24. maaliskuuta

24. maaliskuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden 83. päivä (84. päivä Karkausvuosi). Vuodesta on jäljellä 282 päivää.
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Gabriel (nimi), Kaapo, Kaapro, Kaappo
suomenruotsalainen kalenteri: Gabriel, Gabriella (nimi)
ortodoksinen kalenteri: Arto
saamenkielinen kalenteri: Gábe, Gáppe
vanhemmissa kalentereissa: ''Axelius'', ''Casimir'', ''Fides'', ''Gaabriel'', ''Keiho'', ''Rosina''

Tapahtumia


1603 – Jaakko I (Englanti) Englannin kuningas.
1603 – Tokugawa Ieyasusta tuli Japanin shōgun.
1852 – ''Kaarle-kuninkaan metsästys'', ensimmäisen suomalaisen oopperan, ensi-ilta.
1882 – Robert Koch ilmoitti löytäneensä tuberkuloosia aiheuttavan Bakteerit (''mycobacterium tuberculosis'').
1932 – Sisäministeri Arvo Manner kielsi Lapuanliike toiminnan.
1958 – Elvis Presley astui armeijan palvelukseen.
1972 – Yhdistynyt kuningaskunta otti Pohjois-Irlanti ”suoraan hallintaansa”.
1973 – Pink Floyd julkaisi albumin ''The Dark Side of the Moon''.
1976 – Argentiinan asevoimat syöksi presidentti Isabel Perónin vallasta.
1980 – Asemiehet surmasivat arkkipiispa Óscar Romeron San Salvadorissa.
1989 – ''M/S Exxon Valdez'' öljyonnettomuus Alaskassa.
1998 – Jonesboron verilöyly: Arkansasin Jonesborossa 11- ja 13-vuotiaat pojat tulittivat muita koululaisia Westsiden keskikoulussa; neljä koululaista ja yksi opettaja sai surmansa, kymmenen ihmistä loukkaantui.
1999 – Kosovon sota: Pohjois-Atlantin liitto aloitti ilmaiskut Jugoslaviaaan. NATO hyökkäsi ensimmäisen kerran itsenäistä maata vastaan.
2001 – Apple Computer julkaisi Mac OS X version 10.0.

Syntyneitä


1494 – Georgius Agricola (”Georgius Agricola”), saksalainen tiedemies (mineralogian ”isä”) (k. 1555)
1874 – Harry Houdini (”Harry Houdini”), unkarilaisyntyinen taikuri ja kahlekuningas (k. 1926)
1884 – Peter Debye (”Peter Debye”), vuoden 1936 Nobelin kemianpalkinto saanut alankomaalainen kemisti (k. 1966)
1887 – Roscoe Arbuckle (”Fatty”), yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1933)
1888 – Viktor Kingissepp, virolainen kommunisti (k. 1922)
1893 – Walter Baade, saksalainen tähtitieteilijä (k. 1960)
1897 – Wilhelm Reich, itävaltalaissyntyinen psykoterapeutti (k. 1957)
1901 – Ub Iwerks (”Ub Iwerks”), yhdysvaltalainen animaattori (mm. Mikki Hiiri luoja) (k. 1971)
1902 – Thomas Dewey, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 1971)
1903 – Adolf Butenandt, vuoden 1939 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biokemisti (k. 1995)
1911 – Joseph Barbera, yhdysvaltalainen sarjakuvataitelija (Hanna-Barberan studio) (k. 2006)
1917 – John Kendrew, vuoden 1962 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen biokemisti (k. 1997)
1926 – Dario Fo, vuoden 1997 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut italialainen näytelmäkirjailija ja dramaturgi
1930 – Steve McQueen, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Papillon (elokuva)'') (k. 1980)
1934 – Terjo Markkanen, suomalainen Viikko-Eteenpäin hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja (k. 2007)
1951 – Tommy Hilfiger, yhdysvaltalainen muotisuunnittelija
1953 – Alfred Molina, englantilainen näyttelijä (''Spider-Man 2 – Hämähäkkimies 2'')
1954 – Robert Carradine, yhdysvaltalainen näyttelijä
1956 – Steve Ballmer, yhdysvaltalainen pääjohtaja (Microsoft)
1959 – Juha Torvinen, suomalainen kitaristi ("Eppu Normaali")
1960 – Nena (”Nena”), saksalainen pop-laulaja
1965 – The Undertaker (”The Undertaker”), yhdysvaltalainen show-painija
1970 – Lara Flynn Boyle, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Oikeus ja kohtuus'')
1970 – Sharon Corr, irlantilainen muusikko ("The Corrs")
1976 – Peyton Manning, yhdysvaltalainen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja
1983 – Alexei Eremenko Jr., suomalainen jalkapalloilija

Kuolleita


1455 – Nikolaus V, ensimmäinen renessanssipaavi (s. 1397)
1603 – Elisabet I, Englannin kuningatar (s. 1533)
1882 – Henry Wadsworth Longfellow, yhdysvaltalainen kirjailija (''Laulu Hiawathasta'') (s. 1807)
1905 – Jules Verne, ranskalainen tieteiskirjailija (''Matka maan keskipisteeseen'') (s. 1828)
1939 – Richard Halliburton, yhdysvaltalainen toimittaja ja maailmankulkuri (s. 1900)
1946 – Aleksandr Alehin, venäläinen šakinpelaaja (maailmanmestari) (s. 1892)
1958 – Anni Swan, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija (''Ollin oppivuodet'') (s. 1875)
1962 – Auguste Piccard, sveitsiläinen fyysikko ja tutkimusmatkailija (s. 1884)
1976 – Bernard Montgomery, brittiläinen sotamarsalkka (s. 1887)
1980 – Óscar Romero, El Salvadorin arkkipiispa (s. 1917)
1990 – An Wang, kiinalaissyntyinen tietojenkäsittelyn uranuurtaja (s. 1920)
1991 – Albert Järvinen (”Albert Järvinen”), suomalainen kitaristi ("Hurriganes") (s. 1950)
2002 – César Milstein, vuoden 1984 Nobelin lääketieteen palkinto saanut argentiinalainen biokemisti (s. 1927)
----
Katso myös: kalenteri ~ 23. maaliskuuta, 25. maaliskuuta
Luokka:Maaliskuu
Luokka:Päivät
af:24 Maart
ar:ملحق:24 مارس
an:24 de marzo
frp:24 mârs
ast:24 de marzu
gn:24 jasyapy
az:24 mart
id:24 Maret
ms:24 Mac
bn:মার্চ ২৪
zh-min-nan:3 goe̍h 24 ji̍t
jv:24 Maret
su:24 Maret
ba:24 март
be:24 сакавіка
be-x-old:24 сакавіка
bcl:Marso 24
bs:24. mart
br:24 Meurzh
bg:24 март
ca:24 de març
ceb:Marso 24
cv:Пуш, 24
cs:24. březen
co:24 di marzu
cy:24 Mawrth
da:24. marts
de:24. März
dv:މާރޗް 24
et:24. märts
el:24 Μαρτίου
en:March 24
myv:Эйзюрковонь 24 чи
es:24 de marzo
eo:24-a de marto
ext:24 marçu
eu:Martxoaren 24
fa:۲۴ مارس
hif:24 March
fo:24. mars
fr:24 mars
fy:24 maart
fur:24 di Març
ga:24 Márta
gv:24 Mart
gd:24 am Màrt
gl:24 de marzo
gan:3月24號
xal:Моһа сарин 24
ko:3월 24일
hy:Մարտի 24
hi:२४ मार्च
hr:24. ožujka
io:24 di marto
ig:March 24
ilo:Marso 24
bpy:মার্চ ২৪
ia:24 de martio
os:24 мартъийы
is:24. mars
it:24 marzo
he:24 במרץ
kl:Martsi 24
kn:ಮಾರ್ಚ್ ೨೪
pam:Marsu 24
ka:24 მარტი
csb:24 strumiannika
kk:24 наурыз
sw:24 Machi
kv:24 рака
ht:24 mas
ku:24'ê adarê
la:24 Martii
lv:24. marts
lb:24. Mäerz
lt:Kovo 24
li:24 miert
jbo:cibma'i 24moi
lmo:24 03
hu:Március 24.
mk:24 март
mg:24 Martsa
ml:മാർച്ച് 24
mr:मार्च २४
xmf:24 მელახი
arz:24 مارس
koi:Март 24’ лун
mn:3 сарын 24
nah:Tlayēti 24
nl:24 maart
nds-nl:24 meert
ne:२४ मार्च
new:मार्च २४
ja:3月24日
nap:24 'e màrzo
no:24. mars
nn:24. mars
nrm:24 Mar
nov:24 de marte
oc:24 de març
mhr:24 Ӱярня
uz:24-mart
pa:੨੪ ਮਾਰਚ
nds:24. März
pl:24 marca
pt:24 de março
ksh:24. Määz
ro:24 martie
qu:24 ñiqin pawqar waray killapi
ru:24 марта
rue:24. марец
sah:Кулун тутар 24
se:Njukčamánu 24.
sco:24 Mairch
sq:24 Mars
scn:24 di marzu
simple:March 24
sk:24. marec
sl:24. marec
ckb:٢٤ی ئازار
sr:24. март
sh:24. 3.
sv:24 mars
tl:Marso 24
ta:மார்ச் 24
tt:24 март
te:మార్చి 24
th:24 มีนาคม
vi:24 tháng 3
tg:24 март
tr:24 Mart
tk:24 mart
uk:24 березня
ur:24 مارچ
vec:24 de marso
vo:Mäzul 24
fiu-vro:24. urbõkuu päiv
wa:24 di måss
vls:24 moarte
war:Marso 24
yi:24סטן מערץ
yo:24 March
zh-yue:3月24號
diq:24 Adar
zea:24 maerte
bat-smg:Kuova 24
zh:3月24日

1989

Tapahtumia

Tammikuu


1. tammikuuta – Nuijamaan kunta liitettiin Lappeenranta kaupunkiin. Pietarsaaren maalaiskunta viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi tuli Pedersören kunta.
5. tammikuuta – Neuvostoliiton kirjailijaliitto lehti ''Literaturnaja gazeta'' julkaisi artikkelin, jonka mukaan vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen tärkeimpiin johtajiin kuulunut Lev Trotski murhattiin vuonna 1940 Josif Stalinin nimenomaisesta käskystä.
7. tammikuuta – Akihitosta tuli Japanin keisari Hirohiton kuoltua.
9. tammikuuta − Nokia (yritys) ilmoitti lopettavansa TV-vastaanottimien tuotannon Salossa ja siirtävänsä sen Länsi-Saksaan. Entiseen Saloran tehtaaseen yhdistettiin Mobiran tehdas ja siellä aloitettiin matkapuhelin tuotanto.
10. tammikuuta – Kuuban joukot alkoivat vetäytyä Angolasta.
12. tammikuuta – Runoilija Gösta Ågren sai viidennen kerran jaetun Finlandia-palkinto runokokoelmastaan ''Jär (Tääl)''.
16. tammikuuta – Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja Jasser Arafat saapui kaksipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen ja tapasi maan koko poliittisen johdon sekä arkkipiispa John Vikströmin. Vierailua sävyttivät erittäin tiukat turvatoimet.
17. tammikuuta – Neuvostoliiton kommunistinen puolue keskuskomitea esitti uuden arvion maan johtoon 1930- ja 1940-luvuilla kuuluneesta Andrei Ždanovista. Häntä luonnehdittiin "Stalinin oikeaksi kädeksi" ja yhdeksi Josif Stalin ajan terrorin keskeisistä järjestäjistä. Ždanov oli muun muassa johtanut Viron liittämistä Neuvostoliittoon vuonna 1940 ja toiminut Helsinkiin vuosina 1944–1947 sijoitetun Liittoutuneiden valvontakomission puheenjohtajana.
20. tammikuuta – George H. W. Bush seurasi Ronald Reagania Yhdysvaltain presidenttinä.
23. tammikuuta − Poliisi ryhtyi maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä tutkimaan Rovaniemi Poro ja Riista Oy:ssä paljastuneita väärinkäytöksiä. Yhtiön todettiin toimittaneen markkinoille suuria määriä pilaantunutta poronlihaa. Maaliskuussa paljastui lisäksi, että yhtiö oli syyllistynyt veropetokseen nostamalla valtion vientitukea eli liikevaihtoveron palautusta väärin perustein.
24. tammikuuta – Sarjamurhaaja Ted Bundy teloitettiin sähkötuolissa.
28. tammikuuta − Kansainvälinen ympäristöjärjestö Greenpeace ilmoitti perustavansa toimiston Helsinkiin.
30. tammikuuta – Yhdysvaltain lähetystö evakuoitiin Kabulissa.

Helmikuu


1. helmikuuta – Kalevi Sorsa syrjäytti Matti Ahde eduskunnan puhemiehen paikalta. SDP:n puheenjohtaja Pertti Paasio tuli Sorsan tilalle ulkoministeriksi.
2. helmikuuta – Afganistanin sota (1979–1989): viimeiset Neuvostoliitto joukot lähtivät Kabulista; Neuvostoliiton miehitys päättyi.
3. helmikuuta – Pieter Willem Botha erosi terveyssyistä Etelä-Afrikka johdosta.
3. helmikuuta – Paraguayta 35 vuotta yksinvaltaisesti hallinnut kenraali Alfredo Stroessner syöstiin vallasta. Väkivaltaisessa kaappauksessa sai surmansa liki 300 ihmistä. Stroessner pakeni Brasiliaan.
3. helmikuuta – Presidentti Risto Rytin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
10. helmikuuta – Kansanedustaja Urpo Leppänen erosi Suomen Maaseudun Puolue:stä ja perusti oman ''Vapaat demokraatit'' -eduskuntaryhmänsä. Myöhemmin hän liittyi Liberaalinen Kansanpuolue, jonka ainoa kansanedustaja hänestä tuli. Leppänen oli toiminut SMP:n puoluesihteerinä kahteen otteeseen vuosina 1972−1977 ja 1979−1984.
14. helmikuuta – Iranin johtaja Ajatolla Khomeini kehotti Islam tappamaan ''Saatanalliset säkeet'' -romaanin kirjoittajan Salman Rushdien.
15. helmikuuta – Viimeiset neuvostojoukot poistuivat Afganistanin alueelta. Tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta maassa raivonneeseen sisällissotaan.
17. helmikuuta–26. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1989 Lahdessa.
18. helmikuuta – Kirjailija Salman Rushdie pyysi julkisesti anteeksi kaikilta muslimeilta ''Saatanalliset säkeet'' -romaaninsa aiheuttamaa mielipahaa. Muslimit olivat polttaneet kyseisiä kirjoja julkisesti eri puolilla maailmaa.
21. helmikuuta – Suomen hallitus esitti Iranin Helsingin-suurlähettiläälle virallisen vastalauseen Salman Rushdielle langetetun kuolemantuomion vuoksi. WSOY ilmoitti julkaisevansa ''Saatanalliset säkeet'' -romaanin suomeksi.
23. helmikuuta − Seitsemän ihmistä sai surmansa liian matalalla lentäneen pienkoneen pudotessa Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotielle.
23. helmikuuta − Lehtikustantaja Yhtyneet Kuvalehdet ilmoitti lopettavansa Urpo Lahtinen marraskuussa 1988 ostamansa Lehtimiehet Oy:n toiminnan Tampereella ja siirtävänsä sen Helsinkiin vuoden loppuun mennessä.
24. helmikuuta – Ajatolla Khomeini lupasi kolme miljoonaa dollaria Salman Rushdien surmaajalle.
25. helmikuuta – Kouluammuskelutapaus Raumanmeren yläasteella

Maaliskuu


2. maaliskuuta – 12 Euroopan yhteisön maata kielsi CFC-yhdisteet (freonit) valmistuksen vuosisadan loppuun mennessä.
3. maaliskuuta – Jammu Siltavuori kaappasi ja murhasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä Helsinki Myllypurossa.
7. maaliskuuta – Iran katkaisi diplomaattisuhteensa Isoon-Britanniaan ''Saatanalliset säkeet'' -romaanin aiheuttaman kohun vuoksi.
8. maaliskuuta – Puolan hallitus syytti Neuvostoliittoa Katynissa toisen maailmansodan aikana tehdystä noin 4500 puolalaisen upseerin joukkomurhasta. Neuvostoliitto oli toistuvasti väittänyt murhaa Natsi-Saksa tekemäksi.
14. maaliskuuta – Presidentti George Bush kielsi rynnäkkökiväärien tuonnin Yhdysvaltoihin.
16. maaliskuuta – Tieto-Finlandia -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran. Sen sai professori Erik Tawaststjerna viisiosaisesta Jean Sibelius elämäkerrasta. Teossarjan ensimmäinen osa oli ilmestynyt vuonna 1965 ja viimeinen vuonna 1988.
17. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti kansanedustaja J. Juhani Kortesalmi Mikkelin läänin maaherraksi kesäkuun alussa eläkkeelle siirtyvän Uki Voutilainen tilalle. Kortesalmen tilalle eduskuntaan tuli aiemminkin kansanedustajana toiminut Pentti Kettunen.
17. maaliskuuta − Pääministeri Harri Holkeri nimitettiin Kalevi Sorsan tilalle suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission suomalaisosapuolen puheenjohtajaksi.
23. maaliskuuta – Stanley Pons ja Martin Fleischmann ilmoittivat havainneensa kylmäfuusion Utahin yliopistossa.
24. maaliskuuta – M/S Exxon Valdez vuosi 240 000 tynnyriä öljyä Prinssi Williamin salmessa Alaskassa.
27. maaliskuuta – Neuvostoliitossa järjestettiin ensimmäiset uuden kansanedustajain kongressin vaalit, joissa ehdokkaina oli muitakin kuin kommunistisen puolueen jäseniä.
28. maaliskuuta − Hellas-Piano Oy:stä tuli Suomen ainoa pianojen valmistaja sen ostettua ainoan kotimaisen kilpailijansa Fazer-Piano Oy:n koko osakekannan.
31. maaliskuuta – Pariisin tunnetuin matkailunähtävyys, Eiffel-torni, täytti 100 vuotta.

Huhtikuu


7. huhtikuuta – Neuvostoliiton sukellusvene ''K-278 Komsomolets'' upposi Barentsinmeri.
15. huhtikuuta – Hillsboroughin jalkapallokentällä Englanti tuomari keskeytti Liverpoolin ja Nottingham Forestin pelin kuuden minuutin jälkeen. Raivostuneet fanit ryntäsivät kentälle ja 96 ihmistä sai väentungoksessa surmansa.
17. huhtikuuta – Solidaarisuus (liike) tuli tuomioistuimen päätöksellä laillinen riippumaton ammattiliitto. Yhdysvallat ilmoitti heti tämän jälkeen ryhtyvänsä antamaan Puolalle taloudellista apua.
18. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 121–4 Suomen liittymisen Euroopan neuvoston jäseneksi.
20. huhtikuuta – Adolf Hitlerin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
21. huhtikuuta − Rovaniemeläinen Poro ja Riista Oy teki konkurssin. Yhtiön poronliha- ja veropetosjutut olivat herättäneet huomiota vuoden alkupuolella.
25. huhtikuuta – Neuvostoliitto aloitti joukkojensa kotiuttamisen Puolasta.
27. huhtikuuta – Noin 150 000 poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia vaatinutta opiskelijaa kokoontui Pekingin Taivaallisen rauhan aukio viranomaisten nimenomaisesta kiellosta huolimatta. Mielenosoitus oli suurin 40 vuoteen.
28. huhtikuuta – Tiedekeskus Heureka avattiin Vantaan Tikkurilassa.

Toukokuu


2. toukokuuta – Unkari ryhtyi purkamaan Itävalta vastaisella rajalla sijainnutta, 1960-luvulla rakennettua hälytyslaittein varustettua aitaa, koska se oli "teknisesti ja poliittisesti vanhentunut".
5. toukokuuta – Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen.
6. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu 1988 järjestettiin Lausannessa Sveitsissä.
9. toukokuuta – Unkarin 77-vuotias puoluejohtaja János Kádár siirrettiin eläkkeelle. Kadar kuoli heinäkuun alussa.
16. toukokuuta – Eräät armeijan ryhmittymät yrittivät syöstä vallasta Etiopian diktaattorin Mengistu Haile Mariamin tämän ollessa vierailulla Itä-Saksassa.
18. toukokuuta – Viron korkein neuvosto tuomitsi Molotov-Ribbentrop-sopimus salaisen lisäpöytäkirjan, jonka nojalla Viro liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1940.
21. toukokuuta – Koijärvi-liike vietti 10-vuotisjuhlaansa Forssan Koijärvi.
22. toukokuuta – Egypti hyväksyttiin jälleen Arabiliitto jäseneksi. Egypti oli erotettu järjestöstä vuonna 1979 sen solmittua rauhansopimuksen Israelin kanssa.
26. toukokuuta – Raili Pietilä ja Reima Pietilän suunnittelema rakennuskokonaisuus valmistui Tampereen Hervanta. Nyt tulivat valmiiksi terveyskeskus, elokuvateatteri ja kirjasto. Kirkko, vapaa-aikakeskus ja ostoskeskus oli otettu käyttöön jo kymmenen vuotta aiemmin.
28. toukokuuta – Vihreä Liitto piti ensimmäisen puoluekokouksensa.
30. toukokuuta – Taivaallisen rauhan aukio opiskelijamielenosoittajat pystyttivät kymmenmetrisen "Demokratian jumalatar" -patsaan.
30. toukokuuta – Unkarin kommunistisen puolueen keskuskomitea tunnusti, että entinen pääministeri Imre Nagy oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu vuonna 1958 tekaistujen syiden nojalla. Nagy haudattiin uudelleen valtiollisin kunnianosoituksin 16. kesäkuuta.

Kesäkuu


2. kesäkuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myönsi Suomen Keskústan kansanedustajalle ja entiselle puheenjohtajalle Johannes Virolainen valtioneuvos arvonimen. Virolainen oli kuudes arvonimen saaja Suomen itsenäisyyden aikana.
2. kesäkuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti eduskunnan oikeusasiamiehen Olavi Heinonen Korkein oikeus (Suomi) presidentiksi. KKO:n edellinen presidentti Curt Olsson jäi eläkkeelle.
3. kesäkuuta – Ajatolla Khomeini kuoli.
4. kesäkuuta – Neuvostoliitossa Baskiriassa lähellä Ulu-Teliakia tapahtui räjähdys kahden junan sytyttäessä kaasuputkesta vuotaneen kaasun. Räjähdyksessä sai surmansa 575 ja 623 sai vammoja.
4. kesäkuuta – Tiananmenin aukion mielenosoituksen tukahduttaminen muuttui verilöylyksi Pekingissä. Tapaus herätti länsimaissa tyrmistyksen ja suuttumuksen aallon.
6. kesäkuuta – Paavi Johannes Paavali II kävi Suomessa.
6. kesäkuuta − Oopperalaulaja Martti Talvela nimitettiin Suomen Kansallisoopperan johtajaksi vuoden 1991 alusta lukien ja pääjohtajaksi elokuun 1992 alusta lukien. Talvela menehtyi kuitenkin äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Juvalla heinäkuun lopulla.
7. kesäkuuta – Rancho Secon ydinvoimala suljettiin kansanäänestyksellä Yhdysvallat.
8. kesäkuuta − Enonkoski, Heinävesi ja Savonranta kuntien alueille perustettiin Koloveden kansallispuisto.
10. kesäkuuta - Romanialainen laulaja Alexandra Stan syntyi.
11. kesäkuuta – Kiinan johtaja Deng Xiaoping ja pääministeri Li Peng kiittivät Kiinan kansanarmeijan sotilaita "erinomaisesta suorituksesta" näiden tukahdutettua "vastavallankumouksellisen" opiskelijamielenosoituksen.
11. kesäkuuta – Työväen Urheiluliitto (TUL) vietti 70-vuotisjuhlaansa Helsingissä.
13. kesäkuuta − Suomeen perustettiin uusi vasemmistopuolue, joka otti nimekseen Kommunistinen Työväenpuolue. Puolueen johtajaksi valittiin entinen SKDL:n kansanedustaja Markus Kainulainen.
20. kesäkuuta − Valtionyhtiö Valvilla päätti lopettaa villankehruun Hyvinkäällä ja supistaa tuotantoa Turku tuotteiden heikentyneen menekin vuoksi.
24. kesäkuuta – Kiinan puoluejohtaja Zhao Ziyang erotettiin tehtävistään syytettynä opiskelijamielenosoituksen tukemisesta. Uudeksi puoluejohtajaksi nimitettiin kovan linjan Jiang Zemin.
30. kesäkuuta – Prikaatikenraali Omar Hasan Ahmad al-Bashir johtama vallankaappaus syöksi pääministeri Sadiq al-Mahdin vallasta Sudanissa.

Heinäkuu


2. heinäkuuta – Andreas Papandreu erosi Kreikka pääministerin tehtävistä. Uuden hallituksen muodosti Tzanis Tzannetakis.
3. heinäkuuta − Espanjan kuningas Juan Carlos I ja kuningatar Sofia saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
6. heinäkuuta – Unkarin hallitus julisti entiselle pääministerille Imre Nagylle ja muille vuoden 1956 kansannousun johtajille langetetut kuolemantuomiot mitättömiksi ja poliittisista syistä annetuiksi.
8. heinäkuuta – Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan. Tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle "erilaisista teistä sosialismiin".
9. heinäkuuta − Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush ja rouva Barbara Bush saapuivat Puolaan viralliselle vierailulle, jonka aikana he tapasivat Solidaarisuus-liikkeen johtajan Lech Walesan tämän kotona Gdańskissa. George Bush lupasi Yhdysvalloilta talousapua Puolalle 100 miljardin dollarin arvosta.
14. heinäkuuta – Ranskassa vietettiin Ranskan vallankumous 200-vuotispäivää.
17. heinäkuuta – Itävalta jätti jäsenhakemuksen Euroopan unioni, mutta asetti jäsenyytensä ehdoksi puolueettomuutensa säilymisen.
19. heinäkuuta − Nicaraguassa juhlittiin vallankumouksen ja diktaattori Anastasio Somoza Debaylen syrjäyttämisen 10-vuotispäivää.
21. heinäkuuta − Burman sotilashallitus kiristi sotatilalakia ja muutti maan nimen Myanmar.
27. heinäkuuta – Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin elinkautiseen vankeuteen, vaikka hänen syyllisyyttään ei pystytty todistamaan täysin aukottomasti.
28. heinäkuuta – Ensimmäinen maailmansota syttymisestä tuli kuluneeksi 75 vuotta. Sota oli alkanut Itävalta-Unkarin julistettua sodan Serbialle.
29. heinäkuuta − Iranin parlamentin puhemies Ali Akbar Hashemi Rafsanjani valittiin maan uudeksi presidentiksi. Samalla lakkautettiin pääministerin virka ja lisättiin presidentin valtaoikeuksia.
31. heinäkuuta – Helsingin metron Kontulan ja Mellunmäki välinen osuus valmistui. Se avattiin liikenteelle syyskuun alussa.

Elokuu


5. elokuuta − Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi valittiin Suomen Kristillinen Liitto uudeksi puheenjohtajaksi Esko Almgrenin tilalle.
6. elokuuta – Kansanedustaja Heikki Riihijärvi (poliitikko) valittiin Suomen maaseudun puolueen uudeksi puheenjohtajaksi tehtävän jättäneen Pekka Vennamon tilalle Porissa pidetyssä puoluekokouksessa.
9. elokuuta − Suomi ilmoitti ottavansa vastaan 160 kurdit ns. pakolainen Irakin ja Iranin alueelta loppuvuoden aikana.
14. elokuuta − Etelä-Afrikka presidentti P.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtaja Frederik de Klerk.
17. elokuuta – Puolan parlamentti tuomitsi Puolan osallistumisen Tšekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968.
20. elokuuta − 51 ihmistä hukkui Thames-joella Lontoossa hiekkaproomun törmättyä huvialukseen, joka upposi.
22. elokuuta – Puolan kommunistipuolue tuomitsi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan.
23. elokuuta – Baltian ketju: kaksi miljoonaa ihmistä Virossa, Latviassa ja Liettuassa seisoi Vilnan–Tallinnan tiellä pitäen toisiaan käsistä. Molotov-Ribbentrop-sopimuksen solmimisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta.
26. elokuuta – Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Neptunus.
27. elokuuta – Viisi räjähtäviä kemikaaleja sisältänyttä neuvostoliittolaista, Keski-Eurooppaan matkalla ollutta säiliövaunua syttyi palamaan Haminan ratapihalla. Lähiympäristöstä evakuoitiin liki 200 asukasta. Henkilövahingoilta vältyttiin, vaikka sammutustöitä haittasi veden puute. Onnettomuus herätti keskustelun vaarallisten aineiden kauttakuljetuksista Suomen rautateillä.
30. elokuuta – Riihimäen junaturma: pikajuna ja tavarajuna törmäsivät Riihimäki eteläpuolella.

Syyskuu


1. syyskuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteensa Panamaan ja asetti ehdoksi suhteiden palauttamiselle Panaman johtajan Manuel Noriegan kukistamisen.
1. syyskuuta – Toinen maailmansota syttymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
8. syyskuuta − 55 ihmistä kuoli norjalaisen Convair Metropolitan -potkuriturbiinikoneen syöksyessä mereen Tanskan pohjoisrannikolla.
8. syyskuuta − Etiopian hallitus ja sitä vastaan taistelleiden Eritrean sissien johtajat aloittivat rauhanneuvottelut Yhdysvaltain entisen presidentin Jimmy Carterin välityksellä.
9. syyskuuta – Mielenosoittajat vaativat demokraattisia uudistuksia Saksan demokraattinen tasavalta Leipzigissa.
9. syyskuuta − Suomen Kommunistinen Puolue keskuskomitea ja Suomen Kansan Demokraattinen Liitto:n liittoneuvosto päättivät alustavasti toimintojensa yhdistämisestä uuteen, vuonna 1990 perustettavaan Vasemmistoliittoon.
10. syyskuuta – Unkarin hallitus avasi maan länsirajan DDR:stä länteen lähteville ihmisille.
11. syyskuuta − Nepalin kuningas Birendra aloitti valtiovierailun Suomessa.
12. syyskuuta − Svean hovioikeus alkoi oikeudenkäynti Olof Palmen murhasta syytettyä Christer Petterssonia vastaan.
14. syyskuuta − Namibian vapautusjärjestön SWAPOn johtaja Sam Nujoma palasi kotimaahansa lähes 30 vuoden maanpaosta.
19. syyskuuta – Kansanedustajat Kimmo Sasi (Kok.), Heikki Rinne (SDP), Urpo Leppänen (Vade), Eero Paloheimo (Vihr.) ja Päivi Varpasuo (Kok.) pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa selvittämään Suomen Keskusta puheenjohtajan Paavo Väyrynen toiminnan lainmukaisuuden hänen ollessaan ulkoministerinä syksyllä 1981. Selvityspyynnön aiheutti tuoreessa Ahti Karjalainen muistelmateoksessa ''Presidentin ministeri'' ja jo hieman aiemmin ''Suomen Kuvalehti'' julkistettu tieto, jonka mukaan Väyrynen neuvotteli ministerineuvos Viktor Vladimirovin kanssa Neuvostoliiton tuesta Karjalaisen presidenttiehdokkuudelle Suomen presidentinvaali 1982.
21. syyskuuta − Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä, Markus Aaltonen (SDP), Esko Almgren (SKL), Jörn Donner (RKP) ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailun Botswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.
22. syyskuuta − SKDL:n kansanedustajat pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa tutkimaan kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka Suominen ja ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen toiminnan lainmukaisuuden heidän esitettyään valtion sitoumuksia Wärtsilä Meriteollisuus veloille.
25. syyskuuta – Neuvostoliitto ja Yhdysvallat sopivat tuhoavansa 98 % Kemialliset aseet.

Lokakuu


1. lokakuuta − Kiinan kansantasavalta vietti 40-vuotisjuhliaan.
3. lokakuuta − Panaman johtajaa Manuel Noriegaa vastaan tehtiin epäonnistunut vallankaappausyritys.
5. lokakuuta – Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Tiibetin hengelliselle johtajalle Dalai Lamalle. Kiina piti Dalai Lamaa "vaarallisena kansankiihottajana" ja uhkasi Norjaa taloudellisilla ja poliittisilla vastatoimilla.
5. lokakuuta − Teknillinen Korkeakoulu Kylmälaboratorion tutkijaryhmä ilmoitti saavuttaneensa uuden kylmyyden maailmanennätyksen päästyään kahden miljardisosan päähän absoluuttinen nollapiste.
11. lokakuuta – Svean hovioikeus vapautti Olof Palmen murhasta syytetyn Christer Petterssonin näytön puutteessa. Syyttäjä ei valittanut päätöksestä. Pettersson vaati kahden miljoonan kruunun korvauksia kymmenen kuukautta kestäneestä vapaudenriistosta; Ruotsin valtio maksoi hänelle 300 000 kruunua toukokuussa 1990.
14. lokakuuta – Suomen kommunistinen puolue (yhtenäisyys) -puolueen puheenjohtaja vaihtui. Eronneen Jouko Kajanojan tilalle valittiin Esko-Juhani Tennilä.
17. lokakuuta – 7,1 Richterin asteikko maanjäristys San Franciscossa ja Oaklandissa Kaliforniassa; 63 ihmistä sai surmansa.
18. lokakuuta – NASAn Galileo (luotain) laukaistiin kohti Jupiteria avaruussukkula Atlantis (avaruussukkula).
18. lokakuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin eläkkeelle. Uudeksi puoluejohtajaksi valittiin Egon Krenz.
18. lokakuuta − Egypti ja Libya solmivat uudelleen vuonna 1973 katkenneet diplomaattisuhteensa.
23. lokakuuta – Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomi suurimman konkurssin.
25. lokakuuta–27. lokakuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ja hänen puolisonsa Raisa Gorbatšova tekivät valtiovierailun Suomeen. Vierailun aikana Gorbatšov tunnusti Suomen virallisesti puolueettomaksi.
28. lokakuuta − Kansanedustaja Marja-Liisa Löyttyjärvi valittiin Demokraattinen vaihtoehto (Deva) puheenjohtajaksi tehtävästä eronneen Kristiina Halkolan tilalle.
31. lokakuuta − Turkki parlamentti valitsi maan uudeksi presidentiksi pääministeri Turgut Özalin. Hänen edeltäjänsä kenraali Kenan Evren oli tullut valtaan vallankaappauksella syyskuussa 1980.

Marraskuu


1. marraskuuta – Liikenneministeri Pekka Vennamo siirtyi Posti- ja telelaitos pääjohtajaksi ja erosi eduskunnasta. Uudeksi liikenneministeriksi tuli kansanedustaja Raimo Vistbacka ja Vennamon tilalle eduskuntaan nousi kihlakunnantuomari Gunnar Joutsensaari. Edellinen Posti- ja telelaitoksen pääjohtaja Pekka Tarjanne siirtyi Yhdistyneet Kansakunnat alaisen Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) pääsihteeriksi Geneveen.
7. marraskuuta – Meriteollisuuden raunioille perustettiin uusi telakkayhtiö Aker Yards. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Meriteollisuuden Helsingin telakan johtaja, diplomi-insinööri Martin Saarikangas.
9. marraskuuta – Kommunismi Saksan demokraattinen tasavalta avasi rajansa ja salli kansalaistensa matkustaa vapaasti länteen. Seuraavana päivänä saksalaiset alkavat repiä Berliinin muuria alas.
10. marraskuuta – Bulgarian kommunistisen puoleen johtaja Todor Živkov erosi. Häntä seurannut pääministeri Petre Mladenov muutti puolueen Bulgarian sosialistiseksi puolueeksi.
11. marraskuuta – Latvian korkein neuvosto julisti laittomaksi maan liittämisen Neuvostoliittoon vuonna 1940. Viron korkein neuvosto teki vastaavan päätöksen seuraavana päivänä.
15. marraskuuta − Kemira ilmoitti luopuvansa Soklin fosforikaivoshankkeesta, koska sen kustannukset olivat nousseet 25 prosenttia kahdessa vuodessa eikä kaivosta pidetty riittävän kannattavana. Hanke oli pantu vireille jo 1960-luvulla ja kaivos olisi sijoittunut Lappiin Savukoski kunnan koillisosaan.
16. marraskuuta − Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle.
17. marraskuuta – Samettivallankumous alkoi Tšekkoslovakiassa: poliisi tukahdutti rauhanomaisen opiskelijamielenosoituksen Prahassa.
20. marraskuuta – Prahan mielenosoittajien määrä nousi puoleen miljoonaan.
20. marraskuuta – Yhdistyneet kansakunnat lasten oikeudet sopimus hyväksyttiin tasan 30 vuotta samaa asiaa koskeneen julistuksen jälkeen.
22. marraskuuta – Beirutissa pommi surmasi presidentti Rene Moawadin.
24. marraskuuta – Tšekkoslovakian puoluejohtaja Miloš Jakeš erosi ehdittyään hoitaa virkaansa vain vajaat kaksi vuotta.
28. marraskuuta – Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.
28. marraskuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei Paavo Väyrynen ollut rikkonut ministerivastuulakia neuvotellessaan neuvostodiplomaatti Viktor Vladimirovin kanssa Ahti Karjalaisen presidenttiehdokkuuden tukemisesta syksyllä 1981. Valiokunnan enemmistön mielestä Väyrynen oli toiminut kuitenkin varomattomasti ja ulkoministerin roolille sopimattomalla tavalla. Eduskunta hylkäsi viiden kansanedustajan tekemän muistutuksen Väyrystä vastaan.
29. marraskuuta − Romanialainen olympiavoimistelija Nadia Comaneci loikkasi Sveitsin kautta Yhdysvaltoihin.
30. marraskuuta – Deutsche Bankin Alfred Herrhausen kuoli Punainen armeijakunta pommi-iskussa.
30. marraskuuta – Talvisota syttymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.

Joulukuu


1. joulukuuta – Saksan demokraattinen tasavalta parlamentti peruutti kommunistisen puoleen johtavan aseman ja pyysi Tšekkoslovakialta anteeksi DDR:n osallistumista vuoden 1968 miehitykseen. Kaksi päivää myöhemmin puolueen johtaja Egon Krenz, politbyroo ja keskuskomitea erosivat.
1. joulukuuta – Sotilaiden vallankaappausyritys Filippiinit kukistettiin yhdysvaltalaisjoukkojen avulla. Kaappausyrityksessä kuoli yli 50 ihmistä.
1.joulukuuta – Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaa Suomi.
2. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Marjo Matikainen vuoden parhaaksi urheilijaksi. Matikainen oli voittanut äänestyksen myös vuosina 1986 ja 1987.
3. joulukuuta – Kylmä sota: tavatessaan Maltalla George H. W. Bush ja Mihail Gorbatšov antoivat julistukset, jossa he totesivat että kylmä sota on mahdollisesti päättymässä.
4. joulukuuta – Varsovan liitto maat Neuvostoliiton johdolla tuomitsivat vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehityksen.
6. joulukuuta – Marc Lépine, feminismi, ampui 14 naista École Polytechnique de Montréal -yliopistossa.
7. joulukuuta – Liettua lakkautti kommunismi puolueen johtoaseman ensimmäisenä neuvostotasavaltana.
8. joulukuuta – Euroopan yhteisö asettui tukemaan Saksojen yhdistymistä, mutta korosti, että yhdistymisen tuli tapahtua Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi-prosessin mukaisesti.
10. joulukuuta – Tšekkoslovakian presidentti ja puoluejohtaja Gustáv Husák erosi.
14. joulukuuta – Chilessa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 16 vuoteen.
15. joulukuuta – Ruotsalainen autovalmistaja Saab-Scania myi puolet henkilöautotuotannostaan yhdysvaltalaiselle General Motors -konsernille. Kauppaan liittyi GM:n autojen kokoonpanon aloittaminen Uusikaupunki autotehtaalla.
16. joulukuuta – Liechtenstein jätti jäsenhakemuksen Yhdistyneet kansakunnat:lle.
17. joulukuuta – Brasiliassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 29 vuoteen. Fernando Collor de Mello voitti vaalit.
19. joulukuuta – Euroopan yhteisö ja EFTA päättivät aloittaa Euroopan talousaluetta (ETA) koskeneet neuvottelut.
20. joulukuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Panamaan syrjäyttääkseen Manuel Noriegan.
22. joulukuuta – Viikon väkivaltaisten mielenosoitusten jälkeen Ion Iliescusta tuli Romanian presidentti ja Nicolae Ceaușescun valta päättyi.
24. joulukuuta – Neuvostoliiton parlamentti tuomitsi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen ja siihen liittyneen salaisen lisäpöytäkirjan sekä neuvostojoukkojen marssin Afganistaniin vuonna 1979.
25. joulukuuta – Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen.
27. joulukuuta – Egypti ja Syyria solmivat uudelleen vuodesta 1979 poikki olleet diplomaattisuhteensa.
29. joulukuuta – Václav Havel valittiin vapailla vaaleilla Tšekkoslovakian presidentiksi.
29. joulukuuta – Romanian uusi johto ilmoitti maan siirtyneen monipuoluejärjestelmään. Maan nimeksi tuli ''Romanian tasavalta''. Turvallisuuspoliisi ''Securitate'' lakkautettiin.
30. joulukuuta − Puolan parlamentti ja senaatti kumosivat kommunistisen puolueen johtoaseman, hyväksyivät markkinatalouteen suuntautuvan uuden talousohjelman ja päättivät muuttaa maan nimeksi ''Puolan tasavalta''.

