Cache

Välimuisti

CRIMM

Image:RDRAM-und-sein-CRIMM.jpg
CRIMM-moduuli ''(Continuity RIMM)'' käytetään täyttämään tyhjiksi jääneet paikat, joihin RIMM-muistimoduulia ei asenneta.
CRIMM ei ole terminaattori, jonka tarkoitus on pysäyttää signaali vaan CRIMM jatkaa signaaleja seuraavalle moduulille, jotta sarjamuotoinen Rambus-tekniikka toimisi.
Luokka:Tietokonetekniikka
de:CRIMM
en:RDRAM#Continuity modules

Chester A. Arthur


Chester Alan Arthur (5. lokakuuta 1829 – 18. marraskuuta 1886) oli Yhdysvaltain Luettelo Yhdysvaltain presidenteistä (1881–1885). Hän nousi virkaansa varapresidentin paikalta edeltäjänsä James Garfieldin kuoltua salamurhan uhrina. Ennen presidentiksi nousuaan Arthur toimi lakimiehenä, Pohjoisvaltiot armeijan majoitusmiehenä ja New Yorkin sataman tullivirkailijana.
Presidenttinä Arthurin merkittävin saavutus oli virkamiesten poliittisten nimitysten kieltäneen niin sanotun Pendletonin laki valtion viranhaltijoista läpivieminen. Munuaissairautensa takia Arthur ei hakenut toiselle presidenttikaudelle.

Elämä


Nuoruus


Chester Alan Arthur syntyi 5. lokakuuta 1829 Fairfield (Vermont), Vermontissa. Hänen isänsä oli Irlanti Yhdysvaltoihin muuttanut baptismi William Arthur ja äiti Vermontissa syntynyt Malvina Stone Arthur. Chesterillä oli kaksi nuorempaa veljeä sekä neljä vanhempaa ja kaksi nuorempaa siskoa. Chesterin ollessa nuori perhe muutti Williamin työn takia paljon Vermontin lähialueilla.
Chester, joka tunnettiin myös lempinimellään ”Chet”, opiskeli Union Collegessa Schenectadyssa, New York (osavaltio), josta hän valmistui vuonna 1848. Valmistumisensa jälkeen Arthur toimi opettajana ja opiskeli lakia State and National Law Schoolissa Ballston Spassa, New Yorkissa. 1850-luvun alussa hän toimi North Pownalin, Vermont ja Cohoesin alueiden koulujen rehtorina. Vuonna 1854 Arthur sai luvan lakimiehen ammatinharjoittamiseen New Yorkissa.

Ura ennen presidentiksi nousua


Tiedosto:Arthur NYcustoms house cartoon.jpg potkaisee Arthurin ulos New Yorkin tullitalosta.]]
Vuonna 1850 Arthur meni naimisiin virginialaisen Ellen Arthur kanssa. Arthur toimi lakimiehenä New York (kaupunki) ja voitti useita tunnettuja kansalaisoikeustapauksia. Yksi Arthurin lakimiesuran tunnetuimmista oikeustapauksista tapahtui vuonna 1855, kun hän edusti tummaihoista Elizabeth Jennings Grahamia tämän haasteessa newyorkilaista raitiovaunuyhtiötä vastaan. Graham oli poistettu ihonvärinsä takia yksityisen yrityksen omistamasta raitiovaunusta: Graham voitti oikeudenkäynnin ja tapaus vaikutti rotuerotteluun New Yorkin julkisessa liikenteessä. Toinen Arthurin tunnetuista oikeudenkäynneistä oli niin kutsuttu Lemmon v. New York vuonna 1860: tuolloin New Yorkin korkein oikeus määräsi, että kaikki New Yorkin osavaltion läpi kuljetetut orjuus ovat vapaita. Oikeudenkäynnin aikoihin Arthur liittyi uuteen orjuutta vastustaneeseen Yhdysvaltain republikaaninen puolue.
1850-luvun lopussa Arthur liittyi vapaaehtoisena New Yorkin armeijaan. Yhdysvaltain sisällissota sytyttyä vuonna 1861 Arthur palveli muun osavaltion tapaan Pohjoisvaltiot joukoissa. Sodassa hän toimi majoitusmestarina () tehtävänään organisoida New Yorkin armeijan ruoka- ja varustekuljetuksia. Arthur ei joutunut sodan aikana kertaakaan sotatoimiin.
Vuonna 1871 republikaanien presidentti Ulysses S. Grant nimitti vaikutusvaltaisen republikaanipolitiikko Roscoe Conklingin suosituksesta Arthurin New Yorkin satamaan tullitehtäviin. Virkamiesten poliittinen nimittäminen oli tuohon aikaan normaalia ja Arthur, joka sai nimityksen myötä noin tuhat alaista, palkkasi alaisikseen Conklingin tukijoita. Hallituksen rahoilla palkatut Conklingin tukijat taas antoivat osan palkastaan suoraan republikaaniselle puolueelle. Lopulta vuonna 1879 presidentti Rutherford B. Hayes pyrki lopettamaan poliittiset nimitykset ja tämän takia erotti myös Arthurin virastaan. Seuraavana vuonna Arthurin vaimo Ellen Herndon kuoli keuhkokuumeeseen.

Nousu presidentiksi


Tiedosto:CAArthur-oathofoffice.jpgin salamurhan jälkeen Chester Arthur nousi presidentiksi. Kuvassa Arthur vannoo presidentin virkavalaansa 20. syyskuuta 1881 asunnossaan New Yorkin korkeimman oikeuden tuomarille John R. Bradylle. ]]
Vuoden 1880 presidentinvaaleja edeltäneessä republikaanien puoluekokouksessa puolue oli jakautunut kahtia aiemmin presidenttinä toimineen Ulysses S. Grantin ja senaattori James Blainen tukijoihin. Ennätyksellisen 36 äänestyskierroksen jälkeen puolue valitsi kompromissina presidenttiehdokkaakkseen Unionin kenraalina ja kongressiedustajana kunnostautuneen James Garfieldin. Arthur valittiin Garfieldin varapresidenttiehdokkaaksi.
Vaaleissa Garfield voitti vastaehdokkaansa demokraattien Winfield Hancockin ja nousi 4. maaliskuuta 1881 Yhdysvaltain 20. presidentiksi. Alle neljä kuukautta virkaanastujaistensa jälkeen Garfieldia vastustanut illinoisilainen lakimies Charles J. Guiteau ampui tämän juna-asemalla Washington D.C.. Garfield haavoittui vakavasti ja kuoli kaksi kuukautta myöhemmin, 19. syyskuuta, Valkoinen talo. Varapresidenttinä toiminut Arthur vannoi presidentin virkavalansa asunnossaan Manhattanilla aikaisin seuraavana aamuna.
Koska Arthur oli ennen presidentiksi nousuaan kannattanut virkamiesten poliittisia nimityksiä, ihmiset yllättyivät, kun hän ryhtyi edeltäjänsä tapaan vastustamaan poliittisia nimityksiä. Tammikuussa 1883 Arthur hyväksyi Pendletonin laki valtion viranhaltijoista, joka oli merkittävä askel poliittisten nimitysten kitkemiseksi. Laki kielsi virkamiesten palkkaamisen tai erottamisen poliittisten näkemysten mukaan. Lakia valvomaan perustettiin Civil Service Commission -niminen komissio.
Poliittisten nimitysten uudistamisen lisäksi Arthur pyrki presidenttinä myös, vaihtelevalla menestyksellä, alentamaan tullimaksuja. Hän käytti veto-oikeus kiinalaisten maahanmuuttoa rajoittaneeseen Chinese Exclusion Act -lakiehdotukseen, joka kuitenkin lopulta hyväksyttiin kongressin kumottua presidentin veton. Lisäksi Arthurin hallinto pyrki tämän presidenttikaudella toimimaan Yhdysvaltain postilaitos paljastuneita väärinkäytöksiä vastaan ja uudistamaan Yhdysvaltain laivastoa.
Noin vuoden 1882 tienoilla Arthur sairastui tuolloin Brightin tautina tunnettuun sairauteen, mikä vaikeutti hänen munuainen toimintaa. Arthur piti sairastumisensa salassa, mutta se esti hänen kampanjoimisensa uudelle presidenttikaudelle vuoden 1884 vaaleissa. Republikaanit valitsivat presidenttiehdokkaakseen lopulta ulkoministeri James Blainen, joka kuitenkin hävisi demokraattien Grover Clevelandille.

Viimeiset vuodet ja kuolema


Jätettyään Valkoisen talon maaliskuussa 1885 Arthur muutti takaisin New Yorkiin, jossa hän jatkoi hetken aikaa uraansa lakimiehenä. Arthurin terveydentila kuitenkin heikkeni nopeasti, ja hän kuoli kotonaan 18. marraskuuta 1886. Hänet on haudattu vaimonsa viereen Albany Rural Cemetery -hautausmaalle Menandsiin, New Yorkiin.

Yksityiselämä


Tiedosto:Ellen Arthur.jpg kanssa.]]
Vuonna 1850 Arthur meni naimisiin virginialaisen Ellen Arthur kanssa, jonka isä oli Yhdysvaltain laivaston upseeri. Pari sai yhteensä kolme lasta, joista kaksi, Chester Arthur Jr. (1864-1937) ja Ellen Herndon Arthur (1871-1915), selvisivät aikuisikään asti. Ellen kuoli vuonna 1880, alle kaksi vuotta ennen Arthurin nousemista Yhdysvaltain presidentiksi. Ensimmäinen nainen tehtäviä Arthurin presidenttikaudella hoiti hänen siskonsa Mary McElroy.
Valkoisessa talossa Arthur tuli tunnetuksi hyvästä pukeutumisestaan sekä kiintymyksestään hienoihin huonekaluihin. Arthurin väitettiin omistaneen jopa 80 erilaiset housut, ja hän saikin presidenttikaudellaan lempimiä kuten ''Gentleman Boss'' () ja ''Elegant Arthur'' ().

Lähteet


}}
}}

Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.whitehouse.gov/about/presidents/chesterarthur Chester A. Arthur Valkoinen talo
Luokka:Yhdysvaltain presidentit
Luokka:Yhdysvaltain varapresidentit
Luokka:Yhdysvaltalaiset republikaanipoliitikot
Luokka:Amerikanirlantilaiset
Luokka:Vuonna 1829 syntyneet
Luokka:Vuonna 1886 kuolleet
am:ቼስተር አርተር
ang:Chester A. Arthur
ar:تشستر آرثر
an:Chester A. Arthur
az:Çester Artur
id:Chester A. Arthur
ms:Chester A. Arthur
bn:চেস্টার এ. আর্থার
zh-min-nan:Chester A. Arthur
jv:Chester A. Arthur
be:Чэстэр Алан Артур
be-x-old:Чэстэр Алан Артур
bcl:Chester A. Arthur
bs:Chester A. Arthur
bg:Честър Артър
ca:Chester Alan Arthur
ceb:Chester A. Arthur
cs:Chester A. Arthur
co:Chester A. Arthur
cy:Chester A. Arthur
da:Chester A. Arthur
de:Chester A. Arthur
dv:ޗެސްޓަރ އެލާން އަރތަރ
et:Chester A. Arthur
en:Chester A. Arthur
es:Chester A. Arthur
eo:Chester A. Arthur
eu:Chester Alan Arthur
fa:چستر آلن آرتور
fr:Chester Alan Arthur
fy:Chester A. Arthur
ga:Chester A. Arthur
gv:Chester A. Arthur
gd:Chester A. Arthur
gl:Chester Alan Arthur
ko:체스터 A. 아서
hi:चेस्टर एलान अर्थर
hr:Chester A. Arthur
io:Chester Arthur
ilo:Chester A. Arthur
is:Chester A. Arthur
it:Chester Arthur
he:צ'סטר ארתור
pam:Chester A. Arthur
ka:ჩესტერ ართური
rw:Chester A. Arthur
sw:Chester Arthur
ku:Chester A. Arthur
la:Chester Alanus Arthur
lv:Česters Artūrs
lt:Chester Arthur
hu:Chester A. Arthur
mr:चेस्टर ए. आर्थर
mzn:چستر آلن آرتور
my:ချက်စတာ အလန် အာသာ
nl:Chester Arthur
ja:チェスター・A・アーサー
no:Chester A. Arthur
nn:Chester A. Arthur
oc:Chester Arthur
pnb:چیسٹر اے آرتھر
pms:Chester A. Arthur
pl:Chester Arthur
pt:Chester Arthur
ro:Chester Alan Arthur
rm:Chester Arthur
ru:Артур, Честер Алан
sq:Chester A. Arthur
scn:Chester Arthur
simple:Chester A. Arthur
sl:Chester Alan Arthur
sr:Честер А. Артур
sh:Chester A. Arthur
sv:Chester A. Arthur
tl:Chester A. Arthur
th:เชสเตอร์ เอ. อาเทอร์
vi:Chester Alan Arthur
tr:Chester A. Arthur
uk:Честер Алан Артур
ur:چیسٹر اے آرتھر
war:Chester A. Arthur
yi:טשעסטער עלען ארטור
yo:Chester A. Arthur
zh:切斯特·艾伦·阿瑟

Calvin Coolidge


John Calvin Coolidge, Jr. (4. heinäkuuta 1872 – 5. tammikuuta 1933) oli Yhdysvallat Luettelo Yhdysvaltain presidenteistä Yhdysvaltain presidentti (1923–1929).
Presidentti Warren G. Hardingin odottamattoman kuoleman jälkeen Coolidge joutui skandaalien keskelle mutta selvisi niistä varsin hyvin. Coolidge ei pyrkinyt toiselle virkakaudelle.
Coolidge oli ensimmäinen presidentti, joka käytti uutta keksintöä – radiota – hyväkseen. Hän oli ensimmäinen presidentti, jonka virkaanastujaistilaisuus radioitiin, ja ensimmäinen, joka piti poliittisen puheen radiossa ja puhui Valkoinen talo.
Coolidge oli viimeinen Yhdysvaltain presidentti, joka ei puuttunut talouden kulkuun vaan antoi markkinoiden toimia säätelemättä. Hänen kaudellaan koettiin suuri talouskasvu ("Roaring Twenties"), joka päättyi pian hänen virkakautensa jälkeen suureen Lama (talous). Myöhemmin on käyty väittelyä siitä, olisiko aktiivisempi talouspolitiikka voinut estää 1930-luvun lama, mutta 1920-luvulla juuri kukaan ei nähnyt ennalta tulevaa katastrofia.
Coolidgen lempinimi oli "Hiljainen Cal" (Silent Cal), koska hän "ei pitänyt" puheäänestään. Erään kertomuksen mukaan eräs Valkoisen talon päivälliskutsuille osallistunut vieras oli lyönyt vetoa siitä, että hän saisi Coolidgen sanomaan vähintään kolme sanaa aterian aikana. Kun Coolidge kuuli tästä, hän sanoi vieraalle: "Sinä häviät" (''You lose'').
Luokka:Massachusettsin kuvernöörit
Luokka:Yhdysvaltain osavaltioiden varakuvernöörit
Luokka:Yhdysvaltain presidentit
Luokka:Yhdysvaltain varapresidentit
Luokka:Yhdysvaltalaiset republikaanipoliitikot
Luokka:Amerikanenglantilaiset
Luokka:Vuonna 1872 syntyneet
Luokka:Vuonna 1933 kuolleet
am:ካልቪን ኩሊጅ
ar:كالفين كوليدج
an:Calvin Coolidge
az:Kalvin Kulic
id:Calvin Coolidge
ms:Calvin Coolidge
bn:ক্যালভিন কুলিজ
zh-min-nan:Calvin Coolidge
jv:Calvin Coolidge
be:Кальвін Кулідж
be-x-old:Кальвін Кулідж
bcl:Calvin Coolidge
bs:Calvin Coolidge
br:Calvin Coolidge
bg:Калвин Кулидж
ca:Calvin Coolidge
ceb:Calvin Coolidge
cs:Calvin Coolidge
co:Calvin Coolidge
cy:Calvin Coolidge
da:Calvin Coolidge
de:Calvin Coolidge
dv:ކެލްވިން ކޫލިޖް
et:Calvin Coolidge
en:Calvin Coolidge
es:Calvin Coolidge
eo:Calvin Coolidge
eu:Calvin Coolidge
fa:جان کالوین کولیج
fr:Calvin Coolidge
fy:Calvin Coolidge
ga:Calvin Coolidge
gv:Calvin Coolidge
gd:Calvin Coolidge
gl:John Calvin Coolidge, Jr.
ko:캘빈 쿨리지
hi:कालविन कूलिज
hr:Calvin Coolidge
io:Calvin Coolidge
ilo:Calvin Coolidge
is:Calvin Coolidge
it:Calvin Coolidge
he:קלווין קולידג'
pam:Calvin Coolidge
ka:კალვინ კულიჯი
rw:Calvin Coolidge
sw:Calvin Coolidge
ku:Calvin Coolidge
la:Calvinus Coolidge
lv:Kelvins Kūlidžs
lt:Calvin Coolidge
hu:Calvin Coolidge
mr:कॅल्विन कूलिज
my:ကယ်လ်ဗင် ကူးလစ်ဂျ်
nl:Calvin Coolidge
ja:カルビン・クーリッジ
no:Calvin Coolidge
nn:Calvin Coolidge
oc:Calvin Coolidge
pnb:کیلون کولج
pl:Calvin Coolidge
pt:Calvin Coolidge
ro:Calvin Coolidge
rm:Calvin Coolidge
ru:Кулидж, Джон Калвин
sq:Calvin Coolidge
scn:Calvin Coolidge
simple:Calvin Coolidge
sk:Calvin Coolidge
sl:Calvin Coolidge
sr:Калвин Кулиџ
sh:Calvin Coolidge
sv:Calvin Coolidge
tl:Calvin Coolidge
ta:கால்வின் கூலிஜ்
th:แคลวิน คูลิดจ์
vi:Calvin Coolidge
tr:Calvin Coolidge
uk:Калвін Кулідж
ur:کیلون کولج
war:Calvin Coolidge
yi:זשאן קעלווין קולידזש
yo:Calvin Coolidge
zh:卡尔文·柯立芝

Dynastia

Dynastia voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita:
hallitsijasuku, suku, johon kuuluu joukko peräkkäisiä hallitsijoita, tai muu merkittävä, pitkäaikaista valtaa käyttävä suku
''Dynastia (televisiosarja)'', yhdysvaltalainen 1980-luvun saippuasarja.
da:Dynasti (flertydig)
de:Dynasty
en:Dynasty (disambiguation)
fr:Dynasty
hr:Dinastija (razdvojba)
it:Dynasty (disambigua)
he:שושלת (פירושונים)
nl:Dynasty
no:Dynasti (andre betydninger)
ru:Dynasty
sk:Dynasty
sv:Dynasty (olika betydelser)

Hallitsijasuku

Hallitsijasuku eli dynastia tarkoittaa peräkkäisiä, samaan sukuun kuuluvia hallitsijoita. Yleisimmin dynastia-sanaa käytetään Kiina historia yhteydessä (katso Kiinan dynastiat).

Aasia


Kiinan dynastiat
Korean dynastiat
Thaimaan dynastiat
Vietnamin dynastiat

Afrikka


Egypti


Egyptin dynastiat

Persian valtakunta


Akemenidit
Seleukidit
Sassanidit

Eurooppa

Englanti


Mercia-suku
Wessex-suku
Tanskalaiskuninkaat
Normannit
Plantagenet-suku
Tudor-suku
Stuart-suku

Makedonia


Argeadit
Antipatroksen hallitsijasuku
Antigonidien hallitsijasuku

Ranska


Merovingit (Frankkien valtakunta)
Karolingit (Frankkien valtakunta)
Kapetingit
Bourbon (suku)
Bonaparte

Ruotsi


Sverkerin suku
Eerikin suku
Bjälbo-suku
Mecklenburgin suku
Oldenburgin suku
Vaasa-suku
Bernadotte-suku

Venäjä


Romanov-hallitsijasuku (Venäjän keisarikunta)

Katso myös


Luettelo hallitsijasuvuista
Luokka:Hallitsijasuvut
Luokka:Historia
als:Dynastie
ar:سلالة حاكمة
az:Sülalə
be:Дынастыя
bs:Dinastija
br:Tierniezh
bg:Династия
ca:Dinastia
cs:Dynastie
da:Dynasti
de:Dynastie
et:Dünastia
en:Dynasty
es:Dinastía
eo:Dinastio
fa:دودمان
fr:Dynastie
ko:왕조
hy:Տոհմ
hi:वंश
hr:Dinastija
io:Dinastio
it:Dinastia
he:שושלת
kk:Династия
sw:Nasaba
lt:Dinastija
hu:Dinasztia
ml:രാജവംശം
nl:Dynastie
ja:王朝
no:Dynasti
nn:Dynasti
pl:Dynastia
pt:Dinastia
ro:Dinastie
ru:Династия
sq:Dinastia
simple:Dynasty
sk:Dynastia
sl:Vladarska rodbina
sr:Династија
sh:Dinastija
sv:Dynasti
th:ราชวงศ์
vi:Triều đại
uk:Династія
war:Dinastiya
zh:朝代

Diktaattori


Diktaattori (, sanelija) on henkilö, jolla on valtiossa rajaton hallintavalta usein vallankaappaus perusteella. Diktatuurille on ominaista politiikka opposition tukahduttaminen sekä sananvapaus ja muiden perinteisten demokratia vapaus rajoittaminen. Alun perin Rooman tasavalta diktaattori oli konsulien hätätilassa määräajaksi nimittämä virkamies, jolla oli rajoittamaton valta. Tuolloin diktaattori ei merkinnyt tyranni.

