Algebra

Image:Math lecture at TKK.JPGn luento Teknillinen korkeakoulu.]]
Algebra on geometrian ja analyysi (matematiikka) ohella yksi matematiikan päähaaroista. Algebrassa tutkimuskohteina ovat laskutoimitusten yleiset ominaisuudet jossakin perusjoukko-oppi, jossa ne on määritelty. Tällaisia laskutoimituksia voivat olla esimerkiksi yhteenlasku ja kertolasku. Laskutoimitusten määritteleminen joukkoon tuottaa algebrallinen rakenne: ryhmä (algebra)n, rengas ja kunta (matematiikka). Esimerkiksi kokonaisluku muodostavat ryhmän, rationaaliluku ja reaaliluku kunnan.
Koulumatematiikassa algebra tarkoittaa ''kirjainlaskua'', jossa perusjoukon muodostavat rationaali- tai reaaliluvut. Sen tuttuna käyttökohteena on muun muassa polynomin nollakohtien etsiminen ja algebrallisten yhtälöiden ratkaiseminen.
Moderni algebra eli abstrakti algebra on laaja matematiikan alue, jolla tutkimus on ollut viime vuosikymmeninä vilkasta. Siinä perusjoukkona, jossa laskutoimitukset on määritelty, voi olla mikä tahansa joukko, jonka alkiot eivät siis välttämättä ole lukuja. Sovelluskohteita modernin algebran tutkimuksessa ovat muun muassa CD-levyjen virheidenkorjausalgoritmit, esimerkiksi CRC-menetelmä.
Sana "algebra" tulee arabian kielestä (al-jabr, الجبر), joka tarkoittaa uudelleenyhdistymistä. Algebran keksijänä pidetään persialaista al-Khwarizmi (arab. ‏أبو عبد الله محمد بن موسى الخوارزمي‎, n. 800-840).

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta (englanniksi)


R. B. J. T. Allenby: ''Rings, Fields and Groups''. ISBN 0-340-54440-6
Donald R. Hill, ''Islamic Science and Engineering'' (Edinburgh University Press, 1994).
Ziauddin Sardar, Jerry Ravetz, and Borin Van Loon, ''Introducing Mathematics'' (Totem Books, 1999).
George Gheverghese Joseph, ''The Crest of the Peacock: Non-European Roots of Mathematics'' (Penguin Books, 2000).
I. N. Herstein: ''Topics in Algebra''. ISBN 0-471-02371-X
John J O'Connor and Edmund F Robertson, ''MacTutor History of Mathematics archive'' (University of St Andrews, 2005).

Linkkejä (englanniksi)


http://www.jamesbrennan.org/algebra/ ''Understanding Algebra.'' James W. Brennan.
http://www.bagatrix.com/algebra.htm ''Algebra Software'' An online algebra problem solver.
http://www.helpalgebra.com ''Algebra Help'' Online algebra tutorials.
http://www.phy6.org/stargaze/Salgeb1.htm Algebra — the basic ideas First of 6 parts in a short course on basic algebra at the high school level.
http://www.ucs.louisiana.edu/~sxw8045/history.htm Highlights in the history of algebra
http://www.mathleague.com/help/algebra/algebra.htm Explanation of Basic Topics
http://www.sparknotes.com/math/#algebra1 Sparknotes' Review of Algebra I and II
http://www.exampleproblems.com ExampleProblems.com Example problems and solutions from http://www.exampleproblems.com/wiki/index.php/Algebra basic and http://www.exampleproblems.com/wiki/index.php/Abstract_Algebra abstract algebra.
http://www.purplemath.com/ Purplemath.com "Your Algebra Resource"
Luokka:Algebra
kbd:Алгебрэ
af:Algebra
ang:Rīmaȝiefunȝ
ar:جبر
an:Alchebra
ast:Álxebra
az:Cəbr
id:Aljabar
ms:Algebra
bn:বীজগণিত
zh-min-nan:Tāi-sò͘
jv:Aljabar
ba:Алгебра
be:Алгебра
be-x-old:Альгебра
bs:Algebra
bg:Алгебра
ca:Àlgebra
cs:Algebra
co:Algebra
cy:Algebra
da:Algebra
de:Algebra
et:Algebra
el:Άλγεβρα
eml:Algebra
en:Algebra
es:Álgebra
eo:Algebro
eu:Aljebra
fa:جبر
hif:Algebra
fr:Algèbre
fy:Algebra
gd:Ailseabra
gl:Álxebra
gan:代數
ko:대수학
hy:Հանրահաշիվ
hi:बीजगणित
hr:Algebra
io:Algebro
ia:Algebra
is:Algebra
it:Algebra
he:אלגברה
kn:ಬೀಜಗಣಿತ
ka:ალგებრა
kk:Алгебра
ky:Алгебра
sw:Aljebra
ht:Aljèb
lo:ພຶດຊະຄະນິດ
la:Algebra
lv:Algebra
lt:Algebra
lij:Algebra
jbo:alxebra
hu:Algebra
mk:Алгебра
mg:Aljebra
ml:ബീജഗണിതം
mt:Alġebra
mr:बीजगणित
arz:جبر
mwl:Álgebra
my:အက္ခရာသင်္ချာ
nl:Algebra
ne:बिजगणित
new:बीजगणित
ja:代数学
no:Algebra
nn:Algebra
nov:Algebra
oc:Algèbra
uz:Algebra
pnb:الجبرا
ps:الجبر
pms:Àlgebra
pl:Algebra
pt:Álgebra
ro:Algebră
qu:Qillqanancha kamay
ru:Алгебра
rue:Алґебра
sah:Алгебра
sco:Algebra
sq:Algjebra
scn:Àlgibbra
si:වීජ ගණිතය
simple:Algebra
sk:Algebra
sl:Algebra
so:Aljebra
sr:Алгебра
sh:Algebra
sv:Algebra
tl:Alhebra
ta:இயற்கணிதம்
tt:Алгебра
te:బీజగణితం
th:พีชคณิต
vi:Đại số
tg:Алгебра
tr:Cebir
tk:Algebra
uk:Алгебра
ur:الجبرا
vec:Àlgebra
fiu-vro:Algõbra
zh-classical:代數學
vls:Algebra
war:Alhebra
yi:אלגעברע
yo:Áljẹ́brà
zh-yue:代數學
bat-smg:Algebra
zh:代数

Aurinkokunta

Kuva:Solar sys.jpg
Aurinkokunta on Aurinko ja kaikkien aurinkoa kiertävien kappaleiden, kuten planeetta, kuu (yleisnimi), meteoroidien, komeetta sekä pikkuplaneetta, kuten asteroidien ja transneptuninen kohde muodostama järjestelmä. Pyöreitä pikkuplaneettoja kutsutaan Kääpiöplaneetta.
Aurinkokuntamme planeetat ovat Auringosta poispäin lukien Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Aikaisemmin planeettoihin kuulunut Pluto (kääpiöplaneetta) luokiteltiin kääpiöplaneetaksi ja plutoidiksi 2000-vuosikymmenen loppupuolella. Pluton kohtalo ei ole ainutlaatuinen sillä myös ensimmäisina löydetyt asteroidit Ceres, 2 Pallas, 3 Juno ja 4 Vesta luettiin 1800-luku planeettojen joukkoon. Aurinkokunnan iäksi on saatu noin 4,6 miljardia vuotta. Myös muilla tähti on havaittu omia eksoplaneetta muodostamia planeettakunta.