Tuntematon päivämäärä


Suomessa oli poikkeuksellisen lauha talvi. Tammikuu oli 1900-luvun kolmanneksi lämpimin, helmikuu ja maaliskuu vuosisadan lämpimimmät.
Helmikuu – Ensimmäinen GPS -järjestelmän 24 satelliitista laukaistiin kiertoradalle.
Helmikuu – United Airlinesin Boeing 747:n katto repesi matkalla Havaijilta Uusi-Seelanti ja yhdeksän ihmistä imeytyi ilmavirran mukana koneesta.
Kesäkuu – "Solidaarisuus (liike)" voitti ensimmäisen vapaat vaalit sodan jälkeen Puolassa.
Kesäkuu – Ufassa Neuvostoliitossa 645 ihmistä kuoli, kun toisiaan ohittaneet junat räjäyttivät kaasuputkesta vuotaneen maakaasun.
Lokakuu – Saksan demokraattinen tasavalta puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin syrjään.
Lokakuu – Uusi perustuslaki muutti Unkarin parlamentaariseksi demokratiaksi.
Marraskuu – Vapautusliike "SWAPO" voitti Namibian ensimmäiset vaalit.
Kajaani Oy fuusioitiin osaksi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:tä

Syntyneitä


27. helmikuuta – Martti Välimaa, suomalainen amerikkalainen jalkapalloilija
29. maaliskuuta – Amadeus Lundberg, suomalainen laulaja
10. huhtikuuta – Suvi Teräsniska, suomalainen laulaja
23. huhtikuuta – Nicole Vaidišová, tšekkiläinen tennispelaaja
2. toukokuuta – Olli-Markus Taivainen, suomalainen hiihtosuunnistaja
2. kesäkuuta – Freddy Adu, yhdysvaltalainen jalkapalloilija
23. heinäkuuta – Daniel Radcliffe, näyttelijä (''Harry Potter'')
15. elokuuta – Joe Jonas, yhdysvaltalainen laulaja ("Jonas Brothers")
21. elokuuta – Hayden Panettiere, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. syyskuuta – Tom Kaulitz, saksalainen kitaristi ("Tokio Hotel")
1. syyskuuta – Bill Kaulitz, saksalainen laulaja ("Tokio Hotel")
8. marraskuuta − Kalle Leinonen, suomalainen freestylehiihtäjä
8. marraskuuta − Sanni Leinonen, suomalainen alppihiihtäjä
30. joulukuuta – Ryan Sheckler, yhdysvaltalainen ammattirullalautailija

Kuolleita


4. tammikuuta – Liisa Tuomi, suomalainen näyttelijä
7. tammikuuta – Hirohito, Japanin keisari
16. tammikuuta – Assi Nortia, suomalainen elokuvanäyttelijä
23. tammikuuta – Salvador Dalí, espanjalainen taiteilija
24. tammikuuta – Ted Bundy, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (sähkötuolissa)
3. helmikuuta – John Cassavetes, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
22. helmikuuta – Sándor Márai, unkarilainen kirjailija
27. helmikuuta – Konrad Lorenz, vuoden 1973 Nobelin lääketieteen palkinto saanut itävaltalainen eläintieteilijä
12. maaliskuuta – Pauli Lehtosalo, suomalainen lakimies ja poliitikko
18. maaliskuuta – Pekka Nuotio, suomalainen oopperalaulaja
24. maaliskuuta – Upi Sorvali, suomalainen muusikko
24. maaliskuuta – Aaro Kurkela, suomalainen harmonikkataiteilija
6. huhtikuuta – Tapani Niku, Suomen hiihdon ensimmäinen olympiamitalisti
13. huhtikuuta – Mikko Hurtta, suomalainen kansanedustaja ja pormestari
15. huhtikuuta – Hu Yaobang, Kiinan puoluejohtaja
28. huhtikuuta – Esa Pakarinen, suomalainen näyttelijä ja muusikko
30. huhtikuuta – Sergio Leone, italialainen elokuvaohjaaja
21. toukokuuta – Tito Colliander, suomalainen kirjailija
23. toukokuuta – Ansa Ikonen, suomalainen näyttelijä
25. toukokuuta – Pekka Kuusi, suomalainen sosiaalipoliitikko
1. kesäkuuta – Paavo Aitio, suomalainen poliitikko ja maaherra
3. kesäkuuta – Ajatollah Khomeini, Iranin hengellinen johtaja
4. kesäkuuta – Dik Browne ("Dik Browne"), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä
26. kesäkuuta – Antti Peippo, suomalainen elokuvaohjaaja
2. heinäkuuta – Andrei Gromyko, Neuvostoliiton ulkoministeri
4. heinäkuuta – Camilla Mickwitz, suomalainen lastenkirjailija ja graafikko
6. heinäkuuta – János Kádár, Unkarin puoluejohtaja
9. heinäkuuta – Kalle Kaihari, suomalainen liikemies, kauppaneuvos
16. heinäkuuta – Herbert von Karajan, itävaltalainen kapellimestari
22. heinäkuuta – Martti Talvela, suomalainen oopperalaulaja
28. heinäkuuta – Asko Raivio, suomalainen laulaja ja lauluntekijä ("Kaseva")
4. elokuuta – Leo Riuttu, suomalainen näyttelijä
7. elokuuta – Into Linturi, suomalainen taidemaalari
9. elokuuta – Gunnar Mattsson, suomalainen kirjailija
12. elokuuta – William Shockley, vuoden 1956 Nobelin fysiikanpalkinto saanut yhdysvaltalainen fyysikko
28. elokuuta – Armas Puolimatka, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos
4. syyskuuta – Georges Simenon, belgialainen kirjailija
22. syyskuuta – Irving Berlin, yhdysvaltalainen säveltäjä
26. syyskuuta – Kaj Franck, suomalainen muotoilija
28. syyskuuta – Ferdinand Marcos, Filippiinit syrjäytetty johtaja
6. lokakuuta – Bette Davis, yhdysvaltalainen näyttelijä
6. lokakuuta – Lisa Johansson-Pape, suomalainen sisustusarkkitehti
7. lokakuuta – Ale Saarvala, suomalainen kultamitalivoimistelija
10. lokakuuta – William Markus, suomalainen elokuvaohjaaja
11. lokakuuta – M. King Hubbert, yhdysvaltalainen geofyysikko
16. lokakuuta – Veikko Puskala, suomalainen poliitikko ja toimitusjohtaja
4. marraskuuta – Väinö Vainio, suomalainen kirjailija, jääkärikenraalimajuri
5. marraskuuta – Vladimir Horowitz, venäläissyntyinen pianisti
10. marraskuuta – Heikki Waris, suomalainen sosiaalipoliitikko ja professori
12. marraskuuta – Harry Bergström, suomalainen viihdesäveltäjä ja pianisti
13. marraskuuta – Frans Josef II, Liechtensteinin ruhtinas
18. marraskuuta – Edvin Laine, suomalainen elokuvaohjaaja
18. marraskuuta – Arvi Arjatsalo, suomalainen kirjailija
22. marraskuuta – Ilmari Pimiä, suomalainen kirjailija
28. marraskuuta – Carlos Arias Navarro, Espanjan pääministeri
29. marraskuuta – Andreas Alariesto, suomalainen taidemaalari
6. joulukuuta – Marc Lépine, kanadalainen sarjamurhaaja
13. joulukuuta – Matti Ali-Melkkilä, suomalainen pankinjohtaja
14. joulukuuta – Andrei Saharov, vuoden 1975 Nobelin rauhanpalkinto saanut neuvostoliittolainen akateemikko
16. joulukuuta – Lee Van Cleef, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. joulukuuta – Silvana Mangano, italialainen näyttelijä
19. joulukuuta – Henry Theel, suomalainen iskelmälaulaja
21. joulukuuta – Bruno Laakko, amerikansuomalainen muusikko
22. joulukuuta – Samuel Beckett, vuoden 1969 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut irlantilainen kirjailija
25. joulukuuta – Nicolae Ceaușescu, Romanian entinen johtaja (teloitettiin)

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Norman Ramsey, Hans Dehmelt ja Wolfgang Paul
Nobelin kemianpalkinto: Sidney Altman ja Thomas Cech
Nobelin lääketieteen palkinto:J. Michael Bishop, Harold E. Varmus
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Camilo José Cela
Nobelin rauhanpalkinto: Tenzin Gyatso, 14. Dalai Lama

Muuta


Elokuvavuosi 1989

Viitteet


Luokka:1989
af:1989
am:1989 እ.ኤ.አ.
ab:1989
ar:ملحق:1989
an:1989
roa-rup:1989
frp:1989
ast:1989
gn:1989
av:1989
ay:1989
az:1989
id:1989
ms:1989
bn:১৯৮৯
zh-min-nan:1989 nî
map-bms:1989
jv:1989
su:1989
be:1989
be-x-old:1989
bh:१९८९
bcl:1989
bo:༡༩༨༩
bs:1989
br:1989
bg:1989
ca:1989
cv:1989
cs:1989
co:1989
cy:1989
da:1989
de:1989
et:1989
el:1989
en:1989
myv:1989 ие
es:1989
eo:1989
eu:1989
fa:۱۹۸۹ (میلادی)
hif:1989
fo:1989
fr:1989
fy:1989
fur:1989
ga:1989
gv:1989
gag:1989
gd:1989
gl:1989
gan:1989年
xal:1989 җил
ko:1989년
hy:1989
hi:१९८९
hr:1989.
io:1989
ilo:1989
bpy:মারি ১৯৮৯
ia:1989
os:1989-æм аз
is:1989
it:1989
he:1989
kn:೧೯೮೯
pam:1989
ka:1989
csb:1989
kk:1989 жыл
kw:1989
sw:1989
kv:1989 во
ht:1989 (almanak gregoryen)
ku:1989
la:1989
lv:1989. gads
lb:1989
lt:1989 m.
lij:1989
li:1989
ln:1989
jbo:1989moi
lmo:1989
hu:1989
mk:1989
ml:1989
krc:1989 джыл
mi:1989
mr:इ.स. १९८९
arz:1989
my:အောက်တိုဘာ ၁၉၈၉
nah:1989
nl:1989
nds-nl:1989
ne:सन् १९८९
new:ई सं १९८९
ja:1989年
nap:1989
frr:1989
no:1989
nn:1989
nrm:1989
nov:1989
oc:1989
mhr:1989
uz:1989
pa:੧੯੮੯
pi:१९८९
pnb:1989
pap:1989
nds:1989
pl:1989
pt:1989
ty:1989
ksh:Joohr 1989
ro:1989
qu:1989
ru:1989 год
rue:1989
sah:1989
se:1989
stq:1989
sq:1989
scn:1989
simple:1989
sk:1989
sl:1989
so:1989
ckb:١٩٨٩
sr:1989
sh:1989
sv:1989
tl:1989
ta:1989
tt:1989 ел
te:1989
tet:1989
th:พ.ศ. 2532
vi:1989
tg:1989
tpi:1989
tr:1989
tk:1989
udm:1989 ар
uk:1989
ur:1989ء
vec:1989
vo:1989
fiu-vro:1989
wa:1989
zh-classical:一九八九年
vls:1989
war:1989
yi:1989
yo:1989
zh-yue:1989年
diq:1989
zea:1989
bat-smg:1989
zh:1989年

31. joulukuuta

31. joulukuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden viimeinen eli 365. päivä (366. päivä Karkausvuosi). 31. joulukuuta on uudenvuodenaatto.
----

Nimipäivät


– suomalainen kalenteri: Sylvester, Silvo
– suomenruotsalainen kalenteri: Sylvester
– ortodoksinen kalenteri: Maila
– saamenkielinen kalenteri: Silvu
– vanhemmissa kalentereissa: ''Sylwester''

Tapahtumia


406 – Vandaalit, alaanit ja sveebit ylittivät Reinin: Gallian valtaus alkoi.
1600 – Englannin Itä-Intian kauppakomppania perustettiin.
1695 – Vilhelm III Oranialainen sääti lasi-ikkunaveron Englannissa, minkä takia monet kauppiaat muurasivat ikkunansa umpeen säästyäkseen verolta.
1775 – Yhdysvaltain vapaussota: Québecin taistelu päättyi brittien torjuntavoittoon.
1857 – Kuningatar Ison-Britannian Viktoria valitsi Kanadan pääkaupungiksi Ottawan.
1879 – Thomas Edison esitteli hehkulamppua ensimmäistä kertaa julkisesti Menlo Parkissa New Jerseyssä.
1904 – Uudenvuodenaattoa juhlittiin ensimmäistä kertaa Times Squarella (tuolloiselta nimeltään Longacre Square) New Yorkissa.
1917 – Neuvosto-Venäjän hallitus lupasi hyväksyä Suomi itsenäisyyden.
1923 – Big Benin kellotornin kellojen aikamerkki kuultiin ensimmäistä kertaa BBC:n radiolähetyksessä.
1944 – Toinen maailmansota: Unkari julisti sodan Saksalle.
1944 – Venäläismielisestä Lublinin kansalliskomiteasta muodostettiin Puolan väliaikainen hallitus.
1945 – Valtioneuvoston päätös setelinvaihto.
1946 – Toinen maailmansota: Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman julisti virallisesti vihollisuudet päättyneeksi.
1984 – Rock-yhtye Def Leppardin rumpali Rick Allen loukkaantui auto-onnettomuudessa, hänen vasen kätensä jouduttiin amputoimaan.
1990 – Venäläinen Garri Kasparov puolusti menestyksellisesti Shakki maailmanmestarin titteliään kukistamalla maanmiehensä Anatoli Karpovin.
1991 – Neuvostoliitto hajosi virallisesti.
1991 – El Salvadorin sisällissota: YK:n johdolla solmittiin alustava rauhansopimus taistelleiden osapuolten kesken. Sota päättyi helmikuussa 1992 alkaneeseen aselepoon, jota ei koskaan rikottu.
1995 – Viimeinen ''Lassi ja Leevi'' -sarjakuva julkaistiin.
1999 – Boris Jeltsin erosi Venäjän presidentti virasta. Vladimir Putinista tuli hänen seuraajansa.
1999 – Panaman kanava siirtyi täydellisesti Panaman hallintaan.
2002 − NMT-puhelinverkkojärjestelmä oli Suomessa käytössä viimeistä päivää.
2003 − Yleisradiossa lähetettiin Suomen Tietotoimiston viimeiset radiouutiset.
2004 – Taipei 101:n, tuolloin Luettelo maailman korkeimmista rakennuksista ja rakennelmista (101 kerrosta, 508 metriä) pilvenpiirtäjän avajaiset Taipeissa.
2009 – Sellon ampumavälikohtaus Sello (kauppakeskus), Espoossa.
2009 − Ignalinan ydinvoimala Liettuassa suljettiin.

Syntyneitä


1378 – Calixtus III, paavi (1455–1458) (k. 1458)
1491 – Jacques Cartier, ranskalainen tutkimusmatkailija (k. 1557)
1514 – Vesalius, alankomaalainen anatomi (k. 1564)
1738 – Charles Cornwallis, englantilainen kenraali (k. 1805)
1763 – Pierre-Charles Villeneuve, ranskalainen amiraali (k. 1806)
1869 – Henri Matisse, ranskalainen taidemaalari ja grafiikkataiteilija (k. 1954)
1878 – Elizabeth Arden, kanadalaissyntyinen liikenainen (k. 1966)
1880 – George Marshall, vuoden 1953 Nobelin rauhanpalkinto saanut Yhdysvaltain ulko- ja puolustusministeri (k. 1959)
1894 – Pola Negri, puolalainen näyttelijä (k. 1987)
1899 – Silvestre Revueltas, meksikolainen säveltäjä (k. 1940)
1901 – Karl-August Fagerholm, valtioneuvos, Suomen pääministeri ja eduskunnan puhemies (k. 1984)
1903 – Nathan Milstein, ukrainalaissyntyinen viulisti (k. 1992)
1908 – Simon Wiesenthal, keskitysleiriltä selvinnyt itävältalainen arkkitehti (natsisotarikollisten "metsästäjä") (k. 2005)
1914 – Yrjö Nikkanen, suomalainen keihäänheittäjä (k. 1985)
1928 – Veijo Meri, suomalainen kirjailija
1928 – Amarillo Slim, yhdysvaltalainen pokerinpelaaja
1931 – Bob Shaw, irlantilainen tieteiskirjailija (k. 1996)
1932 – Kari Kairamo, suomalainen vuorineuvos (Nokia (yritys) pääjohtaja) (k. 1988)
1933 – Edward Bunker, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2005)
1937 – Anthony Hopkins, walesilainen näyttelijä
1939 - Ulla Järvilehto, lääkäri ja poliitikko
1941 – Alex Ferguson, skotlantilainen jalkapallomanageri
1942 – Andy Summers, englantilaissyntyinen muusikko ("The Police")
1943 – John Denver, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1997)
1943 – Ben Kingsley, englantilainen näyttelijä
1948 – Donna Summer, yhdysvaltalainen laulaja
1959 – Val Kilmer, yhdysvaltalainen näyttelijä
1960 – John Allen Muhammad, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (sala-ampuja)
1960 – Steve Bruce, englantilainen jalkapalloilija
1961 – Rick Aguilera, yhdysvaltalainen baseballsyöttäjä
1961 – Nina Li Chi, kiinalainen näyttelijä
1962 – Timo Harakka, suomalainen toimittaja
1975 – Rami Alanko, suomalainen jääkiekkoilija
1979 – Bob Bryar, yhdysvaltalainen muusikko ("My Chemical Romance")
1981 – Jimi Pääkallo ("Jimi Pääkallo"), suomalainen laulaja ("Technicolour")
1984 – Toni Junnila, suomalainen jalkapalloilija
1984 – Paul Rodriguez Jr, yhdysvaltalainen rullalautailija
1991 – Camila Giorgi, italialainen tennispelaaja

Kuolleita


192 – Commodus, Rooman keisari (s. 161)
335 – Sylvester I, paavi
1194 – Leopold V, Itävalta herttua (s. 1157)
1384 – John Wycliffe, englantilainen Raamatun kääntäjä ja varhainen Uskonpuhdistus (s. n. 1320)
1872 – Aleksis Kivi, suomalainen kirjailija (s. 1834)
1877 – Gustave Courbet, ranskalainen taidemaalari (s. 1819)
1905 – Aleksandr Popov (fyysikko), venäläinen fyysikko (radion varhainen kehittäjä) (s. 1859)
1919 – Elin Danielson-Gambogi, suomalainen taiteilija (s. 1861)
1919 – Marie van Zandt, yhdysvaltalainen sopraano (s. 1858)
1971 – Vikram Sarabhai, intialainen fyysikko (Intian avaruusohjelman "isä") (s. 1919)
1980 – Marshall McLuhan, kanadalainen kulttuurifilosofi (mediatutkimuksen perustajia) (s. 1911)
1993 – Zviad Gamsakhurdia, georgialainen tiedemies ja kirjailija sekä Georgian tasavallan ensimmäinen presidentti (s. 1939)
1993 – Brandon Teena, yhdysvaltalainen transsukupuolinen henkilö, murhattiin (s. 1972)
1997 – Michael Kennedy, yhdysvaltalainen Kennedyn klaanin jäsen (s. 1958)
2005 – Hilda Häkkinen, Suomen vanhin asukas (s. 1894)
2007 – Markku Peltola, suomalainen näyttelijä (s. 1956)
2008 – Donald Westlake, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1933)
2010 - T. T. Oksala, suomalainen musiiikkituottaja ja kitaristi. (s. 1958)
----
Katso myös: kalenteri ~ 30. joulukuuta, 1. tammikuuta
Luokka:Joulukuu
Luokka:Päivät
af:31 Desember
ar:ملحق:31 ديسمبر
an:31 d'aviento
frp:31 dècembro
ast:31 d'avientu
gn:31 jasypakõi
az:31 dekabr
bjn:31 Disimbir
id:31 Desember
ms:31 Disember
bn:ডিসেম্বর ৩১
zh-min-nan:12 goe̍h 31 ji̍t
jv:31 Desember
su:31 Désémber
be:31 снежня
be-x-old:31 сьнежня
bcl:Desyembre 31
bs:31. decembar
br:31 Kerzu
bg:31 декември
ca:31 de desembre
ceb:Disyembre 31
cv:Раштав, 31
cs:31. prosinec
cbk-zam:31 de Diciembre
co:31 di decembre
cy:31 Rhagfyr
da:31. december
de:31. Dezember
dv:ޑިސެމްބަރު 31
et:31. detsember
el:31 Δεκεμβρίου
en:December 31
myv:Ацамковонь 31 чи
es:31 de diciembre
eo:31-a de decembro
ext:31 diziembri
eu:Abenduaren 31
fa:۳۱ دسامبر
hif:31 December
fo:31. desember
fr:31 décembre
fy:31 desimber
fur:31 di Dicembar
ga:31 Nollaig
gv:31 Mee ny Nollick
gd:31 an Dùbhlachd
gl:31 de decembro
gan:12月31號
gu:ડિસેમ્બર ૩૧
xal:Бар сарин 31
ko:12월 31일
hy:Դեկտեմբերի 31
hi:३१ दिसम्बर
hr:31. prosinca
io:31 di decembro
ilo:Disiembre 31
bpy:ডিসেম্বর ৩১
ia:31 de decembre
os:31 декабры
is:31. desember
it:31 dicembre
he:31 בדצמבר
kl:Decemberi 31
kn:ಡಿಸೆಂಬರ್ ೩೧
pam:Disiembri 31
ka:31 დეკემბერი
csb:31 gòdnika
kk:31 желтоқсан
sw:31 Desemba
kv:31 ӧшым
ht:31 desanm
ku:31'ê berfanbarê
la:31 Decembris
lv:31. decembris
lb:31. Dezember
lt:Gruodžio 31
li:31 december
jbo:pavrelma'i 31moi
lmo:31 12
hu:December 31.
mk:31 декември
ml:ഡിസംബർ 31
mr:डिसेंबर ३१
xmf:31 ქირსეთუთა
arz:31 ديسمبر
mn:12 сарын 31
nah:Tlamahtlācōnti 31
nl:31 december
nds-nl:31 december
ne:३१ डिसेम्बर
new:डिसेम्बर ३१
ja:12月31日
nap:31 'e dicembre
no:31. desember
nn:31. desember
nrm:31 Dézembre
nov:31 de desembre
oc:31 de decembre
mhr:31 Теле
uz:31-dekabr
pa:੩੧ ਦਸੰਬਰ
pag:December 31
km:ថ្ងៃទី៣១ខែធ្នូ
nds:31. Dezember
pl:31 grudnia
pt:31 de dezembro
ksh:31. Dezemmber
ro:31 decembrie
qu:31 ñiqin qhapaq raymi killapi
ru:31 декабря
rue:31. децембер
sah:Ахсынньы 31
se:Juovlamánu 31.
sco:31 December
sq:31 Dhjetor
scn:31 di dicèmmiru
simple:December 31
sk:31. december
sl:31. december
ckb:٣١ی کانوونی یەکەم
sr:31. децембар
sh:31. 12.
sv:31 december
tl:Disyembre 31
ta:டிசம்பர் 31
tt:31 декабрь
te:డిసెంబర్ 31
th:31 ธันวาคม
vi:31 tháng 12
tg:31 декабр
tr:31 Aralık
tk:31 dekabr
uk:31 грудня
ur:31 دسمبر
vec:31 de diçenbre
vo:Dekul 31
fiu-vro:31. joulukuu päiv
wa:31 di decimbe
vls:31 december
war:Disyembre 31
yi:31סטן דעצעמבער
yo:31 December
zh-yue:12月31號
diq:31 Kanun
zea:31 december
bat-smg:Groudė 31
zh:12月31日

10. lokakuuta

10. lokakuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden 283. päivä (284. päivä Karkausvuosi). Vuodesta on jäljellä 82 päivää.
10. lokakuuta Suomi vietetään Aleksis Kivi päivää, joka on samalla suomalaisen kirjallisuuden päivä ja Liputuspäivä.
Päivä on myös Eurooppa kuolemanrangaistuksen vastainen päivä.
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Aleksi, Aleksis (nimi)
suomenruotsalainen kalenteri: Aleksis (nimi)
ortodoksinen kalenteri: Oula, Eila
saamenkielinen kalenteri: Áles
vanhemmissa kalentereissa: ''Arwid'', ''Dionysius'', ''Erland'', ''Gereon'', ''Gideon'', ''Helmer'', ''Josefiina'', ''Josefina'', ''Kyllö''

Tapahtumia


680 – Karbalan taistelu sodittiin nykyisen Irakin alueella, mistä muodostui islamin Šiialaisuus haaran merkittävin tapahtuma.
732 – Toursin taistelu eli Poitiers'n taistelu. Kaarle Martelin frankkilaiset joukot voittivat emiiri Abd er Rahmanin islamilaisen armeijan ja pysäyttivät islamin etenemisen Euroopassa.
1471 – Brunkebergin taistelu.
1780 – Vuoden 1780 suuri hurrikaani surmasi 22 000 ihmistä Karibianmerellä.
1846 – Neptunus suurin kuu Triton (kuu) löydettiin.
1911 – Wuchangin kansannousu Kiinassa.
1964 – Kesäolympialaiset 1964 avattiin Tokiossa.
1970 – Fidži itsenäistyi.
1979 – Namco julkaisi Pac-Man-kolikkopelin Japanissa.
1994 – Andorra liittyi Euroopan neuvostoon.
2002 – Aapeli.com luotiin.
2007 – Uusi Suomi alkoi ilmestyä 16 vuoden tauon jälkeen, nyt pelkästään verkkolehtenä.
2008 – Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinto.

Syntyneitä


Tiedosto:Verdi.jpg
1684 – Antoine Watteau, ranskalainen taidemaalari (k. 1721)
1731 – Henry Cavendish, brittiläinen luonnontieteilijä (k. 1810)
1813 – Giuseppe Verdi, italialainen oopperasäveltäjä (''Aida'') (k. 1901)
1825 – Paul Kruger, buurisotien aikainen buurijohtaja ja Transvaalin presidentti 1880–1902 (k. 1904)
1830 – Isabella II, Espanjan kuningatar (k. 1904)
1834 – Aleksis Kivi (”Aleksis Kivi”), suomalainen kirjailija (''Seitsemän veljestä'') (k. 1872)
1861 – Fridtjof Nansen, vuoden 1922 Nobelin rauhanpalkinto saanut norjalainen naparetkeilijä, tutkimusmatkailija, diplomaatti ja tiedemies (Nansen-passi) (k. 1930)
1891 – Eero Nelimarkka, suomalainen taidemaalari ja professori (k. 1977)
1906 – R. K. Narayan, intialainen kirjailija (k. 2001)
1907 – Reino Artola, suomalainen kenraaliluutnantti (k. 1994)
1913 – Claude Simon, vuoden 1985 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut ranskalainen kirjailija (k. 2005)
1916 – Erik Tawaststjerna, suomalainen musiikkitieteen professori ja kirjailija (k. 1993)
1917 – Thelonious Monk, yhdysvaltalainen jazz-pianisti ja -säveltäjä (k. 1982)
1924 – James Clavell (”James Clavell”), australialaissyntyinen kirjailija (''Shōgun (romaani)'') (k. 1994)
1924 – Ed Wood (”Ed Wood”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1978)
1930 – Yves Chauvin, vuoden 2005 Nobelin kemianpalkinto saanut ranskalainen kemisti
1930 – Pentti Kaskipuro, suomalainen taidegraafikko (k. 2010)
1930 – Harold Pinter, vuoden 2005 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut brittiläinen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja (k. 2008)
1935 – Abu Jihad, palestiinalainen vallankumouksellinen (Fatahin perustaja) (k. 1988)
1936 – Gerhard Ertl, vuoden 2007 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti
1937 – Juha Jokinen (urheiluselostaja), suomalainen urheiluselostaja
1941 – Ken Saro-Wiwa, nigerialainen näytelmäkirjailija, tv-tuottaja ja ympäristöaktivisti (k. 1995)
1945 – Alan Cartwright, brittiläinen muusikko ("Procol Harum")
1947 – Esko-Juhani Tennilä, suomalainen kansanedustaja
1952 – Björn Wahlroos, suomalainen konsernijohtaja
1953 – Midge Ure (”Midge Ure”), brittiläinen muusikko, laulaja ja lauluntekijä ("Ultravox")
1954 – David Lee Roth, yhdysvaltalainen laulaja ("Van Halen")
1954 – Patric Zimmerman, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (''Metal Gear Solid'')
1957 – Rumiko Takahashi, japanilainen mangataiteilija
1960 – Antonio Banderas (”Antonio Banderas”), espanjalaissyntyinen näyttelijä (''Naisia hermoromahduksen partaalla'')
1963 – Vegard Ulvang, norjalainen kilpahiihtäjä (olympiavoittaja)
1964 – Quinton Flynn, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (''Metal Gear Solid 2: Sons of Liberty'')
1965 – Toshimitsu Deyama (”Toshi”), japanilainen laulaja ("X Japan")
1965 – Chris Penn (”Chris Penn”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Sean Pennin veli ja Leo Pennin poika) (k. 2006)
1979 – Emmi (laulaja) (”Emmi”), suomalainen laulaja

Kuolleita


Tiedosto:Orson_Welles 1937.jpg
19 – Germanicus, roomalainen sotapäällikkö (Caligulan isä ja Claudius veli) (s. 15 eaa.)
1488 – Andrea del Verrocchio, italialainen kuvanveistäjä, kultaseppä ja taidemaalari (s. 1435)
1659 – Abel Tasman, alankomaalainen löytöretkeilijä (s. 1603)
1825 – Dmitri Bortnjanski, ukrainalainen säveltäjä (s. 1751)
1872 – William H. Seward, yhdysvaltalainen poliitikko ja ulkoministeri (s. 1801)
1913 – Katsura Tarō, Japanin pääministeri (s. 1848)
1914 – Johan Jacob Ahrenberg, suomalainen arkkitehti, taiteilija ja kirjailija (s. 1847)
1914 – Kaarle I (Romania), Romanian kuningas (s. 1839)
1970 – Édouard Daladier, ranskalainen poliitikko (s. 1884)
1973 – Ludwig von Mises, itävaltalainen taloustieteilijä (s. 1881)
1985 – Yul Brynner (”Yul Brynner”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Kuningas ja minä (vuoden 1956 elokuva)'') (s. 1920)
1985 – Orson Welles, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (''Citizen Kane'') (s. 1915)
2000 – Sirimawo Bandaranaike, Sri Lankan pääministeri (s. 1916)
2003 – Eila Hiltunen, suomalainen kuvanveistäjä (''Sibelius-monumentti'') (s. 1922)
2004 – Christopher Reeve, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Teräsmies'') (s. 1952)
2005 – Milton Obote, Ugandan presidentti (s. 1925)
2010 – Dame Joan Sutherland, australialainen oopperalaulaja (s. 1926)

Juhlapäiviä


Suomi: Aleksis Kivi päivä.
Fidži: Kansallispäivä
Kiinan tasavalta: Kansallispäivä (雙十節, pinyin: Shuāng Shí Jié). Wuchangin kansannousun alkamisen kunniaksi (1911).
Korean demokraattinen kansantasavalta: Korean työväenpuolueen perustamispäivä
----

Lähteet


Katso myös: kalenteri ~ 9. lokakuuta, 11. lokakuuta
Luokka:Lokakuu
Luokka:Päivät
Luokka:Suomen liputuspäivät
af:10 Oktober
ar:ملحق:10 أكتوبر
an:10 d'octubre
frp:10 octobro
ast:10 d'ochobre
az:10 oktyabr
id:10 Oktober
ms:10 Oktober
bn:অক্টোবর ১০
zh-min-nan:10 goe̍h 10 ji̍t
jv:10 Oktober
su:10 Oktober
be:10 кастрычніка
be-x-old:10 кастрычніка
bcl:Oktobre 10
bs:10. oktobar
br:10 Here
bg:10 октомври
ca:10 d'octubre
ceb:Oktubre 10
cv:Юпа, 10
cs:10. říjen
co:10 uttrovi
cy:10 Hydref
da:10. oktober
de:10. Oktober
dv:އޮކްޓޫބަރު 10
et:10. oktoober
el:10 Οκτωβρίου
en:October 10
myv:Ожоковонь 10 чи
es:10 de octubre
eo:10-a de oktobro
ext:10 outubri
eu:Urriaren 10
fa:۱۰ اکتبر
hif:10 October
fo:10. oktober
fr:10 octobre
fy:10 oktober
fur:10 di Otubar
ga:10 Deireadh Fómhair
gv:10 Jerrey Fouyir
gd:10 an Dàmhair
gl:10 de outubro
gan:10月10號
gu:ઓક્ટોબર ૧૦
xal:Хулһн сарин 10
ko:10월 10일
hy:Հոկտեմբերի 10
hi:१० अक्टूबर
hr:10. listopada
io:10 di oktobro
ilo:Oktubre 10
bpy:অক্টোবর ১০
ia:10 de octobre
is:10. október
it:10 ottobre
he:10 באוקטובר
kl:Oktoberi 10
kn:ಅಕ್ಟೋಬರ್ ೧೦
pam:Octubri 10
ka:10 ოქტომბერი
csb:10 rujana
kk:10 қазан
sw:10 Oktoba
kv:10 йирым
ht:10 oktòb
ku:10'ê kewçêrê
la:10 Octobris
lv:10. oktobris
lb:10. Oktober
lt:Spalio 10
li:10 oktober
lmo:10 10
hu:Október 10.
mk:10 октомври
mg:10 Oktobra
ml:ഒക്ടോബർ 10
mr:ऑक्टोबर १०
xmf:10 გჷმათუთა
arz:10 اكتوبر
mn:10 сарын 10
nah:Tlamahtlācti 10
nl:10 oktober
nds-nl:10 oktober
ne:१० अक्टोबर
new:अक्टोबर १०
ja:10月10日
nap:10 'e ottovre
no:10. oktober
nn:10. oktober
nrm:10 Octobre
nov:10 de oktobre
oc:10 d'octobre
mhr:10 Шыжа
uz:10-oktabr
pa:੧੦ ਅਕਤੂਬਰ
pag:October 10
nds:10. Oktober
pl:10 października
pnt:10 Τρυγομηνά
pt:10 de outubro
ksh:10. Oktoober
ro:10 octombrie
qu:10 ñiqin kantaray killapi
ru:10 октября
rue:10. октобер
sah:Алтынньы 10
se:Golggotmánu 10.
sco:10 October
stq:10. Oktober
sq:10 tetor
scn:10 di uttùviru
simple:October 10
ss:10 íMphala
sk:10. október
sl:10. oktober
ckb:١٠ی تشرینی یەکەم
sr:10. октобар
sh:10. 10.
sv:10 oktober
tl:Oktubre 10
ta:அக்டோபர் 10
tt:10 октябрь
te:అక్టోబర్ 10
th:10 ตุลาคม
vi:10 tháng 10
tr:10 Ekim
tk:10 oktýabr
uk:10 жовтня
ur:10 اکتوبر
vec:10 de otobre
vo:Tobul 10
fiu-vro:10. rehekuu päiv
wa:10 d' octôbe
zh-classical:公曆十月十日
vls:10 oktober
war:Oktubre 10
yi:10טן אקטאבער
yo:10 October
zh-yue:10月10號
diq:10 Tışrino Verên
bat-smg:Spalė 10
zh:10月10日

1939

Tapahtumia


tammi–maaliskuu


1. tammikuuta – Nobel-palkittu fyysikko Enrico Fermi siirtyi perheineen Italiasta maanpakoon Yhdysvaltoihin.
1. tammikuuta − Vähäheikkilän taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin ja siirrettiin Kaarinan kunnasta Turku kaupunkiin.
7. tammikuuta – Suomi ja Ruotsi sopivat alustavasti Ahvenanmaan linnoittamisesta.
13. tammikuuta – Kuopion hiippakunta perustettiin. Ensimmäiseksi piispaksi nimitettiin Eino Sormunen.
17. tammikuuta − Saksassa tiukennettiin rotulakeja. Juutalaiset hammaslääkäreiltä, eläinlääkäreiltä ja apteekkareilta evättiin oikeus ammattinsa harjoittamiseen. Juutalaisia ei myöskään enää kelpuutettu suorittamaan mitään ammattitutkintoja.
20. tammikuuta – Suomen Akatemia perustettiin.
24. tammikuuta – Maanjäristys surmasi 30 000 ihmistä Chilessä.
26. tammikuuta – Espanjan sisällissota: Francisco Francon joukot valtasivat Barcelonan.
2. helmikuuta – Unkari liittyi Antikomintern-sopimus. Neuvostoliitto katkaisi välittömästi diplomaattisuhteet Unkariin huolimatta Unkarin vakuutuksesta, ettei sen toimenpide suuntautunut Neuvostoliittoa, vaan Kominternia vastaan.
10. helmikuuta – Falange valtasivat Katalonian.
27. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska tunnustivat Francon hallituksen.
27. helmikuuta – Suomen Kulttuurirahasto perustettiin.
2. maaliskuuta – Pius XII tuli paavi.
4. maaliskuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystön lähetystösihteeri Boris Jartsev tapasi ulkoministeri Eljas Erkko. Neuvottelu jäi tuloksettomaksi.
6. maaliskuuta – Saksa alkoi miehittää Tšekkoslovakiaa.
13. maaliskuuta – Slovakia julistautui itsenäiseksi Saksan painostamana.
13. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen välisiin neuvotteluihin osallistunut NL:n Italian-lähettiläs, aikaisemmin myös Suomen-lähettiläänä toiminut Boris Stein ehdotti Suomenlahden saarien vuokraamista Neuvostoliitolle.
15. maaliskuuta – Natsi-Saksan joukot miehittivät loput Tšekkoslovakiasta. Maasta muodostettiin Böömin ja Määrin protektoraatti.
22. maaliskuuta – Liettua luovutti Memelin mandaattihallintoalue Saksalle.
25. maaliskuuta – Saksa vaati ”Puolan käytävää” Puolalta.
28. maaliskuuta – Francon joukot valloittivat Madridin. Espanjan sisällissota päättyi.

huhti–kesäkuu


4. huhtikuuta – Faisal II kruunattiin Irakin kuninkaaksi.
7. huhtikuuta – Albanian taistelu: Italia hyökkäsi Albaniaan, kuningas Zogu I pakeni maasta.
10. huhtikuuta – NKVD entinen päällikkö Nikolai Ježov pidätettiin, asetettiin syytteeseen vakoilusta ja osallistumisesta salaliittoon Stalinin murhaamiseksi sekä tuomittiin Kuolemanrangaistus.
11. huhtikuuta – Unkari erosi Kansainliitto.
20. huhtikuuta − Saksan johtaja Adolf Hitler täytti 50 vuotta. Päivä julistettiin Saksassa kansalliseksi juhlapäiväksi.
21. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi vuosilomalain.
27. huhtikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta julisti yleisen asevelvollisuuden.
28. huhtikuuta – Saksa irtisanoi Puolan kanssa vuonna 1934 solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen ja Ison-Britannian kanssa vuonna 1935 solmimansa laivastosopimuksen. Samalla se tarjosi hyökkäämättömyyssopimusta usealle muulle Euroopan valtiolle, muun muassa Suomelle.
3. toukokuuta – Josif Stalin syrjäytti Maksim Litvinovin Neuvostoliitto ulkoministerin paikalta ja nimitti hänen tilalleen Vjatšeslav Molotovin. Vaihdos merkitsi Neuvostoliiton ulkopolitiikan jyrkentymistä.
7. toukokuuta – Espanja erosi Kansainliitosta.
8. toukokuuta – Suomalainen 13-vuotias Heimo Haitto voitti Englannissa järjestetyn viulukilpailun. Hän oli kilpailun nuorin osanottaja.
10. toukokuuta – Suomi ja Ruotsi pyysivät Kansainliittoa ottamaan käsiteltäväkseen Ahvenanmaan linnoittamisen.
16. toukokuuta – Suomi torjui Saksan ehdottaman hyökkäämättömyyssopimuksen.
18. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi asetuksen nestemäisten polttoaineiden varastoimisvelvollisuudesta.
19. toukokuuta − Neuvostoliiton uusi ulkoministeri Vjatšeslav Molotov vaati Suomen Moskovan-suurlähettiläältä Aarno Yrjö-Koskinen tietoja suunnitelmista Ahvenanmaan linnoittamiseksi.
20. toukokuuta – Pan Am käynnisti säännöllisen lentopostiliikenteen Pohjois-Amerikasta Eurooppaan.
22. toukokuuta – Kansallissosialistinen Saksa ja Italia solmivat ”terässopimuksen”.
31. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, ettei se hyväksynyt Ahvenanmaan linnoittamista.
4. kesäkuuta – Hampurista lähtenyt, 963 juutalaispakolaista kuljettanut höyrylaiva ''SS St. Louis'' käännytettiin Floridasta sen jouduttua jo käännytetyksi Kuubasta. Se joutui palaamaan Eurooppaan, ja yli 600 sen matkustajista kuoli keskitysleireillä.
4. kesäkuuta – Karjalan kannaksella alkoivat linnoitustyöt vapaaehtoisvoimin.
4. kesäkuuta – Suomen Teiniliitto perustettiin.
16. kesäkuuta – Suomessa annettiin lait puolustusvalmiuden tehostamisesta sodanvaaran uhatessa ja yleisestä työvelvollisuudesta mahdollisen sodan aikana.
16. kesäkuuta – Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim ilmoitti eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan paikalta, koska hallitus ei ollut suostunut myöntämään puolustusvoimille hänen vaatimiaan lisämäärärahoja. Presidentti Kyösti Kallio taivutti Mannerheimin perumaan eroilmoituksensa.
17. kesäkuuta – Murhasta tuomittu Eugen Weidmann teloitettiin giljotiinilla viimeisessä julkisessa teloituksessa Ranskassa.

heinä–elokuu


1. heinäkuuta – Suomessa järjestettyjen Eduskuntavaalit 1939 ensimmäinen päivä. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue saavuttivat Suomen itsenäisyyden ajan suurimman paikkamääränsä, 85. Myös maalaisliitto ja kokoomus lisäsivät paikkalukujaan, suurimman tappion kärsi Isänmaallinen kansanliike.
6. heinäkuuta – Viimeiset juutalaisten yritykset suljettiin Saksassa.
13. heinäkuuta – Presidentti Kyösti Kallion terveydentilasta annettiin tiedote, jonka mukaan hän ei ollut vielä täysin toipunut tammikuussa saamastaan sydäninfarktista.
23. heinäkuuta – Neuvostoliitto ehdotti sotilaallisia neuvotteluja Ranskalle ja Isolle-Britannialle. Ranskalaiset ja brittiläiset neuvottelijat saapuivat Moskovaan 11. elokuuta.
30. heinäkuuta – Näyttelijä Sirkka Sari sai surmansa pudottuaan Aulanko hotellin savupiippuun Hämeenlinnassa.
2. elokuuta] – Albert Einstein kirjoitti kirjeen presidentti Rooseveltille, jossa hän kertoi olevan mahdollista kehittää uraania käyttävä ydinase. Kirje toimi alkusysäyksenä Manhattan-projektille.
7. elokuuta – Karjalankannas alkoivat viikon kestäneet suuret sotaharjoitukset.
12. elokuuta – Pääministeri A. K. Cajander kiitti Viipurissa pitämässään puheessa puolustusvoimia siitä, ettei määrärahoja ollut tuhlattu nopeasti vanhenevaan kalustoon. Valtiovarainministeri Väinö Tanner ilmaisi tyytyväisyytensä Cajanderin lausuntoon, joka myöhemmin sai osakseen kovaa arvostelua.
21. elokuuta – Saksalainen taistelulaiva ''Admiral Graf Spee'' lähti Wilhelmshavenista Atlantti.
21. elokuuta – Neuvostoliitto päätti siirtää neuvottelut Ranskan ja Britannian kanssa myöhempään ajankohtaan.
23. elokuuta – Molotov–Ribbentrop-sopimus: Hitler ja Josif Stalin jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin. Suomi, Viro, Latvia, Bessarabia ja itäinen Puola annettiin Neuvostoliitolle.
25. elokuuta – Iso-Britannia ja Puola solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
29. elokuuta – Saksa miehitti Slovakian.
30. elokuuta – Puola aloitti mobilisaation.

syyskuu


1. syyskuuta – Saksa hyökkäsi Puolaan kello 04:40. Toinen maailmansota alkoi. Suomi julistautui puolueettomaksi.
3. syyskuuta – Ranska, Australia ja Yhdistynyt kuningaskunta julistivat sodan Saksalle.
4. syyskuuta – Nestemäiset polttoaineet säännösteltiin Suomessa, ”korttikausi” alkoi.
5. syyskuuta – Yhdysvallat ilmoitti puolueettomuudestaan sodassa.
6. syyskuuta – Etelä-Afrikka julisti sodan Saksalle.
10. syyskuuta – Kanada julisti sodan Saksalle.
16. syyskuuta − Eduskunta hyväksyi asetuksen, jolla kiellettiin − puolustusvoimien hankintoja lukuun ottamatta − kaiken tavaran maahantuonti ilman valtiovarainministeriön alaisuuteen perustetun valtion lisenssitoimikunnan lupaa.
17. syyskuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan vallaten maan itäosan. Puolan hallitus pakeni Lontooseen.
17. syyskuuta – Saksalainen sukellusvene ''U-29'' upotti brittien lentotukialus ''HMS Courageousin'' Irlannin rannikolla.
20. syyskuuta – Kansanhuoltoministeriö aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi kansanhuoltoministeriksi nimitettiin Rainer von Fieandt.
22. syyskuuta – Viron ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
27. syyskuuta – Varsova antautui, viimeiset puolalaiset yksiköt antautuivat kahdeksan päivää myöhemmin.
28. syyskuuta – Molotov–Ribbentrop-sopimus lisäsopimuksella Liettua Klaipėda lukuun ottamatta siirtyi Neuvostoliiton etupiiriin. Saksan ja Neuvostoliiton miehittämien Puolan alueiden väliseksi rajaksi tuli pääosin jo vuonna 1919 Puolan itärajaksi ehdotettu Curzonin linja.
29. syyskuuta – Neuvostoliitto ja Viro solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.

lokakuu


1. lokakuuta – Latvian ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
3. lokakuuta – Liettuan ulkoministeri kutsuttiin Moskovaan.
5. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Latvia solmivat keskinäisen avunantosopimuksen. Suomalainen valtuuskunta kutsuttiin Moskovaan neuvottelemaan ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä”.
7. lokakuuta – Presidentti Kyösti Kallio vahvisti Tasavallan suojelulaki, joka antoi hallitukselle erittäin laajat valtuudet.
8. lokakuuta – Saksa ilmoitti liittäneensä Länsi-Puolan itseensä.
9. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi osittaisen liikekannallepanon toteutettavaksi ylimääräisinä harjoituksina (YH).
9. lokakuuta – Saksa torjui Suomen pyynnön tuen saamiseksi Neuvostoliiton painostusta vastaan ja ilmoitti, ettei se aikonut puuttua Suomen ja Neuvostoliiton välisiin neuvotteluihin millään tavoin.
9. lokakuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi, varatuomari Johan Nykopp ja eversti Aladár Paasonen matkustivat Moskovaan ensimmäisiin neuvotteluihin. Lähtijöitä saattoi Helsingin rautatieasemalla sankka virsiä ja isänmaallisia lauluja laulanut väkijoukko.
10. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Liettua solmivat keskinäisen avunantosopimuksen.
10. lokakuuta – Väinö Aaltonen veistämä Aleksis Kiven muistopatsas paljastettiin Helsinki Rautatientorilla.
10. lokakuuta – Helsingissä järjestettiin ensimmäinen pimennys- ja ilmahälytysharjoitus.
11. lokakuuta – Neuvostoliitto esitti Kremlissä Suomelle kovia vaatimuksia.
11. lokakuuta – Suomessa aloitettiin vapaaehtoinen asutuskeskusten evakuointi. Helsingistä siirtyi maaseudulle noin 100 000 ihmistä.
11. lokakuuta – ''Valtion tiedoituslaitos'' perustettiin huolehtimaan tiedotus- ja sensuuritoiminnasta mahdollisen sodan aikana.
13. lokakuuta – Suomessa julistettiin 16–60-vuotiaita koskenut yleinen työvelvollisuus.
14. lokakuuta – Suomen valtuuskunta esitti vastaehdotuksensa, jonka Moskova hylkäsi.
14. lokakuuta – Suomen hallitus määräsi täydellisen liikekannallepanon.
14. lokakuuta – Saksalainen sukellusvene ''U-47'' kapteeninaan Günther Prien tunkeutui brittien tukikohtaan Scapa Flow ja torpedoi taistelulaiva ''HMS Royal Oak (08)''.
17. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi lain maassa olevien Hevonen ja ajoneuvojen ottamisesta puolustusvoimien käyttöön.
21. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja valtiovarainministeri Väinö Tanner lähtivät toiselle neuvottelumatkalle Moskovaan. He palasivat Helsinkiin 26. lokakuuta.
28. lokakuuta – Kahvi säännösteltiin Suomessa.
31. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja Väinö Tanner lähtivät kolmannelle neuvottelumatkalle Moskovaan.

marraskuu


6. marraskuuta – ”Sonderaktion Krakau”: Krakovan yliopiston henkilökunta lähetettiin Sachsenhausenin keskitysleirille.
8. marraskuuta – Adolf Hitler selvisi täpärästi murhayrityksestä Münchenissä Oluttupavallankaappaus 16. vuosipäivänä.
9. marraskuuta – ”Venlon tapaus”: Gestapo kaappasi kaksi brittiagenttia Venlossa Alankomaat.
10. marraskuuta – Ruotsin akatemia ilmoitti myöntäneensä Nobelin kirjallisuuspalkinto F. E. Sillanpäälle.
12. marraskuuta – Neuvostoliittolaiset sanomalehdet aloittivat voimakkaan Suomea vastaan suunnatun arvostelukampanjan.
13. marraskuuta – Moskovan neuvottelut katkesivat ja Stalin antoi määräyksen Suomea vastaan välittömästi tehtävän hyökkäyksen suunnittelusta.
13. marraskuuta – Pohjoismaiden ulkoministerit kokoontuivat hätäkokoukseen Tukholmaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kiristymisen vuoksi.
15. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi väestönsuojelulain.
16. marraskuuta – Tukholmassa oleskellut Suomen kommunistinen puolue pääsihteeri Arvo Tuominen sai Neuvostoliiton kommunistinen puolue politbyroolta kutsun saapua Moskovaan ja ryhtyä ”Suomen kansanvaltaisen hallituksen” pääministeriksi. Tuominen lähetti Moskovaan 23. marraskuuta viestin, jossa hän ilmoitti kieltäytyvänsä tehtävästä.
26. marraskuuta – Mainilan laukaukset.
26. marraskuuta – Neuvostoliiton puoluelehti ''Pravda'' hyökkäsi voimakkaasti Suomen hallitusta, erityisesti pääministeri A. K. Cajanderia ja ulkoministeri Eljas Erkkoa vastaan.
28. marraskuuta – Neuvostoliitto sanoi irti Suomen kanssa vuonna 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen.
29. marraskuuta – Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen.
30. marraskuuta – Talvisota alkoi: Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisodan pommitukset Helsingissä. Mannerheim ryhtyi sotavoimien ylipäälliköksi.
30. marraskuuta – Yli tuhat ihmistä jäi mottiin ja venäläisten vangeiksi Hyrsylässä, Kalastajasaarento ja eräissä muissa rajaseudun kunnissa.

joulukuu


1. joulukuuta – ”Terijoen hallitus” pääministerinään Otto Wille Kuusinen julistautui ”Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan” johtoon ja solmi neuvostojohdon kanssa yhteistyö- ja avunantosopimuksen.
1. joulukuuta – Cajanderin III hallitus erosi. Suomen Pankki pääjohtaja Risto Ryti muodosti uuden Rytin I hallitus. Cajanderin hallitus oli noussut Suomen siihen saakka toiseksi pitkäikäisimmäksi istuttuaan 994 vuorokautta.
1. joulukuuta – Eduskunta siirtyi evakkoon Kauhajoki.
1. joulukuuta – Väestönsuojeluviranomaiset määräsivät pimennyksen voimaan koko Suomeen. Määräysten mukaan ulkovalot oli pidettävä sammutettuina ja ikkunat peitettyinä pimeän aikana. Myös tarpeeton liikkuminen ulkona pimeän aikana kiellettiin.
2. joulukuuta – Vastauksena Terijoen hallituksen muodostamiselle SDP ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto antoivat julkilausuman, jossa vakuutettiin Suomen työväenluokan tukevan täydellisesti Rytin hallitusta ja sen politiikkaa sekä taistelevan asein Suomen itsemääräämisoikeuden, demokratian ja rauhan puolesta väkivaltaa vastaan.
2. joulukuuta – Reserviupseerikoulu siirtyi Haminasta Niinisaloon.
3. joulukuuta – Suomi pyysi tuloksetta Kansainliittoa tekemään intervention.
3. joulukuuta – Väestönsuojeluviranomaiset ja seurakunnat kielsivät Jumalanpalvelus ja muut julkiset kokoontumiset.
8. joulukuuta – Neuvostojoukot valtasivat Suomussalmi kirkonkylän.
11. joulukuuta – Neuvostojoukot saavuttivat suomalaisten pääpuolustusaseman Karjalan kannaksella.
12. joulukuuta – Kenraali Paavo Talvelan johtamat suomalaisjoukot löivät venäläisen 139. divisioonan Tolvajärvi.
13. joulukuuta – Taistelu La Plata -joen suulla saksalaisen ''Admiral Graf Speen'' ja brittiläisten risteilijöiden ''Exeterin'', ''Ajaxin'' ja uusiseelantilaisen ''Achillesin'' välillä. ''Admiral Graf Spee'' vetäytyi korjauksia varten Montevideoon.
13. joulukuuta – Ruotsin ulkoministeri Rickard Sandler erosi ja hänen tilalleen nimitettiin kaupallinen virkamies Christian Günther. Taustalla olivat erimielisyydet suhtautumisessa Suomeen.
14. joulukuuta – Kansainliiton neuvoston 107. kokous päätettiin erottaa Neuvostoliitto Kansainliitosta.
14. joulukuuta – Adolf Hitler määräsi suuramiraali Erich Raederin aloittamaan Norjan miehityksen valmistelun. Hitler oli hieman aiemmin tavannut Berliinissä vierailleen norjalaisen Nasjonal Samling -puolueen johtajan Vidkun Quislingin.
15. joulukuuta – Ulkoministeri Väinö Tanner vetosi Neuvostoliittoon neuvottelujen aloittamiseksi uudelleen. NL:n ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Neuvostoliiton suostuvan keskustelemaan vain Terijoen hallituksen kanssa.
21. joulukuuta – Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin täytti 60 vuotta.
22. joulukuuta − Suomalaiset saivat vallatuksi takaisin Suomussalmen kirkonkylän.
23. joulukuuta – Suomen II armeijakunta (talvisota) aloitti epäonnistuneen ja suuria tappioita vaatineen vastahyökkäyksen, joka sai myöhemmin nimen ”hölmön tölväys”.
27. joulukuuta – Maanjäristys Turkki Anatolia, 100 000 kuollutta.
29. joulukuuta – Kenraali Hjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona löi venäläisen 163. divisioonan Suomussalmella. Sotasaaliiksi saatiin muun muassa 37 tykkiä ja 15 panssarivaunua sekä suuri määrä ajoneuvoja.
31. joulukuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat pommitti Jyväskylää ja Vaasaa. Talvisodan pommitukset Jyväskylässä sai surmansa 21 ja Vaasassa neljä ihmistä.
31. joulukuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen lehden ''Ajan Suunta'' ilmestyminen keskeytyi.

tuntematon päivämäärä


Agatha Christien ''Eikä yksikään pelastunut'' julkaistiin.