Rooman diktaattori


Rooman tasavalta diktaattori oli viranhaltija, joka valittiin etenkin sota määräajaksi entisten konsulien joukosta. Diktaattori otti hetkellisen vastuun valtakunnasta eikä hänen valtaansa rajoitettu. Yleinen pituus diktaattorin toimikaudelle oli kuusi kuukautta.

Diktaattorit nykyaikana


Nykyaikana diktatorisen hallinnon edustajista kuuluisimpia ovat olleet Adolf Hitler (natsi-Saksa), Benito Mussolini (Italia), Francisco Franco (Espanja), Mao Zedong, (Kiina), Kim Jong-Il (Pohjois-Korea), Josif Stalin (Neuvostoliitto) ja Muammar Gaddafi (Libya). Näihin diktatuureihin liittyi olennaisesti henkilöpalvonta (politiikka) luominen.
Diktatuuri on usein ollut köyhyys tai muuten kehityksenalaisten valtioiden hallitusjärjestelmä. Toinen maailmansota jälkeen diktatuureja perustettiinkin eniten Latinalainen Amerikka ja Afrikkaan, joille olivat tyypillisiä sotilasdiktatuurit.

Katso myös


Autoritarismi
Despotismi
Sotilasjuntta
Yksipuoluejärjestelmä

Lähteet


Diktatuuri. Teoksessa

Viitteet

Kirjallisuutta


Luokka:Diktaattorit
ar:دكتاتور
arc:ܛܪܘܢܐ
az:Diktator
id:Diktator
ms:Diktator
be:Дыктатар
be-x-old:Дыктатар
bs:Diktator
br:Diktatour
ceb:Diktador
cs:Diktátor
cy:Unben
da:Diktator
et:Diktaator
el:Δικτάτορας
en:Dictator
eo:Diktatoro
fa:دیکتاتور
fr:Dictateur (sens moderne)
fy:Diktator
gd:Deachdaire
ko:독재자
hi:तानाशाह
hr:Diktator
io:Diktatoro
it:Dittatore
ka:დიქტატორი
kk:Диктатор
sw:Dikteta
lv:Diktators
hu:Diktátor
nl:Dictator (modern)
ja:独裁者
pl:Dyktator
pt:Ditador
ru:Диктатор
sq:Diktatori
simple:Dictator
sk:Diktátor
sl:Diktator
sh:Diktator
sv:Diktator
th:ผู้เผด็จการ
tl:Diktador
uk:Диктатор
ur:آمر
vec:Ditador
zh:獨裁者

Diktatuuri


Diktatuuri-sana tarkoittaa perusmerkityksessään diktaattorin rajattomaan valta perustuvaa valtiomuotoa tai jonkin ei-demokraattisesti valtaan päässeen ihmisjoukon, kuten puolue-eliitin, sotilasjuntan tai aristokratian itsevaltaisesti hallitsemaa eli diktatorista valtio. Diktatuuri voi myös tarkoittaa yleisesti hallintomuotoa, jolle on ominaista Politiikka opposition tukahduttaminen sekä Sananvapaus tai muiden perinteisten Demokratia Vapaus rajoittaminen. Tämä sivumerkitys on seurausta siitä, että varsin monet diktaattorit ovat olleet suoranaisia hirmuhallitsijoita eli tyranni. Sana ”tyrannia” suhteen alkuperäinen neutraali merkitys on väistynyt kokonaan kielteisen merkityksen alle. Diktatuuri-sanaa käytetään myös yleisemmässä merkityksessä, joka on läheistä sukua suvereniteetti käsitteelle, jolloin sana viittaa yleisesti mihin hyvänsä vallassa olevaan tahoon.
Sanalla on siis ainakin kolme yleistä toisistaan eroavaa käyttötapaa, mitkä tulee erottaa toisistaan:
# Diktatuuri henkilön tai pienen joukon suvereniteetti valtana tai tähän perustuvana hallintomuotona tai valtiona.
# Diktatuuri yleisesti hallintomuotona tai valtiona (tai myös jonain muuna organisaationa), jonka johdossa on taho, jolla on suvereeni valta, missä merkityksessä puhutaan demokratia ”enemmistön diktatuurina” tai proletariaatin diktatuuri, kuten marxismi.
# Diktatuuri opposition ja toisinajattelijat tukahduttavana väkivaltaisia keinoja käyttävänä hallintomuotona tai valtiona synonyymina tyrannia.
1900-luvun Euroopan diktatoristen hallitusmuotojen edustajista kuuluisimpia ovat olleet Adolf Hitlerin natsi-Saksa, Benito Mussolinin Italia (1922–1945), Francisco Francon Espanja ja Josif Stalinin Neuvostoliitto. Näihin diktatuureihin liittyi olennaisesti Henkilöpalvonta (politiikka) luominen ja yleisesti niitä pidetään myös tyrannimaisina.
Modernina aikana diktatuuri on usein ollut Köyhyys tai muuten kehityksenalaisten valtioiden hallitusjärjestelmä. Toinen maailmansota jälkeen diktatuureja perustettiinkin eniten
Latinalainen Amerikka, kuten Argentiinan sotilasjuntta (1976–1982) sekä Chilen sotilasjuntta (1973–1990) ja
Afrikkaan, kuten Derg Etiopiassa (1974–1991) ja Mohamed Ould Abdel Aziz (2008–2009),
joille olivat tyypillisiä sotilasdiktatuurit.

Lähteet


Diktatuuri. Teoksessa

Viitteet


Luokka:Politiikan käsitteet
Luokka:Poliittiset järjestelmät
ar:ديكتاتورية
an:Dictadura
arc:ܫܘܠܛܢ ܛܪܘܢܘܬܐ
ast:Dictadura
id:Diktatur
bn:একনায়কতন্ত্র
zh-min-nan:To̍k-chhâi
be:Дыктатура
be-x-old:Дыктатура
bs:Diktatura
br:Diktatouriezh
bg:Диктатура
ca:Dictadura
cs:Diktatura
cy:Unbennaeth
da:Diktatur
de:Diktatur
et:Diktatuur
el:Δικτατορία
en:Dictatorship
es:Dictadura
eo:Diktatoreco
eu:Diktadura
fa:دیکتاتوری
fr:Dictature
fy:Diktatuer
ga:Deachtóireacht
gl:Ditadura
ko:독재
hi:तानाशाही
hr:Diktatura
is:Einræði
it:Dittatura
he:דיקטטורה
ka:დიქტატურა
kk:Диктатура
ky:Диктатура
sw:Udikteta
ku:Dîktatorî
lad:Diktadura
la:Dictatura
lv:Diktatūra
lt:Diktatūra
hu:Diktatúra
mk:Диктатура
ml:സർവാധിപത്യം
krc:Диктатура
arz:نظام دكتاتوري
mwl:Ditadura
nl:Dictatuur
new:सामन्तवाद
ja:独裁政治
no:Diktatur
nn:Diktatur
nrm:Dictatuthe
oc:Dictatura
pfl:Diggdadur
pnb:ڈکٹیٹرشپ
pap:Diktatura
pl:Dyktatura
pt:Ditadura
ro:Dictatură
ru:Диктатура
rue:Діктатура
sah:Диктатура
sc:Dittadura
sq:Diktatura
scn:Dittatura
simple:Dictatorship
sk:Diktatúra
sl:Diktatura
sr:Диктатура
sh:Diktatura
sv:Diktatur
tl:Diktadura
ta:சர்வாதிகாரம்
te:నియంతృత్వం
th:ระบอบเผด็จการ
vi:Độc tài
tr:Diktatörlük
uk:Диктатура
ur:آمریت
za:Ciencwng
vec:Ditatura
fiu-vro:Käsovalitsus
war:Diktadoryá
yi:דיקטאטור
bat-smg:Dėktatūra
zh:专政

Maanpäälliset digitaalitelevisiolähetykset Suomessa

Maanpäälliset digitaalitelevisiolähetykset Suomessa (DVB-T) kertoo suomalaisesta antenniverkon kautta kiinteistöön tai ajoneuvoon siirrettävästä, digitaaliseen ohjelmasiirtoon perustuvasta televisiojärjestelmästä. Siitä käytetään yleisesti ilmaisua digi-tv. Suomi digitaalisten lähetysten järjestelmäksi on valittu eurooppalainen DVB-järjestelmä, joka perustuu liikkuvan kuvan häviölliseen MPEG-2-pakkaukseen. Digitaalitelevision lähetykset voivat olla SDTV- tai HDTV-lähetyksiä, jotka voidaan lähettää maanpäällisen lähetysverkon (DVB-T), kaapeliverkon (DVB-C), laajakaista-tv:n (DVB-IPTV) tai satelliitin (DVB-S) kautta.

Digisiirtymä Suomessa

Historia


Digisiirtymä Suomessa aloitettiin radiolähetyksistä. YLEllä oli vuodesta 1997 käytössä digiradion koeverkko, jonka toiminta lopetettiin vuonna 2005. Syy digiradion lopettamiseen oli se, että kuulijat eivät hankkineet digitaalisia vastaanottimia koska eivät kokeneet siitä saatavan lisähyötyä tavallisiin radiolähetyksiin verrattuna. Ensimmäinen digitaalinen radiokanava oli Radio Peili. Valtioneuvosto teki toukokuussa 1996 periaatepäätöksen rakentaa Suomeen digi-tv:n maanpäällisen lähetyksen kautta, ajatuksena oli siirtyminen kokonaan digitaaliseen televisioon vuoden 2006 loppuun mennessä. Yleisradio aloitti koelähetykset Espoon Kivenlahden ja Helsingin Santahaminan lähettimiltä 23. lokakuuta 1997 lähettäen kanavia TV1 ja TV2. Digita aloitti maanlaajuisen digitaalisen kuvasignaalin siirtoverkon rakentamisen kesäkuussa 1999. Ensimmäiset lähetykset näkyivät pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa 1. syyskuuta 2000 alkaen. Digitaalitelevisio otettiin käyttöön virallisesti Suomessa 27. elokuuta 2001, jonka myötä myös Digisovitin myynti vauhdittui. Hallitus teki siirtymistä koskevan periaatepäätöksen maaliskuussa 2004, että Analoginen tv-verkko Suomessa suljetaan 31. elokuuta 2007. 2007 maaliskuussa päätettiin lisäksi, että kaapeliteitse saa tämän jälkeen lähettää analogisia lähetyksiä, jos niiden rinnalla lähetetään digitaalinen signaali.
Liikenneministeriö antoi toimiluvat MTV Oy:lle, Oy Ruutunelonen Ab:lle, Deuterium Oy:lle ja Wellnet Oy:lle. Lisäksi valtioneuvosto myönsi toimiluvan usealle digitaaliselle erikoiskanavalle (elokuva-, koulutus ja urheilukanavalle) ja alueellista ohjelmistoa lähettävälle televisiokanavalle. Lisäksi yksi kanavanippu varattiin täysin Yleisradio Oy:n käyttöön julkisen palvelun televisiotoiminnalle. Lisää toimilupia jaettiin joulukuussa 2006, jolloin seitsemän uutta toimijaa sai kanavia uuteen kanavanippuun. Kaikki toimiluvan saaneet kanavat eivät kuitenkaan ole aloittaneet ja lisäksi monien aloittaneiden televisiokanavien nimet, profiilit sekä omistajayritykset ovat muuttuneet. Alkuvaiheessa kaavailtujen interaktiivisien palvelujen kehitys on tyrehtynyt kokonaan.

Kanavaniput maanpäällisessä lähetysverkossa


Suomessa multipleksia kutsutaan usein kanavanipuksi. Se sisältää useita TV-kanavia, jotka välittyvät saman datavirran eli multipleksin kautta. Katseltaessa televisiota digisovitin säätää virittimen vastaanottamaan aina yhtä kanavanippua ja valitsee sen datavirrasta kanavan kuvaamiseen tarkoitetun datan, josta muodostuu digi-tv-kanavan kuva ja ääni. Lisäksi kanavanipussa välitetään kanavakohtaisia tekstitykseen liittyvää informaatiota (DVB-tekstitys) ja ohjelmatietoja (EPG). Yhdessä DVB-T kanavanipussa voidaan välittää halutusta laadusta riippuen 3−10 SDTV-kanavaa. Mitään rajoituksia kanavien lukumäärälle kanavanipussa ei asetettu toimilupia jaettaessa. Kanavanipun datavirta on 22 Mbit/s, josta jaetaan kaistaa kullekin kanavalle vaihtelevalla datamäärällä. Esim. urheilulähetykset saattavat viedä enemmän dataa kuin uutislähetykset, jolloin kaistaa annetaan enemmän urheilulähetykselle. Käytännössä kanavat multiplekstaan yhteen datavirtaan niin, että jokaisen kanavan sen hetkinen kuvanlaatu on optimoitua parhaaksi suhteessa toisten kanavien viemään datamäärään. Kunkin kanavan kuvan pakkauksessa käytetään MPEG-2-algoritmia. Mobiilitelevision DVB-H:ssa sen sijaan käytettiin MPEG-4:sta.
DVB-H standardin lakkautuspäätös tehtiin 2011 Valtioneuvostossa ja sen korvaajaksi päätettiin luoda uusi DVB-T2 teräväpiirtostandardin HDTV-kanavanippu. Digita sulki DVB-H-mobiili-tv-verkon kokonaan 5.3.2012.
1. syyskuuta 2007 otettiin ensimmäisen kerran käyttöön kanavanippu E. Tämä toi joukon uusia maksullisia kanavia antenniverkon digi-tv:n katselijoille.
Suomen maanpäällisen lähetysverkon kanavat:
(Maksuttomat vihreällä, maksulliset kanavat punaisella)

Levinneisyys


Tällä hetkellä digitaalilähetysten maanpäällisen eli terrestriaaliverkon vastaanottoalue kattaa 99,9 prosenttia suomalaisista kotitalouksista. Lähetyksiä voi vastaanottaa perinteisten TV-antennien, kaapeliverkon ja satelliittien kautta. Finnpanelin tiedotteen mukaan heinäkuun lopussa 2007 Suomen talouksista 73% on hankkinut digitaalitelevisiovastaanottimen. Suurempi levinneisyys on saavutettu maanpäällisen verkon piiriin kuuluvissa talouksissa. Kaapeliverkon talouksista digiboksi on 61 prosentilla, terrestriaaliverkon talouksissa jo 85 prosentilla.

Siirtymäkausi


Maanpäälliset televisiolähetykset muuttuivat Suomessa digitaalisiksi 1. syyskuuta 2007 klo 4.00. Tämän jälkeen TV1-kanavan analogiset lähettimet olivat vielä päällä viikon, jolloin ne näyttivät pelkkää tiedotetta digisiirtymästä.
Alun pitäen kaikki lähetykset tuli vastaanottaa digitaalisina, mutta myönnytyksiä siirtymään annettiin sairaaloille, taloyhtiöille ja viimeiseksi kaapeli-tv-yhtiöille. Signaalimuunnoksen edellytys oli rinnakkaisen digitaalisen signaalin lähettäminen.
Sairaalat saivat kolme vuotta lisäaikaa potilastilojensa digitalisoimiseen. Potilaat voivat katsoa huoneissaan analogiseksi muunnettuja digilähetyksiä vuoden 2010 elokuuhun asti.
Taloyhtiöiden on mahdollista käyttää keskusdigiboksia lähetysten muuntamiseen, mutta tätä vaihtoehtoa ovat käyttäneet harvat taloyhtiöt.
Kaapeliverkossa liikenne- ja viestintäministeriö ei hallinnoi analogisten TV-kanavien lähettämistä, vaan TV-yhtiöt ja kaapeliyhtiöt voivat päättää tästä vapaasti keskenään, jos Yleisradion digitaalinen signaali lähetetään myös kaapelin kautta . Yleisradio, MTV3 ja Nelonen sallivat digitaalisen tv:n lähetyssignaalin muuntamisen analogiseksi kaapeli-tv-yhtiöiden verkoissa maanpäällisen verkon alasajon jälkeen. Kaapelitelevisioliitto kuitenkin päätti 7.6.2007, että he lopettavat analogiset TV-lähetykset Suomen kaapeliverkoissa 29. helmikuuta 2008, eikä uusia neuvotteluja TV-yhtiöiden kanssa aloitettu. Analogisten lähetysten lopettaminen jätti enemmän kaistaa maksu- ja HD-kanaville sekä muille palveluille kaapeliverkoissa.
Kaapeli-tv -yhtiöiden analogiset tv-lähetykset jatkuivat näin ollen helmikuun loppuun 2008, jonka jälkeen kaapelitalouksissa tarvitaan DVB-C-tunnuksella varustettu digiboksi, mikäli Yleisradion ja kotimaisten kaupallisten tv-kanavien lähetyksiä haluaa jatkossa seurata. Kaapelitalouksissa jäi joitakin ulkomaisia kanavia näkymään analogisena lähetyksenä vielä helmi-maaliskuun jälkeen riippuen kaapeli-tv-operaattorista ja lähettävän maan digisiirtymäaikataulusta .
Kaapelikotien siirtyminen analogisista digitaalisiin lähetyksiin alkuvuodesta 2008 sai monet luopumaan televisiosta. Tv-lupien määrä väheni maaliskuun aikana yli 19 000 kappaleen verran. Huhtikuun aikana irtisanomistahti hiljeni. Maksullisten tv-lupien määrä väheni 3 576 kappaleen verran. Televisiolupien määrä väheni vuoden 2008 toukokuun aikana 883 kappaleen verran. Toukokuun lopussa oli voimassa 1 919 704 maksullista televisiolupaa. Uusia tv-ilmoituksia on tehty alkuvuoden aikana 69 261 kappaletta .

Digisiirtymän ongelmat


Digisiirtymässä Suomessa oli monia sosiaalisia ja teknisiä ongelmia. Ne kirvoittivat niin kuluttajien kuin asiantuntijoidenkin kritiikkiä . Digivastaanottimen omistavista kotitalouksista vielä reilulla puolella oli maaliskuussa 2008 jonkinlaisia teknisiä hankaluuksia television kanssa. Puoli vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä niitä oli yli kahdella kolmasosalla.
Yleisimmät katseluun liittyvät ongelmat koskivat tekstitystä ja kuvanlaatua tai sitä, että kuva saattoi jumiutua. Tekstitysongelmien vuoksi perustettiin 1. tammikuuta 2008 YLE Extran tyhjäksi jättämälle kanavapaikalle väliaikainen kiinteällä tekstityksellä varustettu kanava YLE TV1+. Yleisin syy olla hankkimatta digitelevisiota oli sen kokeminen tarpeettomaksi. Monet valistuneet kuluttajat odottavat teräväpiirtolähetysten tuloa . Tilastokeskuksen arvion mukaan digisiirtymässä jopa 50 000 taloutta on luopunut televisiosta. .