Koko ja sijainti


Aurinkokunta sijaitsee Auringon vaikutusalueen, heliosfäärin, sisäpuolella. Heliosfääri ulottuu arvioiden mukaan noin 150–200 Astronominen yksikkö:n etäisyydelle Auringosta. Neptunuksen takaisen Kuiperin vyöhyke etäisyys Auringosta on noin 30 - 50 AU.
Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin etäisyydellä. Pluto kiertäisi appelsiini-Aurinkoa keskimäärin yli 400 metrin etäisyydellä.

Epäsymmetrinen muoto


2. heinäkuuta 2008 julkistettiin Voyager 2 -luotaimen välittämää tietoa. Aurinkokunnan vaikutusalue ei ole symmetrinen pallo, vaan epäsymmetrinen "kananmuna", joka on toiselta reunalta hieman litistynyt. Teorian mukaan syynä muotoon saattaa olla aurinkotuuli törmäily Tähtienvälinen aine.

Sijainti Linnunradassa


Aurinkokuntamme sijaitsee noin 25 000–28 000 valovuosi päässä kotigalaksimme Linnunrata keskustasta galaksin kierteishaarojen välissä. Aurinkokuntamme kiertää Linnunradan keskustaa 220 kilometrin sekuntivauhdilla, ja yksi galaktinen kierros kestää 226 miljoonaa vuotta. Kiertorata Linnunradan keskuksen ympäri on poikkeuksellinen, sillä se on lähestulkoon ympyrän muotoinen ja sijaitsee sellaisella etäisyydellä, että aurinkokunnan ratanopeus vastaa Linnunradan kierteishaarat muodostavan tiheysaallon nopeutta. Siten aurinkokunta on pysynyt spiraalihaarojen ulkopuolella jopa useita miljardeja vuosia välttyen supernova säteilyltä, jota tiheämmissä kierteishaaroissa tapahtuu useammin ja estää siten muun kuin pienimuotoisen elämän synnyn planeetoilla.

Aurinkokunnan kohteet


Kuva:Solar system scale.jpg
Aurinko, G2-spektriluokka tähti, joka sisältää 99,86 % koko aurinkokunnan massasta
kahdeksan planeetta, jotka ovat Auringosta poispäin lukien Merkurius, Venus, Maa (Tellus), Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.
planeettoja kiertävät Kuu (yleisnimi)
planeettoja kiertävä pöly ja muu pieni materiaali, josta muodostuvat kaasuplaneettojen renkaat (planeetan)
asteroidit, jotka ovat pääasiassa asteroidivyöhyke Marsin ja Jupiterin radan välissä kiertäviä varsinaisia planeettoja pienempiä kappaleita, pikkuplaneetta. Ne koostuvat enimmäkseen kivestä ja metallista. Suurin vyöhykkeen kappaleista Ceres luetaan kääpiöplaneetta. Se on tähänmennessä ainoa kääpiöplaneetaksi luokiteltu asteroidi.
asteroidikuut, jotka ovat asteroideja kiertäviä pienempiä kappaleita, joillain asteroideilla on kaksikin kuuta.
meteoroidit, jotka ovat alle kymmenen metrin kokoisia kappaleita ja joita putoaa maahan meteoriitti ja nähdään tähdenlentoina eli meteori
Komeetta koostuvat etupäässä jäästä ja kiertävät Aurinkoa usein hyvin elliptisillä radoilla
planeettainvälinen pöly, joka näkyy eläinratavalona
transneptuninen kohde ovat asteroidien tapaan pikkuplaneettoja, mutta niitä ei aina lueta asteroideiksi. Ne muistuttavatkin koostumukseltaan enemmän jäisiä komeettoja. Asteroidien tapaan myös transneptunisilla kohteilla on omia kuitaan.
Kuiperin vyöhyke on alue Neptunuksen takana, jolla kiertää paljon transneptunisia kohteita. Kolme suurinta vyöhykkeen kohdetta: Pluto (kääpiöplaneetta), Haumea ja Makemake luetaan kääpiöplaneetoiksi.
Hajanainen kiekko kiertävät eksentrisillä ja kaltevilla radoilla, jotka vievät ne Kuiperin vyöhykkeen etäisyydeltä vielä paljon kauemmas. Suurin näistä kappaleista on kääpiöplaneetaksi luokiteltu Eris (plutoidi).
Oortin pilvi on alue jonka arvellaan ympäröivän Aurinkoa 50 000 - 100 000 AU:n etäisyydellä.
Erään kiistanalaisen teorian mukaan Aurinkoa kiertää myös Nemesis (tähti)-niminen tähti.