Syntyneitä


5. tammikuuta – Kari Juva, suomalainen kuvanveistäjä
31. tammikuuta – Eino Grön, suomalainen iskelmälaulaja
2. helmikuuta – Sirkka Turkka, suomalainen runoilija
3. helmikuuta – Pentti Nikula, suomalainen seiväshyppääjä
18. helmikuuta – Eila Pienimäki, suomalainen iskelmälaulaja
23. helmikuuta – Raimo O. Kojo, suomalainen kirjailija ja toimittaja
26. helmikuuta – Josephine Tewson, englantilainen näyttelijätär (''Pokka pitää'')
18. maaliskuuta – Marja-Leena Mikkola, suomalainen kirjailija
2. huhtikuuta – Marvin Gaye, yhdysvaltalainen soul-laulaja (''What's Going On (albumi)'') (k. 1984)
7. huhtikuuta – Francis Ford Coppola, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (''Kummisetä'')
8. huhtikuuta – Ilkka Suominen, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja
20. huhtikuuta – Gro Harlem Brundtland, Norjan pääministeri
21. huhtikuuta – Pirjo Bergström, suomalainen muusikko (k. 2011)
2. toukokuuta – Pekka Parikka, suomalainen elokuvaohjaaja (''Talvisota (elokuva)'')
2. toukokuuta – Leonid Kanevskyi, ukrainalais-venäläinen näyttelijä
10. toukokuuta – Hannu Taanila, suomalainen toimittaja
21. toukokuuta – Heinz Holliger, saksalainen säveltäjä
22. toukokuuta – Paul Winfield, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2004)
25. toukokuuta – Ian McKellen, englantilainen näyttelijä (''Taru sormusten herrasta (elokuvatrilogia)'')
29. toukokuuta – Al Unser, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija
6. kesäkuuta – Louis Andriessen, alankomaalainen säveltäjä
6. kesäkuuta – Uolevi Nojonen, suomalainen kirjailija
7. kesäkuuta – Eri Klas, virolainen kapellimestari
11. kesäkuuta – Sir Jackie Stewart (”Jackie Stewart”), skotlantilainen Formula 1 -kuljettaja (kolminkertainen maailmanmestari)
12. kesäkuuta – Johnny Forsell, suomalainen laulaja (k. 1988)
15. kesäkuuta – Brian Jacques, englantilainen kirjailija
16. kesäkuuta – Ritva Oksanen, suomalainen näyttelijä ja laulaja
17. kesäkuuta – Krzysztof Zanussi, puolalainen elokuvaohjaaja
21. kesäkuuta – Kalle Holmberg (”Kalle Holmberg”), suomalainen teatteriohjaaja
22. kesäkuuta – Heikki Sarmanto, suomalainen säveltäjä ja pianisti
4. heinäkuuta – Paavo Liski, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (''Tuntematon sotilas (vuoden 1985 elokuva)'')
15. heinäkuuta – Aníbal Cavaco Silva, Portugalin presidentti
18. heinäkuuta – Ossi Ahlapuro, suomalainen laulaja ja näyttelijä
31. heinäkuuta – Eeva Tikka, suomalainen kirjailija
19. elokuuta – Eino Valtanen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1985)
29. elokuuta – Walton Grönroos, suomalainen oopperalaulaja ja oopperanjohtaja
30. elokuuta – John Peel (”John Peel”), brittiläinen musiikkitoimittaja
3. syyskuuta – Rakel Liehu, suomalainen kirjailija (''Bul bul'')
5. syyskuuta – George Lazenby, australialainen näyttelijä (''Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa'')
5. syyskuuta – Clay Regazzoni, sveitsiläinen Formula 1 -kuljettaja
10. syyskuuta – Risto Palm, suomalainen näyttelijä (''Noin 7 veljestä'''')
16. syyskuuta – Jarmo Sermilä, suomalainen säveltäjä
18. syyskuuta – Leena Laulajainen, suomalainen kirjailija
12. lokakuuta – Sirpa Asko-Seljavaara, suomalainen lääkäri ja poliitikko
16. lokakuuta – Kaj Chydenius, suomalainen säveltäjä (''Lapualaisooppera'')
27. lokakuuta – John Cleese, brittiläinen näyttelijä ja koomikko (''Monty Python'')
8. marraskuuta – Jarno Hiilloskorpi, suomalainen näyttelijä
8. marraskuuta – Laila Kinnunen, suomalainen laulaja (k. 2000)
15. marraskuuta – Jaakko Ihamuotila, suomalainen vuorineuvos
16. marraskuuta – Henrik Otto Donner, suomalainen säveltäjä
26. marraskuuta – Tina Turner, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (''”Nutbush City Limits”'')
5. joulukuuta – Kurt Nuotio, suomalainen teatteriohjaaja
5. joulukuuta – Reino Paasilinna, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
10. joulukuuta – Pekka Pöyry, suomalainen muusikko ("Tasavallan Presidentti (yhtye)") (k. 1980)
18. joulukuuta – Michael Moorcock, brittiläinen kirjailija (''Katso ihmistä!'')

Kuolleita


9. tammikuuta – Kaarlo Borg, suomalainen arkkitehti (Lastenlinna) (s. 1888)
28. tammikuuta – William Butler Yeats, vuoden 1923 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut irlantilainen runoilija ja draamakirjailija (s. 1865)
10. helmikuuta – Pius XI, paavi (s. 1857)
27. helmikuuta − Nadežda Krupskaja, neuvostoliittolainen poliitikko, Vladimir Leninin puoliso (s. 1869)
2. maaliskuuta – Howard Carter, brittiläinen arkeologi ja egyptologi (Tutankhamonin haudan löytäjä) (s. 1874)
21. maaliskuuta – Evald Aav, virolainen säveltäjä (''Vikerlased'') (s. 1900)
24. maaliskuuta – Richard Halliburton, yhdysvaltalainen toimittaja ja maailmankulkuri (s. 1900) (katosi merellä)
27. huhtikuuta – Tuomas Vohlonen, suomalainen keksijä (Suunto perustaja) (s. 1877)
12. toukokuuta – Frans Ali Krogius, suomalainen kirurgi (s. 1864)
22. toukokuuta – Hannes Ryömä, suomalainen poliitikko ja lääkäri (s. 1878)
5. kesäkuuta – Arvi Järventaus, suomalainen kirjailija ja pappi (''Risti ja noitarumpu'') (s. 1883)
13. kesäkuuta – Volter Kilpi, suomalainen kirjailija (''Alastalon salissa'') (s. 1874)
25. kesäkuuta – Richard Seaman, brittiläinen kilpa-autoilija (s. 1913)
19. heinäkuuta – Alexis af Enehjelm, suomalainen laulaja ja radiokuuluttaja (s. 1886)
30. heinäkuuta – Sirkka Sari (”Sirkka Sari”), suomalainen näyttelijä (s. 1920)
7. elokuuta – Eino Rautavaara, suomalainen oopperalaulaja (s. 1876)
11. elokuuta – Jean Bugatti, italialainen autosuunnittelija (s. 1909)
3. syyskuuta – Edvard Westermarck, suomalainen filosofi, sosiologi ja sosiaaliantropologi (''Avioliiton historia'') (s. 1862)
23. syyskuuta – Sigmund Freud (”Sigmund Freud”), itävaltalainen lääkäri ja tutkija (psykoanalyysin kehittäjä) (''Unien tulkinta'') (s. 1856)
1. lokakuuta – Kaarlo Angerkoski, suomalainen näyttelijä (''SF-paraati'') (s. 1906)
7. marraskuuta – Kirsti Suonio, suomalainen näyttelijä (s. 1872)
29. marraskuuta – Otto Åkesson, suomalainen lakimies ja ministeri (s. 1872)
1. joulukuuta – Jorma Gallen-Kallela, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (s. 1898)
12. joulukuuta – Douglas Fairbanks, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Robin Hood'') (s. 1883)
16. joulukuuta – Otto Stenroth, suomalainen lakimies, senaattori ja pankinjohtaja (s. 1861)
23. joulukuuta – Anthony Fokker, alankomaalainen lentokonesuunnittelija (s. 1890)
23. joulukuuta – Truvor Svento, suomalainen säveltäjä (s. 1910)

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Ernest Lawrence
Nobelin kemianpalkinto: Adolf Butenandt ja Lavoslav Ružička
Nobelin lääketieteen palkinto: Gerhard Domagk
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Frans Eemil Sillanpää

Kirjoja


''Niskavuoren leipä'' – Hella Wuolijoki
''Itkevien pajujen maa. Unkaria sieltä täältä'' – Arvi Järventaus
''Lotte'' – Thomas Mann
''Annan perhe'' – L.M. Montgomery

Muuta


Elokuvavuosi 1939
Luokka:1939
af:1939
am:1939 እ.ኤ.አ.
ab:1939
ar:ملحق:1939
an:1939
frp:1939
ast:1939
gn:1939
av:1939
ay:1939
az:1939
id:1939
ms:1939
bn:১৯৩৯
zh-min-nan:1939 nî
map-bms:1939
jv:1939
su:1939
be:1939
be-x-old:1939
bh:१९३९
bcl:1939
bs:1939
br:1939
bg:1939
ca:1939
cv:1939
cs:1939
co:1939
cy:1939
da:1939
de:1939
et:1939
el:1939
en:1939
myv:1939 ие
es:1939
eo:1939
eu:1939
fa:۱۹۳۹ (میلادی)
hif:1939
fo:1939
fr:1939
fy:1939
fur:1939
ga:1939
gv:1939
gag:1939
gd:1939
gl:1939
gan:1939年
xal:1939 җил
ko:1939년
hy:1939
hi:१९३९
hr:1939.
io:1939
ilo:1939
bpy:মারি ১৯৩৯
ia:1939
os:1939-æм аз
is:1939
it:1939
he:1939
kn:೧೯೩೯
pam:1939
ka:1939
csb:1939
kk:1939 жыл
kw:1939
sw:1939
kv:1939 во
ht:1939 (almanak gregoryen)
ku:1939
la:1939
lv:1939. gads
lb:1939
lt:1939 m.
lij:1939
li:1939
ln:1939
jbo:1939moi
lmo:1939
hu:1939
mk:1939
mg:1939
ml:1939
krc:1939 джыл
mi:1939
mr:इ.स. १९३९
arz:1939
nah:1939
nl:1939
ne:सन् १९३९
new:ई सं १९३९
ja:1939年
nap:1939
frr:1939
no:1939
nn:1939
nrm:1939
nov:1939
oc:1939
mhr:1939
uz:1939
pa:੧੯੩੯
pi:१९३९
pnb:1939
pap:1939
nds:1939
pl:1939
pt:1939
ty:1939
ksh:Joohr 1939
ro:1939
qu:1939
ru:1939 год
rue:1939
sah:1939
se:1939
stq:1939
sq:1939
scn:1939
simple:1939
sk:1939
sl:1939
ckb:١٩٣٩
sr:1939
sh:1939
sv:1939
tl:1939
ta:1939
tt:1939 ел
te:1939
tet:1939
th:พ.ศ. 2482
vi:1939
tpi:1939
tr:1939
tk:1939
udm:1939 ар
uk:1939
ur:1939ء
vec:1939
vo:1939
fiu-vro:1939
wa:1939
vls:1939
war:1939
yi:1939
yo:1939
zh-yue:1939年
diq:1939
zea:1939
bat-smg:1939
zh:1939年

1. syyskuuta

1. syyskuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden 244. päivä (245. päivä Karkausvuosi). Vuodesta on jäljellä 121 päivää.
Syyskuun 1. päivästä alkaa Ortodoksisuus kirkkokunnan kirkkovuosi.
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Pirkka (nimi)
suomenruotsalainen kalenteri: Gottfrid
ortodoksinen kalenteri: Simeoni, Simana, Joosua (nimi)
saamenkielinen kalenteri: Birki
vanhemmissa kalentereissa: ''Aegidius'', ''Aigidius'', ''Alku'', ''Egidius'', ''Gideon'', ''Salli'', ''Samuel'', ''Ägidius''

Tapahtumia


5509 eaa. – Bysanttilainen ajanlasku mukaan maailma luotiin.
1715 – Ranskan kuningas Ludvig XIV kuoli hallittuaan 72 vuotta pisimpään hallinneena merkittävänä eurooppalaisena hallitsijana.
1903 – Alkoi säännöllinen liikenne Pasila – Karjaa -rautatiellä.
1909 – Sairaanhoitajakoulutus alkoi Marian sairaalassa Helsingissä (Helsingin kaupungin sairaanhoitajakoulu).
1914 – Vuoden 1914 konklaavi alkoi.
1918 – Repolan kunta ilmoitti irtautuneensa Venäjästä.
1923 – Suuri Kantōn maanjäristys surmasi noin 100 000 ihmistä Tokiossa ja Jokohamassa.
1928 – Zogu I julisti Albanian kuningaskunnaksi ja korotti itsensä kuninkaaksi hallitsijanimellä Zogu I.
1939 – Toinen maailmansota alkoi Saksan hyökkäyksellä Puolaan.
1940 – Suomen jalkapallomaajoukkueen historian suurin tappio Leipzigissa Saksalle 0:13.
1948 – Dugaldin junaturma Manitobassa Kanadassa, 31 ihmistä sai surmansa.
1948 – Saksan parlamentaarinen komitea aloitti toimintansa, jonka seurauksena syntyi Saksan liittotasavalta 23.5.1949.
1959 – Ensimmäinen TV-uutiset Suomessa.
1969 – Vallankaappaus Libyassa syrjäytti kuningas Idris I ja nosti Muammar Gaddafin valtaan.
1972 – Bobby Fischer löi Boris Spasskin Shakki ja nousi maailmanmestariksi.
1979 – Avaruustutkimus: ''Pioneer 11'' ohitti ensimmäisenä avaruusluotaimena Saturnus.
1981 – Ensimmäiset Kymmenen uutiset lähetettiin Mainostelevisiossa.
1981 – Ensimmäinen NMT-verkko otettiin kaupalliseen käyttöön Saudi-Arabiassa.
1983 – Ilmailu: neuvostoliittolainen Hävittäjä (lentokone) ampui alas korealaisen Korean Air Linesin lento 007, kun se eksyi Neuvostoliiton ilmatilaan.
1989 – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteensa Panamaan ja asetti ehdoksi niiden palauttamiselle maan diktaattorin Manuel Noriegan syrjäyttämisen.
1991 – Uzbekistan julisti itsenäistyvänsä Neuvostoliitosta.
1991 – Suositun televisiosarjan ''Muumilaakson tarinoita'' ensimmäinen jakso esitettiin ensi kertaa Suomi televisiossa Yle TV1 -kanavalla.
1997 – Suomessa toteutettiin lääniuudistus.
2004 – Beslanin koulukaappaus alkoi.
2005 – Helsingin luonnontieteellinen museo meni täysremonttiin.
2006 – Lahden oikorata avattiin, joskin aikataulunmukaiseen käyttöön se otettiin vasta kuun 3. päivänä.
2007 – Suomi siirtyi antenniverkossa kokonaan (DVB-T) Digitaalitelevisio, analogisen televisioverkon sulkeutuessa 1. syyskuuta kello 4.00. Analogiset kanavat näkyivät kaapeliverkossa helmikuulle 2008 saakka.

Syntyneitä


1653 – Johann Pachelbel, saksalainen säveltäjä (k. 1706)
1711 – William Boyce, englantilainen säveltäjä (k. 1711)
1818 – José María Castro Madriz, Costa Rican ensimmäinen presidentti (k. 1892)
1866 – James J. Corbett, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari) (k. 1933)
1875 – Edgar Rice Burroughs, yhdysvaltalainen kirjailija (''Tarzan''-kirjat) (k. 1950)
1877 – Francis William Aston, vuoden 1922 Nobelin kemianpalkinto saanut brittiläinen kemisti (k. 1945)
1906 – Franz Biebl, saksalainen säveltäjä (k. 2001)
1923 – Rocky Marciano (”Rocky Marciano”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari) (k. 1969)
1926 – Abdur Rahman Biswas, Bangladeshin presidentti
1935 – Seiji Ozawa, japanilainen kapellimestari
1942 – Jukka Kuoppamäki, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
1946 – Barry Gibb, englantilainen laulaja ("Bee Gees")
1946 – Roh Moo-hyun, Korean tasavalta presidentti (k. 2009)
1950 – Phil McGraw (”Dr. Phil”), yhdysvaltalainen televisiopsykologi
1957 – Gloria Estefan (”Gloria Estefan”), kuubalaissyntyinen yhdysvaltalainen laulaja
1958 – Armi Aavikko, suomalainen laulaja ja show-esiintyjä (Miss Suomi) (k. 2002)
1962 – Ruud Gullit, alankomaalainen jalkapalloilija ja valmentaja
1968 – Mohammed Atta, egyptiläinen terroristi (Syyskuun 11. päivän iskut johtaja) (k. 2001)
1969 – Henning Berg, norjalainen jalkapalloilija ja valmentaja
1970 – Hiroya Saitō, japanilainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
1971 – Hakan Şükür, turkkilainen jalkapalloilija
1981 – Michael Maze, tanskalainen pöytätennispelaaja
1983 – José Antonio Reyes, espanjalainen jalkapalloilija
1984 – Joe Trohman, yhdysvaltalainen kitaristi ("Fall Out Boy")
1989 – Tokio Hotel, saksalainen laulaja ("Tokio Hotel")
1989 – Tokio Hotel, saksalainen kitaristi ("Tokio Hotel")
2002 – Romeo Beckham, David Beckhamin poika

Kuolleita


1159 – Hadrianus IV, paavi (s. 1100)
1648 – Marin Mersenne, ranskalainen matemaatikko (Mersennen alkuluku) (s. 1588)
1715 – Ludvig XIV,Ranskan kuningas (s. 1638)
1814 – Erik Tulindberg, suomalainen säveltäjä (s. 1761)
1838 – William Clark, yhdysvaltalainen tutkimusmatkailija (Lewisin ja Clarkin tutkimusretki) (s. 1770)
1970 – François Mauriac, vuoden 1952 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut ranskalainen kirjailija (''Thèrése - myrkyttäjätär'') (s. 1885)
1981 – Albert Speer, saksalainen varusteluministeri (natsien pääarkkitehti) (s. 1905)
1982 – Władysław Gomułka, Puolan puoluejohtaja (s. 1905)
1988 – Luis Alvarez, vuoden 1968 Nobelin fysiikanpalkinto saanut yhdysvaltalainen fyysikko (s. 1911)
1993 – Eugen Malmstén, suomalainen muusikko, laulaja, orkesterinjohtaja, säveltäjä ja sanoittaja (s. 1907)
2000 – Olavi Ahonen, suomalainen näyttelijä (''Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)'') (s. 1923)
2008 – Don LaFontaine (”Don LaFontaine”), yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (s. 1940)
----

Lähteet


Katso myös: kalenteri ~ 31. elokuuta, 2. syyskuuta
Luokka:Syyskuu
Luokka:Päivät
af:1 September
ar:ملحق:1 سبتمبر
an:1 de setiembre
frp:1ér septembro
ast:1 de setiembre
az:1 sentyabr
id:1 September
ms:1 September
bn:সেপ্টেম্বর ১
zh-min-nan:9 goe̍h 1 ji̍t
jv:1 September
su:1 Séptémber
ba:1 Сентябрь (Һарысай)
be:1 верасня
be-x-old:1 верасьня
bcl:Setyembre 1
bs:1. septembar
br:1añ Gwengolo
bg:1 септември
ca:1 de setembre
ceb:Septiyembre 1
cv:Авăн, 1
cs:1. září
co:1 di settembre
cy:1 Medi
da:1. september
de:1. September
dv:ސެޕްޓެމްބަރު 1
et:1. september
el:1 Σεπτεμβρίου
en:September 1
myv:Таштамковонь 1 чи
es:1 de septiembre
eo:1-a de septembro
ext:1 setiembri
eu:Irailaren 1
fa:۱ سپتامبر
hif:1 September
fo:1. september
fr:1er septembre
fy:1 septimber
fur:1 di Setembar
ga:1 Meán Fómhair
gv:1 Mean Fouyir
gd:1 an t-Sultain
gl:1 de setembro
gan:9月1號
gu:સપ્ટેમ્બર ૧
xal:Һаха сарин 1
ko:9월 1일
hy:Սեպտեմբերի 1
hi:१ सितंबर
hr:1. rujna
io:1 di septembro
ig:September 1
ilo:Septiembre 1
bpy:সেপ্টেম্বর ১
ia:1 de septembre
is:1. september
it:1º settembre
he:1 בספטמבר
kl:Septemberi 1
kn:ಸೆಪ್ಟೆಂಬರ್ ೧
pam:Septiembri 1
ka:1 სექტემბერი
csb:1 séwnika
kk:1 қыркүйек
sw:1 Septemba
kv:1 кӧч
ht:1e septanm
ku:1'ê rezberê
la:1 Septembris
lv:1. septembris
lb:1. September
lt:Rugsėjo 1
li:1 september
lmo:01 09
hu:Szeptember 1.
mk:1 септември
mg:1 Septambra
ml:സെപ്റ്റംബർ 1
krc:1 сентябрь
mr:सप्टेंबर १
xmf:1 ეკენია
arz:1 سبتمبر
mn:9 сарын 1
my:1 September
nah:Tlachiucnāuhti 1
nl:1 september
nds-nl:1 september
ne:१ सेप्टेम्बर
new:सेप्टेम्बर १
ja:9月1日
nap:1 'e settembre
no:1. september
nn:1. september
nrm:1 Septembre
nov:1 de septembre
oc:1èr de setembre
mhr:1 Идым
uz:1-sentabr
pa:੧ ਸਤੰਬਰ
pag:September 1
nds:1. September
pl:1 września
pnt:1 Σταυρί
pt:1 de setembro
ksh:1. Sepptämmber
ro:1 septembrie
qu:1 ñiqin tarpuy killapi
ru:1 сентября
rue:1. септембер
sah:Балаҕан ыйын 1
se:Čakčamánu 1.
sco:1 September
stq:1. September
sq:1 Shtator
scn:Primu di sittèmmiru
simple:September 1
sk:1. september
sl:1. september
ckb:١ی ئەیلوول
sr:1. септембар
sh:1. 9.
sv:1 september
tl:Setyembre 1
ta:செப்டம்பர் 1
kab:1 ctember
tt:1 сентябрь
te:సెప్టెంబర్ 1
th:1 กันยายน
vi:1 tháng 9
tg:1 сентябр
tr:1 Eylül
tk:1 sentýabr
uk:1 вересня
ur:1 ستمبر
vec:1° de setenbre
vo:Setul 1
fiu-vro:1. süküskuu päiv
wa:1î d' setimbe
vls:1 september
war:Septyembre 1
yi:1טן סעפטעמבער
yo:1 September
zh-yue:9月1號
diq:1 Keşkelun
zea:1 september
bat-smg:Siejės 1
zh:9月1日

30. marraskuuta

30. marraskuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden 334. päivä (335. päivä Karkausvuosi). Vuodesta on jäljellä 31 päivää.
----

Nimipäivät


– suomalainen kalenteri: Antti, Antero, Atte
– suomenruotsalainen kalenteri: Anders, Andreas (nimi), André, Andrea
– ortodoksinen kalenteri: Antti, Antero
– saamenkielinen kalenteri: Ándde, Ánde, Ándá, Ánte, Ándaras, Ánddijá, Ánderijá, Ánnjá

Tapahtumia


1495 – Viipurin pamaus tapahtui (perimätiedon mukaan).
1786 – Toskanan suurherttua Peter Leopold Joseph (vuodesta 1790 keisari Leopold II (keisari)) kielsi kuolemantuomion käytön rangaistuksena ensimmäisenä valtiona Euroopassa.
1853 – Krimin sota: Venäjän laivasto tuhosi Sinopin laivastotaistelussa Turkin pohjoisrannikolla Ottomaanien valtakunta laivaston. Tapahtumaa pidetään usein Purjelaiva aikakauden viimeisenä suurena laivastotaisteluna.
1872 – Maailman ensimmäinen kansainvälinen jalkapallo-ottelu pelattiin Hamilton Crescentin krikettikentällä Glasgow'ssa Skotlanti ja Englanti välillä. Maalittomaan tasapeliin päättynyttä ottelua seurasi 4 000 katsojaa.
1936 – Crystal Palace (rakennus) tuhoutui tulipalossa Lontoossa.
1939 – Talvisota alkoi Neuvostoliitto massiivisella hyökkäyksellä Suomi.
1954 – Sylacaugassa Alabamassa 3,4 kg:n painoinen meteoriitti syöksyi Hodgesin meteoriitti katon läpi, ponnahti radiosta ja osui häneen aiheuttaen pahan ruhjeen. Kyseessä on ainoa kiistämättömästi todettu tapaus, jossa ihmiseen on osunut meteoriitti.
1962 – Burmalainen U Thant valittiin YK:n pääsihteeriksi.
1962 – Freddie Hubbard, Ready For Freddie -jazz-klassikko äänitettiin Blue Note -levymerkille.
1966 – Barbados itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
1967 – Jemenin kansantasavalta itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
1979 – Pink Floyd julkaisi albumin ''The Wall''.
1989 – Richard Mallorysta tuli sarjamurhaaja Aileen Wuornosin ensimmäinen uhri.
1999 – British Aerospace ja Marconi Electronic Systems yhdistyivät BAE Systemsiksi, Euroopan suurimmaksi puolustusteollisuusyhtymäksi ja maailman neljänneksi suurimmaksi ilmailualan yritykseksi.
1999 - Kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat Maailman Kauppajärjestön huippukokouksen vastaiset mielenosoitukset Seattlessa 1999.
2005 – Ranskalaiset kirurgit ilmoittivat suorittaneensa maailman ensimmäisen osittaisen Kasvojen siirto.

Syntyneitä


1427 – Kasimir IV (Kazimierz IV Jagiellończyk), Puolan kuningas (k. 1492)
1508 – Andrea Palladio, italialainen arkkitehti (k. 1580)
1667 – Jonathan Swift, irlantilainen kirjailija (''Gulliverin matkat'') (k. 1745)
1817 – Theodor Mommsen, vuoden 1902 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut saksalainen historioitsija
1835 – Mark Twain ("Mark Twain"), yhdysvaltalainen kirjailija (''Tom Sawyerin seikkailut'', ''Matkakirjeitä Maasta'')
1874 – Winston Churchill, brittiläinen pääministeri ja poliitikko
1874 – L. M. Montgomery, kanadalainen kirjailija (Anna-sarja, mm. "Annan nuoruusvuodet" ja "Runotyttö"-sarja)
1937 – Ridley Scott, englantilainen elokuvaohjaaja ja tuottaja
1938 – Mikko Pesälä, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
1940 – Pauli Nevala, suomalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja)
1947 – Sergio Badilla Castillo chileläinen runoilija
1955 – Billy Idol, englantilainen rock-muusikko
1965 – Ben Stiller, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja
1966 – Mika Salo, suomalainen moottoriurheilija
1975 – Linda Wagenmakers, alankomaalainen laulaja
1982 – Elisha Cuthbert, kanadalainen näyttelijä
1985 – Kaley Cuoco, yhdysvaltalainen näyttelijä
1994 – Nyjah Huston, yhdysvaltalainen ammattirullalautailija

Kuolleita


1016 – Edmund Rautakylki, Englannin kuningas
1703 – Nicolas de Grigny, ranskalainen urkuri ja säveltäjä
1718 – Kaarle XII, Ruotsin kuningas
1900 – Oscar Wilde, irlantilainen kirjailija (''Dorian Grayn muotokuva'')
1935 – Fernando Pessoa, portugalilainen runoilija ja kirjailija
1947 – Ernst Lubitsch, saksalaissyntyinen elokuvaohjaaja
1954 – Wilhelm Furtwängler, saksalainen kapellimestari
1957 – Beniamino Gigli, italialainen ooppera- ja konserttilaulaja
1986 – Eino Leino (painija), suomalainen painija (olympiavoittaja)
1994 – Guy Debord, ranskalainen kirjailija, elokuvaohjaaja ja filosofi
2003 – Gertrude Ederle, yhdysvaltalainen uimari
2007 – Evel Knievel, yhdysvaltalainen näytösajaja ja sijaisnäyttelijä.

Juhlapäiviä


Kristinusko: Apostoli Andreas (apostoli) muistopäivä
----
Katso myös: kalenteri ~ 29. marraskuuta, 1. joulukuuta
Luokka:Marraskuu
Luokka:Päivät
af:30 November
ar:ملحق:30 نوفمبر
an:30 de noviembre
frp:30 novembro
ast:30 de payares
az:30 noyabr
bjn:30 Nupimbir
id:30 November
ms:30 November
bn:নভেম্বর ৩০
zh-min-nan:11 goe̍h 30 ji̍t
jv:30 November
su:30 Nopémber
be:30 лістапада
be-x-old:30 лістапада
bcl:Nobyembre 30
bs:30. novembar
br:30 Du
bg:30 ноември
ca:30 de novembre
ceb:Nobiyembre 30
cv:Чӳк, 30
cs:30. listopad
co:30 nuvembri
cy:30 Tachwedd
da:30. november
de:30. November
dv:ނޮވެމްބަރު 30
et:30. november
el:30 Νοεμβρίου
en:November 30
myv:Сундерьковонь 30 чи
es:30 de noviembre
eo:30-a de novembro
ext:30 noviembri
eu:Azaroaren 30
fa:۳۰ نوامبر
hif:30 November
fo:30. november
fr:30 novembre
fy:30 novimber
fur:30 di Novembar
ga:30 Samhain
gv:30 Mee Houney
gd:30 an t-Samhain
gl:30 de novembro
gan:11月30號
gu:નવેમ્બર ૩૦
xal:Үкр сарин 30
ko:11월 30일
hy:Նոյեմբերի 30
hi:३० नवम्बर
hsb:30. nowembra
hr:30. studenog
io:30 di novembro
ig:November 30
ilo:Nobiembre 30
bpy:নভেম্বর ৩০
ia:30 de novembre
is:30. nóvember
it:30 novembre
he:30 בנובמבר
kl:Novemberi 30
kn:ನವೆಂಬರ್ ೩೦
pam:Nobiembri 30
ka:30 ნოემბერი
csb:30 lëstopadnika
kk:30 қараша
sw:30 Novemba
kv:30 вӧльгым
ht:30 novanm
ku:30'ê sermawezê
la:30 Novembris
lv:30. novembris
lb:30. November
lt:Lapkričio 30
li:30 november
lmo:30 11
hu:November 30.
mk:30 ноември
ml:നവംബർ 30
krc:30 ноябрь
mr:नोव्हेंबर ३०
xmf:30 გერგობათუთა
arz:30 نوفمبر
mn:11 сарын 30
nah:Tlamahtlāccēti 30
nl:30 november
nds-nl:30 november
ne:३० नोभेम्बर
new:नोभेम्बर ३०
ja:11月30日
nap:30 'e nuvembre
no:30. november
nn:30. november
nrm:30 Novembre
nov:30 de novembre
oc:30 de novembre
mhr:30 Кылме
uz:30-noyabr
pa:੩੦ ਨਵੰਬਰ
pag:November 30
nds:30. November
pl:30 listopada
pt:30 de novembro
ksh:30. Novemmber
ro:30 noiembrie
qu:30 ñiqin ayamarq'a killapi
ru:30 ноября
rue:30. новембер
sah:Сэтинньи 30
se:Skábmamánu 30.
sco:30 November
sq:30 Nëntor
scn:30 di nuvèmmiru
simple:November 30
sk:30. november
sl:30. november
ckb:٣٠ی تشرینی دووەم
sr:30. новембар
sh:30. 11.
sv:30 november
tl:Nobyembre 30
ta:நவம்பர் 30
kab:30 wember
tt:30 ноябрь
te:నవంబర్ 30
th:30 พฤศจิกายน
vi:30 tháng 11
tg:30 ноябр
tr:30 Kasım
tk:30 noýabr
uk:30 листопада
ur:30 نومبر
vec:30 de novenbre
vo:Novul 30
fiu-vro:30. märtekuu päiv
wa:30 di nôvimbe
vls:30 november
war:Nobyembre 30
yi:30סטן נאוועמבער
yo:30 November
zh-yue:11月30號
diq:30 Tışrino Peyên
bat-smg:Lapkristė 30
zh:11月30日

1950

Tapahtumia

tammi–maaliskuu


1. tammikuuta – Lielahti alue siirrettiin Ylöjärvi kunnasta Tampereen kaupunkiin.
6. tammikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Kiinan kansantasavalta, Kiinan tasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Britanniaan.
12. tammikuuta – Brittisukellusvene ''Truculent'' törmäsi ruotsalaiseen öljytankkeri Dvinaan Thamesillä ja upposi, 64 kuollutta.
13. tammikuuta – Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan.
15. tammikuuta – Suomessa alkoivat Suomen presidentinvaali 1950 valitsijamiesvaalit.
21. tammikuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Cay Sundström jätti Neuvostoliiton varaulkoministerille Andrei Gromykolle Suomen vastauksen Nl:n vuoden 1949 lopussa esittämään, sotarikollisia koskeneeseen noottiin.
26. tammikuuta – Intian uusi perustuslaki astui voimaan. Rajendra Prasadista tuli ensimmäinen Intian presidentti.
28. tammikuuta – Somalimaa asetettiin taas Italian mandaatiksi.
28. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg täytti 85 vuotta.
31. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman ilmoitti aikeesta kehittää vetypommi.
31. tammikuuta – Viimeiset Guomindangin joukot antautuivat Manner-Kiinassa.
8. helmikuuta – Kansallis-Osake-Pankki täytti 60 vuotta.
9. helmikuuta – Yhdysvaltain senaattori Joseph McCarthy syytti puheessaan Länsi-Virginiassa Yhdysvaltain ulkoministeriötä 205 kommunistin miehittämäksi.
11. helmikuuta – Kaksi Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama pataljoonaa hyökkäsi ranskalaisten tukikohtaan Indokiinassa.
12. helmikuuta – Kommunistit järjestivät mellakoita Pariisissa.
13. helmikuuta – Yhdysvallat alkoi asettaa ilmatorjuntatykkejä ydin- ja sotilaskohteiden suojaksi.
14. helmikuuta – Neuvostoliitto ja Kiinan kansantasavalta solmivat YYA-sopimus Japania vastaan.
15. helmikuuta – Juho Kusti Paasikivi valittiin uudelleen Suomen tasavallan presidentti.
17. helmikuuta – James Warburg julisti USA:n senaatille: “Meillä tulee olemaan maailmanhallitus, pidämme siitä sitten tai emme. Ainoa kysymys on, saavutetaanko maailmanhallitus valloittaen vai suostumuksella.”
19. helmikuuta – Konrad Adenauer yritti aloittaa neuvottelut Saksan demokraattinen tasavaltan kanssa Saksojen yhdistymisestä.
22. helmikuuta – Albert Einstein varoitti ydinsodan voivan johtaa täydelliseen tuhoon.
27. helmikuuta – Kemin raastuvanoikeus tuomitsi 80 Kemin kapinaan osallistunutta henkilöä kotirauhan rikkomisesta ja kapinasta Vankeus. Vankeusrangaistusten pituus vaihteli kolmesta kuukaudesta vankeutta yhteen vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen kuritushuonetta. Loput kaikkiaan 116 syytetystä vapautettiin.
1. maaliskuuta – Klaus Fuchs tuomittiin vakoilusta Neuvostoliiton puolesta ja salaisten atomipommisuunnitelmien luovuttamisesta.
1. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi antoi eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen toisen virkakautensa alkaessa.
3. maaliskuuta – Puola ilmoitti aikovansa karkottaa kaikki saksalaiset.
8. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että sillä on Ydinase.
8. maaliskuuta – Kova myrsky riehui eri puolilla Suomea.
12. maaliskuuta – Belgiassa kansanäänestys kannatti 57,7 prosentin tuella kuningas Leopold III paluuta, vastaan äänesti 42,3 prosenttia.
15. maaliskuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä asekätkentäjutussa. Kaikkiaan 1 488 henkilöä tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin; suurimmalle osalle tuomio oli ehdollinen kolmen vuoden koetusajalla. Ankarimman tuomion, kuusi vuotta kuritushuonetta, sai everstiluutnantti Usko Haahti. Asekätkennän paljastumisesta oli kulunut lähes viisi vuotta.
17. maaliskuuta – Kalifornian yliopisto (Berkeley) ilmoitti tutkijoiden luoneen alkuainetta numero 98, jolle annettiin nimi kalifornium.
17. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Fagerholmin I hallitus ja nimitti eduskunnan puhemiehen Urho Kekkonen muodostaman Kekkosen I hallitus. Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi.
20. maaliskuuta – Puolan hallitus päätti takavarikoida kaiken kirkon omaisuuden.
22. maaliskuuta – Egypti vaati brittijoukkojen vetäytymistä Suezin kanavalta.

huhti–kesäkuu


24. huhtikuuta – Jordania liitti itseensä miehittämänsä Länsiranta.
28. huhtikuuta – Nobel-palkittu fyysikko Frédéric Joliot-Curie erotettiin Ranskan atomitutkimuslaitoksen johtajan virasta. Kymmenettuhannet tiedemiehet eri puolilta maailmaa esittivät Ranskan hallitukselle tapauksen vuoksi vastalauseensa.
6. toukokuuta – Tanskasta löydettiin ”Tollundin mies”, 2 400 vuotta sitten elänyt suoruumis.
9. toukokuuta – Robert Schuman ehdotti Euroopan liittoa rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi. Schumanin julistusta pidetään Euroopan unionin alkuna.
13. toukokuuta – Ensimmäinen Formula 1 -sarjan MM-kilpailu ajettiin Englannin Silverstone Circuit
24. toukokuuta – Saksan demokraattinen tasavalta liittyi Kominformiin.
27. toukokuuta – Linnanmäki avattiin Helsinki.
31. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen Kemin kapinaan osallistuneiden armahtamisesta.
12. kesäkuuta – Helsinki vietti 400-vuotisjuhliaan.
13. kesäkuuta – Yhdysvaltain entisen presidentin Franklin D. Rooseveltin puoliso Eleanor Roosevelt saapui poikansa, liikemies ja eversti James Rooseveltin kanssa vierailulle Suomeen Suomen Huolto -järjestön kutsumana.
14. kesäkuuta – Helsingin rautatieasema vaurioitui tulipalossa.
25. kesäkuuta – Korean demokraattinen kansantasavalta joukot hyökkäsivät Korean tasavalta, Korean sota alkoi.
25. kesäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto äänesti Etelä-Korean tukemisen puolesta. Neuvostoliitto boikotoi turvallisuusneuvoston istuntoa vaatiessaan Kiinan kansantasavaltaa YK:n jäseneksi.
28. kesäkuuta – Pohjois-Korean joukot saavuttivat Soul (kaupunki).

heinä–syyskuu


1. heinäkuuta – Ensimmäiset Yhdysvaltain joukot saapuivat Koreaan miehitystukikohdista Japanista.
5. heinäkuuta – Ensimmäiset taistelut pohjoiskorealaisten ja Yhdysvaltain ''Task Force Smithin'' välillä.
6. heinäkuuta – Saksan demokraattinen tasavalta sopi Puolan kanssa Oder–Neisse-linjasta, Länsi-Saksa ei.
8. heinäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman nimitti kenraali Douglas MacArthurin Koreassa olevien YK-joukkojen ylipäälliköksi.
20. heinäkuuta – Belgian liittokokous palautti kuningas Leopold III valtaan.
25. heinäkuuta – Walter Ulbricht valittiin Itä-Saksan kommunistipuolueen pääsihteeriksi.
28. heinäkuuta – Belgiassa puhkesi levottomuuksia ja lakkoja kuningasvallan paluun vuoksi. Liègessä ammuttiin kolme mielenosoittajaa.
31. heinäkuuta – Belgialaisten kuningas Leopold III luopui kruunusta poikansa kruununprinssi Baudouin I hyväksi. Belgian parlamentti nimitti Baudouinin maan hallitsijaksi 11. elokuuta.
8. elokuuta – Winston Churchill tuki ideaa euroarmeijasta Kanadan ja Yhdysvallat kanssa.
21. elokuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti sisäministeri Lauri Riikonen Kuopion läänin maaherraksi.
3. syyskuuta - Formula 1 -luokan MM-sarjan ensimmäisen kauden viimeinen osakilpailu, ja samalla ensimmäinen Italian Grand Prix ajettiin Autodromo Nazionale Monzan radalla.
12. syyskuuta – Kommunistit osoittivat mieltään Berliinissä.
15. syyskuuta – Kenraali MacArthurin komentama Yhdysvaltain X armeijakunta, brittiläiset ja Kansainyhteisön joukot nousivat maihin Korean niemimaan länsirannikon Inchonissa, joka oli Pohjois-Korean hallussa. Samaan aikaan alkoi panssarijoukkojen läpimurto Pusanin piiritysrenkaasta.
19. syyskuuta – Länsi-Saksa päätti erottaa kaikki kommunistiviranomaiset.
29. syyskuuta – YK:n joukot valloittivat Soul (kaupunki).

loka–joulukuu


7. lokakuuta – Kiinalaiset joukot miehittivät Tiibetin.
12. lokakuuta – Yhdysvaltain 8. armeija miehitti Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin.
15. lokakuuta – Itä-Saksassa kommunistit saivat 99,7 % äänistä vaaleissa.
20. lokakuuta – Itävalta julisti kommunistipuolueen laittomaksi.
1. marraskuuta – Paavi Pius XII määräsi uuden dogman: Neitsyt Maria otettiin ruumiineen taivaaseen.
2. marraskuuta – Puertoricolaiset nationalistit Oscar Collazzo ja Griselio Torresola yrittivät murhata presidentti Trumanin.
4. marraskuuta – Euroopan neuvoston jäsenmaat allekirjoittivat Euroopan ihmisoikeussopimus.
8. marraskuuta – Ensimmäinen ilmataistelu Hävittäjä (lentokone) välillä: USAF:n luutnantti Russell J. Brown ampui alas kaksi MiG-15-konetta F-80 Shooting Star -koneellaan.
15. marraskuuta – 14 ihmistä kuoli kahden junan törmäyksessä Norjan Telemarkin lääni.
22. marraskuuta – Brittien vastaisia mellakoita Egyptissä.
26. marraskuuta – Korean sota: kiinalaisia joukkoja - virallisen ilmoituksen mukaan vapaaehtoisina - siirtyi Pohjois-Koreaan aloittaen massiivisen vastahyökkäyksen Yhdysvaltain merijalkaväen ja 8. armeijan joukkoja vastaan. Kahden päivän taistelujen jälkeen 8. armeija pakotettiin vetäytymään.
27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi täytti 80 vuotta.
30. marraskuuta – Truman uhkasi käyttää ydinaseita Koreassa.
3. joulukuuta – Etna purkautui Sisiliassa.
3. joulukuuta – Manfred Schmidtin ''Nikke Knatterton'' -sarjakuva alkoi ilmestyä Länsi-Saksa ''Quick''-kuvalehdessä.
8. joulukuuta – Säveltäjä, professori Jean Sibelius täytti 85 vuotta.
10. joulukuuta – Nobelin palkinto jaettiin 50. kerran.
24. joulukuuta – Skottinationalistit veivät kuningas Edvard I (Englanti) vuonna 1296 anastaman Sconen kivi Westminster Abbeysta.

tuntematon päivämäärä


lokakuu – Italialaissyntyinen atomifyysikko Bruno Pontecorvo loikkasi Isosta-Britanniasta Suomen kautta Neuvostoliittoon. Tapaus herätti runsaasti huomiota läntisessä maailmassa; eräät lehdet kirjoittivat – tosin perusteettomasti – jopa joidenkin suomalaisten poliitikkojen olleen mukana järjestämässä Pontecorvon loikkausta.
marraskuu – Ensimmäinen Otava (kustannusyhtiö) julkaisema ''Mitä Missä Milloin'' -vuosikirja ilmestyi. Kirjan ensimmäinen kappale luovutettiin presidentti J. K. Paasikivelle.