Digi-tv vaatii tehokkaamman antennin


Analogisessa lähetyksessä pienet häiriöt, kuten sade yleensä huonontaa kuvaa vain hieman. Sen sijaan Digi-tv:n kuva pikselöityy tai katoaa kokonaan. Vastaanotto vaatii aiempaa tehokkaamman antennin. Heikon antennin korjaaminen mastovahvistimilla tai antennia nostamalla ja suuntaamalla uudestaan ei aina riitä, sillä antennin pitää lisäksi olla tarkoitettu niille kanaville joilla kyseisen alueen ohjelmat lähetetään. Antennin taajuusalueen tulee kattaa ääritapauksessa jopa kaikki UHF-kanavat 21–69. Jos katselu tapahtuu kiinteästä paikasta ja kaikkien kanavanippujen taajuudet ovat lähellä toisiaan, riittää kapeakaistaisempi antenni. Esimerkiksi Turussa tarvitaan kevään 2008 taajuusmuutosten jälkeen vain kanavilla 51–60 toimiva antenni. Sen sijaan vaikkapa asuntovaunussa tai matkailuautossa käytettävän antennin on syytä kattaa kaikki kanavat.
Suuremman antennin asennuksessa tarvitaan myös asiantuntemusta. Tehokkaampi antenni on hieman hintavampi. Antennihankinnoissa kannattaa varautua myös tulevien teräväpiirtolähetysten vaatimaan kanava-alueeseen. Kanavanippujen taajuudet saattavat myös muuttua, jolloin laajakaistainen koko alueen antenni on taas tarpeen. Vanhaa kanavien 5–12 VHF-antenniakaan ei kannata poistaa, jos se on kunnossa. Sen vastaanottamille taajuuksille on mahdollisesti tulossa uusia kanavia.
Digita rakensi lisälähettimiä muun muassa itärajalle, jossa oli katvealueita. Jos digi-tv:n lähetystä ei muuten saada näkyviin katselu yksittäistapauksissa voidaan järjestää satelliittiantennilla. Tarkempia tietoja digilähetysten näkyvyydestä saa lähetysverkoista vastaavalta Digitalta. .

Digisiirtymän kritiikkiä vuosina 2007-2008


Digi-tv:n hankkiminen aiheutti vuonna 2008 kuluttajalle paljon päänvaivaa. Tarvittiinko uusi digisovitin antenniin, kaapeliin vai satelliittiin? Normaalikuvalle, teräväpiirrolle vai molemmille? Myös katselutilanteessa joutui selvittämään millainen laite vaaditaan kuvan katseluun. Onko kuvan mittasuhteet oikeita, onko se tarkkuudeltaan normaaliresoluutioista, teräväpiirtoa, onko kuva näennäisteräväpiirtoa vai oikeaa teräväpiirtoa? . Seuraavassa on listaus esiintyneistä ongelmista:
Digitelevisiouudistukseen liitetyt palvelut, visiot ja toiveet eivät ole toteutuneet. Kaksisuuntaisuus, interaktiivisuus, monipuolisempi tekstitelevisio ja teräväpiirtolähetykset on jääneet Suomessa toteutumatta .
Yhteisantennitalouksilta kiellettiin aluksi yhteinen digimuunnin. Kuntien painostuksesta laitoksille myönnettiin oikeus yhteissovittimeen. Vasta kun useimmat kuluttajat olivat hankkineet oman digimuuntimensa yhteismuunnin sallittiin myös muille yhteisantennitalouksille .
Digimuuntimissa oli alussa paljon "lastentauteja". Vuonna 2007 Yleisradio julkaisi listan toimivista digimuuntimista vasta siinä vaiheessa kun analogiset antennilähetykset loppuivat .
Kanavanippuihin ahdetaan liikaa kanavia, mikä huonontaa kuvanlaatua kanavilla datakaistan jäädessä liian pieneksi. Silloin MPEG2-pakkausvirheet alkavat näkyä ja silloin lopputulos kuvanlaadusta ei ole parempi kuin analogisissa lähetyksissä.
TV:n interaktiivisuuden toteutuminen ei ole edennyt arvioidussa aikataulussa. Kaavailtu TV:n Interaktiivisuuden toteuttaminen vaatii erillisen paluukanavan, eli modeemi- tai ethernet-yhteyden, eikä tämä ominaisuus ole tullut digitaalitelevision ensimmäisen sukupolven laitteisiin.
Kritiikki konkretisoitui tv-lupien määrän laskuna. Antennilähetyksien loppuessa 31.8.2007 kymmeniätuhansia talouksia oli ilman digimuunninta. Kaapelitalouksien siirtyessä digilähetyksiin maaliskuun alussa 2008 n. 15 % televisiotalouksista oli ilman edelleen digimuunninta. Digisiirtymä vähensi televisioluvan maksaneiden määrää noin viidellä tuhannella ja kaikkiaan digisiirtymä aiheutti n. 18 400:n tv-maksun irtisanomisen vuoden 2008 alusta lukien. Televisiokodeista joka kahdeskymmenes oli edelleen ilman digimuunninta maaliskuussa 2008 . Digisiirtymässä televisiottomien talouksien määrä kasvoi huomattavasti. Aiemmin ilman televisiota oli 6 % – siirtymän jälkeen 8 % .

Vuorovaikutteisuus


Digitaalisesta televisiosta piti alun perin tulla vuorovaikutteinen televisio, joka kodin viihdekeskus, jossa on liki samat ominaisuudet kuin tietokoneessa internet-selainta käytettäessä. Interaktiivinen televisio jäi ensimmäisessä vaiheessa toteutumatta paluukanavan puutteesta johtuen, vaikka vuorovaikutteisuus liittyi vuonna 1996 tehtyyn valtioneuvoston päätökseen lähetysten digitalisoimisesta . Kuitenkin vuorovaikutteisuus saattaa tulla televisioon toisessa vaiheessa kodin tietokoneen ja television yhteistoimintana, langattoman yhteyden kautta. On ennustettu, että vuoteen 2012 mennessä tietokone ja televisio sulautuisivat yhteen muodostaen kodin viihdekeskuksen, joka toisi Interaktiivinen palvelu televisioon .

Teräväpiirtosiirtymä


Digitaaliset teräväpiirtotelevision koelähetykset alkoivat vuoden 2007 toukokuussa Euroviisujen näyttämisellä Espoon lähetinasemalta. Seuraavan vuoden elokuussa lähetettiin Pekingin olympialaiset salaamattomana samalta lähettimeltä.
Suomen hallitus päätti kesäkuussa 2008 osoittaa analogiselta televisiolta vapautuneita taajuuksia teräväpiirtotelevisiolle ja laajakaistaisille digitaalisille matkaviestinverkoille. Päätöksen mukaan VHF-taajuusalueelle mahtuu kaksi valtakunnallista ja UHF-alueelle yksi pääkaupunkiseudun alueellinen teräväpiirtotelevision kanavanippu.
Digita on hoitanut Suomen maanpäällistä tv-lähetysverkkoa yksinoikeudella. Vuoden 2010 tilanne muuttuu, sillä valtioneuvosto myönsi teräväpiirtokoelähetysten toimiluvan Dna:lle kesällä 2009. Toimilupa jatkuu vuoteen 2016, edellyttäen, että teräväpiirtolähetykset kattaa 60 % Manner-Suomen asukkaista vuonna 2011. Digita, Anvia ja Telemast Nordic hävisivät teräväpiirtolähetysten jakelun tarjouskilpailun Dna:lle. Kilpailutusta perustellaan monopolin avaamisella, sillä tv-kanavat ovat arvostelleet Digitaa monopolihinnoista. Teräväpiirto-ohjelmiston toimiluvat tulevat hakuun syksyllä 2009, jolloin selviää, millaisia ohjelmia kanavilla nähdään. Teräväpiirtolähetysten katsominen vaatii teräväpiirtonäytön (FHD) lisäksi uuden vhf-antennin ja uuden digivastaanottimen .
Aiemmassa digisiirtymässä antennit piti vaihtaa ja digiboksit hankkia. Teräväpiirtosiirtymä ei aluksi ole kaikille pakollinen, sillä tavalliset digilähetykset jatkuvat nykyisellä tekniikalla toistaiseksi. Teräväpiirto-ohjelmat vaativat kuitenkin uudet antennit ja digiboksit näkyäkseen terävänä. HDTV standardi ei määrittele millä tekniikalla kuvaa tulee siirtää. Lähetyksiä voi välittää satelliitit, maanpäälliset lähetysasemat, kaapelioperaattorit, tietoverkot tai muu HDTV:tä yhteensopiva jakelulaite - vaikkapa kännykkä. Maanpäällisessä HDTV-verkossa tullaan alustavien suunnitelmien mukaan käyttämään DVB-T2-standardia, kun ensimmäiset lähetykset alkavat vuonna 2010. Koelähetyksiä on Suomessa tehty kesästä 2008 alkaen.
Yle on kertonut tuovansa valtakunnallisen teräväpiirtotelevisiokanavan viimeistään vuonna 2016. Asiassa edetään kaupallisten tarpeiden mukaisesti ja mikään ei estä tuomaan kaupallista kanavaa teräväpiirtolähetyksiä varten. Nykyisen digi-tv:n katselu voi jatkua nykyisillä laitteilla valtioneuvoston linjauksen mukaan ainakin vuoden 2016 loppuun asti .
Antenniverkon varsinaiset HD-lähetykset alkoivat 1. tammikuuta 2011 DNA:n kanavanipuissa. Anvian HD-lähetykset käynnistyvät myöhemmin keväällä.

Katso myös


Ajansiirto
Digita
DVB-T2
Teräväpiirtotelevisio
Maksutelevisio
Iptv
Vuorovaikutteinen televisio

Lähteet


http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/1239085#suomi Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote toimiluvista 31.03.2011
http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1792941&name=DLFE-12039.doc Viasat luopui TV1000HD toimiluvasta ja Family Channelin SuomiTV HD toimilupa rauennut
http://www.dna.fi/DNAOy/Media/Asiakastiedotteet/Sivut/MuutosDVB-Hmobiili-tv-palvelussa.aspx The Voice lopetti mobiilitv-verkossa
http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/-/view/1281432 Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote toimiluvista, julkaistu 21.12.2011
http://www.lvm.fi/web/fi/toimilupa/-/view/1274542 LVM:n haku uuteen kanavanippuun UHF H
http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1551293&name=DLFE-12910.pdf Radio City TV:n toimiluvan palautus/peruutus, kts. dokumentin sivu 13
http://www.digita.fi/yritykset/yhtio/media/tiedotteet/bc-tv-kanavan_lahetykset_ovat_paattyneet_antenni-tv-verkossa.html BC-TV on lopettanut lähetyksensä antenniverkossa
http://www.digita.fi/yritykset/yhtio/media/tiedotteet/dvb-h_verkko_sulkeutui_maanantaina_5.3..html DVB-H verkko suljettiin 5.3.2012
http://www.digita.fi/yritykset/yhtio/media/toimialauutiset/mtv3_mtv3_hd_-kanavan_jakelu_jatkuu_digitan_antenniverkossa_1.5._alkaen.html MTV3 HD jakelu jatkuu D-kanavanipussa 1.5.2012 alkaen)

Aiheesta muualla


[http://www.sant.fi/doc/Antenniopas_2010_nettiversio.pdf Antenniopas 2010

http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/digitv/ Kuluttajaviraston ohjeita Digi-tv:n hankkijalle
http://www.digitv.fi/ Digita Oy:n tietosivu digitaalitelevisiosta
http://www.digitelkkari.fi/ www.digitelkkari.fi – digi-tv-viestintäryhmän tiedotussivu
http://www.tsk.fi/fi/info/digi-tv-sanasto.pdf Sanastokeskus TSK:n digi-tv-sanasto (PDF)
http://fin.afterdawn.com/laitteet/ Käyttäjäarvosteluin varustettu lista Suomessa myytävistä digibokseista
http://www.valt.helsinki.fi/comm/fi/julkaisut/tutkraportti1.htm Dosentti Jorma Miettisen selvitys digi-tv:n ensimmäiseltä 10-vuotiskaudelta Suomessa
http://www.kaapelitelevisio.fi/ Suomen kaapelitelevisioliitto
http://www.welho.fi/Yksityisille/Tvpalvelut/TietoaMaksuTvsta/tabid/522/Default.aspx Kaapelioperaattori Welhon digitelevisio-tietosivusto
Luokka:Televisiotekniikka
en:Digital terrestrial television in Finland
sv:Marksänd digital-TV i Finland

Digitaalisuus


Digitaalisuus on datan syöttämisessä, tiedonkäsittely, Tietoliikenne, tallennusformaatti ja esittämisessä käytettävä menetelmä, jossa data esitetään täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä. Tavallisin digitaalinen järjestelmä on binäärijärjestelmä, jossa käytetään vain kahta arvoa, 0 ja 1. Digitaalisuuden vastakohtana on analogisuus, jossa muuttuja voi saada kokonaisen spektrin arvoja.
Tietoa käsittelevissä laitteissa on yleensä sekä digitaalisia että analogisia osia. Esimerkiksi digitaalikamera A/D muunnin muuttaa valon analogisen signaalin digitaaliseksi signaaliksi ja tallettaa sen muistiinsa. Tavallisesti tämä digitaalinen tieto muunnetaan D/A muuntimessa etsimen tai näytön analogiseksi kuvasignaaliksi. Näkyvä valokuva on siten analoginen, mutta kuvan tallennusmuoto digitaalinen.
Sana digitaalinen tulee latinan kielen sanasta digitus, joka tarkoittaa sormea.

Sähköinen binäärijärjestelmä


Binäärijärjestelmän muuttujan eli bitin kahdelle mahdolliselle eri arvolle voidaan antaa nimet, esimerkiksi 0 ja 1 tai A ja B tai joku muu. Sähkövirtana nämä kaksi arvoa voidaan esittää esimerkiksi vaihtoehtoina virta kulkee - virta pois, tai vaihtoehtoina 1 voltti - 5 volttia. Olennaista on vuo, joka vaihtelee kahtena vaihtoehtona, esimerkiksi kaapelissa kulkevan valon säätäminen kahdeksi vaihtoehdoksi.
Yleensä digitaalisen esityksen muuttujaa, joka saa kaksi arvoa, kutsutaan bitti. Mikä tahansa lukuarvo voidaan esittää bittien sarjana. Symbolit, kuten aakkoset, voidaan helposti esittää digitaalisesti hävittämättä tietoa, koska ne ovat toisistaan erotettavia ja niitä on rajallinen määrä. Jos esimerkiksi aakkosia on noin 30, kukin kirjain voidaan esittää viidellä bitillä. Sen sijaan alun perin analogisen, "jatkuva-arvoisen" materiaalin, kuten kuvan ja äänen, muuntaminen digitaaliseksi merkitsee alkuperäisen esityksen täydellisyyden menetystä, mutta näin tapahtuu enemmän tai vähemmän muussakin muodossa lähetetylle tai talletetulle tiedolle.
Digitaalisen tiedonsiirron ominaisuuksia ovat:
Osa informaatiosta kadotetaan ensin tehtävässä analogia-digitaalimuunnoksessa eli A/D-muunnoksessa.
Signaali vääristyy ja vaimenee, mutta se voidaan regeneroida eli uusia toistimissa.
Useimmat vääristymät voidaan korjata, koska signaalilla on vain harvoja sallittuja arvoja.
Kyselyllä (kaiuttamalla) saadaan 100% lopputulos, so. signaali saapuu perille virheettä.
Yleisesti ottaen digitaalinen tiedonsiirto ja -tallennus vaativat analogista monimutkaisemman laitteiston, mikä viivytti aikoinaan niiden käyttöönottoa, poikkeuksena sähkötys. Nykyinen elektroniikan ja mikropiirien kehittyneisyys kuitenkin tekee digitaalisen siirron kannattavaksi.

Muita digitaalisia järjestelmiä


Vaikka digitaalisuus yhdistetään tavallisesti binääriseen elektroniikkaan on digitaalisuus itseessään huomattavasti vanhempi keksintö.
''Helmitaulu'' on perinteinen digitaalinen laskin. Siinä tankojen varteen ripustetut liikuteltavat helmet esittävät numeroita.
''Merkkituli'' on perinteinen digitaalinen viestintäväline. Se voi olla pelkkä nuotiotuli, joka on joko päällä tai pois. Erityisesti Savumerkki jatkuva nuotion savu modulointi epäjatkuvaksi viestisignaaliksi.
''DNA'' on nelikantainen digitaalinen tiedon varastointi- ja siirtomenetelmä. Siinä muuttujina ovat adeniini-, sytosiini-, guaniini- ja tymiini-molekyylit.
Sähkötys#Morsen aakkoset koostuu kuudesta muuttujan arvosta eli pisteestä, morseviivasta, merkin sisällä pisteen ja viivan välillä olevasta välistä, merkkien välissä olevasta lyhyestä välistä, sanojen välisestä keskipitkästä välistä ja lauseiden välisestä pitkästä välistä. Morsekoodia käyttäen voidaan lähettää viestejä vaikkapa lennätin tai taskulampulla.
Pistekirjoitus on kuusibittinen binäärijärjestelmä, jossa kuudesta pisteestä (kaksi vaakaan kertaa kolme pystyyn) muodostetulla kuviolla kuvataan sovittuja merkkejä.
Optinen lennätin sauvoja tai lippuja käyttäen muodostetaan tiettyjä kuvioitä, joille on sovittu merkityksiä. Muuttujan arvojen määrä vaihtelee eri järjestelmissä.
Meriliikenteessä käytettävillä Viestiliput kahtalainen merkitys. Yksittäisellä lipulla on oma sovittu merkitys kuten "Pysytelkää etäällä: aluksella on tulipalo, ja lastina on vaarallisia aineita.". Lisäksi lippu kuvaa yhtä kirjainta, tässä tapauksessa kirjainta "J". Lisäksi numeroille 0–9 on omat liput.
Modeemi (yhdistelmä sanoista modulaatio ja demodulaatio) moduloi digitaalisen signaalin analogiselle siirtotielle ja palauttaa eli demoduloi analogisesta signaalista digitaalisen signaalin.

