hänen kokoelmaansa, joka julkistettiin keväällä 2011. Kokoelman lahjoitti aikoinaan Jyväskylän seminaarille piirilääkäri Carl Erik Soldan, joka oli Laestadiuksen ystäviä. Kokoelma löytyi jo vuonna 1960, jolloin lehtori Eero Juhani Valovirta järjesti ja luetteloi kokoelman.
Professori Juha Pentikäinen on kirjoittamassa Laestadiuksen elämäkertaa, joka ilmestyy nimellä ''Yksi mies, seitsemän elämää'' (Kirjapaja 2011).

Saamelaisten uskomusten tutkijana


Lars Levi Laestadius oli ennen hengellistä heräystään ranskalaisten tutkijoiden oppaana ja kasvitieteellisenä asiantuntijana Ruotsin ja Norjan Lapissa 1830-luku lopulla. Tutkimusretkikunnan johtajat pyysivät Laestadiukselta tutkielman saamelaisten uskomuksista, ja Laestadius suostui siihen. Tutkielma valmistui vuonna 1845. Laestadius lähetti ruotsinkielisen tutkielman osina Ranskaan, mutta Helmikuun vallankumous (Ranska) ja uuden hallitsijan takia teosta ei painettu, eikä ole varmaa, ehdittiinkö sitä edes kääntää ranskaksi. Laestadius sai kuitenkin mainetta saamelaisten uskomusten tuntijana.
Laestadiuksen tutkielma oli ollut unohduksissa melkein sata vuotta, kun osa siitä löydettiin ranskalaisesta kirjastosta vuonna 1933 ja loppuosa vuonna 1946 Yalen yliopiston kokoelmista. Käsikirjoitus julkaistiin alkuperäiskielellä lyhennettynä nimellä ''Lappalaisten mytologian katkelmia'' vuonna 1959. Koko teos ilmestyi ruotsiksi 1997. Suomeksi käsikirjoituksen käänsi ja julkaisi Nilla Outakoski 1994.
Tutkielma käsittelee saamelaisten saamelaiset jumalat, uhraaminen ja ennustaminen, ja lisäksi siinä on joitakin satu ja -taruja. Teoksessaan Laestadius myös kommentoi muiden saamelaistutkijoiden kirjoituksia. Käsikirjoituksen suomentajan Nilla Outakosken mukaan Laestadius oli kansanuskomusten tutkijana vuosikymmeniä aikaansa edellä. Laestadiuksen tutkijatausta näkyy myös hänen saarnoissaan, sillä hän käytti paljon saamelaisten uskomuksiin liittyviä vertauksia. Laestadius puhuu esimerkiksi jatunin eli jättiläisen hurtista.

Viimeiset hetket


Viimeisessä kirjeessä Laestadius kuvailee oloaan: ''"Tässä minä makaan tuskien vuoteella odotellen, että kuoleman enkeli pian kirvoittaisi minut. Ja rakkaan veljeni, joka jää vielä minun jälkeeni eloon, ei pitäisi jättää rukoilematta esirukouksia minun puolestani, sillä minun uskoni on usein heikko ja toivo usein kaukana. Kuitenkin minä uskon, että suuri Sovittaja ja orjantappuroilla kruunattu kuningas ei ole hylkäävä minua"''.
Juhani Raattamaan käydessä viimeistä kertaa hän lausui omista opetuksistaan: ''"En ole opetuksistani löytänyt Raamatun vastaista, niitä en voi muuttaa. Vaan kyllä itseni tunnen suureksi syntiseksi, vaikka olenkin uskossa"''. Laestadius kiitti Jumalaa onnellisesta avioliitosta ja he siunasivat toisiaan Jeesuksen nimessä ja veressä. Kolme päivää ennen kuolemaa Laestadius hyvästeli perheensä ja pyysi vaimoltaan kärsimättömyyttään anteeksi. Sen jälkeen hän ei enää pystynyt puhumaan.
Laestadiuksen tytär Sofia kirjoittaa viimeisistä hetkistä: ''"Tyytyväisenä hän siinä makasi kaiken sen ajan katsellen ympärillä seisovia hymyhuulin iloisena ja onnellisena. Hän olisi halunnut ääneen puhua läsnä oleville, mutta ei ollut siihen voimaa. Loppuhetkensä oli keveä. Ainoastaan muutamia kertoja puhalsi hän syvempään henkeänsä ja niin siirtyi kuolematon osa tästä kuolevaisuudesta kuoleman portin sisäpuolelle"''.
Hautajaisiin tuli ihmisiä yhdeksästä pitäjästä, kolmesta valtakunnasta ja neljästä eri kielikunnasta jättämään viimeisiä jäähyväisiä. Hautaansiunauksen toimitti Laestadiuksen vävy Pehr Stenborg.