Syntyneitä


11. tammikuuta – Juha Korkeaoja, suomalainen poliitikko
16. tammikuuta – Kalle Könkkölä, suomalainen poliitikko ja kansalaisaktivisti
16. tammikuuta – Aino Suhola, suomalainen kirjailija, toimittaja ja kansanedustaja
23. tammikuuta – Richard Dean Anderson, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Ihmemies MacGyver'')
26. tammikuuta – Jörg Haider, itävaltalainen poliitikko (k. 2008)
29. tammikuuta – Jody Scheckter, eteläafrikkalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
3. helmikuuta – Markku Aro (”Markku Aro”), suomalainen laulaja
11. helmikuuta – Mauri Kunnas, suomalainen graafikko, kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä (''Nyrok City'')
13. helmikuuta – Peter Gabriel, englantilainen muusikko ("Genesis (yhtye)")
19. helmikuuta – Juice Leskinen (”Juice”), suomalainen muusikko, sanoittaja, laulaja ja lauluntekijä (k. 2006)
22. helmikuuta – Jarmo Heikkinen, suomalainen näyttelijä ja toimittaja
25. helmikuuta – Neil Jordan, ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja
2. maaliskuuta – Karen Carpenter, yhdysvaltalainen laulaja ("The Carpenters") (k. 1983)
7. maaliskuuta – Vesa Aaltonen, suomalainen muusikko
11. maaliskuuta – Bobby McFerrin, yhdysvaltalainen laulaja
5. huhtikuuta – Agnetha Fältskog, ruotsalainen laulaja ("ABBA")
5. huhtikuuta – Harpo (”Harpo”), ruotsalainen pop-muusikko
12. huhtikuuta – Flavio Briatore, ranskalainen Formula 1 -tallipäällikkö
28. huhtikuuta – Jay Leno (”Jay Leno”), yhdysvaltalainen koomikko, juontaja ja talk-show-isäntä
13. toukokuuta – Stevie Wonder (”Stevie Wonder”), yhdysvaltalainen muusikko (''Songs in the Key of Life'')
26. toukokuuta – Heikki A. Ollila, suomalainen poliitikko
9. kesäkuuta – Trevor Bolder, brittiläinen basisti ("Uriah Heep")
12. heinäkuuta – Eric Carr (”Eric Carr”), yhdysvaltalainen rumpali ("Kiss (yhtye)")
8. elokuuta – Martine Aubry, ranskalainen poliitikko
10. elokuuta – Pertti Ukkola, suomalainen painija (olympiavoittaja)
11. elokuuta – Steve Wozniak (”Steve Wozniak”), yhdysvaltalainen tietojenkäsittelyn uranuurtaja (Applen perustaja)
14. elokuuta – Gary Larson, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (''Kaukana poissa (sarjakuva)'')
15. elokuuta – Jorma Ollila, suomalainen talousvaikuttaja (Nokia (yritys) hallituksen puheenjohtaja)
15. elokuuta – Juha Muje, suomalainen näyttelijä (''Eila (elokuva)'')
15. elokuuta – Prinsessa Anne, Yhdistynyt kuningaskunta prinsessa (Elisabet II tytär)
1. syyskuuta – Ilpo Tiihonen, suomalainen runoilija
3. syyskuuta – Pave Maijanen (”Pave Maijanen”), suomalainen muusikko ("Mistakes")
10. syyskuuta – Joe Perry (muusikko) (”Joe Perry”), yhdysvaltalainen kitaristi ("Aerosmith")
11. syyskuuta – Raul Reiman, suomalainen sanoittaja, säveltäjä ja muusikko (k. 1987)
19. syyskuuta – Erkki Liikanen, suomalainen poliitikko (Suomen Pankki pääjohtaja)
22. syyskuuta – Kirka (”Kirka”), suomalainen laulaja (k. 2007)
25. syyskuuta – Oiva Kaltiokumpu, suomalainen komisario, muusikko ja kansanedustaja
5. lokakuuta – Aake Kalliala (”Aake Kalliala”), suomalainen näyttelijä (''Manitbois'')
25. lokakuuta – Albert Järvinen (”Albert Järvinen”, ”Viola Ahti”), suomalainen muusikko ("Hurriganes") (k. 1991)
9. marraskuuta – Pasi Kaunisto, suomalainen laulaja
21. marraskuuta – Tuomari Nurmio (”Tuomari Nurmio”), suomalainen laulaja
25. marraskuuta – Epe Helenius, suomalainen levytuottaja
26. marraskuuta – Eero Heinonen (pianisti), suomalainen pianisti
6. joulukuuta – Joe Hisaishi, japanilainen säveltäjä
20. joulukuuta – Markku Laukkanen, suomalainen kansanedustaja
30. joulukuuta – Martti Vainio, suomalainen kestävyysjuoksija

Kuolleita


16. tammikuuta – Gustav Krupp, saksalainen diplomaatti ja teollisuusjohtaja (s. 1870)
21. tammikuuta – George Orwell (”George Orwell”), brittiläinen kirjailija (''Vuonna 1984'') (s. 1903)
12. maaliskuuta – Heinrich Mann, saksalainen kirjailija (s. 1871)
19. maaliskuuta – Edgar Rice Burroughs, yhdysvaltalainen kirjailija (''Tarzan''-kirjat) (s. 1875)
21. maaliskuuta – Rafael Blomstedt, suomalainen arkkitehti (s. 1885)
30. maaliskuuta – Léon Blum, Ranskan pääministeri (s. 1872)
2. huhtikuuta – Albert von Hellens, suomalainen tuomari, ministeri, maaherra ja vapaaherra (s. 1879)
3. huhtikuuta – Kurt Weill, saksalainen säveltäjä (''Kolmen pennin ooppera'') (s. 1900)
6. huhtikuuta – Otto Manninen, suomalainen runoilija ja professori (s. 1872)
8. huhtikuuta – Vatslav Nižinski, puolalaissyntyinen venäläinen balettitanssija ja koreografi (s. 1890)
23. huhtikuuta – Gemma Bellincioni (”Gemma Bellincioni”), italialainen sopraano (s. 1864)
29. toukokuuta – Germund Paaer, suomalainen taidemaalari (s. 1881)
1. heinäkuuta – Eliel Saarinen, suomalainen arkkitehti (Helsingin päärautatieasema) (s. 1873)
22. heinäkuuta – Toivo Haapanen, suomalainen kapellimestari ja musiikintutkija (s. 1889)
21. heinäkuuta – Ester Ståhlberg, suomalainen kirjailija (presidentti K. J. Ståhlbergin puoliso) (s. 1870)
29. elokuuta – Aline Grönberg (”Vanu-Mamma”), suomalainen kauppaneuvos (Turun Vanu Oy:n perustaja) (s. 1871)
11. syyskuuta – Jan Smuts, Etelä-Afrikka pääministeri (s. 1870)
29. lokakuuta – Kustaa V, Ruotsin kuningas (s. 1858)
5. marraskuuta – Emil Halonen, suomalainen kuvanveistäjä (''Minna Canthin patsas'') (s. 1875)
2. marraskuuta – George Bernard Shaw, vuoden 1925 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut irlantilaissyntyinen kirjailija ja Oscar-palkittu näytelmäkirjailija (''My Fair Lady'') (s. 1856)
25. marraskuuta – Johannes Vilhelm Jensen, vuoden 1944 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tanskalainen kirjailija (s. 1873)
2. joulukuuta – Dinu Lipatti, romanialainen pianisti (s. 1917)
10. joulukuuta – Juho Rissanen, suomalainen taidemaalari (''Povarissa'') (s. 1873)
31. joulukuuta – Karl Renner, Itävallan presidentti (s. 1870)

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Cecil Powell
Nobelin kemianpalkinto: Otto Diels ja Kurt Alder
Nobelin lääketieteen palkinto: Edward Kendall, Tadeusz Reichstein ja Philip Hench
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Bertrand Russell
Nobelin rauhanpalkinto: Ralph Bunche

Kirjoja


''Moreeni (romaani)'' – Lauri Viita
''Hirri'' – Veikko Huovinen

Lähteet

Muuta


Elokuvavuosi 1950
Luokka:1950
af:1950
am:1950 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1950
an:1950
frp:1950
ast:1950
gn:1950
av:1950
ay:1950
az:1950
id:1950
ms:1950
bn:১৯৫০
zh-min-nan:1950 nî
map-bms:1950
jv:1950
su:1950
be:1950
be-x-old:1950
bh:१९५०
bcl:1950
bs:1950
br:1950
bg:1950
ca:1950
cv:1950
cs:1950
co:1950
cy:1950
da:1950
pdc:1950
de:1950
et:1950
el:1950
en:1950
myv:1950 ие
es:1950
eo:1950
eu:1950
fa:۱۹۵۰ (میلادی)
hif:1950
fo:1950
fr:1950
fy:1950
fur:1950
ga:1950
gv:1950
gag:1950
gd:1950
gl:1950
gan:1950年
xal:1950 җил
ko:1950년
hy:1950
hi:१९५०
hr:1950.
io:1950
ilo:1950
bpy:মারি ১৯৫০
ia:1950
ie:1950
os:1950-æм аз
is:1950
it:1950
he:1950
kn:೧೯೫೦
pam:1950
ka:1950
csb:1950
kk:1950 жыл
kw:1950
sw:1950
kv:1950 во
ht:1950 (almanak gregoryen)
ku:1950
la:1950
lv:1950. gads
lb:1950
lt:1950 m.
lij:1950
li:1950
jbo:1950moi
lmo:1950
hu:1950
mk:1950
ml:1950
krc:1950 джыл
mi:1950
mr:इ.स. १९५०
arz:1950
nah:1950
nl:1950
nds-nl:1950
ne:सन् १९५०
new:ई सं १९५०
ja:1950年
nap:1950
frr:1950
no:1950
nn:1950
nrm:1950
nov:1950
oc:1950
mhr:1950
uz:1950
pa:੧੯੫੦
pi:१९५०
pnb:1950
pap:1950
nds:1950
pl:1950
pt:1950
ty:1950
ksh:Joohr 1950
ro:1950
qu:1950
ru:1950 год
rue:1950
sah:1950
se:1950
stq:1950
sq:1950
scn:1950
simple:1950
sk:1950
sl:1950
so:1950
ckb:١٩٥٠
sr:1950
sh:1950
sv:1950
tl:1950
ta:1950
tt:1950 ел
te:1950
tet:1950
th:พ.ศ. 2493
vi:1950
tpi:1950
tr:1950
tk:1950
udm:1950 ар
uk:1950
ur:1950ء
vec:1950
vo:1950
fiu-vro:1950
wa:1950
vls:1950
war:1950
yi:1950
yo:1950
zh-yue:1950年
diq:1950
zea:1950
bat-smg:1950
zh:1950年

1961

Tapahtumia


tammi–maaliskuu


1. tammikuuta – Rahanuudistus Neuvostoliitto, yksi uusi rupla vastasi sen jälkeen kymmentä entistä ruplaa.
3. tammikuuta – Presidentti Dwight Eisenhower ilmoitti Yhdysvaltain katkaisseen diplomaattiset suhteet Kuubaan.
3. tammikuuta – Finnair DC-3 Koivulahden lentoturma Koivulahti. Koneen 22 matkustajaa ja kolmihenkinen miehistö menehtyivät.
4. tammikuuta − Yhdysvallat kehotti kaikkia kansalaisiaan poistumaan Kuubasta, mutta ilmoitti samalla, ettei se aio luopua Guantanamo Bayn laivastotukikohta.
7. tammikuuta – Nelipäiväisessä konferenssissa Casablancassa viisi Afrikan maata, Marokko, Yhdistynyt arabitasavalta, Ghana, Guinea ja Mali, päätti perustaa Pohjois-Atlantin liitto kaltaisen puolustusliiton.
13. tammikuuta – Kongon vangitun entisen pääministerin Patrice Lumumban kannattajat onnistuivat vapauttamaan Lumumban vankilasta, mutta hänet saatiin pian jälleen kiinni.
14. tammikuuta − Kuvanveistäjä Raimo Utriainen voitti näyttelijä Ida Aalbergin muistomerkkikilpailun ehdotuksellaan ''Esirippu''.
17. tammikuuta – Kongon entinen pääministeri Patrice Lumumba ja kaksi hänen kannattajaansa surmattiin.
20. tammikuuta – John F. Kennedy astui Yhdysvaltain presidentin virkaan.
22. tammikuuta – Portugalilainen, Brasiliasta Venezuelaan matkalla ollut risteilyalus ''Santa Maria'' kaapattiin Atlantilla. Portugalin hallitusta vastustaneet kaappaajat antautuivat 3. helmikuuta.
25. tammikuuta – Uusi juntta nousi valtaan El Salvadorissa syrjäytettyään edellisen kolme kuukautta hallinneen juntan ”liiasta vasemmistolaisuudesta”.
26. tammikuuta – Arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta voittivat Helsingin Kaupunginteatterin suunnittelukilpailun.
29. tammikuuta – Helsingin hiippakunta piispa Martti Simojoki vihki arkkitehti Aarno Ruusuvuori suunnitteleman Hyvinkään kirkon.
31. tammikuuta – Yhdysvallat lähetti ensimmäisen simpanssin (nimeltään Ham) avaruuteen.
31. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld lähetti suurlähettiläs Sakari Tuomiojan järjestön edustajaksi Laosiin. Laosin vasemmistopuolue väitti Tuomiojan läsnäolon maassa vain pahentavan sisällissotaa. Tuomioja saapui Laosin pääkaupunkiin Vientianeen 7. helmikuuta.
4. helmikuuta – Portugalin siirtomaasodat alkoi Angolasta.
11. helmikuuta – Adolf Eichmannin oikeudenkäynti alkoi Jerusalemissa.
14. helmikuuta – Neuvostoliitto vaati YK:n pääsihteerin Dag Hammarskjöldin eroa Patrice Lumumban murhan vuoksi.
15. helmikuuta – Boeing 707 putosi maahan Belgiassa surmaten 73 ihmistä, mukaan lukien koko Yhdysvaltain taitoluistelujoukkue.
15. helmikuuta – Keski- ja Etelä-Euroopassa sattui täydellinen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena.
15. helmikuuta – Mielenosoittajat järjestivät mellakoita Belgian suurlähetystöjen edustalla Kairossa, Varsovassa ja Moskovassa Patrice Lumumban murhan vuoksi. YK:n pääsihteeri Dag Hammarskjöld torjui Neuvostoliiton vaatimuksen erostaan.
16. helmikuuta – Intialaiset sanomalehdet kirjoittivat Kiinan kansantasavalta valmistelevan Bhutanin valtaamista. Kiina oli jo aiemmin esittänyt suuria aluevaatimuksia myös Intialle.
21. helmikuuta – Suomen Sosialidemokraattinen Puolue valitsi oikeuskansleri Olavi Honka presidenttiehdokkaakseen vuoden 1962 vaaleihin.
3. maaliskuuta – Hassan II kruunattiin Marokko kuninkaaksi.
8. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Norjaan.
15. maaliskuuta – Etelä-Afrikka vetäytyi Kansainyhteisö.
16. maaliskuuta – Oikeuskansleri Olavi Honka suostui kuuden puolueen yhteiseksi presidenttiehdokkaaksi. Maalaisliitto ”K-linja” aloitti välittömästi rajun hyökkäyksen ”Honka-liittoa” vastaan.
18. maaliskuuta – Suomi oli ensimmäistä kertaa mukana Eurovision laulukilpailu 1961 Cannesissa. Laila Kinnunen sijoittui kappaleella ''”Valoa ikkunassa”'' kymmenenneksi.
19. maaliskuuta − Vihanti Pohjois-Pohjanmaalla pidettiin uudet kunnallisvaalit Oulun lääninhallituksen mitätöityä kunnallisvaalit 1960 tulokset.
21. maaliskuuta − Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko vaati YK:n toiminnan lopettamista Kongossa ja pääsihteeri Dag Hammarskjöldin eroa.
27. maaliskuuta – Suomen ja Euroopan vapaakauppajärjestön välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin. Sopimus astui voimaan 1. heinäkuuta 1961.
29. maaliskuuta – Yhdysvaltain pääkaupungin Washington (DC) asukkaat saivat perustuslain 23. lisäyksellä äänioikeuden presidentinvaaleissa.

huhti–kesäkuu


5. huhtikuuta − Valtakunnanoikeus aloitti ”Kätilöopiston juttu” käsittelyn Säätytalossa Helsingissä. Maaherra Urho Kiukas vaadittiin lähes 94 miljoonan markan, pankinjohtaja Aarre Simonen 15 miljoonan markan sekä Simoselta ja varatuomari Vilho Väyrynen yhteisesti lähes 329 miljoonan markan korvauksia.
11. huhtikuuta – Adolf Eichmannin oikeudenkäynti alkoi Jerusalemissa.
12. huhtikuuta – Juri Gagarin teki ensimmäisen Avaruuslento. Avaruusalus ''Vostok 1'' kiersi Maan kerran; lento kesti 108 minuuttia.
14. huhtikuuta – Oikeusministeri Antti Hannikainen sai pyytämänsä eron hallituksesta. Hänen tilalleen nimitettiin toisena valtiovarainministerinä toiminut Pauli Lehtosalo ja Lehtosalon paikalle varatuomari Juho-Eino Niemi.
17. huhtikuuta – Sikojenlahden maihinnousu Kuubassa.
22. huhtikuuta – Algerian sota: kenraalit Zeller, Challe, Jouhaud ja Salan kaappasivat vallan Algerissa kolme ja puoli kuukautta algerialaisille kansanäänestyksellä myönnetyn itsehallinnon jälkeen. Ranskan hallitus päätti julistaa Algerian hätätilaan ja erottaa vallankaappaajat armeijasta. Charles de Gaulle piti seuraavana päivänä puheen kansakunnalle, eivätkä kaappaajat saaneet armeijaa taaksensa. Challe antautui jo 26. päivä, Zeller 6. toukokuuta, mutta Salan ja Jouhaud siirtyivät OAS johtoon.
23. huhtikuuta − Suomen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hovioikeudenneuvos Harras Kyttä sekä varapuheenjohtajiksi Kaarlo Kajatsalo ja Paavo Aarnio. Edellinen puheenjohtaja Veli Merikoski oli eronnut puolueen asetuttua presidentinvaalissa Olavi Hongan taakse.
24. huhtikuuta – ''Wasa''-laiva nostettiin Tukholman satamasta. Laivasta löytyi Paavo Nurmi (patsas), jonka suomalaiset teekkarit olivat sinne vieneet.
27. huhtikuuta – Sierra Leone itsenäistyi.
1. toukokuuta – Presidentti Fidel Castro julisti Kuuban sosialistiseksi tasavallaksi.
5. toukokuuta – Alan Shepard oli ensimmäinen yhdysvaltalainen avaruudessa ''Freedom 7'' -aluksella (tunnetaan myös nimellä ''Mercury 3'').
8. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat epäviralliselle vierailulle Isoon-Britanniaan.
8. toukokuuta – Heinävesi Tulilahden kaksoismurhasta syytetty Runar Holmström teki itsemurhan hirttäytymällä sellissään Vaasan lääninvankilassa.
11. toukokuuta – Sosiaalidemokraattien oppositio eli ”skogilaiset” valitsi tarkastaja Emil Skogin presidenttiehdokkaakseen.
15. toukokuuta − Ulkoministeri Ralf Törngren kuoli. Pääministeri V. J. Sukselainen ryhtyi hoitamaan myös ulkoministerin tehtäviä ja uudeksi kansanedustajaksi tuli valtiotieteen kandidaatti Carl Olof Tallgren.
16. toukokuuta – Sotilasvallankaappaus Korean tasavalta kenraalimajuri Park Chung-heen johdolla.
16. toukokuuta – Akseli Gallen-Kallelan museo Tarvaspää avattiin Espoossa.
19. toukokuuta – ''Venera 1'' lensi ensimmäisenä luotaimena Venus ohi, tosin luotain rikkoutui eikä lähettänyt tietoja.
24. toukokuuta – Kuuban puolustusministeri Raúl Castro nimitti puheessaan Yhdysvaltain suurta Guantanamo Bayn laivastotukikohtaa ”syöväksi ja pysyväksi ärsytyskeskukseksi”.
25. toukokuuta – Apollo-ohjelma: Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy kertoi kongressille Yhdysvaltain lähettävän avaruuslentäjän Kuuhun ja tuovan hänet takaisin ennen vuosikymmenen loppua.
28. toukokuuta – Peter Benensonin artikkeli ''The Forgotten Prisoners'' julkaistiin useissa lehdissä. Tätä pidetään Amnesty Internationalin alkuna.
4. kesäkuuta – John F. Kennedyn ja Nikita Hruštšovin huippukokous Wienissä. Asialistalla olivat ydinkokeet, aseistariisunta ja Saksan asema.
19. kesäkuuta – Kuwait itsenäistyi.
25. kesäkuuta – Irakin pääministeri Abdulkarim Qasim ilmoitti aikovansa liittää Kuwaitin Irakiin, Kuwait pyysi apua brittijoukoilta.
28. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi Kansaneläkelaitos hallituksen jäsenet, muun muassa V. J. Sukselainen, viraltapantaviksi ”asuntojutun” vuoksi.
30. kesäkuuta – Neuvostoliittolainen kosmonautti Juri Gagarin vieraili Suomessa.

heinä–syyskuu


1. heinäkuuta – Suomen Euroopan vapaakauppajärjestö-sopimus astui voimaan. Suomesta tuli järjestön ulkojäsen.
5. heinäkuuta – Norjan kuningas Olavi V saapui valtiovierailulle Suomeen.
12. heinäkuuta – Pääministeri V. J. Sukselainen esitti hallituksensa eronpyynnön. Presidentti Urho Kekkonen antoi uuden hallituksen muodostamistehtävän Lapin läänin maaherralle Martti Miettunen. Miettusen I hallitus, jonka ministerilista oli miltei sama kuin edeltäjänsä, aloitti työnsä 14. heinäkuuta.
21. heinäkuuta – Virgil Grissom suoritti Yhdysvallat toisen avaruuslennon ''Mercury''-kapselilla ja oli vähällä hukkua laskeutumisvaiheessa.
1. elokuuta – Myrsky ”Maire” riehui Suomen etelä- ja keskiosassa.
1. elokuuta – Kaapelitehdas Helsinki sattui kaasuräjähdys, joka vaati yhden kuolonuhrin.
8. elokuuta – Kaksi ihmistä kuoli ja kaksi loukkaantui vakavasti ilmavoimien kuusipaikkaisen yhteyskoneen syöksyttyä epäonnistuneen pakkolaskun yhteydessä metsään Rovaniemen maalaiskunta Perunkajärvellä.
9. elokuuta – Kenraali Tauno Viljanen varoitti hallitusta YYA-sopimus perustuvien konsultaatioiden mahdollisuudesta Berliinin kiristyvän tilanteen vuoksi.
11. elokuuta – Saksan demokraattinen tasavaltan parlamentti oikeutti maan hallituksen ryhtymään toimenpiteisiin ”Länsi-Saksan ja Länsi-Berliinin harjoittaman orjakaupan estämiseksi”. Seuraavana päivänä yli 2 000 itäberliiniläistä pakeni Länsi-Berliiniin.
13. elokuuta – Berliinin muurin rakennustyöt aloitettiin piikkilanka-aidan vetämisellä.
14. elokuuta – Länsi-Saksa katkaisi puhelin- ja kaukokirjoitinyhteydet Itä-Saksaan.
24. elokuuta – Ensimmäinen loikkausta länteen yrittänyt ammuttiin Berliinin muurilla.
8. syyskuuta – Ranskan tasavallan presidentti Charles de Gaulle joutui murhayrityksen kohteeksi. Yrityksen takana olivat OAS äärioikeistolaiset, Algeriassa oleskelleet ranskalaiset upseerit.
9. syyskuuta – Venäläissyntyinen säveltäjä Igor Stravinsky saapui konserttimatkalle Suomeen.
11. syyskuuta - WWF perustettiin.
17. syyskuuta – Veikko Leppänen veistämä presidentti J. K. Paasikivi patsas paljastettiin Lahti.
18. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld kuoli lento-onnettomuudessa Pohjois-Rhodesiassa juuri Kongon kriisin aikana.
20. syyskuuta – Itä-Saksan parlamentti hyväksyi lain, joka antoi puoluejohtaja Walter Ulbrichtille miltei rajattomat valtuudet siinä tapauksessa, että maa jouduttaisiin julistamaan ”puolustustilaan”.
22. syyskuuta – Neuvostoliiton valtionpäämies Leonid Brežnev saapui viralliselle vierailulle Suomeen.
28. syyskuuta – Syyriassa tehtiin Vallankaappaus ja maa erosi Egyptin johtamasta Yhdistyneestä arabitasavallasta. Presidentti Gamal Abdel Nasser suunnitteli rankaisutoimia Syyriaa vastaan, mutta päätti kuitenkin luopua niistä.

loka–joulukuu


6. lokakuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi niin sanotun Margariiniskandaali käsittely. Raision tehtaiden ja Paasivaara-yhtymän oli todettu käyttäneen ihmisravinnoksi kelpaamattomia rasvoja margariinin valmistukseen noin kahden vuoden ajan. Tehtaiden johtohenkilöitä tuomittiin sakkorangaistuksiin ja margariini menetti maineensa pitkiksi ajoiksi.
10. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti kolmiviikkoisen vierailunsa Kanadaan ja Yhdysvallat.
13. lokakuuta – Suomessa avattiin ensimmäinen Ars-näyttelyt, ''Ars 61''.
17. lokakuuta – ”Pariisin taistelu”: Ranskan poliisi hyökkäsi 30 000:tta algerialaisten ulkonaliikkumiskieltoa protestoinutta mielenosoittajaa vastaan. Virallinen kuolleiden määrä on kolme, mutta ihmisoikeusjärjestöt arvioivat määräksi 240.
17. lokakuuta − 31. lokakuuta – Moskovassa pidettiin Neuvostoliiton kommunistinen puolue 22. puoluekokous. Kokoukseen osallistui edustajia 83 maan kommunistisista puolueista. Avajaispuheessaan puoluejohtaja Nikita Hruštšov hyökkäsi Albaniaa vastaan syyttämällä maan johtoa stalinismista, sekä Malenkovin, Molotovin ja Kaganovitšin muodostamaa "puolueen vastaista ryhmää" vastaan. Kiinan pääministeri Zhou Enlai poistui mielenosoituksellisesti kokouksesta kesken, eikä Kiina enää myöhemmin osallistunut NKP:n kokouksiin. Korean, Vietnamin, Japanin, Indonesian ja Intian edustajat liittyivät Kiinan puolella Albanian tueksi.
18. lokakuuta – Leonard Bernsteinin ''West Side Story'' -musikaalista tehty elokuva sai ensi-iltansa.
19. lokakuuta – Arabiliitto otti Kuwaitin suojelukseensa, brittijoukot vetäytyivät.
19. lokakuuta − Presidentti Urho Kekkonen sanoi YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa Suomen haluavan olla vilpittömästi mukana tekemässä järjestöstä ”tehokasta ja käyttökelpoista välikappaletta rauhan turvaamiseksi”.
21. lokakuuta − Albanian radio ilmoitti, että Albaniassa tunnettiin ”syvää suuttumusta” Neuvostoliiton puoluejohtajan Nikita Hruštšovin NKP:n puoluekokouksessa pitämän puheen johdosta.
27. lokakuuta – Helsingissä otettiin käyttöön Hakaniemi uusi silta.
29. lokakuuta – Moskovan Punaisella torilla oleva Leninin mausoleumi suljettiin ”korjaustöitä varten”.
30. lokakuuta – Neuvostoliitto räjäytti 58 megatonnin Tsar-Bomban Novaja Zemljalla.
30. lokakuuta – Noottikriisi Suomi, Neuvostoliitto vaati toimenpiteitä Länsi-Saksan ja sen liittolaisten uhan torjumiseksi.
31. lokakuuta – Josif Stalinin ruumis poistettiin Leninin mausoleumista ja haudattiin Kremlin muurin viereen.
31. lokakuuta – Trooppinen hirmumyrsky ''Hattie'' iski Belize Cityyn.
3. marraskuuta − YK:n yleiskokous valitsi Burman YK-suurlähettilään U Thantin järjestön pääsihteeriksi Dag Hammarskjöldin jäljellä olleelle virkakaudelle.
7. marraskuuta − Länsi-Saksan liittokansleri Konrad Adenauer valittiin uudelle virkakaudelle.
7. marraskuuta − Presidentti Urho Kekkonen lähetti ulkoministeri Ahti Karjalainen Moskovaan ottamaan selvää Neuvostoliiton nootin taustoista.
11. marraskuuta – Stalingradin nimi vaihdettiin Volgogradiksi.
14. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi uudet Eduskuntavaalit 1962 pidettäviksi helmikuun alussa 1962.
16. marraskuuta – Britannian konservatiivihallitus ryhtyi rajoittamaan maahanmuuttoa Brittiläisen kansainyhteisön maista.
24. marraskuuta – Noottikriisi : Presidentti Urho Kekkonen ja Nikita Hruštšov neuvottelivat Novosibirskissa, minkä seurauksena Neuvostoliiton vaatimista konsultaatioista luovuttiin.
24. marraskuuta – Oikeuskansleri Olavi Honka luopui presidenttiehdokkuudesta sen jälkeen kun suomalainen ja ruotsalainen kansanpuolue olivat vetäytyneet Honka-liitosta.
26. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen piti laajan radio- ja televisiopuheen, jossa hän katsoi noottikriisin vahvistaneen Suomen ulkopoliittista asemaa ja korosti Suomen ja Neuvostoliiton hyvien naapurisuhteiden merkitystä.
29. marraskuuta – Kokoomus päätti lähteä presidentinvaaleihin ”sammutetuin lyhdyin” eli ilman omaa ehdokasta.
30. marraskuuta – Suomen Sosialidemokraattinen Puolue valitsi presidenttiehdokkaakseen kansanedustaja Rafael Paasion.
2. joulukuuta – Kylmä sota: Fidel Castro ilmoitti radiopuheessa omaksuneensa marxismi-leninismin ja Kuubasta tulevan Kommunismi valtio.
3. joulukuuta − Arkkipiispa Ilmari Salomies vihki Porvoon tuomiokapitulin asessorin Karl-Erik Forssellin Porvoon hiippakunta uudeksi piispaksi.
6. joulukuuta – Etelä-Suomi esiintyi useilla paikkakunnilla, muun muassa Helsinki rajua Ukkonen.
9. joulukuuta – Tanganjika sai itsenäisyyden ja julistautui tasavallaksi presidenttinään Julius Nyerere (vuonna 1964 Tanganjika yhdistyi Sansibarin kanssa Tansaniaksi).
10. joulukuuta – Neuvostoliitto katkaisi diplomaattiset suhteet Albaniaan.
11. joulukuuta – Vietnamin sota alkoi ensimmäisten yhdysvaltalaiskopterien ja 400 sotilaan saapumisella Saigoniin.
11. joulukuuta − Israelilainen sotilastuomioistuin totesi Adolf Eichmannin syylliseksi kaikkiin syytekirjelmän 15 syytekohtaan. Syyttäjä vaati Eichmannille kuolemantuomiota.
12. joulukuuta – Suomen Pankki täytti 150 vuotta.
14. joulukuuta – Valtakunnanoikeus tuomitsi ”Kätilöopiston juttu” pankinjohtaja Aarre Simonen 375 000 markan ja kansanedustaja Vilho Väyrynen 80 000 markan sakkoihin. Urho Kiukas vapautettiin syytteistä.
15. joulukuuta – Israelilainen sotilastuomioistuin tuomitsi Adolf Eichmannin kuolemaan rikoksistaan. Tuomio määrättiin toimeenpantavaksi hirttämällä.
15. joulukuuta – Wäinö Aaltonen veistämä presidentti P. E. Svinhufvudin patsas paljastettiin Helsingissä Eduskuntatalon edessä Svinhufvudin syntymän satavuotispäivänä.
15. joulukuuta – Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystössä salanimellä "Anatoli Klimov" palvellut KGB:n majuri Anatoli Golitsyn loikkasi Suomen ja Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin.
19. joulukuuta – Goa luovutettiin Intialle 400-vuotisen Portugalin hallinnon jälkeen.
25. joulukuuta − Egyptin presidentin Gamal Abdel Nasserin ilmoitettiin sanoneen irti Egyptin ja Pohjois-Jemenin välisen, vuonna 1958 solmitun liiton.
31. joulukuuta – Marshall-apu päättyi jaettuaan 12 miljardia dollaria apua Euroopan jälleenrakentamiseen. Samalla OEEC:sta tuli OECD.

tuntematon päivämäärä


elokuu – Runsaita sateita Suomessa ja Kokemäenjoki vesistössä pahoja tulvia.
Allan Sandage löysi ensimmäisen kvasaarin.
Suosikki-lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
Suomen valtio osti Riipilän kylässä Vantaa sijaitsevan Königstedtin kartanon ulkomaisten vieraiden majoitustiloiksi.

Syntyneitä


24. tammikuuta – Nastassja Kinski (”Nastassja Kinski”), saksalainen näyttelijä (''Paris, Texas'')
26. tammikuuta – Wayne Gretzky, kanadalainen jääkiekkoilija
8. helmikuuta – Vince Neil (”Vince Neil”), yhdysvaltalainen laulaja ("Mötley Crüe")
9. helmikuuta – Jussi Lampi, suomalainen näyttelijä ja muusikko
17. helmikuuta – Andrei Korotajev, Venäjä antropologi, taloustieteen historioitsija ja sosiologi
17. helmikuuta – Helena Sinervo, suomalainen runoilija
26. helmikuuta – Monika Fagerholm, suomalainen kirjailija (''Ihanat naiset rannalla'')
17. maaliskuuta – Umayya Abu-Hanna, palestiinalais-suomalainen kirjailija ja toimittaja
12. huhtikuuta – Edu Kettunen (”Edu Kettunen”), suomalainen muusikko
15. huhtikuuta – Tiina Lillak, suomalainen keihäänheittäjä (maailmanmestari)
14. toukokuuta – Tim Roth, brittiläinen näyttelijä
8. kesäkuuta – Risto Isomäki, suomalainen tieto- ja tieteiskirjailija (''Sarasvatin hiekkaa'')
9. kesäkuuta – Michael J. Fox, kanadalaissyntyinen näyttelijä
22. kesäkuuta – David Lonsdale, englantilainen näyttelijä
1. heinäkuuta – Walesin prinsessa Diana, Walesin prinssi (k. 1997)
22. heinäkuuta − Maukka Perusjätkä (”Maukka Perusjätkä”), suomalainen rock-muusikko
28. heinäkuuta – Ruben Stiller, suomalainen juontaja
30. heinäkuuta – Ressu (laulaja) (”Ressu Redford”), suomalainen muusikko
4. elokuuta – Barack Obama, vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinto saanut Yhdysvaltain presidentti
6. elokuuta – Simo Rantalainen, suomalainen viihdehenkilö
6. elokuuta – Kjell Westö, suomalainen kirjailija
17. elokuuta – Kati Outinen, suomalainen näyttelijä (''Mies vailla menneisyyttä'')
19. elokuuta – Ville Virtanen, suomalainen näyttelijä (''Kylmäverisesti sinun'')
1. syyskuuta – Heikki Kujanpää, suomalainen näyttelijä
1. syyskuuta – Jukka Hytti, suomalainen teatterituottaja ja ohjaaja
13. syyskuuta – Dave Mustaine, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi ("Megadeth")
24. syyskuuta – Jaana Airaksinen, suomalainen kirjailija ja kansalaisaktivisti
25. lokakuuta – Chad Smith, yhdysvaltalainen rumpali ("Red Hot Chili Peppers")
28. lokakuuta – Erja Häkkinen, suomalainen televisiojuontaja, malli ja matkaopas
31. lokakuuta – Peter Jackson, uusiseelantilainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (''Taru sormusten herrasta (elokuvatrilogia)'' -elokuvatrilogia)
9. marraskuuta – Hanna Ekola, suomalainen laulaja
19. marraskuuta – Meg Ryan (”Meg Ryan”), yhdysvaltalainen näyttelijätär (''Kun Harry tapasi Sallyn'')
16. joulukuuta – Bill Hicks (”Bill Hicks”), yhdysvaltalainen stand-up-koomikko
21. joulukuuta – Katri Tapola, suomalainen kirjailija
24. joulukuuta – Maarit Tastula, suomalainen toimittaja
27. joulukuuta – Tomi Poikolainen, suomalainen jousiampuja (olympiavoittaja)
30. joulukuuta – Ben Johnson (pikajuoksija), kanadalainen pikajuoksija

Kuolleita


4. tammikuuta – Erwin Schrödinger, vuoden 1933 Nobelin fysiikanpalkinto saanut itävaltalainen fyysikko (Schrödingerin yhtälö) (s. 1887)
9. tammikuuta – Emily Greene Balch, vuoden 1946 Nobelin rauhanpalkinto saanut yhdysvaltalainen kirjailija ja pasifisti (s. 1867)
13. tammikuuta – Hedvig Gebhard, suomalainen poliitikko ja talousneuvos (s. 1867)
14. tammikuuta – Herman Aav, Suomen ortodoksinen kirkko arkkipiispa (s. 1878)
17. tammikuuta – Patrice Lumumba, Kongon demokraattinen tasavalta pääministeri (s. 1925)
24. tammikuuta – Outsider (”Outsider”, ”Henrik Horna”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (''Pekka Lipponen'') (s. 1904)
26. helmikuuta – Muhammad V, Marokko sulttaani (s. 1909)
5. maaliskuuta – J. S. Sirén, suomalainen arkkitehti (Eduskuntatalo) (s. 1889)
8. maaliskuuta – Sir Thomas Beecham, englantilainen kapellimestari (s. 1879)
26. maaliskuuta – Lasse Heikkilä (runoilija), suomalainen runoilija (s. 1925)
2. huhtikuuta – Amos Anderson, suomalainen liikemies, lehdenkustantaja, kansanedustaja ja taiteen tukija (s. 1878)
3. huhtikuuta – Ilmari Unho, suomalainen elokuvaohjaaja (''Sadan miekan mies'') (s. 1906)
9. huhtikuuta – Zogu I, Albanian pääministeri, presidentti ja kuningas Zogu I (1928–1939) (s. 1895)
12. huhtikuuta – Nils-Eric Fougstedt, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1910)
13. toukokuuta – Gary Cooper (”Gary Cooper”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Sheriffi (elokuva)'') (s. 1901)
16. toukokuuta – Ralf Törngren, Suomen pääministeri (s. 1899)
18. toukokuuta – Viljo Vesterinen, suomalainen harmonikkataiteilija (''Säkkijärven polkka'') (s. 1907)
29. toukokuuta – Uuno Klami, suomalainen säveltäjä ja akateemikko (s. 1900)
30. toukokuuta – Rafael Leónidas Trujillo, Dominikaaninen tasavalta diktaattori (s. 1891)
6. kesäkuuta – Carl Jung, sveitsiläinen psykiatri (analyyttisen psykologian perustaja) (s. 1875)
17. kesäkuuta – Jeff Chandler (”Jeff Chandler”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1918)
28. kesäkuuta – Yrjö Leino, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (s. 1897)
30. kesäkuuta – Lee De Forest, yhdysvaltalainen insinööri ja keksijä (elektroniputki) (s. 1873)
2. heinäkuuta – Ernest Hemingway, vuoden 1954 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut yhdysvaltalainen kirjailija (''Jäähyväiset aseille'') (s. 1899) (itsemurha)
4. heinäkuuta – Unto Kupiainen, suomalainen runoilija, kirjallisuudentutkija ja professori (s. 1909)
12. heinäkuuta – Mazo de la Roche, kanadalainen kirjailija (''Jalna''-sarja) (s. 1879)
7. elokuuta – Frank Buchman, yhdysvaltalainen teologi (Moraalinen varustautuminen-liikkeen perustaja) (s. 1878)
9. elokuuta – Arno Anthoni, suomalainen lakimies (Valpon päällikkö) (s. 1900)
1. syyskuuta – Eero Saarinen, suomalainen arkkitehti (Gateway Arch) (s. 1910)
18. syyskuuta – Dag Hammarskjöld, vuoden 1961 Nobelin rauhanpalkinto postuumisti saanut ruotsalainen diplomaatti (Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri) (s. 1905) (lento-onnettomuus, väitetty salamurha)
23. syyskuuta – Elmer Diktonius, suomalainen kirjailija ja taiteilija (''Janne Kuutio'') (s. 1896)
11. lokakuuta – Chico Marx (”Chico Marx”), yhdysvaltalainen koomikko (''Marxin veljekset'') (s. 1887)
12. lokakuuta – Väinö Sola, suomalainen oopperalaulaja ja professori (s. 1883)
17. lokakuuta – Aino Malkamäki, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja kouluneuvos (s. 1895)
29. lokakuuta – Kalle Kauppi, suomalainen poliitikko ja professori (s. 1892)
12. marraskuuta – Yrjö Enne (”Hjalmar Ekman”), suomalainen poliitikko (s. 1898)
25. joulukuuta – Håkan Mörne, suomalainen kirjailija (s. 1900)

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Robert Hofstadter ja Rudolf Mössbauer
Nobelin kemianpalkinto: Melvin Calvin
Nobelin lääketieteen palkinto: Georg von Békésy
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Ivo Andrić
Nobelin rauhanpalkinto: Dag Hammarskjöld

Kirjoja


''Se tavallinen tarina'' – Hannu Salama
''Isä Jumalan ilveilijä'' – Matti Hälli
''Konstan Pylkkerö'' – Veikko Huovinen
''Suutarikin, suuri viisas'' – Lauri Viita
''Lavean tien laki'' – Mauri Sariola

Muuta


Elokuvavuosi 1961

Lähteet


Luokka:1961
af:1961
am:1961 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1961
an:1961
frp:1961
ast:1961
gn:1961
av:1961
ay:1961
az:1961
id:1961
ms:1961
bn:১৯৬১
zh-min-nan:1961 nî
map-bms:1961
jv:1961
su:1961
be:1961
be-x-old:1961
bh:१९६१
bcl:1961
bs:1961
br:1961
bg:1961
ca:1961
cv:1961
cs:1961
co:1961
cy:1961
da:1961
pdc:1961
de:1961
et:1961
el:1961
en:1961
myv:1961 ие
es:1961
eo:1961
eu:1961
fa:۱۹۶۱ (میلادی)
hif:1961
fo:1961
fr:1961
fy:1961
fur:1961
ga:1961
gv:1961
gag:1961
gd:1961
gl:1961
gan:1961年
xal:1961 җил
ko:1961년
hy:1961
hi:१९६१
hr:1961.
io:1961
ilo:1961
bpy:মারি ১৯৬১
ia:1961
ie:1961
os:1961-æм аз
is:1961
it:1961
he:1961
kn:೧೯೬೧
pam:1961
ka:1961
csb:1961
kk:1961 жыл
kw:1961
sw:1961
kv:1961 во
ht:1961 (almanak gregoryen)
ku:1961
la:1961
lv:1961. gads
lb:1961
lt:1961 m.
lij:1961
li:1961
ln:1961
jbo:1961moi
lmo:1961
hu:1961
mk:1961
ml:1961
krc:1961 джыл
mi:1961
mr:इ.स. १९६१
arz:1961
my:၁၉၆၁
nah:1961
nl:1961
nds-nl:1961
ne:सन् १९६१
new:ई सं १९६१
ja:1961年
nap:1961
frr:1961
no:1961
nn:1961
nrm:1961
nov:1961
oc:1961
mhr:1961
uz:1961
pa:੧੯੬੧
pi:१९६१
pnb:1961
pap:1961
nds:1961
pl:1961
pt:1961
ty:1961
ksh:Joohr 1961
ro:1961
qu:1961
ru:1961 год
rue:1961
sah:1961
se:1961
stq:1961
sq:1961
scn:1961
simple:1961
sk:1961
sl:1961
so:1961
ckb:١٩٦١
sr:1961
sh:1961
sv:1961
tl:1961
ta:1961
tt:1961 ел
te:1961
tet:1961
th:พ.ศ. 2504
vi:1961
tg:1961
tpi:1961
tr:1961
tk:1961
udm:1961 ар
uk:1961
ur:1961ء
vec:1961
vo:1961
fiu-vro:1961
wa:1961
vls:1961
war:1961
yi:1961
yo:1961
zh-yue:1961年
diq:1961
zea:1961
bat-smg:1961
zh:1961年

1981


Suomessa valmistauduttiin Suomen presidentinvaali 1982.

Tapahtumia


Tammikuu


1. tammikuuta – Kreikka liittyi Euroopan yhteisöön.
1. tammikuuta – Palau sai itsehallinnon.
1. tammikuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ilmaisi tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe huolestumisensa suurvaltojen välisen kilpavarustelun kiihtymisestä ja ydinaseiden aiheuttamasta uhasta koko ihmiskunnalle.
1. tammikuuta – Kiikka ja Keikyän kunnat yhdistettiin Äetsän kunnaksi sekä Nummi (Nummi-Pusula) ja Pusulan kunnat Nummi-Pusulan kunnaksi. Lokalahti kunta liitettiin Uusikaupunki.
1. tammikuuta – Turvavyö tuli Suomessa pakolliseksi takaistuimella kaikissa uusissa henkilöautoissa. Sen käyttöön ei kuitenkaan velvoitettu.
6. tammikuuta − Kokoomus kansanedustaja Irma Rihtniemi-Koski kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli arkkitehti Jouni J. Särkijärvi.
14. tammikuuta – Poliisi poisti Altajoki voimalaitoksen rakentamista vastustaneet luonnonsuojelijat näiden voimalaitostyömaalle johtavalle tielle pystyttämästä leiristä Pohjois-Norjassa. Osa mielenosoittajista, joiden joukossa oli kymmeniä suomalaisia, oli kahlinnut itsensä puihin rautaketjuin.
15. tammikuuta – Kirkon tutkimuslaitoksen haastattelututkimus osoitti, että enemmistö suomalaisista halusi loppiainen ja helatorstain palauttamista arkipyhiksi.
19. tammikuuta – Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat ja Iran sopivat Iranin panttivankikriisi vapauttamisesta 14 kuukauden vankeuden jälkeen.
20. tammikuuta – Ronald Reagan seurasi Jimmy Carteria Yhdysvaltain presidenttinä. Maailmalla arvioitiin Reaganin valinnan merkitsevän Yhdysvaltain ulkopolitiikan jyrkentymistä.
20. tammikuuta – Vain minuutteja Ronald Reaganin virkaanastumisen jälkeen Iran vapautti 52 yhdysvaltalaista panttivankia 444 päivän vankeuden jälkeen.
21. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentin viran jättänyt Jimmy Carter tapasi Iranin vapauttamat yhdysvaltalaiset panttivangit Wiesbadenissa Länsi-Saksassa. Carter kuohutti yhdysvaltalaisten mieliä sanomalla Iranin syyllistyneen "uskomattomaan raakuuteen" panttivankeja kohtaan.
23. tammikuuta − Etelä-Korean hallitus muutti oppositiojohtaja Kim Dae Jungille syyskuussa 1980 langetetun kuolemantuomion elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi voimakkaan kansainvälisen painostuksen vuoksi.
25. tammikuuta – Oikeudenkäynti ns. neljän koplaa vastaan päättyi Pekingissä. Mao Zedongin leskelle Jiang Qingille ja Zhang Chunqiaolle langetettiin ehdollinen kuolemantuomio kahden vuoden koetusajalla. Oikeudenkäynnin aikana ulkomaailmalle oli paljastunut, että 1960-luvun kulttuurivallankumous oli väkivaltaisimmassa vaiheessaan vaatinut kymmenientuhansien ihmisten hengen.
26. tammikuuta – Porin Mäntyluoto hinattiin merelle maailman suurin öljynetsintälautta ''Dyvi Delta'', jonka rakentamiseen oli käytetty yli 20 000 tonnia terästä.
28. tammikuuta – Poriin matkalla ollut pikajuna törmäsi soralastissa olleeseen kuorma-autoon tilapäisellä tasoylikäytävällä Hyvinkäällä Paavolan kaupunginosassa. Viisi ihmistä kuoli ja viisitoista loukkaantui.

Helmikuu


4. helmikuuta – Norja sai ensimmäisen naispääministerin, kun Gro Harlem Brundtland muodosti uuden hallituksen. Brundtlandin hallitus jäi kuitenkin syksyn suurkäräjävaalien vuoksi lyhytikäiseksi.
8. helmikuuta – Vammaisten vuoden päätapahtuma pidettiin Finlandia-talossa Helsingissä. Tilaisuudessa tuotiin voimakkaasti esille näkö-, kuulo- ja liikuntarajoitteisten tarve tulla hyväksytyiksi kaikissa yhteisöissä ja liikuntarajoitteisten vaikea pääsy moniin paikkoihin, joihin heillä oli asiaa.
13. helmikuuta – Korkein oikeus (Suomi) vahvisti Saloran entisille johtajille Jouko Nordellille ja Olavi Laaksolle veropetoksesta langetetut vankeustuomiot.
14. helmikuuta – 48 nuorta kuoli ja yli 130 loukkaantui yökerhon palossa Irlanti pääkaupungissa Dublinissa.
16. helmikuuta – Riihimäki kaupunginhallitus ja -valtuusto hyväksyivät ongelmajätelaitoksen sijoittumisen kaupungin alueelle.
17. helmikuuta – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura täytti 150 vuotta.
17. helmikuuta – Eduskunnan puhemiesneuvosto päätti ryhtyä kurinpitotoimiin luvattomien poissaolojen vuoksi, jotka olivat herättäneet runsaasti huomiota julkisessa sanassa. Kansanedustajien luvattomat poissaolot täysistunnoista ja valiokuntien kokouksista olivat lisääntyneet vaalikauden aikana selvästi.
23. helmikuuta – Antonio Tejero tunkeutui aseistettujen joukkojen kanssa Espanjan parlamenttiin. Vallankaappaus epäonnistui kuningas Juan Carlos I:n vaikutusvallan ansiosta.
25. helmikuuta – Niin sanotun Dolorex-juttu oikeuskäsittely päättyi. Neljä eläkeläistä tuomittiin törkeästä huumausainerikos ja varastetun tavaran kätkemisestä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin ja viisi lääkäriä huumausainerikoksesta ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin.
26. helmikuuta Suomalainen rallikuljettaja Ulf Grönholm kuoli, kun hänen Fiat Abarth 131 -ralliautonsa törmäsi pimeässä keskellä yötä aura-autoa päin. Grönholm oli harjoittelemassa vuoden 1981 hankirallia varten. Sekä Grönholm että hänen kartanlukijansa Bob Rehström kuolivat välittömästi törmäyksen voimasta ja tämän jälkeen auto syttyi tuleen.
28. helmikuuta – Yli 50 000 ihmistä osallistui ydinvoiman vastaiseen mielenosoitukseen Brockdorfin voimalatyömaan lähistöllä Länsi-Saksassa. Mielenosoittajat ottivat yhteen paikalle komennettujen yli 10 000 poliisin kanssa.