Lähteet


Luokka:Digitaalitekniikka
af:Digitaal
ar:نظام رقمي
id:Digital
ms:Digital
jv:Digital
ca:Sistema digital
cs:Digitální
en:Digital
es:Sistema digital
eo:Cifereca
fa:دیجیتال
fr:Numérique
gl:Sistema dixital
ko:디지털
it:Digitale (informatica)
he:דיגיטלי/אנלוגי
kn:ಡಿಜಿಟಲ್
lo:ດິຈິຕໍລ໌
la:Systema digitale
hu:Digitális
my:ဒစ်ဂျစ်တယ်
nl:Digitaal
ja:デジタル
no:Digital informasjon
nn:Digital
pl:Technologia cyfrowa
pt:Digital
ru:Цифровой формат
sk:Číslicovosť (opak analógovosti)
sv:Digital
ta:எண்ணிம முறை
th:ดิจิทัล
vi:Kỹ thuật số
zh:數碼

Discotanssi

Disco

DivX5

DivX5 on Project Mayo (toiselta nimeltään OpenDivX) kaupallinen seuraaja, jota käytetään jo melko yleisesti videonpakkaus AVI-tiedostoilla. Samanaikaisesti kun DivX5:ttä alettiin kehittää, osa kehittäjistä jatkoi avoin lähdekoodi linjalla ja näin syntyi XviD. Molemmat näistä koodekki ovat MPEG-4 -yhteensopivia.
Aiempi DivX oli versio 3, joka oli Microsoftin tekemästä koodekista muokattu versio. OpenDivX oli epävirallisesti DivX4.
Luokka:Koodausmenetelmät

Demokratia


Poliittisessa teoriassa demokratia eli ''kansanvalta'' hahmottaa pienen määrän eri valtiomuotojen yhdistelmiä ja myös Poliittinen filosofia. Tavallisena demokratian ominaispiirteenä pidetään, että tärkeimmistä valtiollisista asioista päättää joko kansa itse tai kansan yleisillä vaalit kilpailevien ehdokkaiden joukosta valitsema toimielin (parlamentti). Jotta kilpailulliset vaalit voisivat toteutua kunnolla, on tavallisesti katsottu olevan tarvetta Sananvapaus- ja Lehdistönvapaus sekä jonkinasteiselle laillisuusperiaate. Armeijan siviilimääräysvalta on usein nähty välttämättömyytenä ehkäisemään sekä sotilasdiktatuuria että armeijan sekaantumista politiikkaan. Joissakin maissa demokratia perustuu tasa-arvo-oikeuksien filosofiselle periaatteelle.
Demokratian pääperiaatteena on enemmistösääntö, vaikka monet demokraattiset järjestelmät eivät noudata tätä kurinalaisesti – edustuksellinen demokratia on Suora demokratia yleisempi ja vähemmistön oikeudet turvataan usein joskus sellaiseksi kutsutulta kuin “enemmistön tyrannia”. Kansan itsemääräämisoikeus on tavallinen, muttei universaali, kannustava filosofia demokratian vakiinnuttamisessa.
Universaalisti hyväksyttyä ‘demokratian’ määritelmää ei ole olemassa varsinkin, kun kyseessä ovat yhteiskunnan ne elementit, joilta sitä vaaditaan. Monet ihmiset käyttävät Liberaali demokratia lyhenteenä “demokratia”-termiä, johon saattaa sisältyä poliittisen moniarvoisuuden, Laillisuusperiaate, Vetoomusoikeus vaaleilla valittuihin viranomaisiin epäkohtien oikaisemiseksi, oikeusturvan, kansalaisoikeudet, ihmisoikeudet ja hallituksen ulkopuolisen Kansalaisyhteiskunta elementtien kaltaisia lisäelementtejä. Yhdysvallat Vallan kolmijako -oppi usein viitataan sivuominaisuuteen, mutta muissa Yhdistynyt kuningaskunta kaltaisissa maissa parlamentaarinen itsemääräämisoikeus on määräävänä filosofiana (vaikka yleisesti käytännössä pidetään yllä oikeuden riippumattomuus). Muissa tapauksissa “demokratiaa” käytetään tarkoittamaan Suora demokratia.
Vaikka termiä “demokratia” tyypillisesti käytetään poliittisen valtion asiayhteydessä, periaatteet ovat sovellettavissa myös yksityisiin organisaatioihin ja muihin ryhmiin.
Demokratia juontaa juurensa muinaiseen Intiaan, antiikin Kreikkaan ja Rooman valtakunta, muinaiseen Eurooppaan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, mutta nykypäivän mielikuvat demokratiasta ovat merkittävästi erilaiset. Demokratiaa on kutsuttu “viimeiseksi valtiomuodoksi” ja se on levinnyt merkittävästi ympäri maailmaa. Aikojen kuluessa Äänioikeus on laajennettu monilla lainkäyttöalueilla suhteellisen kapeista ryhmistä (tietyn etnisen ryhmän varakkaat miehet), mutta yhä pysyen kiistanalaisena asiana koskien kiistelyn kohteina olevia maa-alueita, merkittävän maahanmuutto alueisiin ja tietyt kansalliset ryhmät poissulkeviin maihin.
File:Election MG 3455.JPG

Etymologia


Sana demokratia on peräisin antiikin kreikkalaisesta dēmokratia () -sanasta, jolla nykyaikana tarkoitetaan tavallisesti kansanvaltaa. Sana dēmokratia on muodostettu alkuosasta dēmos (), ”kansa”, ”väkijoukko”, ”monet”<ref>Inoguchi, Takashi, Edward Newman, John
Keane (1998). ''The Changing Nature of Democracy'' Page 255. United Nations University Press,</ref> ja kratos () ”komento” tai ”valta”. Latinankielisistä teksteistä varhaisimmat maininnat on löydetty 1200-luvulta.
Kuten edellisessä kappaleessakin, kreikan sana dēmos käännetään tavallisesti "kansaksi." Alkuperäisesti dēmos ei kuitenkaan tarkoittanut koko kansaa. Nimitystä dēmos näyttää alunperin käytetyn eräistä Attikan alueista. Vasta myöhemmin se olisi siirtynyt merkitsemään tällaisen alueen syntyperäisten asukkaiden muodostamaa yhteisöä. Kun käytettiin yhdyssanaa dēmokratia, se saattoi tarkoittaa köyhälistön etuja ajavaa köyhälistön valtaa, kuten esimerkiksi Aristoteleen Politiikassa (1279 b). Meidän aikanamme sana demokratia on tullut niin täyteen myönteissävyisiä sivumerkityksiä, että miltei mitä tahansa hallitustapaa on kutsuttu demokraattisesti: esimerkiksi Iso-Britannian, Alankomaiden, Belgian ja Skandinavian maiden monarkiaa, Yhdysvaltojen, Meksikon ja latinalaisamerikkalaisten maiden kaltaisia tasavaltoja sekä Neuvostoliiton ja Kiinan kansantasavallan kaltaisia kommunistivaltioita.

Demokratian muodot


Edustuksellinen


Edustuksellinen demokratia käsittää kansaa edustavien hallitusvirkailijoiden valinnan. Yleisimpiin mekanismeihin kuuluu ehdokkaan valinta äänten enemmistöllä tai lukuisuudella. Edustajat saatetaan valita edustamaan tiettyä aluetta tai vaalipiiriä tai Suhteellinen vaalitapa myötä edustamaan koko äänestäjäkuntaa käyttäen valinnassa joskus näiden kahden yhdistelmää. Jotkut edustukselliset demokratiat sisältävät myös Kansanäänestys kaltaisia suoran demokratian elementtejä. Kansan valittua edustajansa toimimaan sen etujen mukaisesti se säilyttää itsellään vapauden toimia oman harkintakykynsä sekä mielensä mukaisesti. Tämä on edustuksellisen demokratian tunnuspiirre.

Parlamentaarinen demokratia


Parlamentarismi hallitus jäsenten edellytetään nauttivan parlamentti luottamusta, toisin kuin muunlaisissa valtiojärjestemissä, joissa valtionpäämies nimittää hallituksen jäsenet oman mielensä mukaan. Hallitusvaltaa käyttää toimeenpaneva ministeristö, ja hallitus on kansan valitseman ja lakeja säätävän parlamentin tarkistusten ja tasapainottavien tekijöiden alainen sekä käynnissä olevan tarkastelun kohde.

Liberaali demokratia


Liberaali demokratia on edustuksellista demokratiaa, jossa valittujen edustajien kyky käyttää päätöksentekovaltaa on laillisuusperiaatteen alaisuudessa. Sitä tavallisesti suitsitaan perustuslailla, joka korostaa yksilöiden vapauksien ja oikeuksien suojelua ja asettaa rajoituksia johtajille silloin, kun enemmistön tahtoa käytettäisiin vähemmistöjen oikeuksien vastaisesti (kts. kansalaisoikeudet).
Liberaalissa demokratiassa osallistuminen ei ole arvo sinänsä, vaan on ennemminkin jokaisen oma asia, osallistuuko hän politiikkaan esimerkiksi äänestämällä vai ei. Oleellista on yksilöiden mahdollisuus äänestämällä vaihtaa vallan­pitäjät - omien intressiensä ja vapauksiensa turvaamiseksi. Käsitys korostaa tiedotusvälineiden politiikkaa arvioivaa roolia. Ihmiset nähdään tässä perinteessä yksilöinä. "Kansan" käsite, luokka- tai kulttuurierot eivät ole merkittäviä. Perimmäisenä ajatuksena on organisoida yhteiskunta demokratian avulla siten, että "alkuperäistä" valtiotonta tilaa luonnehtivaa vapautta jää yksilöitten käyttöön mahdollisimman paljon.

Suora demokratia


Suora demokratia on poliittinen järjestelmä, jossa kansalaiset henkilökohtaisesti osallistuvat päätöksentekoon ilman välittäjiä tai edustajia. Suoran demokratian kannattajat väittävät, että demokratia on muutakin kuin vain prosessioikeudellinen, äänestämiseen liittyvä kysymys. Tähän päivään mennessä useimmat suorat demokratiat ovat olleet muodoltaan heikkoja, suhteellisen pieniä yhteisöjä, tavallisesti kaupunkivaltioita, esimerkiksi antiikin Ateena. Kuitenkin joidenkin mielestä Kalifornian mallin mukainen laaja kansanäänestysten käyttö on sukua suoralle demokratialle erittäin suuressa yli 30 miljoonan Kalifornian järjestäytyneessä yhteisössä, 1898-1998'' (2000) (ISBN 0-8047-3821-1).'' Sveitsissä viisi miljoonaa äänestäjää osallistuu päätöksentekoon kansallisissa kansanäänestyksissä ja Aloite kahdesta neljään kertaan vuodessa; Sveitsin kantonit- ja kunta­tasolla suoran demokratian instrumentit ovat myös hyvin vakiintuneita.

Sosialistinen demokratia


Sosialismi ajattelulla on useita eri näkemyksiä demokratiasta. Sosiaalidemokratia, demokraattinen sosialismi ja proletariaatin diktatuuri - tavallisesti pantu toimeen neuvostodemokratian myötä - ovat joitakin esimerkkejä. Monet demokraattiset sosialistit ja sosiaalidemokraatit uskovat Edustuksellinen demokratia yhdistettyyn Osallistuva demokratia sekä työpaikkademokratian muotoon.
Demokratia marxismissa keskuudessa on vihamielisyyttä yleisesti kutsuttua ”liberaalia demokratiaa” kohtaan. Tällä he yksinkertaisesti viittaavat parlamentaariseen demokratiaan usein sen keskitetyn luonteen vuoksi. Koska Marxismi, Leninismi ja Trotskilaisuus halusivat tuhota kapitalismi yhteis­kunnan poliittisen eliitin, he uskovat Kommuuni (sosialismi) tai neuvostojen avulla toteutettuun Suora demokratia. Tämä järjestelmä pohjimmiltaan julistaa itseänsä neuvostodemokratiana ja ensi alkuun työpaikkademokratiana. (Katso demokratia marxismissa)

Anarkistinen demokratia


Monet Anarkismi hyväksyvät ainoana demokratian muotona suoran demokratian. Jotkut anarkistit vastustavat suoraa demokratiaa, kun taas toiset suosivat sitä. Pierre-Joseph Proudhon väitti, että ainoa hyväksyttävä suoran demokratian muoto on sellainen, jossa tunnustetaan se, etteivät enemmistöpäätökset yksimielisyydestä huolimatta sido vähemmistöä.> Kuitenkin Anarkokommunismi Murray Bookchin arvosteli Individualistinen anarkismi demokratian vastustamisesta ja sanoo “enemmistösäännön” olevan yhdenmukainen anarkismin kanssa.
Jotkut anarkokommunistit vastustavat suoran demokratian enemmistöluonnetta tuntien, että se voi haitata yksilönvapautta ja valitsevat suositellen konsensusdemokratian ei-enemmistö muodon, mikä on yhtenevä Proudhonin suoran demokratian asenteen kanssa.

Irokeesidemokratia


Irokeesit oli osallistuvan ja edustuksellisen demokratian rakenne. Benjamin Franklin ja Thomas Jefferson tarkastelivat irokeesihallitusta ja irokeesien lakia. Tämän vuoksi monet oppineet ovat sitä mieltä, että sillä on ollut vaikutusta amerikkalaisen edustuksellisen demokratian muodostumiseen. Kultuurivaihdon kieltävät oppineet ovat eri mieltä siitä, oliko vaikutusta olemassa tai oliko sillä mitään suurta merkitystä.

Valikoiva demokratia


Arvonta myötä suoritettavan päätöksentekijöiden valintaprosessin sanotaan joskus olevan “demokratiaa ilman vaaleja”. Tarkoitus tähän on se, että valitut edustavat kansan mielipiteitä ja kiinnostuksia laajassa mittakaavassa ja valitut ovat reilumpia ja tasapuolisempia kuin vaaleilla valittu virkailija. Käytäntö oli levinnyt laajalle Antiikin demokratia ja nykyään sitä yhä käytetään muun muassa Yhdysvallat juryn valitsemisessa. Todellisten vaalien puutteen vuoksi kaikkialla ei olla yhtä mieltä siitä, voidaanko arpomista pitää “demokratiana”.

Konsensusdemokratia


Konsensusdemokratiassa päätöksen­tekoon ei riitä yksin­kertainen enemmistö, vaan vaaditaan eriasteista konsensusta tai määräenemmistöä. Tyypillisesti tällä yrittää suojella vähemmistön oikeuksia enemmistösäännön määräysvallalta. Monissa maissa perustuslaki muuttaminen edellyttääkin vähintään tietyn suuruista määrä­enemmistöä.

Vuorovaikutteinen demokratia


Vuorovaikutteinen demokratia pyrkii hyödyntämään informaatioteknologiaa äänestäjien ottamiseksi mukaan lainsäätämiseen. Se tarjoaa järjestelmän uusien lakien ehdottamiseksi, ehdotusten tärkeysjärjestykseen asettamiseksi, parlamentin kautta selkiyttämiseksi ja kansanäänestyksen myötä voimaan saattamiseksi.

Historia


Muinaiset alkuperät


Image:Freedom House world map 2007.png
Kuva:Freedom House Country Rankings 1972-2005.png
Kuva:Polity data series map 2003.png kutsuttu yritys demokratian mittaamiseksi. Tämä kartta näyttää tietoa, jota on esitetty vuoden 2003 datasarjan raportissa politeia IV. Vaaleimmat maat saavat 10 täydellisen pisteet, kun taas tummimpia maita (Saudi Arabia ja Qatar) pidetään vähiten demokraattisina pistein -10.]]
Kuva:Democracyindex2.png
Yksi aikaisimmista maininnoista demokraattisista sivilisaatioista tai joskus väitetyistä Oligarkia löydettiin Eeppinen Intia Tasavalta, jotka perustettiin ennen kuudetta vuosisataa ennen ajanlaskumme alkua ja ennen Siddhartha Gautama syntymää. Nämä tasavallat tunnettiin Mahajanapada, ja näistä valtioista Vaishali (muinainen kaupunki) (jossa nykyään on Intian Bihar) olisi ollut maailman ensimmäinen tasavalta. Demokraattisia Sangha, Gana ja Panchayat –järjestelmiä käytettiin joissakin näissä tasavalloissa: nykyään Panchayat-järjestelmää käytetään yhä Intian kylissä. Myöhemmin neljännellä vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua Aleksanteri Suuri aikana kreikkalaiset kirjoittivat nykyisten Pakistanin ja Afganistanin paikalla olleista Sabarcaen ja Sambastain valtioista, joiden ”valtiomuoto oli demokraattinen ja ei loistelias” tuon ajan oppineiden kreikkalaisten mukaan.
Ensiksi demokratian käsite ilmaantui Antiikin Kreikka poliittisessa ja filosofisessa ajattelussa. Filosofia Platon vertaili demokratiaa, “hallittujen vallan” -järjestelmää vaihtoehtoisiin monarkian (yksilön valta), oligarkian (pienen eliittiluokan valta) ja timokratian järjestelmiin.
Vaikka tänään monien mielestä Antiikin demokratia oli ollut suoran demokratian muoto, alun perin sillä oli kaksi nyky­aikaisesta demo­kratiasta poikkeavaa ominaisuutta: ensinnäkini tavallisten kansalaisten jakaminen (monen valinta) hallitus- ja oikeusvirkoihin, sekä toiseksi kaikkien kansalaisten kokoontuminen. Kaikki miespuoliset Ateenan kansalaiset olivat oikeutettuja puhumaan ja äänestämään kansankokous, joka sääti kaupunkivaltion lait, mutta poliittisia oikeuksia ja kansalaisuutta ei annettu Nainen, Orjuus eikä Metoikit. Ateenan 250&nbsp;000 asukkaasta vain noin 30&nbsp;000 oli kansalaisia, ja heistäkin ehkä vain 5&nbsp;000 on saattanut osallistua säännöllisesti yhteen tai useampaan kansankokouksen tapaamiseen. Useimmat Ateenan hallituksen virkamiehistä ja tuomareista määrättiin virkaansa; vain kenraalit (Strategos) ja muutamat muut upseerit valittiin vaaleilla.
Rooman tasavalta järjestettiin vaaleja, mutta jälleen naiset, orjat ja suuri ulkomainen väestö eristettiin politiikasta. Varakkaiden äänille annettiin enemmän painoarvoa, ja melkein kaikki korkea-arvoiset virkailijat tulivat harvoista ylimysperheistä.

Keskiaika


Keskiaika oli monta hallitusmuotoa, jotka edellyttivät yleisiä äänestyksiä. Äänioikeus oli usein rajattu vain pienelle osalle väestöstä. Silloin oli käytössä useita erilaisia vaalimenetelmiä. Niitä olivat muiden muassa Gopala (Pala kuningas) vaali Bengalissa, Puola-Liettua kansainyhteisö, AlltingIslanti, Italia keskiajalla kaupunkivaltiot, Irlanti (saari) tuatha-järjestelmä, keskiajan Novgorodin tasavalta ja Pihkovan tasavaltojen vetše, Skandinavian käräjät, Tirolin ja Sveitsin Säätyjen kokoontuminen sekä 1500-luvun Japanin Sakain itsehallinnollisen kauppakaupungin vaalit. Ne olivat kokoontumisia sisältäviä järjestelmiä. Kuitenkin osallistuminen oli usein rajoitettu vähemmistölle, joten nämä voitaisiin pikemminkin luokitella oligarkia. Keskiajalla useimpia alueita hallitsi papisto tai feodalismi ylimystö.

Englannin kehitys


file:Magna_Carta.jpg rautamusteella pergamentille]]
Englanti Magna Carta rajoitti kuningas valtaa. Simon De Montfort'n parlamentti vuonna 1265 oli ensimmäinen vaaleilla valittu Englannin parlamentti. Parlamentti kuitenkin kokoontui vain silloin, kun kuningas päätti kutsua sen koolle, mikä riippui täysin hänen mieli­vallastaan: tavallisimmin se kutsuttiin koolle, kun kuningas tarvitsi lisää varoja.
Vuoden 1688 Mainio vallankumous jälkeen vuonna 1689 säädettiin Englannin Bill of Rights, joka vahvisti tietyt kansalaisten perusoikeus ja lisäsi parlamentin vaikutusvaltaa. Kuitenkin vielä sen jälkeen vain pienellä vähemmistöllä oli äänioikeus, ja vielä vuonna 1780 alle kolme prosenttia) väestöstä saattoi äänestää parlamentin vaaleissa, ja vaali­oikeus­järjestelmään liittyi historiallisista syistä johtuneita epä­johdon­mukaisuuksia; niinpä joillakin vanhoilla, aikojen kuluessa melkein autioituneilla asutuskeskuksilla (ns. lahonnut kauppala) oli yhä oikeus valita edustaja parlamenttiin, kun taas monilla uudemmilla, suuriksikin kasvaneilla kaupungeilla sitä ei ollut.
Myöhemmin äänioikeutta laajennettiin aste asteelta, ja parlamentti sai vähitellen lisää valtaa, ja lopulta monarkista tuli lähinnä vain valta­kunnan keulakuva.

Irokeesit


Demokratiaa nähtiin myös tietyssä laajuudessa Irokeesit kaltaisissa Ryhmäyhteiskunta ja Heimo (kansatiede). Kuitenkin Irokeesikonfederaatiossa vain tiettyjen klaanien miespuoliset pystyivät olemaan johtajia, ja joitakin klaaneja suljettiin politiikasta pois. Vain vanhimmat naispuoliset samasta klaanista pystyivät valitsemaan ja syrjäyttämään johtajat. Tämä sulki suurimman osan väestöstä ulkopuolelle. Päätöksiä tehtäessä mielenkiintoinen yksityiskohta on se, ettei Äänestys päätetty enemmistön tuesta vaan johtajien keskuudessa piti vallita yksimielisyys. Lukumäärältään tavallisesti 20-50 käsittävien Sanit kaltaisilla Ryhmäyhteiskunta usein ei ole johtajia ja päätöksenteko perustuu enemmistössä vallitsevaan yksimielisyyteen.

1700- ja 1800-luku


Vaikka Yhdysvaltain perustajaisistä eivät kuvailleetkaan Yhdysvallat demokratiaksi, sitä on kuvattu ensimmäiseksi liberaaliksi demokratiaksi sillä perusteella, että sen perustajat jakoivat sitoumuksen luonnollisen vapauden ja tasa-arvon periaatteesta. Vuonna 1788 hyväksytty Yhdysvaltain perustuslaki sääti vaaleilla valitun hallituksen ja turvasi kansalaisoikeudet ja –vapaudet. Kuitenkin siirtomaakaudella ennen vuotta 1776 vain aikuiset valkoiset miespuoliset varallisuuden omistajat pystyivät äänestämään; äänioikeutta ei ollut Afrikasta tuoduilla orjuus, vapaillakaan mustat eikä naisilla. Läntisillä raja­seuduilla demokratiasta tuli elämäntapa laajoine sosiaalisine, taloudellisine sekä poliittisine tasa-arvoineen. Sen sijaan raja­seudullakaan ei demokratiaa saavutettu esi­merkiksi Kanadassa, Australiassa tai Venäjällä. Ennen 1840-lukua kaikki varallisuuteen perustuvat ehdot oli poistettu, ja melkein kaikki valkoiset aikuiset miespuoliset kansalaiset saivat ääni­oikeuden. Äänestys­aktiivisuus liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistason vaaleissa vaihteli 60 ja 80 prosentin välillä. Järjestelmä asteittaisesti kehittyi Jeffersonilainen demokratia Jacksonilainen demokratia ja pitemmälle. Jälleenrakentaminen (Yhdysvaltain sisällissota) (1860-luvun lopulla) aikana vastavapautetuista orjista tuli äänioikeutettuja kansalaisia (koskien miehiä).
Vuonna 1789 Ranskan suuri vallankumous laati Ranskan ihmisoikeuksien julistus, ja kaikilla miespuolisilla oli mahdollisuus äänestää Ranskan kansalliskokous vaaleissa, joskin tämä jäi lyhyt­ikäiseksi.
Liberaalit demokratiat olivat harvassa ja usein lyhytikäisiä ennen 1800-luvun jälkipuoliskoa. Monet eri kansakunnat ja alueet ovat väittäneet olleensa ensimmäisiä Universaali äänioikeus.