Aurinkokunnan synty


Kuva:Protoplanetary disk.jpg
Aurinkokunta syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten tähtienvälisestä aineesta, kaasusta ja pölystä tiivistymällä. Painovoiman vaikutuksesta tähtienvälinen aine alkoi hiljalleen kasaantua ja pyöriä keskipisteensä ympäri kuumentuen samalla. Kuumeneminen johtui kaasun putoamisliikkeen, pyörimisen ja pyörteisyyden aiheuttamasta kitkasta. Pilvi ylitti kriittisen massan, jolloin pyörimisen keskihakuvoima ja kaasun lämpöliike eivät pysäyttäneet kutistumista.
Pyörimisen aiheuttaman keskihakuvoiman johdosta varhainen Aurinkokunta litistyi protoplanetaarinen kiekko. Pyörimisakselin suunnassa alkujaan pallomainen pilvi vajosi nopeasti kasaan, mutta pyörimisen aiheuttama keskipakovoima jarrutti kutistumista päiväntasaajan suunnassa. Suurin osa alkuperäisen kaasupilven materiasta tiivistyi keskelle. Pilven keskusta kuumeni voimakkaasti kaasuosasten putoamisliikkeen aiheuttamasta kitkasta ja kriittisen lämpötilan ja tiheyden ylittyessä siellä käynnistyi ydinreaktio, jolloin syntyi Aurinko. Auringon toiminnasta syntynyt aurinkotuuli puhalsi pois pölyä ja kaasua varsinkin napojen suunnassa. Aurinkoa ympäröivään kiekkoon putosi edelleen kaasua. Kaasukiekko oli lähellä syntynyttä aurinkoa kuumempi kuin kauempana, missä myös vesi ja hyvin kaukana jopa metaani esiintyi kiinteänä.
Pölykiekossa hiukkaset sitoutuivat yhä kookkaammiksi kappaleiksi, joista suurimmat saavuttivat lopulta planeettojen mittasuhteet. Kasautuminen oli mahdollista silloin, jos kappaleet eivät törmänneet suurella nopeudella toistensa suhteen. Suurilla nopeuksilla tapahtuvat törmäykset puolestaan pilkkoivat kappaleita ja synnyttivät pölyä, jota muun muassa törmäsi suurempiin kappaleisiin.
Syntyi noin 1–10 kilometrin kokoisia planetesimaali, jotka kasvoivat ajan kuluessa yhä suuremmiksi.
Laskujen mukaan noin miljoonassa vuodessa syntyi yli 100 kilometrin läpimittaisia kappaleita, jotka kasvoivat noin 60 ''oligarkiksi'', suureksi planeetaksi, joiden välissä kiersi Aurinkoa pienempiä kappaleita. Aurinkokunnan synnyn loppuvaiheessa oligarkkeja törmäili toisiinsa.
Kaukana toisistaan olevien oligarkkien radat muuttuivat pitkän ajan kuluessa kohti törmäyksiä, koska hyvinkin etäällä toisistaan olevat planeetat saattoivat häiritä toistensa ratoja.
Osa oligarkeista painovoimalinko kauas Auringosta keksinäisissä lähiohituksissa: pienempi ohittaja sai ohitettavan kappaleen vetovoimasta vauhtia.
Aurinkoa lähimmät planeetat eivät kyenneet pitämään juurikaan kaasua ympärillään, sillä lämpötila oli siihen liian korkea. Kauempana kylmemmällä alueella muodostuneet jättiläisplaneetat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus sen sijaan jäivät kaasukehän peittoon, joka kasvoi ajan myötä niin paksuksi, että alimmat kerrostumat nesteytyivät. Kaukana Auringosta myös jäästä saattoi syntyä kappaleita, kuten monet kaasuplaneettojen kuut, komeetat ja Kuiperin vyöhykkeen kappaleet.
Nykyteorioiden mukaan, syntyneet planeetat vaeltelivat jonkin verran alkuaurinkoa ympäröineessä kaasu- pöly- ja
planetesimaalikiekossa. Tämä johtui kaasun ja pölyn vetovoimasta. Esimerkiksi suuri planeetta aiheutti
kaasukiekkoon spiraalihaaroja, jotka yhdessä planeettojen vuorovesivoimien kanssa aiheuttivat hienoisia radan muutoksia.
Jättiläisplaneettojen radat muuttuivat, kun niiden läheltä kulki tuhansia planetesimaaleja. Lisäksi aurinkokunnan alkuvaiheissa suurten, suhteellisen lähellä toisiaan olevien planeettojen keskinäiset vetovoimat aiheuttivat pitkällä
aikavälillä ratojen muutoksia.
Syntyteoriaan sopii joukko havaintoja: planeetat kiertävät Aurinkoa yhdessä tasossa ja kaikki samaan suuntaan; myös useimmat kuut kiertävät emokappaleitaan samaan suuntaan; samoin Auringon ja lähes kaikkien planeettojen ja kuiden pyörimissuunta on sama; Asteroidien löyhä rakenne saattaa viitata kasautumiseen monesta kappaleesta; Kuun kraatteroituminen ja merien synty taas kertoo suurista törmäyksistä kasautumisen loppuvaiheessa; Myös itse Kuun synty Marsin kokoisen protoplaneetan törmättyä alku-Maahan; Tietokonelaskelmat tukevat tätä väitettä: niiden mukaan Kuun synty olisi verraten epätodennäköinen tapahtuma.
Useiden tähtien ympärillä on havaittu kiekkomaisia pölyrenkaita, joissa spiraali- ja rengaskuviot viittaavat planeettojen painovoiman aiheuttamiin häiriöihin. Pölykiekkotähtiä ovat esimerkiksi Vega, Beta Pictoris ja Orionin suuri kaasusumu syntymäisillään olevat tähdet.
Aurinkokunnan ulkopuolelta on löydetty myös lukuisia planeettoja, mikä kertoo aurinkokunnan kaltaisen kehityksen olevan yleinen. Useimmat löydetyt eksoplaneettajärjestelmät ovat kuitenkin kovin erilaisia verrattuna omaan Aurinkokuntaamme, mikä on saanut tutkijat pohtimaan, syntyvätkö kaikki planeettakunnat samalla tavalla. Eksoplaneetat on löydetty tutkimalla emotähden säteilyä tarkoilla mittareilla, jotka havaitsevat tähden liikkeitä Dopplerin ilmiön avulla: massiivinen planeetta pystyy heiluttamaan ratajaksonsa tahdissa keskustähteään. Dopplerin ilmiössä säteilyn aallonpituus muuttuu, kun kappale liikkuu havaitsijan suhteen. Joitain planeettoja on havaittu siten, että niiden kulkiessa keskustähtensä kiekon yli tähden valo himmenee hiukan säännöllisin väliajoin.

Titiuksen–Boden laki


Planeetat sijaitsevat melko säännöllisillä etäisyyksillä Auringosta. Säännön mukaan planeetan etäisyys on 0,4 Astronominen yksikkö:ta pienempi kuin kaksi kertaa edellisen sisemmän planeetan etäisyys. Planeettojen todelliset etäisyydet ja kaavasta lasketut etäisyydet tähtitieteellisinä yksiköinä 0,1 AU:n tarkkuudella:
Merkuriuksen etäisyys poikkeaa suhteellisesti tarkastellen jonkun verran kaavan arvosta, mutta se on kuitenkin kaavan raja-arvo 0,4 AU. Neptunus ei sovi sarjaan lainkaan. Säännönmukaisuus on havaittu vain empiirisesti, eikä kaavaa voida johtaa fysiikan lakien avulla. Kaava tunnetaan nimellä ''Titiuksen–Boden laki'', ja se voidaan esittää myös muodossa
:0,4 + 0,3 &times; 2<sup>n</sup>, n = -&infin;,0,1,2,...

Lähteet

Kirjallisuutta


Katso myös


Aurinkokunnan tulevaisuus
Planeetta
Kääpiöplaneetta
Kuu (yleisnimi)
Pikkuplaneetta
Asteroidi
transneptuninen kohde
Pikkuplaneettojen kuut
Meteoroidi
Komeetta
Päävyöhykkeen komeetta
Oortin pilvi
Kuiperin vyöhyke
Eläinratavalo
Eksoplaneetta
Esiplanetaarinen kiekko
Planeettakuntien synty
Pajamäen aurinkokuntamalli