Maaliskuu


1. maaliskuuta – Urho Kekkonen tuli olleeksi Suomen tasavallan presidenttinä 25 vuotta.
1. maaliskuuta – Lahti vihittiin käyttöön Länsi-Euroopan suurin Lahden suurhalli.
7. maaliskuuta – Eduskuntatalo täytti 50 vuotta. Juhlakahveille osallistui myös useita entisiä kansanedustajia.
12. maaliskuuta – Suomen historian huomattavimpiin poliitikkoihin kuuluneen Väinö Tannerin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. SDP järjesti puheenjohtajansa Kalevi Sorsan johdolla juhlatilaisuuden, jonka Neuvostoliiton puoluelehti ''Pravda'' leimasi neuvostovastaiseksi mielenosoitukseksi.
17. maaliskuuta − Harjoituslennolla ollut ilmavoimien Hawk-hävittäjä syöksyi maahan Pirkkalassa lähellä Tampere-Pirkkalan lentoaseman kiitotietä. Konetta ohjannut kapteeni sai surmansa ja mukana ollut majuri loukkaantui vakavasti.
18. maaliskuuta – Työministeri Arvo Aalto erosi Koiviston II hallitus voidakseen keskittyä Suomen Kommunistinen Puolue pääsihteerin tehtäviin. Hänen seuraajakseen tuli asuntohallitus rahoitusjohtaja Jouko Kajanoja.
20. maaliskuuta − Puolalainen Solidaarisuus (liike)-järjestö antoi yleislakkovaroituksen. Taustalla oli Bydgoszczissa Luoteis-Puolassa sattunut poliisin ja ammattiyhdistysaktivistien välinen yhteenotto ja Solidaarisuus syytti poliiseja aktivistien pahoinpitelystä.
29. maaliskuuta – Kesäaika otettiin käyttöön Suomi.
30. maaliskuuta – John Hinckley ampui presidentti Reagania Washingtonissa.

Huhtikuu


Tiedosto:Space Shuttle Columbia launching.jpg
3. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen moitti pääministeri Mauno Koivistoa hidastelusta eräiden budjettiin liittyneiden sosiaalilakien valmistelussa ja vaati häntä eroamaan.
3. huhtikuuta − Eduskunta hyväksyi huhtikuun alussa 1982 voimaan tulevan uuden Tieliikennelaki.
4. huhtikuuta – Yhdysvaltain uusi ulkoministeri Alexander Haig saapui vierailulle Egyptiin, josta hän jatkoi matkaansa Israeliin, Jordaniaan ja Saudi-Arabiaan. Haigin tarkoituksena oli hankkia Lähi-idän maiden tuki Ronald Reaganin ulkopolitiikalle, joka korosti turvallisuusyhteistyötä "Neuvostoliiton uhan vuoksi".
4. huhtikuuta – Eurovision laulukilpailu 1981 järjestettiin Dublinissa Irlanti.
6. huhtikuuta – Pääministeri Mauno Koivisto vastasi presidentti Urho Kekkoselta saamiinsa moitteisiin, ettei hän pyydä eroa niin kauan kuin hänen hallituksensa nauttii eduskunnan luottamusta.
11. huhtikuuta – Presidentti Ronald Reagan palasi Valkoiseen taloon sairaalasta, jossa hän oli ollut hoidettavana murhayrityksen jälkeen.
12. huhtikuuta – Avaruussukkula Columbia (avaruussukkula) ensimmäinen lento ''STS-1''.
27. huhtikuuta − Maailmanpankki kansantulotilastosta ilmeni, että Suomi oli maailman 19. vaurain maa. Maailman rikkaimmat maat olivat Persianlahti öljyvaltioita.
30. huhtikuuta – Suomen Keskusta, Ruotsalainen Kansanpuolue ja Liberaalinen Kansanpuolue perustivat keskipuolueiden valtuuskunnan, jonka tehtävänä oli yhteisten poliittisten päämäärien ajaminen.

Toukokuu


5. toukokuuta – Seuramatkailun kehittäjä Kalevi Keihänen tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa konkurssirikoksista ja valuuttasäännösten rikkomisesta yhden vuoden ja 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Keihäsen omistamien matkatoimisto Keihäsmatkat Oy:n ja lentoyhtiö Spear Air Oy:n konkursseihin liittynyt oikeudenkäynti oli kestänyt yli kolme vuotta.
10. toukokuuta – Lieto seurakunta vietti 650-vuotisjuhliaan. Juhlallisuuksiin liittyneeseen "drive in" -jumalanpalvelukseen osallistui toista sataa moottoripyöräilijää.
13. toukokuuta – Paavi Johannes Paavali II haavoittui Roomassa Mehmet Ali Agcan ampumasta luodista.
16. toukokuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen ja MTV3 toimituspäällikkö Kyllikki Virolainen vihittiin avioliittoon.
17. toukokuuta – Lähes 200 vuotta vanha Haapavesi puukirkko paloi. Paloa epäiltiin tuhopoltoksi.
20. toukokuuta - Porin puuvillatehtaan palo paloi. Kyseessä oli yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista tulipaloista.
21. toukokuuta – François Mitterrandista tuli Ranskan tasavallan presidentti hänen voitettuaan istuvan presidentin Valery Giscard d'Estaingin. Mitterrand hajotti kansalliskokouksen 24. toukokuuta ja määräsi pidettäviksi uudet vaalit, jotta hän saisi sinne sosialistienemmistön kyetäkseen johtamaan maata tehokkaasti. Tämä synnytti maailmalla sanonnan ”Mitterrand-ilmiöstä”.
24. toukokuuta – SKP:n edustajakokous valitsi puheenjohtaja Aarne Saarinen ja varapuheenjohtaja Taisto Sinisalon uudelleen tehtäviinsä.
30. toukokuuta – Bangladeshin presidentti Ziaur Rahman murhattiin Chittagongissa.
31. toukokuuta – Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland saapui lyhyelle vierailulle Suomeen. Hän tapasi presidentti Urho Kekkosen ja pääministeri Mauno Koiviston.

Kesäkuu


1. kesäkuuta − Kirjailija Mauri Kunnas sai kirjallisuuden valtionpalkinnon lastenkirjastaan ''Koiramäki''. Hän sai myös Suomen sarjakuvaseuran Pekka Puupää -hatun ''Nyrok City'' -sarjakuvastaan 4. kesäkuuta.
3. kesäkuuta − Suomen ensimmäinen öljyntorjunta-alus ''öljyntorjunta-alus Hylje'' luovutettiin merenkulkuhallitus Turku telakalla.
4. kesäkuuta − Suomen Sosialidemokraattinen Puolue piti puoluekokouksensa Porissa. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti uudelleen Kalevi Sorsa.
5. kesäkuuta – Yhdysvaltain tartuntatautikeskus raportoi viidestä homoseksuaalisesta miehestä Los Angelesissa, joilla oli harvinainen, vain heikentyneen immuunijärjestelmän omaavilla potilailla ilmenevä keuhkokuumeen muoto. Nämä ovat ensimmäiset havaitut AIDS-tapaukset.
5. kesäkuuta – Norjalaisessa Orkdalin vanhainkodissa paljastui Pohjoismaiden mahdollisesti suurin rauhanaikainen joukkomurha. Laitoksessa sairaanhoitajana työskennellyt Arnfinn Nesset tunnusti myrkyttäneensä 17 vanhusta, mutta poliisi epäili uhreja olevan enemmän.
5. kesäkuuta – Turku raastuvanoikeus tuomitsi Salora-juttu entiset pääomistajat Jouko Nordellin ja Olavi Laakson maksamaan valtiolle yli 4,6 miljoonan markan vahingonkorvaukset veropetoksesta. Salora-yhtiö tuomittiin menettämään valtiolle 650 000 markkaa.
7. kesäkuuta – Operaatio Opera: Israelin ilmavoimat tuhosi Irakin Osirakin ydinreaktorin.
13. kesäkuuta – Kuningatar Elisabet II:a kohti ammutaan kuusi paukkupanosta Lontoossa sotilaspaaratin yhteydessä. Ampujaksi osoittautui muuan teini-ikäinen nuorukainen.
13. kesäkuuta – Ruotsalainen Kansanpuolue aloitti kaksipäiväisen 75-vuotisjuhlakokouksensa Kokkolassa.
14. kesäkuuta – Yhdysvaltain ja Kiinan ulkoministerit Alexander Haig ja Huang Hua sanoivat yhteisessä julkilausumassaan Pekingissä, että maiden on tiivistettävä yhteistyötään "Neuvostoliiton hyökkäys- ja laajentumispolitiikan uhan edessä".
14. kesäkuuta − Keskustapuolue aloitti kolmipäiväisen 75-vuotisjuhlakokouksensa Lahti.
15. kesäkuuta – Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK) puheenjohtaja Pekka Oivio siirtyi eläkkeelle ja hänen tilalleen valittiin Pertti Viinanen. Toiseksi puheenjohtajaksi tuli Olavi Hänninen.
15. kesäkuuta − Alkoholijuoma välittämisestä alle 18-vuotiaille Nuoriso – maksua siitä perimättäkin – tuli Suomessa lainmuutoksen nojalla rangaistava teko.
17. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen sai yhdysvaltalaisen Ralph Bunche -instituutin vuoden 1981 rauhanpalkinnon.
18. kesäkuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Ulf Sundqvist siirtyi varatoimitusjohtajaksi Suomen Työväen Säästöpankkiin ja hänen tilalleen nimitettiin toisena valtiovarainministerinä toiminut Pirkko Työläjärvi. Työläjärven tilalle tuli kansanedustaja Mauno Forsman.
21. kesäkuuta – Kauhavalla ja Helsingissä vietettiin Suomen nuorisoseuraliikkeen 100-vuotisjuhlia.
26. kesäkuuta − Teatterikorkeakoulu sai ensimmäisen professorinsa, kun presidentti Urho Kekkonen nimitti Jouko Turkka näyttelijäntyön professoriksi kahdeksi vuodeksi.
28. kesäkuuta – Yli 70 johtavaa iranilaista poliitikkoa sai surmansa tasavaltalaispuolueen päämajaan tehdyssä pommi-iskussa Teheranissa.
30. kesäkuuta – Hallituksen aluepoliittinen ministerivaliokunta päätti perustaa Suomeen kolme uutta lääniä, Satakunta, Pirkanmaan ja Kainuun läänit, vuoden 1985 alussa.

Heinäkuu


5. heinäkuuta – Ainakin 225 poliisia loukkaantui vakavissa mustien ja valkoisten välisissä katumellakoissa Lontoossa ja Liverpoolissa Britanniassa. Poliisi joutui ensi kerran käyttämään voimakasta kyynelkaasua levottomuuksien taltuttamiseksi. Uusia mellakoita puhkesi lisäksi Manchesterissa vain viikkoa myöhemmin ja niiden yhteydessä pidätettiin myös useita lapsia. Tapaukset herättivät keskustelun, tarvittaisiinko Britanniassa erityinen mellakkapoliisi.
7. heinäkuuta – Argentiinan entinen presidentti Isabel Perón vapautettiin viisi vuotta kestäneestä kotiarestista. Hän siirtyi heti tämän jälkeen maanpakoon Espanjaan.
14. heinäkuuta – Pohjanmaalaiset Turkistarhaus menettivät noin 12 000 minkkiä, jotka kuolivat pilaantuneen rehun aiheuttamaan botuliinimyrkytykseen.
15. heinäkuuta – Yhdysvallat ilmoitti vastustavansa Pohjolan julistamista ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi, koska Pohjolan strateginen merkitys oli presidentti Ronald Reaganin ja ulkoministeri Alexander Haigin mielestä kasvanut.
17. heinäkuuta – Kaksi ylikulkusiltaa, joille oli kerääntynyt paljon ihmisiä, romahti Hyatt Regency -hotellissa Kansas City (Missouri) Missourissa. Surmansa sai 114 ihmistä.
22. heinäkuuta – Turkkilainen Mehmet Ali Agca tuomittiin paavi Johannes Paavali II:n murhan yrityksestä elinkautiseen vankeuteen.
29. heinäkuuta – Prinsessa Diana meni naimisiin Walesin prinssi Charlesin kanssa.
29. heinäkuuta − Automaattinen puhelinliikenne Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan alkoi.

Elokuu


1. elokuuta – Music Television (MTV) aloitti lähetyksensä. Kaapelitelevisioverkon ensimmäinen esitetty musiikkivideo oli Bugglesin ''Video Killed the Radio Star''.
1. elokuuta – Suomen Kike Elomaa voitti naisten Kehonrakennus maailmanmestaruuden Kaliforniassa Yhdysvalloissa.
5. elokuuta – Ronald Reagan erotti 11 359 lakkoillutta Lennonjohto, jotka eivät totelleet hänen määräystään lopettaa lakko.
7. elokuuta – Puolan hallitus syytti Solidaarisuus (liike) vastuuttomuudesta, pahasta tahdosta ja yrityksistä saada aikaan yhteenotto. Hallitus sanoi, että sillä "on kaikki keinot kansalaisten puolustamiseen". Varsovan liitto joukot pitivät sotaharjoituksia Puolan rajoilla ja Itämeri Puolan edustalla.
7. elokuuta − Suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymä Finn-Stroi sai Kostamus kaivoskombinaatin toisen vaiheen rakennusurakan, jonka arvoksi laskettiin yli kaksi miljardia markkaa.
14. elokuuta – Paavi Johannes Paavali II pääsi sairaalasta, jossa hän oli ollut hoidettavana kolme kuukautta murhayrityksen jälkeen. Lääkäreiden mukaan paavi oli täysin parantunut.
14. elokuuta − Valmet sai Neuvostoliitolta noin 800 miljoonan markan laivatilauksen.
18. elokuuta – Presidentti Urho Kekkonen lähti teollisuusjohtajista koostuneen seurueen kanssa viisipäiväiselle kalastusmatkalle Islantiin. Katastrofaaliseksi luonnehditun matkan aikana otetut lehtikuvat paljastivat presidentin kunnon romahtamisen.
19. elokuuta – Kaksi Libyan ilmavoimien Sukoi Su-22 -hävittäjää ampui ohjuksia yhdysvaltalaishävittäjiä kohti Syrtin lahdella. Molemmat koneet pudotettiin.
25. elokuuta – Voyager 2 -avaruusluotain ohitti Saturnus.
25. elokuuta – Etelä-Afrikka marssitti sotajoukkojaan Angolan puolelle tuhotakseen siellä olevat Namibian vapautusjärjestön SWAPOn tukikohdat. Puolustusministeri Magnus Malan syytti Neuvostoliittoa SWAPOn avustamisesta.
29. elokuuta – Kaksi ihmistä kuoli ja 18 loukkaantui konepistoolein ja käsikranaatein aseistautuneiden arabien iskussa juutalaiseen synagogaan Wienissä Itävallassa.
30. elokuuta – Iranin presidentti Mohammad Ali Rajai ja pääministeri Mohammad Javad Bahonar saivat surmansa pääministerin virastoon tehdyssä pommi-iskussa Teheranissa.

Syyskuu


1. syyskuuta – MTV3 aloitti Kymmenen uutiset.
1. syyskuuta – Keski-Afrikka presidentti David Dacko syrjäytettiin armeijan suorittamassa verettömässä vallankaappaus. Tämä oli jo kolmas vallankaappaus Keski-Afrikan tasavallan historiassa ja Dacko oli ollut niistä kaikissa mukana, kerran syrjäyttäjänä ja kahdesti syrjäytettynä.
7. syyskuuta – Epäilyt presidentti Urho Kekkosen sairastumisesta vahvistuivat, kun Suomessa vieraillut Etelä-Korean pääministeri Nam Duck Woo ei päässyt tapaamaan Kekkosta tämän "vilustuttua".
10. syyskuuta – Solidaarisuus (liike) vaati kokouksessaan Gdanskissa vapaita vaaleja Puolaan. Neuvostoliiton uutistoimisto TASS sanoi, että Solidaarisuuden kokous oli sosialismin ja Neuvostoliiton vastainen ja varoitti Solidaarisuuden valmistelevan vallankaappausta.
10. syyskuuta – Tilastokeskus ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1980 aikana kuollut 551 ihmistä, mikä oli pienin luku sitten vuoden 1958.
11. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen jäi kuukauden pituiselle sairauslomalle. Pääministeri Mauno Koivisto ryhtyi hoitamaan presidentin ja sisäministeri Eino Uusitalo pääministerin tehtäviä.
13. syyskuuta–14. syyskuuta – Norjassa käytiin suurkäräjävaalit. Vaalien suurin voittaja oli oikeistopuolue høyre ja suurkäräjät muuttui selvästi porvarienemmistöiseksi.
21. syyskuuta – Kansainvälinen rauhanpäivä vietettiin ensi kertaa.
21. syyskuuta − Belize itsenäistyi.
21. syyskuuta − Eliel Saarinen suunnittelema rakennushistoriallisesti arvokas Lahden kaupungintalo vaurioitui pahoin tulipalossa.
24. syyskuuta − Ryhmä armenialaisia terroristeja valtasi Turkki konsulaatin Pariisissa ja otti 60 panttivankia. Seuraavana päivänä poliisi lopetti kaappauksen konsulaattiin tekemällään rynnäköllä, jossa yksi henkilö kuoli ja viisi loukkaantui.
28. syyskuuta – Iranissa teloitettiin 110 islamilaisen hallituksen vastustajaa. Maassa oli kolmen kuukauden aikana teloitettu yli 1 200 ihmistä.
29. syyskuuta − Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön pääsihteeri Helena Kekkonen sai puolet YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon rauhankasvatuspalkinnosta. Toinen puoli palkinnosta myönnettiin Partioliikkeen Maailmanjärjestölle WOSM:lle. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran.

Lokakuu


1. lokakuuta – Henkilöautoon sijoitettu suuri pommi räjähti vilkkaalla ostoskadulla Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Ainakin sata ihmistä kuoli ja 250 haavoittui.
1. lokakuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1988 talvikisat Kanadan Calgarylle ja kesäkisat Etelä-Korean Soul (kaupunki)ille.
2. lokakuuta – Suomalainen Pirjo Häggman valittiin ensimmäisenä naisena Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi.
5. lokakuuta − Uudenmaan lääninhallitus totesi Helsingin kaupungin johdon ylittäneen valtuutensa metrojupakka yhteydessä.
6. lokakuuta – Jihad kuuluneet sotilaat murhasivat Egyptin presidentin Anwar Sadatin paraatissa hänen Israelin kanssa neuvottelemansa rauhasopimuksen vuoksi.
6. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkosen sairauslomaa pidennettiin kuukaudella.
13. lokakuuta – Høyren puheenjohtaja Kåre Willoch muodosti Norjan ensimmäisen puhtaan oikeistohallituksen toisen maailmansodan jälkeen.
14. lokakuuta – Varapresidentti Hosni Mubarakista tuli Egyptin presidentti.
14. lokakuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi nostettavaksi syytteet Valco johtoa vastaan yhteistoimintalain rikkomisesta.
16. lokakuuta – Elokuvan "Uuno Turhapuron aviokriisi" ensi-ilta.
18. lokakuuta – Puolan kommunistisen puolueen keskuskomitea hyväksyi päätöslauselman, jonka nojalla maan hallitus voi tarvittaessa julistaa sotatilan. Puoluejohtaja Stanislaw Kania erosi ja hänen tilalleen nimitettiin pääministeri, kenraali Wojciech Jaruzelski.
21. lokakuuta – Andreas Papandreusta tuli Kreikka pääministeri.
26. lokakuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen erosi virastaan oltuaan siinä 1. maaliskuuta 1956 lähtien.
27. lokakuuta – Hallitus päätti, että Suomessa järjestetään Suomen presidentinvaali 1982 17. tammikuuta–18. tammikuuta 1982.
28. lokakuuta – U 137 -sukellusveneselkkaus: Ruotsi esitti Neuvostoliitolle vastalauseen sen vuoksi, että neuvostoliittolainen sukellusvene oli tunkeutunut syvälle Ruotsin aluevesille. Ruotsin rannikkovartiosto oli havainnut karille ajaneen sukellusveneen sotilasalueella Karlskronan edustalla. Sukellusveneen päällikkö selitti eksymisen ja karilleajon syyksi navigointivirheen ja kompassin rikkoutumisen, mikä ei tyydyttänyt Ruotsin hallitusta.
28. lokakuuta – Thrash metal -yhtye Metallica perustettiin.

Marraskuu


1. marraskuuta – Antigua ja Barbuda itsenäistyi Yhdistynyt kuningaskunta.
7. marraskuuta – Moskovassa pidettiin lokakuun vallankumous 64. vuosipäivän juhlallisuudet. Puolustusministeri, marsalkka Dmitri Ustinov sanoi juhlapuheessaan Punainen tori, ettei Neuvostoliitto koskaan salli minkään valtion saavuttavan sotilaallista ylivoimaa Neuvostoliittoon nähden. Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden − Suomea lukuun ottamatta − edustajat jäivät pois juhlallisuuksista lokakuisen sukellusvenevälikohtauksen vuoksi.
12. marraskuuta – Avaruussukkula Columbia (avaruussukkula) tuli ensimmäinen toistamiseen avaruuteen laukaistu alus, kun se lähti matkaan Kennedy Space Center.
12. marraskuuta − Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi Tukholman kidutusliigan johtajan Jari Pullinen törkeästä ryöstöstä ja useista rikoksiin yllyttämisistä viideksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen sekä lisäksi 11 vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen hänen Ruotsissa tekemistään rikoksista. Pullinen istui vankilassa 13 vuotta ja vapautui vuonna 1994.
19. marraskuuta – Hallitus päätti, että presidentti Urho Kekkonen saa asua Tamminiemi koko elinaikansa. Eduskunta hyväksyi vaalilain muutoksen, jolla presidentin valitsijamiesten lukumäärä nostettiin 300:sta 301:een.
21. marraskuuta – Brittiläinen Gibraltarille rekisteröity säiliöalus ''Globe Asimi'' katkesi kahtia Klaipedan sataman edustalla Liettuassa. Kova myrsky paiskasi satamasta lähdössä olleen aluksen päin aallonmurtajaa, jolloin aluksesta vuoti mereen suuri määrä öljyä.
23. marraskuuta – Iran-Contra-skandaali: Ronald Reagan allekirjoitti salaisen määräyksen NSDD-17 antaen CIA:lle oikeuden värvätä ja tukea Nicaraguan Contra-sissejä.
23. marraskuuta – Veronkiertoon erikoistunut tanskalainen kansanedustaja Mogens Glistrup tuomittiin jatketusta törkeästä veropetoksesta neljäksi vuodeksi vankeus ja neljän miljoonan kruunun sakkoihin. Glistrup uskoi tuomion tuovan edustamalleen Edistyspuolueelle lisää Tanskan ankaraan verotukseen kyllästyneitä äänestäjiä.
30. marraskuuta – Kylmä sota: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto aloittivat Genevessä neuvottelut keskimatkan ydinaseiden vähentämisestä Eurooppa. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina 17. joulukuuta.

Joulukuu


1. joulukuuta – Jugoslavialainen DC-9 törmäsi vuoreen lähestyessään Ajaccion lentokenttää Korsikalla, 178 ihmistä sai surmansa.
2. joulukuuta – Ministerineuvos Viktor Vladimirov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto aio puuttua millään tavoin Suomen tuleviin presidentinvaaleihin.
3. joulukuuta – ''Aamulehti'' täytti sata vuotta.
4. joulukuuta − Neuvostoliiton tunnetuimman toisinajattelijan Andrei Saharovin ja hänen puolisonsa Jelena Bonnerin kerrottiin ryhtyneen syömälakkoon. Heidän tarkoituksenaan oli painostaa viranomaisia myöntämään viisumi Moskovassa asuneelle Liza Aleksejevalle, jotta tämä pääsisi matkustamaan puolisonsa, Bonnerin pojan luokse Yhdysvaltoihin. Saharovin ja Bonnerin ilmoitettiin lopettaneen syömälakkonsa 9. joulukuuta.
6. joulukuuta − Presidentinlinnassa ei järjestetty perinteistä itsenäisyyspäivän vastaanottoa presidentti Urho Kekkosen sairauden vuoksi.
9. joulukuuta – Yhdyspankki varatoimitusjohtaja Ahti Hirvonen valittiin pankin toimitusjohtajaksi. Entinen toimitusjohtaja Mika Tiivola jatkoi pankin pääjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana.
11. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto valitsi perulaisen diplomaatin Javier Perez de Cuellarin järjestön uudeksi pääsihteeriksi vuoden 1982 alusta lähtien. Yleiskokous vahvisti Cuellarin valinnan 15. joulukuuta. Cuellar ilmoitti keskittyvänsä pääsihteerikaudellaan etenkin kehitysmaiden ongelmiin ja maailmanrauhan turvaamiseen.
13. joulukuuta – Wojciech Jaruzelski määräsi Puolaan poikkeuslain estääkseen kommunismi järjestelmän hajoamisen.
14. joulukuuta – Israelin hallitus antoi parlamentille esityksen Israelin lainsäädännön ulottamisesta Golanin alueelle, mitä pidettiin miltei alueliitoksena. Syyria tulkitsi päätöksen sodanjulistukseksi ja vuoden 1973 Jom Kippur -sota irtisanomiseksi. Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja arabimaat tuomitsivat päätöksen.
17. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Israelin päätöksen liittää Golanin kukkulat alueisiinsa.
17. joulukuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit kaappasi yhdysvaltalaisen kenraalin James Dozierin Veronassa Italiassa. Italiaan sijoitetuissa Pohjois-Atlantin liitto-joukoissa työskennellyt Dozier oli ensimmäinen Punaisten prikaatien kaappaama ulkomaalainen.
17. joulukuuta – Suurvallat alkoivat syytellä toisiaan Puolan tilanteen kärjistämisestä. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan arvosteli Neuvostoliittoa osallistumisesta ihmisoikeudet polkemiseen Puolassa. ''Pravda'' puolestaan kirjoitti vähän myöhemmin Yhdysvaltain pyrkivän luomaan Puolaan tilanteen, joka johtaisi Neuvostoliiton väliintuloon.
17. joulukuuta − Länsiafrikkalaiset Senegal ja Gambia allekirjoittivat sopimuksen löyhästä Senegambia-nimisestä valtioliitosta.
17. joulukuuta – 11-henkinen vähemmistö (ns. Taistolaisuus) erotettiin Suomen Kansan Demokraattinen Liitto eduskuntaryhmästä Eduskuntavaalit 1983 saakka. Syynä oli vähemmistön harjoittama enemmistön vastainen menettely budjettiäänestyksissä.
18. joulukuuta – Laulujoutsen valittiin Suomen kansallislinnuksi.
27. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat ampumahiihtäjä Heikki Ikolan vuoden parhaaksi urheilijaksi. Ikola oli voittanut äänestyksen myös vuonna 1975.
29. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ilmoitti Yhdysvaltain ottavan käyttöön talouspakotteet Neuvostoliittoa vastaan Puolan tilanteen vuoksi.
30. joulukuuta − Puolueeton yksityinen yhdysvaltalainen tutkimusryhmä totesi raportissaan, että El Salvadorissa oli vuoden 1981 aikana murhattu 12 000−17 000 ja Guatemalassa 9 000−12 000 siviilihenkilöä.

Tuntematon päivämäärä


Yhdistyneet kansakunnat julisti vuodet 1981–1990 kansainväliseksi vesihuollon vuosikymmeneksi.
Yhdysvalloissa esiteltiin videopeli nimeltä "Pac-Man".
IBM PC ja MS-DOSin versio 1.0 julkaistiin.
Ghawarin öljykentän tuotantomäärä oli ennätykselliset 5,7 miljoonaa barrelia päivässä.
Vuotta 1981 vietettiin Suomessa J. V. Snellmanin juhlavuotena. Snellmanin syntymästä oli 12. toukokuuta tullut kuluneeksi 175 vuotta ja kuolemasta 4. heinäkuuta sata vuotta. Kuvanveistäjä Terho Sakki suunnitteli juhlavuoden kunniaksi Snellman-mitalin.

Syntyneitä


1. tammikuuta – Alexandra Babitzin, suomalainen laulaja
8. tammikuuta – Leanne Baker, uusiseelantilainen tennispelaaja
21. tammikuuta – Dany Heatley, kanadalainen jääkiekkoilija
28. tammikuuta – Elijah Wood, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. tammikuuta – Justin Timberlake, yhdysvaltalainen laulaja
4. helmikuuta – Risto Mattila, suomalainen lumilautailija
9. helmikuuta - The Rev oik. Jimmy Sullivan, Avenged Sevenfold yhtyeen rumpali (k. 2009)
12. helmikuuta – Qiana Chase, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
17. helmikuuta – Paris Hilton, yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijätär ja malli (Hilton-hotelliketjun perijätär)
24. helmikuuta – Georg Späth, saksalainen mäkihyppääjä
15. maaliskuuta – Mikael Forssell, suomalainen jalkapalloilija
17. huhtikuuta – Hanna Pakarinen, suomalainen laulaja (Suomen ensimmäisen Idols-kilpailun voittaja)
19. huhtikuuta – Hayden Christensen, kanadalainen näyttelijä
28. huhtikuuta – Jessica Alba, yhdysvaltalainen näyttelijä
27. toukokuuta – Akira Suzuki ("Reita"), japanilainen basisti ("The Gazette")
31. toukokuuta – Marlies Schild, itävaltalainen alppihiihtäjä
5. kesäkuuta – Jade Goody, brittiläinen julkisuuden henkilö (k. 2009)
7. kesäkuuta – Anna Kurnikova, venäläinen tennispelaaja
9. kesäkuuta – Takashima Kouyou ("Uruha"), japanilainen kitaristi ("The GazettE")
21. kesäkuuta – Brandon Flowers, yhdysvaltalainen laulaja ("The Killers")
25. kesäkuuta – Simon Amman, sveitsiläinen mäkihyppääjä
7. heinäkuuta – Synyster Gates ("Synyster Gates"), yhdysvaltalainen kitaristi ("Avenged Sevenfold")
23. heinäkuuta – Jarkko Nieminen suomalainen tennispelaaja
29. heinäkuuta – Fernando Alonso, espanjalainen Formula 1 -kuljettaja (vuosien 2005 ja 2006 maailmanmestari)
8. elokuuta – Roger Federer, sveitsiläinen tennispelaaja
20. elokuuta – Ben Barnes, brittiläinen näyttelijä
25. elokuuta – Rachel Bilson, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. syyskuuta – Beyoncé Knowles, yhdysvaltalainen laulaja
21. syyskuuta – Nicole Richie, yhdysvaltalainen laulaja (Lionel Richien tytär)
26. syyskuuta – Christina Milian, yhdysvaltalainen näyttelijä,laulaja,lauluntekijä,tuottaja,tanssija ja malli
28. syyskuuta – Venla Saartamo, suomalainen näyttelijä
1. lokakuuta – Jamelia ("Jamelia"), laulaja
14. lokakuuta – Akon ("Akon"), yhdysvaltalainen laulaja
15. lokakuuta – Christina Santiago, yhdysvaltalainen malli
19. lokakuuta – Heikki Kovalainen, suomalainen Formula 1 -kuljettaja
22. lokakuuta – Samuli Vauramo, suomalainen näyttelijä
28. lokakuuta – Uke Yutaka ("Kai"), japanilainen rumpali ("the GazettE")
31. lokakuuta – Frank Iero, yhdysvaltalainen kitaristi ("My Chemical Romance")
18. marraskuuta – Vittoria Puccini, italialainen näyttelijä
25. marraskuuta – Barbara Bush ja Jenna Bush, George W. Bushin tyttäret
2. joulukuuta – Britney Spears, yhdysvaltalainen laulaja
10. joulukuuta – Paula Vesala, suomalainen laulaja ("PMMP")
13. joulukuuta – Amy Lee, yhdysvaltalainen laulaja ("Evanescence")
22. joulukuuta – Cheek, suomalainen rap-artisti.
24. joulukuuta – Dima Bilan, venäläinen laulaja
27. joulukuuta – Emilie de Ravin, australialainen näyttelijä
31. joulukuuta – Jimi Constantine, suomalainen laulaja/kitaristi

Kuolleita


6. tammikuuta – Irma Rihtniemi-Koski, suomalainen kansanedustaja
7. tammikuuta – Laila Karttunen, suomalainen tekstiilitaiteilija
21. tammikuuta – Ekke Hämäläinen, suomalainen näyttelijä
23. tammikuuta – Samuel Barber, yhdysvaltalainen säveltäjä
9. helmikuuta – Bill Haley, yhdysvaltalainen rock-muusikko
25. helmikuuta – Maria Åkerblom, suomalainen lahkolaissaarnaaja
7. maaliskuuta – Yrjö Jyrinkoski, suomalainen lausuntataiteilija
12. maaliskuuta – Mikko von Deringer, suomalainen kapellimestari ja kuoronjohtaja
15. maaliskuuta – René Clair, ranskalainen elokuvaohjaaja
20. maaliskuuta – Väinö Auer, suomalainen geologi ja maantieteilijä
25. maaliskuuta – Verner Korsbäck, suomalainen poliitikko
28. maaliskuuta – Juri Trifonov, neuvostoliittolainen kirjailija
12. huhtikuuta – Joe Louis, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (maailmanmestari)
6. toukokuuta – Elna Hellman, suomalainen näyttelijä
11. toukokuuta – Bob Marley, jamaikalainen reggae-muusikko
18. toukokuuta – William Saroyan, yhdysvaltalainen kirjailija
20. toukokuuta – Lauri Pihkala, suomalainen urheiluprofessori ja kirjailija
25. toukokuuta – Georg Malmstén, suomalainen iskelmäsäveltäjä ja -laulaja, kapellimestari
27. toukokuuta – Reidar Särestöniemi, suomalainen taidemaalari
27. toukokuuta – Arvo Tuominen, suomalainen poliitikko, lehtimies ja kirjailija
12. kesäkuuta – Aino Lohikoski, suomalainen näyttelijä
23. kesäkuuta – Zarah Leander, ruotsalainen laulaja ja näyttelijä
28. kesäkuuta – Onni Halla, suomalainen kirjailija
13. heinäkuuta – Kyllikki Salmenhaara, suomalainen keramiikkataiteilija
1. elokuuta – Seppo Nummi, suomalainen säveltäjä
13. elokuuta – Karl Böhm, itävaltalainen kapellimestari
18. elokuuta – Sinikka Kuula, suomalainen pianisti
27. elokuuta – Valeri Harlamov, neuvostoliittolainen jääkiekkoilija (auto-onnettomuus)
1. syyskuuta – Albert Speer, kansallissosialistisen Saksan pääarkkitehti ja varusteluministeri
4. syyskuuta – Bruno Salmiala, suomalainen lakimies ja poliitikko
6. syyskuuta – Christy Brown, irlantilainen kirjailija
8. syyskuuta – Hideki Yukawa, vuoden 1949 Nobelin fysiikanpalkinto saanut japanilainen fyysikko
12. syyskuuta – Eugenio Montale, vuoden 1975 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut italialainen runoilija
20. syyskuuta – Emil Skog, suomalainen poliitikko
24. syyskuuta – Ture Junttu, suomalainen näyttelijä
6. lokakuuta – Anwar Sadat, vuoden 1978 Nobelin rauhanpalkinto saanut Egyptin presidentti (salamurha)
16. lokakuuta – Moshe Dayan, israelilainen kenraali ja poliitikko
22. lokakuuta – Armas Salonen, suomalainen historian- ja kieltentutkija sekä professori
16. marraskuuta – Niilo Yli-Vainio, suomalainen saarnaaja
22. marraskuuta – Hjalmar Krokfors, suomalainen kirjailija
24. marraskuuta – Yrjö Ikonen, suomalainen oopperalaulaja
29. marraskuuta – Natalie Wood, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
3. joulukuuta – Joel Rinne, suomalainen näyttelijä
10. joulukuuta – Armas Alhava, suomalainen lakimies ja poliisineuvos (Suojelupoliisin päällikkö)
10. joulukuuta − Annikki Arni, suomalainen näyttelijä, laulaja ja toimittaja
14. joulukuuta – Armas J. Pulla, suomalainen kirjailija

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Nicolaas Bloembergen, Arthur Schawlow ja Kai Siegbahn
Nobelin kemianpalkinto: Kenichi Fukui ja Roald Hoffmann
Nobelin lääketieteen palkinto: Roger Sperry, David Hubel ja Torsten Wiesel
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Elias Canetti
Nobelin rauhanpalkinto: ''UNHCR''

Kirjoja


''Sonja O. kävi täällä'' – Anja Snellman

Muuta


Elokuvavuosi 1981

Lähteet

Aiheesta muualla


Luokka:1981
af:1981
am:1981 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1981
an:1981
frp:1981
ast:1981
gn:1981
av:1981
ay:1981
az:1981
id:1981
ms:1981
bn:১৯৮১
zh-min-nan:1981 nî
map-bms:1981
jv:1981
su:1981
be:1981
be-x-old:1981
bh:१९८१
bcl:1981
bo:༡༩༨༡
bs:1981
br:1981
bg:1981
ca:1981
cv:1981
cs:1981
co:1981
cy:1981
da:1981
de:1981
et:1981
el:1981
en:1981
myv:1981 ие
es:1981
eo:1981
eu:1981
fa:۱۹۸۱ (میلادی)
hif:1981
fo:1981
fr:1981
fy:1981
fur:1981
ga:1981
gv:1981
gag:1981
gd:1981
gl:1981
gan:1981年
xal:1981 җил
ko:1981년
hy:1981
hi:१९८१
hr:1981.
io:1981
ig:1981
ilo:1981
bpy:মারি ১৯৮১
ia:1981
os:1981-æм аз
zu:1981
is:1981
it:1981
he:1981
kn:೧೯೮೧
pam:1981
ka:1981
csb:1981
kk:1981 жыл
kw:1981
sw:1981
kv:1981 во
ht:1981 (almanak gregoryen)
ku:1981
la:1981
lv:1981. gads
lb:1981
lt:1981 m.
lij:1981
li:1981
ln:1981
jbo:1981moi
lmo:1981
hu:1981
mk:1981
ml:1981
krc:1981 джыл
mi:1981
mr:इ.स. १९८१
arz:1981
nah:1981
nl:1981
nds-nl:1981
ne:सन् १९८१
ja:1981年
nap:1981
frr:1981
no:1981
nn:1981
nrm:1981
nov:1981
oc:1981
mhr:1981
or:୧୯୮୧
uz:1981
pa:੧੯੮੧
pi:१९८१
pag:1981
pnb:1981
pap:1981
pms:1981
nds:1981
pl:1981
pt:1981
ty:1981
ksh:Joohr 1981
ro:1981
qu:1981
ru:1981 год
rue:1981
sah:1981
se:1981
stq:1981
sq:1981
scn:1981
simple:1981
sk:1981
sl:1981
so:1981
ckb:١٩٨١
sr:1981
sh:1981
sv:1981
tl:1981
ta:1981
tt:1981 ел
te:1981
tet:1981
th:พ.ศ. 2524
vi:1981
tg:1981
tpi:1981
tr:1981
tk:1981
udm:1981 ар
uk:1981
ur:1981ء
vec:1981
vo:1981
fiu-vro:1981
wa:1981
zh-classical:一九八一年
vls:1981
war:1981
yi:1981
yo:1981
zh-yue:1981年
diq:1981
zea:1981
bat-smg:1981
zh:1981年

1. huhtikuuta

1. huhtikuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden 91. päivä (92. päivä Karkausvuosi). Vuodesta on jäljellä 274 päivää.
1. huhtikuuta on aprillipäivä.
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Peppi, Raita (nimi), Pulmu
suomenruotsalainen kalenteri: Harald
ortodoksinen kalenteri: Maria, Marja (nimi), Mari (nimi), Jehki
saamenkielinen kalenteri: Háral
vanhemmissa kalentereissa: ''Haarald'', ''Harras'', ''Harto'', ''Hugo'', ''Theodora'', ''Theodorus''

Tapahtumia


1826 – Samuel Moray patentoi polttomoottorin.
1867 – Singaporesta tuli brittiläinen kruununsiirtomaa.
1873 – Brittiläinen White Star Linen höyrylaiva ''RMS Atlantic'' upposi Halifax (Kanada)in lähellä Nova Scotiassa, yli 500 ihmistä sai surmansa.
1900 – Jokainen ranskalainen poliisi määrättiin kantamaan asetta.
1900 – Kuningatar Viktoria (Iso-Britannia) muodosti Irlantilainen kaarti.
1924 – Adolf Hitler sai viiden vuoden vankilatuomion osallisuudestaan vallankumousyritykseen, mutta joutui istumaan tuomiostaan vain yhdeksän kuukautta.
1924 – Belgialaisen lentoyhtiön Sabenan ensimmäinen kaupallinen lento.
1933 – Natsi-Saksa valtaan nousseet Kansallissosialismi organisoivat Julius Streicherin johdolla juutalaisten omistamien yritysten yhden päivän boikotin, mikä viitoitti tietä holokaustille.
1937 – Adenista tuli brittiläinen kruununsiirtomaa.
1939 – Generalissimus Francisco Franco ilmoitti Espanjan sisällissota päättyneen viimeisten tasavaltalaisten joukkojen antauduttua.
1945 – Toinen maailmansota: Okinawan taistelu alkoi. Yhdysvaltain joukot nousivat maihin Okinawalla (''Operaatio Jäävuori'') sodan viimeisessä kampanjassa.
1946 – Aleutit (saaristo) saariston lähellä tapahtunut 7,8 Richterin asteikko maanjäristys synnytti Havaijille iskeneen tsunamin. Tsunamissa kuoli 159 ihmistä, suurin osa Hilossa.
1948 – Berliinin saarto: Neuvostoliitto kontrolloima Itä-Saksan hallitus saartoi sotilasjoukkojen avulla Länsi-Berliinin maantieyhteydet.
1948 – Färsaaret saavutti autonomian Tanskan alaisuudessa.
1949 – Irlannin vapaavaltion 26:sta kreivikunnasta muodostui Irlanti.
1955 – Yhdistyneestä kuningaskunnasta itsenäistymistä ajanut EOKA-kapina alkoi Kypros.
1970 – Yhdysvalloissa presidentti Richard Nixon allekirjoitti tupakointimainonnan televisiossa ja radiossa kieltäneen lain, joka astui voimaan vuoden 1971 alusta.
1976 – Steve Jobs ja Steve Wozniak perustivat Apple Computer.
1979 – Iranin Iranin vallankumous.
1981 – Neuvostoliitossa otettiin käyttöön kesäaika.
1999 – Kanadan Luoteisterritoriot itäosa erotettiin omaksi territoriokseen, Nunavutiksi.
2001 – Jugoslavian entinen sotarikoksista syytetty presidentti Slobodan Milošević antautui poliisin erikoisjoukoille.
2001 – Alankomaat laillisti Homoavioliitto ensimmäisenä maana maailmassa.
2002 – Alankomaat laillisti eutanasian ainoana maana maailmassa.

