Fuusiojazz

Kuva:John mclaughlin 1986 hollabrunn.jpg johti 1970-luvulla jazz-rockia soittanutta Mahavishnu Orchestraansa]]
Kuva:Return to Forever 1976.jpgin jäsenet (vasemmalta) Lenny White, Stanley Clarke, Chick Corea ja Al Di Meola ovat kaikki eturivin fuusiomuusikoita]]
Kuva:PatMetheny.png, on pitänyt jazz-rockin sekä lattarivaikutteisen fuusion lippua näkyvästi yllä jo vuosikymmenien ajan]]
Kuva:Jean-Luc Ponty.jpg soittaa jazz-rockia viulullaan]]
Kuva:Joe zawinul 2007-03-28 live in freiburg.jpg on jopa väittänyt keksineensä fuusion työskennellessään 1960-luvulla Miles Davisin kanssa. Hän luotsasi 1970-luvulla Weather Report -yhtyettään]]
Kuva:Zappa.jpg levytti jazz-rockia ensimmäisten joukossa 1960-luvun lopulla]]
Kuva:Jaco pastorius 87.jpg saavutti mainetta virtuoosibasistina]]
Kuva:AH-1975-s.jpgia on pidetty fuusion taitavimpiin kuuluvina kitaristeina]]
Fuusiojazz (tai lyhyemmin fuusio) on 1960-luku syntynyt ja 1970-luvulla suosionsa huipulla ollut Yhdysvalloissa syntynyt musiikin suuntaus, joka yhdistää elementtejä jazzista, populaarimusiikki eri suuntauksista, kuten rockista, sekä usein myös eri maiden etnisestä musiikista. Fuusiojazz-yhtyeet käyttävät usein sekä rockmusiikin että jazzmusiikin tärkeimpiä soittimia, mutta kokoonpanot vaihtelevat hyvin suuresti. Yleisimpiä soittimia ovat sähkökitara, kitarasyntetisaattori, rumpusetti, saksofoni, trumpetti, sähköinen kosketinsoitin sekä bassokitara (joskus myös kontrabasso).

Fuusion monipuolinen traditio


Fuusio ei ole varsinaisesti musiikintyyli, koska se tarkoittaa periaatteessa mitä tahansa musiikkia, jossa jazz-muusikot yhdistävät jazzin ja jonkun pop-musiikin tai etnisen musiikin tyylin piirteitä keskenään. Voidaan erikseen puhua esimerkiksi "jazz-rockista", "jazz-funkista" tai "world-fusionista". Fuusio on siis ennemminkin musiikillinen traditio tai lähestymistapa kuin yksittäinen tyylisuuntaus. Tyypillistä fuusiolle ovat melkein aina jazzille ominaiset pitkät, improvisoidut soolot. Sanaa "fuusiojazz" voidaan käyttää, kun halutaan painottaa fuusion yhteyttä jazz-traditioon. Loppuliite "jazz" pudotetaan usein pois silloin, jos on kyse musiikista, joka ei kuulosta juuri perinteiseltä jazzilta ollenkaan.

Fuusio syntyy 1960-luvulla


1960-luku monet jazz-muusikot alkoivat yhdistellä jazzia ja tuon ajan pop-musiikkia. Fuusiojazz-tyylin alkuaikojen tärkeimpänä innovaattorina pidetään Miles Davisia, jonka keskeiset fuusiolevyt olivat vuonna 1969 levytetyt ''In a Silent Way'' ja ''Bitches Brew''. Davis ei ollut ensimmäinen, joka levytti jazzia ja poppia yhdistelevää musiikkia, mutta hänen levyillään oli suurin vaikutus. Monet näillä levyillä soittaneista muusikoista olivat fuusiojazzin merkittävimpiä kehittäjiä 1970-luvulla ja perustivat omat fuusio-yhtyeensä. Pianisti Chick Corea perusti Return to Forever -yhtyeen, joka levytti ensin latinalaisvaikutteista fuusiota ja myöhemmin jazz-rockia. Joe Zawinul taas perusti Wayne Shorterin kanssa monipuolisia fuusiolevyjä tehneen Weather Report -yhtyeen. Kitaristi John McLaughlin perusti psykedeelissävyistä jazz-rockia levyttäneen Mahavishnu Orchestran. Miles Davisin yhtyeestä jo aiemmin eronneet rumpali Tony Williams ja pianisti Herbie Hancock olivat myös keskeisiä nimiä fuusiossa. Hancock jatkoi ensin kokeellisen fuusion linjalla ja siirtyi myöhemmin jazz-funkkiin. Tony Williamsin levyt ovat vahvasti rock-vaikutteisia.

Muita fuusion edustajia


Muista fuusion parissa työskennelleistä muusikoista merkittävimpiä on kitaristi Pat Metheny, joka julkaisi debyyttilevynsä 1976. Hän on jatkanut työtä fuusion parissa yhtyeellään Pat Metheny Group. 1970-luvulla tulivat fuusion kautta tunnetuiksi myös basistit Stanley Clarke ja Jaco Pastorius, jotka olivat tuolloin sähköbasson vaikutusvaltaisimpia taitajia. Edellä mainittujen John McLaughlinin ja Pat Methenyn ohella Larry Coryell, Al Di Meola ja Allan Holdsworth olivat fuusiota levyttäneitä merkittäviä sähkökitaristeja, jotka nousivat pinnalle 1970-luvulla. Fuusiossa kuultiin toisinaan myös viulua. Merkittävimpiin jazz-viulisteihin kuuluva Jean-Luc Ponty on tehnyt 1970-luvulta alkaen monia fuusiolevyjä. Merkittävien fuusiorumpaleiden joukkoon lukeutuvat Tony Williamsin lisäksi Mahavishnu Orchestrassa tunnetuksi tullut Billy Cobham, Return to Foreverin Lenny White, sekä monien artistien kanssa yhteistyötä tehnyt Alphonso Mouzon.
1980-luvulla tunnetuiksi tulleita fuusion perinteen jatkajia ovat esimerkiksi Chick Corean kanssa työskennelleet rumpali Dave Weckl sekä basisti John Patitucci. Arvostetuimpiin 1980-luvulla pinnalle nousseisiin fuusiokitaristeihin kuuluvat esimerkiksi John Scofield, Scott Henderson, Kazumi Watanabe sekä Mike Stern. Oma lukunsa on ollut banjoa soittava Bela Fleck, jonka Fleckstones -nimisessä yhtyeessä soitti myös sähköbasistien kärkinimiin lukeutuva Victor Wooten.
Arvostetuimmat fuusiomusiikin tekijät ovat yleensä jazz-tradition edustajia. Poikkeuksena tästä on esimerkiksi monipuolinen säveltäjä ja kitaristi, Frank Zappa, joka on julkaissut muutamia merkittäviä jazz-rock -levyjä. Esimerkkinä voidaan mainita niin ikään jazz-rockin parissa työskennelleet kitaristit Jeff Beck ja Steve Morse, joista jälkimmäinen on Dixie Dregs -fuusioyhtyeen johtaja. Suomessa fuusion keskeinen vaikuttaja on ollut saksofoni Eero Koivistoinen.

Musiikillisia kiistoja


puristi eivät usein mieltyneet fuusiolevyihin, vaan pitivät näiden tekijöitä jazz-tradition pettureina. Nämä kiistat jatkuvat tavallaan edelleen. Monet akustisen jazzin suosijat ovat sitä mieltä, että Miles Davis lähti aikanaan väärään suuntaan. 1970-luku lopulla pop-musiikki muuttui kaupallisemmaksi, kun esimerkiksi disko (musiikinlaji) suosio kasvoi ja progressiivinen rock suosio haihtui. Fuusioon tämä kaupallinen käänne vaikutti vahvistamalla "smooth jazziksi" kutsuttua tyyliä, jota voidaan luonnehtia lähinnä kevyeksi jazz-vaikutteiseksi instrumentaalimusiikiksi. Tätä suuntausta edustivat esimerkiksi Bob James ja David Sanborn. Smooth jazz on usein ristiriitaisia tunteita herättävä tyyli myös fuusion ystävien keskuudessa.
Fuusiosta ei tullut jazzin uutta valtavirtaa, vaan useat keskeisistä nuorista jazz-muusikoista ovat pitäytyneet bebop-vaikutteisessa akustisessa jazzissa. Fuusio on kuitenkin jatkanut olemassaoloaan, ja saanut lukuisia uusia merkittäviä edustajia 1970-luvun jälkeenkin. 1970-luvulla tyypilliset rohkeat vaikutteet avantgarde-jazzista ja psykedeelisestä rockista ovat poistuneet, ja nykyään tehtävä fuusio on enimmäkseen hillitympää jazz-rockia tai jazz-funkia.

Keskeisimpiä fuusiolevyjä


(Luokitukset ovat suuntaa antavia, mutta antavat jonkinlaista kuvaa fuusion kentästä. Huomaa, että samat artistit vaihtavat tyyliään usein, mikä näkyy listassa.)

Avantgardemaista, varhaista fuusiota


Miles Davis - ''In a Silent Way'' (1969), ''Bitches Brew'' (1969)
Herbie Hancock - ''Crossings'' (1972), ''Sextant'' (1973 )
Weather Report - ''Weather Report (vuoden 1971 albumi)'' (1971), ''I Sing the Body Electric'' (1972)

Jazz-rock-fuusiota


Jeff Beck - ''Blow by Blow'' (1975)
Brand X – ''Unorthodox Behaviour'' (1976), ''Moroccan Roll'' (1977)
Chick Corea Elektric Band - ''Elektric Band'' (1986), ''Light Years (Elektric Band)'' (1987), ''Eye of the Beholder (Elektric Band)'' (1988)
Stanley Clarke - ''School Days'' (1976)
Billy Cobham - ''Spectrum'' (1973)
Larry Coryell - ''Introducing the 11th house'' (1974)
Miles Davis - ''Tribute to Jack Johnson'' (1970)
Dixie Dregs - ''What If (albumi)'' (1978)
Scott Henderson / Tribal Tech - ''Nomad'' (1990), ''Illicit'' (1992)
Mahavishnu Orchestra - ''Inner Mounting Flame'' (1971), ''Birds of Fire'' (1972)
Jaco Pastorius - ''Jaco Pastorius (albumi)'' (1975)
Al Di Meola - ''Elegant Gypsy'' (1978), ''Splendido Hotel'' (1980)
Pat Metheny Group - ''Pat Metheny Group (albumi)'' (1978), ''American Garage'' (1979)
Jean-Luc Ponty - ''Upon the Wings of Music'' (1975), ''Enigmatic Ocean'' (1977)
Return to Forever - ''Hymn of the Seventh Galaxy'' (1973), ''Where Have I Known you Before'' (1974), ''No Mystery'' (1975), ''Romantic Warrior'' (1976)
Soft Machine - ''Third'' (1970), ''Fourth'' (1971)
Tony Williams Lifetime - ''Emergency!'' (1969), ''Believe It'' (1976)
Kazumi Watanabe - ''Spice of Life'' (1986)
Weather Report - ''Heavy Weather'' (1977)
Frank Zappa - ''Hot Rats'' (1969), ''Waka/Jawaka'' (1972), ''The Grand Wazoo'' (1972), ''Jazz from Hell'' (1986)

Jazz-funk


Herbie Hancock - ''Fat Albert Rotunda'' (1969), ''Headhunters'' (1973), ''Thrust'' (1974)
The Brecker Brothers - ''Brecker Bros'' (1975)

Latinalaisamerikkalais-/espanja -vaikutteista fuusiota


Chick Corea - ''My Spanish Heart'' (1976)
Pat Metheny Group - ''Still Life (Talking)'' (1987), ''Letter to Home'' (1988)
Return to Forever - ''Return to Forever (albumi)'' (1972), ''Light as a Feather'' (1972)

World fusion


Weather Report - ''Mysterious Traveller'' (1974), ''Tale Spinnin''' (1975), ''Black Market'' (1976)
Oregon (yhtye) - ''Music of Another Present Era'' (1972), ''Roots in the Sky'' (1979)

Katso myös


Luettelo fuusiojazz-artisteista
Luokka:Fuusiojazz
id:Fusion jazz
ca:Jazz fusió
cs:Jazz fusion
de:Fusion (Musik)
et:Jazz fusion
en:Jazz fusion
es:Jazz fusión
eo:Rokĵazo
fa:جاز همجوشی
fr:Jazz-rock fusion
ko:재즈 록
hr:Jazz fuzija
is:Djassbræðingur
it:Fusion
ka:ჯაზ ფიუჟენი
lv:Džezroks
lt:Jazz fusion
hu:Fúziós jazz
nl:Fusion (muziek)
ja:フュージョン (音楽)
no:Jazz-Fusion
nn:Jazz-fusion
nds:Fusion (Musik)
pl:Jazz-rock
pt:Jazz fusion
ro:Jazz fusion
ru:Джаз-фьюжн
simple:Jazz fusion
sl:Jazz fusion
sq:Jazz fusion
sr:Џез фузија
sh:Jazz fusion
th:แจ๊สฟิวชัน
uk:Джаз-рок
zh-yue:融合爵士樂
zh:融合爵士樂

Free jazz

Kuva:Ornette Coleman.jpg, free jazzin ensimmäisiä artisteja]]Free jazz on hyvin vahvasti improvisointia harjoittava jazzsuuntaus, joka on vapaa muille tyyleille ominaisista rytmisistä, harmonisista ja sävellyksellisistä rakenteisista. Siinä missä perinteisempi jazz on yleensä 4/4-tahtilajissa ja soolot noudattavat sointurakenteita, on free jazzin olemus ennemminkin rytmisesti ja sävelellisesti aaltoileva. Free jazz syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvulla, ensimmäisiä artisteja olivat saksofonisti Ornette Coleman ja pianisti Cecil Taylor. Tyylisuunta on hankalasti määriteltävä, sillä se on hyvin monimuotoinen ja lainaa aineksia erilaisista avantgarde-suuntauksista. Free jazz ja avantgarde-jazz ovat osin päällekkäisiä käsitteitä, mutta jälkimmäisessä on vapaan improvisoinnin lisäksi ennalta sävellettyjä melodioita.
Suuntaus aiheutti paljon keskustelua jopa nopeasti liikkuvalla jazz-alalla: monien mielestä oli kyseenalaista, oliko free jazz musiikkia lainkaan. Jazzia runsas vuosikymmen aiemmin bebop-tyylillä uudistaneet radikaalit olivat uudessa tilanteessa vanhoillisia. Tunnettuja free jazz -tyylisiä levytyksiä ovat julkaisseet mm. John Coltrane, Albert Ayler ja Pharoah Sanders. Tyyli on jatkanut olemassaoloaan nykypäiviin saakka, mutta ei ole juuri tullut laajemman yleisön suosioon. Suomen merkittävin free jazz -artisti oli rumpali Edward Vesala.
Tyylisuuntauksen nimen "free jazz" sanotaan olevan peräisin Ornette Colemanin albumin ''Free Jazz: A Collective Improvisation'' (1961) nimestä.

Aiheesta muualla


}}
Luokka:Jazzin tyylilajit
bs:Free džez
ca:Free-jazz
cs:Free jazz
da:Free jazz
de:Free Jazz
et:Free jazz
en:Free jazz
es:Free jazz
eo:Libera ĵazo
fa:جاز آزاد
fr:Free jazz
fy:Free jazz
gl:Free jazz
hr:Free jazz
it:Free jazz
he:ג'אז חופשי
lv:Brīvais džezs
lt:Laisvasis džiazas
hu:Free jazz
nl:Free jazz
ja:フリー・ジャズ
no:Frijazz
nn:Frijazz
pl:Free jazz
pt:Free jazz
ru:Фри-джаз
sv:Frijazz
uk:Фрі-джаз

FTP


FTP () on TCP-protokollaa käyttävä tiedostonsiirtomenetelmä kahden tietokoneen välille. FTP-yhteys toimii asiakas-palvelin -periaatteella. Yleensä asiakas (''client'') ottaa yhteyttä palvelimeen (''host'' tai ''server''), joka tarjoaa FTP-palvelun.

Historiaa


Vuonna 1971 Massachusetts Institute of Technology-yliopiston paikallisissa koneissa ryhdyttiin koekäyttämään FTP:n kaltaista tiedostonsiirtoprotokollaa. Varsinainen termi FTP syntyi vuonna 1972, kun se määriteltiin Yhdysvaltain puolustusministeriön verkon ARPANETin (Advanced Research Projects Agency NETwork) tiedostonsiirtoprotokollaksi. Päätavoitteiksi asetettiin luotettava ja tehokas tiedostojen siirto. FTP:n määrittely on muuttunut hieman vuosien mittaan ja sen ominaisuuksiin on lisätty muun muassa virheenkorjaus. FTP:n määrittely ja sisältö on pysynyt lähes samanlaisena 80-luvun puolivälistä tähän päivään saakka.

Palvelin


FTP-palvelin voi toimia kahdessa eri tilassa, passiivisessa tai aktiivisessa. Oleelliset erot tilojen välillä on siirtoyhteyden muodostamistavassa. Aktiivinen palvelin avaa itse yhteyden asiakkaaseen ja aloittaa tiedonsiirron, kun taas passiivinen valmistautuu siirtämään tietoa, mutta odottaa että asiakas avaa tiedonsiirtoyhteyden.

FTP-protokolla


FTP-protokolla mahdollistaa tiedostojen siirron kahden koneen välillä käyttöjärjestelmästä riippumatta.
Tavallinen FTP-yhteys koostuu Telnet-protokollaa käyttävästä ''kontrolliyhteydestä'' ja binääri- tai ASCII-muotoisesta ''tiedostonsiirtoyhteydestä'', jossa varsinainen siirto tapahtuu.
FTP:n tavoitteet ovat:
Helpottaa tiedostojen siirtämistä ja jakamista
Peittää tallennusjärjestelmien väliset erot käyttäjältä
Siirtää dataa tehokkaasti ja luotettavasti.
Haittapuolia:
Salasanat ja siirrettävät tiedot lähetetään salaus. Kehittyneet FTP-palvelin- ja asiakasohjelmistot osaavat hyödyntää SSL- tai TLS-salausta kontrolliyhteydessä ja siirtoyhteydessä.
Tiedonsiirtoyhteyden avaaminen palomuurien ja IP-osoitemuunnoksien kautta kulkevan reitin yli on ongelmallista.

Standardointi


FTP määritellään RFC-dokumentissa:
RFC 959
Tavanomainen TCP-portti (tietoliikenne) FTP-palvelulle on 21, jota käytetään yhteyden hallintaan. Varsinainen siirrettävä data siirretään portin 20 kautta.

Katso myös


FXP
Luokka:TCP/IP
af:File Transfer Protocol
als:File Transfer Protocol
ar:بروتوكول نقل الملفات
az:FTP
id:Protokol Transfer Berkas
ms:Protokol Pindahan Fail
bn:ফাইল ট্রান্সফার প্রোটোকল
be:FTP
be-x-old:FTP
bar:File Transfer Protocol
bs:File Transfer Protocol
bg:Протокол за пренос на файлове
ca:Protocol de transferència de fitxers
cs:File Transfer Protocol
da:FTP
de:File Transfer Protocol
et:Failiedastusprotokoll
el:File Transfer Protocol
en:File Transfer Protocol
es:File Transfer Protocol
eo:Dosiero-Transiga Protokolo
eu:Fitxategien Transferentziarako Protokoloa
fa:اف‌تی‌پی
fr:File Transfer Protocol
ga:FTP
gl:File Transfer Protocol
ko:파일 전송 프로토콜
hy:Նիշքերի փոխանցման կանխագիր
hi:संचिका स्थानांतरण प्रोटोकॉल
hr:FTP
ia:File Transfer Protocol
is:FTP
it:File Transfer Protocol
he:File Transfer Protocol
ka:FTP
kk:FTP
ku:FTP
lv:FTP
lt:FTP
hu:File Transfer Protocol
mk:Протокол за пренос на податотеки
ml:ഫയൽ ട്രാൻസ്‌ഫർ പ്രോട്ടോകോൾ
nl:File Transfer Protocol
ja:File Transfer Protocol
no:FTP
nn:File Transfer Protocol
mhr:FTP
pl:File Transfer Protocol
pt:File Transfer Protocol
ro:Protocol de transfer de fișiere
ru:FTP
sq:File Transfer Protocol
simple:FTP
sk:Protokol prenosu súborov
sl:FTP
sr:FTP
sh:FTP
sv:File Transfer Protocol
tl:FTP
ta:கோப்புப் பரிமாற்ற நெறிமுறை
th:เอฟทีพี
vi:FTP
tg:FTP
tr:Dosya aktarım iletişim kuralı
uk:FTP
ur:تبادلۂ ملف دستور
fiu-vro:FTP
yo:File Transfer Protocol
zh:文件传输协议

Frame Relay

Frame Relay on alueverkkotekniikka, jolla yhdistetään asiakkaan lähiverkko toisiinsa. Täsmällisemmin sanottuna sillä yhdistetään asiakasverkoissa olevat reititin toisiinsa. FR korvaa perinteisissä reititinverkoissa käytetyt reitittimien väliset kiinteät yhteydet Frame Relay -yhteydellä.
Frame Relay on vanhentuva protokolla, jonka nopeus ja ominaisuudet eivät enää tahdo riittää yritysten tarpeisiin. Yritykset korvaavat lähiverkkoja yhdistäviä Frame Relay -verkkojaan mm. MPLS-ratkaisuilla.
Luokka:Tietoliikenneprotokollat
ar:تنقيل الاطر
az:Frame Relay
id:Relai bingkai
bn:ফ্রেম রিলে
bs:Frame relay
cs:Frame Relay
de:Frame Relay
en:Frame Relay
es:Frame Relay
eu:Frame Relay
fa:بازپخش قاب
fr:Relais de trames
ko:프레임 릴레이
hr:Frame relay
it:Frame Relay
he:Frame relay
hu:Frame Relay
mk:Frame relay
nl:Frame relay
ja:フレームリレー
pl:Frame Relay
pt:Frame relay
ro:Releu de cadre
ru:Frame relay
sv:Frame Relay
th:เฟรมรีเลย์
tr:Frame relay
uk:Frame relay
zh:帧中继

Usein kysytyt kysymykset


UKK, usein kysytyt kysymykset (englanniksi FAQ eli Frequently Asked Questions) on lista jotakin aihepiiriä koskevista yleisistä ja toistuvista kysymyksistä vastauksineen. Niiden käyttö alkoi Usenet, joissa UKK-listojen säännöllisellä postituksella pyrittiin vähentämään ryhmään saapuvien samankaltaisten kysymysten käsittelyä. UKK saattaa myös perehdyttää aiheeseensa vastaamalla tätä tarkoitusta varten keksittyihin kysymyksiin, joita maallikko ei välttämättä ymmärtäisi kysyä.
UKK-listoja käytetään nykyään esimerkiksi käyttäjätuen nettisivuilla, jotta käyttäjät saisivat apua yksinkertaisimpiin ongelmiin tarvitsematta henkilökohtaista neuvontaa.
Luokka:Internet-kulttuuri
af:FAQ
ca:Preguntes més freqüents
cs:FAQ
da:Ofte Stillede Spørgsmål
de:Frequently Asked Questions
et:Korduma Kippuvad Küsimused
en:FAQ
es:Preguntas frecuentes
eo:Oftaj demandoj
ext:FAQ
eu:FAQ
fa:پرسشگان
fr:Foire aux questions
ko:FAQ
hy:ՀՏՀ
hr:Često postavljena pitanja
it:Frequently asked questions
kk:Жиі қойылатын сұрақтар
la:FAQ
nl:FAQ
ja:FAQ
no:OSS
pl:FAQ
pt:FAQ
ru:Часто задаваемые вопросы
simple:FAQ
sk:Frequently asked questions
sl:Pogosto zastavljena vprašanja
sr:Најчешће постављана питања
sv:FAQ
ta:அ.கே.கே
vi:FAQ
tr:SSS (bilgisayar)
uk:F.A.Q
zh:FAQ

FPM

DRAM

Forbes

Tiedosto:Forbes building in NYC.jpg
Forbes on sekä tunnettu Yhdysvallat yritys että talouselämän julkaisu, jonka B. C. Forbes perusti vuonna 1917. Nykyään sekä lehden että yhtiön johdossa on Malcolm Stevenson Forbes Jr. ja hänen veljensä.
Lehti tunnetaan jokavuotisista varakkuuslistoista, joissa kerrotaan muun muassa Yhdysvaltain rikkaimmat ihmiset, maailman rikkaimmat ihmiset sekä yhtiöt varakkuuden mukaan jaoteltuina.
Lehden päätoimitus sijaitsee New Yorkissa Viides Avenue. Nykyinen päätoimittaja on ja julkaisijana toimii Richard Karlgaard.