Aiheesta muualla


http://www.michaelschultz.de/index_en.html Solar System – interaktiivinen planeetta-animaatio (useilla kielillä, ei suomeksi)
http://www.solarviews.com Views of the Solar System (useilla kielillä, ei suomeksi)
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/muinonen.htm Esitelmä aurinkokunnasta
http://www.ursa.fi/ursa/aurinkokuntamalli/index.html Aurinkokunnan malli
http://www.yle.fi/lapset/aurinkokuntamme/ tietoa kaikista planeetoista
Luokka:Aurinkokunta
af:Sonnestelsel
als:Sonnensystem
am:የፀሐይ ሥርዓተ ፈለክ
ang:Sunnlicu Endebyrdnes
ar:المجموعة الشمسية
an:Sistema Solar
frp:Sistèmo solèro
as:সৌৰজগত
ast:Sistema solar
gn:Mbyjajerety Kuarahy rehegua
az:Günəş sistemi
bjn:Tata Surya
id:Tata Surya
ms:Sistem Suria
bn:সৌরজগৎ
zh-min-nan:Thài-iông-hē
map-bms:Tata Surya
jv:Tata Surya
su:Sistim tatasurya
ba:Ҡояш системаһы
be:Сонечная сістэма
be-x-old:Сонечная сыстэма
bar:Sunsystem
bo:ཉི་མའི་ཁྱིམ་རྒྱུད།
bs:Sunčev sistem
br:Koskoriad an Heol
bg:Слънчева система
ca:Sistema solar
cv:Хĕвел системи
cs:Sluneční soustava
sn:Gumbapamwe reMushana
cy:Cysawd yr Haul
da:Solsystemet
de:Sonnensystem
dv:އިރަވީ ނިޒާމު
et:Päikesesüsteem
el:Ηλιακό σύστημα
en:Solar System
es:Sistema Solar
eo:Sunsistemo
ext:Sistema Solal
eu:Eguzki-sistema
fa:منظومه شمسی
hif:Saur mandal
fo:Sólskipanin
fr:Système solaire
fy:Sinnestelsel
ff:Njuɓɓudi naangeyankoori
fur:Sisteme solâr
ga:An Grianchóras
gv:Corys ny Greiney
gd:An Crios-Grèine
gl:Sistema Solar
gan:太陽系
gu:સૂર્યમંડળ
ko:태양계
haw:Kahua o nā hōkū
hy:Արեգակնային համակարգ
hi:सौर मण्डल
hr:Sunčev sustav
io:Sunala sistemo
ilo:Sistema a Solar
ia:Systema solar
ie:Solari sistema
os:Хурон системæ
zu:Uhlelo Lemihlaba YeLanga
is:Sólkerfið
it:Sistema solare
he:מערכת השמש
kn:ಜ್ಯೋತಿರ್ಮಂಡಲ
pam:Solar System
ka:მზის სისტემა
kk:Күн жүйесі
ky:Күн системасы
sw:Mfumo wa jua na sayari zake
ht:Sistèm solè
ku:Pergala Rojê
lez:Ракъинин система
lo:ລະບົບສຸລິຍະ
la:Systema solare
lv:Saules sistēma
lb:Sonnesystem
lt:Saulės sistema
lij:Scistema Solâ
li:Zonnestèlsel
ln:Minzɔ́tɔ mwa Mói
jbo:solri ciste
lmo:Sistema Solar
hu:Naprendszer
mk:Сончев систем
ml:സൗരയൂഥം
krc:Кюн система
mt:Sistema Solari
mr:सूर्यमाला
xmf:ბჟაშ სისტემა
arz:نظام شمسى
mzn:خورشیدی منظومه
mwl:Sistema Solar
mn:Нарны аймаг
my:နေအဖွဲ့အစည်း
nah:Tōnatiuh Īchān
nl:Zonnestelsel
nds-nl:Zunnesysteem
ne:सौर्यमण्डल
ja:太陽系
frr:Sansüsteem
no:Solsystemet
nn:Solsystemet
nov:Sunal sisteme
oc:Sistèma Solar
or:ସୌର ଜଗତ
uz:Quyosh tizimi
pa:ਸੂਰਜ ਮੰਡਲ
pnb:سورجی پربندھ
ps:لمريز غونډال
km:ប្រព័ន្ធព្រះអាទិត្យ
pms:Sistema solar
nds:Sünnsystem
pl:Układ Słoneczny
pt:Sistema Solar
ksh:Sunnesystem
ro:Sistemul solar
rm:Sistem solar
qu:Inti Llika
ru:Солнечная система
rue:Сонячна сістема
sah:Күн системата
se:Beaivvášgoddi
sa:सूर्यमंडलम्
sc:Sistema solare
sco:Solar seestem
stq:Sunnensystem
sq:Sistemi diellor
scn:Sistema sulari
si:සෞරග්‍රහ මණ්ඩලය
simple:Solar System
sd:شَمسِي سِرِشتو
sk:Slnečná sústava
sl:Osončje
szl:Słůneczny Ukłod
ckb:کۆمەڵەی خۆر
sr:Сунчев систем
sh:Sunčev sistem
sv:Solsystemet
tl:Sistemang Pang-araw
ta:சூரியக் குடும்பம்
tt:Кояш системасы
te:సౌరమండలము
th:ระบบสุริยะ
vi:Hệ Mặt Trời
tg:Системаи офтобӣ
chr:ᏅᏓ ᎠᎴ ᏚᏓᏕᏫᏍᏛ
tr:Güneş Sistemi
uk:Сонячна система
ur:نظام شمسی
ug:قۇياش سىستېمىسى
vec:Sistema sołare
vep:Päiväižen sistem
vo:Solasit
fiu-vro:Pääväsüstem
wa:Sistinme solrece
zh-classical:太陽系
vls:Zunnestelsel
war:Adlawnon nga Sistema
wo:Nosteg jant
wuu:太阳系
yi:זון סיסטעם
yo:Sístẹ̀mù Òrùn
zh-yue:太陽系
diq:Sistemê Roci
bat-smg:Saulės sėstema
zh:太阳系

Avaruus


Avaruus on tähtitiede pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeus Maan ilmakehän ulkopuolella. Tarkkaa rajaa maapallon ilmakehän loppumisen ja avaruuden alkamisen välille ei voida asettaa, koska ilmakehän tiheys alenee maapallon painovoimakentän heikentyessä Maasta loitonnuttaessa eikä ole olemassa selkeää rajaa, mutta avaruuden voidaan katsoa alkavan 100 kilometrin korkeudella sijaitsevasta Kármánin rajasta. Tällä korkeudella ilmakehän tiheys on enää vain noin 1/2200000 maanpinnan ilmakehän tiheydestä.
Avaruus on lähes yksinomaan tyhjiö. Tyhjiötä täyttävä massa on pimeä aine, tähti ja planeetta. Tähtienvälisessä avaruudessa leijuu silti erittäin pienitiheyksisiä vetypilviä (tiheys on suuruusluokkaa yksi atomi kuutiosenttimetrissä) sekä fotoni, neutriinoita ja muita alkeishiukkanen. Osa Tähtienvälinen aine on molekyyli (molekyylipilvi) sekä pölyhiukkasina, joiden arvellaan koostuvan etupäässä grafiitti ja silikaatti.
Viimeisimpien WMAP-satelliitin tulosten mukaan kaikkeus on geometria rakenteeltaan euklidinen geometria eli tasomainen. Tästä ei vielä voida vetää suoraa johtopäätöstä siihen, onko avaruus ääretön vai äärellinen. On myös olemassa mahdollisuus, että maailmankaikkeus on sittenkin kaareva. Asiasta saadaan lähivuosina lisää tietoa, kun Planck-luotain lähetetään avaruuteen. Havaittavan kaikkeuden säteeksi arvioidaan noin 14 miljardia valovuosi. Maapallon sijaintia kaikkeudessa ei ole mielekästä määritellä, sillä tietyssä mielessä kaikkeuden jokainen Piste (geometria) on samalla alkuräjähdys tapahtumapaikka.
Suurin osa avaruuden massasta on nykytiedon mukaan niin sanottua pimeä aine. Pimeän aineen koostumusta ei tiedetä tarkasti, mutta on arveltu, että se voisi koostua esimerkiksi neutriinoista, pienistä musta aukko tai toistaiseksi tuntemattomista alkeishiukkasista.