1900-luku


Siirtymät liberaaliin demokratiaan ovat tapahtuneet perättäisinä “demokratian aaltoina”, vaihtelevasti sotien, vallankumousten, Dekolonisaatio ja taloudellisten asianhaarojen seurauksena. Suomi otettiin käyttöön yleisillä vaaleilla valittu sukupuolia erottelematon yksikamarinen kansaneduskunta vuonna 1906. Tällöin Suomi oli vielä autonominen Venäjän suuriruhtinaskunta, ja suuriruhtinaalla oli veto-oikeus kansaneduskunnan säätämiin lakeihin. Tilanne muuttui oleellisesti vuoden 1917 Lokakuun vallankumous yhteydessä, minkä seurauksena Suomesta tuli itsenäinen tasavalta. Ensimmäinen maailmansota sekä Osmanien valtakunta ja Itävalta-Unkarin hajoaminen johtivat uusien kansallisvaltioiden luomiseen Eurooppaan, ja useimmat uusista valtioista olivat ainakin nimellisesti demokraattisia. 1920-luvulla demokratia kukoisti, mutta 1930-luvun lama aiheutti pettymystä ja useimmat Euroopan, Latinalainen Amerikka ja Aasian maat muuttuivat vahvan miehen valloiksi tai diktatuuri. Fasismi ja diktatuurit rehottivat Natsi-Saksa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa sekä muissakin epä­demo­kraattisisiksi kehittyneissä maissa kuten Baltian ja Balkanin maissa, Brasiliassa, Kuubassa, Kiinassa ja Japanissa. Samaan aikaan myös Josif Stalin sai Neuvostoliitto diktaattorin aseman. Niinpä 1930-luku tunnetaankin “diktaattoreiden aikakautena”.
Läntisessä Euroopassa tämän trendin huippu oli toinen maailmansota. Saksan miehitysvyöhykkeet läntisten miehitys­vyöhykkeiden, Itävalta, Italian ja Miehitetty Japani menestyksekäs demokratisointi tarjosi mallin myöhemmälle Hallintojärjestelmän vaihtaminen. Kuitenkin suurin osa Itä-Eurooppa, muun muassa Neuvostoliiton miehitysvyöhyke Saksassa eli myöhempi Saksan demokraattinen tasavalta, pakotettiin epädemokraattiseen Itäblokki. Sotaa seurasi Dekolonisaatio, ja jälleen useimmilla uusilla itsenäisillä valtioilla oli nimellisesti demokraattiset perustuslait. Toista maailmansotaa seuraavina vuosikymmeninä useimmilla läntisillä demokraattisilla kansakunnilla oli Sekatalous ja kehittyneet Hyvinvointivaltio, jotka heijastelivat niiden äänestäjäkunnan ja puolueiden keskuudessa vallitsevaa yksimielisyyttä. 1950- ja 60-luvuilla taloudellinen kasvu oli vahvaa sekä läntisissä että Kommunismi maissa, mutta myöhemmin se heikkeni valtio­johtoisissa talouksissa. 1960-luvulla suuri osa kansallisvaltioista oli nimellisesti demokratioita, vaikka enemmistö maailman väestöstä eli valtioissa, joissa vaalitulosta vääristeltiin, erityisesti kommunismi maissa ja entisissä siirtomaa.
Seuraava Demokratisoituminen aalto toi mukanaan monille kansakunnille huomattavia edistysaskeleita kohti todellista liberaalia demokratiaa. 1970-luvun lopulla Espanja, Portugali (1974) ja 1980-luvun alussa useat muut sotilasdiktatuurit Etelä-Amerikka (Argentiina vuonna 1983, Bolivian historia, Uruguay 1984, Brasilia 1985- ja Chile 1990-luvun alussa) palasivat siviilivaltaan. 1980-luvun puoliväliin ja loppuun mennessä tätä esimerkkiä seurasivat Itä-Aasia- ja Etelä-Aasian kansakunnat. 1980-luvun taloudellinen huonovointisuus yhdessä kommunistisen painostuksen aiheuttaman mielipahan kanssa edisti Kylmä sota päättymisen merkkinä olevaa Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella ja entisen Itäblokki maiden demokratisoimista ja Liberalisaatio. Maantieteellisesti ja kulttuurisesti lähimpänä läntistä Eurooppaa olevat uudet demokratiat ovat olleet menestyksekkäimpiä ja ne ovat nykyään Euroopan unioni jäseniä tai jäsenehdokkaita. 1990-luvulla liberaali trendi levisi joihinkin Afrikka valtioihin, merkittävimmin Etelä-Afrikkaan. Joihinkin viimeisimpiin liberalisaation yrityksen esimerkkeihin kuuluvat Suharton suistaminen vallasta Indonesian vallankumouksessa 1998, Jugoslavian liittotasavalta vallankumous, Georgian Georgian samettivallankumous, Ukrainan oranssi vallankumous Ukrainassa, Setrivallankumous Libanonissa ja Kirgisian tulppaanivallankumous Kirgisiassa.
Tällä hetkellä maailmassa on 121 demokraattista valtiota ja määrä kasvaa edelleen. Onkin spekuloitu, että kasvu saattaisi jatkua tulevaisuudessa siihen pisteeseen saakka, että liberaalidemokraattisista kansallisvaltioista tulee Yhteiskunta universaali standardimuoto. Tämä ennustus muodostaa Francis Fukuyaman kiistanalaisen “Historian loppu ja viimeinen ihminen” –teorian ytimen. Näitä teorioita arvostelevat pelkäävät liberaali-demokratioiden muuttuvan Jälkidemokratia. Toisaalta taas tätä teoriaa puolustavat korostavat Epäliberaali demokratia suurta määrää.

Teoria


Aristoteles


Aristoteles vertaili suuren ihmisjoukon valtaa (demokratia/politeia), harvojen valtaa (oligarkia/aristokratia) ja yhden henkilön valtaa (tyrannia/monarkia tai tämän päivän autokratia) toisiinsa. Hänen mukaansa jokaisesta järjestelmästä oli sekä hyvä että paha muunnelma. Jos vallanpitäjät käyttivät valtaa vain omiin itsekkäisiin tarkoituksiinsa, kyseessä oli paha järjestelmä. Aristoteles pitikin demokratiaa politeian turmeltuneena vastineena.

Käsitteenmuodostukset


Politiikan teoreetikkojen keskuudessa on monia kilpailevia käsityksiä demokratiasta.
''Kokonaisdemokratia'' käyttää demokraattisia prosesseja kansalaisten preferenssien tavoittelemiseen ja sitten kokoaa ne yhteen hyväksyttävien yhteiskunnan sosiaalipoliitikkojen määrittämiseksi. Näin ollen tämän näkemyksen kannattajien mielestä demokraattinen osallistuminen pitäisi ensisijaisesti keskittyä Äänestys, jossa eniten ääniä saanut politiikka pannan täytäntöön. Tästä on erilaisia muunnoksia:
''Minimalismin'' mukaan demokratia on hallitusjärjestelmä, jossa kansalaiset antavat poliittisten johtajien joukkueille oikeuden hallita tietyn vaalikauden ajan. Tämän minimalistisen käsitteen mukaan kansalaiset eivät voi eikä heidän pitäisi ”hallita”, koska esimerkiksi useimmiten heillä ei ole selkeitä näkemyksiä useimmista kysymyksistä tai heidän näkemyksensä eivät ole kunnolla perusteltuja. Joseph Schumpeter puki tämän näkemyksen sanoiksi kuuluisimmin kirjassaan ''Kapitalismi, Sosialismi ja Demokratia''. Sen aikaisiin minimalismin puolestapuhujiin kuuluvat William H. Riker, Adam Przeworski, Richard Posner.
Toisaalta suora demokratia sisältää sen, ettei kansalaisten pitäisi osallistua heidän edustajiensa välityksellä vaan suoraan lainsäädäntö ja politiikan tekoon. Suoran demokratian kannattajat tarjoavat eri perusteluja tämän näkemyksen tukemiseksi. Poliittinen aktiivisuus voi olla itsessään arvokasta sen sosialisoidessa ja kouluttaessa kansalaisia ja populaari osallistuminen voi hillitä voimakkaita eliittejä. Tärkein toteamus on se, etteivät kansalaiset todellisuudessa hallitse itseänsä, elleivät he päätä suoraan laeista ja politiikasta.
Hallituksilla on taipumus tuottaa mediaaniäänestäjän näkemyksiä lähellä sijaitsevia lakeja ja poliitikkoja — mediaaniäänestäjän vasemmalla puolella on puolet äänestäjistä ja oikealla puolella loput. Tosiasiassa tämä ei ole toivottava lopputulos, kun se edustaa äänistä kilpailevien itsekkäiden ja jonkin verran vastuuttomien poliittisten eliittien tekoja. Downs olettaa ideologisten poliittisten puolueiden olevan välttämättömiä niiden toimiessa välittäjänä yksilöiden ja hallitusten välillä. Anthony Downs laittoi tämän näkemyksen esille vuonna 1957 ilmestyneessä kirjassaan ''Demokratian taloudellinen teoria'.
Robert A. Dahl väittää, että demokratian perus­peri­aate koskien kollektiivisten päätösten yhdistämistä on se, että poliittisessa yhteisössä jokaisella henkilöllä on oikeus siihen, että hänen etunsa saavat yhtäläisen tarkastelun (kaikki ihmiset eivät ole välttämättä yhtä tyytyväisiä kollektiivisiin päätökseen. Hän käyttää polyarkian termiä viitatakseen yhteiskuntiin, joissa on olemassa tällaisessa demokratiassa johtaviksi miellettyjä tiettyjä toimielinten ja menettelytapojen joukkoja. Ennen kaikkea näiden instituutioiden keskuudessa on kaikkea tai suurinta osaa yhteiskunnan julkista politiikkaa käsittelevien edustajien valitsemiseen käytettävien vapaiden ja avoimien vaalien esiintyminen. Kuitenkaan nämä polyarkiset menettelytavat eivät välttämättä luo täyttä demokratiaa, jos esimerkiksi köyhyys estää poliittista osallistumista. Jotkut näkevät ongelman siinä, että varakkailla on enemmän vaikutusvaltaa ja näin ollen esittävät syitä Kampanjarahoitusuudistus kaltaisen uudistuksen puolesta. Jotkut saattavat nähdä sen ongelmana, että äänestäjien enemmistö päättää politiikasta toisin kuin koko väestön enemmistösääntö. Tätä voidaan käyttää perusteluna poliittisen osallistumisen tekemisestä pakolliseksi Äänestys myötä tai sen tekeminen malttavaisemmaksi (ei-pakollinen) yksinkertaisesti kieltämällä hallitusvallan ennen kuin täysi enemmistö tuntisi taipumusta tuoda julki ajatuksensa.
''Neuvotteleva demokratia'' perustuu näkemykselle, että demokratia on keskusteluhallitus. Neuvottelevat demokraatit väittävät, että lakien ja poliitikkojen pitäisi perustua järkiperusteille, jotka kaikki kansalaiset voivat hyväksyä. Poliittisen areenan pitäisi olla sellainen, jossa johtajat ja kansalaiset perustelevat, kuuntelevat ja muuttavat mieltänsä.
''Radikaali demokratia'' perustuu idealle, että yhteiskunnassa on olemassa hierarkkisia ja painostavia valtasuhteita. Demokratian tehtävä on näiden suhteiden saattaminen näkyville ja niiden haastaminen sallimalla erilaisuus, mielipide-erot ja vastakohtaisuus päätöksentekoprosessissa.

"Demokratia" ja "Tasavalta"


Erityisesti tarkastellessa Yhdysvaltain perustajisät teoksia 1700-luvun historiallisissa käyttökohteissa sana “demokratia” yhdistettiin radikaaliin egalitarismiin ja usein sillä tarkoitettiin sitä, mitä me kutsumme nykyään Suora demokratia. Samassa historiallisessa taustayhteydessä sanaa “tasavalta” käytettiin viittaamaan tänään kutsumaamme Edustuksellinen demokratia. Esimerkiksi James Madison Federalistiset paperit kannattaa demokratian sijaan perustuslaillista tasavaltaa yksilön suojelemiseksi enemmistöltä. Madison pyrki erottamaan suoran demokratian ja edustuksellisen demokratian, mutta hänen valintansa tämän tekemiseksi käyttämällä sanoja “demokratia” ja “tasavalta” ei perustunut sanojen ensisijaiseen käyttötarkoitukseen.
Senaikaisessa läntisessä käytössä termillä “demokratia” tavallisesti viitataan kansan valitsemaan joko suoraan tai edustukselliseen hallitukseen. http://www.m-w.com/dictionary/democracy Termillä "Tasavalta" on monia eri merkityksiä, mutta nykyään usein sillä viitataan edustukselliseen demokratiaan ja erityisesti valtioihin, jossa presidentti tai muu valtionpäämies valitaan yleisillä vaaleilla määrä­ajaksi, tosin kuin monarkia, joissa valtion­pää­miehen asema on yleensä perinnöllinen, joskin monissa sellaisissakin vallitsee edustuksellinen demokratia, jossa hallituksen päämiehenä on vaaleilla valittu pääministeri. Tämän vuoksi tasavalta-nimitystä on käytetty myös esimerkiksi Saksan demokraattinen tasavalta ja Neuvostoliitto.
Yhdysvaltojen perustuslaissa todetaan, etät valta on kansalta: “Me kansa…” Kuitenkin huolimatta selvästä demokratiasta perustuslaillisessa tasavallassa jotkut väittävät, että Yhdysvaltain kansalaisia hallitsee laillisuusperiaate kansan enemmistön sijaan. Perustuslailliset tasavallat ovat tarkoituksellisia yrityksiä Oklokratia uhan pienentämiseksi, ja näin ollen ne suojelevat Vähemmistöryhmä enemmistön tyrannialta asettamalla väestön enemmistövallalle pidätteitä. Thomas Jefferson totesi, että enemmistön oikeudet eivät voi olla olemassa, jos myöskään yksilön oikeudet eivät ole.<ref>Thomas Jefferson to James Madison, 1789. ME 7:455, Papers 15:393
</ref> Kansan enemmistön valtaa ''tarkistetaan'' rajoittamalla vaaleilla valittujen edustajien valtaa, edustajat hallitsevat kaikkia koskevan perustuslain rajoissa ennemmin kuin kansanäänestys tai hallitus, jolla on valtaa kieltää mikä tahansa Luovuttamattomat oikeudet. Lisäksi vaaleilla valittujen edustajien valtaa myös rajoitetaan yksittäisen yksilön vastaisilla kielloilla lainsäädännöllisen, oikeudellisen ja toimeenpanollisen vallan ollessa olemassa, jotta perustuslakia on erittäin vaikeata muuttaa. John Adams määritteli perustuslaillisen tasavallan “ei ihmisten vaan lakien hallitukseksi”.
Yhdysvaltain perustuslaki alkuperäiset laatijat olivat huomattavan tietoisia siitä vaarasta, että enemmistö saattaisi loukata Vapaus. He loivat huolellisesti Perustuslain ja Yhdysvaltain ihmisoikeuksienjulistus perustuvat instituutiot. He säilyttivät enemmistösäännön elementit, joiden he olettivat olevansa parhaita. Mutta perustuslaki lievensi näitä suojelemalla yksilönvapautta, Vallan kolmijako-oppi ja kerrostuneella liittovaltion rakenteella. Luovuttamattomat oikeudet viittaavat ihmisoikeuksiin, joita ei katsota hallituksen antamiksi, ja näistä ei voi antaa periksi. Yhdysvaltain perustuslaki kirjoitettiin kansalaisten Luovuttamattomat oikeudet suojelemiseksi vaikkakin Enemmistösääntö toteutetuilta mahdollisilta hallituksen väärinkäytöksiltä. Luovuttamattomia oikeuksia ei ole antanut hallitus vaan luonto.
Republikanismilla ja liberalismilla on monitahoinen suhde demokratiaan ja tasavaltaan.

Perustuslailliset monarkiat ja yläkamarit


Alkuaan Amerikan ja Ranskan vallankumousten jälkeen oli avoin kysymys, pitäisikö demokratiassa olla tarkistamattoman enemmistösäännön rajoittamiseksi elitistinen ylähuone, jonka jäseniksi saatettaisiin valita ansioituneita asiantuntijoita tai muita henkilöitä, joilla olisi elin­ikäinen virassa­pysymis­oikeus, tai pitäisikö Monarkia olla rajoitettua mutta todellista valtaa. Joissakin maissa kuten Yhdistynyt kuningaskuntassa, Alankomaat, Belgiassa, Skandinavian maissa ja Japanissa monarkia säilyi, mutta hallitsijan valtaa rajoitettiin yhä enemmän, kunnes hänelle jäi vain symbolisia tehtäviä. Usein monarkian mukana lakkautettiin aristokratia järjestelmä, kuten tehtiin Yhdysvallat, Ranskassa, Kiinassa, Venäjällä, Saksassa, Itävalta, Unkarissa, Italiassa, Kreikka ja Egyptissä. Useimpien maiden lain­säädäntö­elimiin kuului edelleen elitistinen ylä­huone, jonka jäsenillä oli usein elinikäinen virassapysymisoikeus, mutta lopulta nämä senaatit menettivät valtaa (kuten Britanniassa) tai niistäkin tuli vaaleilla valittavia, jolloin ne saattoivat säilyttää valtansa (kuten Yhdysvalloissa).

Demokratian arvostelu ja puolustus


Demokratian tarkoin määrätyn muotojen väittelyistä saa lisätietoa aihetta käsittelevästä artikkelista Liberaali demokratia, Suora demokratia, polyarkia, Päätöksentekijöiden arpominen jne..

Ylikansallinen demokratia


Rooman sopimus suunnitteli määritellyn enemmistöäänestämisen (QMV) olemaan päätösten saavuttamisen pääasiallinen toimintatapa Euroopan Ministerineuvostossa. Tämä järjestelmä jakaa ääniä Euroopan unionin jäsenvaltioille osittain väkiluvun mukaan, mutta sitä on vahvasti painotettu pienempien valtioiden eduksi. Tämä saattaa näyttää edustuksellisen demokratian muodolta, mutta Neuvoston edustajat saatetaan nimittää suoraan ilman, että heidät valittaisiin vaaleilla suoraan. Jotkut saattaisivat tarkastella asiaa siltä kannalta, että “yksilöt” edustavat demokraattisesti valtioita ennemmin kuin kansaa, kuten monissa muissa kansainvälisissä organisaatioissa.
Euroopan Parlamentti jäsenien vaaleilla valitseminen demokraattisesti perustuen yleiseen äänioikeuteen saatetaan nähdä esimerkkinä ylikansallisesta demokraattisesta instituutioista.

Julkisen vallan ulkopuolinen demokratia


Julkisen piirin lisäksi samanlaisia äänestyksen ja edustuksen demokraattisia periaatteita ja mekanismeja on käytetty muunlaisien yhteisöjen ja organisaatioiden hallitsemiseen.
Monet julkisen vallan ulkopuolisista organisaatioista päättävät äänestämällä politiikasta ja johtajuudesta.
Liike-elämässä osakeyhtiöt valitsevat hallituksensa äänillä, jotka ovat painotettu kunkin omistajan osakkeiden lukumäärällä.
Useimmat ammattiliitto valitsevat niiden johtajuutensa demokraattisten vaalien myötä.
Osuuskunta ovat heidän asiakkaidensa tai työntekijöidensä omistamia ja demokraattisesti hallitsemia yrityksiä.