Syntyneitä


1578 – William Harvey, englantilainen lääkäri (keksi Verenkierto) (k. 1657)
1776 – Sophie Germain, ranskalainen matemaatikko (k. 1831)
1815 – Otto von Bismarck (”Rautakansleri”), saksalainen poliitikko (k. 1898)
1865 – Richard Adolf Zsigmondy, vuoden 1925 Nobelin kemianpalkinto saanut itävaltalaissyntyinen kemisti (k. 1929)
1866 – Ferruccio Busoni, italialainen pianisti ja säveltäjä (k. 1924)
1873 – Sergei Rahmaninov, venäläinen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari (''Vigilia (Rahmaninov)'') (k. 1943)
1875 – Edgar Wallace, englantilainen kirjailija (”Sandi”-kirjat) (k. 1932)
1895 – Tapani Niku, suomalainen hiihtäjä (ensimmäinen suomalainen hiihdon olympiamitalisti) (k. 1989)
1898 – William James Sidis, yhdysvaltalainen lapsinero ja matemaatikko (k. 1944)
1901 – Whittaker Chambers, yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja (k. 1961)
1908 – Abraham Maslow, yhdysvaltalainen psykologi (Maslow'n tarvehierarkia) (k. 1970)
1919 – Joseph E. Murray, vuoden 1990 Nobelin lääketieteen palkinto saanut yhdysvaltalainen kirurgi
1920 – Toshirō Mifune, japanilainen näyttelijä (''Seitsemän samuraita'') (k. 1997)
1926 – Anne McCaffrey, yhdysvaltalainen fantasia- ja tieteiskirjailija (''Pernin lohikäärmeritarit'')
1929 – Milan Kundera, tšekkiläinen kirjailija (''Olemisen sietämätön keveys'')
1932 – Debbie Reynolds, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Laulavat sadepisarat'')
1933 – Claude Cohen-Tannoudji, vuoden 1997 Nobelin fysiikanpalkinto saanut ranskalainen fyysikko
1937 – Lassi Sinkkonen, suomalainen kirjailija (''Solveigin laulu'') (k. 1976)
1938 – Ali MacGraw, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Rakkaustarina'')
1940 – Wangari Maathai, vuoden 2004 Nobelin rauhanpalkinto saanut kenialainen ympäristöaktivisti
1942 – Samuel R. Delany, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija ja kirjallisuuskriitikko
1947 – Alain Connes, ranskalainen matemaatikko
1951 – Allu Tuppurainen, suomalainen näyttelijä ja säveltäjä (”Rölli-peikko”)
1952 – Bernard Stiegler, ranskalainen filosofi
1953 – Barry Sonnenfeld, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (''Men in Black – miehet mustissa'')
1954 – Jeff Porcaro, yhdysvaltalainen freelance-rumpali ("Toto (yhtye)") (k. 1992)
1957 – J. Karjalainen (”J. Karjalainen”), suomalainen muusikko (''J. Karjalainen ja Mustat lasit'')
1958 – Toni Innauer (”Toni”), itävaltalainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
1960 – Reijo Ruotsalainen, suomalainen jääkiekkoilija
1961 – Susan Boyle, skotlantilainen laulaja
1964 – Scott Stevens, kanadalainen jääkiekkoilija
1968 – Alexander Stubb, suomalainen poliitikko, euroedustaja ja ulkoministeri
1971 – Method Man (”Method Man”), yhdysvaltalainen muusikko ("Wu-Tang Clan")
1971 – Shinji Nakano, japanilainen Formula 1 -kuljettaja
1973 – Anna Carin Zidek, ruotsalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
1976 – Clarence Seedorf, alankomaalainen jalkapalloilija
1977 – Esa Pirnes, suomalainen jääkiekkoilija
1977 – Juuso Riksman, suomalainen jääkiekkoilija
1977 – Haimar Zubeldia, espanjalainen maantiepyöräilijä
1980 – Bijou Phillips, yhdysvaltalainen näyttelijätär, malli ja pop-laulaja
1980 – Randy Orton (”Randy Orton”), yhdysvaltalainen show-painija
1981 – Bjørn Einar Romøren, norjalainen mäkihyppääjä
1982 – Andreas Thorkildsen, norjalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja)
1983 – Jussi Jokinen, suomalainen jääkiekkoilija
1986 – Ireen Wüst, alankomaalainen pikaluistelija (olympiavoittaja)
1987 – Ding Junhui, kiinalainen snooker-ammattilainen
1989 – David N'Gog, ranskalainen jalkapalloilija
1991 – Johannes Westö, suomalainen jalkapalloilija

Kuolleita


1204 – Eleonoora Akvitanialainen, Akvitanian herttuatar, Englannin ja Ranskan kuningatar (s. n. 1122)
1528 – Francisco de Peñalosa, espanjalainen säveltäjä ja laulaja (s. n. 1470)
1580 – Alonso Mudarra, espanjalainen säveltäjä (s. n. 1510)
1621 – Cristofano Allori, firenzeläinen muotokuvamaalari (s. 1577)
1917 – Scott Joplin, yhdysvaltalainen muusikko ja säveltäjä (''Maple Leaf Rag'') (s. 1868)
1922 – Kaarle I (Itävalta), Itävallan keisari, viimeinen Habsburg-sukuinen hallitsija (s. 1887)
1947 – Yrjö II (Kreikka), Kreikka kuningas (s. 1890)
1965 – Helena Rubinstein (”Helena Rubinstein”), puolalais-yhdysvaltalainen kosmetiikkatehtailija (s. 1871)
1968 – Lev Landau, vuoden 1962 Nobelin fysiikanpalkinto saanut neuvostoliittolainen fyysikko (s. 1908)
1976 – Max Ernst, saksalainen taiiteilija (dadaisti ja Surrealismi) (s. 1891)
1984 – Marvin Gaye, yhdysvaltalainen laulaja (''What's Going On (albumi)'') (s. 1939)
1994 – Robert Doisneau, ranskalainen valokuvaaja (s. 1912)
2001 – Trịnh Công Sơn, vietnamilainen laulaja ja laulunkirjoittaja (s. 1939)
2002 – Simo Häyhä (”Белая смерть”, ”Simuna”), suomalainen maanviljelijä (Talvisota tarkka-ampuja) (s. 1905)

Juhlapäiviä


Aprillipäivä monissa maissa.
San Serriffe: kansallispäivä (1967).
Rooman valtakunta: ''Veneralia''-juhla Venus kunniaksi.
----
Katso myös: kalenteri ~ 31. maaliskuuta, 2. huhtikuuta
Luokka:Huhtikuu
Luokka:Päivät
af:1 April
ar:ملحق:1 أبريل
an:1 d'abril
frp:1ér avril
ast:1 d'abril
gn:1 jasyrundy
az:1 aprel
id:1 April
ms:1 April
bn:এপ্রিল ১
zh-min-nan:4 goe̍h 1 ji̍t
jv:1 April
su:1 April
ba:1 апрель
be:1 красавіка
be-x-old:1 красавіка
bcl:Abril 1
bs:1. april
br:1añ Ebrel
bg:1 април
ca:1 d'abril
ceb:Abril 1
cv:Ака, 1
cs:1. duben
co:1u d'aprile
cy:1 Ebrill
da:1. april
de:1. April
dv:އެޕްރީލް 1
et:1. aprill
el:1 Απριλίου
en:April 1
myv:Чадыковонь 1 чи
es:1 de abril
eo:1-a de aprilo
ext:1 abril
eu:Apirilaren 1
fa:۱ آوریل
hif:1 April
fo:1. apríl
fr:1er avril
fy:1 april
fur:1 di Avrîl
ga:1 Aibreán
gv:1 Averil
gd:1 an Giblean
gl:1 de abril
gan:4月1號
gu:એપ્રિલ ૧
xal:Мөрн сарин 1
ko:4월 1일
hy:Ապրիլի 1
hi:१ अप्रैल
hr:1. travnja
io:1 di aprilo
ig:April 1
ilo:Abril 1
bpy:এপ্রিল ১
ia:1 de april
ie:1 april
os:1 апрелы
is:1. apríl
it:1º aprile
he:1 באפריל
kl:Apriili 1
kn:ಏಪ್ರಿಲ್ ೧
pam:Abril 1
ka:1 აპრილი
csb:1 łżëkwiôta
kk:1 сәуір
sw:1 Aprili
kv:1 кос му
ht:1e avril
ku:1'ê avrêlê
la:1 Aprilis
lv:1. aprīlis
lb:1. Abrëll
lt:Balandžio 1
li:1 april
jbo:vonma'i 1moi
lmo:01 04
hu:Április 1.
mk:1 април
ml:ഏപ്രിൽ 1
mr:एप्रिल १
xmf:1 პირელი
arz:1 ابريل
koi:Апрель 1’ лун
mn:4 сарын 1
my:1 April
nah:Tlanāuhti 1
nl:1 april
nds-nl:1 april
ne:१ अप्रिल
new:अप्रिल १
ja:4月1日
nap:1 'e abbrile
no:1. april
nn:1. april
nrm:1 Avri
nov:1 de aprile
oc:1èr d'abril
mhr:1 Вӱдшор
uz:1-aprel
pa:੧ ਅਪ੍ਰੈਲ
nds:1. April
pl:1 kwietnia
pnt:1 Απρίλτ
pt:1 de abril
ksh:1. Apprill
ro:1 aprilie
qu:1 ñiqin ayriway killapi
ru:1 апреля
rue:1. апріль
sah:Муус устар 1
se:Cuoŋománu 1.
sco:1 Aprile
sq:1 Prill
scn:Primu di aprili
simple:April 1
sk:1. apríl
sl:1. april
ckb:١ی نیسان
sr:1. април
sh:1. 4.
sv:1 april
tl:Abril 1
ta:ஏப்ரல் 1
tt:1 апрель
te:ఏప్రిల్ 1
th:1 เมษายน
vi:1 tháng 4
tg:1 апрел
tr:1 Nisan
tk:1 aprel
uk:1 квітня
ur:1 اپریل
vec:1° de apriłe
vo:Prilul 1
fiu-vro:1. mahlakuu päiv
wa:1î d' avri
vls:1 april
war:Abril 1
yi:1טן אפריל
yo:1 April
zh-yue:4月1號
diq:1 Nisane
zea:1 april
bat-smg:Balondė 1
zh:4月1日

12. huhtikuuta

12. huhtikuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden 102. päivä (103. päivä Karkausvuosi). Vuodesta on jäljellä 263 päivää.
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Julius, Julia, Juliaana, Janna (nimi)
suomenruotsalainen kalenteri: Julius, Julia, Juliana
ortodoksinen kalenteri: Vasili, Vilho
saamenkielinen kalenteri: Julejus, Juljá, Jullá
vanhemmissa kalentereissa: ''Eira'', ''Jullus'', ''Ylikki''

Tapahtumia


467 – Anthemius valittiin Rooman keisariksi.
1606 – ”Union Jack” (nimellä ''Grand Union flag'') otettiin käyttöön Yhdistynyt kuningaskunta valtiolippuna.
1633 – Inkvisitio aloitti Galileo Galilein kuulustelut.
1861 – Yhdysvaltojen sisällissota alkoi Etelävaltiot joukkojen Fort Sumterin taistelu Fort Sumterin linnoitusta vastaan Charleston (Etelä-Carolina)in satamassa, Etelä-Carolinassa.
1864 – Yhdysvaltojen sisällissota: kenraali Nathan Bedford Forrestin johtamat Etelävaltioiden joukot surmasivat suurimman osan Fort Pillowissa Tennesseessä antautuneista mustista sotilaista.
1877 – Yhdistynyt kuningaskunta liitti Transvaalin itseensä.
1918 – Suomen sisällissota; saksalaiset joukot saapuivat Helsinkiin.
1937 – Sir Frank Whittle testasi maassa ensimmäistä lentokoneen suihkumoottorin prototyyppiä British Thomson-Houstonin tehdasalueella Rugby (Warwickshire)ssa Englannin Warwickshiressä.
1945 – Harry S. Truman vannoi virkavalan 33:ntena Yhdysvaltain presidenttinä.
1946 – Syyria itsenäistyi Ranskasta.
1961 – Juri Gagarin teki ensimmäisen Avaruuslento. Avaruusalus ''Vostok 1'' kiersi maapallon kerran ja lento kesti 108 minuuttia.
1981 – Ensimmäinen avaruussukkula Columbia (avaruussukkula) laukaistiin avaruuteen.
1992 – Disneyland Paris avattiin Marne-la-Vallée Ranskassa.
2002 – Hugo Chávezin vastainen vallankaappausyritys Venezuelassa.

Syntyneitä


599 eaa. – Mahavira, intialainen askeetti (Jainalaisuus perustaja) (k. 527 eaa.)
1577 – Kristian IV, Tanskan ja Norjan kuningas 1588–1648 (k. 1648)
1727 – Pehr Adrian Gadd, suomalainen luonnontutkija, kemisti ja taloustieteilijä (k. 1797)
1777 – Henry Clay, yhdysvaltalainen senaattori ja ulkoministeri (k. 1852)
1826 – Aleksandr Ostrovski, venäläinen näytelmäkirjailija (k. 1886)
1839 – Nikolai Prževalski, venäläinen maantieteilijä ja tutkimusmatkailija (k. 1888)
1852 – Ferdinand von Lindemann, saksalainen matemaatikko (k. 1939)
1869 – Henri Désiré Landru (”ritari Siniparta”), ranskalainen sarjamurhaaja (k. 1922)
1871 – Ioannis Metaxas, kreikkalainen kenraali ja diktaattori (k. 1941)
1884 – Otto Fritz Meyerhof, vuoden 1922 Nobelin lääketieteen palkinto saanut saksalainen biokemisti (k. 1951)
1887 – Harold Lockwood (vanhempi), yhdysvaltalainen mykkäelokuvien näyttelijä (k. 1918)
1892 – Johnny Dodds, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (k. 1940)
1898 – Lily Pons (”Lily Pons”), ranskalais-yhdysvaltalainen koloratuurisopraano (k. 1976)
1903 – Jan Tinbergen, vuoden 1969 Nobelin taloustieteen palkinto saanut alankomaalainen ekonomisti (k. 1994)
1916 – Beverly Cleary, yhdysvaltalainen kirjailija
1924 – Raymond Barre, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (1976–1981) (k. 2007)
1928 – Hardy Krüger (”Hardy Krüger”), saksalainen näyttelijä (''Hatari'')
1932 – Lakshman Kadirgamar, srilankalainen poliitikko (k. 2005)
1933 – Montserrat Caballé (”Montserrat Caballé”), katalonialainen oopperalaulaja
1940 – Herbie Hancock, yhdysvaltalainen jazz-pianisti
1941 – Bobby Moore, englantilainen jalkapalloilija (k. 1993)
1942 – Carlos Reutemann, argentiinalainen Formula 1 -kuljettaja
1942 – Jacob Zuma, Etelä-Afrikka presidentti
1944 – Juhani Salonius, suomalainen valtakunnansovittelija
1945 – Lee Jong-wook, eteläkorealainen lääkäri (Maailman terveysjärjestön pääjohtaja) (k. 2006)
1946 – Ed O'Neill, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Pulmuset'')
1947 – Tom Clancy, yhdysvaltalainen kirjailija (''Punaisen lokakuun metsästys'')
1947 – David Letterman, yhdysvaltalainen koomikko ja talk show -juontaja (''”Late Show with David Letterman”'')
1947 – Marika Mäkelä (”Marika Mäkelä”), suomalainen taidemaalari
1948 – Joschka Fischer (”Joschka Fischer”), saksalainen poliitikko ja ulkoministeri
1949 – Scott Turow, yhdysvaltalainen kirjailija ja asianajaja (''Kunnes toisin todistetaan'')
1950 – Flavio Briatore, italialainen Formula 1 -tallipäällikö
1950 – Kari Palaste, suomalainen arkkitehti
1956 – Herbert Grönemeyer, saksalainen rock-muusikko ja näyttelijä
1956 – Andy García, kuubalais-yhdysvaltalainen näyttelijä (''Kummisetä osa III'')
1961 – Lisa Gerrard, australialainen muusikko ("Dead Can Dance")
1962 – Carlos Sainz, espanjalainen ralliautoilija (maailmanmestari)
1968 – Adam Graves, kanadalainen jääkiekkoilija
1971 – Nicholas Brendon (”Nicholas Brendon”), yhdysvaltalainen näyttelijä (''Buffy, vampyyrintappaja'')
1971 – Shannen Doherty, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Pieni talo preerialla'')
1974 – Belinda Emmett, australialainen näyttelijä ja laulaja (k. 2006)
1974 – Roman Hamrlík, tšekkiläinen jääkiekkoilija
1974 – Marley Shelton, yhdysvaltalainen näyttelijä
1974 – Sylvinho (”Sylvinho”), brasilialainen jalkapalloilija
1978 – Guy Berryman, skotlantilainen basisti ("Coldplay")
1979 – Claire Danes, yhdysvaltalainen näyttelijä
1979 – Jennifer Morrison, yhdysvaltalainen näyttelijä
1979 – Mika Lehto, suomalainen ex-jääkiekkomaalivahti
1980 – Brian McFadden, irlantilainen laulaja ("Westlife")
1980 – Erik Mongrain, kanadalainen säveltäjä ja kitaristi
1981 – Nicolás Burdisso, argentiinalainen jalkapalloilija
1983 – Jelena Dokić, serbialais-australialainen tennispelaaja
1985 – Hitomi Yoshizawa, japanilainen laulaja ("Morning Musume")
1986 – Blerim Džemaili, sveitsiläinen jalkapalloilija
1987 – Brendon Urie, yhdysvaltalainen laulaja ("Panic at the Disco")
1991 – Magnus Pääjärvi-Svensson, ruotsalainen jääkiekkoilija
1994 – Saoirse Ronan, irlantilainen näyttelijä (''Sovitus (elokuva)'')

Kuolleita


45 eaa. – Gnaeus Pompeius, roomalainen poliitikko ja kenraali (s. 75 eaa.)
65 – Seneca nuorempi, roomalainen filosofi, näytelmäkirjailija ja valtiomies (s. n. 4 eaa.)
238 – Gordianus I, Rooman keisari (vastakeisari) (itsemurha) (s. n. 159)
238 – Gordianus II, Rooman keisari (vastakeisari) (sai surmansa taistelussa) (s. n. 192)
352 – Pyhä Julius I, paavi
1555 – Johanna Mielipuoli, Espanjan hallitsija (s. 1479)
1704 – Jacques Bénigne Bossuet, ranskalainen piispa ja kirjailija (s. 1627)
1748 – William Kent, englantilainen arkkitehti ja puutarhasuunnittelija (s. n. 1685)
1782 – Pietro Metastasio, italialainen runoilija ja oopperalibretisti (s. 1698)
1814 – Charles Burney, englantilainen musiikinhistorioitsija ja säveltäjä (s. 1726)
1817 – Charles Messier, ranskalainen tähtitieteilijä (s. 1730)
1927 – Sam Sihvo, suomalainen säveltäjä ja sanoittaja (s. 1892)
1938 – Fjodor Šaljapin, venäläinen bassolaulaja ja oopperatähti (s. 1873)
1945 – Franklin D. Roosevelt, 32. Yhdysvaltain presidentti (s. 1882)
1962 – Urho Somersalmi, suomalainen näyttelijä (''Tukkipojan morsian'') (s. 1888)
1975 – Joséphine Baker (”Joséphine Baker”), yhdysvaltalais-ranskalainen tanssija, laulaja ja näyttämötaiteilija (s. 1906)
1980 – William Tolbert Jr., Liberian presidentti (s. 1913)
1981 – Joe Louis (”Joe Louis”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (maailmanmestari) (s. 1914)
1986 – Valentin Katajev, neuvostoliittolainen kirjailija (s. 1897)
1988 – Alan Paton, eteläafrikkalainen kirjailija (''Itke, rakastettu maa'') (s. 1903)
1989 – Sugar Ray Robinson (”Sugar Ray Robinson”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (moninkertainen maailmanmestari) (s. 1921)
2001 – Harvey Ball, yhdysvaltalainen keksijä (hymiö :) ) (s. 1921)
2006 – Puggy Pearson (”Puggy Pearson”), yhdysvaltalainen pokeriammattilainen (s. 1929)
2007 – Veikko Pihlajamäki (poliitikko), suomalainen poliitikko (s. 1922)
2008 – Patrick Hillery, Irlanti presidentti (s. 1923)
2008 – Cecilia Colledge, brittiläinen taitoluistelija (s. 1920)
----
Katso myös: kalenteri ~ 11. huhtikuuta, 13. huhtikuuta
Luokka:Huhtikuu
Luokka:Päivät
af:12 April
ar:ملحق:12 أبريل
an:12 d'abril
frp:12 avril
ast:12 d'abril
az:12 aprel
id:12 April
ms:12 April
bn:এপ্রিল ১২
zh-min-nan:4 goe̍h 12 ji̍t
jv:12 April
su:12 April
ba:12 апрель
be:12 красавіка
be-x-old:12 красавіка
bcl:Abril 12
bs:12. april
br:12 Ebrel
bg:12 април
ca:12 d'abril
ceb:Abril 12
cv:Ака, 12
cs:12. duben
co:12 d'aprile
cy:12 Ebrill
da:12. april
de:12. April
dv:އެޕްރީލް 12
et:12. aprill
el:12 Απριλίου
en:April 12
myv:Чадыковонь 12 чи
es:12 de abril
eo:12-a de aprilo
ext:12 abril
eu:Apirilaren 12
fa:۱۲ آوریل
hif:12 April
fo:12. apríl
fr:12 avril
fy:12 april
fur:12 di Avrîl
ga:12 Aibreán
gv:12 Averil
gd:12 an Giblean
gl:12 de abril
gan:4月12號
gu:એપ્રિલ ૧૨
xal:Мөрн сарин 12
ko:4월 12일
hy:Ապրիլի 12
hi:१२ अप्रैल
hr:12. travnja
io:12 di aprilo
ig:April 12
ilo:Abril 12
bpy:এপ্রিল ১২
ia:12 de april
ie:12 april
os:12 апрелы
is:12. apríl
it:12 aprile
he:12 באפריל
kl:Apriili 12
kn:ಏಪ್ರಿಲ್ ೧೨
pam:Abril 12
ka:12 აპრილი
csb:12 łżëkwiôta
kk:12 сәуір
sw:12 Aprili
kv:12 кос му
ht:12 avril
ku:12'ê avrêlê
la:12 Aprilis
lv:12. aprīlis
lb:12. Abrëll
lt:Balandžio 12
li:12 april
jbo:vonma'i 12moi
lmo:12 04
hu:Április 12.
mk:12 април
ml:ഏപ്രിൽ 12
mr:एप्रिल १२
xmf:12 პირელი
arz:12 ابريل
koi:Апрель 12’ лун
mn:4 сарын 12
nah:Tlanāuhti 12
nl:12 april
nds-nl:12 april
ne:१२ अप्रिल
new:अप्रिल १२
ja:4月12日
nap:12 'e abbrile
no:12. april
nn:12. april
nrm:12 Avri
nov:12 de aprile
oc:12 d'abril
mhr:12 Вӱдшор
uz:12-aprel
pa:੧੨ ਅਪ੍ਰੈਲ
nds:12. April
pl:12 kwietnia
pt:12 de abril
ksh:12. Apprill
ro:12 aprilie
qu:12 ñiqin ayriway killapi
ru:12 апреля
rue:12. апріль
sah:Муус устар 12
se:Cuoŋománu 12.
sco:12 Aprile
stq:12. April
sq:12 Prill
scn:12 di aprili
simple:April 12
sk:12. apríl
sl:12. april
sr:12. април
sh:12. 4.
sv:12 april
tl:Abril 12
ta:ஏப்ரல் 12
tt:12 апрель
te:ఏప్రిల్ 12
th:12 เมษายน
vi:12 tháng 4
tg:12 апрел
tr:12 Nisan
tk:12 aprel
uk:12 квітня
ur:12 اپریل
vec:12 de apriłe
vo:Prilul 12
fiu-vro:12. mahlakuu päiv
wa:12 d' avri
vls:12 april
war:Abril 12
yi:12טן אפריל
yo:12 April
zh-yue:4月12號
diq:12 Nisane
zea:12 april
bat-smg:Balondė 12
zh:4月12日

1979


Yhdistyneet Kansakunnat julisti vuoden 1979 kansainväliseksi ''Lapsen vuodeksi''.

Tapahtumia

Tammikuu


1. tammikuuta – Yhdysvallat ja Kommunismi Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet (ks: Kiinan kansantasavallan historia).
1. tammikuuta – Kemin maalaiskunnan nimi muutettiin Keminmaaksi.
1. tammikuuta – Lieksan kirkko tuhoutui tulipalossa.
5. tammikuuta – Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut Wihuri (yritys)-yhtymä myi Perniössä sijaitsevat Teijon tehtaat Finnmekano Oy:lle. Kauppaan kuuluivat myös Teijon kartano ja 3 000 hehtaaria metsää.
7. tammikuuta – Kambodžan–Vietnamin sota: Vietnamin ja Kamputsean kapinalliset ilmoittivat Pol Potin hallituskauden päättyneen.
8. tammikuuta – Ranskalainen säiliöalus ''Betelgeuse'' räjähti ja katkesi kahtia Irlanti kaakkoisrannikolla sijaitsevassa öljysatamassa. Onnettomuudessa kuoli 49 ihmistä ja sen aiheutti laivan öljysäiliöihin lastia tyhjennettäessä päässyt kipinä.
12. tammikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei pääministeri Kalevi Sorsan Salora-juttu saamilla lahjoilla ollut yhteyttä hänen virkatoimiinsa. Seitsemän kansanedustajaa Kokoomus Tuure Junnilan johdolla oli vaatinut Sorsan asettamista syytteeseen valtakunnanoikeus.
16. tammikuuta – Iranin šaahi pakeni Egyptiin.
17. tammikuuta − Länsi-Saksassa annettiin maan historian ensimmäinen savusumuhälytys Ruhrin alueella.
23. tammikuuta – Raivoisa Virtain vanhainkodin palo tuhosi Virrat vanhainkodin, jolloin 27 vanhusta sai surmansa. Laitoksessa oli ollut hoidettavana yhteensä 69 vanhusta.
29. tammikuuta – Kiinan viranomaiset vahvistivat entisen presidentin Liu Shaoqin kuolleen. Vuonna 1959 presidentiksi tullut Liu oli syrjäytetty Kulttuurivallankumous vuonna 1966 ja hän oli kadonnut vuonna 1968.
31. tammikuuta – Syyttäjä vaati ehdottomia vankeusrangaistuksia verohallituksen entiselle pääjohtajalle Mikko Laaksonen ja entiselle ylijohtajalle Aake Mesimäki Lahjonta ja virkarikoksista osana Salora-juttua.
31. tammikuuta − SDP:n kansanedustaja Uuno Voutilainen siirtyi Mikkelin läänin maaherraksi. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Raimo Päivinen.

Helmikuu


1. helmikuuta – Ajatolla Ruhollah Khomeini saapui Teheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen.
3. helmikuuta – Vuonna 1753 rakennettu Bromarvin kirkko kirkko paloi.
6. helmikuuta − Pakistanin korkein oikeus vahvisti entiselle pääministerille Zulfikar Ali Bhuttolle maaliskuussa 1978 langetetun kuolemantuomion. Bhutto oli tuomittu erään hänen poliittisen vastustajansa vuonna 1974 tapahtuneen murhan suunnittelusta. Presidentti Muhammad Zia ul-Haqilla oli vielä mahdollisuus armahtaa Bhutto.
10. helmikuuta – Tampereen Särkänniemi avattiin Sara Hildénin taidemuseo.
11. helmikuuta – Khomeini otti vallan Iranissa.
14. helmikuuta – Kabulissa Afganistanissa fundamentalistit kaappasivat Yhdysvaltain lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
17. helmikuuta – Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin ja aloitti Kiinan-Vietnamin sota.
17. helmikuuta − Alajärvi Pohjanmaalla koettiin lievä 10−15 sekuntia kestänyt maanjäristys.
21. helmikuuta – Neuvostoliitto vähensi maakaasun toimituksia Suomelle 35 prosentilla ilmoittamatta syytä toimenpiteelle.
22. helmikuuta – Saint Lucia itsenäistyi Yhdistynyt kuningaskunta.
26. helmikuuta − Iranin pääministeri Shapur Bakhtiar lähti maanpakoon.

Maaliskuu


5. maaliskuuta - Star Warsin jatko-osan Imperiumin vastaisku tuotanto alkoi.
12. maaliskuuta − Iran ja Pakistan erosivat Keski-idän puolustusliitosta CENTOsta. Liitto hajosi lopullisesti, kun myös Turkki ilmoitti erostaan 15. maaliskuuta.
14. maaliskuuta – Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseen Kiinassa lähellä Pekingiä surmaten 200 ihmistä.
19. maaliskuuta – Suomessa käytiin Eduskuntavaalit 1979, joiden voittajia olivat Kansallinen Kokoomus ja Suomen Maaseudun Puolue.
20. maaliskuuta – Taidemaalari Olli Lyytikäinen ateljee tuhoutui ullakkopalossa Helsingin keskustassa. Tuli tuhosi Lyytikäisen miltei kaiken tuotannon 10 vuoden ajalta.
25. maaliskuuta – Ensimmäinen Yhdysvallat avaruussukkula, Columbia (avaruussukkula), toimitettiin John F. Kennedyn avaruuskeskus Floridaan laukaisua varten.
28. maaliskuuta – Three Mile Islandin ydinonnettomuus.
29. maaliskuuta – Malesian kuningas Sultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra kuoli, hänen seuraajakseen nousi Pahangin sulttaani Haji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah.
31. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu 1979 järjestettiin Jerusalemissa.

Huhtikuu


1. huhtikuuta – Iranista tuli islamilainen tasavalta 98 %:n äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti.
4. huhtikuuta – Pakistanin entinen presidentti Zulfikar Ali Bhutto teloitettiin. Uusi presidentti Muhammad Zia ul-Haq oli kieltäytynyt armahtamasta Bhuttoa lukuisista kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta.
4. huhtikuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin Suomen Keskusta Ahti Pekkala, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Veikko Helle ja toiseksi varapuhemieheksi Kansallinen Kokoomus Juuso Häikiö.
5. huhtikuuta – Rautavaaran puukirkko paloi tuhopolttajan sytyttämänä.
8. huhtikuuta − Kiina hyväksyttiin Kansainvälinen olympiakomitea jäseneksi.
9. huhtikuuta – Vantaan kihlakunnanoikeus tuomitsi Finnairin matkustajakoneen syyskuussa 1978 kaapanneen Aarno Lamminparras seitsemän vuoden ja yhden kuukauden vankeuteen. Oikeuden mukaan Lamminparras oli toiminut täyttä ymmärrystä vailla.
11. huhtikuuta – Tansanian tukemat Ugandan kapinalliset valtasivat maan pääkaupungin Kampalan. Kukistetun diktaattorin Idi Aminin olinpaikkaa ei aluksi tiedetty, mutta myöhemmin kesällä saatujen tietojen mukaan hän oli paennut Libyaan, joka oli myöntänyt hänelle Turvapaikka.
11. huhtikuuta – Suomen hallitus teki periaatepäätöksen yhden pennin kolikon valmistuksen lopettamisesta. Vuoden 1980 alusta lähtien alettiin hinnat pyöristää lähimpään viiteen penniin, vaikka penni säilyikin raha- ja laskentayksikkönä.
16. huhtikuuta – Yli 200 ihmistä kuoli ja 80 000 menetti kotinsa Jugoslavian etelärannikolla sattuneessa maanjäristysten sarjassa. Alueella tapahtui 24. toukokuuta jälkijäristyksiä, joissa kuoli noin 50 ihmistä. Sade vaikeuttivat pelastustöitä.
21. huhtikuuta – Luonnonsuojelijat keskeyttivät Forssassa sijaitsevan Koijärven kuivatuksen rakentamalla padon järven laskuojaan. Helsingin vesipiiri lähetti 25. huhtikuuta kaivinkoneen avaamaan laskuojaa, jolloin luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Koijärveä pidettiin Suomen arvokkaimpana lintujärvenä ja tapahtumia on pidetty Vihreä liitto alkusysäyksenä Suomessa.
22. huhtikuuta – Tapanilassa järjestettiin ensimmäinen Mosa herää -kyläjuhla. Kylä oli ollut purku-uhan alla ja vaihtoehtoisen kaavan valmistelleet kyläläiset aktivoivat näin kyläläisiä säilyttämään kotiseutunsa.
28. huhtikuuta – Neuvostoliitto vapautti neljä vankeustuomiota kärsinyttä toisinajattelijaa ja antoi heille luvan matkustaa Yhdysvaltoihin. Vastavuoroisesti Yhdysvallat vapautti kaksi vakoilusta vankeuteen tuomittua neuvostoliittolaista YK-virkailijaa.
29. huhtikuuta – Israelissa otettiin kuolemanrangaistus virallisesti maan perustuslakiin. Se voitiin langettaa "epäinhimillisistä terroristirikoksista".

Toukokuu


4. toukokuuta – Konservatiivit voittivat vaalit Yhdistynyt kuningaskunta ja Margaret Thatcher nousi pääministeriksi.
7. toukokuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen valtiovierailunsa Länsi-Saksassa. Vierailun katsottiin saattaneen päätökseen Suomen ja molempien Saksojen suhteiden normalisoinnin.
10. toukokuuta – Mikronesian liittovaltio itsenäistyi.
11. toukokuuta – Helsingin Työtön toimeenpanivat "rukkasmarssin" Ruskeasuolta eduskuntatalolle ja kumosivat marssin päätteeksi 30 kottikärryllistä työrukkasia eduskuntatalon portaille. Tällä tempauksella haluttiin kiinnittää valtiovallan huomio työttömien vaikeaan asemaan Suomessa.
13. toukokuuta – Iranin vallankumoustuomioistuimen puheenjohtaja ilmoitti, että maanpakoon lähteneet šaahi Reza Pahlavi, hänen puolisonsa Farah Diba ja pääministeri Shapur Bakhtiar oli tuomittu Kuolemantuomio.
15. toukokuuta – Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte sanoi virkamiesten moraalin heikentyneen 1970-luvun mittaan ja katsoi, että poliittisin perustein nimitetyistä virkamiehistä oli muodostumassa "uusi rälssi".
25. toukokuuta – American Airlinesin lennolla 191 McDonnell Douglas DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Haren kansainvälisellä lentoasemalla tappaen 271 koneessa ollutta ihmistä ja lisäksi kaksi maassa.
26. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Sorsan II hallitus ja nimitti Koiviston II hallitus.

Kesäkuu


1. kesäkuuta – Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäytti Ian Smithin.
2. kesäkuuta – Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa ja sai suorastaan haltioituneen vastaanoton. Hän oli ensimmäinen kommunistisessa maassa vieraillut paavi.
2. kesäkuuta – Ensimmäinen Provinssirock järjestettiin Seinäjoki.
5. kesäkuuta – Tohtori Johannes Virolainen valittiin eduskunnan puhemieheksi Ahti Pekkalan siirryttyä valtiovarainministeriksi Koiviston hallitukseen.
8. kesäkuuta – Miinalaiva Pohjanmaa luovutettiin puolustusvoimille Wärtsilän Helsingin telakka.
10. kesäkuuta – Neuvostoliitto kutsui Helsingin-suurlähettiläänsä Vladimir Stepanovin kotiin ja nimitti hänen tilalleen Nl:n ulkoministeriön Skandinavian osaston päällikön Vladimir Sobolevin.
10. kesäkuuta − Presidentti Risto Rytin patsas paljastettiin hänen syntymäkunnassaan Huittinen. Patsaan veisti Kauko Räike. Rytin syntymästä oli helmikuussa tullut kuluneeksi 90 vuotta.
12. kesäkuuta – Bryan Allen lensi ensimmäisenä ihmisenä lihasvoimin Englannin kanaalin yli.
18. kesäkuuta – Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT II -sopimuksen Wienissä.
20. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen moitti eduskunnan puhemiestä Johannes Virolaista siitä, että tämä oli antanut "väärän todistuksen Suomen ulkopolitiikasta". Virolainen oli ''Suomen Kuvalehti'' antamassaan haastattelussa sanonut, että Kokoomuksen jättäminen oppositioon johtui "yleisistä syistä". Tapausta alettiin kutsua juhannuspommiksi.
26. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi Verohallituksen entisen pääjohtajan Mikko Laaksosen ja entisen ylijohtajan Aake Mesimäen sakkoihin lahjus- ja virkarikoksista.

Heinäkuu


1. heinäkuuta – Suomessa tuli voimaan yli 30 työntekijän yrityksiä koskeva yhteistoimintalaki.
4. heinäkuuta – Algerian entinen presidentti Ahmed Ben Bella vapautettiin 15 vuotta kestäneestä kotiarestista. Hänet syrjäyttänyt Houari Boumédienne oli kuollut joulukuussa 1978.
4. heinäkuuta – Postipakettina lähetetty pommi surmasi miehen ja vahingoitti viittä muuta perheenjäsentä Parikkalassa. Pommin lähettäjäksi epäilty mies pidätettiin 18. heinäkuuta.
9. heinäkuuta – ''Voyager 2'' -avaruusluotain lensi Jupiterin ohi.
11. heinäkuuta – Vuonna 1973 laukaistu yhdysvaltalainen avaruusasema Skylab putosi maahan.
12. heinäkuuta – Tyynimeri sijaitseva saarivaltio Kiribati itsenäistyi Yhdistynyt kuningaskunta alaisuudesta.
16. heinäkuuta – Irakin presidentti Ahmad Hassan al-Bakr erosi ja jätti paikan serkulleen Saddam Husseinille.
17. heinäkuuta – Nicaraguan presidentti kenraali Anastasio Somoza Debayle erosi ja pakeni Miamiin. Marxismi sandinistat muodostivat uuden hallituksen 19. heinäkuuta.
23. heinäkuuta – Ajatolla Khomeini kielsi musiikin esittämisen Iranin radiossa ja televisiossa, koska musiikki "tylsistyttää aivot".
29. heinäkuuta – Irakin uusi Saddam Husseinin johtama hallitus teloitutti useita maan johtomiehiä. Vallankumousneuvosto syytti nimeltä mainitsematonta arabimaata Irakin hallituksen vastaisten vehkeilyjen tukemisesta.

Elokuu


3. elokuuta – Päiväntasaajan Guinean diktaattori Francisco Macías Nguema syöstiin vallasta sotilaskaappauksessa. Ngueman 10-vuotisen valtakauden aikana arvioitiin jopa 50 000 ihmisen tulleen surmatuksi ja yli 100 000 ihmisen paenneen maasta.
4. elokuuta – Kansanedustaja, tullineuvos Veikko Vennamo jätti Suomen maaseudun puolueen puheenjohtajuuden Porissa pidetyssä puolueen 20-vuotisjuhlakokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hänen poikansa, kansanedustaja Pekka Vennamo. Kansanedustaja Urpo Leppänen valittiin kahden vuoden tauon jälkeen uudelleen puoluesihteeriksi.
5. elokuuta – Turku kaupungin 750-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat kaupungin halki edenneeseen historialliseen kulkueeseen.
6. elokuuta – Ensimmäiset Vietnamista lähteneet ns. Pakolainen saapuivat Suomeen.
8. elokuuta – Irakin uusi presidentti Saddam Hussein suoritti laajoja puhdistuksia hallitsevassa Baath-puolueessa. Virallisesti ilmoitettiin, että 21 puolueen johtohenkilöä oli teloitettu syytettyinä valtiopetoksesta ja satoja muita henkilöitä pidätetty.
20. elokuuta – Suomen Pankki vt. pääjohtaja Ahti Karjalainen tuomittiin Lohjan kihlakunnanoikeudessa yli 25 000 markan sakkoon ja 14 kuukauden ajokieltoon Rattijuopumus. Rangaistukseen johtanut ajo oli sattunut valtatie 1:llä 18. toukokuuta. Kyseessä oli Suomen siihen asti suurin liikennesakko.
29. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon kuvaputkitehtaan myönnettiin joutuneen vakaviin talousvaikeuksiin tuotannon jälkeenjääneisyyden vuoksi. Satoja työpaikkoja oli uhattuna.

Syyskuu


1. syyskuuta – ''Pioneer 11'' tuli ensimmäinen Saturnus läheisyydessä käynyt avaruusalus sen ohitettua planeetan 21 000 km:n etäisyydeltä.
1. syyskuuta − Varatuomari Risto Tainio (maaherra) siirtyi Hämeen läänin uudeksi maaherraksi hänen edeltäjänsä Valdemar Sandelinin jäätyä eläkkeelle.
3. syyskuuta – Iranin armeijan sotilaat teloittivat kymmeniä Kurdit Mahabadin kaupungissa maan pohjoisosassa.
6. syyskuuta − Valcon kuvaputkitehdas antoi koko henkilökunnalleen lomautusvaroituksen. Yrityksessä oli noin 700 työntekijää.
7. syyskuuta – Chrysler Corporation pyysi Yhdysvaltain hallitukselta miljardia dollaria välttääkseen konkurssin.
12. syyskuuta − SMP:n kansanedustaja ja entinen varapuheenjohtaja Eino Poutiainen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli SMP:n vaaliliittokumppanin Suomen Kristillinen Liitto edustaja, rehtori Erkki Korhonen (kansanedustaja).
14. syyskuuta – Valcon kuvaputkitehdas irtisanoi koko henkilökuntansa.
14. syyskuuta – Työministeriön kansliapäällikkö Keijo Liinamaa nimitettiin valtakunnansovittelijaksi neljän vuoden toimikaudelle. Liinamaa oli hoitanut virkaa jo aiemminkin.
16. syyskuuta − Porvarilliset puolueet voittivat niukasti Ruotsin valtiopäivävaalit.
19. syyskuuta – Hanko raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan. Heitä syytettiin kymmenestä Kuolemantuottamus ja tahallisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Syytteet liittyivät Hangon lähellä syyskuun lopussa 1978 sattuneeseen ''Viikinki (moottorivene)''-huviveneen uppoamiseen.
21. syyskuuta – Keski-Afrikka keisari Bokassa I syrjäytettiin verettömässä vallankumouksessa. Bokassan aikanaan syrjäyttämä David Dacko julisti maan jälleen tasavallaksi ja julistautui presidentiksi. Bokassa ei ollut kaappaushetkellä maassa; Norsunluurannikko ilmoitti myöhemmin myöntäneensä hänelle turvapaikan.
29. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali II aloitti historialliseksi luonnehditun vierailun Irlanti. Hän vetosi Irlannin tasavaltalaisarmeijaan IRA Pohjois-Irlanti väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. Paavin Dublinissa pitämään messuun osallistui noin 1,2 miljoonaa ihmistä eli liki kolmannes Irlannin väestöstä.

Lokakuu


1. lokakuuta – Tampereen kaupunki juhli 200-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlallisuuksiin osallistuivat presidentti Urho Kekkonen sekä Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia.
1. lokakuuta – Paavi Johannes Paavali II jatkoi matkaansa Irlannista Yhdysvaltoihin. Hän esitti YK:n yleiskokouksessa vetoomuksen ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta ja ilmaisi huolensa kasvavan asetuotannon aiheuttamasta vaarasta maailmanrauhalle.
5. lokakuuta – Pohjois-Atlantin liitto erikoisryhmä hyväksyi Yhdysvaltain suunnitelman 572 ydinkärjillä varustetun keskipitkänmatkan ohjuksen sijoittamisesta Eurooppaan.
7. lokakuuta – Saksan demokraattinen tasavalta vietti Berliinissä 30-vuotisjuhliaan. Juhlapäivään ja sotilasparaatiin ottivat osaa kaikki Itä-Euroopan johtajat Romanian Nicolae Ceaușescua lukuun ottamatta, jonka poissaolo pantiin merkille. Leonid Brežnev ilmoitti Neuvostoliiton vähentävän 20 000 miestä Itä-Saksaan sijoitetuista joukoista. Puheensa jälkeen Brežnev katosi pitkäksi aikaa julkisuudesta ja hänen ilmoitettiin sairastuneen ja huhuttiin jopa kuolleen.
10. lokakuuta – Thorbjörn Fälldin (kesk.) valittiin uudelleen Ruotsin pääministeriksi.
16. lokakuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen vihki käyttöön postin uuden lajittelukeskuksen Helsingin Pasilassa käynnistämällä automaattisen pakettienlajittelukoneen.
19. lokakuuta – Thaimaa avasi rajansa Kamputsean pakolaisille. Tuolloin maailmalle paljastui, että Punakhmerit vuodesta 1975 hallitsema suljettu maa oli ajautunut nälkäkuoleman partaalle.
26. lokakuuta – Etelä-Korean tiedustelupalvelun johtaja Kim Jaegyu ampui presidentti kenraali Park Chung Heen.
26. lokakuuta – Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että isorokko oli hävitetty maapallolta.
27. lokakuuta – Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi.
30. lokakuuta − Suomen yksityisyrittäjäin puoluejärjestö (Syp) ja Sosialistinen Työväenpuolue (Suomi) poistettiin puoluerekisteristä.

Marraskuu


1. marraskuuta – Eversti Alberto Natusch Busch kaappasi vallan Boliviassa.
1. marraskuuta – Ajatolla Khomeini kehotti kansaa nousemaan Yhdysvaltain ja Israelin etuja vastaan.
1. marraskuuta − Työt Valcon kuvaputkitehtaassa Imatralla alkoivat uudelleen yhtiön siirryttyä osittain Valmetin omistukseen.
3. marraskuuta – Greensborossa Pohjois-Carolinassa viisi kommunistisen puoleen jäsentä ammuttiin ja seitsemän haavoittui Ku Klux Klanin ja Kansallissosialismi välissä yhteenotossa.
4. marraskuuta – Iranin panttivankikriisi alkoi: Iranin radikaalit, enimmäkseen opiskelijoita, valtasivat Yhdysvallat lähetystön Teheranissa ja ottivat 90 panttivankia, joista 63 yhdysvaltalaista. Kaappaajat vaativat šaahia Iraniin oikeudenkäyntiä varten.
5. marraskuuta – Iranin johtajan Khomeinin nuoret kannattajat valtasivat Yhdistynyt kuningaskunta Teheranin-lähetystön. Khomeini vaati Britanniaa luovuttamaan entisen pääministerin Shapur Bakhtiarin. Britannian hallitus vastasi, että Bakhtiar ei ollut Britanniassa.
5. marraskuuta − Iran sanoi irti Neuvostoliiton kanssa vuonna 1921 solmitun sopimuksen ja Yhdysvaltain kanssa vuonna 1939 solmimansa yhteistyö- ja ystävyyssopimuksen.
8. marraskuuta − Pelastusarmeija täytti 90 vuotta.
11. marraskuuta – Suomen Gallupin suorittama mielipidetiedustelu osoitti pääministeri Mauno Koiviston aseman johtavana presidenttiehdokkaana vakiintuneen. Koivistoa kannatti seuraavaksi presidentiksi 43 prosenttia haastatelluista.
12. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter määräsi Öljy tuonnin lopetettavaksi Iranista vastauksena panttivankikriisiin.
12. marraskuuta − Puolustusvoimain komentaja kenraali Lauri Sutela arvosteli puolustusmäärärahojen vähyyttä luonnehtien Suomen puolustusvoimien varustetasoa eurooppalaisittain "minitasoksi". Sutela perusteli mielipidettään Pohjolan strategisen merkityksen kasvulla.
14. marraskuuta – Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
16. marraskuuta – Bukarestin ensimmäinen metrolinja avattiin Romaniassa (Timpuri Noista Semanatoarean asemalle, 8,63 km).
17. marraskuuta – Iranin panttivankikriisi: Ajatolla Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
19. marraskuuta – Mekan valtaus: šiiajoukko valtasi Mekka johtajanaan Mohammad Abdallah al-Kahtami, joka nimitti itseään uudeksi Mahdiksi. Valtaajia oli 200–300 ja he pitivät puoliaan useita päiviä saudien kymmeniä tuhansia eliittijoukkoja vastaan. Joukon tukijoiksi epäiltiin Libyan Muammar Gaddafia ja koulutuspaikaksi Etelä-Jemeniä.
21. marraskuuta – Yhdysvaltain lähetystöön Pakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä ihmistä sai surmansa.
23. marraskuuta – Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsen Thomas McMahon tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Louis Mountbatten murhasta.
23. marraskuuta – Suomen ortodoksisen kirkon kolmas piispa Leo (arkkipiispa) nimitettiin Oulun ortodoksinen hiippakunta. Kirkon täyden itsenäisyyden ehtona on kolme hiippakuntaa.
25. marraskuuta − Kokoomus järjestöpäällikkö Jussi Isotalo valittiin uudeksi puoluesihteeriksi Veikko Tavastilan tilalle. Tavastila siirtyi vuodenvaihteessa 1979−1980 Kansaneläkelaitos johtajaksi.
26. marraskuuta − Pakistanilainen Boeing 707 -matkustajakone syöksyi maahan vuoristoisessa autiomaassa Saudi-Arabiassa, jolloin 156 ihmistä kuoli. Pääosa matkustajista oli Mekasta palaamassa olleita islamilaisia pyhiinvaeltajia.
28. marraskuuta – Air New Zealandin DC-10 törmäsi Mount Erebus -vuoreen Etelämanner, surmansa sai 257 ihmistä.
28. marraskuuta − Valtiotieteen tohtori Raimo Ilaskivi valittiin Helsingin uudeksi ylipormestariksi eläkkeelle jäävän Teuvo Auran tilalle. Ilaskiven vastaehdokkaana tiukassa äänestyksessä oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, entinen päätoimittaja Pentti Poukka.

Joulukuu


2. joulukuuta − Iranilaisten ilmoitettiin hyväksyneen maalle uuden perustuslain, joka antoi ajatolla Khomeinille muodollisestikin kaiken vallan.
5. joulukuuta – Neuvostoliitto kotiutti Itä-Saksasta 20 000 sotilastaan. Samalla kuljetettiin Itä-Saksasta Neuvostoliittoon mm. tuhatkunta panssarivaunua.
5. joulukuuta − Salora-juttua käsitellyt Turun raastuvanoikeus tuomitsi Saloran entisen pääjohtajan Jouko Nordellin ja yhtiön toisen pääomistajan Olavi Laakson vankeuteen veropetoksesta. Nordellia ja Laaksoa vastaan esitetyt korvausvaatimukset päätettiin käsitellä myöhemmin.
7. joulukuuta – Saudi-Arabian sisäministeri, prinssi Nauyef Ben Abdel paljasti kapinallisia surmatun Mekassa 75 ja panttivankeja 175. Kaappauksen johtaja Mohammad Abdallah al-Kahtami sai surmansa.
7. joulukuuta – Rahtialus ''M/S Malmi'' upposi Itämeri vieden mukanaan 14 henkeä.
8. joulukuuta – Choe Gyuha nimitettiin Etelä-Korean presidentiksi.
12. joulukuuta – Tapaus "12. joulukuuta" (12·12 군사 반란): eteläkorealainen kenraali Chun Doo-hwan määräsi armeijan johdon pidätettäväksi presidentti Park Chung Heen murhatutkimusten yhteydessä ja pääsi näin tukijoineen armeijan johtoon.
12. joulukuuta – Rhodesia luopui itsenäisyydestään 14 vuoden "kapinan" jälkeen ja maan kuvernööriksi tuli brittiläinen lordi Soames.
15. joulukuuta – Iranin syrjäytetty šaahi Muhammed Reza Pahlavi, jonka luovutusta lähetystökaappaajat vaativat, jätti Yhdysvallat ja matkusti Panamaan, josta hän sai turvapaikan. Meksiko, jossa šaahi oli aiemmin oleskellut, ei enää myöntänyt hänelle maahantulolupaa.
19. joulukuuta – Kouluhallitus totesi lausunnossaan työrauhan Peruskoulu heikentyneen huomattavasti ja esitti koululakien ja -asetusten muuttamista siten, että koulun työtavat vastaisivat paremmin kunkin oppilaan henkilökohtaisia oppimisedellytyksiä.
24. joulukuuta – Afganistanin sota (1979–1989): kolme Neuvostoliitto divisioonaa miehitti Bagramin, Kabulin, Kandaharin ja Heratin lentokentät Afganistanissa. Yhdysvaltalaisen uutistoimisto Associated Press mukaan kyseessä oli suurin neuvostojoukkojen siirto ulkomaille vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehitys jälkeen.
27. joulukuuta – Babrak Karmal korvasi teloitetun Afganistanin presidentin Hafizullah Amin.
28. joulukuuta – Yhdysvallat esitti Neuvostoliitolle vastalauseen "sotilaallisesta sekaantumisesta Afganistanin sisäisiin asioihin."