Historiallisia käsityksiä


filosofia ja tähtitiede ovat aikojen kuluessa esittäneet monia oletuksia avaruuden luonteesta. Pitkään oletettiin, että avaruudessa valoa samoin kuin muutakin sähkömagneettinen säteily kuljettaisi väliaine nimeltä valoeetteri. Eräät tiedemiehet ja teologiat vastustivat mahdollisuutta, että tyhjiötä voisi koskaan esiintyä luonto, ennen kuin Christiaan Huygens valmisti ensimmäisen tehokkaan tyhjiöpumppunsa. Vielä senkin jälkeen ajatusta vastustettiin yleisesti. ”Luonto ei voi sietää tyhjiötä”, lausui René Descartes lainaten Aristoteleen käsityksiä.

Lähteet

Katso myös


Astrofysiikka
Kaupallinen avaruustoiminta
Avaruustoiminta
Avaruustutkimus
Kármánin raja
Kosmologia

Aiheesta muualla


http://map.gsfc.nasa.gov/m_mm/mr_content.html Maailmankaikkeuden rakenne WMAP:n mukaan
http://astronetti.com Astronetti
Luokka:Avaruus
ar:مكان (فيزياء)
id:Ruang
bn:মহাকাশ
be:Прастора
be-x-old:Прастора
bg:Пространство
ca:Espai
da:Rum
de:Raum (Physik)
et:Ruum
el:Χώρος
en:Space
es:Espacio (física)
eo:Spaco
eu:Espazio
fa:فضا
fr:Espace (notion)
gl:Espazo
ko:공간
hi:दिक्
hr:Prostor
ia:Spatio
it:Spazio (fisica)
he:מרחב (פיזיקה)
la:Spatium
lv:Telpa
hu:Tér (fizika)
mk:Простор
mr:अवकाश
nl:Ruimte (natuurkunde)
ja:空間
uz:Fazo
pl:Przestrzeń (fizyka)
pt:Espaço físico
ro:Spațiu
ru:Пространство в физике
sc:Spàtziu
sq:Hapësira
simple:Space (physics)
sk:Priestor (fyzika)
sl:Prostor
sv:Rum (fysik)
te:అంతరిక్షం
th:ปริภูมิ
vi:Không gian
tr:Uzay
uk:Простір
yi:געשפרייט
bat-smg:Pluotmie
zh:空间 (物理)

Avaruus (matematiikka)

Matematiikassa avaruus on joukko, jolle on määritelty tietynlainen rakenne.
Avaruuksia määritelty erilaisia ja usein ne on nimetty ihmisten mukaan.
Topologinen avaruus
Metrinen avaruus
Euklidinen avaruus
Vektoriavaruus (eli lineaariavaruus)
Normiavaruus
Banachin avaruus
Sisätuloavaruus
Hilbertin avaruus
Minkowskin avaruus
Riemannin avaruus
Mitta-avaruus
Todennäköisyysavaruus
Luokka:Joukko-oppi
ar:فضاء رياضي
id:Ruang (matematika)
ca:Espai (matemàtiques)
cs:Prostor (matematika)
da:Rum#Matematik
de:Raum (Mathematik)
et:Ruum (matemaatika)
en:Space (mathematics)
es:Espacio#Matemáticas
fr:Espace (notion)#Mathématiques
gl:Espazo#Matemática
ko:공간#수학
io:Spaco
it:Spazio (matematica)
he:מרחב (מתמטיקה)
nl:Ruimte (wiskunde)
ja:空間 (数学)
nn:Rom i matematikk
nov:Spatie
pl:Przestrzeń (matematyka)
pt:Espaço matemático
sv:Rum (matematik)
tr:Alan (matematik)
zh:空间 (数学)

Anneli Jäätteenmäki


Anneli Tuulikki Jäätteenmäki (s. 11. helmikuuta 1955 Lapua) on suomalainen poliitikko ja nykyinen Euroopan parlamentti jäsen. Koulutukseltaan Jäätteenmäki on juristi. Jäätteenmäki toimi Suomen pääministerinä 17. huhtikuuta 2003 – 24. kesäkuuta 2003 ja oli ensimmäinen tehtävään valittu nainen. Hän toimi myös Suomen Keskustan puheenjohtajana 2002–2003. Hän toimi eduskunnan puhemies 25. maaliskuuta 2003 – 17. huhtikuuta 2003.

Elämänvaiheita

Varhaiset vaiheet


Jäätteenmäki vietti lapsuutensa kuopuksena kolmilapsisessa viljelijäperheessä Lapualla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1974. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1980, ja samana vuonna hänestä tuli varatuomari. Hän toimi myös yhdistyksessä Oikeuspoliittinen yhdistys Demla.
Työuransa alkuvaiheissa Jäätteenmäki toimi ensin vuoden verran työmarkkinajuristina kunnallisessa sopimusvaltuuskunnassa. Sen jälkeen hän kävi ulkoministeriön diplomaattikurssin, ja hänet sijoitettiin Suomen ulkoasiainministeriö:n protokollaosastolle. Sieltä tie vei vuonna vuonna 1982 Lapuan kaupungin lakimieheksi. Vuonna 1983 sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski pyysi Jäätteenmäkeä avustajakseen, joten hän jäi virkavapaalle Lapualta. Lyhyen ajan Jäätteenmäki toimi myös keskustan eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerinä.

Poliittinen ura


Eduskuntaan Jäätteenmäki valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987. Hän sai yli 9&nbsp;000 ääntä. Oikeusministerinä hän oli Ahon hallitus 1994–1995. Suomen presidentinvaali 2000 hävinneen Esko Ahon lähdettyä vuonna 2000 virkavapaalle Harvardin yliopistoon Jäätteenmäki toimi hänen sijaisenaan Keskustan puheenjohtajana; Ahon jätettyä puheenjohtajan paikan lopullisesti 2002 Jäätteenmäki valittiin hänen tilalleen ja johdatti Keskustan vaalivoittoon Eduskuntavaalit 2003, minkä jälkeen hänet nimitettiin pääministeriksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Tilanne oli myös historiallinen, sillä sekä Suomen tasavallan presidentti että pääministeri olivat naisia.
Tuomo Lappalaisen mukaan Jäätteenmäen nousu puheenjohtajaksi ja pääministeriksi johtui Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen ja Ilkan Kari Hokkanen lehdillään harjoittamasta voimakkaasta agitoinnista.