Lainauksia


Demokratia on hallitsemista keskustellen.
::-John Stuart Mill, ''Vapaudesta''
Demokratia on järjestelmä, joka varmistaa sen, ettei kansaa hallita paremmin kuin se ansaitsee.
::-George Bernard Shaw
Vahvin perustelu demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa.
::-Winston Churchill
Demokratia on huonoin valtiomuoto lukuun ottamatta kaikkia muita, joita on kokeiltu.
::-Winston Churchill
Demokratia on paras kosto.
::-Benazir Bhutto
DEMOKRATIAN kaltaisen sanan tapauksessa ei vain ainoastaan ole hyväksyttyä määritelmää, mutta tämän tekemistä vastustetaan joka puolelta. Melkein universaalisti tunnetaan, että kun kutsumme maata demokraattiseksi, me ylistämme sitä: tämän seurauksena kaikenlaisten hallintojärjestelmien puolustajat väittävät, että se on demokratia ja pelkäävät, että heidän olisi ehkä pakko lopettaa sanan käyttö, jos sanalla olisi vain yksi selitys. Tämän kaltaisia sanoja usein käytetään tietoisesti epärehellisellä tavalla.
::-George Orwell, ''Politiikka ja englannin kieli''

Demokratian päivä


Yhdistyneet kansakunnat on julistanut 15. syyskuuta vietettäväksi Demokratian kansainvälistä päivää.

Katso myös


Demokraatti (täsmennyssivu)
Antiikin demokratia
Demokratian rauhateoria
Elektroninen demokratia
Enemmistösääntö
Freedom House, raportti maailman vapauden tilasta
Mielenhallinta
Mielipidetutkimus
Teokratia
Vaali
Äänestys

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.kansanvalta.fi/ Kansanvalta.fi. Suomen oikeusministeriön demokratian vastuualueen ylläpitämä sivusto.
Luokka:Demokratia
af:Demokrasie
als:Demokratie
am:ዴሞክራሲ
ar:ديمقراطية
an:Democracia
ast:Democracia
az:Demokratiya
id:Demokrasi
ms:Demokrasi
bn:গণতন্ত্র
zh-min-nan:Bîn-chú
jv:Démokrasi
su:Démokrasi
be:Дэмакратыя
be-x-old:Дэмакратыя
bs:Demokratija
br:Demokratelezh
bg:Демокрация
ca:Democràcia
ceb:Demokrasya
cs:Demokracie
cbk-zam:Democracia
cy:Democratiaeth
da:Demokrati
de:Demokratie
et:Demokraatia
el:Δημοκρατία
en:Democracy
es:Democracia
eo:Demokratio
eu:Demokrazia
fa:دموکراسی
hif:Prajatantr
fo:Fólkaræði
fr:Démocratie
fy:Demokrasy
ga:Daonlathas
gd:Deamocrasaidh
gl:Democracia
ki:Ndemookirathĩ
gu:લોકશાહી
hak:Mìn-tsú Tsú-ngi
ko:민주주의
hy:Ժողովրդավարություն
hi:लोकतंत्र
hr:Demokracija
io:Demokratio
ilo:Demokrásia
bpy:গণতন্ত্র
ia:Democratia
ie:Democratie
is:Lýðræði
it:Democrazia
he:דמוקרטיה
ka:დემოკრატია
kk:Демократия
ky:Демократия
sw:Demokrasia
kg:Dimokalasi
ht:Demokrasi
ku:Demokrasî
lo:ລະບອບປະຊາທິປະໄຕ
la:Democratia
lv:Demokrātija
lt:Demokratija
ln:Demokrasi
jbo:roltrusi'o
hu:Demokrácia
mk:Демократија
ml:ജനാധിപത്യം
krc:Демократия
mr:लोकशाही
arz:ديموقراطيه
mzn:دموکراسی
mwl:Democracie
mn:Ардчилал
my:ဒီမိုကရေစီ
nah:Tlācatēpacholiztli
nl:Democratie
ne:लोकतन्त्र
new:मक्कळाट्चि (सन् १९९५या संकिपा)
ja:民主主義
no:Demokrati
nn:Folkestyre
oc:Democracia
pfl:Dämogradie
pnb:لوک راج
pap:Demokrasia
ps:ولسواکي
nds:Demokratie
pl:Demokracja
pt:Democracia
ksh:Demokratie
ro:Democrație
qu:Akllanakuspa kamachinakuy
ru:Демократия
rue:Демокрація
sah:Демократия
sa:लोकतंत्रम्
sc:Demograzia
sco:Democracy
nso:Democracy
sq:Demokracia
scn:Dimucrazzìa
si:ප්‍රජාතන්ත්‍රවාදය
simple:Democracy
sk:Demokracia
sl:Demokracija
so:Dimoqraadi
ckb:دیموکراسی
sr:Демократија
sh:Demokracija
sv:Demokrati
tl:Demokrasya
ta:மக்களாட்சி
tt:Демократия
te:ప్రజాస్వామ్యం
th:ประชาธิปไตย
vi:Dân chủ
ti:ዲሞክራሲ
tg:Демократия
tr:Demokrasi
uk:Демократія
ur:جمہوریت
za:Minzcuj
vec:Democrasia
fiu-vro:Demokraatia
war:Demokrasya
yi:דעמאקראטיע
yo:Òṣèlúaráìlú
zh-yue:民主
diq:Demokrasiye
bat-smg:Demuokratėjė
zh:民主

Dieselveturi

Kuva:VR Dv12 locomotive in Oulu Jun2011 003.jpg
Dieselveturi on veturi, joka käyttää polttoaineenaan dieselöljyä. Moottorilta saatu voima välitetään akseleille joko mekaanisella vaihteistolla, hydraulisesti (diesel-hydraulinen, esimerkiksi Dv12) tai sähköisesti (diesel-sähköinen, esimerkiksi Dr16).
Dieselvetureiden koko ja teho vaihtelee suuresti. Pienimpien, ns. pienvetureiden paino saattaa olla alle 20 tonnia ja teho luokkaa 100–200 hv. Keskikokoisten, yleensä neliakselisten ja keskiohjaamollisten, usein hyvin monikäyttöisten vetureiden paino on usein noin 60–75 tonnia ja teho 800–2&nbsp;000 hv ja näitä vetureita käytetään usein 2 tai 3 veturia yhteenliitettynä ns. Kaksinveto. Varsinaisten, neli- tai kuusiakselisten linjadieselvetureiden paino vaihtelee suunnilleen 70 tonnista 130 tonniin (Yhdysvalloissa ja Venäjällä jopa 180 tonniin) ja teho on yleensä yli 1&nbsp;800–2&nbsp;000 hv tehokkaimpien vetureiden yltäessä aina 4&nbsp;000:een, jotkut jopa 6&nbsp;000 hv:aan pääkoneteholla mitattuna. Euroopassa suuria linjadieselvetureita ajetaan monikäytössä vain harvoin, mutta Yhdysvalloissa on tavallinen käytäntö kytkeä useita, jopa lähemmäs kymmenen suurta linjadieselveturia monikäyttöön.
Dieselveturin teho ilmoitetaan yleensä pääkoneen tehona todellisen, junan vetoon käytettävän tehon ollessa huomattavasti alempi apulaitteiden tehon ja voimansiirtolaitteiston aiheuttaman tehohäviöiden vähentäessä käytettävissä olevaa todellista nettotehoa. Niinpä esimerkiksi 3&nbsp;000 hv:n dieselveturin teho vetolaitteesta mitattuna on suunnilleen luokkaa 2&nbsp;100–2&nbsp;400 hv voimansiirtoratkaisusta riippuen.
Karkeana nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että suurimpien dieselvetureiden teho vetolaitteesta mitattuna on samaa luokkaa kuin pienimpien sähkövetureiden, ts. veturin koon kasvaessa sähkövetureiden tehot alkavat siitä, mihin dieselvetureiden tehot loppuvat. Dieselveturit ovat yleensä monimutkaisempia ja huomattavasti painavampia kuin vastaavan tehoiset sähköveturit ja samoin niiden huollon tarve sekä myös vikaantumisherkkyys on korkeampi.
Uusien dieselvetureiden suunnittelussa on huomioitava muun muassa elinikäiset eli LCC-kustannukset, mahdollisimman pitkät huoltovälit sekä kiristyvät pakokaasupäästönormit yhdessä optimaalisen polttoaineenkulutuksen kanssa. Tavoitteena on pitää rakenne mahdollisimman ongelmattomana ja yksinkertaisena sekä kustannuksiltaan edullisena, ja siksi veturi pyritään mahdollisimman usein suunnittelemaan neliakseliseksi. Vain niissä tapauksissa, joissa tavoitellaan mahdollisimman suurta yksikkötehoa tai vetovoimaa, käytetään kuusiakselista rakennetta.

Esimerkkejä dieselveturimalleista


Dv11
Dv12
Dr12
Dr13
Dr14
Dv15
Dr16
T44
Tve1
Tve3

Aiheesta muualla


Katso myös


Dieselsähköinen voimansiirto
Sähköveturi
Höyryveturi
Juna
Luokka:Rautatiekalusto
id:Lokomotif diesel
jv:Sepur diesel
be:Цеплавоз
be-x-old:Цеплавоз
ca:Locomotora dièsel
cs:Dieselová lokomotiva
da:Diesellokomotiv
de:Diesellokomotive
et:Diiselvedur
en:Diesel locomotive
fr:Locomotive Diesel
ko:디젤 기관차
hr:Diesel lokomotiva
it:Locomotiva termica
kk:Тепловоз
lt:Šilumvežis
hu:Dízelmozdony
nl:Diesellocomotief
ja:ディーゼル機関車
nds:Diesellokomotiv
pl:Spalinowóz
pt:Locomotiva a diesel
ro:Locomotivă diesel
ru:Тепловоз
sk:Dieselový rušeň
sl:Dizelska lokomotiva
sr:Дизел-локомотива
sh:Dizel lokomotiva
sv:Diesellok
th:รถจักรดีเซลไฟฟ้าในประเทศไทย
uk:Тепловоз
zh:柴油機車

Deep Impact (elokuva)


''Deep Impact'' on Mimi Lederin ohjaama katastrofielokuva vuodelta 1998.
Melodramaattisessa elokuvassa maapalloa uhkaa kaiken elämän maan päällä tuhoava komeetta. Robert Duvallin näyttelemän veteraaniastronautin johtama sukkulamiehistö lähetetään räjäyttämään komeetta.

Näyttelijät


Luokka:Yhdysvaltalaiset elokuvat
Luokka:Vuoden 1998 elokuvat
Luokka:Katastrofielokuvat
Luokka:Tieteiselokuvat
Luokka:Avaruuselokuvat
Luokka:Mimi Lederin ohjaamat elokuvat
ar:ديب إمباكت (فيلم)
id:Deep Impact (film)
ca:Deep Impact (pel·lícula)
da:Deep Impact
de:Deep Impact (Film)
en:Deep Impact (film)
es:Deep Impact (película)
eu:Deep Impact
fr:Deep Impact (film)
gl:Deep Impact
ko:딥 임팩트 (영화)
hi:डीप इम्पैक्ट (फिल्म)
it:Deep Impact (film)
hu:Deep Impact (film)
nl:Deep Impact (film)
ja:ディープ・インパクト (映画)
no:Deep Impact (film)
pl:Dzień zagłady (film)
pt:Impacto Profundo
ro:Impact nimicitor
ru:Столкновение с бездной
sr:Дубоки удар
sh:Deep Impact (film)
sv:Deep Impact (film)
ta:டீப் இம்பாக்ட் (திரைப்படம்)
tr:Derin Darbe
uk:Зіткнення з безоднею (фільм)
zh:末日救未來

David Duchovny


David William Duchovny (s. 7. elokuuta 1960 New York) on Yhdysvallat näyttelijä. Hänet tunnetaan parhaiten roolistaan televisiosarjassa ''Salaiset kansiot'', jossa hän näyttelee FBI-agentti Fox Mulderia. ''Salaisista kansioista'' on tehty myös kaksi elokuvaa, joista uudempi (''X-Files: Usko koetuksella'') sai ensi-iltansa vuonna 2008. Ennen ''Salaisia kansioita'' Duchovnyn tunnetuin rooli oli ''Twin Peaks'' -televisiosarjassa, jossa hän esitti transvestismi DEA agenttia. ''Salaisten kansioiden'' jälkeen Duchovnyn suosituin rooli on ollut pääosa televisiosarjassa ''Californication (televisiosarja)''.
David Duchovny on naimisissa Téa Leonin kanssa. Heillä on kaksi lasta.
Elokuussa 2008 Duchovny hakeutui vapaaehtoisesti vieroitushoitoon Seksiriippuvuus takia.

Elokuvat


''Working Girl – tieni huipulle'' (''Working Girl'', 1988)
''New Year's Day'' (1989)
''Denial'' (1990)
''Huonoa seuraa'' (''Bad Influence'', 1990)
''Julian kaksi rakastajaa'' (''Julia Has Two Lovers'', 1991)
''Apua! Lapsenvahti kuoli – eihän kerrota äidille'' (''Don't Tell Mom the Babysitter's Dead'', 1991)
''Ekstaasi'' (''The Rapture'', 1991)
''Ruby'' (1992)
''Beethoven (elokuva)'' (1992)
''Venice/Venice'' (1992)
''Chaplin (elokuva)'' (1992)
''Kalifornia (elokuva)'' (1993)
''Kuoleman koukussa'' (''Playing God'', 1997)
''X-Files – taistelu tulevaisuudesta'' (''The X-Files: Fight the Future'', 1998)
''Palaa luokseni'' (''Return to Me, 2000)
''Evoluutio (elokuva)'' (''Evolution'', 2001)
''Zoolander'' (2001)
''Full Frontal'' (2002)
''Connie and Carla'' (2004)
''House of D'' (2004)
''X-Files: Usko koetuksella'' (''The X-Files: I Want to Believe'', 2008)

Lähteet

Aiheesta muualla


Luokka:Yhdysvaltalaiset elokuvanäyttelijät
Luokka:Yhdysvaltalaiset televisionäyttelijät
Luokka:Juutalaiset näyttelijät
Luokka:Parhaan miespääosan draamasarjassa Golden Globen voittajat
Luokka:Parhaan miespääosan musikaali- tai komediasarjassa Golden Globen voittajat
Luokka:Amerikanvenäläiset
Luokka:Amerikanjuutalaiset
Luokka:Vuonna 1960 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
ar:ديفيد دشوفني
hy:Դևիդ Դուխովնի
id:David Duchovny
ms:David Duchovny
bn:ডেভিড ডুকভ্‌নি
jv:David Duchovny
bs:David Duchovny
bg:Дейвид Духовни
ca:David Duchovny
cs:David Duchovny
cy:David Duchovny
da:David Duchovny
de:David Duchovny
et:David Duchovny
en:David Duchovny
es:David Duchovny
eo:David Duchovny
fa:دیوید دوکاونی
fr:David Duchovny
ko:데이비드 듀코브니
is:David Duchovny
it:David Duchovny
he:דייוויד דוכובני
ka:დევიდ დუხოვნი
lt:David Duchovny
hu:David Duchovny
mk:Дејвид Духовни
nl:David Duchovny
ja:デイヴィッド・ドゥカヴニー
no:David Duchovny
uz:David Duchovny
pl:David Duchovny
pt:David Duchovny
ro:David Duchovny
ru:Духовны, Дэвид
scn:David Duchovny
simple:David Duchovny
sk:David Duchovny
szl:David Duchovny
sr:Дејвид Дуковни
sh:David Duchovny
sv:David Duchovny
tl:David Duchovny
th:เดวิด ดูคอฟนี
tr:David Duchovny
uk:Девід Духовни
zh:大衛·杜考夫尼

DX-kuuntelu

Kuva:AF-aid2.jpg
DX-kuuntelu on radioharrastus, jossa kaukaisten radioasema ja TV-asemien lähetyksiä vastaanotetaan radio- tai televisiovastaanottimella. Harrastukseen voi kuulua kuuluvuudesta raportoimista kirje- tai sähköpostitse lähetysasemalle ja niiltä saatujen vastausten keräämistä.
Kaukaisten radioasemien kuuntelu harrastuksena alkoi heti AM-yleisradiolähetysten alkaessa, ensin pitkillä aalloilla 1920-luvulla ja myöhemmin keskiaalloilla 1930-luvulla. Myös radioasemille oli oleellista saada palautetta lähetyksen kuuluvuudesta sekä ohjelmien sisällöistä. DX-lyhenteen vuoksi radion kaukokuuntelusta voidaan käyttää nimitystä ”diksaaminen” () ja kaukokuuntelijasta ”diksari”, englanniksi (”DXer”).

Kuuntelu ja amatööriradiotoiminta


DX-kuuntelu eroaa radioamatööritoiminnasta ja LA-radiopuhelin- tai PMR446-radiopuhelin -harrastuksesta siinä, että DX-kuuntelussa on kyse vain kuuntelusta, ei radiolähetystoiminnasta (keskustelusta). Käytössä on vain radiovastaanotin, ei lähetin-vastaanotinta. Näin ollen DX-kuunteluun ei tarvita mitään radioaseman pitämiseen tarvittavaa lupaa. Kuitenkin joissain maissa vieraiden radio-ohjelmien kuuntelu saattaa olla kiellettyä. Radionkuuntelun vaikeuttamiseksi voidaan myös radiolähetyksiä tarkoituksellisesti häiritä. Radiohäirintää () suoritetaan yleensä silloin kun ohjelmien lähettäjät pyrkivät kohdemaassa tai -alueella yhteiskunnallisiin muutoksiin.

Järjestäytyminen


Radion kaukokuuntelu alkoi järjestäytyä 1930-luvulla. Maailman ilmeisesti vanhin keskiaaltoihin keskittynyt DX-kerho on 1933 perustettu yhdysvaltalainen National Radio Club. Euroopassa ilmeisesti vanhin kerho on lyhytaaltolähetysten vastaanotolle pääasiassa perustunut International Short Wave League, joka perustettiin 1946. Siitä erkani The Medium Wave Circle 1954 keskiaaltojen kuuntelulle. Pohjoismaiden vanhin DX-kerho on ruotsalainen Sveriges Radioklub, joka on perustettu 1940-luku. Norjalainen DX-Listeners' Club aloitti 1955 ja tanskalainen Danish Shortwave Club 1956 samoin kuin ruotsalainen Sveriges DX-Förbund. Suomen DX-Liitto ry perustettiin 1958.
Suomessa DX-kuuntelun kattojärjestönä toimii edelleen Suomen DX-Liitto ry. Siihen kuuluu myös lukuisia erikoistuneita yhdistyksiä, joiden koordinoijana edellä mainittu kattojärjestö toimii. Se julkaisee säännöllisesti Radiomaailma-lehteä. Suomen DX-Liitto ry:hyn kuuluvia yhdistyksiä ovat muun muassa Lahden Radioharrastajat ry, (Lahti, Radiomäki),
Sisä-Suomen Radioaktiiviset ry, (Jyväskylä), Tampereen DX-kuuntelijat ry, (Tampere) ja Oulun DX-Klubi ry, (Oulu).

DX-kuuntelun osa-alueita

Yleisradioasemat


DX-kuuntelun tavallisin muoto on lyhyillä aalloilla () toimivien radioasemien kuunteleminen. Lyhyillä aalloilla voi kuulla esimerkiksi suurimpien yleisradioyhtiöiden ulkomaanlähetyksiä, kuten saksalaisen Deutsche Wellen, venäläisen Venäjän ääni, yhdysvaltalaisen Voice of American tai kiinalaisen China Radio Internationalin ohjelmia. Osa kuuntelijoista on erikoistunut keskiaalloilla ja pitkillä aalloilla toimivien radioasemien kuunteluun.

FM-kuuntelu


FM-kuuntelussa kuunnellaan ULA-alueen radioasemia. Tavallisesti aaltoalueella on kuultavissa paikallisradioasemia, mutta sopivien radiokelien vallitessa myös kaukoasemien kuuleminen on mahdollista. Esimerkiksi Suomessa on eurooppalaisten radioasemien lisäksi kuultu pohjoisafrikkalaisia ja aasialaisia asemia. Kaukaisin Suomessa Sporadisen E:n kautta kuultu asema on 4699 km:n päästä Qatarista ja kaukaisin troposfäärisellä etenemisellä kuultu asema on 1486 km:n päästä Romaniasta. Sporadinen E eli Es ja troposfäärinen eteneminen ovat yleisimmät FM-kuuntelussa käytettävät kelityypit. FM-kuuntelussa käytetään usein jagiantennia.