Tuntematon päivämäärä


''Kadonneen aarteen metsästäjät'' -elokuvan tuotanto alkoi. Elokuvassa esiintyi seikkailijahahmo Indiana Jones.
Partiolippukunta Susiveikot perustettiin.
Yhdysvaltalainen, Natsi-Saksa juutalaisvainoja käsitellyt TV-sarja ''Polttouhrit'' oli eri puolilla maailmaa kevätkauden katsotuimpia ja keskustelluimpia ohjelmia.
Kuunnelma ''Knalli ja sateenvarjo'' alkoi Suomessa.
Teatterikorkeakoulu perustettiin.
Linja-auto yritys Paunun perustaja Väinö Paunu kuoli.

Syntyneitä


9. tammikuuta – Peter Žonta, slovenialainen mäkihyppääjä
12. tammikuuta – Marzi Nyman ("Marzi Nyman"), suomalainen kitaristi
16. tammikuuta – Aaliyah ("Aaliyah"), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2001)
16. tammikuuta − Annika Eklund, suomalainen iskelmälaulaja
20. tammikuuta – Shiroyama Yū ("Aoi"), japanilainen kitaristi ("The Gazette")
1. helmikuuta – Aino-Kaisa Saarinen, suomalainen maastohiihtäjä
10.helmikuuta - Kalle Kerman, suomalainen jääkiekkoilija
19. helmikuuta – Mariska ("Mariska"), suomalainen rap-laulaja
19. helmikuuta – Sarah Schleper, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä
21. helmikuuta – Jennifer Love Hewitt, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
11. maaliskuuta – Joel Madden ("Joel Madden"), yhdysvaltalainen laulaja ("Good Charlotte")
11. maaliskuuta – Benji Madden ("Benji Madden"), yhdysvaltalainen kitaristi ("Good Charlotte")
16. maaliskuuta – Tawny Roberts ("Tawny Roberts"), yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
25. maaliskuuta – Natasha Yi, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
29. maaliskuuta – Marika Fingerroos, suomalainen malli, laulaja ja itseoppinut seksiterapeutti ("salarakas")
4. huhtikuuta – Heath Ledger, australialainen näyttelijä (k. 2008)
8. huhtikuuta – Alexi Laiho ("Alexi Laiho"), suomalainen laulaja ja muusikko ("Children of Bodom")
20. huhtikuuta – Tuomas Haapala, suomalainen jalkapalloilija
23. huhtikuuta – Samppa Lajunen, suomalainen yhdistetyn hiihtäjä (kolminkertainen olympiavoittaja)
23. huhtikuuta – Lauri Ylönen, suomalainen laulaja ja muusikko ("The Rasmus")
30. huhtikuuta – Tuomo Prättälä, suomalainen muusikko ja säveltäjä
1. toukokuuta – Pauli Rantasalmi, suomalainen kitaristi ja säveltäjä-tuottaja ("The Rasmus")
16. toukokuuta – Antti Siirala, suomalainen pianisti
26. toukokuuta – Elisabeth Harnois, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. elokuuta – Kelis ("Kelis"), yhdysvaltalainen laulaja
21. elokuuta – Kimberly Stewart, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
2. syyskuuta – Aleksandr Povetkin venäläinen nyrkkeilijä
7. syyskuuta – Antti Luusuaniemi, suomalainen näyttelijä
8. syyskuuta – Pink ("Pink"), yhdysvaltalainen laulaja
13. syyskuuta – Kai Vainiomäki, suomalainen Disney-sarjakuvien tekijä
19. syyskuuta – Jarno Laasala, suomalainen stunt-mies ("Duudsonit")
20. syyskuuta – Rakel Liekki, suomalainen suomalainen kuvataiteilija, freelance-toimittaja ja pornonäyttelijä
25. syyskuuta – Rashad Evans, yhdysvaltalainen vapaaottelija
28. syyskuuta – Bam Margera ("Bam Margera"), yhdysvaltalainen rullalautailija ja näyttelijä
10. lokakuuta – Emmi (laulaja) ("Emmi"), suomalainen laulaja ja muusikko
17. lokakuuta – Kimi Räikkönen, suomalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
28. lokakuuta – Aki Hakala, suomalainen rumpali ("The Rasmus")
10. marraskuuta – Ilkka Jääskeläinen, suomalainen laulaja (Idols-voittaja)
14. marraskuuta – Mpule Kwelagobe, botswanalainen nainen (Miss Universum)
26. marraskuuta – Heli Jukkola, suomalainen suunnistaja (maailmanmestari)
27. marraskuuta – Eero Heinonen, suomalainen basisti ("The Rasmus")
14. joulukuuta – Adelina Ismajli, kosovolainen näyttelijä, laulaja ja missi
26. joulukuuta – Chris Daughtry, yhdysvaltalainen laulaja ja muusikko
31. joulukuuta – Bob Bryar, yhdysvaltalainen rumpali ("My Chemical Romance")

Kuolleita


5. tammikuuta – Kyllikki Mäntylä, suomalainen kirjailija (s. 1907)
24. tammikuuta – Aino Mantsas, suomalainen näyttelijä (s. 1922)
26. tammikuuta – Nelson A. Rockefeller, New Yorkin pormestari ja Yhdysvaltain varapresidentti (s. 1908)
29. tammikuuta – Antero Salmenkivi, suomalainen kansanedustaja
2. helmikuuta – Veikko Ihamuotila, suomalainen poliitikko (MTK puheenjohtaja) (s. 1911)
2. helmikuuta – Sid Vicious ("Sid Vicious"), englantilainen punk-muusikko ("The Sex Pistols") (s. 1957)
5. helmikuuta – Taisto Tammi ("Taisto Tammi"), suomalainen laulaja (s. 1945)
7. helmikuuta – Josef Mengele, saksalainen hirmuteoista tunnettu natsitohtori (s. 1911)
8. helmikuuta – Dennis Gabor (Dennis Gabor), vuoden 1971 Nobelin fysiikanpalkinto saanut unkarilainen fyysikko (s. 1900)
12. helmikuuta – Jean Renoir, ranskalainen ohjaaja (s. 1894)
19. helmikuuta − Aili-Salli Ahde-Kjäldman, suomalainen arkkitehti ja muotisuunnittelija (s. 1892)
22. helmikuuta – Sigrid Schauman, suomalainen taidemaalari (s. 1877)
27. helmikuuta – Uhra-Beata Simberg-Ehrström, suomalainen tekstiilitaiteilija (s. 1914)
28. helmikuuta – Olli Borg, suomalainen sisustusarkkitehti
2. maaliskuuta – Leo I. Mattila, suomalainen toimitusjohtaja, kansanedustaja ja kilpa-autoilija
10. maaliskuuta – Atos Wirtanen, suomalainen lehtimies ja poliitikko (s. 1906)
15. maaliskuuta – Léonide Massine, venäläis-yhdysvaltalainen koreografi (s. 1896)
16. maaliskuuta – Jean Monnet, ranskalainen poliitikko ja taloustieteilijä (s. 1888)
18. maaliskuuta – Eino Raunio, suomalainen poliitikko ja kaupunkineuvos (s. 1909)
4. huhtikuuta – Zulfikar Ali Bhutto, Pakistanin presidentti (s. 1928)
7. huhtikuuta – Amir Abbas Hoveida, Iranin pääministeri
9. huhtikuuta – Ben Renvall, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1903)
10. huhtikuuta – Nino Rota, italialainen säveltäjä (s. 1911)
20. huhtikuuta – Toivo Mäkelä, suomalainen näyttelijä (s. 1909)
29. huhtikuuta – Martti Turunen (kuoronjohtaja), suomalainen säveltäjä, kuoronjohtaja ja professori
1. toukokuuta – Taisto Mäki ("Rekolan paimenpoika"), suomalainen juoksija (s. 1910)
14. toukokuuta – Ilmi Parkkari, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
29. toukokuuta – Mary Pickford ("Mary Pickford"), yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s. 1892)
6. kesäkuuta – Jaakko Keränen, suomalainen meteorologi ja professori
11. kesäkuuta – John Wayne ("John Wayne"), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1907)
17. kesäkuuta – Nicholas Ray ("Nicholas Ray"), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1911)
8. heinäkuuta – Robert Burns Woodward, vuoden 1965 Nobelin kemianpalkinto saanut yhdysvaltalainen kemisti (s. 1917)
12. heinäkuuta – Kalervo Tuukkanen, suomalainen säveltäjä (s. 1909)
18. heinäkuuta – Paavo Prokkonen, neuvostokarjalainen poliitikko (Terijoen hallitus Karjalan asiain ministeri) (s. 1909)
29. heinäkuuta – Ture Ara, suomalainen oopperalaulaja (s. 1903)
29. heinäkuuta – Birgit Kronström, suomalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1905)
29. heinäkuuta – Herbert Marcuse, saksalais-yhdysvaltalainen filosofi (s. 1898)
3. elokuuta – Bertil Ohlin, vuoden 1977 Nobelin taloustieteen palkinto saanut ruotsalainen taloustieteilijä (s. 1899)
5. elokuuta – Raino Vehmas, suomalainen lehtimies ja professori (Aamulehti päätoimittaja) (s. 1929)
6. elokuuta – Feodor Lynen, vuoden 1964 Nobelin lääketieteen palkinto saanut saksalainen lääketieteilijä
14. elokuuta – Ernst Boris Chain, vuoden 1945 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-englantilainen biokemisti (s. 1906)
20. elokuuta – Christian Dotremont, belgialainen kuvataiteilija.
20. elokuuta – Veikko Polameri, suomalainen kirjailija (s. 1946)
26. elokuuta – Mika Waltari, suomalainen kirjailija (''Sinuhe egyptiläinen'') (s. 1908)
27. elokuuta – Louis Mountbatten ("Louis Mountbatten"), amiraali, Mountbattenin jaarli, brittiläinen valtiomies ja viimeinen Intian varakuningas (s. 1900)
5. syyskuuta – Erik Cronvall, suomalainen kapellimestari
12. syyskuuta – Eino Poutiainen, suomalainen kansanedustaja (Suomen Maaseudun Puolueen varapuheenjohtaja) (s. 1917)
14. syyskuuta – Erkki Salmi ("Erkki-Mikael"), suomalainen toimittaja, pakinoitsija ja kirjailija (s. 1924)
20. syyskuuta – Ludvík Svoboda, Tšekkoslovakian presidentti (s. 1895)
25. syyskuuta – Tapio Rautavaara, suomalainen urheilija (olympiavoittaja) laulaja ja elokuvanäyttelijä (s. 1915)
26. syyskuuta – Park Chung-hee, Etelä-Korean presidentti (s. 1917)
3. lokakuuta – Armi Ratia, suomalainen tekstiilitaiteilija (Marimekko perustaja) (s. 1912)
18. lokakuuta – Essi Renvall, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1911)
22. lokakuuta – Nadia Boulanger, ranskalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (s. 1887)
26. lokakuuta – Glory Leppänen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1901)
4. marraskuuta – Jorma Huttunen, suomalainen oopperalaulaja
26. marraskuuta – Lennu Juvela, suomalainen taidemaalari (s. 1886)
30. marraskuuta – Zeppo Marx ("Zeppo Marx"), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1901)
2. joulukuuta – Onttoni Miihkali ("Onttoni Miihkali"), suomalainen kirjailija (s. 1904)
21. joulukuuta – Aulis Blomstedt, suomalainen arkkitehti (s. 1906)
22. joulukuuta − Alfred Salmela, suomalainen koulumies, professori (s. 1897)
24. joulukuuta – Rudi Dutschke, saksalainen opiskelijajohtaja (s. 1940
25. joulukuuta – Joan Blondell, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1906
29. joulukuuta – Ester Toivonen, suomalainen missi ja elokuvanäyttelijä (Miss Eurooppa 1934) (s. 1914)
30. joulukuuta – Richard Rodgers, yhdysvaltalainen säveltäjä (s. 1902
31. joulukuuta – Jesse Owens ("Jesse Owens"), yhdysvaltalainen juoksija (moninkertainen olympiavoittaja) (s. 1913)

Elokuvia


''Apocalypse Now''
''Mad Max''
''Monty Pythonin Brianin elämä''
''Alien – kahdeksas matkustaja''

Nobelin palkinnot


Nobelin fysiikanpalkinto: Sheldon Glashow, Abdus Salam ja Steven Weinberg
Nobelin kemianpalkinto: Herbert C. Brown ja Georg Wittig
Nobelin lääketieteen palkinto: Allan Cormack ja Godfrey Hounsfield
Nobelin kirjallisuuspalkinto: Odysseas Elytis
Nobelin rauhanpalkinto: Äiti Teresa

Muuta


Elokuvavuosi 1979

Lähteet

Aiheesta muualla


Luokka:1979
af:1979
am:1979 እ.ኤ.አ.
ar:ملحق:1979
an:1979
frp:1979
ast:1979
gn:1979
av:1979
ay:1979
az:1979
id:1979
ms:1979
bn:১৯৭৯
zh-min-nan:1979 nî
map-bms:1979
jv:1979
su:1979
be:1979
be-x-old:1979
bh:१९७९
bcl:1979
bs:1979
br:1979
bg:1979
ca:1979
cv:1979
cs:1979
co:1979
cy:1979
da:1979
de:1979
et:1979
el:1979
en:1979
myv:1979 ие
es:1979
eo:1979
eu:1979
fa:۱۹۷۹ (میلادی)
hif:1979
fo:1979
fr:1979
fy:1979
fur:1979
ga:1979
gv:1979
gag:1979
gd:1979
gl:1979
gan:1979年
xal:1979 җил
ko:1979년
hy:1979
hi:१९७९
hr:1979.
io:1979
ilo:1979
bpy:মারি ১৯৭৯
ia:1979
os:1979-æм аз
is:1979
it:1979
he:1979
kn:೧೯೭೯
pam:1979
ka:1979
csb:1979
kk:1979 жыл
kw:1979
sw:1979
kv:1979 во
ht:1979 (almanak gregoryen)
ku:1979
la:1979
lv:1979. gads
lb:1979
lt:1979 m.
lij:1979
li:1979
ln:1979
lmo:1979
hu:1979
mk:1979
ml:1979
krc:1979 джыл
mi:1979
mr:इ.स. १९७९
arz:1979
my:အောက်တိုဘာ ၁၉၇၉
nah:1979
nl:1979
nds-nl:1979
ne:सन् १९७९
new:सन् १९७९
ja:1979年
nap:1979
frr:1979
no:1979
nn:1979
nrm:1979
nov:1979
oc:1979
mhr:1979
uz:1979
pa:੧੯੭੯
pi:१९७९
pnb:1979
pap:1979
nds:1979
pl:1979
pt:1979
ty:1979
ksh:Joohr 1979
ro:1979
qu:1979
ru:1979 год
rue:1979
sah:1979
se:1979
stq:1979
sq:1979
scn:1979
simple:1979
sk:1979
sl:1979
so:1979
ckb:١٩٧٩
sr:1979
sh:1979
sv:1979
tl:1979
ta:1979
tt:1979 ел
te:1979
tet:1979
th:พ.ศ. 2522
vi:1979
tpi:1979
tr:1979
tk:1979
udm:1979 ар
uk:1979
ur:1979ء
vec:1979
vo:1979
fiu-vro:1979
wa:1979
zh-classical:一九七九年
vls:1979
war:1979
yi:1979
yo:1979
zh-yue:1979年
diq:1979
zea:1979
bat-smg:1979
zh:1979年

18. elokuuta

18. elokuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden 230. päivä (231. päivä Karkausvuosi). Vuodesta on jäljellä 135 päivää.
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Leevi (nimi)
suomenruotsalainen kalenteri: Bo (nimi)
ortodoksinen kalenteri: Lauri
saamenkielinen kalenteri: Guivi
vanhemmissa kalentereissa: ''Agapetus'', ''Agapitus'', ''Agrippa'', ''Armas'', ''Augusta'', ''Bilibaldus'', ''Fridward'', ''Helena'', ''Lemmitty'', ''Maire'', ''Åke''

Tapahtumia


1201 – Riika sai kaupunkioikeudet.
1541 – Portugalilainen laiva ajautui Kyūshūn saaren rantaan Japanissa.
1572 – Ranskan Hugenotitkuningas Henrik IV (Ranska) ja Marguerite de Valois avioituivat protestanttien ja katolisten keskinäisten suhteiden parantamiseksi.
1809 – Keisarillinen Suomen senaatti (hallituskonselji) pantiin alulle.
1866 – Preussi ja 19 saksalaista aluetta perustivat sotilasliiton, josta tuli Pohjois-Saksan liitto (1867).
1868 – Ranskalainen tähtitieteilijä Pierre Jules César Janssen löysi alkuaine heliumin.
1877 – Asaph Hall löysi Marsin Phobos-kuun.
1894 – Viestintäalan ammattiliitto perustava kokous alkoi.
1949 – Unkari julistettiin kansantasavallaksi.
1949 – Kemin veritorstai: poliisin ja lakkolaisten mielenosoituskulkueen välisessä kahinassa kuoli kaksi mielenosoittajaa.
1958 – Vladimir Nabokovin ''Lolita'' ilmestyi Yhdysvalloissa (venäjäksi vasta 1965).
2005 – Sarjamurhaaja BTK-kuristaja tuomittiin 175 vuodeksi vankeuteen.

Syntyneitä


1750 – Antonio Salieri, italialainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1825)
1830 – Frans Joosef I, Itävallan keisari (k. 1916)
1864 – Gemma Bellincioni (”Gemma Bellincioni”), italialainen sopraano (k. 1950)
1890 – Walther Funk, saksalainen kansallissosialistinen poliitikko (k. 1960)
1904 – Max Factor Senior (”Max Factor”), puolalaissyntyinen kosmetiikkatehtailija (Max Factor) (k. 1996)
1909 – Kaarlo Halttunen, suomalainen näyttelijä (''Niskavuoren Heta'') (k. 1986)
1917 – Caspar Weinberger, yhdysvaltalainen poliitikko ja puolustusministeri (k. 2006)
1925 – Brian Aldiss, englantilainen tieteiskirjailija (''Helliconian kevät'')
1932 – István Kausz, unkarilainen miekkailija (olympiavoittaja)
1933 – Just Fontaine, ranskalainen jalkapalloilija
1933 – Roman Polański (”Roman Polański”), puolalais-ranskalainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (''Pianisti (elokuva)'')
1936 – Robert Redford, yhdysvaltalainen näyttelijä, tuottaja ja Oscar-palkittu ohjaaja (''Tavallisia ihmisiä'')
1943 – Hannu Mäkelä, suomalainen kirjailija (''Mestari: Eino Leinon elämä ja kuolema'')
1952 – Patrick Swayze, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Ghost – näkymätön rakkaus'') (k. 2009)
1964 – Mikko Kolehmainen, suomalainen meloja (olympiavoittaja)
1976 – Michael Greis, saksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
1980 – Ossi Väänänen, suomalainen jääkiekkoilija
1983 – Mika (laulaja), (”Mika”), libanonilais-brittiläinen laulaja
1988 – G-Dragon (”G-Dragon”), eteläkorealainen laulaja ja tuottaja ("Big Bang")
1992 – Frances Bean Cobain, Kurt Cobainin ja Courtney Loven tytär

Kuolleita


472 – Ricimer, Rooman valtakunta kenraali (todellinen hallitsija) (s. n. 405)
1227 – Tšingis-kaani, Mongolivaltakunta ensimmäinen suurkaani (s. n. 1162)
1258 – Theodoros II Laskaris, Nikaian keisarikunta hallitsija ja Bysantin keisari (s. 1221)
1276 – Hadrianus V, paavi (s. n. 1205)
1503 – Aleksanteri VI, paavi (s. 1431)
1559 – Paavali IV, paavi (s. 1476)
1613 – Giovanni Artusi, italialainen säveltäjä (s. n. 1540)
1765 – Frans I (keisari), Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta keisari (s. 1708)
1850 – Honoré de Balzac, ranskalainen kirjailija (''Ukko Goriot'') (s. 1799)
1852 – James Finlayson, skotlantilaissyntyinen tehtailija (Suomen tekstiiliteollisuuden perustaja) (s. 1771)
1905 – Albert Edelfelt, suomalainen taidemaalari (''Kuningatar Blanka'') (s. 1854)
1981 – Anita Loos, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja (''Herrat pitävät vaaleaveriköistä'') (s. 1889)
2009 – Kim Dae-jung, Etelä-Korean presidentti (s. 1925)
----
Katso myös: kalenteri ~ 17. elokuuta, 19. elokuuta
Luokka:Elokuu
Luokka:Päivät
af:18 Augustus
ar:ملحق:18 أغسطس
an:18 d'agosto
frp:18 oût
ast:18 d'agostu
az:18 avqust
id:18 Agustus
ms:18 Ogos
bn:আগস্ট ১৮
zh-min-nan:8 goe̍h 18 ji̍t
jv:18 Agustus
su:18 Agustus
be:18 жніўня
be-x-old:18 жніўня
bcl:Agosto 18
bs:18. august
br:18 Eost
bg:18 август
ca:18 d'agost
ceb:Agosto 18
cv:Çурла, 18
cs:18. srpen
co:18 d'aostu
cy:18 Awst
da:18. august
de:18. August
dv:އޮގަސްޓު 18
et:18. august
el:18 Αυγούστου
en:August 18
myv:Умарьковонь 18 чи
es:18 de agosto
eo:18-a de aŭgusto
ext:18 agostu
eu:Abuztuaren 18
fa:۱۸ اوت
hif:18 August
fo:18. august
fr:18 août
fy:18 augustus
fur:18 di Avost
ga:18 Lúnasa
gv:18 Luanistyn
gd:18 an Lùnastal
gl:18 de agosto
gan:8月18號
gu:ઓગસ્ટ ૧૮
xal:Ноха сарин 18
ko:8월 18일
hy:Օգոստոսի 18
hi:१८ अगस्त
hr:18. kolovoza
io:18 di agosto
ilo:Agosto 18
bpy:আগষ্ট ১৮
ia:18 de augusto
ie:18 august
is:18. ágúst
it:18 agosto
he:18 באוגוסט
kl:Aggusti 18
kn:ಆಗಸ್ಟ್ ೧೮
pam:Agostu 18
ka:18 აგვისტო
csb:18 zélnika
kk:18 тамыз
sw:18 Agosti
kv:18 моз
ht:18 out
ku:18'ê gelawêjê
la:18 Augusti
lv:18. augusts
lb:18. August
lt:Rugpjūčio 18
li:18 augustus
lmo:18 08
hu:Augusztus 18.
mk:18 август
ml:ഓഗസ്റ്റ് 18
mr:ऑगस्ट १८
xmf:18 მარაშინათუთა
arz:18 اغسطس
mn:8 сарын 18
nah:Tlachicuēiti 18
nl:18 augustus
nds-nl:18 augustus
ne:१८ अगस्ट
new:अगस्ट १८
ja:8月18日
nap:18 'e aùsto
no:18. august
nn:18. august
nrm:18 Août
nov:18 de auguste
oc:18 d'agost
mhr:18 Сорла
uz:18-avgust
pa:੧੮ ਅਗਸਤ
pag:August 18
nds:18. August
pl:18 sierpnia
pt:18 de agosto
ksh:18. Aujußß
ro:18 august
qu:18 ñiqin chakra yapuy killapi
ru:18 августа
rue:18. авґуст
sah:Атырдьах ыйын 18
se:Borgemánu 18.
sco:18 August
sq:18 Gusht
scn:18 di austu
simple:August 18
sk:18. august
sl:18. avgust
ckb:١٨ی ئاب
sr:18. август
sh:18. 8.
sv:18 augusti
tl:Agosto 18
ta:ஆகஸ்டு 18
kab:18 ɣuct
tt:18 август
te:ఆగష్టు 18
th:18 สิงหาคม
vi:18 tháng 8
tg:18 август
tr:18 Ağustos
tk:18 awgust
uk:18 серпня
ur:18 اگست
vec:18 de agosto
vo:Gustul 18
fiu-vro:18. põimukuu päiv
wa:18 d' awousse
vls:18 ogustus
war:Agosto 18
yi:18טן אויגוסט
yo:18 August
zh-yue:8月18號
diq:18 Tebaxe
zea:18 auhustus
bat-smg:Rogpjūtė 18
zh:8月18日

21. elokuuta

21. elokuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden 233. päivä (234. päivä Karkausvuosi). Vuodesta on jäljellä 132 päivää.
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Soini (nimi), Veini
suomenruotsalainen kalenteri: Sven
ortodoksinen kalenteri: Tatu (nimi), Assi, Usko (nimi), Avrami, Aapo
saamenkielinen kalenteri: Speaidna
vanhemmissa kalentereissa: ''Anastasia'', ''Anastasius'', ''Baltasar'', ''Balzar'', ''Josephina'', ''Privatus'', ''Samuel'', ''Sigismund'', ''Sulho'', ''Sulo'', ''Symphorian'', ''Timotheus'', ''Tirkko'', ''Vaito''

Tapahtumia


1770 – James Cook valtasi Australian itäosat Yhdistynyt kuningaskunta.
1772 – Ruotsin kuningas Kustaa III täydensi vallankaappauksensa sanelemalla uuden hallitusmuodon, mikä päätti puoli vuosisataa kestäneen säätyvallan Ruotsissa ja asetti hänet Valistunut itsevaltias.
1959 – Havaijista tuli Yhdysvallat 50. osavaltio.
1968 – Neuvostoliitto johtama Tšekkoslovakian miehitys alkoi (edellisenä iltana klo 23 ensimmäiset miehitysjoukot ylittivät Tšekkoslovakian rajat). ”Prahan kevät” päättyi, kun 200 000 Varsovan liitto sotilasta ja 5 000 panssarivaunua valtasi Tšekkoslovakian.
1986 – Hiilidioksidikaasua purkautui vulkaanisesta Nyosjärvi Kamerunissa. Jopa 1 800 ihmistä tukehtui 20 kilometrin säteellä purkauksesta.
1991 – Latvia irrottautui Neuvostoliitosta.
1991 – Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991 Neuvostoliitossa päättyi.
1993 – NASA menetti yhteyden ''Mars Observer'' -Avaruusluotain.
2001 – Pohjois-Atlantin liitto päätti lähettää rauhanturvaajia Makedonian tasavaltaan.

Syntyneitä


1165 – Filip II (Ranska), Ranskan kuningas (k. 1223)
1643 – Alfonso VI (Portugali), Portugalin kuningas (k. 1683)
1765 – Vilhelm IV (Iso-Britannia), Yhdistynyt kuningaskunta kuningas (k. 1837)
1789 – Augustin Louis Cauchy, ranskalainen matemaatikko (Cauchyn integraalikaava) (k. 1857)
1902 – Siiri Angerkoski, suomalainen näyttelijä (''Suomisen perhe'' -elokuvat) (k. 1971)
1904 – Count Basie (”Count Basie”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko (k. 1984)
1908 – M. M. Kaye, brittiläinen kirjailija (k. 2004)
1930 – Prinsessa Margaret, Elisabet II sisar (k. 2002)
1936 – Wilt Chamberlain (”Wilt Chamberlain”), yhdysvaltalainen koripalloilija (k. 1999)
1937 – Gustavo Noboa, Ecuadorin presidentti
1938 – Kenny Rogers (”Kenny Rogers”), yhdysvaltalainen country-muusikko ja näyttelijä
1939 – Festus Mogae, Botswanan presidentti
1944 – Peter Weir, australialainen elokuvaohjaaja (''Kuolleiden runoilijoiden seura'')
1951 – Karekin II, Armenian apostolinen kirkko katolikos
1952 – Joe Strummer (”Joe Strummer”), brittiläinen muusikko ("The Clash") (k. 2002)
1956 – Kim Cattrall, kanadalais-englantilainen näyttelijä
1963 – Muhammad VI, Marokko kuningas
1967 – Serj Tankian, armenialais-yhdysvaltalainen muusikko ("System of a Down")
1970 – Samuli Putro, suomalainen muusikko ("Zen Café")
1979 – Kelis (”Kelis”), yhdysvaltalainen laulaja
1979 – Kimberly Stewart, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
1980 – Suvi Tiilikainen, suomalainen malli (Miss Suomi)
1984 – Alizée (”Alizée”), ranskalainen muusikko
1986 – Usain Bolt, jamaikalainen pikajuoksija
1987 – Kim Ki-bum (”Kibum”), eteläkorealainen laulaja ja näyttelijä ("Super Junior")

Kuolleita


1271 – Alphonse (Toulouse), Ranskan kuninkaan Ludvig VIII (Ranska) poika (s. 1220)
1614 – Erzsébet Báthory, unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaaja (s. 1560)
1814 – Benjamin Thompson, yhdysvaltalainen fyysikko ja keksijä (s. 1753)
1815 – Carl Johan Adlercreutz, suomalainen kenraali (s. 1757)
1836 – Claude-Louis Navier, ranskalainen fyysikko (Navierin–Stokesin yhtälöt) (s. 1785)
1926 – Ugyen Wangchuck, Bhutanin ensimmäinen kuningas (s. 1862)
1940 – Lev Trotski (”Lev Trotski”), venäläinen vallankumouksellinen (s. 1879) (murhautettiin)
1941 – Väinö Havas, suomalainen maallikkosaarnaaja, runoilija ja kansanedustaja (s. 1898)
1943 – Henrik Pontoppidan, vuoden 1917 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut tanskalainen kirjailija (s. 1857)
1947 – Ettore Bugatti, italialainen autosuunnittelija ja -valmistaja (s. 1881)
1964 – Palmiro Togliatti, italialainen kommunistijohtaja (s. 1893)
1978 – Charles Eames, yhdysvaltalainen arkkitehti (s. 1907)
1982 – Sobhuza II, Swazimaan kolmas kuningas (s. 1899)
1995 – Subrahmanyan Chandrasekhar, vuoden 1983 Nobelin kemianpalkinto saanut intialais-yhdysvaltalainen fyysikko, tähtitieteilijä ja matemaatikko (Chandrasekharin raja) (s. 1910)
2000 – Daniel Lisulo, Sambian pääministeri (s. 1930)
2003 – Wesley Willis, yhdysvaltalainen muusikko (s. 1963)
2005 – Robert Moog, yhdysvaltalainen elektronisen musiikin uranuurtaja (s. 1934)
----
Katso myös: kalenteri ~ 20. elokuuta, 22. elokuuta
Luokka:Elokuu
Luokka:Päivät
af:21 Augustus
ar:ملحق:21 أغسطس
an:21 d'agosto
frp:21 oût
ast:21 d'agostu
az:21 avqust
id:21 Agustus
ms:21 Ogos
bn:আগস্ট ২১
zh-min-nan:8 goe̍h 21 ji̍t
jv:21 Agustus
su:21 Agustus
be:21 жніўня
be-x-old:21 жніўня
bcl:Agosto 21
bs:21. august
br:21 Eost
bg:21 август
ca:21 d'agost
ceb:Agosto 21
cv:Çурла, 21
cs:21. srpen
ckb:٢١ی ئاب
co:21 d'aostu
cy:21 Awst
da:21. august
de:21. August
dv:އޮގަސްޓު 21
et:21. august
el:21 Αυγούστου
en:August 21
myv:Умарьковонь 21 чи
es:21 de agosto
eo:21-a de aŭgusto
ext:21 agostu
eu:Abuztuaren 21
fa:۲۱ اوت
hif:21 August
fo:21. august
fr:21 août
fy:21 augustus
fur:21 di Avost
ga:21 Lúnasa
gv:21 Luanistyn
gd:21 an Lùnastal
gl:21 de agosto
gan:8月21號
gu:ઓગસ્ટ ૨૧
xal:Ноха сарин 21
ko:8월 21일
hy:Օգոստոսի 21
hi:२१ अगस्त
hr:21. kolovoza
io:21 di agosto
ilo:Agosto 21
bpy:আগষ্ট ২১
ia:21 de augusto
ie:21 august
is:21. ágúst
it:21 agosto
he:21 באוגוסט
kl:Aggusti 21
kn:ಆಗಸ್ಟ್ ೨೧
pam:Agostu 21
ka:21 აგვისტო
csb:21 zélnika
kk:21 тамыз
ky:21-август
sw:21 Agosti
kv:21 моз
ht:21 out
ku:21'ê gelawêjê
la:21 Augusti
lv:21. augusts
lb:21. August
lt:Rugpjūčio 21
li:21 augustus
lmo:21 08
hu:Augusztus 21.
mk:21 август
mg:21 Aogositra
ml:ഓഗസ്റ്റ് 21
mr:ऑगस्ट २१
xmf:21 მარაშინათუთა
arz:21 اغسطس
mn:8 сарын 21
nah:Tlachicuēiti 21
nl:21 augustus
nds-nl:21 augustus
ne:२१ अगस्ट
new:अगस्ट २१
ja:8月21日
nap:21 'e aùsto
no:21. august
nn:21. august
nrm:21 Août
nov:21 de auguste
oc:21 d'agost
mhr:21 Сорла
uz:21-avgust
pa:੨੧ ਅਗਸਤ
pag:August 21
nds:21. August
pl:21 sierpnia
pt:21 de agosto
ro:21 august
qu:21 ñiqin chakra yapuy killapi
ru:21 августа
rue:21. авґуст
sah:Атырдьах ыйын 21
se:Borgemánu 21.
sco:21 August
sq:21 Gusht
scn:21 di austu
simple:August 21
sk:21. august
sl:21. avgust
sr:21. август
sh:21. 8.
sv:21 augusti
tl:Agosto 21
ta:ஆகஸ்டு 21
kab:21 ɣuct
tt:21 август
te:ఆగష్టు 21
th:21 สิงหาคม
vi:21 tháng 8
tg:21 август
tr:21 Ağustos
tk:21 awgust
uk:21 серпня
ur:21 اگست
vec:21 de agosto
vo:Gustul 21
fiu-vro:21. põimukuu päiv
wa:21 d' awousse
vls:21 ogustus
war:Agosto 21
yi:21סטן אויגוסט
yo:21 August
zh-yue:8月21號
diq:21 Tebaxe
zea:21 auhustus
bat-smg:Rogpjūtė 21
zh:8月21日

9. huhtikuuta

9. huhtikuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden 99. päivä (sadas päivä Karkausvuosi). Vuodesta on jäljellä 266 päivää.
9. huhtikuuta vietetään Suomi Mikael Agricolan ja suomen kieli päivää. Päivä on liputuspäivä.
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Elias, Eelis, Eeli, Eljas
suomenruotsalainen kalenteri: Elias, Eelis, Eliel
ortodoksinen kalenteri: Aulis, Uoti, Risto, Anastasia (nimi)
saamenkielinen kalenteri: Elejas, Elias, Eles
vanhemmissa kalentereissa: ''Bogislaus'', ''Hiob'', ''Otto'', ''Oulas'', ''Prochorus''

Tapahtumia


193 – Armeija julisti Septimius Severus Rooman keisariksi Illyricumissa (Balkanilla).
1241 – Legnican taistelu (tai Liegnitzin): Mongolit joukot voittivat Puolan ja Saksan armeijat.
1682 – Robert Cavelier de La Salle löysi Mississippi (joki)-joen alkulähteen, vaati sitä Ranskalle ja antoi sille nimen Louisiana.
1731 – Kapteeni Juan de León Fandiñon Espanjan rannikkovartioston alus nousi Robert Jenkins (merimies) ''Rebecca''-prikiin lähellä Havannaa syyttäen brittiä merirosvouksesta ja salakuljetuksesta. Välikohtauksen aikana Fandiño leikkasi irti Jenkinsin korvan. Tapaus antoi nimen seuranneelle Sota Jenkinsin korvasta.
1865 – Yhdysvaltojen sisällissota: Robert E. Lee antautui Pohjois-Virginian joukkojen (26 765 sotilasta) kanssa Ulysses S. Grantille Appomattoxin oikeustalolla Virginiassa, mikä käytännössä päätti sisällissodan.
1867 – Alaskan maakauppa: Yhdysvaltain senaatti ratifioi yhden äänen enemmistöllä William H. Sewardin johdolla Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen Alaskan hankinnasta.
1940 – Toinen maailmansota: Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan.
1942 – Toinen maailmansota: Yhdysvaltain joukot antautuivat Bataanin niemimaalla, mitä seurasi Bataanin kuolemanmarssi.
1953 – Warner Brothers esitti ensimmäisen kolmiulotteisen elokuvan, ''House of Waxin''.
1959 – Mercury (avaruusohjelma)-avaruusohjelma: NASA ilmoitti seitsemän Astronautti valinnasta, jotka tiedotusvälineet nimesivät pian "Mercury Seveniksi".
1967 – Boeing 737 (100-sarja) neitsytlennolla.
1989 – Huhtikuun 9. päivän tragedia Tbilisissä Georgiassa.
1991 – Georgia julistautui itsenäiseksi Neuvostoliitto.
1992 – Manuel Noriega tuomittiin kahdeksasta rikoksesta.
1992 – John Major voitti Yhdistynyt kuningaskunta parlamenttivaalit.
2002 – Elizabeth Bowes-Lyonin, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningataräidin hautajaiset pidettiin Westminster Abbeyssa.
2003 – Irakin sota: Saddam Husseinin Baath-hallinto kaatui Irakissa.
2005 – Prinssi Charles meni naimisiin Camilla Parker Bowlesin kanssa.

Syntyneitä


Kuva:Charles Baudelaire.jpg
1336 – Timur Lenk, turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija (k. 1405)
1802 – Elias Lönnrot, suomalainen lääkäri ja kirjailija (''Kalevalan'' ja ''Kanteletar'' kokoaja)
1806 – Isambard Kingdom Brunel, brittiläinen insinööri (k. 1859)
1821 – Charles Baudelaire, ranskalainen runoilija (''Pahan kukkia'') (k. 1867)
1835 – Leopold II (Belgia), belgialaisten kuningas (k. 1909)
1862 – Teuvo Pakkala (”Teuvo Pakkala”), suomalainen kirjailija (k. 1925)
1865 – Erich Ludendorff, saksalainen kenraali (k. 1937)
1867 – Chris Watson, Australian kolmas pääministeri (k. 1941)
1872 – Léon Blum, Ranskan pääministeri (k. 1950)
1880 – Maria Jotuni, suomalainen kirjailija (''Huojuva talo'') (k. 1943)
1896 – Paavo Susitaival, suomalainen kansanedustaja ja everstiluutnantti (k. 1993)
1908 – Victor Vasarely (”Victor Vasarely”), unkarilainen taidemaalari (k. 1997)
1918 – Jørn Utzon, tanskalainen arkkitehti (Sydneyn oopperatalo) (k. 2008)
1919 – Presper Eckert, yhdysvaltalainen tietokonealan uranuurtaja (ENIAC-tietokoneen suunnittelija) (k. 1995)
1923 – Pia Hattara, suomalainen näyttelijä
1926 – Hugh Hefner, yhdysvaltalainen päätoimittaja (''Playboy'')
1926 – Harris Wofford, yhdysvaltalainen poliitikko
1932 – Carl Perkins, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1998)
1933 – Jean-Paul Belmondo, ranskalainen näyttelijä (''Mies Riosta'')
1935 – Aulis Sallinen, suomalainen säveltäjä (''Punainen viiva (ooppera)'')
1954 – Dennis Quaid, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Traffic'')
1957 – Severiano Ballesteros, espanjalainen golfinpelaaja
1964 – Rick Tocchet, kanadalainen jääkiekkoilija ja valmentaja
1968 – Janne Ojanen, suomalainen jääkiekkoilija
1971 – Jacques Villeneuve, kanadalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
1974 – Jenna Jameson (”Jenna Jameson”), yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
1977 – Gerard Way, yhdysvaltalainen muusikko ("My Chemical Romance")
1978 – Jorge Andrade (”Jorge Andrade”), portugalilainen jalkapalloilija
1981 – Christopher Romberg, suomenruotsalainen laulaja, näyttelijä ja rumpali
1986 – Leighton Meester, yhdysvaltalainen näyttelijä
1987 – Visa Hongisto, suomalainen pikajuoksija
1987 – Craig Mabbitt, yhdysvaltalainen laulaja ("Escape the Fate")
1988 – Minna Nikkanen, suomalainen yleisurheilija
1990 – Kristen Stewart, yhdysvaltalainen näyttelijä
1991 - Alexander Ring, suomalainen jalkapalloilija

Kuolleita


491 – Zenon (keisari), Bysantin keisari
715 – Konstantinus (paavi), paavi
1024 – Benedictus VIII, paavi
1492 – Lorenzo de' Medici, italialainen valtiomies (Firenzen johtaja) (s. 1449)
1553 – François Rabelais, ranskalainen kirjailija (''Suuren Gargantuan hirmuinen elämä'') (s. n. 1493)
1557 – Mikael Agricola, suomalainen piispa ja uskonpuhdistaja (Suomen kieli luoja) (s. 1510)
1626 – Sir Francis Bacon, englantilainen filosofi, valtiomies ja runoilija (''Novum Organum'') (s. 1561)
1804 – Jacques Necker, ranskalainen valtiomies (s. 1732)
1945 – Wilhelm Canaris, saksalainen amiraali (tiedustelupalvelu ''Abwehrin'' johtaja) (s. 1887)
1959 – Frank Lloyd Wright, yhdysvaltalainen arkkitehti (s. 1867)
1961 – Zogu I, Albanian kuningas (s. 1895)
1989 – Robert Mapplethorpe, yhdysvaltalainen valokuvaaja (s. 1946)
1996 – Richard Condon, yhdysvaltalainen kirjailija (''Mantšurian sankari'') (s. 1915)
2000 – Pilvi Heikkilä, suomalainen urheilija
----
Katso myös: kalenteri ~ 8. huhtikuuta, 10. huhtikuuta
Luokka:Huhtikuu
Luokka:Päivät
Luokka:Suomen liputuspäivät
af:9 April
ar:ملحق:9 أبريل
an:9 d'abril
frp:9 avril
ast:9 d'abril
az:9 aprel
id:9 April
ms:9 April
bn:এপ্রিল ৯
zh-min-nan:4 goe̍h 9 ji̍t
jv:9 April
su:9 April
ba:9 апрель
be:9 красавіка
be-x-old:9 красавіка
bcl:Abril 9
bs:9. april
br:9 Ebrel
bg:9 април
ca:9 d'abril
ceb:Abril 9
cv:Ака, 9
cs:9. duben
co:9 d'aprile
cy:9 Ebrill
da:9. april
de:9. April
dv:އެޕްރީލް 9
et:9. aprill
el:9 Απριλίου
en:April 9
myv:Чадыковонь 9 чи
es:9 de abril
eo:9-a de aprilo
ext:9 abril
eu:Apirilaren 9
fa:۹ آوریل
hif:9 April
fo:9. apríl
fr:9 avril
fy:9 april
fur:9 di Avrîl
ga:9 Aibreán
gv:9 Averil
gd:9 an Giblean
gl:9 de abril
gan:4月9號
gu:એપ્રિલ ૯
xal:Мөрн сарин 9
ko:4월 9일
hy:Ապրիլի 9
hi:९ अप्रैल
hr:9. travnja
io:9 di aprilo
ig:April 9
ilo:Abril 9
bpy:এপ্রিল ৯
ia:9 de april
ie:9 april
os:9 апрелы
is:9. apríl
it:9 aprile
he:9 באפריל
kl:Apriili 9
kn:ಏಪ್ರಿಲ್ ೯
pam:Abril 9
ka:9 აპრილი
csb:9 łżëkwiôta
kk:9 сәуір
sw:9 Aprili
kv:9 кос му
ht:9 avril
ku:9'ê avrêlê
la:9 Aprilis
lv:9. aprīlis
lb:9. Abrëll
lt:Balandžio 9
li:9 april
jbo:vonma'i 9moi
lmo:09 04
hu:Április 9.
mk:9 април
ml:ഏപ്രിൽ 9
mr:एप्रिल ९
xmf:9 პირელი
arz:9 ابريل
koi:Апрель 9’ лун
mn:4 сарын 9
nah:Tlanāuhti 9
nl:9 april
nds-nl:9 april
ne:९ अप्रिल
new:अप्रिल ९
ja:4月9日
nap:9 'e abbrile
no:9. april
nn:9. april
nrm:9 Avri
nov:9 de aprile
oc:9 d'abril
mhr:9 Вӱдшор
uz:9-aprel
pa:੯ ਅਪ੍ਰੈਲ
nds:9. April
pl:9 kwietnia
pt:9 de abril
ksh:9. Apprill
ro:9 aprilie
qu:9 ñiqin ayriway killapi
ru:9 апреля
rue:9. апріль
sah:Муус устар 9
se:Cuoŋománu 9.
sco:9 Aprile
stq:9. April
sq:9 Prill
scn:9 di aprili
simple:April 9
sk:9. apríl
sl:9. april
ckb:٩ی نیسان
sr:9. април
sh:9. 4.
sv:9 april
tl:Abril 9
ta:ஏப்ரல் 9
tt:9 апрель
te:ఏప్రిల్ 9
th:9 เมษายน
vi:9 tháng 4
tg:9 апрел
tr:9 Nisan
tk:9 aprel
uk:9 квітня
ur:9 اپریل
vec:9 de apriłe
vo:Prilul 9
fiu-vro:9. mahlakuu päiv
wa:9 d' avri
vls:9 april
war:Abril 9
yi:9טן אפריל
yo:9 April
zh-yue:4月9號
diq:9 Nisane
zea:9 april
bat-smg:Balondė 9
zh:4月9日

2. tammikuuta

2. tammikuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden toinen päivä. Vuodesta on jäljellä 363 päivää (Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa 364 päivää).
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Aapeli (nimi)
suomenruotsalainen kalenteri: Gerhard, Gert
ortodoksinen kalenteri: Sylvester, Tapio (nimi), Serafim (nimi)
pohjoissaamenkielinen kalenteri: Ábel
inarinsaamenkielinen kalenteri: Aabel
vanhemmissa kalentereissa: ''Aabel'', ''Aapel'', ''Abel'', ''Arimo'', ''Seeti'', ''Set'', ''Seth'', ''Svea''

Tapahtumia


533 – Mercurius tuli paaviksi nimellä Johannes II. Hän oli ensimmäinen paavi, joka otti uuden (paavillisen) nimen käyttöön paaviksi tultuaan.
1492 – ''Reconquista'' päättyi Espanjassa Granadan Maurit antautumiseen.
1757 – Yhdistynyt kuningaskunta valtasi Kalkutta.
1793 – Venäjä ja Preussi Puolan jaot Puolan.
1872 – Mormonijohtaja Brigham Young pidätettiin Polygamia (25 vaimoa).
1905 – Venäjän-Japanin sota: Venäjän laivasto antautui Lüshunkou Kiinassa.
1935 – Oikeudenkäynti Bruno Hauptmannia vastaan lentäjä Charles Lindberghin pojan murhasta alkoi.
1942 – Toinen maailmansota: Japani valtasi Manilan.
1955 – Panaman presidentti Jose Antonio Remon murhattiin.
1959 – Ensimmäinen kuuluotain, neuvostoliittolainen ''Luna 1'', laukaistiin matkaan.
1971 – Ibrox-jalkapallostadionin romahduksessa Rangers FC:n ja Celtic FC:n välisessä jalkapallo-ottelussa Glasgow'ssa kuoli 66 ihmistä.
1974 – Richard Nixonin allekirjoittama laki määräsi Yhdysvaltain maanteiden suurimmaksi nopeudeksi 55 mailia tunnissa (noin 88,5 km/h), tavoitteena oli polttoaineensäästö Öljykriisi#Vuoden 1973 öljykriisi takia.
1979 – Sid Viciousin Nancy Spungenin murhaoikeudenkäynti alkoi.
1981 – Sarjamurhaaja Peter Sutcliffe (”Yorkshire Ripper”) pidätettiin hänen ehdittyään murhata 13 naista vuosina 1975–1980.
1993 – Bosnian kolme sotijaosapuolta kokoontuivat keskustelemaan rauhansuunnitelmasta.
1998 – Venäjä ryhtyi levittämään uutta Venäjän ruplaa inflaation hillitsemiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi.
2003 – Kiinan avaruustutkimuksen johtaja Juan Yie ilmoitti, että vuoden 2003 aikana ensimmäinen taikonautti lähetettäisiin avaruuteen (toteutui 15. lokakuuta).
2004 – Avaruusalus ''Stardust'' ohitti onnistuneesti komeetta ''81P/Wildin'' (eli Wild 2:n) ottaen valokuvia ja keräten samalla komeetan pyrstöstä näytteitä, jotka se toisi Maahan kahden vuoden päästä.