Aiheesta muualla


http://www.forbes.com/ Forbes-lehden verkkosivusto
Luokka:Forbes
af:Forbes
ar:فوربس (مجلة)
ast:Forbes
az:Forbes (jurnal)
id:Forbes
ms:Forbes
bn:ফোর্বস
jv:Kalawarti Forbes
be:Forbes
be-x-old:Forbes
bg:Форбс
ca:Forbes
cs:Forbes (vydavatelství)
cy:Forbes
da:Forbes
de:Forbes Magazine
et:Forbes
en:Forbes
es:Forbes
eo:Forbes
fa:فوربز
fr:Forbes (magazine)
gd:Forbes
gu:ફોર્બ્સ
ko:포브스
hi:फ़ोर्ब्स
hr:Forbes
it:Forbes
he:פורבס
kn:ಫೋರ್ಬ್ಸ್
ka:ფორბსი
kk:Forbes
ku:Forbes
lv:Forbes
lt:Forbes
hu:Forbes magazin
mr:फोर्ब्स
mzn:فوربس مجله
nl:Forbes (tijdschrift)
ja:フォーブス (雑誌)
no:Forbes
nn:Tidsskriftet Forbes
pl:Forbes
pt:Forbes
ro:Forbes
ru:Forbes
sq:Forbes
sk:Forbes (vydavateľstvo)
sl:Forbers
sh:Forbes
sv:Forbes
ta:ஃபோர்ப்ஸ்
th:ฟอบส์
vi:Forbes
tr:Forbes
uk:Forbes (журнал)
wuu:福布斯
zh:福布斯

Franklin D. Roosevelt


Franklin Delano Roosevelt tunnettiin lyhenteellä ''FDR'', (30. tammikuuta 1882 – 12. huhtikuuta 1945) oli Yhdysvallat Luettelo Yhdysvaltain presidenteistä Yhdysvaltain presidentti (1933–1945). Hän kuului Yhdysvaltain Yhdysvaltain demokraattinen puolue. Hän on Yhdysvaltojen historian ainoa presidentti, joka on valittu virkaansa useammaksi kuin kahdeksi kaudeksi, mikä ei perustuslakiin myöhemmin tehdyn lisäyksen mukaan olisi nykyään enää mahdollistakaan.
Roosevelt valmistui Harvardin yliopistosta 1904. Vuonna 1905 hän meni naimisiin kaukaisen serkkunsa, Eleanor Roosevelt kanssa, joka oli Theodore Rooseveltin suosikkiveljentytär. Rooseveltin optimismi ja aktiivisuus osaltaan edisti kansallista henkeä.

Aika presidenttinä


Ensimmäinen kausi ja New Deal


Roosevelt nousi presidentiksi, kun 1930-luvun lama oli kestänyt yli kolme vuotta. Hän toteutti merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia, joita kutsuttiin nimellä ''New Deal''. Roosevelt ajatteli laman johtuvan siitä, että ihmiset ja yritykset olivat tulleet pelokkaiksi eivätkä uskaltaneet kuluttaa.
Virkaanastujaispuheessaan hän lausui kuuluisiksi tulleet sanansa, että ”ainoa asia, jota meidän on syytä pelätä, on pelko itse”. Kautensa alussa hän hyväksytti kongressilla lakeja, joiden oli tarkoitus palauttaa kansalaisten luottamus pankkitoimintaan. Rooseveltin aikana kumottiin myös kieltolaki. Hänen kaudellaan käynnistettiin useita voimakkaita julkisen rakentamisen ohjelmia.
''National Industrial Recovery Act'' takasi Vähimmäispalkka, sääteli liikeyrityksiä tiukasti ja perusti ''National Recovery Administrationin'', joka toimi vuodesta 1933 vuoteen 1935, jolloin korkein oikeus lopetti sen perustuslain vastaisena, koska se käytti osavaltioille kuulunutta valtaa. Vuonna 1935 hyväksyttiin ''National Labor Relations Act'', joka sisälsi osittain samaa kuin edellä mainittu laki ja takasi työntekijöille oikeuden järjestäytyä ja käyttää joukkovoimaa ja lakkoja etujensa puolustamiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä ja pakotti työnantajat neuvottelemaan ammattiliiton kanssa ja noudattamaan kollektiivisen sopimuksen työehtoja. Vuonna 1935 perustettiin myös liittovaltion ''Social Security Administration'', joka oli alun perin eläke, mutta jota myöhemmin on laajennettu muuhunkin sosiaaliturvaan. Social Security Administration rahoitetaan regressiivinen vero, ja se on edelleen olemassa ja nauttii laajaa suosiota.
Historioitsijat ja taloustieteilijät kiistelevät yhä ohjelman vaikutuksista. Vapaata taloutta puolustavien mielestä Rooseveltin toimet itse asiassa pahensivat lamaa.

Toinen kausi


Vuonna 1936 Roosevelt valittiin toiselle kaudelle ylivoimaisella äänten enemmistöllä.
Toisella kaudella Roosevelt oli toteuttamassa vähimmäispalkan maksamista työntekijöille vuonna 1938. Roosevelt antoi tukensa ammattiliitoille AFL ja CIO. Roosevelt sai rahaa 3,3 miljoonaa dollaria kongressilta yleisiin töihin vuonna 1938. Demokraattien häviö marraskuun 1938 vaaleissa vähensi Rooseveltin mahdollisuutta vaikuttaa lainsäädäntöön. Japanin hyökättyä Kiinaan ja natsi-Saksan voimistuessa vuonna 1938, Roosevelt antoi täyden tukensa Kiinalle ja Britannialle vaikkakin pysyi virallisesti puolueettomana. Hänen tavoitteena oli tehdä Yhdysvalloista ""Demokratian arsenaali", joka voisi tukea liittoutuneita sodan aikana.

Kolmas ja neljäs kausi sekä toinen maailmansota


Vuonna 1940 Roosevelt käynnisti materiaalisen tuen Yhdistynyt kuningaskunta toinen maailmansota. Saman vuoden lopulla hänet Yhdysvaltain presidentinvaalit 1940 presidentiksi vastoin vanhaa kirjoittamatonta sääntöä, jonka mukaan samaa henkilöä ei voitu valita presidentiksi useammaksi kuin kahdeksi kaudeksi. Vuonna 1951 vahvistettu perustuslain XII lisäys rajoitti presidentin kaudet kahteen – tai yhteensä kymmeneen vuoteen, mikäli hän päätyi varapresidenttinä presidentiksi.
Vuonna 1941 Roosevelt antoi yhdessä Winston Churchillin kanssa Atlantin julistus, joka vaikutti osaltaan Yhdistyneet kansakunnat perustamiseen.
Rooseveltin kolmannen presidenttikauden aikana Japani hyökkäsi Pearl Harboriin 7. joulukuuta 1941. Tämän jälkeen Yhdysvallat julisti sodan Japanille, ja vähän myöhemmin myös Natsi-Saksa julisti sodan Yhdysvalloille, joka näin tuli mukaan toiseen maailmansotaan.
Koska Roosevelt katsoi Neuvostoliitto olevan tärkeä osuus Natsi-Saksan ja myös Japanin voittamisessa, hän teki muun muassa Jaltan konferenssissa Josif Stalinille huomattavia myönnytyksiä, jotka osaltaan vaikuttivat Neuvostoliiton vaikutusvallan laajenemiseen Euroopassa sodan jälkeen. Toisaalta Roosevelt vaikutti huomattavasti myös Yhdysvaltojen sotilaallisen mahdin voimistumiseen.
Vuonna 1944 Roosevelt Yhdysvaltain presidentinvaalit 1944 neljännen kerran Yhdysvaltojen presidentiksi. Hänen terveytensä alkoi kuitenkin heiketä, ja hän kuoli kesken presidenttikauden. Uudeksi presidentiksi tuli siihenastinen varapresidentti Harry S. Truman.
Roosevelt oli polion invalidisoima ja joutui siksi liikkumaan pyörätuolilla.

Lapset


Roosevelt sai puolisonsa Eleanor Rooseveltin kanssa kuusi lasta:
# Anna Eleanor Roosevelt, 1906 – 1975
# James Roosevelt, 1907 - 1991
# Franklin Delano Roosevelt Jr., 1909
# Elliott Roosevelt, 1910 - 1990
# Franklin Delano Roosevelt Jr. 1914-1988
# John Aspinwall Roosevelt, 1916 - 1981

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.whitehouse.gov/history/presidents/fr32.html Valkoisen talon sivu Franklin Rooseveltistä
http://www.theglobeandmail.com/servlet/story/LAC.20081024.COBLACK24/TPStory/ Where's FDR when you need him?, The Globe and Mail, Conrad Black
Luokka:Toisen maailmansodan henkilöt
Luokka:Yhdysvaltain presidentit
Luokka:New Yorkin kuvernöörit
Luokka:Yhdysvaltalaiset demokraattipoliitikot
Luokka:Vuonna 1882 syntyneet
Luokka:Vuonna 1945 kuolleet
kbd:Франклин Делано Рузвелт
af:Franklin D. Roosevelt
am:ፍራንክሊን ሮዘቨልት
ar:فرانكلين روزفلت
an:Franklin Delano Roosevelt
ast:Franklin Delano Roosevelt
az:Franklin Delano Ruzvelt
id:Franklin Delano Roosevelt
ms:Franklin Delano Roosevelt
bn:ফ্রাংকলিন ডি. রুজভেল্ট
zh-min-nan:Franklin D. Roosevelt
jv:Franklin Delano Roosevelt
su:Franklin Delano Roosevelt
be:Франклін Дэлана Рузвельт
be-x-old:Франклін Дэлана Рузвэлт
bcl:Franklin D. Roosevelt
bs:Franklin Delano Roosevelt
br:Franklin Delano Roosevelt
bg:Франклин Делано Рузвелт
ca:Franklin Delano Roosevelt
ceb:Franklin D. Roosevelt
cs:Franklin Delano Roosevelt
co:Franklin D. Roosevelt
cy:Franklin D. Roosevelt
da:Franklin D. Roosevelt
de:Franklin D. Roosevelt
et:Franklin Delano Roosevelt
el:Φραγκλίνος Ρούζβελτ
en:Franklin D. Roosevelt
es:Franklin D. Roosevelt
eo:Franklin D. Roosevelt
eu:Franklin Delano Roosevelt
fa:فرانکلین دلانو روزولت
hif:Franklin D. Roosevelt
fo:Franklin D. Roosevelt
fr:Franklin Delano Roosevelt
fy:Franklin Delano Roosevelt
ga:Franklin D. Roosevelt
gv:Franklin D. Roosevelt
gd:Franklin D. Roosevelt
gl:Franklin D. Roosevelt
ko:프랭클린 D. 루스벨트
hy:Ֆրանկլին Դելանո Ռուզվելտ
hi:फ्रेंकलिन रोज़वेल्ट
hr:Franklin Delano Roosevelt
io:Franklin Delano Roosevelt
ilo:Franklin D. Roosevelt
is:Franklin D. Roosevelt
it:Franklin Delano Roosevelt
he:פרנקלין דלאנו רוזוולט
pam:Franklin D. Roosevelt
ka:ფრანკლინ დელანო რუზველტი
kk:Франклин Делано Рузвельт
rw:Franklin Delano Roosevelt
ky:Франклин Рузвельт
sw:Franklin D. Roosevelt
ku:Franklin Delano Roosevelt
la:Franklinus D. Roosevelt
lv:Franklins Rūzvelts
lb:Franklin D. Roosevelt
lt:Franklin Roosevelt
li:Franklin Delano Roosevelt
hu:Franklin D. Roosevelt
mk:Франклин Делано Рузвелт
ml:ഫ്രാങ്ക്ളിൻ ഡി. റൂസ്‌വെൽറ്റ്
mr:फ्रँकलिन डिलानो रूझवेल्ट
arz:فرانكلين روزيفيلت
mzn:فرانکلین دلانو روزولت
my:ရုစဗဲ့၊ ဖရန်ကလင်၊ ဒီလာနို
nl:Franklin Delano Roosevelt
ja:フランクリン・ルーズベルト
no:Franklin D. Roosevelt
nn:Franklin D. Roosevelt
oc:Franklin Delano Roosevelt
pnb:فرینکلن ڈی روزویلٹ
pms:Franklin Delano Roosevelt
nds:Franklin Delano Roosevelt
pl:Franklin Delano Roosevelt
pt:Franklin Delano Roosevelt
ro:Franklin Delano Roosevelt
rm:Franklin Delano Roosevelt
qu:Franklin Roosevelt
ru:Рузвельт, Франклин
rue:Франклін Рузвелт
sa:फ़्राँक्लिन रुज़वेल्ट
sco:Franklin Delano Roosevelt
sq:Franklin D. Roosevelt
scn:Franklin Delano Roosevelt
simple:Franklin Delano Roosevelt
sk:Franklin Delano Roosevelt
sl:Franklin Delano Roosevelt
ckb:فرانکلین ڕۆزڤێڵت
sr:Френклин Делано Рузвелт
sh:Franklin Delano Roosevelt
sv:Franklin D. Roosevelt
tl:Franklin D. Roosevelt
ta:பிராங்க்ளின் ரூசவெல்ட்
te:ఫ్రాంక్లిన్ డి. రూజ్‌వెల్ట్
th:แฟรงกลิน ดี. โรสเวลต์
vi:Franklin D. Roosevelt
tr:Franklin D. Roosevelt
uk:Франклін Делано Рузвельт
ur:فرینکلن ڈی روزویلٹ
ug:فرانكلىن روزۋېلت
fiu-vro:Roosevelti Franklin Delano
war:Franklin D. Roosevelt
yi:פרענקלין דעלאנא רוזעוועלט
yo:Franklin D. Roosevelt
zh-yue:富蘭克林羅斯福
bat-smg:Franklins Rozvelts
zh:富兰克林·德拉诺·罗斯福

Freoni

CFC-yhdisteet

Freonit

CFC-yhdisteet

Gregoriaaninen kalenteri

Gregoriaaninen kalenteri on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri. Gregoriaanisessa kalenterissa vuoteen lisätään karkauspäivä neljällä jaollisina vuosina lukuun ottamatta sadalla jaollisia vuosia, jotka eivät ole jaollisia 400:lla. Gregoriaanisessa ajanlaskussa 400 vuotta sisältää siis 97 Karkausvuosi (eli vuotta, jossa on karkauspäivä), ei sataa kuten Juliaaninen kalenteri. Karkauspäivä on nykyisin 29. helmikuuta, 1990-luku asti karkauspäiväksi oli Ruotsissa ja Suomessa nimetty helmikuun 24. päivä.
Gregoriaaninen kalenteri on pieni korjaus Juliaaninen kalenteri. Juliaanisessa kalenterissa karkauspäivä pidetään joka neljäs vuosi, jolloin vuoden keskipituus on 365,25 päivää. Koska vuoden oikea pituus on noin 365,2422 päivää, tästä aiheutuu noin kahdeksan päivän virhe tuhannessa vuodessa. Gregoriaanisessa kalenterissa vuoden keskipituus on 365,2425 päivää, joten virhettä kertyy tuhannessa vuodessa vain noin 0,3 päivää.
Kalenteri yhtenäistää myös aiemmin käytettyjä kirjavia käytäntöjä: siinä vuosi vaihtuu 1. tammikuuta ja ajanlaskun alkupiste on munkki Dionysius Exiguus 500-luvulla laskema Jeesus syntymä.
Gregoriaaninen kalenteri jakautuu 12 epäsäännöllisen pituiseen kuukauteen.
Gregoriaaninen kalenteri on huomattavasti tarkempi ajanlaskujärjestelmä kuin edeltäjänsä juliaaninen kalenteri. Viikonpäivät siirtyvät vuodessa yleensä yhden päivän eteenpäin (karkauspäivät aiheuttavat tähän sääntöön poikkeuksia). Esimerkiksi 20. toukokuuta oli vuonna 2005 perjantai, vuonna 2006 lauantai, vuonna 2007 sunnuntai, vuonna 2008 tiistai, vuonna 2009 keskiviikko, vuonna 2010 torstai ja vuonna 2011 on jälleen perjantai. Pääsiäisen ja sen mukana monen muunkin pyhäpäivän paikka vaihtelee yli kuukauden verran.

Historiaa


Vuonna 46 eaa. Julius Caesar oli määrännyt juliaanisen kalenterin otettavaksi käyttöön Rooman valtakunta. Siihen aikaan kevätpäiväntasaus sattui tavallisesti maaliskuun 25:ksi päiväksi. Vuonna 325 Nikean kirkolliskokous otti käyttöön karkean pääsiäissäännön, jonka mukaan pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Kevätpäiväntasaukseksi määrättiin 21. maaliskuuta, päivä, joksi kevätpäiväntasaus tavallisimmin sattuu.
1500-luvulle tultaessa kevätpäiväntasaus oli ajautunut jo niin paljon taaksepäin, että se sattui yleensä 11. maaliskuuta, mutta pääsiäisen ajankohtaa määritettäessä sen oletettiin edelleen olevan 21. maaliskuuta, joten suhteessa luonnollisiin vuodenaikoihin pääsiäisen keskimääräinen ajankohta siirtyi vähitellen yhä myöhemmäksi. Lopulta katolinen kirkko alkoi pelätä, että tämä keväinen juhla siirtyisi suorastaan keskikesään.
Kalenterin korjaajaksi tuli paavi Gregorius XIII. Paljon tarkempi sääntö olisi ollut, että 128:lla jaolliset vuodet eivät ole karkausvuosia. Jostakin syystä Gregorius XIII valitsi epätarkemman säännön, jonka mukaan sadalla jaollisista vuosista vain 400:lla jaolliset vuodet ovat karkausvuosia. Toki valittu sääntö on paljon helpompi muistaa. Esimerkiksi vuodet 1700, 1800 ja 1900 eivät olleet karkausvuosia, mutta vuodet 1600 ja 2000 olivat. Gregoriaaninen kalenteri aiheuttaa yhden päivän virheen noin 3000 vuodessa, mutta Maan rataliikkeen epäsäännölliset muutokset aiheuttavat samaa suuruusluokkaa olevan virheen. Niitä korjaamaan lisätään aikaan silloin tällöin karkaussekunti, viimeksi vuoden 2008 lopulla.
Gregoriaaninen kalenteri nimettiin Gregorius XIII:n mukaan, sillä hän julkaisi 24. helmikuuta 1582 bullan ''Inter gravissimas'', jonka mukaan uuteen ajanlaskuun oli siirryttävä saman vuoden 4. lokakuuta jälkeen.

Käyttöönotto eri maissa


Uuteen kalenteriin siirryttiin Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Puolassa 4. lokakuuta 1582, jolloin kevätpäivän tasauksen ajankohta korjattiin jättämällä kalenterista 10 päivää pois ja siirtymällä suoraan lokakuun 15. päivään. Ranska, osa Alankomaata ja Luxemburg siirtyivät joulukuussa 1582, ja useimmat katoliset maat seurasivat perässä lähivuosina.
Protestanttiset ja ortodoksiset maat ovat seuranneet esimerkkiä myöhemmin. Iso-Britannia siirtyi uuteen kalenteriin vuonna 1752. Ruotsissa ja Suomessa kalenteriin siirryttiin 1753 jättämällä pois 11 päivää, 17. helmikuuta 1753 jälkeen tuli 1. maaliskuuta (''Katso myös: Ruotsalainen kalenteri'').
Kerrotaan, että gregoriaanisen kalenterin tullessa käyttöön monet luulivat menettäneensä elämästään yhtä monta päivää kuin kalenterista jätettiin pois. On väitetty, että Englannissa järjestettiin tämän vuoksi jopa mielenosoituksia ("antakaa meille takaisin yksitoista päiväämme!"). Kyseessä on kuitenkin luultavasti pelkkä myytti.

Suomi


Suomen suuriruhtinaskunta Venäjän vallan alla käytettiin gregoriaanista kalenteria, joka erosi muun keisarikunnan ajanlaskusta 1800-luvulla 12 päivää ja 1900-luvulla 13 päivää. Koska Venäjällä ja Suomessa noudatettiin eri kalenteria, kaikki Pietarissa laaditut Suomea koskevat dokumentit saivat kaksoispäiväyksen, yhden ”uutta” ja toisen ”vanhaa” lukua varten. Siksi Venäjän lokakuun vallankumous tapahtui juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa, mutta sen muistoa vietettiin gregoriaanisen kalenterin mukaan marraskuussa. Gregoriaaninen kalenteri otettiin Venäjällä käyttöön vasta 1918, jolloin 31. tammikuuta 1918 seurasi suoraan 14. helmikuuta 1918.
Suomen ortodoksinen kirkko noudatti vielä Venäjän vallan aikana juliaanista kalenteria ja siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vasta 1920-luvulla. Silloinkin asiasta käytiin kirkkokunnan sisällä pitkällisiä Ajanlaskukiista (Suomen ortodoksinen kirkko). Venäjän ortodoksinen kirkko käyttää edelleen juliaanista kalenteria, mistä syystä joulua vietetään Venäjällä 7. tammikuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta).