TV-DX


Samalla tavalla kuin FM-DX-kuuntelussa kuunnellaan ULA-aalloilla radioasemien niiden tavanomaisen kuuluvuusalueen ulkopuolella, katsellaan televisiota sen tavanomaisen näkyvyysalueen ulkopuolella. Tätä kuuntelun lajia kutsutaan TV-DX:ksi (”TV-diksaamiseksi”). VHF- ja UHF-aaltoalueilla voi nähdä lyhytaikaisesti radiokeleistä riippuen ulkomaisia televisiolähetyksiä. Auringonpilkkumaksimien aikaan Suomessa on nähty F2-keleillä televisioasemia muun muassa Thaimaasta, Kiinasta, Malesiasta, Ghanasta ja Zimbabwesta.

Piraattiasemat


Yleisradiolähetysten lisäksi tulevat kyseeseen kuunneltavina kohteina myös laittomasti ilman toimilupaa lähettävät radioasemat. Näitä radioasemia kutsutaan merirosvo- eli piraattiasemiksi. Piraattiradio kulta-aikana lähettimet sijoitettiin usein laivoihin, jolloin voitiin toimia kohdealueen tai -maan lainkäytön ulkopuolella kansainvälisillä vesillä aluevesirajan ulkopuolella. Toisen lähetystensä kohdealueella lähetyslupaa saamattoman asemaryhmän muodostavat clandestine-asemat. Ne ovat kotimaisten oppositioiden tai vieraiden hallitusten ylläpitämiä tai rahoittamia radioasemia, jotka pyrkivät vaikuttamaan kohdemaan tai -alueen yleiseen mielipiteeseen tavalla, jota tätä maata tai aluetta hallitsevat eivät halua.

Hyötyliikenteen kuuntelu


Kyseessä on kuuntelu, joka ei kohdistu lähetettäviin ohjelmiin vaan lähetteisiin, joita ei ole tarkoitettu suurelle yleisölle, kuten erilaiset ilma-, meri-, rautatie- ja maantieliikenteeseen liittyvät radiolähetteet.
Paikallisen hyötyradioliikenteen kuuntelua VHF- ja UHF-alueilla kutsutaan usein ”skanneroimiseksi.” Nimitys johtuu radioista, jotka kykenevät käymään läpi satoja kanavapaikkoja sekunnissa toistuvasti.

Kuuntelutulosten ilmoittaminen


Kuuntelutulos varmennetaan laatimalla lähettävää asemaa varten kuuluvuusraportti. Kuuluvuusraportissa pyritään yksilöimään lähete siten, että lähettävä radioasema pystyy todentamaan kuullun lähetyksen omakseen. Kuuluvuusraporttiin merkitään muun muassa kuunneltu taajuus, kuunteluaika ja lähetteen laatu.
Kuuluvuuden arviointia varten on vakioitu SINPO-luokitus, missä asteikoilla 1–5 (1=heikoin ja 5=paras) arvioidaan signaalin voimakkuus (S), häiriöt muista lähettimistä (I), ilmakehän häiriöt (N), signaalin voimakkuuden huojuminen (P) ja yleisarvosana (O). DX-kuuntelija voi myös lähettää radioasemalle ääninäytteen esimerkiksi C-kasetilla, CD-levyllä tai äänitiedostona sähköpostitse.
Asemien DX-kuuntelijoille lähettämiä vastauksia kutsutaan lyhenteellä QSL. Varsinkin aiemmin radioasemat painattivat erityisiä QSL-kortteja DX-kuuntelijoita varten, mutta QSL-vahvistuksena voi toimia myös sähköpostiviesti tai kirje. Vahvistuksen mukana kuuntelija voi saada muutakin aineistoa, esimerkiksi erilaisia viirejä ja muuta radioasemien promootiomateriaalia.

Radiovastaanottimet


Kuva:Radio.jpg
Mikäli radiossa on numerollinen taajuusnäyttö, on taajuuden varmistaminen helpompaa kuin osoittimesta arvioimalla. Kuuluvuutta voidaan parantaa käyttämällä radiovastaanottimen oman antennin sijaan ulkopuolista antennia kuten dipoliantenni- tai pitkälanka-antennia.
Harvinaisempien radioasemien signaalien vastaanotossa tarvitaan suunta-antennia. Kuunneltavasta Radioaallot riippuen pitkälanka-antennien pituudet voivat olla kymmenistä metreistä yli kilometriin. Taajamissa, mihin ei voi sijoittaa pitkiä tai suuria antenneja, voidaan käyttää esimerkiksi aktiiviantenneja, joissa antennin radiotekninen pituus muodostetaan sähkökomponenttien avulla.
Tavanomaisessa DX-kuuntelussa käytetyssä radiossa ULA-alueiden ja Keskipitkät aallot (lyhenne MW – Medium Waves) lisäksi on lyhyet aallot (SW – Short Waves), jotka on jaettu useaan eri taajuusaluekaistaan. Niin sanottu maailmanradio (engl. ''world band receiver'') on suunniteltu ennen kaikkea matkoilla tapahtuvaan radion kuunteluun.
Harrastuksen edetessä voi ostaa maailmanradiota kalliimman liikennevastaanotin (engl. ''communications receiver''). Se on suunniteltu erityisesti heikkojen signaalien vastaanottoon ja siinä on kuuntelua parantavia erikoissuodattimia ja lisäominaisuuksia.
Liikennevastaanotinta muistuttaa skanneriradio, jota käytetään pääosin hyötyliikenneasemien kuunteluun. Laite pystyy etsimään eli ”skannaamaan” satoja kanavia sekunnissa. Skanneriradioissa kanavanhaku on liikennevastaanotinta nopeampaa, mutta niiden vastaanottokyky on yleensä rajallisempi johtuen suodattimista ja modulaatioista. Liikennevastaanottimissa on yleensä SSB, joka joistain lähinnä FM-alueella käytettävistä skannereista puuttuu.
Yleisradiolähetyksiä voi nykyään kuunnella radion lisäksi myös Internet-radio. Netin kautta radioasemat lähettävät sekä suoraa lähetystä, että aiemmin lähetettyjä ohjelmia. Myös televisiokuvaa voidaan vastaanottaa samalla tavalla. Tätä kuuntelua ei kuitenkaan yleisesti pidetä DX-kuunteluna, vaikka radioaseman tunnistamisen voi toki varmistaa kuuntelemalla samaa lähetystä radion lisäksi myös tietokoneelta.

”Radiokelit”


Kuunteluolosuhteisiin vaikuttaa yleensä suuresti ”radiokelit” eli maan ilmakehässä tapahtuvat radioaaltojen heijastumiset, vuorokaudenaika, vuodenaika ja auringonpilkku. Suotuisissa olosuhteissa pienitehoinenkin lähetyssignaali saattaa kuulua maapallon toiselle puolelle.
Tähtitieteen harrastusta haittaavaa ”valosaastetta” vastaa DX-kuuntelussa erilaisten radiolähettimien voimakkuuden ja määrän kasvu. Tämä on johtanut siihen, että pienitehoisemmat signaalit pyrkivät hukkumaan ”taustakohinaan” ja saattavat jäädä lähes samalla taajuudella lähettävien voimakkaampien lähetysten jalkoihin.
Kuuluvuuteen voi vaikuttaa käyttämällä suuntaavampia antenneja. Niiden avulla saadaan muista suunnista tulevat lähetteet vastaanotetuiksi heikommin. Voidaan käyttää myös suodattimia, jolloin tarkalla vastaanottimella voidaan suodattaa vastaanotettavan lähetyksen ympäriltä pois kohinaa tai muita lähetyksiä.

Yleisradioaaltoalueita


LW Radioaalto 153 kHz - 271 kHz (long waves)
MW Radioaalto 531 kHz - 1 611 kHz (medium waves)
SW Radioaalto 2 300 kHz - 26 100 kHz (short waves)
- 120 metrin aallot 2 300 kHz - 2 495 kHz Radioaalto
- 90 metrin aallot 3 200 kHz - 3 400 kHz tropiikkiaallot
- 75 metrin aallot 3 900 kHz - 4 000 kHz tropiikkiaallot
- 60 metrin aallot 4 750 kHz - 5 060 kHz tropiikkiaallot
- 49 metrin aallot 5 900 kHz - 6 200 kHz
- 41 metrin aallot 7 200 kHz - 7 450 kHz
- 31 metrin aallot 9 400 kHz - 9 900 kHz
- 25 metrin aallot 11 600 kHz - 12 100 kHz
- 22 metrin aallot 13 570 kHz - 13 870 kHz
- 19 metrin aallot 15 100 kHz - 15 800 kHz
- 16 metrin aallot 17 480 kHz - 17 900 kHz
- 15 metrin aallot 18 900 kHz - 19 020 kHz
- 13 metrin aallot 21 450 kHz - 21 850 kHz
- 11 metrin aallot 25 600 kHz - 26 100 kHz
UKV ultralyhyet aallot 66,0 MHz - 74 MHz (OIRT FM)
ULA ultralyhyet aallot 87,5 MHz - 108 MHz (FM)
Edellä lueteltuja taajuuksia käytetään yleisradiolähetyksiin. Yleisradiolähetyksiä on kuultavissa myös ns. bandin ulkopuolisilla (out-of-band) taajuuksilla, jotka eivät ole kansainvälisten sopimusten piirissä. Tällaisia taajuuksia ovat mm. 7100-7200 kHz (taajuusväli varattu nykyään radioamatöörikäyttöön), 7450-7700 kHz, jne. Teknisesti pitkiksi aalloiksi (engl. LW; long waves) luokitellaan 30 - 300 kHz aallot, keskipitkiksi aalloiksi (engl. MW; medium waves) luokitellaan 300 kHz - 3 MHz ja lyhyiksi aalloiksi (engl. SW; short waves) 3 - 30 MHz aallot. Erittäin suuren taajuuden hyvin lyhyet aallot (engl. very high frequencies; VHF) sijaitsevat taajuuksilla 30 MHz - 300 MHz , mihin sijoittuvat myös tavalliset ULA:lla kuultavat yleisradiolähetykset samoin kuin osa televisiolähetyksistä.
Näin ollen yleisradiolähetyksissä yleensä käytettävät pitkät aallot 153 - 271 kHz sijoittuvat teknisen pitkäaaltoalueen 30 - 300 kHz sisään, kun taas noin 120 metrin pituiset lyhytaallot, 2300 - 2495 kHz ovat teknisesti keskiaaltoalueen 300 kHz - 3 MHz loppuosassa.
Kylmän sodan ja 1949–1988 Euroopassa kestäneen radiohäirinnän vuoksi jakautuivat ULA-lähetykset Euroopassa kahdelle aaltoalueelle. Neuvostoliiton ja sen liittolaiset jäivät 1920-luvulla perustettuun Euroopan yleisradioliittoon, OIRT:iin käyttäen FM-lähetyksissään 66–74 MHz:ia. Yhdysvaltain liittolaisten sekä joidenkin puolueettomien maiden Torquayssa Britannissa 12. helmikuuta 1950 perustaman EBU:n jäsenet käyttivät ULA-lähetyksiinsä 87,5 MHz–108 MHz. OIRT sulautui EBU:uun 1993.
Koska Länsi-Euroopassa nimitettiin aaltoaluetta 87,5–108 MHz frekvenssi- eli taajuusmodulointinsa vuoksi FM:ksi, kutsuttiin vastaavasti aaltoaluetta 66 MHz–74 MHz OIRT FM:ksi. Venäjällä OIRT FM:ää kutsutaan edelleen UKV:ksi.
Vastaavasti Itä-Euroopassa, missä omaa ULA-aluetta kutsuttiin UKV:ksi (''ultrakratkie volny'' eli ultralyhyet aallot), kutsuttiin Länsi-Euroopan FM:ää vastaavasti UKV 2:ksi tai ylä(taajuuksien)-UKV:ksi. UKV on käytössä vielä monissa entisissä OIRT -maissa, vaikka siirtyminen FM-taajuuksille alkoi niiden vapauduttua yleisradiokäyttöön.
Vastaavanlainen eriyttäminen UHF-alueella ei toteutunut television osalta taajuusjaolla, vaan siten ettei Itä-Euroopassa käytetty saksalaista PAL-televisiostandardia vaan ranskalaista SECAM:ia, jottei värivastaanotto onnistuisi toiselta puolelta. Tämä ei kuitenkaan estänyt pelkän mustavalkoisen kuvan vastaanottamista.
Suomessa OIRT FM:ää ei käytetä ULA-lähetyksiin, vaan Ficora on osoittanut aaltoalueelle
siirtyvää maaradioliikennettä, mm. harrastus- ja työyhteyksiä sekä sotilaskäyttöön tarkoitettua radioliikennettä.
Taajuuksien luokittelulla pitkiin, keskipitkiin ja lyhyisiin on merkitystä aaltojen vastaanottamisen kannalta. Yksinkertaisimmat lanka-antennit ovat aallonpituuden murtolukuja, esimerkiksi 1 1/2, 1, 1/2, 1/4 tai 1/8 aallonpituutta. Näin ollen pientaajuinen radioaalto aallonpituudeltaan pitkänä radioaaltona edellyttää kuuluakseen tai hyvin kuuluakseen lanka-antennilla suurta langan pituutta, kun taas suurtaajuuksinen radioaalto pituudeltaan lyhyenä voidaan vastaanottaa helposti vastaavasti lyhyellä lanka-antennilla. Lyhyen aallonpituuden ULA- ja televisiolähetyksiä ei vastaanoteta yleensä lanka-antenneilla, vaan laadun varmistamiseksi voimakkaasti suuntaavilla ja signaalia voimakkaasti vahvistavilla jagi-antenneilla, joiden oikea antennisuunta on tärkeä. Aallonpituus lasketaan jakamalla valonnopeus taajuudella.

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.dxing.info/ DXing.info - uutisia ja nauhoituksia radioasemista, artikkeleita dx-kuuntelusta
http://makela.info/dx.html Mitä DX-kuuntelu on? - artikkeleita ja asemaluetteloita
http://www.hard-core-dx.com/ Hard-Core-DX, sivu vakavalle radioharrastajalle
http://www.sdxl.org/Harraste_versio_1_5.pdf Harrasteena radiomaailma -esite (PDF)

Yhdistyksiä


http://www.sdxl.org Suomen DX-Liiton kotisivu

Painojulkaisuja


Radiomaailma
http://www.wrth.com/ World Radio TV Handbook
Luokka:DX-kuuntelu
bg:DXing
ca:Diexisme
cs:DX-ing
de:DXen
en:DXing
es:Diexismo
fr:DXing
it:Radioascolto
hu:Distance x
ml:ഡി-എക്സിങ്
nl:DX (radio)
no:DX-ing
pl:Łączność DX
pt:DX
ru:DXing
sv:DX-ing
uk:DXing

Diego Rivera

Kuva:Frida Kahlo Diego Rivera 1932.jpg
Diego Rivera (koko nimeltään Diego María de la Concepción Juan Nepomuceno Estanislao de la Rivera y Barrientos Acosta y Rodríguez, 8. joulukuuta 1886 – 24. marraskuuta 1957) oli meksikolainen taidemaalari ja graafikko. Häntä pidetään yhtenä aikansa huomattavimmista monumentaalimaalareista. Vallankumouksen aatteita ajanut Rivera toimi seinämaalaustensa avulla julistavana taidemaalarina. Hänen freskojaan oli Rockefeller Centerissä jotka on myöhemmin tuhottu poliittisista syistä, New Worker's Schoolissa New Yorkissa ja Meksikon kansallispalatsissa.
Rivera tunnetaan parhaiten suurista seinämaalaus. Hänen lukuisten naissuhteittensa ohella kuohuntaa aiheutti Yhdysvallat myös hänen kommunisminsa. Rockefeller Centeriin tehty seinämaalaus sensuroitiin, kun havaittiin Riveran sisällyttäneen teokseen Leninin kuvan.
Rivera oli naimisissa meksikolaisen taidemaalarin Frida Kahlon kanssa.

Galleria


<gallery>
Kuva:RiveraMuralNationalPalace.jpg|Meksikon historiaa, Meksikon kansallispalatsi, Mexico City
Kuva:Articulos cmj 008.jpg
Kuva:Murales Rivera - Markt in Tlatelolco 3.jpg
Kuva:Murales Rivera - Markt in Tlatelolco 1.jpg
Kuva:Palacio de Bellas Artes - Mural El Hombre in cruce de caminos Rivera 3.jpg
Kuva:EulalioGutierrezPalacioNacional.jpg
Kuva:Murales Rivera - Gold.jpg
</gallery>

Lähteet


Otavan Iso Fokus, Kertovasti kuvitettu 8-osainen tietosanakirja, Osa 6, s. 3525, Otava 1974 ISBN 951-1-01236-3

Viitteet


Luokka:Meksikolaiset taidemaalarit
Luokka:Vuonna 1886 syntyneet
Luokka:Vuonna 1957 kuolleet
ar:دييجو ريفيرا
an:Diego Rivera
id:Diego Rivera
be-x-old:Дыега Рывэра
bs:Diego Rivera
br:Diego Rivera
bg:Диего Ривера
ca:Diego Rivera
cs:Diego Rivera
da:Diego Rivera
de:Diego Rivera
et:Diego Rivera
en:Diego Rivera
es:Diego Rivera
eo:Diego Rivera
eu:Diego Rivera
fa:دیه‌گو ریورا
fr:Diego Rivera
ga:Diego Rivera
gl:Diego Rivera
ko:디에고 리베라
hr:Diego Rivera
it:Diego Rivera
he:דייגו ריברה
ka:დიეგო რივერა
lv:Djego Rivjera
hu:Diego Rivera
ml:ഡിയേഗോ റിവേര
nah:Diego Rivera
nl:Diego Rivera
ja:ディエゴ・リベラ
no:Diego Rivera
oc:Diego Rivera
pl:Diego Rivera
pt:Diego Rivera
ro:Diego Rivera
qu:Diego Rivera
ru:Ривера, Диего
scn:Diegu Rivera
simple:Diego Rivera
sl:Diego Rivera
sr:Дијего Ривера
sh:Diego Rivera
sv:Diego Rivera
tr:Diego Rivera
uk:Дієго Рівера
zh:迭戈·里韋拉

Death metal


Death metal on metallimusiikki 1980-luku alussa ja keskivaiheilla lähinnä Yhdysvallat (erityisesti Floridassa ja Kaliforniassa) ja Euroopassa (erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Skandinaviassa) edelleen kehittynyt tyylilaji. Musiikkityylille on ominaista nopea tempo, ärhentelevä aggressiivinen laulutyyli (lähes aina matalaääninen murina), monimutkaiset kitarariffit ja nopeat kitarasoolot. Laulujen sanat ovat yleisilmeeltään tummanpuhuvia ja käsittelevät tyylisuuntauksen nimen mukaisesti usein sotaa, kuolemaa, väkivaltaa ja kauhua. Jotkut yhtyeet tosin käsittelevät sanoituksissaan myös muita aiheita, kuten esimerkiksi politiikkaa ja yhteiskuntaa. Tavallisesti death metal -kokoonpanoon kuuluu laulaja, kaksi kitaristia, rumpali ja basisti. Yleensä soittimet ovat matalavireisiä.