Irak-vuoto


Jäätteenmäen Jäätteenmäen hallitus jäi lyhyeksi. Jo 68 päivän kuluttua nimityksestä hän päätyi eroamaan virastaan, ja Suomen eduskunta valitsi hänen seuraajakseen Matti Vanhanen samasta puolueesta.
Ennen eduskuntavaalit 2003 Jäätteenmäki oli tuonut katkelmia julkisuuteen ulkoasiainministeriössä salaisiksi luokiteltujen asiakirjojen sisällöistä Suomen pääministeri Paavo Lipponen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) keskusteluista Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin kanssa Washingtonissa 9. joulukuuta 2002. Nämä keskustelut liittyivät valmisteluihin Suomen osallistumiseksi Yhdysvaltain johtamaan vapaaehtoisten koalitioon Irakin sotaa koskien.
Jäätteenmäki syytti Paavo Lipposta Suomi liittämisestä Suomen linjausten vastaisesti Irakin sota kannattaneiden valtioiden koalitioon. Väitteet perustuivat Jäätteenmäen hallussa olleisiin asiapapereihin (muun muassa WASB-050). Vaalit hävinneen SDP:n syytöksiä seuranneessa kohussa selvisi, että Jäätteenmäki oli saanut asiapaperit haltuunsa presidentin neuvonantajalta, Martti Manninen. Jäätteenmäki kielsi tämän toistuvasti huolimatta päivittäin keräytyvistä todisteista. Jäätteenmäen valehtelu johti hänen eroonsa. Tapauksessa tuli kuuluisaksi hänen lausahduksensa: ”Puhun niin totta kuin osaan”.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue eduskuntaryhmän piirissä syntyi luottamuspula Jäätteenmäkeä kohtaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman toimitti SDP:n eduskuntaryhmän kantana Suomen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kallille paperilapun, jonka mukaan SDP edellytti, että vain pääministeri vaihdetaan, ei muita muutoksia. Keskusta valitsi pääministeriksi seuraavaan hallitukseen ensimmäistä ministerikauttaan valtioneuvostossa olevan puolustusministeri Matti Vanhanen.
Asiassa nostettiin syyte Jäätteenmäkeä sekä muistiot vuotanutta tasavallan presidentin neuvonantaja Martti Mannista vastaan. Mannista syytettiin virkasalaisuuden rikkomisesta ja Jäätteenmäkeä yllytyksestä ja avunannosta. Käräjäoikeus katsoi Mannisen syylliseksi mutta vapautti Jäätteenmäen.
Jäätteenmäki palasi Irak-aiheeseen vielä yli kolme ja puoli vuotta kohun jälkeen 30. joulukuuta 2006 Iltalehti haastattelussa ja väitti, että kaiken takana oli tarkoitus palauttaa Paavo Lipponen pääministeriksi. SDP:n ryhmäjohtaja Jouni Backman kiisti Jäätteenmäen väitteet STT:lle antamassaan kommentissa. 4. tammikuuta 2007 Kokoomus Ville Itälä ja Irak-skandaalin aikainen puoluesihteeri Heikki A. Ollila vahvistivat kuitenkin Iltalehden haastattelussa, että SDP:n tuolloinen puoluesihteeri Eero Heinäluoma yritti houkutella kokoomusta kaatamaan hallitusta välikysymyksen avulla. Itälä ei kuitenkaan halunnut omien sanojensa mukaan ryhtyä ”leikkiin mukaan”.
19. lokakuuta 2009 YLE TV1:n Kotikatsomo-sarjassa esitettiin Timo Harakka ja Antti Karumo kirjoittama draama ''Pääministeri (elokuva)'', joka on tulkinta kevään 2003 tapahtumista.

Pääministeriyden jälkeen


Pääministerin virasta eroamisen jälkeen Jäätteenmäki jätti myös Keskustan puheenjohtajan paikan lokakuussa 2003. Euroopan parlamenttiin Jäätteenmäki valittiin 13. kesäkuuta 2004 lähes 150&nbsp;000 äänellä. Kesällä 2005 hänet valittiin kaksivuotiskaudeksi Keskustanaisten puheenjohtajaksi.
Jäätteenmäkeä pyydettiin palaamaan eduskuntaan Eduskuntavaalit 2007. Hän ilmoitti 16. lokakuuta 2006 STT:n mukaan, ettei ryhdy kansanedustajaehdokkaaksi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, vaan haluaisi jatkaa europarlamentissa. Hänet valittiin jatkokaudelle Suomen europarlamenttivaalit 2009 kaikista ehdokkaista toiseksi suurimmalla äänimäärällä.
Vappupuheessa 2009 Matti Vanhanen toivoi keskustan ehdokkaaksi naista seuraaviin presidentinvaaleihin. Jäätteenmäki oli hänen mielestään yksi mahdollisista ehdokkaista. Keskustan silloisen puoluesihteeri Jarmo Korhosen mukaan Jäätteenmäki on varteenotettava nimi presidenttiehdokkaaksi, jos pääministeri Matti Vanhanen ei ole käytettävissä. Jäätteenmäki kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta, koska ei tuntenut ehdokkuuteen vaadittavaa intoa.

Yksityiselämä


Jäätteenmäki on naimisissa toimittaja Jorma Mellerin kanssa. Helmikuun alussa 2006 Jäätteenmäellä havaittiin rintasyöpä, joka leikattiin pian sen jälkeen. Nyttemmin hän on toipunut.

Luottamustehtäviä


Keskustanaiset puheenjohtaja
Suomen Keskustan puoluehallitus jäsen Keskustanaisten edustajana

Julkaisut


Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.annelijaatteenmaki.net/ Kotisivut
Suomen Keskusta. http://www.keskusta.fi/keskusta/euroedustajat/?article_id=10805 Anneli Jäätteenmäki
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=4&t=295&a=2314 YLEn Elävä arkisto: Irak-vuoto varjosti vaaleja
Luokka:Kansanedustajat
Luokka:Suomen pääministerit
Luokka:Suomen oikeusministerit
Luokka:Nykyiset Suomen europarlamentaarikot
Luokka:Keskustalaiset poliitikot
Luokka:Suomalaiset juristit
Luokka:Suomalaisten puolueiden puheenjohtajat
Luokka:Helsingin vaalipiiri
Luokka:Vuonna 1955 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
ar:أنيلي يآتينماكي
da:Anneli Jäätteenmäki
de:Anneli Jäätteenmäki
et:Anneli Jäätteenmäki
en:Anneli Jäätteenmäki
es:Anneli Jäätteenmäki
fr:Anneli Jäätteenmäki
ko:안넬리 예텐메키
io:Anneli Jäätteenmäki
it:Anneli Jäätteenmäki
he:אנלי יטנמקי
nl:Anneli Jäätteenmäki
ja:アンネリ・ヤーテンマキ
no:Anneli Jäätteenmäki
nn:Anneli Jäätteenmäki
oc:Anneli Jäätteenmäki
pl:Anneli Jäätteenmäki
pt:Anneli Jäätteenmäki
ro:Anneli Jäätteenmäki
ru:Яаттеэнмяки, Аннели
sv:Anneli Jäätteenmäki
uk:Аннелі Яаттеенмякі
yo:Anneli Jäätteenmäki
zh:安内莉·耶滕迈基

Antti Satuli

Kuva:Antti Satuli.jpg
Antti Johannes Satuli (8. lokakuuta 1946, Helsinki – 17. huhtikuuta 2003, Inari) oli oikeustiede kandidaatti, joka loi uransa Suomen ulkoasiainministeriön palveluksessa. Hän oli Suomen ensimmäinen suurlähettiläs ja pysyvä edustaja Euroopan unionissa siihen liittymisen jälkeen. Ennen kuolemaansa hänet nimitettiin ulkoministeriön korkeimpaan virkaan, valtiosihteeriksi.
Antti Satulin vanhemmat olivat hallitusneuvos Mauno Satuli ja Irma Kajander. Satuli valmistui ylioppilaaksi Helsingin ranskalais-suomalainen koulu koulusta vuonna 1965. Oikeustieteen kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1970 Helsingin yliopistosta. Hänen sotilasarvonsa oli kapteeniluutnantti.
Satuli avioitui vuonna 1971 Marjatta Anna-Liisa Mattilan kanssa ja heillä oli kaksi lasta, Tiina Johanna (s. 1974) ja Henri Johannes (s. 1975).
Antti Satuli oli ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1971 kuolemaansa saakka. Satuli kuoli sairauskohtaukseen ollessaan hiihtomatkalla Lappi keväälla 2003.