Muuta


Jotkin protestantismi maat määräsivät otettuaan gregoriaanisen kalenterin käyttöön pääsiäinen paikan aluksi hieman eri tavalla kuin gregoriaanisessa kalenterissa tavallisesti, koska ne eivät halunneet noudattaa paavin määräystä täysin sellaisenaan. Tällaista gregoriaanisen kalenterin muunnosta, jossa päivämäärät ovat samat kuin gregoriaanisessa mutta jossa pääsiäisen ajankohta määräytyy toisin, on kutsuttu myös "parannettu kalenteri". Tällaista kalenteria käytettiin gregoriaanisen kalenterin käyttöönoton jälkeen aluksi myös Ruotsissa ja sen mukana Suomessa. Kun Ruotsi siirtyi tavalliseen gregoriaaniseen kalenteriin, Suomi oli jo liitetty Venäjään, joten Suomi noudatti parannettua kalenteria tämän jälkeenkin. Suomi eli parannetun kalenterin mukaan viimeisenä maana maailmassa. Tästä johtui, että Suomessa juhlittiin kerran pääsiäistä eri aikaan kuin missään muualla; tavallista gregoriaanista kalenteria noudattavissa maissa pääsiäinen oli sinä vuonna aikaisemmin ja Venäjällä myöhemmin kuin Suomessa.
Gregoriaanista kalenteria käyttävissä maissa vuoden ensimmäinen päivä on yleensä tammikuun 1. päivä. Kuitenkin esimerkiksi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Roomalaisten taruaikaisessa kalenterissa ei ollut kuin 10 kuukautta, vuosi loppui joulukuun lopussa ja seuraava alkoi vasta maaliskuun alussa. Tammikuun 1. päivä vakiintui 152 eaa. mennessä konsulien virkavuoden vaihteeksi.

Lähteet


Viitteet

Aiheesta muualla


http://calendopedia.com/gregory.htm Kalenterisivusto
Luokka:Kalenterit
af:Gregoriaanse kalender
als:Gregorianischer Kalender
am:ጎርጎርያን ካሌንዳር
ang:Gregorisce ȝerīmbōc
ar:تقويم ميلادي
an:Calandario gregorián
arc:ܣܘܪܓܕܐ ܓܪܝܓܘܪܝܐ
ast:Calendariu gregorianu
av:Григорианияб каленьдар
az:Qriqori təqvimi
id:Kalender Gregorius
ms:Kalendar Gregory
bn:গ্রেগরীয় বর্ষপঞ্জী
zh-min-nan:Gregorius Le̍k-hoat
map-bms:Kalendher Gregorian
jv:Pananggalan Gregorian
su:Kalénder Grégori
ba:Григориан календары
be:Грыгарыянскі каляндар
be-x-old:Грэгарыянскі каляндар
bar:Gregorianischa Kalenda
bs:Gregorijanski kalendar
br:Deiziadur gregorian
bg:Григориански календар
ca:Calendari gregorià
ceb:Kalendaryong Gregoryano
cs:Gregoriánský kalendář
cbk-zam:Calendario Gregoriano
cy:Calendr Gregori
da:Gregorianske kalender
de:Gregorianischer Kalender
dv:މީލާދީ ކަލަންޑަރު
dsb:Gregorjaniska pratyja
et:Gregoriuse kalender
el:Γρηγοριανό ημερολόγιο
eml:Lunâri Gregoriân
en:Gregorian calendar
es:Calendario gregoriano
eo:Gregoria kalendaro
eu:Gregoriotar egutegia
fa:گاه‌شماری میلادی
fo:Gregorianski kalendarin
fr:Calendrier grégorien
fy:Gregoriaanske kalinder
fur:Calendari Gregorian
gl:Calendario gregoriano
gu:ગ્રેગોરીયન પંચાંગ
ko:그레고리력
hi:ग्रेगोरी कैलेंडर
hsb:Gregorianiska protyka
hr:Gregorijanski kalendar
io:Gregoriana kalendario
ilo:Kalendario a Gregoriano
bpy:গ্রেগরিয়ান পাঞ্জী
ia:Calendario gregorian
is:Gregoríska tímatalið
it:Calendario gregoriano
he:הלוח הגרגוריאני
kl:Gregorianskit ullorsiutaat
kn:ಗ್ರೆಗೋರಿಯನ್ ಕ್ಯಾಲೆಂಡರ್
ka:გრიგორიანული კალენდარი
csb:Gregorijansczi kalãdôrz
kk:Григориан күнтізбесі
kw:Calans gregorek
sw:Kalenda ya Gregori
ht:Almanak gregoryen
ku:Salnameya gregorî
la:Calendarium Gregorianum
lv:Gregora kalendārs
lb:Gregorianesche Kalenner
lt:Grigaliaus kalendorius
lij:Lûnäio Gregorian
li:Gregoriaanse kalender
lmo:Taquín gregurian
hu:Gergely-naptár
mk:Грегоријански календар
ml:ഗ്രിഗോറിയൻ കാലഗണനാരീതി
krc:Григориан орузлама
mr:ग्रेगरीय दिनदर्शिका
xmf:გრიგორიანული კალენდარი
arz:تقويم جريجورى
mn:Григорийн тоолол
nah:Gregorio xiuhpōhualli
nl:Gregoriaanse kalender
nds-nl:Gregoriaanse kelender
ne:ग्रेगोरी क्यालेण्डर
ja:グレゴリオ暦
nap:Calannario greguriano
frr:Gregoriaans kalender
no:Gregoriansk kalender
nn:Den gregorianske kalenderen
nrm:Calendri grégorian
oc:Calendièr gregorian
mhr:Григориан кечышот
or:ଗ୍ରେଗୋରି ପାଞ୍ଜି
uz:Grigoriy taqvimi
pa:ਗ੍ਰੈਗਰੀ ਕਲੰਡਰ
pnb:گریگری کلنڈر
ps:ګریګوري کلیز
nds:Gregoriaansch Klenner
pl:Kalendarz gregoriański
pnt:Γρηγοριανόν ημερολόγιον
pt:Calendário gregoriano
ro:Calendarul gregorian
qu:Griguryanu kalindaryu
ru:Григорианский календарь
rue:Ґреґоріаньскый календарь
sah:Грегориан халандаара
sa:ग्रेगोरी-कालगणना
sco:Gregorian calendar
nso:Tšhupamabaka ya Gregorian
sq:Kalendari gregorian
scn:Calannariu grigurianu
si:ග්‍රෙගරි දින දසුන
simple:Gregorian calendar
sk:Gregoriánsky kalendár
sl:Gregorijanski koledar
ckb:ڕۆژژمێری زایینی
sr:Грегоријански календар
sh:Gregorijanski kalendar
sv:Gregorianska kalendern
tl:Kalendaryong Gregoryano
ta:கிரெகொரியின் நாட்காட்டி
tt:Милади тәкъвим
te:గ్రెగోరియన్ కేలండర్
th:ปฏิทินเกรโกเรียน
vi:Lịch Gregory
tr:Miladî takvim
uk:Григоріанський календар
ur:عیسوی تقویم
vec:Całendario gregorian
fiu-vro:Gregoriusõ kallendri
wa:Calindrî grigoryin
zh-classical:格里曆
war:Kalendaryo Gregoryano
yi:גרעגאריאנישער קאלענדאר
yo:Kàlẹ́ndà Gregory
zh-yue:公曆
diq:Teqwimo Gregoryen
zea:Gregoriaonse kalender
bat-smg:Grėgaliaus kalėnduorios
zh:公历

Gerby

Gerby on pääasiassa omakotitaloja käsittävä asuinalue Vaasa. Se on yksi Vaasan suurimmista kaupunginosista. Gerbyssä asuu lähes 10 000 ihmistä.
Gerby oli vielä 80-luvulla pieni maalaiskylä, huomattavasti pienemmällä asukasmäärällä. Niin sanotun Uuden Gerbyn rakentaminen 1980-90 vaihteessa lisäsi asutusta silloiselle metsäalueelle Första stranden´in eli ensimmäisen rannan kohdalta länteen. Myös Storbergetin, Isokallion alueelle rakennettiin ja tämän myötä vilkas hiihtoharrastus Storbergetin alueella hiipui. IK Hellas urheiluseuran hiihtomaja Isokalliolla purettiin jokunen vuosi myöhemmin.
Gerbyn vanhin osa on Lillby, eli Pienkylä, jossa muun muassa vanha koulu ja nykyinen kylätupa, vanha nuorisoseuratalo sekä vanha vpk:n rakennus sijaitsee. Gerbyn vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alusta, osittain jopa 1700-luvun loppua, ja näitä löytyy nimenomaan Pienkylän ympäriltä.
90-luvun alkuun asti Gerbyssä oli oma kauppa ja posti, jotka sittemmin lakkautettiin. Nyt alueella on suuri S-market. Gerbyn pienvenesatama sijaitsee nykyisellä uuden Gerbyn alueella. Se on vanha ja perinteikäs venevalkama.
Alueella toimii kaksi koulua, sekä suomen- että ruotsinkieliset, nimeltään Länsimetsän koulu ja Gerby skola. Alueella on myös terveyskeskus, KPR säätiön toimitilat, kauppa, pankkiautomaatti ja automaattihuoltoasema. Alueella on kitcsh-henkinen pizzeria "Dallas Pizza Palazzo".
Gerbyn nähtävyyksiin kuuluu myös "Rapatunturi" eli ''Rapis'', viralliselta nimeltään Gerbynmäki; siirtomaasta koottuja nyppylöitä on kolme, ja korkeimmalta näkyy Raippaluodon_silta.
Gerbyn venevalkamassa seikkaillaan Yön Polte yhtyeen hittikappaleessa ''Tyttö sinä olet meritähti''.

Aiheesta muualla


Luokka:Vaasan kaupunginosat

George W. Bush


George Walker Bush (, s. 6. heinäkuuta 1946 New Haven, Connecticut) on yhdysvaltalainen poliitikko ja Yhdysvallat Luettelo Yhdysvaltain presidenteistä Yhdysvaltain presidentti (2001–2009).
Bush toimi Yhdysvaltain presidenttinä kaksi virkakautta vuodesta 2001 vuoteen 2009. Bushin kausi muistetaan etenkin Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa hallinneesta ”terrorismin vastaisesta sodasta”, hyökkäyksistä Afganistaniin ja Irakiin.
Bush kannatti liberaalia talouspolitiikkaa ja veronkevennyksiä. Veronalennusten lisäksi Bush lisäsi julkisia menoja ennätyksellisen paljon. Dosentti Markku Ruotsilan mukaan ”Bush tietoisesti ja harkitusti aloitti puhdasoppisen uusliberalistisen talousopin alasajon”.
Yhdysvaltain kongressin budjettitoimiston mukaan pelkästään Irakin sota on tullut maksamaan jo 2 000 miljardia dollaria., mutta ei-sotilaalliset menot lisääntyivät samassa suhteessa, 8,2 prosenttia vuodessa. Vuoden 2008 syksyllä, kun Bushin kausi oli lopuillaan, Yhdysvallat veti maailman mukanaan syvään finanssikriisi.
Bushin hallinto suhtautui epäilevästi ilmaston lämpeneminen eikä ollut valmis liittymään kansainvälisiin sopimuksiin sen torjumiseksi. Uskonto on myös vaikuttanut hyvin vahvasti hänen arvomaailmaansa ja päätöksentekoonsa.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola arvioi vuonna 2011, että ilman vuoden 2001 terrori-iskuja ja niitä seuranneita toimia Bush muistettaisiin lähinnä vain hurrikaani Katrinasta ja vapaakauppasopimuksista.

Tausta


Bush syntyi varakkaan itärannikkolaisen suvun vesana New Havenissa Connecticutissa. Hänen vanhempansa George H. W. Bush ja Barbara Bush muuttivat Texasiin hänen ollessaan kaksivuotias. Bush kasvoi Midland (Texas) ja Texasin Houstonissa. Hänellä on neljä sisarusta: Jeb, Neil, Marvin ja Dorothy. Hänellä oli myös pikkusisar Robin, joka menehtyi kolmevuotiaana leukemiaan vuonna 1953.
Bush ei ollut perheensä ensimmäinen poliitikko. Hänen isoisänsä Prescott Bush oli pankkiiri ja Yhdysvaltain senaatti Connecticutista. Isä George H. W. Bush nousi öljyalan kautta ensin edustajainhuoneen jäseneksi, Yhdysvaltain Kiinan suurlähettilääksi, CIA:n johtajaksi, Ronald Reaganin Yhdysvaltain varapresidentti ja myöhemmin Yhdysvaltain presidentiksi. Bushin pikkuveli Jeb Bush oli Floridan kuvernööri tammikuuhun 2007 asti.
Bush kävi Phillips Academya Andoverissa Massachusettsissa ja meni isänsä tavoin Yalen yliopistoon, jossa hän suoritti vuonna 1968 kandidaatin tutkinnon (BA) pääaineenaan historia.
Toukokuussa 1968 Vietnamin sodan ollessa käynnissä Bush hyväksyttiin Texasin Yhdysvaltain kansalliskaartin ilmavoimat. Koulutuksen jälkeen hänet sijoitettiin Ellingtonin lentotukikohtaan F-102 Delta Dagger-ohjaajaksi. Bush haki vuonna 1972 siirtoa Alabaman kansalliskaartiin työskennelläkseen republikaanien vaalikampanjassa, ja hän sai vapautuksen puoli vuotta etuajassa kuusivuotisesta palveluksestaan mennäkseen Harvardin yliopistoon.

Uskonnollinen herääminen


Bush on myöntänyt alkoholinkäytön olleen tapa kansalliskaartin aikoina, ja hän on kuvannut käyttäytymistään ”vastuuttomaksi nuoruudeksi”. Hänet tuomittiin 150 dollarin sakkoon ajoneuvon kuljettamisesta päihtyneenä vuonna 1976, ja hän menetti ajo-oikeutensa Mainen osavaltiossa vuoteen 1978 saakka.
Suoritettuaan liiketalouden maisterintutkinnon (MBA) arvostetussa Harvard Business Schoolissa Bush aloitti työt öljyteollisuudessa Texasissa. Vuonna 1977 hän tapasi kirjastonhoitaja Laura Welchin ystäviensä puutarhajuhlissa. He menivät naimisiin kolmen kuukauden seurustelun jälkeen ja asettuivat Texasin Midlandiin. ihmiskaksoset Jenna ja Barbara Bush syntyivät vuonna 1981. Bush erosi anglikaanikirkosta ja liittyi vaimonsa Metodismi.
Bush sanoo olevansa uudestisyntynyt kristitty, eli hän on kokenut niin sanotun uskoon tulemisen. Bush itse kertoo, että hänen uskonnollisuutensa taustalla on paitsi perheen traditio, myös liiallinen alkoholin käyttö, josta hän pääsi eroon Jumalan avulla kostean 40-vuotispäivänsä jälkeen. Bush toi kirkot mukaan sosiaaliturvan toteuttamiseen. Hän laajensi osavaltion rahoitusta uskonnollisille järjestöille, jotka järjestivät koulutusta, alkoholi- ja huumeriippuvuushoitoa ja perheväkivallan estotyötä (ns. ''Faith-Based Initiatives''). Kuvernöörinä Bush allekirjoitti 17. huhtikuuta 2000 säädöksen, jolla kesäkuun 10. päivä julistettiin Texasissa ”Jeesus-päiväksi”. Bushia arvosteltiin perustuslain määräämän kirkon ja valtion eron rikkomisesta.

Öljyä ja baseballia


Vuonna 1978 Bush pyrki Texasista Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneeseen. Hän hävisi demokraattipuolueen Kent Hancelle 6 000 äänellä. Bush jatkoi öljyteollisuudessa: hän oli vanhempana osakkaana tai toimitusjohtajana yrityksissä kuten Arbusto Energy, Spectrum 7 ja Harken Energy, kun se osti Spectrum 7:n. Öljyala kärsi 1980-luvun hintojen laskusta.
Bush muutti perheineen 1988 Washingtoniin tukemaan isänsä presidentinvaalikampanjaa. Lee Atwaterin ja Doug Weadin kanssa hän kehitti konservatiivikristittyihin ja Evankelioiva herätyskristillisyys vedonnutta kampanjaa, koska näitä pidettiin vaalien ratkaisijoina.
Palattuaan Texasiin Bush osti huhtikuussa 1989 800 000 dollarilla osuuden Texas Rangers (baseball) -baseballjoukkueesta ja toimi viisi vuotta sen toimitusjohtajana. Joukkue menestyi tänä aikana, ja se oli Major League Baseball American Leaguen läntisen divisioonan sarjataulukon kärjessä 1994 ennen kuin lakko katkaisi kauden. Bushin rooli Rangersin johdossa toi hänelle runsaasti julkisuutta. Myydessään joukkueen osakkeet hän sai 15 miljoonaa dollaria.

Ura kuvernöörinä


Ennen presidentiksi valitsemistaan Bush toimi 1995–2000 Texasin kuvernöörinä. Bush ilmoitti pyrkivänsä Teksasin kuvernööriksi vuoden 1994 vaaleissa. Hän voitti helposti republikaanien esivaalin. Hänen vastaehdokkaansa oli istuva kuvernööri, demokraatti Ann Richards. Bush voitti saaden 52 prosenttia äänistä Richardsin 47 prosenttia vastaan. Kuvernöörinä Bush lisäsi varoja koulutukseen ja uudisti rikosoikeusjärjestelmää. Hänen aikanaan Texasissa teloitettiin 152 rikollista – enemmän kuin kenenkään muun nykyaikaisen kuvernöörin aikana. Bush hyödynsi budjettiylijäämää leikaten veroja kahden miljardin dollarin edestä, mikä oli suurin veronleikkaus Texasin historiassa ja toi hänelle maineen yritysystävällisenä finanssikonservatiivina. Vuonna 1998 Bush valittiin toiselle perättäiselle nelivuotiskaudelle ensimmäisenä Texasin kuvernöörinä (kausi pidennettiin nelivuotiseksi 1975). Hän sai äänistä lähes 69 prosenttia.

Presidentiksi vuonna 2000


Bushin vuoden 2000 presidentinvaalikampanjaa johtivat hänen ystävänsä Karl Rove, Karen Hughes ja John Albaugh sekä muita Texasin poliitikkoja. Bushin merkittävimpänä vastaehdokkaana Rebublikaanisen puolueen esivaalissa oli senaattori John McCain Arizonasta. 13. joulukuuta 1999 Iowan Des Moines järjestetyssä esivaalien televisioväittelyssä Bush mainitsi suosikkifilosofia tai poliittista ajattelijaa kysyttäessä Jeesus ja perusteli valintaansa sillä, että ”tämä oli muuttanut hänen sydämensä”. Uskonnollisen ajattelijan ja filosofin maininta poliittisessa yhteydessä aiheutti ristiriitaisia kommentteja mediassa ja yleisön parissa.
Bushin kampanjan arkkitehtinä toimi sukupolvensa lahjakkaimmaksi strategiksi luonnehdittu Karl Rove. Bush sai esivaalien niin sanottuna supertiistaina voiton yhdeksässä osavaltiossa kolmestatoista, mikä varmisti hänen ehdokkuutensa. Hän valitsi varapresidenttiehdokkaakseen entisen edustajainhuoneen jäsenen ja puolustusministerin Dick Cheneyn. Bushia tukivat vaikutusvaltaiset republikaanit Donald Rumsfeld ja Colin Powell, jotka toimivat Bushin kansallisen turvallisuuden ja ulkopolitiikan neuvonantajina.
Presidentinvaaleissa Bushin vastaehdokkaana oli demokraattien Al Gore. Bush hyökkäsi Gorea vastaan asekontrollin ja verotuksen avulla. Bush arvosteli Goren kannattamaa Kioton sopimusta sanoen sen rasittavan keskilännen osavaltioiden teollisuutta ja johtavan talousvaikeuksiin.
Bush valittiin republikaanina Yhdysvaltain presidentiksi Yhdysvaltain presidentinvaalit 2000. Ääniä jouduttiin laskemaan uudelleen Floridan osavaltiossa useampaan otteeseen. Televisiokanavat julistivat ensin Goren voittaneen Floridassa, sitten ne peruivat tuloksen, ja lopulta ilmoittivat myöhemmin osavaltion ja koko vaalin kääntyneen Bushin voitoksi. Äänestystapahtumaa ja ääntenlaskua syytettiin lukuisista epäselvyyksistä. Äänet laskettiin uudelleen koneellisesti, mikä kavensi Bushin johtoa. Lopulta neljä Floridan piirikuntaa aloitti tarkistuslaskun käsin. Floridan korkein oikeus määräsi 8. joulukuuta kaikki piirikunnat, joissa oli runsaasti hylättyjä ääniä, tekemään tarkistuslaskennan käsin. Liittovaltion korkein oikeus kuitenkin kumosi tämän päätöksen 9. joulukuuta ja määräsi laskennan lopetettavaksi osavaltion vaalilakiin ja liittovaltion perustuslakiin vedoten. Koneellisen laskennan tulokseksi jäi, että Bush voitti Floridassa 537 äänellä, kun annettuja ääniä oli noin kuusi miljoonaa.
Bush sai 271 valitsijamiestä ja Gore 266. Yhdysvaltain enemmistövaalityyppisen presidentinvaalitavan ansiosta tämä oli mahdollista, vaikka ääniosuuksissa koko valtakunnassa Bush (47,9 %) jäi Goren (48,4 %) taakse. Yhdysvaltain vaalilainsäädännön mukaan presidentin valitsijamiehet valitaan kustakin osavaltiosta erikseen ja osavaltion voittaja saa useimmissa tapauksissa kaikki osavaltion valitsijamiehet.
Tiedosto:Bush 43 10-19-04 Stpete.jpg

Ensimmäinen presidenttikausi


George W. Bush oli 54-vuotias aloittaessaan ensimmäistä presidenttikauttaan vuonna 2001.
Presidentin uran alkuvaiheessa Bush tuli tunnetuksi omintakeisesta sanojen lausunnastaan ja epätavallisista kieliopillisista rakenteista. Tästä johdettiin nopeasti termi bushismi.
28. maaliskuuta 2001 Yhdysvallat vetäytyi ilmastosopimuksesta. 26. toukokuuta 2001 julkistettiin 1300 miljardin dollarin veronkevennyspaketti. Valtiovarainministeri Paul O'Neill erotettiin 5. joulukuuta 2001. Tammikuussa 2004 istuvan presidentin kannatukseksi mitattiin 50 prosenttia.

Bushin hallitus


Presidentiksi nimittämisen jälkeen Bush nimitti Andrew Cardin henkilökuntapäällikökseen, Karl Roven poliittiseksi neuvonantajakseen ja Karen Hughesin Valkoisen talon tiedottajaksi. Colin Powellista tuli ulkoministeri, Paul O'Neillista valtiovarainministeri ja Donald Rumsfeldista puolustusministeri. Oikeusministeriksi Bush nimitti konservatiivisista mielipiteistään tunnetun entisen senaattori John Ashcroftin.
Toisen presidenttikauden aikana hallituksen vaihtuvuus oli vilkasta. Ulkoministeri Colin Powell jätti tehtävänsä Bushin toisen kauden alkaessa ja hänet korvasi Condoleezza Rice. Vaihtoa pidettiin varapresidentti Cheneyn ja puolustusministeri Rumsfeldin linjan voittona. Oikeusministeri John Ashcroft päätti tehtävänsä vuonna 2005. Andrew Card erosi tehtävistään huhtikuussa 2006. Puolustusministeri Donald Rumsfeld erosi loppuvuodesta 2006. Bushin hallituksen seuraava oikeusministeri Alberto Gonzales joutui eroamaan elokuun 2007 lopussa.
Hallituksen kokouksissa ei suvaittu keskustelua, sillä Bush oli todennut: ”''Minä en neuvottele itseni kanssa.''” Asiat oli jo sovittu etukäteen suljettujen ovien takana. Varapresidentti Dick Cheneystä tuli vahva vallankäyttäjä, vaikka varapresidentin virka oli ennen ollut lähinnä seremoniallinen.