Synty


Death metal syntyi thrash metalista, hc punkista ja useista muista rankemman musiikin tyylisuunnista. Tyylisuunnan tarkkaa syntymähetkeä ja -paikkaa on vaikea osoittaa. Osasyynä tähän olivat ennestäänkin epäselvät genrerajat sekä kansainvälinen kasettivaihto eli "treidaus", jonka johdosta eri musiikilliset vaikutukset siirtyivät nopeasti Euroopasta Yhdysvaltoihin. Toisinaan genrerajojen erot ovat puhdas tulkintakysymys: esimerkiksi Slayeria pidetään thrash-yhtyeenä, vaikka osan Slayerin tuotannosta voisi luokitella myös death metaliksi.
Death metalin esimuotona voidaan pitää Yhdysvalloissa 1980-luku alussa vaikuttaneiden yhtyeiden Possessedin ja Deathin musiikkia. Juuri Possessedin varhainen demonauha vuodelta 1984 oli nimeltään "Death Metal", jonka on yleisesti arveltu lainanneen uudelle musiikkityylille nimensä. Vaikka demonauhalla olikin uraauurtava nimi, Possessedin musiikissa oli hyvin paljon samankaltaisia piirteitä kuin Venom (yhtye) tuotannossa. Vuotta myöhemmin ilmestyi eräs ensimmäisistä death metal -levytyksistä, Possessedin ''Seven Churches''.
Vaikka Death ei varsinaisesti ollut ensimmäinen levyttänyt death metal -yhtye, Chuck Schuldinerin luotsaamaa yhtyettä pidetään yleisesti yhtenä tyylilajin tärkeimmistä pioneereista ja merkittävimmistä suunnannäyttäjistä. Schuldinerin johdolla Death teki ensimmäiset death metal -demonsa nimellä Mantas jo vuonna 1983, mutta esikoisalbumi ''Scream Bloody Gore'' (1987) sekä sitä seurannut ''Leprosy'' (1988) ovat ns. klassista death metalia puhtaimmillaan.
Tampan kaupungissa Floridan osavaltiossa tuottaja Scott Burnsin luotsaamalla Morrisound-studiolla syntyi 1980-luku puolivälin jälkeen floridalainen death metal -soundi, joka tarttui monen aikalaisyhtyeen albumeille. Muun muassa Atheist, Death, Deicide, Morbid Angel ja Obituary löysivät Tampasta henkisen kotipaikan 1980-luvun loppuun mennessä – Buffalo (New York) liepeillä aluksi vaikuttanut Cannibal Corpse niinkin myöhään kuin vuonna 1990. Vaikka kaupungissa ei varsinaisesti ollutkaan aktiivista metallimusiikin yhteisöä, kuten thrash metalilla oli San Franciscossa tai grindcorella Englanti, yhteinen nimittäjä kaikille yhtyeille oli Morrisound.
Myös Napalm Deathilla on asemansa death metalin kehityksessä, vaikka yhtye on varsinaisesti grindcoren kehittäjä, ei death metalin. Musiikkityylien yhtymäkohdista huolimatta äärimmäisen nopeatempoinen ja atonaalisia piirteitä sisältävä grindcore perustuu metallimusiikin ja hardcore punkin sekoitukselle, kun taas raskassoutuisempi ja selkeitä melodiakulkuja sisältävä death metal pohjautuu perinteiseen metallimusiikkiin. Napalm Death ryhtyi demoaikojensa ja kahden ensimmäisen grindcore-julkaisunsa jälkeen soittamaan death metalia, samoin teki toinen goregrind-pioneeri Carcass.
Yhdysvaltojen lisäksi death metal rantautui myös Eurooppaan, ja varsinkin Ruotsissa death metal juurtui nopeasti: 1980-luvun lopulla perustetut Nihilist (myöhemmin Entombed), Grave, Dismember sekä Unleashed loivat pohjan eurooppalaiselle ja skandinaaviselle death metalille. Nämä yhtyeet eivät kuitenkaan vielä soittaneet omaksi tyylisuunnakseen myöhemmin muotoutunutta melodinen death metal, vaan enimmäkseen yhdysvaltalais- ja englantilaisvaikutteista alkuperäistä death metalia. Yhtyeet loivat kuitenkin vankan pohjan vuosina 1995-2000 tapahtuneelle melodisen death metalin kehitykselle, kun erityisesti Ruotsissa death metalin varaan rakentunut kannattajakulttuuri juurtui Göteborgin ja Tukholman alueille.
Death metalin pioneerijulkaisuina pidetään Deathin ''Scream Bloody Gorea'' (1987), Possessedin ''Seven Churchesia'' (1985) ja Morbid Angelin ''Altars of Madnessia'' (1989). Myös Slayerin 1986 ilmestyneellä ''Reign in Blood'' -albumilla oli oma merkittävä osuutensa death metalin synnyssä, vaikka se edustaakin tyylisuuntansa puolesta pikemminkin thrash metalia kuin puhdasta death metalia.

Myöhemmät vaiheet


1990-luku aikana death metalista itsestäänkin kehittyi vielä useita erilaisia tyylisuuntauksia, kuten niin sanottu melodeath tai melodinen death metal, jossa melodiat ja kitaraharmoniat näyttelevät suurempaa roolia kuin varsinaisessa death metalissa. Göteborg oli tämän tyylisuunnan merkittävin syntypaikka, ja myöhemmin koko alagenreä alettiinkin yleisesti kutsua Göteborg-metaliksi. Tätä tyylisuuntaa, joka varsinkin myöhemmin muuttui perinteisestä death metalista hyvin poikkeavaksi, ei nykyään enää pidetä käytännössä lainkaan death metalina suurien erojen vuoksi.
Myöhemmin ruotsalainen Tiamat (yhtye), sveitsiläinen Samael (yhtye) ja kreikkalainen Rotting Christ yhdistivät taidemusiikkia sekä Pink Floyd -vaikutteita ja synnyttivät melodisesta death metalista eriytyneen sinfonisen black metal -suuntauksen. Suuntausta ei harrastajien mukaan tulisi kuitenkaan sekoittaa samaan aikaan syntyneeseen melodiseen black metal -suuntaukseen, joka myös yhdisti Taidemusiikki ja metalia. Sinfonista black metal -suuntausta onkin myöhemmin kutsuttu muun muassa dark metaliksi.
Death metal oli 1990-luku erityisen suosittua Skandinaviassa ja Etelä-Amerikka. Nykyään death metalia suositaan suurelti osin samoilla alueilla, mutta suosio myös muualla Eurooppa on lähtenyt hiljalleen kasvuun. Pohjois-Amerikka on edelleen tullut jonkin verran brutaaleita death metal -yhtyeitä, mutta myös lukemattomia uudemman tyylisiä metalliyhtyeitä, jotka ovat yhdistelleet death metalia, black metalia, thrash metalia, nu-metalia, alternative metalia, melodinen death metal eli nk. Göteborg-metalia sekä hardcore punk -vaikutteita. Näitä yhtyeitä kutsutaan yleensä metalcoreksi.

Merkittäviä death metal -yhtyeitä

Ulkomaiset


Asphyx (Hollanti)
Autopsy (USA)
Bloodbath (Ruotsi)
Bolt Thrower (Yhdistynyt kuningaskunta)
Dethklok (USA)
Cannibal Corpse (USA)
Carcass (Yhdistynyt kuningaskunta)
Carnage (yhtye) (Ruotsi)
Death (USA)
Deicide (USA)
Hate Eternal (USA)
Master (yhdysvaltalainen yhtye) (USA)
Vader (yhtye) (Puola)
Dismember (Ruotsi)
Incantation (USA)
Macabre (USA)
Morbid Angel (USA)
Napalm Death (Yhdistynyt kuningaskunta)
Nihilist / Entombed (Ruotsi)
Nile (USA)
Obituary (USA)
Possessed (USA)
Six Feet Under (USA)
Suffocation (USA)

Suomalaiset


Amorphis (vanha tuotanto)
Deathchain
Demigod
Demilich
Abhorrence
Rotten Sound (vanha tuotanto)
Sentenced (vanha tuotanto)
Sotajumala
Torture Killer
Xysma (vanha tuotanto)
Hateform
Sear
Scent of Flesh
Survivors Zero

Katso myös


Murina
Melodinen death metal
Tekninen death metal
Luettelo death metal -yhtyeistä

Kirjallisuus


Albert Mudrian & John Peel: Choosing Death, Like 2006.

Lähteet


Luokka:Death metal
ar:ديث ميتال
an:Death metal
az:Death metal
id:Death metal
ms:Death metal
bn:ডেথ মেটাল
be:Дэз-метал
bar:Death Metal
bs:Death metal
bg:Дет метъл
ca:Death metal
cs:Death metal
da:Dødsmetal
de:Death Metal
et:Death metal
en:Death metal
es:Death metal
eo:Mortmetalo
eu:Death metal
fa:دث متال
fr:Death metal
gd:Meatailt Bàis
ko:데스 메탈
hr:Death metal
is:Dauðarokk
it:Death metal
he:דת' מטאל
ka:დეზ მეტალი
lv:Nāves metāls
lt:Death metal
hu:Death metal
mk:Дет метал
nl:Deathmetal
ja:デスメタル
no:Death metal
nn:Death metal
oc:Death metal
uz:Death metal
pl:Death metal
pt:Death metal
ro:Death metal
ru:Дэт-метал
sco:Daith metal
simple:Death metal
sk:Death metal
sl:Death metal
sr:Det metal
sh:Death metal
sv:Death metal
ta:டெத்து மெட்டல்
th:เดทเมทัล
vi:Death metal
tr:Death metal
uk:Дез-метал
zh:死亡金屬音樂

DNS


DNS eli Domain Name System on Internetin nimipalvelujärjestelmä, joka muuntaa verkkotunnus IP-osoite. Internetin laitteet kommunikoivat keskenään numeeristen osoitteiden avulla, joiden muistaminen olisi ihmisille toivotonta. Nimipalvelun ansiosta niiden sijasta voidaan käyttää helpommin muistettavia nimiä. Nimipalvelun toinen tärkeä tehtävä on sähköpostin reititys.
Nimipalvelun toteuttavia palvelintyyppejä on kaksi.
Nimipalvelukyselyihin vastauksia hakevat koneet eli ''resolverit''.
Nimipalvelukyselyihin vastauksia antavat koneet eli ''auktoritatiiviset nimipalvelimet''.

Nimipalvelun historia


Tietokoneita on nimetty niiden keksimisestä lähtien, samoin tietoverkkoja. DNS on rakennettu tukemaan IP, ja nimipalvelun kannalta on epäolennaista kuinka nimet toimivat muissa verkoissa.
IP-verkon alkuaikana osoitteille annettiin nimiä ainoastaan ''hosts''-tiedostossa, jonka kopiota jaettiin koneiden välillä. Laitekannan kasvaessa menetelmä ei ollut käytännöllinen, ja vuonna 1983 Jon Postel pyysi Paul Mockapetrisiä ratkaisemaan nimiin liittyvän ongelman. Alkuperäinen nimipalvelun määritelmä löytyy dokumenteistä RFC 882 ja RFC 883. Vuonna 1987 nimipalvelun määritelmiä päivitettiin RFC 1034- ja RFC 1035 -dokumenteissa, jolloin muodostui nykyisen nimipalvelun perusta.
Nimipalvelua kehitetään edelleen Vuosien aikana nimipalveluun on lisätty tietoturvaa tukevia tietotyyppejä, sen dynaamisuutta on paranneltu ja määrityksiä täsmennetty.
Ensimmäinen nimipalvelusovellus oli Paul Mockapetrisin luoma JEEVES. Myöhemmin Kalifornian yliopisto, Berkeley opiskelijat Douglas Terry, Mark Painter, David Riggle ja Songnian Zhou kirjoittivat sovelluksen uusiksi, ja antoivat sille nimeksi ''Berkeley Internet Name Domain'' eli ''BIND''. Ohjelmistoa ovat myöhemmin ylläpitäneet muun muassa Mike Karels, Phil Almquist ja Paul Vixie. Windows-versio BINDistä tehtiin vuonna 1990.

Verkkotunnus nimipalvelussa


Verkkotunnuksen osat erotetaan toisistaan pisteellä. Yleensä osat kirjoitetaan järjestyksessä spesifisemmästä laajempaan vasemmalta oikealle, eli juuresta katsottuna oikealta vasemmalle. Ensimmäisen tason domain on Juurinimipalvelin, joka on pelkkä piste. Juuresta seuraavan tason tunnuksia nimitetään ''ylätason verkkotunnuksiksi'' (''Top-Level Domain'' eli ''TLD''). Kaikki ylätason verkkotunnukset ovat säädeltyjä, ja lähes kaikilla ylätason verkkotunnuksilla on oma, erillinen rekisterinsä.
Ylätason verkkotunnuksia on kahta päätyyppiä, maatunnuksia (''Country Coded TLD'' eli ''ccTLD'') ja yleisluontoisia tunnuksia (''Generic TLD'' eli ''gTLD''). Esimerkiksi Suomessa käytettävä maatunnus on fi. Yleisluontoisia puolestaan ovat .com, .org ja .net. Ylätason verkkotunnuksen haltija, esimerkiksi Ficora, jakelee edelleen hallinnoimansa ylätason tunnuksen aliverkkotunnukset. Ylätason aliverkkojen kaksiosaisia tunnuksia – esimerkiksi wikipedia.org – kutsutaan domaineiksi.
Domainin ylläpitäjä voi edelleen tehdä omalle domainilleen alidomaineja. Tällainen on esimerkiksi dhcp.inet.fi, jonka alla olevat verkkotunnukset ovat samassa laajakaistaverkossa olevien koneiden tunnuksia.
Verkkotunnuksia IP-osoitteisiin puhelinluettelon tavoin liittävän nimipalvelun lisäksi on olemassa käänteisnimipalvelu, jonka avulla saadaan selville IP-osoitetta vastaava verkkotunnus. Käänteisosoitteiden juuri on in-addr.arpa. Osoitteet muistuttavat tavanomaisia domaineja. Merkittävin ero on se, että niihin viitataan eri tietotyypillä kuin tavallisiin nimiin. Käänteisdomainin saa palveluntarjoajalta tai Internet-rekisteristä. Euroopan alueella Internet-rekisteri on RIPE.

Resolverit


Kuva:DNS.png
Arkikielessä nimipalvelimilla tarkoitetaan usein ainoastaan resolvereja, jotka määritellään Internetin tietokoneille staattisesti tai DHCP avulla. Tavallisesti resolvereita määritellään kaksi tai useampia.
Resolvereiden tärkein tehtävä on etsiä vastauksia nimipalvelukyselyihin. Resolverit tallettavat vastauksia välimuistiin, millä vältetään Häntärekursio silloin, kun jotain nimeä kysytään usein. Tämä parantaa resolvereiden tehokkuutta.
Resolverin rekursio tarkistaa onko kysytty nimi, enemmän merkitsevästä vähemmän merkitsevään, tai sen osa välimuistissa. Mikäli koko nimi on välimuistissa, eikä vanhentunut, se palautetaan ilman rekursiota. Mikäli
vain nimen vähemmän merkitsevä osa on välimuistissa, tehdään ulossuuntautuvia kyselyjä, jotta resolveri pystyy kertomaan pyydetyn tiedon. Samalla se myös tallennetaan välimuistiin. Jos välimuisti on tyhjä, resolveri käyttää vihjetiedostoa, jonne Juurinimipalvelin on merkitty, ja ryhtyy sen kautta täyttämään välimuistiaan.
Resolveri ei saa pitää välimuistissaan tietoja kauempaa kuin nimipalveluun on määritelty. Välimuistissapitämisaikaa (''Time to Live'' eli TTL) säätelevät autoritääristen nimipalvelimien (katso alempana) ylläpitäjät. Käytössä olevan resolverin olisi syytä olla verkossa mahdollisimman lähellä ja tehokkaalla koneella, jotta nimipalvelun käyttötuntuma olisi nopea.
Resolverin tulisi vastata ainoastaan sen organisaation kyselyihin jonka käytössä kone on.

Autoritääriset nimipalvelimet


Autoritääriset nimipalvelimet vastaavat resolvereiden tekemiin kyselyihin. Domainnnimen suhteen vähemmän merkitsevät nimipalvelimet kuten juurinimipalvelimet eivät tiedä lopullista vastausta, mutta tietävät millä nimipalvelimilla enemmän merkitsevä domain sijaitsee. Tämä synnyttää rekursion.
Juuri- ja TLD-nimipalvelimia ylläpidetään ammattimaisesti ja ne on hajautettu Jokulähetys -tekniikalla. Nimipalvelusisällön TLD-nimipalvelimet saavat domain rekisteristä. Kolmannen tason domaineille, kuten example.com, auktoritatiiviset nimipalvelimet määrittelee domainin rekisteröijä. Kolmannen tason autoritääriset nimipalvelimet voivat olla enemmän tai vähemmän ammatillisesti ylläpidettyjä.
Jokaisella domainilla tulisi olla vähintään kaksi autoritääristä nimipalvelinosoitetta. Osoitteita voi olla enemmän kuin kaksi, ja niitä voi hajauttaa fyysisesti useisiin paikkoihin Jokulähetys tai kuormantasaajan avulla. Yhden autoritäärisistä nimipalvelimista täytyy olla master, joka jakaa muille domainista kopion. Kopioita vastaanottavien koneiden nimi on slave. Domain kopion siirtymistä masterilta slavelle kutsutaan nimellä zone transfer, joka on tavanomaisesti rajoitettu ainoastaan koneille, jotka ovat nimipalvelimen Tilaton pakettisuodatus tai pitävät hallussaan TSIG-avainta.
Autoritääriset nimipalvelimet voivat ottaa päivityksiä vastaan asiakaskoneilta. Tekniikka, jolla päivitykset toteutetaan, on nimeltään dynaaminen DNS ''(DynDNS)''. Päivitysten tarkoituksena on asettaa nimi- ja IP-pareja asiakaskoneen pyynnöstä vastaamaan toisiaan.
Autoritäärisille nimipalvelimille voidaan tehdä eri näkymiä ''(view)'' eri verkko-osoitteista, tai osoiteavaruuksista, tuleville kyselyille. Näkymien avulla nimipalvelun ylläpitäjä voi joustavasti ohjailla liikennettä. Ellei näkymien käytön kanssa ole varuillaan niillä voi aiheuttaa outoja ongelmia.
Autoritääristen nimipalvelimien on vastattava kaikkialta Internetistä tuleviin kyselyihin.

Tietueet


Nimipalvelun sisältötieto kulkee tietueiden välityksellä. Nimipalvelun kannalta domain on tietue siinä missä nimi-ip-pari. Yleisimmin tarvittuja tietueita ovat:
Tietueissa sallittuja merkkejä ovat kirjaimet, numerot ja yhdysviiva. Pienet sekä isot kirjaimet tarkoittavat samaa ja muut merkit eivät ole sallittuja. Poikkeuksen muodostaa NAPTR-tietue, jossa on sallittu alaviiva ja tietuesisällössä Säännöllinen lauseke. Toinen poikkeus on SRV-tietue, jossa on sallittu alaviivan käyttö.
Seuraavat tietueet ovat verrattaen uusia:
Resolveri voi tehdä myös ANY-kyselyn, joka ei ole varsinaisesti tietue. Tehtäessä ANY-kysely vastaus sisältää kaikki tietueet jotka liittyvät nimeen. Vastaavasti autoritäärisille nimipalvelimille voidaan määritellä tähtitietue ''(wildcard)'', joka muuntaa domainin määrittelemättömät nimet vastaukseksi joka tähtitietueeseen on määritelty. Kolmas yleisesti tiedossa oleva melkein tietue, on SPF ''(Sender Policy Framework)'' joka määritellään TXT-tietueen sisällöksi.

Lähteet


Luokka:Internet
Luokka:TCP/IP
af:Domeinnaamstelsel
ar:نظام أسماء النطاقات
ast:DNS
az:DNS
id:Sistem Penamaan Domain
ms:Sistem Nama Domain
bn:ডোমেইন নেম সিস্টেম
be:DNS
be-x-old:DNS
bar:Domain Name System
bs:Domain name system
bg:Domain Name System
ca:Domain Name System
cs:Domain Name System
da:Domain Name System
de:Domain Name System
et:Domeeninimede süsteem
el:Domain Name System
en:Domain Name System
es:Domain Name System
eo:Domajna nomsistemo
eu:Domain Name System
fa:سامانه نام دامنه
fr:Domain Name System
gl:Domain Name System
ko:도메인 네임 시스템
hi:डोमेन नाम प्रणाली
hr:DNS
it:Domain Name System
he:Domain Name System
kk:Атаудың домендік жүйесі
ltg:Muižvuordu sistema
lv:DNS (protokols)
lt:DNS
li:Domain Name System
hu:Domain Name System
ml:ഡൊമെയിൻ നെയിം സിസ്റ്റം
nl:Domain Name System
ja:Domain Name System
no:Domain Name System
nn:DNS
mhr:DNS
pl:Domain Name System
pt:Domain Name System
ro:Sistem de nume de domeniu
ru:DNS
sah:DNS
sq:Domain Name Server
simple:Domain Name System
sk:Systém názvov domén
sl:DNS
ckb:سیستەمی ناوی پاوان
sr:DNS
sh:DNS
sv:DNS
tl:Domain Name System
ta:களப் பெயர் முறைமை
te:డొమైన్ నేమ్ సిస్టం
th:ระบบการตั้งชื่อโดเมน
vi:DNS
tr:DNS
uk:Доменна система імен
ur:نظام اسم ساحہ
yi:DNS
yo:Domain Name System
zh:域名系统