Syntyneitä


1403 – Johannes Bessarion, bysanttilainen teologi ja humanisti (k. 1472)
1629 – Christian Scriver, saksalainen teologi ja kirkkolaulurunoilija (k. 1693)
1643 – Rudolf Wilhelm von Stubenberg, barokkirunoilija (k. 1677)
1670 – Heinrich Pipping, saksalainen luterilainen teologi (k. 1722)
1699 – Osman III, Osmanien valtakunta sulttaani (k. 1757)
1837 – Mili Balakirev, venäläinen pianisti ja taidemusiikin säveltäjä (k. 1910)
1895 – Folke Bernadotte, ruotsalainen kreivi ja diplomaatti (k. 1948)
1905 – Michael Tippett, englantilainen säveltäjä (k. 1998)
1920 – Isaac Asimov, yhdysvaltalainen biokemisti ja tieteiskirjailija (''Säätiö-sarja'') (k. 1992)
1929 – Tellervo Koivisto, suomalainen poliitikko ja presidentin puoliso
1937 – Eeva Tenhunen (”Eeva Tenhunen”), suomalainen kirjailija (''Mustat kalat'')
1938 – Hans Herbjørnsrud, norjalainen kirjailija
1943 – Kari Hokkanen, sanomalehti Ilkka (sanomalehti) päätoimittaja
1944 – Norodom Ranariddh, kambodžalainen poliitikko ja kuninkaallinen
1947 – Leif Fagernäs, suomalainen toimitusjohtaja (Elinkeinoelämän keskusliitto)
1947 – Aleksandr Tihonov, neuvostoliittolainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
1954 – Jyrki Kovaleff, suomalainen näyttelijä (k. 2009)
1964 – Taisto Oksanen, suomalainen näyttelijä
1966 – Tiina Pihlajamäki, suomalainen kirjailija
1967 – Tia Carrere (”Tia Carrere”), yhdysvaltalainen näyttelijä (''Wayne's World 1 & 2'' ja ''True Lies – Tosi valheita'')
1968 – Cuba Gooding Jr., yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (vuonna 1996 elokuvasta ''Jerry Maguire'')
1969 – Tommy Morrison (”The Duke”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
1969 – Róbert Švehla, slovakialainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja
1975 – Tapio Nurmela, suomalainen yhdistetyn kilpailija
1976 – Danilo Di Luca, italialainen kilpapyöräilijä
1981 – Maxi Rodríguez, argentiinalainen jalkapalloilija
1983 – Kate Bosworth, yhdysvaltalainen näyttelijä
1991 – Davide Santon, italialainen jalkapalloilija
1992 - Teemu Pulkkinen, suomalainen jääkiekkoilija

Kuolleita


1512 – Svante Niilonpoika, Ruotsin valtionhoitaja (s. 1460)
1497 – Beatrice d'Este, Milanon herttuatar (s. 1475)
1726 – Domenico Zipoli, italialainen säveltäjä (s. 1668)
1861 – Fredrik Vilhelm IV, Preussin kuningas (s. 1795)
1888 – Uno Cygnaeus, suomalainen pappi (Suomen kansakoululaitoksen perustaja) (s. 1810)
1960 – Fausto Coppi, italialainen pyöräilijä (s. 1919)
1974 – Tex Ritter, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja (sävelsi elokuvan ''Sheriffi'' tunnusmelodian) (s. 1905)
1995 – Siad Barre, Somalian presidentti (s. 1919)
2000 – Patrick O'Brian (”Patrick O'Brian”), englantilainen kirjailija (s. 1914)
2001 – William P. Rogers, Yhdysvaltain ulkoministeri 1969–1973 (s. 1913)
2002 – Armi Aavikko, suomalainen laulaja (Miss Suomi) (s. 1958)
2007 – Mauno Jokipii, suomalainen tutkija ja professori (s. 1924)
2007 – Pentti Salmi (vuorineuvos), suomalainen vuorineuvos (s. 1930)
2009 – Maria de Jesus, portugalilainen nainen (maailman vanhin ihminen Edna Parkerin kuoltua) (s. 1893)
2011 – Pete Postlethwaite, englantilainen näyttelijä (s. 1946)
2011 - Richard Winters, yhdysvaltalainen upseeri (s. 1918)
----
Katso myös: kalenteri ~ 1. tammikuuta, 3. tammikuuta
Luokka:Tammikuu
Luokka:Päivät
af:2 Januarie
ar:ملحق:2 يناير
an:2 de chinero
frp:2 janviér
ast:2 de xineru
gn:2 jasyteĩ
az:2 yanvar
bjn:2 Januari
id:2 Januari
ms:2 Januari
bn:জানুয়ারি ২
zh-min-nan:1 goe̍h 2 ji̍t
jv:2 Januari
su:2 Januari
be:2 студзеня
be-x-old:2 студзеня
bcl:Enero 2
bs:2. januar
br:2 Genver
bg:2 януари
ca:2 de gener
ceb:Enero 2
cv:Кăрлач, 2
cs:2. leden
cbk-zam:2 de Enero
co:2 di ghjennaghju
cy:2 Ionawr
da:2. januar
de:2. Januar
dv:ޖެނުއަރީ 2
et:2. jaanuar
el:2 Ιανουαρίου
eml:2 ed znèr
en:January 2
myv:Якшамковонь 2 чи
es:2 de enero
eo:2-a de januaro
ext:2 eneru
eu:Urtarrilaren 2
fa:۲ ژانویه
hif:2 January
fo:2. januar
fr:2 janvier
fy:2 jannewaris
fur:2 di Zenâr
ga:2 Eanáir
gv:2 Jerrey Geuree
gd:2 am Faoilleach
gl:2 de xaneiro
gan:1月2號
gu:જાન્યુઆરી ૨
xal:Туула сарин 2
ko:1월 2일
hy:Հունվարի 2
hi:२ जनवरी
hsb:2. januara
hr:2. siječnja
io:2 di januaro
ig:Önwa mbu 2
ilo:Enero 2
bpy:জানুয়ারী ২
ia:2 de januario
ie:2 januar
os:2 январы
is:2. janúar
it:2 gennaio
he:2 בינואר
kl:Jannuaari 2
kn:ಜನವರಿ ೨
pam:Eneru 2
ka:2 იანვარი
csb:2 stëcznika
kk:2 қаңтар
kw:2 Genver
sw:2 Januari
kv:2 тӧв шӧр
ht:2 janvye
ku:2'ê rêbendanê
la:2 Ianuarii
lv:2. janvāris
lb:2. Januar
lt:Sausio 2
li:2 jannewarie
jbo:pavma'i 2moi
lmo:02 01
hu:Január 2.
mk:2 јануари
ml:ജനുവരി 2
krc:2 январь
mt:2 ta' Jannar
mr:जानेवारी २
xmf:2 ღურთუთა
arz:2 يناير
koi:Январ 2’ лун
mn:1 сарын 2
nah:2 ic cē mētztli
nl:2 januari
nds-nl:2 jannewaori
ne:२ जनवरी
new:ज्यानुवरी २
ja:1月2日
nap:2 'e jennaro
no:2. januar
nn:2. januar
nrm:2 Janvyi
nov:2 de januare
oc:2 de genièr
mhr:2 Шорыкйол
uz:2-yanvar
pa:੨ ਜਨਵਰੀ
nds:2. Januar
pl:2 stycznia
pnt:2 Καλανταρί
pt:2 de janeiro
ksh:2. Jannowaa
ro:2 ianuarie
qu:2 ñiqin qhulla puquy killapi
ru:2 января
rue:2. януар
sah:Тохсунньу 2
se:Ođđajagimánu 2.
sco:2 Januar
stq:2. Januoar
nso:Pherekgong 2
sq:2 janar
scn:2 di jinnaru
simple:January 2
ss:2 Bhimbídvwane
sk:2. január
sl:2. januar
ckb:٢ی کانوونی دووەم
sr:2. јануар
sh:2. 1.
sv:2 januari
tl:Enero 2
ta:ஜனவரி 2
kab:2 yennayer
tt:2 гыйнвар
te:జనవరి 2
th:2 มกราคม
vi:2 tháng 1
tg:2 январ
tr:2 Ocak
tk:2 ýanwar
uk:2 січня
ur:2 جنوری
vec:2 de genaro
vo:Yanul 2
fiu-vro:2. vahtsõaastakuu päiv
wa:2 d' djanvî
vls:2 januoari
war:Enero 2
yi:2טן יאנואר
yo:Oṣù Kínní 2
zh-yue:1月2號
diq:2 Çele
zea:2 januari
bat-smg:Sausė 2
zh:1月2日

3. tammikuuta

3. tammikuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden kolmas päivä. Vuodesta on tällöin jäljellä 362 päivää (Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa 363).
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Elmo (nimi), Elmeri, Elmer
suomenruotsalainen kalenteri: Elmer, Helmer
ortodoksinen kalenteri: Malakia, Harto
saamenkielinen kalenteri: Duttá
vanhemmissa kalentereissa: ''Alfred'', ''Eenok'', ''Eenokki'', ''Enoch'', ''Enok'', ''Matusalem''

Tapahtumia


1496 – Leonardo da Vinci testasi menestyksettä lentävää laitetta.
1521 – Paavi Leo X julisti Martti Lutherin Kirkonkirous.
1815 – Itävalta, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska solmivat salaisen puolustusliiton Preussia ja Venäjää vastaan.
1833 – Yhdistynyt kuningaskunta otti Falklandsaaret pysyvästi haltuunsa.
1868 – Japanin Meiji-restauraatio palasi valtaan ja Tokugawa lakkautettiin.
1899 – Automobile-sanaa käytettiin ensimmäisen kerran (tunnetusti), ''New York Times'' -lehdessä.
1918 – Neuvosto-Venäjän hallitus tunnusti Suomi itsenäisyyden.
1925 – Benito Mussolini ilmoitti ottavansa diktaattorin valtuudet käyttöön Italiassa.
1946 – Kuningas Yrjö VI avasi Lontoossa Yhdistyneet kansakunnat ensimmäisen täysistunnon.
1958 – Länsi-Intian liittovaltio syntyi.
1958 – ''Sputnik 1'' tuhoutui syöksyessään Maan ilmakehään.
1959 – Alaska hyväksyttiin Yhdysvaltain 49:nneksi osavaltioksi.
1961 – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteensa Kuubaan.
1961 – SL-1:ssä, Yhdysvaltain hallituksen ylläpitämässä ydinreaktorissa Idaho Fallsin lähellä, tapahtui säteilyvuoto, jonka takia laitoksen kolme työntekijää kuoli. Säteily ei levinnyt ympäristöön.
1961 – Koivulahden lentoturma: 25 ihmistä kuoli Vaasaan matkalla olleen Finnair DC-3-matkustajakoneen pudottua metsään.
1962 – Paavi Johannes XXIII julisti Fidel Castron kirkonkiroukseen.
1966 – Ensimmäinen ”Acid Test” San Franciscossa.
1971 – Suomen ensimmäinen lottoarvonta järjestettiin.
1987 – Aretha Franklin valittiin ensimmäisenä naismuusikkona ''Rock and Roll Hall of Fameen''.
1990 – Panaman johtaja Manuel Noriega antautui Yhdysvaltojen joukoille.
1993 – George H. W. Bush ja Boris Jeltsin allekirjoittivat Moskovassa toisen strategisia aseita rajoittamaan tarkoitetun START 2 -sopimuksen. Sopimus kielsi monikärkiohjukset, muttei myöhemmin toteutunut ”tähtien sotaa” koskeneiden erimielisyyksien takia.
1994 – Aeroflotin Tupolev TU-154 syöksyi maahan ja räjähti pian lentoonnousun jälkeen Irkutskissa. Onnettomuudessa kuoli 125 ihmistä, joista yksi maassa.
1999 – Avaruustutkimus: ''Mars Polar Lander'' -avaruusluotain laukaistiin kohti Marsia.
2000 – Charles Schulz teki viimeisen ''Tenavat''-sarjakuvastripin.
2004 – Egyptiläisen Flash Airlinesin Boeing 737 syöksyi lennolla 604 Punaiseenmereen, kaikki lennolla olleet 148 ihmistä saivat surmansa.

Syntyneitä


106 eaa. – Cicero, Rooman valtakunta poliitikko, puhuja, filosofi, lakimies ja kirjailija (k. 43 eaa.)
1828 – Karl Collan, suomalainen kirjailija ja säveltäjä (k. 1871)
1876 – Wilhelm Pieck, Itä-Saksan ensimmäinen presidentti (k. 1960)
1883 – Clement Attlee, Yhdistynyt kuningaskunta pääministeri 1945–1951 (k. 1967)
1892 – J. R. R. Tolkien, englantilainen kirjailija (''Taru sormusten herrasta'') ja englannin kielen professori (k. 1973)
1901 – Ngo Dinh Diem, Etelä-Vietnamin ensimmäinen presidentti (k. 1963)
1909 – Victor Borge (”Victor Borge”), tanskalais-yhdysvaltalainen pianisti ja koomikko (k. 2000)
1912 – Armand Lohikoski, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2005)
1924 – André Franquin, belgialainen sarjakuvataiteilija (''Niilo Pielinen'' ja ''Marsupilami'') (k. 1997)
1926 – George Martin, brittiläinen levytuottaja, säveltäjä ja sovittaja (''The Beatles'' -yhtyeen levyjen tuottaja)
1929 – Sergio Leone, italialainen elokuvaohjaaja (mm. ''Vain muutaman dollarin tähden'' ja ''Hyvät, pahat ja rumat'') (k. 1989)
1939 – Bobby Hull, kanadalainen jääkiekkoilija
1942 – John Thaw, brittiläinen näyttelijä (”komisario Morse”) (k. 2002)
1944 – Heikki Luoma, suomalainen kirjailija
1946 – John Paul Jones (”John Paul Jones”), brittiläinen basisti ("Led Zeppelin")
1950 – Victoria Principal (”Victoria Principal”), yhdysvaltalainen näyttelijä (mm. ''Dallas (televisiosarja)''-televisiosarjassa)
1956 – Mel Gibson, australialainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (''Mad Max'', ''Braveheart'', ''The Passion of the Christ'')
1966 – Martin Galway, brittiläinen pelimusiikin säveltäjä
1969 – Michael Schumacher, saksalainen Formula 1 -kuljettaja (moninkertainen maailmanmestari)
1971 – Sami Ensio, suomalainen toimitusjohtaja (Innofactor)
1975 – Thomas Bangalter, ranskalainen muusikko ("Daft Punk")

Kuolleita


1322 – Filip V (Ranska), Ranskan kuningas (s. 1293)
1437 – Valois'n Katariina, Englannin kuningatar (s. 1401)
1543 – João Rodrigues Cabrilho, portugalilainen tutkimusmatkailija (ensimmäinen Kaliforniassa käynyt eurooppalainen) (s. 1499)
1785 – Baldassare Galuppi, venetsialainen säveltäjä (s. 1706)
1795 – Josiah Wedgwood, englantilainen keraamikko ja teollisuusmies (Wedgwood-posliini) (s. 1730)
1875 – Pierre Larousse, ranskalainen toimittaja ja ensyklopedisti (s. 1817)
1903 – Alois Hitler (”Alois Hitler”), itävaltalainen tullimies (Adolf Hitlerin isä) (s. 1837)
1904 – Larin Paraske (”Larin Paraske”), inkeriläinen runonlaulaja (s. 1833)
1923 – Jaroslav Hašek, tšekkiläinen kirjailija (''Kunnon sotamies Švejk'') (s. 1883)
1931 – Joseph Joffre, ranskalainen kenraali (s. 1852)
1938 – Jalmari Finne, suomalainen kirjailija (''Kiljusen herrasväki'' -kirjat), suomentaja ja teatterinjohtaja (s. 1874)
1945 – Edgar Cayce, yhdysvaltalainen selvänäkijä ja henkiparantaja (s. 1877)
1956 – Aleksandr Gretšaninov, venäläinen säveltäjä (s. 1864)
1967 – Jack Ruby (”Jack Ruby”), yhdysvaltalainen erotiikkaklubin omistaja (murhasi Lee Harvey Oswaldin suorassa TV-lähetyksessä) (s. 1911)
1979 – Conrad Hilton, yhdysvaltalainen liikemies (Hilton (hotelliketju) perustaja) (s. 1887)
2005 – Will Eisner, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (s. 1917)
2006 – Bill Skate (”Bill Skate”), Papua-Uusi-Guinea poliitikko ja pääministeri (s. 1953)
----
Katso myös: kalenteri ~ 2. tammikuuta, 4. tammikuuta
Luokka:Tammikuu
Luokka:Päivät
af:3 Januarie
ang:3 Æfterra Ȝēola
ar:ملحق:3 يناير
an:3 de chinero
frp:3 janviér
ast:3 de xineru
gn:3 jasyteĩ
az:3 yanvar
bjn:3 Januari
id:3 Januari
ms:3 Januari
bn:জানুয়ারি ৩
zh-min-nan:1 goe̍h 3 ji̍t
jv:3 Januari
su:3 Januari
be:3 студзеня
be-x-old:3 студзеня
bcl:Enero 3
bs:3. januar
br:3 Genver
bg:3 януари
ca:3 de gener
ceb:Enero 3
cv:Кăрлач, 3
cs:3. leden
cbk-zam:3 de Enero
co:3 di ghjennaghju
cy:3 Ionawr
da:3. januar
de:3. Januar
dv:ޖެނުއަރީ 3
et:3. jaanuar
el:3 Ιανουαρίου
eml:3 ed znèr
en:January 3
myv:Якшамковонь 3 чи
es:3 de enero
eo:3-a de januaro
ext:3 eneru
eu:Urtarrilaren 3
fa:۳ ژانویه
hif:3 January
fo:3. januar
fr:3 janvier
fy:3 jannewaris
fur:3 di Zenâr
ga:3 Eanáir
gv:3 Jerrey Geuree
gd:3 am Faoilleach
gl:3 de xaneiro
gan:1月3號
gu:જાન્યુઆરી ૩
xal:Туула сарин 3
ko:1월 3일
hy:Հունվարի 3
hi:३ जनवरी
hsb:3. januara
hr:3. siječnja
io:3 di januaro
ig:Önwa mbu 3
ilo:Enero 3
bpy:জানুয়ারী ৩
ia:3 de januario
ie:3 januar
os:3 январы
zu:3 uJanuwali
is:3. janúar
it:3 gennaio
he:3 בינואר
kl:Jannuaari 3
kn:ಜನವರಿ ೩
pam:Eneru 3
ka:3 იანვარი
csb:3 stëcznika
kk:3 қаңтар
kw:3 Genver
sw:3 Januari
kv:3 тӧв шӧр
ht:3 janvye
ku:3'ê rêbendanê
la:3 Ianuarii
lv:3. janvāris
lb:3. Januar
lt:Sausio 3
li:3 jannewarie
jbo:pavma'i 3moi
lmo:03 01
hu:Január 3.
mk:3 јануари
ml:ജനുവരി 3
krc:3 январь
mr:जानेवारी ३
xmf:3 ღურთუთა
arz:3 يناير
koi:Январ 3’ лун
mn:1 сарын 3
nah:3 ic cē mētztli
nl:3 januari
nds-nl:3 jannewaori
ne:३ जनवरी
new:ज्यानुवरी ३
ja:1月3日
nap:3 'e jennaro
no:3. januar
nn:3. januar
nrm:3 Janvyi
nov:3 de januare
oc:3 de genièr
mhr:3 Шорыкйол
uz:3-yanvar
pa:੩ ਜਨਵਰੀ
nds:3. Januar
pl:3 stycznia
pnt:3 Καλανταρί
pt:3 de janeiro
ksh:3. Jannowaa
ro:3 ianuarie
qu:3 ñiqin qhulla puquy killapi
ru:3 января
rue:3. януар
sah:Тохсунньу 3
se:Ođđajagimánu 3.
sco:3 Januar
nso:Pherekgong 3
sq:3 janar
scn:3 di jinnaru
simple:January 3
ss:3 Bhimbídvwane
sk:3. január
sl:3. januar
ckb:٣ی کانوونی دووەم
sr:3. јануар
sh:3. 1.
sv:3 januari
tl:Enero 3
ta:ஜனவரி 3
kab:3 yennayer
tt:3 гыйнвар
te:జనవరి 3
th:3 มกราคม
vi:3 tháng 1
tg:3 январ
tr:3 Ocak
tk:3 ýanwar
uk:3 січня
ur:3 جنوری
vec:3 de genaro
vo:Yanul 3
fiu-vro:3. vahtsõaastakuu päiv
wa:3 d' djanvî
vls:3 januoari
war:Enero 3
yi:3טן יאנואר
yo:Oṣù Kínní 3
zh-yue:1月3號
diq:3 Çele
zea:3 januari
bat-smg:Sausė 3
zh:1月3日

4. tammikuuta

4. tammikuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden neljäs päivä. Vuodesta on jäljellä 361 päivää (Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa 362).
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Ruut
suomenruotsalainen kalenteri: Rut
ortodoksinen kalenteri: Isto
saamenkielinen kalenteri: Ruhte
vanhemmissa kalentereissa: ''Enoch'', ''Mansi'', ''Matusalem'', ''Methusalem'', ''Tiitus'', ''Timotheus'', ''Titus''

Tapahtumia


871 – Readingin taistelu: Wessexin Ethelred kukisti tanskalaisen miehitysarmeijan.
1493 – Kristoffer Kolumbus lähti ”Amerikan manner” kotimatkalle, mikä päätti hänen ensimmäisen matkansa Amerikkaan.
1642 – Englannin sisällissota: kuningas Kaarle I (Englanti) hyökkäsi parlamenttiin.
1698 – Suurin osa Whitehallin palatsista, brittikuninkaallisten tärkeimmästä asuinpaikasta, tuhoutui tulipalossa Lontoossa.
1717 – Alankomaat, Englanti ja Ranska solmivat kolmiliiton.
1762 – Englanti julisti sodan Espanjalle ja Napolille.
1847 – Samuel Colt myi ensimmäisen revolverinsa Yhdysvaltain hallitukselle.
1884 – Brittisosialistien sosialismin rauhanomaista levittämistä edistänyt Fabian Society perustettiin Lontoossa.
1885 – Tohtori William Grant suoritti onnistuneen Umpilisäke poiston (potilaana Mary Gartside). Kiistanalaista on, oliko tämä kaikkien aikojen ensimmäinen onnistunut operaatio .
1896 – Utah hyväksyttiin Yhdysvaltain 45:nneksi osavaltioksi.
1918 – Ruotsi, Saksa, Neuvosto-Venäjä ja Ranska tunnustivat Suomen itsenäisyyden.
1936 – ''Billboard''-aikakauslehti julkaisi ensimmäiset pop-musiikkilistansa.
1944 – Toinen maailmansota: Monte Cassinon taistelu alkoi.
1948 – Myanmar itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
1951 – Korean sota: kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot valtasivat Soul (kaupunki).
1959 – ''Luna 1'' saapui ensimmäisenä avaruusluotaimena Kuun läheisyyteen.
1967 – Donald Campbell kuoli rakettikäyttöisen ''Bluebird K7'' -moottoriveneensä kaatuessa nopeusennätysyrityksessä.
1974 – Richard Nixon kieltäytyi luovuttamasta materiaalia Watergate-skandaalia tutkineelle komitealle.
2000 – Åstan junaturma Norjassa: 19 ihmistä kuoli ja 68 loukkaantui.
2001 – Jagexin suosituin MMORPG-verkkopeli RuneScape julkaistiin.
2004 – Mikheil Saakašvili (georgiaksi ''Mikheil'') valittiin Georgian presidentiksi.
2004 – ''MER-A'', NASAn mars-ryömijä (”Mars Rover”) laskeutui onnistuneesti Mars-planeetalle kello 04.35 UTC.
2006 – Israelin pääministeri Ariel Sharon sai vakavan aivoverenvuodon ja hänen tehtävänsä siirtyivät Ehud Olmertille.
2010 – VR Intercity-junan neljä vaunua törmäsi Helsingin rautatieaseman seinään.

Syntyneitä


1581 – James Ussher, Irlannin arkkipiispa (ajoitti Luomiskertomus vuoteen 4004 eaa.) (k. 1656)
1643 – Isaac Newton, englantilainen tiedemies (''Philosophiae Naturalis Principia Mathematica'') (Juliaaninen kalenteri) (k. 1727)
1710 – Giovanni Battista Pergolesi, italialainen säveltäjä (k. 1736)
1785 – Jakob Grimm, saksalainen filologi (toinen Grimmin veljekset) (k. 1863)
1809 – Louis Braille, ranskalainen opettaja (sokeiden Pistekirjoitus (braille-kirjoitus) keksijä) (k. 1852)
1874 – Josef Suk, tšekkiläinen säveltäjä ja viulisti (k. 1935)
1900 – James Bond (ornitologi), yhdysvaltalainen ornitologi (Ian Fleming lainasi tältä nimen luomalleen 007-agentille) (k. 1989)
1914 – Jane Wyman (”Jane Wyman”), Oscar-palkittu yhdysvaltalainen näyttelijä (Ronald Reaganin puoliso 1940–1948) (k. 2007)
1925 – Veikko Hakulinen, suomalainen hiihtäjä (kolminkertainen olympiavoittaja) (k. 2003)
1932 – Carlos Saura, espanjalainen elokuvaohjaaja
1935 – Floyd Patterson, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaansarjan maailmanmestari) (k. 2006)
1940 – Brian David Josephson, vuoden 1973 Nobelin fysiikanpalkinto saanut walesilainen fyysikko
1940 – Gao Xingjian, vuoden 2000 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut kiinalaissyntyinen kirjailija
1942 – John McLaughlin, englantilainen fuusiojazz-kitaristi
1945 – Vesa-Matti Loiri, suomalainen näyttelijä, koomikko ja laulaja
1945 – Richard R. Schrock, vuoden 2005 Nobelin kemianpalkinto saanut yhdysvaltalainen kemisti
1960 – Michael Stipe, yhdysvaltalainen solisti ("R.E.M.")
1961 – Eija Ristanen, suomalainen hiihtäjä
1962 – Peter Steele (”Peter Steele”), yhdysvaltalainen laulaja ja basisti ("Carnivore" ja "Type O Negative") (k. 2010)
1963 – Till Lindemann, saksalainen laulaja ("Rammstein")
1963 – Ihar Astapkovitš, valkovenäläinen moukarinheittäjä
1978 – Dominik Hrbatý, slovakialainen tennispelaaja
1983 – Emmanuel Eboué, norsunluurannikkolainen jalkapalloilija ("Arsenal FC")
1995 – María Isabel, espanjalainen laulaja

Kuolleita


1782 – Ange-Jacques Gabriel, Ludvig XV (Ranska) valtionarkkitehti (s. 1698)
1877 – Cornelius Vanderbilt, yhdysvaltalainen suurliikemies (s. 1794)
1931 – Art Acord, yhdysvaltalainen mykkäelokuvien näyttelijä (s. 1890)
1941 – Henri Bergson, vuoden 1927 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut ranskalainen kirjailija (s. 1859)
1944 – Kaj Munk, tanskalainen pappi ja näytelmäkirjailija (s. 1898)
1960 – Albert Camus, vuoden 1957 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut algerialaissyntyinen ranskalainen filosofi ja kirjailija (''Sivullinen'') (s. 1913)
1961 – Erwin Schrödinger, vuoden 1933 Nobelin fysiikanpalkinto saanut itävaltalainen fyysikko (s. 1887)
1965 – T. S. Eliot, vuoden 1948 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilais-yhdysvaltalainen runoilija ja näytelmäkirjailija (s. 1888)
1967 – Donald Campbell, brittiläinen kilpa-ajaja (s. 1921) (moottoriveneonnettomuus)
1986 – Phil Lynott (”Phil Lynott”), brittiläinen rock-muusikko ("Thin Lizzy") (s. 1949)
1989 – Liisa Tuomi, suomalainen näyttelijä (s. 1924)
2003 – Conrad Hall, yhdysvaltalainen elokuvien kuvauspäällikkö (kolminkertainen Oscar-voittaja) (s. 1927)
2006 – Maktum ibn Rašid Al Maktum, Arabiemiirikunnat pääministeri ja Dubain emiiri (s. 1943)
2007 – Marais Viljoen, Etelä-Afrikka presidentti (s. 1915)
----

Katso myös


kalenteri ~ 3. tammikuuta, 5. tammikuuta

Lähteet


Luokka:Tammikuu
Luokka:Päivät
af:4 Januarie
ang:4 Æfterra Ȝēola
ar:ملحق:4 يناير
an:4 de chinero
frp:4 janviér
ast:4 de xineru
gn:4 jasyteĩ
az:4 yanvar
bjn:4 Januari
id:4 Januari
ms:4 Januari
bn:জানুয়ারি ৪
zh-min-nan:1 goe̍h 4 ji̍t
jv:4 Januari
su:4 Januari
be:4 студзеня
be-x-old:4 студзеня
bcl:Enero 4
bs:4. januar
br:4 Genver
bg:4 януари
ca:4 de gener
ceb:Enero 4
cv:Кăрлач, 4
cs:4. leden
co:4 di ghjennaghju
cy:4 Ionawr
da:4. januar
de:4. Januar
dv:ޖެނުއަރީ 4
et:4. jaanuar
el:4 Ιανουαρίου
eml:4 ed znèr
en:January 4
myv:Якшамковонь 4 чи
es:4 de enero
eo:4-a de januaro
ext:4 eneru
eu:Urtarrilaren 4
fa:۴ ژانویه
hif:4 January
fo:4. januar
fr:4 janvier
fy:4 jannewaris
fur:4 di Zenâr
ga:4 Eanáir
gv:4 Jerrey Geuree
gd:4 am Faoilleach
gl:4 de xaneiro
gan:1月4號
gu:જાન્યુઆરી ૪
xal:Туула сарин 4
ko:1월 4일
hy:Հունվարի 4
hi:४ जनवरी
hsb:4. januara
hr:4. siječnja
io:4 di januaro
ig:Önwa mbu 4
ilo:Enero 4
bpy:জানুয়ারী ৪
ia:4 de januario
ie:4 januar
os:4 январы
is:4. janúar
it:4 gennaio
he:4 בינואר
kl:Jannuaari 4
kn:ಜನವರಿ ೪
pam:Eneru 4
ka:4 იანვარი
csb:4 stëcznika
kk:4 қаңтар
kw:4 Genver
sw:4 Januari
kv:4 тӧв шӧр
ht:4 janvye
ku:4'ê rêbendanê
la:4 Ianuarii
lv:4. janvāris
lb:4. Januar
lt:Sausio 4
li:4 jannewarie
jbo:pavma'i 4moi
lmo:04 01
hu:Január 4.
mk:4 јануари
ml:ജനുവരി 4
krc:4 январь
mr:जानेवारी ४
xmf:4 ღურთუთა
arz:4 يناير
koi:Январ 4’ лун
mn:1 сарын 4
nah:4 ic cē mētztli
nl:4 januari
nds-nl:4 jannewaori
ne:४ जनवरी
new:ज्यानुवरी ४
ja:1月4日
nap:4 'e jennaro
no:4. januar
nn:4. januar
nrm:4 Janvyi
nov:4 de januare
oc:4 de genièr
mhr:4 Шорыкйол
uz:4-yanvar
pa:੪ ਜਨਵਰੀ
nds:4. Januar
pl:4 stycznia
pnt:4 Καλανταρί
pt:4 de janeiro
ksh:4. Jannowaa
ro:4 ianuarie
qu:4 ñiqin qhulla puquy killapi
ru:4 января
rue:4. януар
sah:Тохсунньу 4
se:Ođđajagimánu 4.
sco:4 Januar
nso:Pherekgong 4
sq:4 janar
scn:4 di jinnaru
simple:January 4
ss:4 Bhimbídvwane
sk:4. január
sl:4. januar
ckb:٤ی کانوونی دووەم
sr:4. јануар
sh:4. 1.
sv:4 januari
tl:Enero 4
ta:ஜனவரி 4
kab:4 yennayer
tt:4 гыйнвар
te:జనవరి 4
th:4 มกราคม
vi:4 tháng 1
tg:4 январ
tr:4 Ocak
tk:4 ýanwar
uk:4 січня
ur:4 جنوری
vec:4 de genaro
vo:Yanul 4
fiu-vro:4. vahtsõaastakuu päiv
wa:4 di djanvî
vls:4 januoari
war:Enero 4
yi:4טן יאנואר
yo:Oṣù Kínní 4
zh-yue:1月4號
diq:4 Çele
zea:4 januari
bat-smg:Sausė 4
zh:1月4日

5. tammikuuta

5. tammikuuta on Gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden viides päivä. Vuodesta on jäljellä 360 päivää (Karkausvuosi 361).
----

Nimipäivät


suomalainen kalenteri: Lea (nimi), Leea
suomenruotsalainen kalenteri: Lea
ortodoksinen kalenteri: Pentti (nimi), Tauno, Sylvi (etunimi)
saamenkielinen kalenteri: Lejá
vanhemmissa kalentereissa: ''Hanna'', ''Kristian'', ''Laulikki'', ''Simeon'', ''Simo''

Tapahtumia


1463 – Runoilija François Villon karkotettiin Pariisista.
1477 – Burgundin viimeinen Burgundin herttua Kaarle Rohkea sai surmansa Nancyn taistelussa. Ludvig XI liitti Burgundin osaksi Ranskaa.
1895 – Ranskan ensimmäinen juutalainen upseeri Alfred Dreyfus tuomittiin maanpetosoikeudenkäynnissä elinkautiseen Pirunsaari (''Île du Diable''). Oikeusmurhana yleisesti pidetty ”Dreyfusin tapaus” kuohutti Ranskaa pitkään.
1896 – Itävaltalainen sanomalehti ilmoitti Wilhelm Röntgenin löytäneen uudenlaisen säteilytyypin, joka tunnettiin myöhemmin röntgensäteilynä.
1900 – Irlantilaisjohtaja John Edward Redmond kehotti kapinaan brittien valtaa vastaan.
1909 – Kolumbia tunnusti Panaman itsenäisyyden.
1914 – Ford Motor Company ilmoitti kahdeksantuntisesta työpäivästä ja 5 dollarin minimipäiväpalkasta.
1919 – Saksan työväenpuolue (DAP) kansallissosialistisen eli Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue edeltäjä perustettiin.
1933 – Golden Gate Bridge -sillan rakennustyöt alkoivat.
1940 – Taajuusmodulaatio-radio (ULA-radio) esiteltiin Yhdysvalloissa.
1945 – Neuvostoliitto tunnusti uuden neuvostoystävällisen Puolan hallituksen.
1956 – Elvis Presley äänitti ”Heartbreak Hotelin”.
1964 – Paavi Paavali VI tapasi kreikkalaisen patriarkka Athenagoras I Jerusalemissa ensimmäisessä katolilaisten ja ortodoksikristittyjen johtajien tapaamisessa sitten vuoden 1439.
1968 – Alexander Dubček astui valtaan ja ”Prahan kevät” alkoi Tšekkoslovakiassa.
1972 – NASA julkaisi suunnitelman Avaruussukkula kehittämiseksi.
1973 – Alankomaat tunnusti Saksan demokraattinen tasavalta.
1975 – Tasmaniassa sijaitsevaan Tasman Bridge -siltaan osui malmilastissa ollut rahtilaiva ''Lake Illawarra'', 12 ihmistä sai surmansa.
1984 – Richard Stallman alkoi kehittää GNU.
1991 – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV päätettiin lakkauttaa. Neuvostoliitto lopetti talousapunsa Kuuballe.
2005 – Aurinkokuntamme suurimman Kääpiöplaneetta, 136199 Erisin, löysivät Michael E. Brown, Chad Trujillo ja David L. Rabinowitz 21. lokakuuta 2003 ottamistaan valokuvista.

Syntyneitä


1548 – Francisco Suárez, espanjalainen teologi ja filosofi (k. 1617)
1592 – Shah Jahan, Intian Suurmogulien valtakunta hallitsija (Taj Mahalin rakennuttaja) (k. 1666)
1762 – Constanze Mozart, Wolfgang Amadeus Mozartin vaimo (k. 1842)
1846 – Rudolf Eucken, vuoden 1908 Nobelin kirjallisuuspalkinto saanut saksalainen filosofi (k. 1926)
1874 – Joseph Erlanger, vuoden 1944 Nobelin lääketieteen palkinto saanut yhdysvaltalainen fysiologi (k. 1965)
1876 – Konrad Adenauer, Saksan liittokansleri (1949–1963) (k. 1967)
1888 – Lauri Pihkala (”Tahko”), suomalainen urheilun monitoimimies (pesäpallon keksijä) (k. 1981)
1900 – Yves Tanguy, ranskalais-yhdysvaltalainen taiteilija (k. 1955)
1904 – Jeane Dixon, yhdysvaltalainen astrologi (k. 1997)
1910 – Hannu Leminen, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 1997)
1923 – Sam Phillips (levytuottaja), yhdysvaltalainen levytuottaja (k. 2003)
1925 – Marjatta Pokela, suomalainen säveltäjä (k. 2002)
1928 – Zulfikar Ali Bhutto, Pakistanin presidentti ja pääministeri (k. 1979) (hirtettiin)
1928 – Walter Mondale, Yhdysvaltain varapresidentti
1929 – Aulis Rytkönen, suomalainen jalkapalloilija
1931 – Robert Duvall, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Tender Mercies'' (1983))
1931 – Alvin Ailey, yhdysvaltalainen tanssija ja koreografi (k. 1989)
1932 – Umberto Eco, italialainen kirjailija (''Ruusun nimi'', ''Foucaultin heiluri (romaani)'') ja semiotiikan professori
1932 – Raisa Gorbatšova, Neuvostoliitto presidentin puoliso (k. 1999)
1938 – Juan Carlos I, Espanjan kuningas
1940 – Veikko Kankkonen, suomalainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
1941 – Hayao Miyazaki, japanilainen animaatio-ohjaaja (''Prinsessa Mononoke'', ''Henkien kätkemä'')
1942 – Maurizio Pollini, italialainen pianisti
1945 – Olli Simell, suomalainen lastentautiopin professori
1945 – Roger Spottiswoode, kanadalainen elokuvaohjaaja
1946 – Diane Keaton, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (''Annie Hall'')
1955 – Kari Mäkinen, Turun arkkihiippakunnan piispa
1958 – Pekka Simojoki, suomalainen gospel-muusikko
1959 – Clancy Brown, yhdysvaltalainen näyttelijä
1965 – Patrik Sjöberg, ruotsalainen korkeushyppääjä
1965 – Vinnie Jones (”Vinnie Jones”), walesilainen jalkapalloilija ja näyttelijä
1965 – Tero Vaara, suomalainen muusikko (”Mamba (yhtye)”)
1967 – Joe Flanigan, yhdysvaltalainen näyttelijä (''Stargate Atlantis'')
1968 – Andrzej Gołota (”Andrew Golota”), puolalainen nyrkkeilijä
1969 – Marilyn Manson (muusikko) (”Marilyn Manson”), yhdysvaltalainen rock-muusikko
1978 – Franck Montagny, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja
1979 – Kyle Calder, kanadalainen jääkiekkoilija
1981 – Sari Kalliokoski, suomalainen taiteilija
1982 – Janica Kostelić, kroatialainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
1984 – Akiharu Tsukiyama, japanilainen laulaja ("Antic Cafe")
1987 – Jon Korhonen, suomalainen rap-artisti tunnetaan parhaiten nimellä Juno (artisti)

Kuolleita


1066 – Edvard Tunnustaja (''Edward the Confessor''), Englannin kuningas (1042–1066) (s. n.1004)
1477 – Kaarle Rohkea, Burgundin herttua (s. 1433)
1589 – Katariina de' Medici, Ranskan kuningatar (Henrik II (Ranska) puoliso) (s. 1519)
1762 – Venäjän hallitsijat Elisabet (Venäjä) (s. 1709)
1922 – Ernest Shackleton, irlantilainen tutkimusmatkailija (s.1874)
1933 – Calvin Coolidge, Yhdysvaltain 30. Yhdysvaltain presidentti (1923–1929) (s. 1872)
1941 – Amy Johnson, useita lentoennätyksiä tehnyt englantilainen lentäjä (s. 1903) (katosi lennolla)
1970 – Max Born, vuoden 1954 Nobelin fysiikanpalkinto saanut saksalainen fyysikko (s. 1882)
1971 – Douglas Shearer, kanadalainen elokuvan äänen kehittäjä (sai viisi Oscaria äänestä ja kaksi erikoistehosteista) (s. 1899)
1975 – Viktor Anitškin, neuvostoliittolainen jalkapalloilija (s. 1941)
1979 – Charles Mingus, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1922)
1981 – Harold Clayton Urey, vuoden 1934 Nobelin kemianpalkinto saanut yhdysvaltalainen kemisti (s. 1893)
1986 – Ilmari Salminen, suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (s. 1902)
1994 – Eliška Junková, tšekkoslovakialainen kilpa-ajaja (s. 1900)
1997 – Bertil (Ruotsin prinssi), Ruotsin prinssi (s. 1912)
1997 – André Franquin, belgialainen sarjakuvataiteilija (''Niilo Pielinen'' ja ''Marsupilami'') (s. 1924)
1998 – Sonny Bono (”Sonny Bono”), yhdysvaltalainen laulaja, näyttelijä ja kansanedustaja (s. 1935) (hiihto-onnettomuus)
2003 – Roy Jenkins, brittiläinen poliitikko (s. 1920)
----
Katso myös: kalenteri ~ 4. tammikuuta, 6. tammikuuta
Luokka:Tammikuu
Luokka:Päivät
af:5 Januarie
ang:5 Æfterra Ȝēola
ar:ملحق:5 يناير
an:5 de chinero
frp:5 janviér
ast:5 de xineru
gn:5 jasyteĩ
az:5 yanvar
bjn:5 Januari
id:5 Januari
ms:5 Januari
bn:জানুয়ারি ৫
zh-min-nan:1 goe̍h 5 ji̍t
jv:5 Januari
su:5 Januari
be:5 студзеня
be-x-old:5 студзеня
bcl:Enero 5
bs:5. januar
br:5 Genver
bg:5 януари
ca:5 de gener
ceb:Enero 5
cv:Кăрлач, 5
cs:5. leden
co:5 di ghjennaghju
cy:5 Ionawr
da:5. januar
de:5. Januar
dv:ޖެނުއަރީ 5
et:5. jaanuar
el:5 Ιανουαρίου
eml:5 ed znèr
en:January 5
myv:Якшамковонь 5 чи
es:5 de enero
eo:5-a de januaro
ext:5 eneru
eu:Urtarrilaren 5
fa:۵ ژانویه
hif:5 January
fo:5. januar
fr:5 janvier
fy:5 jannewaris
fur:5 di Zenâr
ga:5 Eanáir
gv:5 Jerrey Geuree
gd:5 am Faoilleach
gl:5 de xaneiro
gan:1月5號
gu:જાન્યુઆરી ૫
xal:Туула сарин 5
ko:1월 5일
hy:Հունվարի 5
hi:५ जनवरी
hsb:5. januara
hr:5. siječnja
io:5 di januaro
ig:Önwa mbu 5
ilo:Enero 5
bpy:জানুয়ারী ৫
ia:5 de januario
ie:5 januar
os:5 январы
is:5. janúar
it:5 gennaio
he:5 בינואר
kl:Jannuaari 5
kn:ಜನವರಿ ೫
pam:Eneru 5
ka:5 იანვარი
csb:5 stëcznika
kk:5 қаңтар
kw:5 Genver
sw:5 Januari
kv:5 тӧв шӧр
ht:5 janvye
ku:5'ê rêbendanê
la:5 Ianuarii
lv:5. janvāris
lb:5. Januar
lt:Sausio 5
li:5 jannewarie
jbo:pavma'i 5moi
lmo:05 01
hu:Január 5.
mk:5 јануари
ml:ജനുവരി 5
krc:5 январь
mr:जानेवारी ५
xmf:5 ღურთუთა
arz:5 يناير
koi:Январ 5’ лун
mn:1 сарын 5
nah:5 ic cē mētztli
nl:5 januari
nds-nl:5 jannewaori
ne:५ जनवरी
new:ज्यानुवरी ५
ja:1月5日
nap:5 'e jennaro
no:5. januar
nn:5. januar
nrm:5 Janvyi
nov:5 de januare
oc:5 de genièr
mhr:5 Шорыкйол
uz:5-yanvar
pa:੫ ਜਨਵਰੀ
nds:5. Januar
pl:5 stycznia
pnt:5 Καλανταρί
pt:5 de janeiro
ksh:5. Jannowaa
ro:5 ianuarie
qu:5 ñiqin qhulla puquy killapi
ru:5 января
rue:5. януар
sah:Тохсунньу 5
se:Ođđajagimánu 5.
sco:5 Januar
nso:Pherekgong 5
sq:5 janar
scn:5 di jinnaru
simple:January 5
ss:5 Bhimbídvwane
sk:5. január
sl:5. januar
ckb:٥ی کانوونی دووەم
sr:5. јануар
sh:5. 1.
sv:5 januari
tl:Enero 5
ta:ஜனவரி 5
kab:5 yennayer
tt:5 гыйнвар
te:జనవరి 5
th:5 มกราคม
vi:5 tháng 1
tg:5 январ
tr:5 Ocak
tk:5 ýanwar
uk:5 січня
ur:5 جنوری
vec:5 de genaro
vo:Yanul 5
fiu-vro:5. vahtsõaastakuu päiv
wa:5 di djanvî
vls:5 januoari
war:Enero 5
yi:5טן יאנואר
yo:Oṣù Kínní 5
zh-yue:1月5號
diq:5 Çele
zea:5 januari
bat-smg:Sausė 5
zh:1月5日