Talouspolitiikka

Veronalennukset, eläkkeet ja finanssikriisi


Bush kevensi verotusta, joskin suhteessa vähiten hyvätuloisten verotaakkaa. Bush aloitti kautensa vuonna 2001 kampanjoimalla ympäri maata hankkiakseen tukea veronalennushankkeilleen. Hänen talouspoliittisen linjansa mukaan käyttämättömät valtion varat tuli palauttaa veronmaksajille: ennustetusta 5,6 biljoonan dollarin tulisi vuosikymmenen aikana palauttaa reilu neljännes, 1,6 biljoonaa veronalennuksina. Kun keskuspankin Alan Greenspan varoitteli lähestyvästä lamasta, Bushin mukaan veronalennus elvyttäisi taloutta ja loisi työpaikkoja. Lopulta viisi senaatin demokraattia asettui verohelpotusten puolelle ja hyväksyi republikaanien kanssa 1 350 miljardin dollarin veronalennuksen 10 vuoden aikana. Työttömyys saavutti huippunsa (6,2 %) kesällä 2003 ja alentui sen jälkeen.
Bush alkoi ajaa Yhdysvaltain eläkejärjestelmän muutosta yksityisiin eläketileihin ja kaupallisiin rahastonhoitajiin perustuvaan chileläiseen järjestelmään perustuen, koska Bushin vetoamien laskelmien mukaan Yhdysvaltain eläkejärjestelmän (Social Security) varat loppuvat vuonna 2042 ilman muutoksia järjestelmään. Bush otti asian näkyvästi esille vuoden 2005 State of the Union -puheessaan.
O'Neill raportoi vuonna 2002, että Yhdysvaltain budjetin alijäämä oli nousemassa tulevaisuudessa jopa 500 miljardiin dollariin ja kehotti veronkorotuksiin ja menojen leikkauksiin. Raporttia ei otettu huomioon helmikuun 2003 budjettiraporttiin. O'Neill tutki myös eräiden Yhdysvaltain liittolaisten yhteyksiä al-Qaidan rahoitukseen ja vastusti terrorismin vastaista sotaa. Hän erosi vuoden 2002 lopussa, ja valtiovarainministeriksi tuli John Snow vuosiksi 2003–2006. Hänen seuraajakseen tuli Henry Paulson.
Vuoden 2000 IT-kuplan puhkeamisen jälkeen pyrittiin kehittämään uutta kasvua tuottavia sijoituskohteita. Tällaisiksi muodostuivat etenkin asuntomarkkinat. Pyrkimys antaa jokaiselle mahdollisuus omistusasunnon ostamiseen tuki myös Bushin ”omistajayhteiskunnan” filosofiaa. Keskuspankki Federal Reserve Systemin pääjohtaja Alan Greenspanin piti korot alhaalla, joka mahdollisti edullisen lainanannon. Greenspan ajoi myös uusia ”finanssikeksintöjä”. Näiden sovelluksena syntyivät mm. hedgerahastot, jolle luvattiin ”absoluuttista tuottoa” eli positiivinen tulos kaikissa mahdollisissa oloissa markkinoiden kehityksestä riippumatta.
Bushin hallinto vaati Fannie Maeta ja Freddie Macia antamaan 52 % asuntolainoistaan vähätuloisille, 28 % erittäin vähätuloisille, siis vielä enemmän kuin Bill Clinton. Näiden lainojen riskejä hajautettiin arvopaperistamalla (ks. subprime), minkä aloitti mainittu Freddie Mac, Bear Stearnsin kautta, 1997, ja Fannie Mae tuli pian mukaan.
Kiinteistölainojen välittäjien pääasiakkaat olivat hallituksen virastoja tai pankkeja, jotka hallituksen sääntely pakotti ostamaan näitä roskalainoja. Vuonna 2008 liittovaltion asuntohallinnolla oli 4,5 miljoonaa subprime- ja Alt-A-lainaa, 10 miljoonaa oli Fannie Maella ja Freddie Macillä, ja 2,7 miljoonaa niillä pankeilla, jotka Community Reinvestment Act (CRA) -määräys pakotti niitä ostamaan. Tämä kattoi lähes kaksi kolmannesta roskakiinteistölainoista.
Nobelisti Vernon Smith ja Steven Gerstad raportoivat, että vuonna 1997 alkanut asuntokupla jatkoi paisumistaan keskuspankin löysän rahapolitiikan vuoksi ja Clintonin että Bushin hallinnot tuhosivat luototusstandardit laajentamalla kodinomistuspolitiikkaa aggressiivisesti.
Yhdysvaltain talouskriisi alkoi kesällä 2006 asuntotaantumana, subprime-kriisi alkoi kesällä 2007 ja kuluttajiin se alkoi vaikuttaa kesällä 2008. Syksyllä 2008 lyhyessä ajassa asuntoluotottajat Fannie Mae ja Freddie Mac otettiin valtion haltuun, investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssitilaan ja Merrill Lynch myytiin kilpailijalle. Suuret IndyMac Bank ja Countrywide hävisivät myös kartalta. Tammikuuhun 2008 mennessä Yhdysvalloissa oli Bushin presidenttiyden aikana ollut historiallisen pitkä ja voimakas talouskasvu, kun työllisyys oli lisääntynyt 52 kuukautta yhtäjaksoisesti.

Valtavat menonlisäykset


George W. Bush kasvatti liittovaltion budjettia historialliset 700 miljardia dollaria. Hänen Medicare-lakinsa oikeudesta lääkkeisiin aiheuttaa 800 miljardin dollarin lisämenot vuosikymmenessä. Koulutusmenoja Bush lisäsi reaalisesti 58 %. Ensimmäisenä presidenttinä hän käytti 3 % BKT:sta köyhyyden vastaisiin ohjelmiin. Pelkästään vuonna 2008 Bush lisäsi julkista velkaa 2500 miljardilla dollarilla.
Bush lisäsi Yhdysvaltain opetustoimen budjettia yli 60 prosenttia, sosiaali- ja terveysalan 22 prosenttia, työvoimahallinnon 56 prosenttia ja liike-elämän sääntelyyn käytettäviä liittovaltion varoja 30 prosenttia. Yhdysvaltojen kotimainen, ei-sotilaallinen varainkäyttö on lisääntynyt 8,2 prosenttia vuodessa (yhteensä 88 prosenttia), suhteellisestikin enemmän kuin kenenkään muun presidentin aikana toisen maailmansodan jälkeen.
Bush lisäsi julkisia menoja 70 prosenttia, yli tuplasti sen mitä Clinton. Bush oli ensimmäinen presidentti 176 vuoteen, joka ei kaatanut veto-oikeudellaan ainuttakaan esitystä.
Jo ensimmäisten 4,5 vuoden aikana menot lisääntyivät 26 %, ei-puolustusmenot 18 %.
Bushin 7000 miljardin dollarin hintainen ikääntyneiden Medicare-lääkeavustusohjelma oli Jan Crawford Greenburgin mukaan ”''Yhdysvaltain hyvinvointivaltion suurin laajentuminen 40 vuoteen''”.
Bush on lisännyt valtavasti myös maatalous- ja yritystukia.
Greenspan arvosteli eläkkeellejääntinsä jälkeen vuonna 2007 muistelmissaan Bushin republikaanien talouspolitiikkaa lyhytjänteisyydestä ja sanoi ”''republikaanijohtoisen kongressin tuhlanneen holtittomasti''”. Hän pyysi Bushia käyttämään veto-oikeuttaan kulutuksen hillitsemiseksi, mutta Bush ei suostunut.

Tullit


Bush asetti tullit mm. teräksen tuonnille ja Kanadan puutavaratuonnille mutta joutui kumoamaan terästullin WTO:n painostuksesta.

Ohjelmia


Vuonna 2006 Bush vaati 12 miljoonalle laittomalle maahanmuuttajalle oikeutta työntekoon, jotta nämä eivät joutuisi lainsuojattomina riistetyiksi ja köyhiksi. Toisaalta Bush pyrki rajoittamaan uutta maahanmuuttoa.

Tiedepolitiikka


Bush allekirjoitti 9. elokuuta 2001 lain, jolla sallittiin liittovaltion varojen käyttö kantasolututkimukseen, jos ihmisalkioita ei tuhota solujen saamiseksi. Kokeita voi tehdä vain 12:lla olemassa olevalla solulinjalla, joiden pelätään olevan vaurioituneita. Kantasolututkimus liittovaltion varoilla oli kielletty Yhdysvalloissa kokonaan vuonna 1995 republikaanien ns. Dickeyn lisäyksellä republikaanien saatua enemmistön kongressin molempiin kamareihin.
''New York Times'' antoi Bushin presidenttikauden lopulla tunnustusta tämän tuelle AIDSia vastaan maailmanlaajuisesti. Yhdysvaltain kongressi myönsi Bushin aikana 30 miljardia dollaria AIDSin lisäksi malarian ja tuberkuloosin hoitoon kehitysmaissa.

Uskonnollisuudesta voimaa


Bush on amerikkalaisen metodistikirkon jäsen, vaikka hänet kasvatettiin episkopaaliksi. Myöhemmin presidenttinä hän omaksui ankaran, liki kalvinistisen maailmankatsomuksen, jota hallitsee usko kohtalon kaikkivoipuuteen. Hän on kertonut rukoilevansa usein vaimonsa kanssa presidenttikautenaan ja saaneen rukouksesta erityistä voimaa, lohtua ja sitkeyttä jaksaa jatkaa koettelemuksiaan presidenttinä. Presidentin puheissaan hän viittasikin usein Jumalaan ja hänen retoriikassaan esiintyivät tavan takaa käsitteet ”rakkaus”, ”henki” ja ”pelastus”. Yhdysvaltain hallituskabinetin kokoukset avattiin hänen aikanaan rukoushetkellä. Bush on esittänyt toivomuksen maailmalle, että Yhdysvaltain kansallisesta rukouspäivästä tehtäisiin kansainvälinen rukouspäivä.
Bush jatkoi uskoon perustuvia ohjelmia myös presidenttinä. Hän antoi 29. tammikuuta 2001 määräyksen ''White House Office of Faith-Based and Community Initiativesin'' (OFBCI) perustamisesta. Toinen Bushin aloite on ''No Child Left Behind Act of 2001'', jonka on tarkoitus parantaa Yhdysvaltain peruskoulutuksen tilaa.
Se pyrki pienentämään rikkaiden ja köyhien oppilaiden oppimiseroja ja lisäämään huonojen koulujen oppilaiden vanhempien vaihtoehtoja. Bush allekirjoitti sen vuoden 2002 alussa.
Arvostelijat jopa Bushin omasta leiristä ovat moittineet ohjelmaa siihen varattujen varojen vähäisyydestä.
Lakia pidetään kuitenkin menestyksellisenä, koska tämän jälkeen oppilaiden luku- ja matematiikkatulokset ovat parantuneet huomattavasti.
Ilta-Sanomat ulkomaantoimittaja Jari Aleniuksen mukaan ohjelma joka tapauksessa onnistui kohentamaan ykkösluokkalaisten lasten lukutaitoa ja se lasketaan presidentin sisäpolitiikan suuriin saavutuksiin.

Ympäristöpolitiikkaa


Bushin ilmastolinjaukset ovat aiheuttaneet ihmetystä maailmalla. Aiemmin Bush kiisti jyrkästi ilmastonmuutoksen olemassaolon ja hiilidioksidin yhteyden ilmastonmuutoksen voimistumiseen. Sittemmin Bush on myöntänyt, että ilmastonmuutos on olemassa, mutta hänen hallintonsa ei ole halunnut rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä laeilla tai sitovilla määräyksillä.
Bushin hallinnon haluttomuus ilmastopolitiikkaan on aiheuttanut eripuraa Yhdysvaltain osavaltiotasolla, sillä Yhdysvaltain perustuslaki määrää viranomaisten toimivan, mikäli ”''ihmisten hyvinvointi on vaarassa''”. Tästä syystä Yhdysvaltain korkein oikeus määräsi vuonna 2007, että liittovaltion ympäristövirasto Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto on arvioitava kasvihuonekaasujen vaarallisuus ja haitallisuus ympäristölle ja ihmisille. Jos vaarallisuus todetaan, olisi hallinnon luettava kasvihuonekaasut ilmansaasteiksi, jolloin niiden päästämistä rajoitettaisiin ilmansuojelulain perusteella.
Bushin hallinnon kuitenkin sanottu toimineen asiassa vastahakoisesti. Hallintoa on muun muassa syytetty siitä, että se ei ole tarkoituksellisesti suostunut koskaan ottamaan EPA:sta lähetettyä raporttia vastaan, jotta se ei olisi virallisesti käsiteltävä asia muiden virallisten asioiden tapaan. Näin lakiprosessia on saatu pitkitettyä ja rajoituksia vesitettyä.
Bushin hallinnon aikaisina saavutuksina on mainittu useiden rauhoitusalueiden perustaminen Tyyni valtameri sekä kansallispuistojen kehittäminen. Toisaalta samalla muun muassa öljynporauksen sallimisesta suojelualueilla on käyty kovaa kiistaa. Vaihtoehtoisiin energiamuotoihinkin on panostettu, vaikka motiivina on saattanut olla maan öljyriippuvuuden vähentäminen.

Bushin ”terrorisminvastainen sota”


Bushin hallintokausi sai aivan uuden suunnan 11. syyskuuta vuonna 2001. Yhdysvaltain jouduttua Syyskuun 11. päivän iskut kohteeksi Bush julisti niin sanotun Terrorismin vastainen sota alkaneen. Tähän kampanjaan ovat kuuluneet mm. Afganistanin sota (2001–) ja Irakin sota.
Iskujen jälkeen ajettiin nopeassa tahdissa läpi ''Patriot Act'' -laki. Kotimaan turvallisuutta pyrittiin vahvistamaan uudella, 25. marraskuuta 2002 perustetulla ''Department of Homeland Security'' -ministeriöllä, jonka johtoon asetettiin Tom Ridge. Ministeriö aloitti toimintansa alkuvuodesta 2003. Bushin astuessa toiselle kaudelleen Ridgeä seurasi Michael Chertoff. Kotimaan turvallisuusministeriön budjetti vuodelle 2004 oli 36,5 miljardia dollaria, ja se työllisti 184 000 työntekijää vuonna 2005.
Pian iskujen jälkeen Bush antoi NSA:lle määräyksen tiettyjen puhelujen seuraamisesta ilman ''Foreign Intelligence Surveillance Courtin'' (FISC) määräystä ulkomaiden tiedustelunvalvontalain (50 U.S.C. § 1801) vastaisesti. Detroitilainen tuomari tuomitsi 17. elokuuta 2006 Bushin määräämän, ilman oikeuden tai kongressin hyväksyntää tehdyn terroristien valvontaohjelman Yhdysvaltain kansalaisten salakuuntelun olevan perustuslain vastainen. Jutun vienti eteenpäin pysäytettiin odottamaan valitusta.

Guantánamon vankileiri


Pian Afganistanin sodan alkamisen jälkeen tammikuussa 2002 Yhdysvallat kiersi kansainvälisiä lakeja ja Geneven sopimusta perustamalla Kuubaan Guantanamo Bayn laivastotukikohtaan Guantanamo Bayn vankileiri, jonne tuotiin 775 ”laittomiksi taistelijoiksi” luokiteltua vankia. Osaa vangeista on pidetty leirillä viisi vuotta ilman syytteitä. Noin 340 vankia on vapautettu, mutta ketään vangituista vastaan ei ole nostettu syytteitä. Muun muassa ihmisoikeusjärjestöt ovat pitäneet leirin olemassaoloa sietämättömänä ja vaatineet sen sulkemista. Leiriltä vapautetut vangit ovat sanoneet tulleensa kidutetuiksi.
Guantanamo Bayn leirin lisäksi Yhdysvaltain CIA:n väitetään kaappaavan ihmisiä eri maista ja lennättävänsä heidät vangittaviksi ja kidutettaviksi eri puolille maailmaa. Loppuvuodesta 2005 paljastunut CIA:n vankilennot sarja sai useat Euroopan maat aloittamaan tutkinnan, onko Yhdysvallat rikkonut paikallisia lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia. Italian hallitus määräsi 22 epäiltyä CIA:n agenttia pidätettäväksi muslimiuskonoppineen kaappauksesta Milanossa 2003 ja Saksa 13 agenttia Saksan kansalaisen Khaled el-Masrin kaappauksesta.
Syksyllä 2007 Guantánamon vankileirillä oli suljettuna edelleen noin 340 vankia, joista useimmat olivat olleet leirillä jo useita vuosia. Yhdysvaltain hallituksen mukaan ihmiset voidaan pitää pidätettynä ”loputtomiin”, vaikka heitä vastaan ei ole nostettu mitään syytteitä, eikä heidän pidätystään ole käsitelty oikeudessa.

Afganistanin sota


Tiedosto:GW Bush and Hamid Karzai in Kabul 2006-03-01.jpgin presidentti Hamid Karzai kättelevät vuonna 2006 Kabulissa.]]
Yhdysvaltain ja Yhdistyneen kuningaskunnan joukot aloittivat 7. lokakuuta 2001 Afganistanin pommitukset, jotka johtivat Pohjoisen liiton joukkojen saapumiseen Kabuliin 13. marraskuuta. Joulukuuhun 2001 mennessä YK oli järjestänyt Bonnin sopimuksen, jonka perusteella asetettiin väliaikainen Afganistanin hallitus, jota johti Hamid Karzai, ja Afganistanin järjestyksen ylläpitoon tulivat kansainväliset ISAF-joukot. Yritykset surmata tai vangita al-Qaidan johtaja Osama bin Laden epäonnistuivat, kun hän pakeni joulukuussa 2001 vuoristoiselta Tora Boran alueelta. Myöskään al-Qaidan kakkosmiestä tohtori Aiman al-Zawahria tai Afganistanin Talibanin johtajaa Mohammed Omar ei saatu kiinni. Maata ei saatu täydellisesti hallituksen valvontaan. Vaikka Talibanin vastarinta näytti lyödyltä vuonna 2003, se alkoi myöhemmin voimistua. Pohjois-Atlantin liitto otti ISAF-joukkojen komennon syyskuussa 2006, ja Yhdysvallat lupasi maahan 12 000 miestä lisää joukkoja. Lokakuussa 2006 maassa oli 41 000 ulkomaista sotilasta.

Irakin sota


Tiedosto:First family and Elizabeth II 2007 (outside).jpg, Laura Bush ja Prinssi Philip, Edinburghin herttua.]]
Vuoden 2002 puolivälin jälkeen Bushin hallinnon pyytämät CIA kokoamat raportit väittivät sekä Irakin Saddam Husseinin pyrkivän aloittamaan uudelleen ydinaseiden kehittelyn että Persianlahden sodassa 1991 lyödyllä Irakilla olevan edelleen biologisia ja kemiallisia aseita ja ohjuksia, joiden kantomatka ylitti YK:n pakotteiden määräykset. Bush sai lopulta lokakuussa 2002 yksisivuisen raportin. Sotaa tuettiin laajalla julkisuus- ja tiedotustoiminnalla etenkin Yhdysvalloissa. Kysymys siitä, liioitteliko Bushin hallinto tahallisesti Irakin uhkaa, muodostui Bushin arvostelun ytimeksi. Valkoisen talon on väitetty tekaisseen ja vääristelleen perusteita hyökkäykselle peitellen omia päämääriään öljyvarojen haltuunottamiseksi.
Alkuvuodesta 2008 The Center for Public Integrity -tutkimuslaitos selvitti että Yhdysvaltain johto esitti kahden vuoden aikana ennen sotaa kaikkiaan 935 valhetta Irakin joukkotuhoaseista ja 532 totuudenvastaista väitettä perusteiksi oikeutukselle hyökätä Irakiin.
Loppuvuodesta 2002 ja alkuvuodesta 2003 Bush taivutteli YK:ta pakottamaan Irakin aseriisuntavaatimuksiin. YK:n turvallisuusneuvoston päätöksen 1441 nojalla Hans Blix ja Mohamed ElBaradei johtivat 13. marraskuuta 2002 YK:n asetarkastajaryhmän Irakiin. Tarkastajat poistuivat maasta neljä päivää ennen Yhdysvaltain hyökkäystä sen kehotuksesta, huolimatta siitä että he pyysivät lisäaikaa saadakseen tehtävänsä suoritetuksi. Yhdysvallat haki aluksi YK:n turvallisuusneuvostolta valtuuksia käyttää sotilasvoimaa Irakin päätöslauselmien voimaanpanoon, muttei saanut sitä etenkin Saksan ja Ranskan vastustuksen vuoksi. Tämän jälkeen Yhdysvallat alkoi valmistautua sotaan ja kokosi yli 20 maan ”halukkaiden koalition”, päätukijanaan Yhdistynyt kuningaskunta Tony Blair, ja hyökkäsi Irakiin 20. maaliskuuta 2003.

Hyökkäys Irakiin


Yhdysvaltain hyökkäys aiheutti ennennäkemättömän suuria mielenosoituksia ympäri maailmaa. Myös Yhdysvalloissa nähtiin jatkuvia suurmielenosoituksia rauhan puolesta ja sotaa vastaan. Irakin pääkaupunki Bagdad vallattiin 9. huhtikuuta 2003 ja 1. toukokuuta 2003 Bush julisti lentotukialus USS Abraham Lincoln (CVN-72) sotatoimet päättyneiksi.
Toukokuun Mission Accomplished -puhetta arvosteltiin ennenaikaiseksi. Liittouman kokoama ”Iraq Survey Group” ei myöskään löytänyt sodan syyksi ilmoitettuja joukkotuhoaseita. Bush ilmoitti 14. joulukuuta 2005 joukkotuhoaseista keskusteltaessa, että ”''on totta että suuri osa tiedustelutiedoista osoittautui vääriksi''”. Hän sanoi kuitenkin, että päätös olisi tehty myös myöhempien tietojen varassa. Vuosina 2004–2006 Irakin tilanne heikkeni, ja se muistuttaa Yhdysvaltainkin tiedustelulähteiden arvion mukaan osittain täysimittaista sisällissotaa ja tuloksena on maailman suurin pakolaisongelma. Vaatimukset Yhdysvaltain vetäytymiseksi Irakista ovat kasvaneet. Vuoden 2006 kansallisen tiedusteluraportin mukaan Irakin sota on lisännyt islamistista radikalismia ja pahentanut terrorismin uhkaa. Tammikuun 10. päivän puheessaan 2007 Bush lupasi lähettää Irakiin 21 500 lisää joukkoja tilanteen rauhoittamiseksi. Syksyllä 2007 Irakissa oli 160 000 Yhdysvaltain sotilasta.
Tammikuussa 2009, vain viikko ennen virkakautensa päätöstä, Bush myönsi, että toimet Irakissa ”''eivät menneet suunnitelmien mukaisesti''”.
Bushin presidenttiyttä ovat varjostaneet myös Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali ja yhdysvaltalaisten sotilaiden tekemät rikokset Irakissa.