Ura ministeriössä


1971– Ulkoministeriön palvelukseen
1973–1977 – Avustaja, Suomen suurlähetystö, Bryssel
1975–1977 – Lähtystösihteeri, Suomen suurläheetystö, Alger
1977–1980 – Jaostosihteeri (1.9.1988), ulkoasiansihteeri (1.3.1978), ulkoasiainministeriö, kauppapoliittinen osasto
1980–1983 – Lähetystösihteeri, Suomen suurlähetystö, Washington (DC)
1983–1986 – Lähetystöneuvos, Suomen pysyvä edustusto, Geneve
1986–1988 – Toimistopäällikkö, ulkoasiainministeriö, kauppapoliittinen osasto
1988–1990 – Apulaispäällikkö, ulkoasiainneuvos, ulkoministeriö, kauppapoliittinen osasto
1990–1994 – Ulkoministerion kauppapoliittisen osaston päällikkö, ulkoasiainministeriö
1994–Ulkoasiainministeriön kauppapoliittinen alivaltiosihteeri
1.1.1995–31.12.2001 – Suurlähettiläs ja Suomen pysyvä edustaja Euroopan unionissa Brysselissä
1.1.2002– Ulkoasiainministeriön valtiosihteeri.

Lähteet


Helsingin Sanomat 18.04.2003, muistokirjoitus. http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/251/antti-johannes-satuli Artikkelin verkkoversio
Luokka:Suomalaiset juristit
Luokka:Suomen suurlähettiläät
Luokka:Vuonna 1946 syntyneet
Luokka:Vuonna 2003 kuolleet

Wikipedia:Artikkelimalli


Artikkelimalli on ohjeistettu esimerkki tietyn aihealueen artikkeleille. Artikkelimallin ei ole tarkoitus olla sääntö tai määräys, jota artikkelin pitäisi noudattaa pilkun tarkasti. Artikkelimalli on pikemminkin ohje ja apuväline.
Joistakin artikkelimalleista on olemassa myös Wikipedia:Artikkelipohja, joka sisältää mahdollisimman vähän selittävää tekstiä. Tällöin uusi sivu kannattaa aloittaa kopioimalla artikkelipohja ja katsomalla tarpeen mukaan ohjetta artikkelimallista

Artikkelipohjat

Artikkelimallit


/artikkeli. Yleinen malli artikkeleille.
/alkuaine
/Ase
/eläin
/kasvi
/Etunimi
/Eurovision laulukilpailu. Artikkelimalli, jolla saadaan kaikki Eurovision laulukilpailu -artikkelit yhdenmukaisiksi. Muista, että tämä antaa vain suuntaviivoja. Käytä tätä jos et tiedä miten on hyvä edetä.
/henkilö
/Historiallinen vuosipäivä. Historiallinen vuosipäivä sisältää kokoelman kyseisenä vuodenpäivänä tapahtuneista asioista ja luettelon kyseisenä päivänä syntyneistä ja kuolleista ihmisistä. Lisäksi siinä voi olla yleistä tietoa kyseisestä päivästä (kuten esim. 24. joulukuuta).
/Japanin prefektuuri.
/Kanadan provinssi
/Kaupunki
/kieli
/Kiinan provinssi
/kirja
/Koirarotu
/kunta
/lentoasema
/Lääke
/musiikkialbumi
/ooppera.
/sota
/taistelu. Taulu yksittäisen taistelun perustietojen merkitsemiseen.
/tie. Tieartikkelin pohja. Rajoitetusti voi käyttää myös katuartikkeleissa.
/valtio
/valtio2. Valtioin perustietojen taulussa, joka on toteutettu mallineena.
/Valtion talous
/Videopeli
/yhdistys
/yhtye

Keskeneräisiä malleja


Wikipedia:artikkelimalli/laiva. Toistaiseksi keskeneräinen ehdotus pohjaksi. Lisäideoita taulukkoon tai varsinaisen artikkelin otsikoiksi voisi heittää.
Malline:Lehti. Malline on melko hyvä, mutta muita ohjeita kaivataan. --Käyttäjä:Elena
Wikipedia:Artikkelimalli/puolue
Wikipedia:artikkelimalli/Vuori
Wikipedia:Artikkelimalli/vuoristo
Wikipedia:artikkelimalli/vuosi. ks. Python-skripti: Käyttäjä:Jniemenmaa/ohjelma
Wikipedia:Artikkelimalli/urheilija
Luokka:Ohjeet|

Wikipedia:Artikkelimalli/Historiallinen vuosipäivä

1. tammikuuta on gregoriaaninen kalenteri mukaan vuoden 1. päivä. Vuodesta on jäljellä 364 päivää (365 päivää karkausvuosi.)
1. tammikuuta vietetään laajalti ''uudenvuodenpäivää''. Suomi 1. tammikuuta on virallinen vapaapäivä.
----

Tapahtumia


2002 - euro otettiin käyttöön.

Syntyneitä


...

Kuolleita


...

Juhlapäiviä


...
----
Katso myös: kalenteri - 31. joulukuuta, 2. tammikuuta

Wikipedia:Artikkelimalli/yhdistys

Joku Yhdistys on(/oli) NNNN perustettu Kunnassa/Alueella/valtakunnallisesti toimiva rekisteröity yhdistys, jonka päätavoitteet ovat tavoite, tavoite ja tavoite. (/Yhdistys lopetti toimintansa/lakkautettiin vuonna NNNN, ja sen toimintaa jatkaa nykyään Toinen Yhdistys.) Yhdistys kuuluu jäsenenä Erääseen Liittoon.
Joku Yhdistykseen kuului vuonna N noin N jäsentä. (tai) on toisen asteen yhdistys, johon kuuluu N jäsenyhdistystä joissa oli vuonna N yhteensä noin N jäsentä. Yhdistys on aiemmin toiminut nimillä Eräs Yhdistys (NNNN-NNNN) ja Yksi Yhdistys (NNNN-NNNN).
Yhdistystä voidaan pitää vuosina NNNN-NNNN toimineen Jonkinlaisen Yhdistyksen toiminnan jatkajana.
Yhdistys julkaisee lehteä Yhdistyksen Julkaisu. Muita tärkeimpiä toimintamuotoja ovat toiminta 1 ja toiminta 2.
Yhdistyksen johdossa toimii hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja N-M jäsentä. Vuonna 2003 puheenjohtajana toimii Eräs Henkilö.
(Historiaa, esim.) Yhdistys perustettiin aikanaan koska syy ja syy, mutta sen toiminta on sen jälkeen muuttunut enemmänkin niin ja näin. Yhdistys oli esillä julkisuudessa erityisesti N-luvun lopulla, koska joku syy. Vähän tämän jälkeen N-luvun alussa puheenjohtajaksi valittiin Se Henkilö, ja tätä seurasi sisäinen riitely joka kesti johonkin asti.