Kirjallinen tuotanto


''Saarnoja, osat 1–3'' (ISBN 951-97455-3-X). Kokoelma Laestadiuksen saarnoja.
''Dårhusjonet'' (''Hulluinhuonelainen''). Laestadiuksen uskonnonfilosofinen pääteos.
''Huutavan ääni korvessa''.
''Katso, Jumalan karitsa''. Katkelmia Laestadiuksen saarnoista.
''Olemme matkamiehiä''. Katkelmia Laestadiuksen saarnoista.
''Loca parallela plantarum''.
''Lappalaisten mytologian katkelmia''.
''Crapula Mundi Se on Maailman kohmelo eli tarttuvainen sielun tauti''. http://verkkokirjasto.ouka.fi/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?teema=26&nimi=Kansanperinne&valikko=24 Digitoituna Oulun Arkki -sivuilla

Lähteet


Olaus Brännström, ''Den laestadianska själavårdstraditionen i Sverige under 1800-talet'', 1962.
Gustaf Dahlbäck, ''Den gamla och nya människan i Lars Levi Læstadius teologi'', 1949
Lilly Anne Østtveit Elgvin, ''Lars Levi Læstadius' spiritualitet'' (Uhteenveto: Lars Levi Læstadiuksen spiritualiteetti), 2010.
Olle Franzén, ''Naturalhistorikern Lars Levi Læstadius'',1973*Hannu Juntunen, ''Lars Levi Læstadiuksen käsitys kirkosta'', 1982
Seppo Lohi, ''Sydämen kristillisyys Lars Levi Læstadius ja læstadiolainen herätyksen alkuvaiheet'', 2000. ISBN 951-8940-01-0.
Martti E. Miettinen, ''Lestadiolainen heräysliike'' I:i, Mikkeli 1942.
Kristina Nilsson, ''Den himmelske föräldern. En studie av kvinnans betydelse för Lars Levi Læstadius teologi och förkunnelse'', 1988.
Henning Thulin, ''Lars Levi Læstadius och hans förkunnelse'', 1949
Gunnar Wikmark, ''Lars Levi Læstadius’ väg till den nya födelsen'', 1980

Viitteet

Aiheesta muualla


lestadiolaisuus.info: http://lestadiolaisuus.info/henkilot/laestadius Lars Levi Laestadiuksen elämäkerta
http://www.tornio.fi/kirjasto/torkok/laestadius Tornion kaupunginkirjaston Laestadiussivu
http://www.laestadiustexter.se Laestadiuksen saarnoja ja kirjoituksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
Yle, 2004: http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/100_suurinta/index.php?top100_id=60&nominee_id=44&place=0&gender=0&alive=0&province=0 100 suurinta suomalaista - L.L.Laestadius
Markku Ihonen, 2000: http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/lll200v.htm Huutajan ääni Lapin korvessa
LYRS, 2000: http://www.lyrs.fi/arkisto/tekstit/laestadius_200_vuotta.html Laestadius 200-vuotta -kokonaisuus
Jouko Talonen, 2000: http://www.teolinst.fi/luennot/jt000223.html Hulluinhuonelainen - Lars Levi Laestadiuksen uskonnonfilosofinen pääteos
Lassi Kujanpää, 1997 (väitöskirja): http://jultika.oulu.fi/Record/543309/Details Lars Levi Laestadiuksen saarnojen funktionaalis-historiallinen analyysi
Päivi Räsänen, 2001: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kas/kotit/pg/rasanen Koreuden ryysyt ja valkeat vaatteet. Pukeutumisnormit Lars Levi Laestadiuksen saarnoissa Pro Gradu, Helsingin yliopisto 2001. (pdf-dokumentti)
University Library of Tromsø, 1999: http://www.ub.uit.no/northernlights/eng/laestadius.htm Laestadius - Revivalist and Botanist
Warren H. Hepokoski, 2000: http://users.erols.com/ewheaton/lars/lars.pdf Lars Levi Laestadius and the revival in Lapland
http://users.erols.com/ewheaton/laest1.htm#lars Lars Levi Laestadius and A Sermon of Laestadius Given on the Fourth Day of Rogation in 1857
http://www.laestadiustexter.se/english.htm Sermons translated from Kirkkopostilla 1876
Leif A Boström: http://home.swipnet.se/genealog/laestadius.htm Släkten Læstadius
Sture Jatko: http://hem.passagen.se/netpain/Lars.html Lars Levi Laestadius
Samiskt informationscentrum: http://www.samer.se/servlet/GetDoc?meta_id=1208 Lars Levi Laestadius och samerna
Naturhistoriska riksmuseet: http://linnaeus.nrm.se/flora/di/papavera/papav/papalae.html Laestadiusvallmo
http://www.laestadiustexter.se laestadiustexter.se
Juha Pentikäinen: http://www.teologia.fi/tutkimus/kristinuskon-historia/344-toisenlainen-lars-levi-laestadius-lapin-tutkijan-juuria-etsim Toisenlainen Lars Levi Laestadius - Lapin tutkijan juuria etsimässä. Teologia.fi 3.4.2008.
Luokka:Herätysliikkeet
Luokka:Lestadiolaisuus
Luokka:Ruotsalaiset kasvitieteilijät
Luokka:Ruotsalaiset papit
Luokka:Uskonnolliset julistajat
Luokka:Vuonna 1800 syntyneet
Luokka:Vuonna 1861 kuolleet
ar:لارس ليفي لايستاديوس
de:Lars Levi Læstadius
et:Lars Levi Laestadius
en:Lars Levi Læstadius
es:Lars Levi Laestadius
fr:Lars Levi Læstadius
it:Lars Levi Læstadius
hu:Lars Levi Laestadius
nl:Lars Levi Læstadius
no:Lars Levi Læstadius
nn:Lars Levi Læstadius
pl:Lars Levi Laestadius
pt:Lars Levi Læstadius
ru:Лестадиус, Ларс Леви
sv:Lars Levi Læstadius