Talouskytkentöjä


Bushin hallintoa on syytetty suorista taloudellisista kytköksistä sotatoimintoihin osallistuviin yksityisiin yrityksiin, joiden takana on muun muassa Bushin sukulaisia ja Bushin hallinnon entisiä jäseniä. Näiden yritysten valtaisat voitot ja väärinkäytökset ovat herättäneet ihmetystä.
Yhdysvaltain armeijan sotatoiminta Irakissa perustuu pitkälti perustoimintojen ulkoistamiseen yksityisten yritysten hoidettavaksi. Ulkoistettuihin palveluihin kuuluu armeijan kuljetuksia, majoitushuolto, koko ruokahuolto, koko vaatehuolto, rakennustoimintaa ja turvallisuuspalveluita. Suurimmat alihankkijatoimijat ovat yhdysvaltalaiset Halliburton-konserni, ESSI-yhtiöt sekä Halliburtonin tytäryhtiö KBR. Alihankintasopimukset perustuvat kaavaan, jossa yritykset lisäävät omiin kuluihinsa 2–7 prosentin voitto-osuuden. Toisin sanoen, mitä enemmän yritykset tuhlaavat rahaa, sitä enemmän ne tekevät voittoa. Näitä sotateollisuusyrityksiä on myös epäilty vahvasti toimintojensa ylilaskutuksesta.
Valtaisa ulkoistustoiminta on saanut osakseen kritiikkiä, sillä Bushin hallinnon varapresidetti Dick Cheney on Halliburton-yhtiön entinen johtaja ja suuri osakkeenomistaja. Myös ESSI-yhtiön omistuksen takana on presidentti George W. Bushin isän nuorempi veli William Henry Trotter Bush, joka omistaa muiden yhtiöidensä kautta myös ison osan Halliburtonista. Yhteensä näissä sota-alihankintayhtiöissä työskentelee yli 180 000 ihmistä, eli enemmän kuin Yhdysvaltain sotilaita on Irakissa.

Tappioita ja kritiikkiä


Tiedosto:Bush Stencil.jpg
Talvella 2008 julkaistiin Yhdysvaltain senaatin puolustushallinnon selvitys, jonka mukaan Bushin hallinto vastasi suoraan vankien kidutuksesta ja lainvastaisesta kohtelusta. Kohtelu rikkoi räikeästi niitä sotavankien oikeuksia, jotka on määritelty Geneven sopimus.
Vaikka Bushin suosio kotimaassa oli Irakin sodan aikana ja pitkään sen jälkeenkin vankka, se hiipui uuvuttavan Irakin miehityksen aikana.
Syyskuussa 2007 Yhdysvaltain keskuspankin entinen johtaja Alan Greenspan totesi, että ”''Irakin sodan ensisijainen syy on öljy, mutta kaikkien tietämän totuuden sanomista ääneen pidetään poliittisesti epäsopivana''”.
Washingtonissa järjestettiin jälleen 16. syyskuuta 2007 Irakin sodan vastainen suurmielenosoitus, johon osallistui yli 10 000 ihmistä. Mielenosoituksella vaadittiin Irakin sodan välitöntä lopettamista, amerikkalaisten vetäytymistä maasta sekä presidentti George W. Bushin haastamista oikeuteen sotarikoksistaan. Samaan aikaan vastaavaan sotaa kannattaneeseen mielenosoitukseen osallistui ainoastaan muutamia ihmisiä.
Terrorismin vastaisen sodan todellisista syistä ja taustoista on myös esitetty erilaisia salaliittotyyppisiäkin teorioita. Kanadalaisen globalisaatiokriitikon ja äärivasemmistolaisen aktivistin Naomi Kleinin mukaan Bushin terrorisminvastaisessa sodassa on kyse Yhdysvaltain hallituksen ja joidenkin sen liittolaisten kampanjasta, jonka päämääränä on maailmanmarkkinoiden vapauttaminen kapitalismin puolesta. Hän on myös tuonut julkaisuissaan esille Bushin hallinnon kytköksiä sotateollisuuden päätöksentekoon.

Toinen kausi


Tiedosto:Hurricane Katrina President Bush with New Orleans Mayor.jpgin pormestarin Ray Naginin kanssa 2. syyskuuta 2005 nähtyään hurrikaani Katrinan tuhot.]]
Bush voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit 2004 demokraattien vastaehdokkaan John Kerryn ja jatkoi toiselle kaudelle. Bush nimettiin suoraan puolueensa ehdokkaaksi, eikä hän joutunut esivaaliin. Kuten edelliselläkin kerralla, vaaleja sävyttivät epäselvyydet. Kongressissa tehtiin esitys hylätä Ohion äänet, mutta se ei mennyt läpi eikä olisi muuttanut tulosta. Tulos saatiin selville vasta seuraavana päivänä, eikä Kerry kiistänyt Bushin niukkaa voittoa Ohiossa. Bush sai taakseen 286 valitsijamiestä ja Kerry 251.
15. marraskuuta 2004 Colin Powell erotettiin ja tilalle ulkoministeriksi tuli Condoleeza Rice.
Time-lehti valitsi George W. Bushin Vuoden henkilöksi vuoden 2004 viimeisenä päivänä.
Bushilla oli ongelmia haluamansa lainsäädännön läpiajamisessa Yhdysvaltain kongressissa vuonna 2005 alhaisten kannatuslukujensa vuoksi.
Bush myönsi, että ihmisen toimet ovat ”''saattaneet osaltaan kiihdyttää''” ilmastonmuutosta, mutta hän on kieltäytynyt allekirjoittamasta Kioton ilmastosopimusta vedoten Yhdysvaltain talouden riippuvuuteen päästöistä. Yleisesti ottaen Bushin linja ei toisella kaudella olennaisesti muuttunut.
Bush joutui salamurhayrityksen kohteeksi Tbilisissä Georgiassa 10. toukokuuta 2005. Vladimir Arutjunjan sai teosta Elinkautinen vankeus.
Hurrikaani Katrinan iskettyä 29. elokuuta 2005 New Orleansiin nousi vilkas keskustelu paikallisesta, osavaltion ja liittovaltion toiminnasta myrskyyn valmistauduttaessa ja sen jälkeen. Hurrikaani surmasi yli 1 800 ihmistä Yhdysvalloissa ja 80 % New Orleansista jäi veden peittoon. Hiukan yli puolet yhdysvaltalaisista piti hallituksen toimia riittämättöminä, ja 44 % syytti siitä suoraan Bushia.
Toukokuussa 2006 presidentin kannatukseksi mitattiin 31 %.
28. elokuuta 2006 vielä republikaanienemmistöinen kongressi hyväksyi lain, joka laillisti vangittujen kuulustelumenetelmät. Lain hyväksyminen seurasi heinäkuun korkeimman oikeuden päätöstä, jonka mukaan ohjelma oli perustuslain vastainen. Se oli toinen kerta, kun Bush yritti saada kongressin hyväksymään lain. Bush allekirjoitti ''Military Commissions Actin'' 17. lokakuuta 2006.
Oikeusministeriksi vaihtui Bushin toisella kaudella John Ashcroftin sijaan Alberto Gonzales, joka hänkin jätti paikkansa syyskuussa 2007 kahdeksan liittovaltion syyttäjän erottamisesta seuranneen arvostelun jälkeen.
Demokraattien voittamien kongressin vaalien jälkeisenä päivänä 8. marraskuuta 2006 Bush ilmoitti korvaavansa puolustusministeri Donald Rumsfeldin entisellä CIA:n johtaja Robert Gatesillä. Senaatti vahvisti Gatesin nimityksen 6. joulukuuta, ja hän astui virkaansa 18. joulukuuta. Kiistelty neuvonantaja Karl Rove sai lähteä 31. elokuuta 2007.
Joulukuussa 2008 Bushin kannatukseksi mitattiin 24 prosenttia. 71 % amerikkalaisista vastusti voimakkaasti Bushin politiikkaa ja toimia presidenttinä.
Presidenttikausiensa aikana Bush vetäytyi usein lomailemaan presidentin huvilalle Camp Davidiin, jossa hän oli yhteensä 487 päivänä, tai omalle ranchilleen Crawfordiin, jossa hän vietti kahdeksan vuoden aikana 490 päivää kokonaan tai osittain.

Ulkopolitiikka


Bushin ulkopolitiikkaa hallitsi ”terrorismin vastainen sota” ja Irakin sota.
Bushin hallinto on vetäytynyt useista kansainvälisistä sopimuksista, kuten Kioton sopimus, Kansainvälinen rikostuomioistuin ja ABM-sopimus. Bush on pyrkinyt luomaan kansallisen ohjuspuolustuksen, jonka ABM-sopimus kielsi. Bush ilmaisi tukensa Taiwanille toukokuussa 2001 mannerkiinalaisen hävittäjän törmättyä Yhdysvaltain EP-3E-vakoilukoneen kanssa, mikä johti yhdysvaltalaismiehistön pidätykseen. Vuosina 2003–2004 Bush määräsi interventiosta Haitille ja Liberiaan Yhdysvaltain etujen suojaamiseksi. Bush arvosteli Jasser Arafatia väkivallan ja aseistettujen ryhmien tukemisesta. Huhtikuussa 2002 ulkoministeri Powell vieraili miehitetyllä Länsirannalla Jeninin pakolaisleirillä, jossa Jeninin verilöylyn väitettiin tapahtuneen, ja ilmoitti kongressille, ettei havainnut merkkejä siitä.
Kesäkuussa 2002 Bush ilmoitti ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä tukevansa palestiinalaiskysymyksessä kahden valtion ratkaisua.
Ulkoministeri Powell joutui arvostelun kohteeksi vuoden 2003 Irakin miehityksen takia. Hän ilmoitti erostaan 11. marraskuuta 2004. Bush nimitti hänen seuraajakseen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Condoleezza Ricen.
Toisella kaudellaan Bush pyrki paikkaamaan viileitä välejään Eurooppaan ja kansainväliseen yhteisöön.
Bush nimitti Darfurin konfliktia ”kansanmurhaksi”, vaikka Yhdistyneet kansakunnat ei niin tehnyt.
Bush kannusti Ukrainan ja Georgian vallankumouksia sekä Mahmud Abbasin valintaa palestiinalaishallinnon presidentiksi. Sen sijaan Hamasin vaalivoitto palestiinalaisten vaaleissa sekä Egyptin Muslimiveljeskunta ja Libanonin Hizbollahin vaalivoitot ovat saaneet tarkkailijoiden mukaan Yhdysvallat vetäytymään demokratian levittämisestä Lähi-idässä.
Terrorismin vastaisen kampanjansa yhteydessä Bush nimesi joitain valtioita kuuluvaksi terrorismia tukevaan ”pahan akseliiin”. Irakin lisäksi siihen kuuluivat Bushin mukaan Korean demokraattinen kansantasavalta ja Iran. Kuukausien kuluessa syytöksestä Pohjois-Korea ja Yhdysvallat irtautuivat 21. lokakuuta 1994 solmitusta sopimuksestaan. Yhdysvallat lopetti joulukuussa 2002 öljynviennin Pohjois-Koreaan syytettyään sitä uraanin rikastamisesta. Pohjois-Korea sanoutui 10. tammikuuta 2003 irti ydinsulkusopimuksesta ja ilmoitti 10. helmikuuta 2006 omistavansa ydinaseen sekä teki koeräjäytyksen 9. lokakuuta 2006. Myös Irania Yhdysvallat syyttää uraanin rikastamisesta ja ydinaseiden suunnittelusta. Sen sijaan aiemmin terroristeja tukenut Libya ilmoitti luopuvansa joukkotuhoaseistaan.
Kautensa loppupuolella loppuvuodesta 2007 Bush alkoi hioa rauhaa Israelin ja palestiinalaisten välillä jatkaen seitsemän vuotta keskeytyksissä olleita rauhanponnisteluja. Marylandin Annapolisissa 27. marraskuuta 2007 järjestetyssä konferenssissa päästiin yhteiseen loppulausumaan. Bush ilmoitti päämääräksi perustaa itsenäinen palestiinalaisvaltio vuoden 2008 loppuun mennessä. Tämä lupaus häneltä jäi kuitenkin toteuttamatta.
Vuoden 2008 elokuussa Bush menetti tukemansa terrorismin vastaisen sodan liittolaisen, kun Pakistania vuoden 1999 vallankaappauksen jälkeen hallinnut kenraali Pervez Musharraf ilmoitti eroavansa presidentinvirasta. Pian tämän jälkeen Afganistanissa käytävä sota laajeni Pakistanin puolelle Yhdysvaltain lentokoneiden ja joukkojen tehtyä iskuja rajan yli.

Presidentin väärinkäytökset ja kritiikki Bushin hallintoa kohtaan


Kuva:Bushduck.PNG
Ihmisoikeusjärjestöistä ainakin Amnesty on syyttänyt Bushin hallintoa kidutuksesta ja etenkin vesikidutus käytöstä. Bushin hallinnon mukaan vesikidutus on tarpeellinen tapa saada terroristeiksi epäillyiltä tunnustus. Keväällä 2008 Yhdysvaltain senaatti sääti lain, joka olisi kieltänyt yksiselitteisesti vesikidutuksen käytön, mutta presidentti Bush esti lain voimaantulon veto-oikeus. Hänen mielestään kidutuksen kieltäminen olisi rajoittanut hallituksen toimia ja kiduttamisen avulla Bushin hallinto voi toimia tulevaisuuden terrori-iskuja vastaan.
Yhdysvaltain poliittisen ja sotilaallisen johdon on esitetty olevan vastuussa myös ihmisoikeusloukkauksista Abu Graibin vankilassa Irakissa ja Guantánamon vankileirillä Kuubassa.
Vuoden 2004 presidentinvaalien alla useat yhdysvaltalaiset punk-yhtyeet julkaisivat Bush-vastaisia kappaleita kahdella kokoelma-albumilla, Rock Against Bush, Vol. 1 ja Rock Against Bush, Vol. 2.
Joulukuussa 2008 Bushia vastaan kohdistettiin mielenilmaus hänen vieraillessaan Irakissa. Irakilainen toimittaja Muntadhar al-Zeidi heitti häntä kengällään ja nimitti koiraksi, mikä on pahimmanlaatuinen loukkaus islamilaisessa kulttuurissa.

Syytteet ihmisoikeusloukkauksista


Helmikuussa 2009 julkaistun YK:n ihmisoikeusraportoijien selvityksen mukaan Bushin hallinto tulisi asettaa syytteeseen sen hallintokauden aikana toteuttamista ihmisoikeusloukkauksista ja kansainvälisen oikeuden rikkomuksista. Raportin mukaan ”''Yhdysvallat on luonut poikkeuksellisten tulkintojen, pitkien ja salaisten pidätysten sekä kidutuksen ja muun kaltoin kohtelun kieltoa rikkovien käytäntöjen monimutkaisen järjestelmän''” terroristijahdissaan vuoden 2001 jälkeen. Yhdysvaltain hallituksen operaatioiden aikaisia rikkomuksia tapahtui monien valtioiden alueella. Raportin mukaan pääsyylliset toimissa ovat olleet Bushin lisäksi Bushin hallinnon varapresidentti Dick Cheney ja hallituksen oikeusministeri Alberto Gonzales.
Maaliskuussa 2009 espanjalainen tuomioistuin ilmoittikin harkitsevansa ihmisoikeussyytteiden nostamista Bushin hallintoa vastaan lukuisista ihmisoikeusloukkauksista. Syytteet on saamassa kuusi Bushin hallinnon johdossa ollutta henkilöä. Espanjan laki sallii syytteiden nostamisen ulkomailla tapahtuneista ihmisoikeus-, kidutus- ja sotarikoksista.
Lokakuussa 2011 Kanadan Amnesty International vaati Bushin pidättämistä hänen vieraillessaan talouskonferenssissa maassa.
Toukokuussa 2012 Bush tuomittiin Haagin sotarikostuomioistuimen Malesialaisessa vastineessa Kuala Lumpurin Sotarikoskomissiossa KLWCC:ssä, poissaollevana sotarikoksista, syytteinä kidutus ja raaka, epäinhimillinen ja ihmisarvoa alentava kohtelu.

Bushin kauden jälkeen


Bushia seurannut uusi presidentti Barack Obama on pyrkinyt retoriikassaan ja aloitteillaan kumoamaan Bushin kaudella tehtyjä poliittisia linjauksia esim. veronkevennyksiä. Hän on sanoutunut puheissa irti Bushin talous- ja sotapolitiikasta sekä julistanut monet termit, kuten ”terrorisminvastainen sota”, poistettavaksi virallisesti käytöstä.

Julkaisut


Lähteet

Aiheesta muualla


| Nimeke = The White House – president George W. Bush | Julkaisija = Yhdysvaltain liittotasavalta}}
Luokka:Yhdysvaltain presidentit
Luokka:Texasin kuvernöörit
Luokka:Yhdysvaltalaiset republikaanipoliitikot
Luokka:Yhdysvaltain presidenttien lapset
Luokka:Irakin sota
Luokka:Amerikanirlantilaiset
Luokka:Vuonna 1946 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
af:George W. Bush
als:George W. Bush
am:ጆርጅ ደብሊዩ ቡሽ
ang:George W. Bush
ar:جورج دبليو بوش
an:George Walker Bush
frp:George Walker Bush
ast:George Walker Bush
az:Corc Uoker Buş
id:George Walker Bush
ms:George W. Bush
bn:জর্জ ডব্লিউ. বুশ
zh-min-nan:George W. Bush
jv:George Walker Bush
su:George W. Bush
be:Джордж Уокер Буш
be-x-old:Джордж Ўокер Буш
bcl:George W. Bush
bar:George W. Bush
bs:George W. Bush
br:George Walker Bush
bg:Джордж Уокър Буш
ca:George Walker Bush
cdo:Gièu-dê W. Buó-sṳ̀
ceb:George W. Bush
cs:George W. Bush
cbk-zam:George W. Bush
cy:George W. Bush
da:George W. Bush
pdc:George W. Bush
de:George W. Bush
dv:ޖޯޖް ވޯކަރ ބުޝް
nv:Hastiin alą́ąjįʼ dahsidáhígíí George W. Bush
et:George W. Bush
el:Τζορτζ Μπους (νεότερος)
en:George W. Bush
es:George W. Bush
eo:George W. Bush
eu:George W. Bush
fa:جورج دبلیو بوش
fo:George W. Bush
fr:George W. Bush
fy:George W. Bush
ga:George W. Bush
gv:George W. Bush
gd:George W. Bush
gl:George W. Bush
ko:조지 W. 부시
hy:Ջորջ Վոկեր Բուշ
hi:जॉर्ज वॉकर बुश
hsb:George W. Bush
hr:George W. Bush
io:George W. Bush
ilo:George W. Bush
bpy:জর্জ ৱাকার বুশ
ia:George W. Bush
os:Буш, Джордж Уокер
zu:George W. Bush
is:George W. Bush
it:George W. Bush
he:ג'ורג' ווקר בוש
kn:ಜಾರ್ಜ್ ಡಬ್ಲ್ಯು. ಬುಷ್
pam:George W. Bush
ka:ჯორჯ უოლკერ ბუში
kk:Джордж Буш
rw:George W. Bush
ky:Буш, Жорж Уокер
sw:George W. Bush
ku:George W. Bush
lez:Джордж Вокер Буш
la:Georgius W. Bush
lv:Džordžs V. Bušs
lb:George W. Bush
lt:George Walker Bush
li:George Bush jr.
ln:George Walker Bush
jbo:djordj. ualker. buc
hu:George W. Bush
mk:Џорџ В. Буш
mg:George Bush
ml:ജോർജ്ജ് ഡബ്ല്യു. ബുഷ്
mr:जॉर्ज डब्ल्यू. बुश
arz:جورج ووكر بوش
mn:Жорж Уокер Буш
my:ဂျော့ချ် ဝေါလ်ကာ ဘုရှ်
nah:George W. Bush
nl:George W. Bush
nds-nl:George Walker Bush
ja:ジョージ・W・ブッシュ
nap:George W. Bush
no:George W. Bush
nn:George W. Bush
nrm:George W. Bush
oc:George Walker Bush
uz:George W. Bush
pag:George W. Bush
pnb:جارج ڈبلیو بش
ps:جورج واکر بوش
nds:George W. Bush
pl:George W. Bush
pt:George W. Bush
ty:George W. Bush
ksh:George W. Bush
ro:George W. Bush
rm:George W. Bush
qu:George Walker Bush
ru:Буш, Джордж Уокер
sah:Дьордь Уокер Буш
se:George W. Bush
sa:जार्ज डबल्यु बुश
sco:George W. Bush
sq:George W. Bush
scn:George W. Bush
simple:George W. Bush
sk:George W. Bush
sl:George W. Bush
cu:Джорджь Вокєръ Боушь
so:George W. Bush
ckb:جۆرج دەبلیوو بوش
sr:Џорџ В. Буш
sh:George W. Bush
sv:George W. Bush
tl:George W. Bush
ta:ஜார்ஜ் வாக்கர் புஷ்
tt:Джордж Уокер Буш
th:จอร์จ ดับเบิลยู. บุช
vi:George W. Bush
tg:Ҷорҷ Уокер Буш
tpi:George Walker Bush
chr:ᏣᏥ ᎡᏙᎯ ᏊᏏ
tr:George W. Bush
tk:Jorj Woker Buş
uk:Джордж Вокер Буш
ur:جارج ڈبلیو بش
ug:جورج ۋولكېر بۇش
fiu-vro:Bushi George W.
war:George W. Bush
yi:דזשארדזש וו. בוש
yo:George Walker Bush
zh-yue:喬治布殊
bat-smg:George W. Bush
zh:乔治·沃克·布什

Gimmel


Gimmel oli ''Popstars'' -televisio-ohjelmassa koottu Suomi pop-yhtye. Yhtye toimi vuosina 2002–2004.
Vuoden 2002 keväällä järjestettiin Suomessa ''Popstars''-formaatin mukainen kilpailu, jossa etsittiin suunniteltuun yhtyeeseen sopivia jäseniä. Koelauluihin osallistui 454 nuorta naista. Tuomariston seulan läpäisi 25, ja heistä valittiin lopullinen yhtye. Suomen ensimmäiseen Popstars-yhtyeeseen kuuluivat Jenni Vartiainen, Susanna Korvala, Ushma Olava (nyk. Olava) ja Jonna Pirinen. Muutaman viikon päästä yhtyeessä syntyi riitoja, ja Pirinen päätti jättää yhtyeen. Pirinen valitsi soolouran, Korvala, Karnani ja Vartiainen jatkoivat triona. Yhtyeen nimeksi tuli Gimmel.
Gimmel-nimi tulee yhtyeen markkinointivastaavien mukaan renessanssiaikaisesta hääsormuksesta, joka koostuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä sormuksesta.

Ura


Gimmelin ensimmäinen single ''Etsit muijaa seuraavaa'' ilmestyi 25. lokakuuta 2002. Se myi muutamassa päivässä kultaa ja 1½ viikossa platinaa. Single nousi ensimmäisellä listaviikolla suoraan Suomen virallinen lista ykköseksi, ja pysyi listan ensimmäisenä neljä viikkoa. Kappaleesta tehtiin myös musiikkivideo, joka kuvattiin Ranskassa.
Gimmelin esikoisalbumi ''Lentoon'' ilmestyi 22. marraskuuta 2002. Se nousi suoraan Suomen virallisen albumilistan ykköseksi ja oli ykkösenä kolme viikkoa. Vuonna 2002 levyä myytiin runsaat 92 000 kappaletta, ja se oli vuoden myydyin albumi Suomessa. Yhteensä levyä on myyty yli 98 000 kpl (11/2009).
Gimmelin toinen single ''Roviolla'' ilmestyi 27. tammikuuta 2003, ja se sijoittui kolmanneksi ensimmäisellä listaviikolla. Singlellä on aikaisemmin julkaisematon kappale ''Tatuointi''. Yhtye voitti Emma-gaala kolme luokkaa: pop-rock-tulokas, vuoden esikoisalbumi ja vuoden myydyin albumi.
Gimmeliltä ilmestyi loppuvuodesta 2003 uusi albumi ''Kaksi kertaa enemmän'', jolta julkaistiin singleinä ''Sydän pliis särkekää'' ja ''Harmaata lunta'', josta on tehty myös video.
Gimmelin albumi ''Pisaroita ja kyyneleitä'' ilmestyi elokuussa 2004, minkä jälkeen yhtye ilmoitti lopettavansa syksyn jäähyväiskiertueen jälkeen. Albumilta julkaistiin kaksi singleä, joista ''Pisaroita ja kyyneleitä'' julkaistiin kaupallisesti ja josta tehtiin myös video.
Vuonna 2007 Gimmel julkaisi kokoelmalevyn ''Collections (Gimmel)'', joka sisälsi kaikki Gimmelin menestyskappaleet, mutta levyllä ei ollut yhtään uutta kappaletta. Levy menestyi huonosti.

Diskografia

Albumit


''Lentoon'' (2002 - 1)
''Kaksi kertaa enemmän'' (2003 - 2)
''Pisaroita ja kyyneleitä'' (2004 - 3)
''Collections (Gimmel)'' (2007) (kokoelma)

Singlet


''Etsit muijaa seuraavaa'' (2002 - 1)
''Roviolla'' (2003 - 3)
''Jokotai'' (Radio-promo) (2003)
''Sydän pliis särkekää'' (2003 - 1)
''Harmaata lunta'' (2003 - 11)
''Pisaroita ja kyyneleitä'' (2004 - 16)
''Rakkauden hurrikaani'' (Radio-promo) (2004)

Aiheesta muualla


Luokka:Gimmel
en:Gimmel (band)
ru:Gimmel

Gazan kaista


|-----
| align="center" colspan="2" style="border-bottom:3px solid gray;" |''Motto: ei mottoa''
|-----
| align="center" colspan="2" | File:Gaza Strip map2.svg
|-----
| Suurin kaupunki
| Gaza (kaupunki)
|-----
| Perustettu || 13. syyskuuta, 1993, Oslon sopimus<br>
—Kaistaa hallitsi osittain Palestiinalaishallinto toukokuusta 1994 syyskuuhun 2005, jolloin alkoi hallita kokonaan. Hamas on hallinnut vuodesta 2007 lähtien. Israelin hallinnassa on vielä ilmatila, merenkulku ja kaikki rajat lukuun ottamatta Egyptin ja kaistan välistä rajaa, jota Egypti hallitsee.
|-----
| Pinta-ala<br />&nbsp;- Kokonais <br />&nbsp;- % vettä
| Luettelo valtioista pinta-alan mukaan<br />360 neliökilometri <br /> 0 %
|-----
| Asukasluku
<br />&nbsp;- kokonais (kesäkuu 2011)
<br />&nbsp;- tiheys
| (sijaa ei laskettu)
<br /> 1&nbsp;657&nbsp;155
<br /> 4&nbsp;118 neliökilometri
|-----
| BKT
<br />&nbsp; - kokonais (2009)
<br />&nbsp; - asukasta kohden
| (sijaa ei laskettu)
<br /> 770 miljoonaa USD
<br /> 3&nbsp;100 USD
|-----
| Valuutta || Egyptin punta ''(käytännössä)''<br />Uusi Israelin sekeli
|-----
| Aikavyöhyke || UTC +2<br />
UTC +3 ''(kesäaika)''
|-----
| Kansainvälinen suuntanumero || 970
|}
Gazan kaista (; ) on alue Egyptin ja Israelin rajalla Välimeri rannikolla kooltaan 363 neliökilometriä. Alue on ollut 1949–1956 Egyptin hallinnassa sekä vuosina 1956–1957 että 1967–2005 Israelin hallinnassa. Alue kuuluu Länsiranta (Palestiina) kanssa nimellisesti palestiinalaishallinto alaisuuteen. Alueella asuu 1&nbsp;657&nbsp;155 palestiinalaiset (kesäkuu 2011). Alue on jaettu viiteen kuvernoraattiin.
Gazan kaistalla sijaitsevia asutuskeskuksia ovat Beit Hanoun (بيت حانون), Beit Lahia (بيت لاهية), Deir al-Balah (دير البلح), Gaza (kaupunki) (غزة), Jabalia (جباليا), Khan Yunis (خان يونس) ja Rafah (رفح). Osa näistä on rakennettu Pakolaisleiri, jossa rakennukset on alun perin tarkoitettu väliaikaisiksi.
Ennen vuotta 1948 alue kuului brittiläiseen Palestiinan brittiläinen mandaattieseen. Sitä ei liitetty tuolloin perustettuun Israelin valtioon. Gaza tuli 1949 Egyptin hallintaan Yhdistyneet kansakunnat valvonnassa. Suezin kriisin aikana se oli Israelin miehittämä lokakuusta 1956 maaliskuuhun 1957. Israel valloitti Gazan uudelleen Kuuden päivän sota 1967, jolloin siellä oli noin 400&nbsp;000 Israelin alueelta siirtynyttä arabipakolaista sekä Yhdistyneiden kansakuntien valvontajoukkoja. Tällöin tuhoutui alueen keskus, jo Vanha testamentti mainittu kauppapaikka Gaza (kaupunki) kaupunki (noin 120&nbsp;000 asukasta). Egyptin ja Israelin solmiman 17. syyskuuta 1978 Camp Davidin rauhansopimuksen perusteella piti Israelin hallussaan pitämien Gazan ja Länsirannan tulevaisuudesta sopia palestiinalaisten, Israelin, Egyptin ja Jordanian kesken viiden vuoden siirtymäajoin, mutta ratkaisu lykkääntyi ja alue jäi aina vuoteen 2005 asti Israelin haltuun vallinnein ehdoin. Gazan kaistalla ja Egyptillä ei ollut yhteistä rajaa ennen syyskuuta 2005, jolloin Israel luovutti valvomansa ns. Philadelphia-käytävän Gazan rajalla Egyptin rajavalvontaviranomaisille.

Juutalaissiirtokuntien tyhjentäminen


Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) kanssa solmitun sopimuksen mukaan Gazan alue sai 1994 itsehallinnon ja Israelin joukot vetäytyivät sieltä, mutta palasivat myöhemmin uudelleen suojaamaan sinne muuttaneita juutalaissiirtokuntalaisia. Israelin hallitus on sittemmin tyhjentänyt siirtokunnat, joiden turvallisuuden takaaminen osoittautui vaikeaksi. Osa Gazan siirtokuntalaisista vastusti siirtokuntien tyhjentämistä, mitä varten tarvittiin runsaasti sotilaita ja poliiseja toimeenpanemaan operaatio.

Sisällissota ja Hamas-hallinto


Tiedosto:Gaza airport 03.jpg
Hamas voitti kesällä 2006 järjestetyt palestiinalaishallinnon vaalit ja tämän perusteella muodostettiin Hamasin johtama hallitus pääministerinä Isma’il Haniyya, jota Israel eikä sitä tukeva Yhdysvallat hyväksynyt. Ongelman ratkaisemiseksi muodostettiin Hamasin ja Fatahin yhteishallitus, jonka hallituskausi päättyi siihen, että Hamas otti haltuunsa taistelemalla Fatahin asemat Gazassa ja palestiinalaishallinnon puheenjohtaja Mahmud Abbas erotti hallituksen. Gaza jäi kesällä 2007 kokonaan Hamasin haltuun, kun taas Länsiranta on edelleen Fatahin johtaman hallituksen hallussa.
Israel vastasi Hamasin valtaannousuun asettamalla gazan saarto. Saarto katkesi väliaikaisesti 23. tammikuuta 2008, kun palestiinalaistaistelijat räjäyttivät suuren osan kaistan ja Egyptin välisestä rajamuurista 10 km:n pätkän ja alueen asukkaat ryntäsivät Egyptiin ostamaan ruokaa ja tavaroita. Israelin hallitus vaati Egyptiä sulkemaan rajan.
Egypti ja Israel estivät mm. kaasun ja polttoaineiden viennin alueelle. Veden puhdistukseen tarvittavien kemikaalien ehtyessä eräin paikoin alueella saatiin vain kahdeksan tunnin ajan vettä viikossa, ja alueen viemärien jätevedet lasketaan puhdistamattomina Välimereen.
Israelin ylläpitämän Gazan saarron läpi lasketaan vain tiettyjä tuotteita, eikä listaa siitä mikä on sallittua tai kiellettyä ole ikinä julkisesti esitetty. Israelin viranomaisten tiedetään pitävän kirjaa ja arviota Gazan asukkaiden päivittäisestä kaloritarpeesta iän ja sukupuolen mukaan.
Hamasin ja Israelin välille sovittiin 19. kesäkuuta 2008 kuusikuukautinen tulitauko.

Gazan sota


Tulitauon umpeuduttua Israel aloitti 27. joulukuuta 2008 hyökkäyksen Gazan kaistalle. Gazan sotana tunnettu hyökkäys Operaatio Valettu lyijy) kesti 22 vuorokautta alkaen ensimmäisestä ilmahyökkäyksestä 27. joulukuuta 2008 ja päättyen Israelin yksipuoliseen tulitaukoilmoitukseen 17. tammikuuta. Sekä Israelin armeijaa että palestiinalaisia syytettiin mm. Amnestyn raportissa monista Gazan sotaan liittyvistä sotarikos mm. ihmiskilpien käytöstä hyökkäyksessä

Katso myös


Ship to Gaza, avustusjärjestö joka lähetti laivasaattueen Gazaan

Viitteet

Aiheesta muualla


http://avalon.law.yale.edu/subject_menus/mideast.asp Camp Davidin rauhansopimus
http://www.lib.utexas.edu/maps/middle_east_and_asia/gazastrip91.jpg Texasin yliopiston kirjaston Perry-Castañeda -kokoelman tarkka kartta Gazasta
http://www.lib.utexas.edu/maps/middle_east_and_asia/gaza_strip_1999.jpg Texasin yliopiston kirjaston Perry-Castañeda -kokoelman satelliittikuva Gazasta
http://www.un.org/Depts/dpi/palestine/ Yhdistyneiden kansankuntien yhteenveto Palestiinasta
Luokka:Israel
Luokka:Palestiina
Luokka:Enklaavit ja eksklaavit
Luokka:Kiistanalaiset alueet
gd:Raon Ghàsa
ku:Şirîta Xezeyê
zh-yue:加沙地帶
af:Gasastrook
ar:قطاع غزة
an:Faixa de Gaza
id:Jalur Gaza
ms:Genting Gaza
bn:গাজা ভূখণ্ড
jv:Lurung Gaza
be:Сектар Газа
bs:Pojas Gaze
br:Bandenn Gaza
bg:Ивица Газа
ca:Franja de Gaza
ceb:Gaza
cs:Pásmo Gazy
cy:Llain Gaza
da:Gazastriben
de:Gazastreifen
et:Gaza tsoon
el:Λωρίδα της Γάζας
en:Gaza Strip
es:Franja de Gaza
eo:Gaza Sektoro
ext:Franja de Gaza
eu:Gazako lur zerrenda
fa:نوار غزه
fo:Gasageirin
fr:Bande de Gaza
ga:Stráice Gaza
gl:Faixa de Gaza
ko:가자 지구
ha:Zirin Gaza
hy:Ղազայի հատված
hi:ग़ज़ा पट्टी
hr:Pojas Gaze
ia:Banda de Gaza
os:Газæйы Сектор
is:Gasaströndin
it:Striscia di Gaza
he:רצועת עזה
kn:ಗಾಜಾ ಪಟ್ಟಿ
ka:ღაზის სექტორი
kw:Konna Gasa
sw:Ukanda wa Gaza
la:Lacinia Gazetica
lv:Gazas josla
lt:Gazos Ruožas
li:Gazastrook
hu:Gázai övezet
mk:Појас Газа
mr:गाझा पट्टी
nl:Gazastrook
ja:ガザ地区
no:Gazastripen
nn:Gazastripa
oc:Listra de Gaza
km:ដីជ្រោយហ្គាស្សា
pl:Strefa Gazy
pt:Faixa de Gaza
ro:Fâșia Gaza
ru:Сектор Газа
simple:Gaza Strip
sk:Pásmo Gazy
so:Marinka Gaza
sr:Појас Газе
sh:Pojas Gaze
su:Jalur Gaza
sv:Gazaremsan
tl:Piraso ng Gaza
ta:காசா கரை
th:ฉนวนกาซา
vi:Dải Gaza
tr:Gazze Şeridi
uk:Сектор Гази
ur:غزہ کی پٹی
wuu:加沙地带
yi:עזה פאס
yo:Gaza Strip
zh:加沙地带

Galaksi

Kuva:NGC 4414 (NASA-med).jpg kierteisgalaksi NGC 4414 sijaitsee noin 60 miljoonan valovuoden päässä Bereniken hiukset tähdistön alueella.]]
Galaksi on tähtien, kaasu- ja pölypilvien sekä pimeä aine muodostama järjestelmä, joka pysyy koossa painovoiman vaikutuksesta. Galaksit ovat eräänlaisia saarekkeita muuten lähes tyhjässä avaruudessa. Ne esiintyvät yleensä galaksijoukko, jotka muodostavat maailmankaikkeus suurimmat rakenteet. Galaksijoukkoja pienempiä galaksirykelmiä kutsutaan galaksiryhmä. Kahden toisiaan lähellä sijaitsevan galaksin muodostamaa paria kutsutaan joskus galaksipariksi. Linnunrata on oma kotigalaksimme. Galaksi-sana tulee kreikan kieli maitoa tarkoittavasta sanasta ''galaktos'', joka viittaa Linnunradan muuta taivasta valkeampaa maitovanaa muistuttavaan ulkonäköön yötaivaalla.
Galaksien koko vaihtelee tuhansista satoihin tuhansiin valovuosiin ja niiden tähtien määrä miljoonista biljooniin. Galakseja näkyvässä maailmankaikkeudessa on yli 100 miljardia. Suurin osa niistä on elliptisiä kääpiögalaksi ja epäsäännöllinen galaksi, noin 30 prosenttia kierteisgalaksi ja 10 prosenttia elliptinen galaksi.
Galaksille ei ole olemassa tarkkaa tieteellistä määritelmää. Pienemmistä tähtien ryhmistä käytetään nimitystä tähtijoukko.

Etäisyydet


Galaksit täyttävät koko tunnetun maailmankaikkeuden. Paikallisryhmä lukuun ottamatta suurin osa galakseista etääntyy meistä sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat johtuen maailmankaikkeuden laajenemisesta. Kaukaisten galaksien etäisyyttä voidaan arvioida mittaamalla valon punasiirtymä. Kaukaisimmat tunnetut galaksit sijaitsevat yli 13 miljardin valovuoden päässä. Koska valo on matkannut yhtä monta vuotta kohteesta meidän havaittavaksemme, näemme sen sellaisena kuin se oli maailmankaikkeuden alkuaikoina.
Toisin kuin tähdet, joiden suhteelliset etäisyydet ovat valtavia, galaksit sijaitsevat melko lähekkäin suhteessa niiden kokoon. Monilla suurilla galakseilla on pienempiä seuralaisgalakseja, jotka sijaitsevat lähes kiinni emägalakseissaan. Linnunradan ja lähimmän toisen suuren galaksin, Andromedan galaksin etäisyys on sekin vain 20&ndash;30-kertainen galaksien läpimittaan nähden.
Galaksijoukot ja niiden muodostamat Superjoukko ovat suurimpia tunnettuja rakenteita. Niiden väliin jää valtavia "kuplia", joissa ei ole juurikaan materiaa. Galaksienvälinen avaruus vastaa lähes täydellistä tyhjiötä: se sisältää keskimäärin alle yhden atomin kuutiometrillä. Siellä ajelehtii vain harvoja galaksienvälisiä kaasupilviä ja galaksienvälinen tähti, jotka ovat joutuneet pois galaksin painovoimakentästä esimerkiksi kahden galaksin törmäyksen seurauksena.

Synty ja kehitys


Galakseja alkoi syntyä jo hyvin varhaisessa vaiheessa maailmankaikkeuden ollessa noin 470&ndash;600 miljoonan vuoden ikäinen. Niiden synnyn mahdollistivat todennäköisesti kosminen taustasäteily näkyvät pienet epäsäännöllisyydet, jotka painovoiman vaikutuksesta voimistuivat ja tiivistyivät vähitellen erillisiksi kaasupilviksi, joissa tähdet puolestaan alkoivat muodostua. Useimmat galaksit ovat hyvin vanhoja, eikä uusia galakseja juuri enää muodostu lukuun ottamatta törmäyksissä syntyviä galakseja.
Kierteisgalaksit ovat syntyneet, kun valtava kaasupilvi on alkanut pyöriä ja tiivistyä kiekkomaiseksi, minkä jälkeen tähdet ovat kehittyneet ja alkaneet kiertää galaksin keskusta. Tähtien kiertoaika on hyvin pitkä, jopa satoja miljoonia vuosia; useimmat galaksit ovat siis ehtineet olemassaolonsa aikana kiertää itsensä ympäri vain muutamia kymmeniä kertoja. On mahdollista, että lähes kaikki galaksit ovat olleet alun perin spiraalimaisia. Elliptisissä galakseissa tähdet kiertävät galaksin keskusta satunnaisilla radoilla niin, että galaksi itsessään ei kierrä lainkaan. Tämä viittaa siihen, että ne sisältävät tähtiä kahdesta tai useammasta galaksista, jotka ovat törmänneet ja sulautuneet toisiinsa. Epäsäännölliset galaksit puolestaan ovat saattaneet olla alun perin kierteisgalakseja, joiden herkkä rakenne on kuitenkin tuhoutunut lähikontaktin seurauksena toisen galaksin kanssa, mutta jotka ovat ainakin toistaiseksi välttäneet sulautumisen.
Galaksien törmäykset eivät ole tavattomia. Varsinaisesta törmäyksestä ei tässä tapauksessa ole kyse, sillä tähdet ovat galakseissa niin harvassa, että galaksit käytännössä liukuvat toistensa läpi ja alkavat mahdollisesti taas lähestyä toisiaan, kunnes lopulta yhdistyvät täysin. Niiden rakenne vääristyy ja lopulta muuttuu kokonaan toisenlaiseksi painovoiman vaikutuksesta. Usein toinen törmäyksen osapuoli on kääpiögalaksi, jolloin se sulautuu isompaan galaksiin aiheuttamatta siihen suuria häiriöitä. Myös Linnunrata on parhaillaan imemässä kääpiögalakseja itseensä, kuten Jousimiehen elliptisen kääpiögalaksin. Lisäksi Linnunrata ja Andromedan galaksi lähestyvät toisiaan noin 140 kilometrin sekuntinopeudella, ja noin kolmen miljardin vuoden kuluttua ne mahdollisesti muodostavat suuremman galaksin. Tosin törmääminen ei ole varmaa, sillä Andromedan galaksin sivuttaista liikettä ei tunneta.

Galaksien luokittelu


Kuva:Hubblen_luokittelu.png
Galaksit voidaan jakaa rakenteen mukaan karkeasti kolmeen tyyppiin: kiekkomaiset kierteisgalaksit, elliptiset galaksit ja epäsäännölliset galaksit. Edwin Hubblen vuonna 1936 esittelemä ''Hubblen luokittelu'' on yhä käytössä. Se jakaa galaksit seuraavalla tavalla:
Elliptinen galaksi (E)
ellipsoidin muotoisia galakseja, jotka koostuvat lähes yksinomaan vanhoista niin sanotun toisen populaation tähdistä
jaetaan litistymisasteen mukaan luokkiin E0&ndash;E7, jossa E0 on täysin pallomainen ja E7 kaikkein littein ellipsoidi
luokittelu perustuu näennäiseen muotoon; todellisuudessa useimmat elliptiset galaksit ovat litteämpiä, mutta emme näe niitä suoraan sivultapäin, jolloin ne vaikuttavat pallomaisemmilta
Linssimäinen galaksi (S0 tai SB0)
elliptisen ja kierteisgalaksin välimuotoja, jotka ovat kiekkomaisia mutta joilta puuttuvat kierteishaarat
Tavalliset kierteisgalaksit (S)
kiekkomaisia galakseja, joilla on lähinnä vanhoista tähdistä koostuva kirkas keskuspullistuma ja nuoremmista tähdistä koostuvat kierteishaarat
jaetaan keskuspullistuman suhteellisen koon ja haarojen tiiviyden mukaan luokkiin Sa&ndash;Sd: Sa-galaksin keskuspullistuma on kirkas suhteessa kierteishaaroihin ja haarat sijoittuvat hyvin tiiviisti; Sd-galaksilla ei ole selkeästi erottuvaa keskuspullistumaa ja sen haarat ovat hyvin väljät
Sauvaspiraaligalaksit (SB)
kierteisgalakseja, joiden keskuspullistuma on sauvan muotoinen ja kierteishaarat alkavat "sauvan" molemmista päistä
jaetaan luokkiin SBa&ndash;SBd samoin perustein kuin tavalliset kierteisgalaksitkin
Epäsäännöllinen galaksi (Irr)
galakseja, joiden rakenne on häiriintynyt esimerkiksi vuorovaikutuksen seurauksena jonkin toisen galaksin kanssa
jaetaan luokkiin Irr-I (jälkiä kierteisrakenteesta) ja Irr-II (täysin epäsäännöllinen)
kaikki edellisiin luokkiin kuulumattomat galaksit
Tämän lisäksi on joukko erilaisia galaksityyppejä, jotka eivät kuulu Hubblen luokitteluun ja jotka saattavat erota toisistaan myös esimerkiksi niiden lähettämän säteilyn perusteella.
Kääpiögalaksit
Kääpiögalaksit muodostavat merkittävän osan galaksien kokonaismäärästä. Ne ovat usein suurten galaksien seuralaisgalakseja, jolloin niitä saattaa olla jopa kymmeniä yhden emägalaksin ympärillä. Niiden tähtien lukumäärä vaihtelee muutamista sadoista miljoonista kymmeneen miljardiin.

Aktiivinen galaksi


Radiogalaksit
Radiogalaksit ovat poikkeuksellisen aktiivisia galakseja. Ne lähettävät voimakasta radioaalto. Säteilyn alkuperä on todennäköisesti galaksin ytimessä olevan mustan aukon ympäristössä.
Seyfertin galaksit
Seyfertin galaksit ovat epäsäännöllisiä tai kierteisgalakseja. Niillä on poikkeuksellisen kirkas ydin, joka saattaa peittää koko muun galaksin loistollaan.
Kvasaarit
Kvasaarien arvellaan olevan aktiivisten galaksien kirkkaita ytimiä, joissa musta aukko imeytyvä materia kuumenee ja alkaa hehkua. Kaikki havaitsemamme kvasaarit ovat hyvin kaukaisia. Blasaarit ovat kvasaarien kaltaisia kohteita.

Historia


Linnunradan vaalea juova taivaalla on varmasti ollut tunnettu jo esihistoriallisella ajalla. Magellanin pilvet ovat myös hyvin nähtävissä paljain silmin eteläisellä pallonpuoliskolla. Ensimmäiset muistiin merkityt havainnot muista galakseista ovat peräisin Persiasta, jossa tähtitieteilijä Al-Sufi merkitsi luetteloonsa Andromedan galaksin ja Suuri Magellanin pilvi. Vuonna 1521 portugalilainen Fernão de Magalhães havaitsi ensimmäisellä maailmanympäripurjehduksella Suuren ja Pieni Magellanin pilvi, jotka nimettiin hänen mukaansa.
Kaukoputki keksimisen aikoihin vuonna 1610 Galileo Galilei havaitsi, että Linnunrata koostuu lukemattomista himmeistä tähdistä. Vuonna 1755 filosofia Immanuel Kant esitti Thomas Wrightin ajatusten pohjalta, että eräät sumumaiset kohteet taivaalla olivat "saariuniversumeja", Linnunradan kaltaisia pyöriviä tähtikiekkoja. Ajatus sai sitä tukevat todisteet vasta paljon myöhemmin. Vuonna 1855 lordi Rosse havaitsi suurella kaukoputkellaan kierteisrakenteen Messier 51:llä, jota nykyäänkin kutsutaan Pyörregalaksiksi.
Vuonna 1918 Harlow Shapley havaitsi, että pallomainen tähtijoukko sijaitsevat Linnunradan halossa, jonka keskus oli kaukana Aurinkokunnan sijainnista. Siten ymmärrettiin, ettemme sijaitse galaksimme keskuksessa. Vuonna 1923 Hubble löysi Andromedan galaksista kefeidi, joiden perusteella hän sai galaksille niin suuren etäisyyden, ettei se voinut sijaita Linnunradan sisällä. Galaksien todellinen luonne alkoi vihdoin selvitä. 1900-luvun kuluessa kaukoputkien kehittyessä havaittiin yhä kaukaisempia galakseja ja valtavia galaksijoukkoja.

Kirjallisuutta


Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/donner.htm Esitelmä galakseista
STT–AFP: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Galaksit+muodostuivat+ehk%C3%A4+paljon+uskottua+aiemmin/1135265346250 Galaksit muodostuivat ehkä paljon uskottua aiemmin. Helsingin sanomat 12.4.2011.
Luokka:Galaksit
af:Sterrestelsel
ar:مجرة
an:Galaxia
ast:Galaxa
gn:Arapyvore
az:Qalaktika
id:Galaksi
ms:Galaksi
bn:ছায়াপথ
zh-min-nan:Gîn-hô
jv:Galaksi
su:Galaksi
be:Галактыка
be-x-old:Галяктыка
bs:Galaksija
br:Galaksienn
bg:Галактика
ca:Galàxia
cv:Галактика
cs:Galaxie
cy:Galaeth
da:Galakse
de:Galaxie
et:Galaktika
el:Γαλαξίες
eml:Galâsia
en:Galaxy
es:Galaxia
eo:Galaksio
eu:Galaxia
fa:کهکشان
hif:Tara ke samundar
fr:Galaxie
fy:Stjerrestelsel
ga:Réaltra
gl:Galaxia
ko:은하
hy:Գալակտիկա
hi:गैलेक्सी
hr:Galaktika
io:Galaxio
ilo:Aríwánas
ia:Galaxia
is:Stjörnuþoka
it:Galassia
he:גלקסיה
kn:ನಕ್ಷತ್ರಕೂಟ
pam:Galaxy
ka:გალაქტიკა
kk:Галактика
sw:Galaksi
ht:Galaksi
ku:Galaksî
lez:Галактика
la:Galaxias
lv:Galaktika
lb:Galaxis
lt:Galaktika
li:Starestèlsel
jbo:barda tarci bo girzu
hu:Galaxis
mk:Галаксија
mg:Vondron-kintana
ml:താരാപഥം
mr:दीर्घिका
arz:جالاكسى
mzn:کهکشون
mwl:Galáxia
mn:Галактик
my:ဂယ်လက်ဆီ
nl:Sterrenstelsel
ne:तारापुञ्ज
ja:銀河
ce:Голакхтигал
no:Galakse
nn:Galakse
nov:Galaxie
oc:Galaxia
uz:Galaktika
pnb:گیلکسی
nds:Galaxie
pl:Galaktyka
pt:Galáxia
ro:Galaxie
rm:Galaxia
qu:Ñuñu warani
ru:Галактика
rue:Ґалаксія
sah:Галаактика
sq:Galaktika
scn:Galassia
si:චක්‍රාවාට
simple:Galaxy
sk:Galaxia
sl:Galaksija
ckb:کاکێشان
sr:Галаксија
sh:Galaksija
sv:Galax
tl:Galaksiya
ta:விண்மீன் பேரடை
tt:Галактика
te:గేలక్సీ
th:ดาราจักร
vi:Thiên hà
tr:Galaksi
tk:Galaktika
uk:Галактика
ur:کہکشاں
vec:Gałasia
fiu-vro:Tsirgurada (tähetiidüs)
war:Galaxiya
yi:גאלאקסיע
zh-yue:星系
bat-smg:Galaktėka
zh:星系

Galaksijoukko

Kuva:RS classific cluster.png
Galaksit eivät ole levittäytyneet avaruuteen tasaisesti, vaan ovat kerääntyneet erilaisiksi ryhmittymiksi. Mikäli ryhmittymässä on kymmeniä kirkkaita galakseja, kutsutaan sitä galaksijoukoksi (esimerkiksi Neitsyen galaksijoukko). Pienempiä ryhmittymiä kutsutaan galaksiryhmä. Jotkin galaksit muodostavat galaksipari. Ryhmiä, joiden galaksit sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan, kutsutaan kompakteiksi galaksijoukoiksi.
Galaksijoukot ryhmitellään usein vielä superjoukko, mutta ne ovat enemmän tai vähemmän keinotekoisesti määriteltyjä muodostelmia, eivätkä ole niin selkeästi painovoiman koossapitämiä kuin galaksiryhmittymät.
Meidän galaksimme, Linnunrata, kuuluu pieneen ryhmään nimeltä Paikallinen ryhmä, jonka arvioidaan sisältävän kolmen kirkkaan galaksin lisäksi yli 40 kääpiögalaksia. Paikallinen ryhmä kuuluu Neitsyen superjoukkoon.

Katso myös


Galaksipari
Galaksiryhmä
Luokka:Galaksijoukot
ar:مجموعات وعناقيد المجرات
ms:Kumpulan dan gugusan galaksi
bg:Галактическо струпване
ca:Cúmul de galàxies
cs:Kupa galaxií
da:Galaksehob
de:Galaxienhaufen
en:Galaxy groups and clusters
es:Agrupaciones galácticas
eo:Galaksiamaso
fa:خوشه کهکشانی
fr:Amas de galaxies
ko:은하단
hr:Galaktički skupovi
io:Galaxiala grupo
it:Gruppi e ammassi di galassie
he:צביר גלקסיות
lv:Galaktiku grupas un kopas
lb:Galaxiekéip
lt:Galaktikų spiečius
hu:Galaxishalmaz
nl:Cluster (astronomie)
ja:銀河団
no:Galaksehop
nn:Galaksehop
pl:Gromada galaktyk
pt:Aglomerado de galáxias
ru:Скопление галактик
sk:Skupina galaxií
sv:Galaxhop
th:กลุ่มและกระจุกดาราจักร
vi:Quần tụ thiên hà
tr:Gökada kümesi
zh:星系团

Gladiaattori


Kuva:Jean-Leon Gerome Pollice Verso.jpgn maalaus ''Pollice Verso'' vuodelta 1872, joka kuvaa gladiaattoritaistelua. ]]
Gladiaattori (, miekkamies) oli Rooman valtakunta aikaisen kansanhuvituksen esiintyjä. Gladiaattorin tehtävä oli taistella yleensä muita gladiaattoreita tai eläimiä vastaan. Pääosa taisteluista ei päättynyt gladiaattorien kuolemaan, mutta joskus häviäjä surmattiin. Roomalaiset omaksuivat gladiaattorinäytökset etruskit. Etruskit järjestivät taistelunäytöksiä hautajaisissa.

Gladiaattorien historia


Nimitys gladiaattori on lähtöisin latinan kielen sanasta gladius (miekka), joka oli yksi gladiaattoreiden käyttämistä aseista. Usein gladiaattorit olivat sotavankeja, tuomittuja rikollisia tai orjia. Myös vapaita Rooman kansalaisia pestautui eri syistä gladiaattoreiksi.
Gladiaattoritaistelut liittyvät kiinteästi keisari-instituutioon, jossa hallitsijat pönkittivät asemaansa mahdollisimman näyttävillä teurastuksilla. Tätä varten kaikkialle valtakuntaan kohosi amfiteattereita, joista kuuluisin on Rooman Colosseum. Amfiteattereiden yhteydessä toimineet gladiaattorikoulut toimivat myös rangaistuslaitoksina joissa tuomitut saivat mahdollisuuden vapauteen tai kunnialliseen kuolemaan taistellen. Tuomittujen lisäksi kouluihin kirjautui myös vapaaehtoisia jotka taistelivat rahasta.
Kuuluisin gladiaattori lienee Spartacus, joka johti vuonna 73 eaa. laajaa gladiaattorien ja orjien kapinaa. Rooman keisari Commodus gladiaattoritaistelut olivat pakkomielle, ja hän alkoi itsekin esiintyä gladiaattorina.
Gladiaattoritaistelut pyrkivät jäljittelemään roomalaisten ja heidän tunnetuimpien vihollistensa välisiä taisteluja. Gladiaattoritaistelut eivät kuitenkaan ensisijaisesti pyrkineet historialliseen aitouteen vaan näyttävyyteen ja gladiaattorien kohtaamisten nykyvastineena on pidetty esimerkiksi väkivaltaisia elokuvia ja urheilulajeja. Lisäksi, kuten Gladiaattorit-kirjan tekijä Fik Meijer huomauttaa, oli roomalainen yhteiskunta julma, sotaisa ja säälimätön, joten sellaisia olivat huvituksetkin.
Ensimmäinen näytäntöihin hillitsevässä tarkoituksessa puuttunut hallitsija oli keisari Konstantinus Suuri, joka määräsi vuonna 325, että ennen gladiaattoreiksi tuomitut rikolliset tuli siitä lähtien tuomita kaivoksille. Syynä tähän lienee ollut lähinnä kivilouhoksilla
vallinnut työvoimapula, koska näytännöt jatkuivat edelleen.

Gladiaattorityypit


Eri gladiaattorit erikoistuivat eri aseisiin. Oli suosittua asettaa vastakkain gladiaattorit, joiden aseistus ja varustus poikkesivat toisistaan suuresti.
Gladiaattorien tyypit:
Andabatae pitivät kasvot peittävää kypärää. He saattoivat mahdollisesti taistella myös silmät sidottuina ja ratsain. He taistelivat ainoastaan toisiaan vastaan.
Bestiari taistelivat villieläimiä vastaan, käyttäen keihäitä, tikareita ja miekkoja.
Cesti olivat nyrkein taistelevia gladiaattoreita, jotka käyttivät aseinaan metallilla vahvistettua "nyrkkeilyhanskaa" (''cestus'')
Dimachaeri taistelivat kahdella miekalla ja ainoastaan toisiaan vastaan.
Equites taistelivat ratsain aseinaan keihäs ja gladius.
Essedari olivat kelttien sotavaunut.
Hoplomachi taistelivat täydessä suojavarustuksessa, joka perustui kreikkalaisten hopliitti varusteisiin. Heidän aseenaan oli gladius ja suojana pieni pyöreä kilpi.
Laquerii olivat ''retiariusten'' tyyppisiä gladiaattoreita, jotka kuitenkin käyttivät verkon sijaan lassoa (''laqueus'').
Mirmillones tai murmillones olivat saaneet nimensä kalan (''murma'') mukaan, jonka kuva oli kaiverrettu heidän kypäräänsä. Heidän aseenaan oli gladius ja suojana ovaali, gallialaistyylinen kilpi.
Provocatores taistelivat samniittien kanssa. He käyttivät varusteinaan suurella niskasuojuksella varustettua umpikypärää, käsisuojusta (''manica'') ja ylävartaloa suojaavaa suomupanssaria. Aseenaan he käyttivät gladiusta ja kilpenä scutumia.
Retiarii kantoivat kolmipiikkistä atrainta (''fuscina''), tikaria ja verkkoa (''iaculum''). Heidän yläruumiinsa oli paljas, eikä heillä ollut kypärää. Ainut suojavaruste oli vasemman olkapään peittävä metallisuojus (''galerus'') ja vasemman käsivarren peittävä ''manica''. Yleensä he taistelivat secutoreja ja murmilloja vastaan.
Sagittarii olivat hevosilla ratsastavia jousimiehiä.
Samnites eli samnilaiset kantoivat korkeaa neliskulmaista kilpeä (''scutum'') ja miekkaa (''gladius''). Heillä oli kasvot peittävä kypärä.
Scissores käyttivät erikoislaatuisia varusteita; kirjaimellisesti kaksiteräistä miekkaa, joka muistutti hieman avoimia saksia, sekä puolikuun muotoisella terällä varustettua metallihanskaa.
Secutores taistelivat samantyyppisin asein ja varustein kuin murmillot, mutta heidän kypärässään oli ainoastaan kaksi pyöreää silmänaukkoa. Heidän vastustajiaan olivat yleensä retiariukset.
Thraces käyttivät samantyyppisiä varusteita ja aseita kuin hoplomachukset, mutta heillä oli pyöreä kilpi ja käyrä tikari. He olivat saaneet nimensä traakialaiset, ja he taistelivat yleensä murmilloja tai hoplomachuksia vastaan.
Velites taistelivat jalan ja heillä oli varusteinaan keihäs, joka soveltui myös heittämiseen.
Venatores, metsästäjät, metsästivät nimensä mukaisesti villieläimiä, käyttäen keihäitä, jousia, tikareita, verkkoja sekä ajokoiria apunaan.

Muuta


Suetonius mukaan gladiaattorit tervehtivät keisaria fraasilla ''Ave imperator, morituri te salutant'' ("Terve keisari, kuolemaan menevät tervehtivät sinua"). Tervehdys esitetään joskus myös muodossa ''Nos morituri te salutamus'' ("Me jotka tulemme kuolemaan, tervehdimme sinua").

Lähteet

Kirjallisuutta


Luokka:Rooman valtakunta
az:Qladiator
id:Gladiator
ms:Gladiator
be:Гладыятар
bs:Gladijator (borac)
bg:Гладиатор
ca:Gladiador
cs:Gladiátor
da:Gladiator
de:Gladiator
et:Gladiaator
el:Μονομάχος
en:Gladiator
es:Gladiador
eo:Gladiatoro
eu:Gladiadore
fa:گلادیاتور
fr:Gladiateur
ko:검투사
hi:ग्लैडीएटर
hr:Gladijatori
io:Gladiatoro
is:Skylmingaþræll
it:Gladiatore
he:גלדיאטור
ka:გლადიატორი
ku:Gladiyator
la:Gladiator
lv:Gladiators
lt:Gladiatorius
hu:Gladiátor
mk:Гладијатор
my:ဂလေဒီယေတာ
nl:Gladiator
ja:剣闘士
no:Gladiator
oc:Gladiador
uz:Gladiator
pl:Gladiator
pt:Gladiador
ro:Gladiator
ru:Гладиатор
sq:Gladiatori
simple:Gladiator
sk:Gladiátor
sr:Гладијатор
sh:Gladijator
sv:Gladiator
tl:Gladyador
ta:கிளாடியேட்டர்
vi:Võ sĩ giác đấu
tr:Gladyatör
uk:Гладіатор
zh:角鬥士

Gospel


Gospel on rytmimusiikkia, jolla ilmaistaan henkilökohtaista tai yhteisön kristillistä uskoa. Gospelmusiikin luominen, esitys, merkitys ja määritelmä vaihtelevat kulttuurista ja yhteiskunnasta riippuen. Gospelia sävelletään ja esitetään eri tarkoituksiin, mukaan lukien esteettistä mielihyvää varten, uskonnollisiin tai seremoniallisiin tarkoituksiin ja viihteeksi. Yleisin aihe on ylistää, palvoa tai kiittää Jumalaa, Kristusta tai Pyhä Henki.
Termi tarkoitti alun perin lähinnä Yhdysvaltojen mustan väestön esittämää rytmikästä, kristillistä kuoromusiikkia. Perinteinen gospel on bluesin ja jazzin ohella osa sitä musiikin traditiota, josta moderni pop-musiikki syntyi 1950-luku. Allmusic jakaa gospelin kolmeen luokkaan: afroamerikkalaiseen gospeliin, country gospeliin ja siitä 1970-luvulla syntyneeseen Contemporary Christian Music. Se oli 1980-1990-luvuilla gospelin suosituin laji, koska se kuulosti valtavirran popmusiikki varustettuna uskonnollisilla sanoituksilla.
Sana "gospel" tarkoittaa englannin kieli evankeliumia eli ilosanomaa. Sittemmin gospel-termin merkitys suomen kielessä on eriytynyt tarkoittamaan kaikkea kristinusko tunnustavaa rytmimusiikkia, jonka sanoitukset vaihtelevat vahvasti Raamattu sanomaan pohjautuvasta julistuksesta uskovan ihmisen arkisiin kokemuksiin. Näin ollen, moderni gospelmusiikki ei rajoitu nykymerkityksessään tiettyyn musiikkityyliin, vaan sen edustajia löytyy niin virsistä, dance-musiikista, kristillinen rock, punkista kuin kristillinen metallimusiikki.

Historia


Perinteisen gospelmusiikin juuret ulottuvat 1800-luvun Yhdysvaltoihin mustan väestön keskuuteen. Mustilta orjilta oli kielletty omien uskontojen harjoittaminen ja valkoisen valtaväestön uskonnon, kristinuskon, omaksuminen oli helpompaa, kun siihen liitettiin mustan väestön tapoja joihin he olivat tottuneet. Periafrikkalaisia tapoja olivat muun muassa laulu, estoton ilon ilmaiseminen ja tanssi.

Suomessa


Kirjan ''Suomen musiikin historia: Kirkkomusiikki'' (2004) määritelmän mukaan "Uudentyyppistä, ennen kaikkea rytmiä korostavaa 'nuorten hengellistä musiikkia' on usein kutsuttu gospelmusiikiksi. Sen katsotaan pohjautuvan USA:n 1800-luvun negrospirituaaleihin, siis kansanmusiikkiin. Tietoisesti sävellettyjä uusia lauluja taas on kutsuttu gospel-lauluiksi, koska niitä sepitettiin evankeliumin levittämistä ajatellen. Gospelmusiikkiin ovat vaikuttaneet myös myöhempi afroamerikkalainen musiikki, jazz ja kansanmusiikki ja myös musikaalit, iskelmämusiikkit ja yhteiskunnalliset protestilaulut ja rockmusiikki. Uudet laulut kotiutuivat 1950-luvulla Eurooppaan, erityisesti Englantiin ja Saksaan. Niitä liitettiin 1960-luvulla ilmestyneisiin luterilaisten kirkkojen virsikirjojen lisäyksiin ja erillisjulkaisuihin."
Vuonna 1963 Helsingissä Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa Walter Blankenburg, saksalainen teologi ja kirkkomusiikin tutkija, esitteli uusia hengellisen musiikin suuntauksia. Hän soitti näytteeksi osan saksalaisen Martin Schneiderin "Danke"-kappaleesta, jonka myöhemmin Lauttasaaren seurakunnan nuorisopastori Juhani Forsberg suomensi "Kiitos"-nimellä. Kappaleesta tuli suosittu, ja Forsberg perusti lauluyhtyeen Gutzeit-Singers (Hyvän Ajan laulajat), jota on pidetty Suomen ensimmäisenä uuden hengellisen nuorisomusiikin yhtyeenä. Yhteiskunnalliset painotukset olivat tyypillisiä uusissa lauluissa, joita esittivät erityisesti teologian opiskelijat, trubaduurien tapaan kitaralla säestäen. Aikalainen esimerkki on muiden muassa Sataset-yhtyeen kanssa esiintynyt Heikki Laitinen, joka toimi myöhemmin Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professorina. Uusi nuorten musiikki levisi nuorisotyön piirissä jäädäkseen, vaikka ilmiötä oli pidetty ohimenevänä perinteitä vaalivien tahojen parissa. 1970-luvulla syntyneitä yhtyeitä olivat myös Dominiciones, Scopus, Treklangen, Kipinät, Sinapinsiemen, Saviastiat ja Logos-trio. Suosituimpia lauluja koottiin Nuorten seurakunnan veisukirjaan, josta julkaistiin lukuisia painoksia vuosien varrella. Oli yleistä, että kanttorit vierastivat uutta nuorten musiikkia, mutta silti eri puolilla Suomea perustettiin heidän johtamiaan nuorisokuoroja, ja Kuusankosken kanttori Tapani Rautasuo on mainittu yhtenä uranuurtajana.
Suomalaisen modernin gospelmusiikin ja samalla kristillisen nuorisokulttuurin yksi alullepanijoista on 1966 perustettu Pro Fide -yhtye. 1960- ja 1970-luvuilla monet kauhistelivat ja tuomitsivat musiikin sen rytmikkyyden ja tyylilajin perusteella. ''Kirkkomusiikki''-kirjan mukaan Pro Fiden kaltaiset rockmusiikin alueella toimivat gospelyhtyeet ovat usein syntyneet kääntymiskokemusta ja henkilökohtaista uskonratkaisua korostavien piirien ympärille. Laulujen julistavuus oli tyypillistä yhtyeelle, ja Pro Fide toimi huomattavissa määrin Suomen Raamattuopiston evankelioimis- ja nuorisotyössä. Yhtye on edelleen olemassa 40 vuoden taipaleen jälkeen. Kaksi huomattavaa uranuurtajaa ovat olleet Jaakko Löytty (s.1955) ja Pekka Simojoki (s.1958). Afrikkalaisen musiikin vaikutteet olivat tyypillisiä molemmille. Löytylle myönnettiin 1987 Kirkon musiikkipalkinto, ja häntä "on pidetty uutena Elias Lönnrot, joka liikkuu niin teksteissään kuin sävelmissään maailmanlaajuisesti aiheesta toiseen." Simojoki sävelsi useita menestyksiksi nousseita messuja, joissa yhdistyi suomalainen kansanmusiikki, afroamerikkalainen musiikki sekä rock ja jazz, ja hän kritisoi suomalaista jumalanpalvelusta, josta hänen mielestään oli tullut "liian hieno". 1980-luvulla tutuiksi tulleita suomalaisia kristillisen musiikin vaikuttajia olivat muiden muassa The Road (yhtye), Exit ja Gospel Power. Nuorten musiikin ympärille alettiin järjestää erilaisia festivaaleja, ja niistä ovat erityisesti vastanneet Kansan Raamattuseura, Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja gospelyhdistykset.

Suomi-gospelin määritelmästä


Englanninkielisissä maissa gospel musiikkiterminä viittaa juuri spirituaaleihin ja mustaan gospeliin. Suomessa taas puhutaan käsitteestä "Suomi-gospel", koska termi on joidenkin määritelmien mukaan laajempi. ''Kahden maan kansalaiset - Suomi-gospelin historiaa'' (2005) -kirjan mukaan termin laajuus Suomessa johtuu siitä, että "gospel on sanana niin iskostunut yleiseen tajuntaan". ''Suomi-gospelin historiaa'' kuvaa myös, että "Suomi-gospel on hengellistä nuorisomusiikkia", mutta että se on määritelmänä "aikansa elänyt", sillä "määritelmään on tullut mukaan rytmilliset hengelliset laulut, joiden yleisön ikäjakauma vaihtelee lapsista vanhuksiin." Suomi-gospelista on myös puhuttu kirjassa "kristillisenä rytmimusiikkina". Samoin kirjassa kerrotaan, että "Koska Suomessa kuulee harvoin afroamerikkalaisia spirituaaleja, Suomi-gospel otti vaikutteensa 1960-luvun popin ja rockin vallankumouksesta." The Beatlesin ja Rolling Stonesin kaltaiset yhtyeet vaikuttivat erityisesti 1960-luvun Suomi-gospel-yhtyeisiin. Termi pois lukee hengellisen aikuismusiikin, klassisen laulun, soitinmusiikin ja kirkkosäveltaiteen, josta puhutaan myös kirkkomusiikki. Yhdysvalloissa Suomi-gospelia vastaa käsite CCM, Contemporary Christian Music (nykyajan kristillinen musiikki, tai hengellinen populaarimusiikki).

Gospelmusiikki nuorisotyössä


Gospelmusiikilla on oma roolinsa seurakuntien nuorisotyössä. Kysymyksessä hengellisen populaarimusiikin merkityksestä on viitattu Martti Luther ajatuksiin, että laulettu evankeliumi on tehokkaampaa kuin puhuttu. Luther uskoi, että musiikki on Jumalan lahja eikä ihmisen aikaansaannos, itsessään hyvää, ja että musiikissa oleva paha on todellinen paha. Lutherin mukaan hyvä musiikki on Jumalasta ja huono Saatanasta. Tummaa valoa -yhtyeen eräs muusikko uskoi olevan tärkeää, että rippikouluikäiselle nuorelle esitellään hengellistä populaarimusiikkia ja rikotaan stereotypia hengellisen musiikin yksipuolisuudesta, huonosta laadusta ja epäuskottavuudesta. Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä vuodelta 2003 hengellisen musiikin uskotaan olevan tärkeä osa nuoren hengellistä kasvua ja säilyttävän tämän roolin elämänvarrella, vaikka musiikin muotokieli muuttuisi. Tietyt gospelmuusikot ja nuorisotyöntekijät uskovat, että "nuorille on puhuttava nuorten omalla kielellä" - virsien koetaan olevan nuorille liian vaikeita eikä muotokielellään puhuttelevan heitä. Vastaavia näkökulmia on perusteltu lisäksi nykyajan asiantuntijoiden näkemyksillä musiikin luonteesta. Esimerkiksi musiikkiterapeutti Heidi Ahonen kirjoittaa kirjassaan ''Musiikki - Sanaton kieli'' (1997), että musiikilla neurologisfysiologisia ja psykologisia vaikutuksia ihmisiin - musiikki stimuloi ihmistä yhtä aikaa fyysisesti että psyykkisesti.

Gospel-genren erityispiirteitä ja ilmiöitä


Kuva:Florence Joy.jpg gospelkonsertissa Schenefeldissä, Saksassa 2006]]
Gospelmusiikkia ei yleensä löydä tavallisista musiikkia myyvistä myymälöistä, sillä sen markkinaosuus on melko pieni. Osin siksi sille on tullut salaperäinen leima, mutta useimmiten etsivä kuitenkin löytää hyllyjen välistä tunnetuimpien yhtyeiden levyjä.
Kristillisessä nuorisokulttuurissa on joitakin erityispiirteitä populaarikulttuuriin nähden. Populaarikulttuuriin yleisesti liitettyä päihde käyttöä ei juurikaan esiinny. Toisinaan tilaisuuksissa on mahdollisuus myös sielunhoitoon (lyhytaikaista keskusteluapua), jossa nuoret voivat keskustella ja jakaa ongelmiaan muiden uskovaisten kanssa.
Maata Näkyvissä, joka on Pohjoismaiden suurin kristillinen nuorille suunnattu tapahtuma (vuosittain yli 11 000 osallistujaa), merkittävänä osana on gospel-musiikki. Muita vuosittain järjestettäviä kristillisiä musiikkitapahtumia ovat muun muassa VappuGospel, Ristirock, Joensuun Gospel-festivaalit ja Evankeliset Musiikkimessut.
Uskotaan, että aloittelevien gospelartistien- ja yhtyeiden on helpompaa saada keikkoja kuin alkuvaiheessa toimivien sekulaariyhtyeiden, kunhan musiikki on vain julistavaa. Tämä on eräs syy siihen, että osa gospelyhtyeistä jättää kristillisen missionsa saatuaan tarpeeksi suosiota sekulaarikentillä. Toinen näkökulma taas on, että mikään yhtye ei halua kristillistä leimaa otsaansa, ellei tosissaan ole asian takana. Radiosoittoa saaneista nimistä gospel-taustaa on muun muassa Anssi Kelalla, Juha Tapiolla ja Zen Cafén Samuli Putrolla. Aikoinaan metallivaikutteisessa Yhdeksäs hetki -gospelyhtyeessä soittanyt Kela on todennut kristillisissä piireissä soittamisesta: "Se oli älyttömän arvokasta aikaa, muusikon urani peruskoulu, joka antoi valmiudet siihen, mitä nyt teen. Gospel-puolella soittotaitoa katsottiin läpi sormien, mikä maallisella puolella ei olisi ollut mahdollista."
2000-luvulla suomalaisten gospelmusiikin tarjonnan on arvosteltu kärsivän heikommasta tarjonnasta verrattuna 1990-lukuun. Suomi-gospelin musiikillisen tason vaivat nostettiin esille vuoden 2007 SM-Gospel-kilpailussa, josta tapahtuman kotisivu kertoo: "Tuomarit olivat ymmällään koko kisan tasosta. Yhtyeiden kotisivuilla olleet musiikkinäytteet antoivat odottaa enemmän. Kotiläksyksi tuli lisää soittotehtäviä ja erityisesti live-esiintymisen skarppaaminen." Fleim-lehden haastattelussa 2009 entinen Rod of Moses -jäsen ja nykyisin soolouralla toimiva Rände Ranneli toteaa: "90-luvulla oli paljon tosi freshejä bändejä: Dust eater dogsia, Jumping chinaa, Jacks of all tradesia, Terapiaa, bass'n Heleniä jne. Tuntuu, että silloin tehtiin myös paljon enemmän ja innostavampia tapahtumia. Nykyään vain tietyt bändit pääsevät pinnalle, eivätkä uudet bändit saa riittävästi tilaa. Tiedän monta bändiä, joilla on kristillinen tausta, mutta kun ne eivät saa mahdollisuutta kristilliseltä puolelta, niin ne vaihtavat maalliselle puolelle." Arvostellessaan, ettei kristillisen yhtyeen tulisi tyytyä musiikilliseen keskinkertaisuuteen vain siksi, että kristillisissä piireissä anteeksiannetaan soittotaidon puutteet helpommin, hän käyttää esimerkkiä:
On myös huomattavaa, että gospel-käsitteen ja -lajin erityispiirteisyyden takia osa artisteista ei halua itseään kutsuttavan gospelmuusikoiksi. Tämä johtuu toisinaan siitä, että osa musiikintekijöistä arvioi gospel-leiman vähentävän mahdollisuuksia menestyä levytys- ja konserttirintamalla. Tästä asetelmasta johtuen on olemassa gospelyhtyeitä, jotka kuitenkin kieltävät olevansa "gospelyhtye", vaikka esiintyvät enemmän tai vähemmän säännöllisesti gospeltapahtumissa. Mikko goes to Heaven -yhtyeen Mikko Nikula on arvellut eräässä lehtijutussa: "Valtavirrassa oleellista on viihteellisyys, eikä siellä voida käsitellä kauhean vakavia asioita. Ihmissuhteet ovat se aihe, joista siellä voidaan tehdä sydäntäsärkeviä lauluja. Hengelliset aiheet ovat vieraita jossain baari- tai klubiympäristössä." Bass'n Helen-yhtyeen Harri Helenius mukaan baareissa, klubeissa ja ravintoloissa gospelyhtyettä ei välttämättä haluta esiintymään käytännön syistä: "Siellä ongelmalliseksi osoittautui se, kun paikan tavoite on myydä mahdollisimman paljon viinaa ja esiintymään tulee bändi, jonka taustat ovat sellaiset, että bändi ei mahdollisesti tue tätä pyrkimystä."
Vaikka moderni gospelmusiikki onkin pitkään ollut marginaalimusiikkia, on suomalainen gospelmusiikki saanut jalansijaa myös albumilistoilla. Esimerkiksi forssalaisen HB (yhtye) 2006 ilmestynyt toinen pitkäsoitto ''Enne'' oli neljä viikkoa Suomen virallisella albumilistalla, nousten sijalle 27. Vuonna 2007 Exit-yhtyeen ''Sateen kohinaa'' nousi ilmestymisviikollaan aina albumilistan sijalle 6 ja vuoden 2008 syksyllä suomalaisen gospelkentän suosituimpiin yhtyeisiin kuuluva The Rain -yhtyeen ''Yhtä kuin voitto'' -albumi kipusi ilmestymisviikollaan virallisen albumilistan sijalle 2. Osa gospelmuusikoista, erityisesti vanhemman polven edustajista, suhtautuvat epäilyksellä gospelin kaupallistamiseen ja eivät näe ongelmana sitä, että isot radioasemat karttavat gospelmusiikkia. Esimerkiksi pitkän linjan gospelmuusikko Jaakko Löytty sanoi mielipiteenään Music & Mission -lehden helmikuun numerossa 2005: "On oikeastaan hyvä, että gospel kulkee marginaalissa. Uskonnon ja viihteellisyyden sekoittaminen on älyttömän vaarallista. Se ei palvele uskontoa eikä viihdettä."

Gospel populaarikulttuurissa


''Controversies of the music industry'' -kirjan mukaan gospelmusiikki on kiistanalaista, koska "joillekin hartaille kristityille CCM ja gospel ovat vain yksi keino muiden joukossa 'sielujen voittamisessa Kristukselle'. Jopa kunnianarvoisa kristitty evankelista Billy Graham käyttää kristillisiä rock ja rap -yhtyeitä kuten Jars of Clayta ja dc Talkia kiertueillaan."
Populaarikulttuurissa gospelmusiikkia on arvosteltu sen tavasta riippua valtavirran musiikkisuuntauksista. ''Soundi''-lehden toimitussihteeri Tero Alanko kirjoitti vuonna 2005 mielipiteenään: "Gospelmusiikki on minulle vain hupaisa anekdootti. Se on surkea kompromissi - musiikkia, joka imitoi rockin muotoa, mutta josta puuttuu sen henki... Rock on taidemuoto, jossa voi laulaa melkein mistä tahansa. Rockissa ei kuitenkaan voi laulaa uskonnosta, ainakaan siihen sävyyn kuin gospelmusiikissa tehdään. Rock'n roll korostaa yksilöllisyyttä ja muista erottumista. Uskonto tukahduttaa ne. Kummasta lähtökohdasta syntyy kiinnostavampaa taidetta? Tietenkin siitä, kumpi antaa tekijälleen enemmän mahdollisuuksia."
Gospelmuusikko Pekka Simojoki on todennut Iisalmen Sanomien artikkelissa 2008, että gospelin laajasta valikoimasta huolimatta suomalaiset ovat hengellisen musiikin kanssa varuillaan: "Se on äärimmäisen intimiteetin asioita. Ei gospelia kuule Radio Nova. Suomalaisilla on tietynlailla traumaattinen kulttuuri ja siksi gospel-musiikinkin kuunteleminen on arka asia. Toisin kuin Yhdysvalloissa... Täällä taas radiossa voidaan puhua melkein mistä tahansa muusta, paitsi Jeesuksesta. Gospel-musiikista saatetaan todeta, että älyttömän hyvää musaa muuten, paitsi väärät sanat." Kysyttäessä, miksi yhdysvaltalainen listayhtye voi lieveteksteissään kiittää Jumalaa leimautumatta kristilliseksi yhtyeeksi mutta suomalainen ei, gospelista pro gradu -tutkielmaa tekevä Mikko Nikula uskoo: "Se on kulttuurinen juttu, asenneilmasto on meillä jyrkempi kuin vaikkapa Amerikassa, mutta ehkä tilanne on vähän muuttumassa Suomessakin. Joku Samuli Edelmann esimerkiksi teki virsilevyn, joka myi hirveästi."

Perinteisiä afroamerikkalaisia gospel-kappaleita


"John the Revelator"
"Nobody knows the trouble I've seen" (suom. "Kukaan ei tunne murheitani")
"On the other side" (suom. "Paremmalle rannalle")
"Swing Low, Sweet Chariot"
"When the saints go marchin' in"
"Amazing grace"
"How Great Thou Art"

Valikoima gospelmusiikkia vuodelta 1943


<div style="clear: both"></div>

Katso myös


Contemporary Christian Music
Gospel Music Hall of Fame
Hengellinen musiikki
Kirkkomusiikki
Kristillinen rock
Kristillinen metallimusiikki
Luettelo gospel-yhtyeistä

Lähteet


Kirjallisuus


Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/gospel1.html Gospel-musiikki Suomessa - Tekstiä, kuvia ja videopätkiä.
http://www.christianitytoday.com/music/ Christianity Today Paljon tietoa uusista julkaisuista ja artisteista
http://www.christianrock.net Christianrock Kristittyä rokkia soittava yhdysvaltalainen nettiradio
http://www.christianhardrock.net Christianhardrock- Astetta raskaampaa gospelrokkia soittava yhdysvaltalainen nettiradio
http://www.christian-hiphop.net Christian-hiphop Gospelhiphoppia soittava yhdysvaltalainen nettiradio
http://www.gospelbandit.com Gospelbandit.com Lista suomalaiseen gospelmusiikkiin liittyvistä aktiiviyhtyeistä
http://www.nuortenkeskus.fi/sivu.php?artikkeli_id=7 Nuorten keskuksen gospel-lista Suomen kattavin luettelo gospelin kotimaisista tekijöistä yhteystietoineen
http://www.maanalainenlevykauppa.com Maanalainen levykauppa Kristillistä musiikkia myyvä suomalainen verkkokauppa
http://www.sm-gospel.net SM-gospelkisojen virallinen kotisivu
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=96&t=548 YLE Elävä arkisto: Suomigospel
http://www.fleim.fi/levyt Fleim.fi - uusimmat gospellevyarviot
Luokka:Kristillinen musiikki
ar:غوسبل
id:Musik gospel
zh-min-nan:Hok-im im-ga̍k
bg:Госпъл
ca:Gospel
cs:Gospel
da:Gospel
de:Gospelmusik
et:Gospel
el:Γκόσπελ
en:Gospel music
es:Góspel
eo:Gospelo
eu:Gospel musika
fr:Gospel
gl:Gospel
ko:복음성가
hr:Gospel
it:Gospel
he:גוספל
ka:გოსპელი
lb:Gospel
lt:Gospelo muzika
hu:Gospel
nl:Gospelmuziek
ja:ゴスペル (音楽)
no:Gospelmusikk
nn:Gospel
pl:Gospel
pt:Música gospel
ro:Muzică gospel
ru:Госпел
simple:Gospel music
sk:Gospel
sr:Госпел
sh:Gospel
sv:Gospel
th:กอสเปล
vi:Nhạc Phúc âm
tr:Gospel müziği
uk:Госпел
zh:福音音乐

Gladiaattorit


''Gladiaattorit'' on kansainvälinen formaatti (televisio), jossa taistellaan gladiaattorimestaruudesta. Alkuperäistä ohjelmaa ''American Gladiators'' tehtiin Yhdysvallat vuosina 1989–1996 sekä uudestaan vuonna 2008. MTV3-kanavalla vuosina 1993–1994 näytetty Suomi versio oli Renny Harlinin ohjaama. Version tuottajana toimi Markus Selin ja tuotantoyhtiönä Harlin & Selin Productions. Sarjaa näytettiin uusintana vuonna 2002.

Yleistä


Ohjelmassa kilpailijat kamppailivat toisiaan ja ”gladiaattoreita” vastaan useissa eri lajeissa. Kussakin jaksossa mukana oli kaksi keskenään kamppailevaa mies- ja naiskilpailijaa. Gladiaattorit olivat ammattimaisia voimistelu, kuten kehonrakennus. Heidän tehtävänään oli vaikeuttaa kilpailijoiden suorituksia, ja he käyttivät esiintyessään iskeviä peitenimiä. Kilpailijat, jotka varsinaisesti kisasivat mestaruuden voitosta, esiintyivät omilla nimillään. Kilpailupaikka oli koko ajan huvipuisto Planet FunFun. Kutsuvieraina nähtiin mm. Jón Páll Sigmarsson, moninkertainen Maailman vahvin mies.

Lajit


Lajit olivat koko kilpailun ajan samat:
Läpimurto: amerikkalainen jalkapallo piti viedä maaliin gladiaattorin ohi ja toisena osuutena paini, jossa oli viisitoista sekuntia aikaa saada gladiaattori ulos merkitystä ympyrästä.
Kaksintaistelu: kilpailija ja gladiaattori seisoivat metrin läpimittaisilla kaksi ja puoli metriä korkeilla alustoilla ja yrittivät saada parimetristen päistään pehmustettujen sauvojen avulla toisensa alas alustalta puolessa minuutissa.
Viidakon Valtias, jossa kahden kaksi metriä korkean jalustan välissä oli sata ketjuissa roikkuvaa rengasta joissa roikkuen piti päästä minuutissa toiselle jalustalle ja gladiaattori yritti pudottaa kilpailijan.
Ihmiskuula, jossa kilpailijat ja kaksi gladiaattoria asettuivat suurten teräsristikkokuulien sisään ja yrittivät joko ajaa kuulan pistekorokkeiden päälle tai estää sen.
Kaupunkisota, jossa oli viidellä asemalla viisi erilaista palloasetta ja gladiaattori tulitti tennispallotykillä.
Taistelupallo, jossa kolme gladiaattoria yritti estää kahta kilpailijaa saamasta palloja viiteen koriin, joista keskimmäisestä sai kolme ja muista kaksi pistettä.
Finaalina stunt-rata, joka käsitti verkkoa pitkin kiipeämisen noin neljän metrin korkeuteen,kolme metriä leveän aukon ylittämisen puomia pitkin, noin viiden metrin aukon ylittämisen joko maata pitkin tai eräänlaisen käsipyörän avulla, pallon viemisen koriin, toisen kiipeämisen verkkoa pitkin, laskettelun alas vaijerin avulla, juoksun pitkin renkaita sekä lopulta ylitys- ja alitusesteradan. Lopuksi läpäistiin maaliaukkoa peittänyt paperi, jonka takana saattoi olla vielä kilvellä varustettu gladiaattori hidastamassa.
Stunt-radalle lähdettiin tasoituksella: siihen astisten pisteiden erosta tuli lähtöero, joka oli puoli sekuntia pisteestä.
Kilpailijoilla oli eriväriset asut: toisella kokomusta ja toisella valkoinen/purppuranvärinen (naiset) tai mustavalkoinen (miehet).

Varotoimet


Kaikissa lajeissa käytettiin vahvoja suojaimia: vähimmillään ne olivat polvi-, ranne- ja kyynärpäätuet, päänsuojus sekä hammas- ja alasuojat. Kaupunkisodassa käytettiin lisäksi rintapanssaria ja suojalaseja, kaksintaistelussa ja ihmiskuulassa päänsuoja korvattiin amerikkalaisen jalkapallon kasvosuojallisella kypärällä, lisäksi kädet suojattiin jääkiekkokäsineillä. Jotkut kilpailijat ja gladiaattorit pitivät useimpien lajien aikana rannetuellisia suojahansikkaita pelkkien rannetukien asemesta.
Pari voimistelijataustaista kilpailijaa piti ranne- ja kyynärpäätukia vasta stunt-radalla. Jotkut heistä käyttivät kaupunkisodassa etenemiseensä hyvin näyttäviä lento- tai tavallisia kuperkeikkoja.

Kolhuja matkalla


Kilpailu oli niin rajua, että molempien tuotantokausien aikana useampikin kilpailija jos gladiaattorikin joutui keskeyttämään loukkaantumisen takia; kilpailijan tilalle tuli varakilpailija joka peri kaikki pisteet suoraan. Tyypillisimpiä vammoja olivat painissa tai taistelupallossa tulleet polvi- ja nilkkavammat.
Tilanne oli monesti jännittävä: joskus toinen kilpailijoista meni jo alusta alkaen omia menojaan - mutta sattui niinkin että pitkään varmahkossa johdossa ollut kilpailija tipahtikin stunt-radalla käsipyörästä tai loukkasi jalkansa hypyssä, jolloin takaa-ajoasemassa ollut menikin karkuun ja voittoon.

Tunnettuja gladiaattoreita


Tony Halme
Virpi Butt, taiteilijanimi Timantti
Tiina Hokkanen, taiteilijanimi Laser
Luokka:Viihdeohjelmat
de:American Gladiators
en:Gladiaattorit
sv:Gladiatorerna (TV-program)