Wikipedia:Artikkelimalli/valtio

N on valtiomuoto _ssa. Sen rajanaapurit ovat _

Maantiede


''Pääartikkeli: _n maantiede''
Kuva:Unknown location in Germany.png
kallioperä ja maastonmuodot
vesialueet
ilmasto
luonto
kansallispuistot

Historia


''Pääartikkeli: _n historia''
varhaiset vaiheet
itsenäistyminen
maailmansodat

Politiikka


''Pääartikkeli: _n politiikka''
sisäpolitiikka: parlamentti, hallitus, presidentti
vaalit
puolueet
ulkopolitiikka: jäsenyys liittoumissa
oikeuslaitos
asevoimat

Osat (Provinssit · Osavaltiot · Kantonit...)


''Pääartikkeli: _n osat''
Maakunnat tai osavaltiot, suurimmat kaupungit
autonomiset alueet

Talous


''Pääartikkeli: _n talous''
bkt, valuutta ja muita yleisiä tietoja?
talouden sektorit (maanviljelys/kalastus, teollisuustuotanto, palvelut)
työmarkkinat, verotus
ulkomaankauppa
energiantuotanto
liikenne (lentokentät, rautatiet, satamat) ja tietoliikenne
tiede ja tekniikka

Väestö


''Pääartikkeli: _n väestö''
Väkiluvun kehitys
väestöntiheys
eri ikäryhmien osuus
keskimääräinen elinikä (vai kuuluuko vuosituhattavoitteisiin?)
Etniset ryhmät
Kielet
Uskonnot
kansanterveys, AIDS
Koulutus
lukutaito
arvostetut tai suurimmat oppilaitokset
kehitysmailla YK:n vuosituhattavoitteet

Kulttuuri


''Pääartikkeli: _n kulttuuri''
Kulttuurin ominaispiirteitä (ruoka puku rakennus sadut)
Kirjallisuus, nobelistit
Kansanmusiikki, säveltäjät, esittäjiä
teatteri, elokuva, sarjakuva
Kuvataiteet ja arkkitehtuuri
Media: tärkeimmät radio- ja tv-kanavat ja sanomalehdet
Unescon Maailmanperintöluettelon kohteet + muita "kulttuurilaitoksia": museot, kirjastot, arkeologiset kohteet

Urheilu


Olympialaiset
Maininta joukkuelajien menestyksestä (jalkapallo & jääkiekko)
Mikäli yksi vuosi eroaa oleellisesti muista
Olympiamitalisteja
Perinnelajit
Areenat (suurimmat, ehkä myös vanhimmat)
Urheilijat
Kansainvälisesti tunnetut/palkitut
Suurten urheilusarjojen ennätysnimiä
Kansallisesti erittäin tunnettuja
Urheilusarjat
Maininta jalkapallon asemasta ja sarjan historiasta
Muut tärkeät lajit/sarjat (joilla paljon harrastajia, yleisöä, jne.)
Poikkeuksia muun alueen tärkeisiin lajeihin?

Lähteet

Aiheesta muualla


commons
wikitravel

Azerbaidžan


Azerbaidžanin tasavalta () on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeri rannalla. Naapurimaita ovat Georgia luoteessa, Armenia lännessä,Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee erillään muusta maasta sen lounaispuolella Iranin, Turkki ja Armenian ympäröimänä. Azerbaidžanin keskellä sijaitsee itsenäiseksi julistautunut kiistanalainen Vuoristo-Karabahin alue.
Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Suurin osa kansasta on šiialaisuus ja etnisesti azerit. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta todellisuudessa autoritaarinen. Kaikkien maassa järjestettyjen vaalien vapautta on arvosteltu.

Maantiede


Azerbaidžanin pinta-alasta lähes puolet on vuoristoa. Maan kaakkoisosan rannikon kukkuloilla on subtrooppinen ilmasto, ja siellä kasvatetaan teetä, sitruunoita ja appelsiineja. Laajimmat tasangot sijaitsevat maan keskiosassa. Sinne virtaa Kaukasukselta kahdeksan suurta jokea. Kura-Arasin alanko on saanut nimensä Kura- joen ja sen suurimman sivujoen Arasin mukaan. Kura on padottu, ja näin syntynyt Mingechaurin tekoallas on maan suurin sisävesialue, ja siitä saadaan vesivoimaa ja kasteluvettä.
Azerbaidžanin pienestä pinta-alasta huolimatta siellä on monenlaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä subtrooppisesta vuoristokasvillisuuteen, ja tämä on johtanut etenkin lintulajiston monimuotoisuuteen. Siellä on havaittu noin 365 lintulajia flamingoista ja kotkista mehiläissyöjiin. Harvinaisiin nisäkkäisiin kuuluvat kuhertajagaselli (''Gazella subgutturosa'') ja kaukasianvuorikauris. Kaikkiaan maassa elää 97 nisäkäslajia, 67 matelija- ja sammakkoeläinlajia 97 kalalajia ja yli 15 tuhatta lajia selkärangattomia.
Hirkanin kansallispuisto on perustettu suojelemaan subtrooppista luontoa Lankaran alangolla ja Talysh-vuorilla. Siellä elää harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja. Shirvanin kansallispuisto Shirvanin alangolla on kuhertajagasellin ja vesilintujen lisääntymisaluetta. Ag-Gelin kansallispuisto suojelee muuttolintujen talvehtimis- ja levähdyspaikkoja.

Historia


Varhainen historia


Azerbaidžanissa yhdistyvät muinaisten seldžukkiturkkilaisten ja muinaisen Persian sivilisaation perinteet. Se oli muinaisina aikoina myös zarathustralaisuus keskus.
Maasta ei tiedetä juurikaan mitään ennen arabien valloitusta vuonna 642, jonka jälkeen se oli osana islamilaistan kalifaattia. 1200–1400-luvuilla maahan hyökkäsivät mongolit. Myöhemmin sitä hallitsivat paikalliset shirvanilaiset šaahit ja Persian Safavidien dynastia.

Venäjän ja Neuvostoliiton valta


Euroopan ja Keski-Aasian välisillä reiteillä ja Kaspianmeren rannalla sijaitsevasta alueesta taistelivat osmanit, Venäjä ja Persia vuosisatoja.
Viimein Persia ja Venäjän keisarikunta jakoivat Azerbaidžanin keskenään vuonna 1828 Turkmenchayn sopimuksella. Nykyisen Azerbaidžanin alue jäi Venäjälle, loput siitä on Iranin Itä-Azerbaidžan ja Länsi-Azerbaidžanin maakuntia. Samalla päättyi paikallisten kaanien valtakausi.
Azerbaidžanista tuli yksi maailman ensimmäisistä öljyntuotantopaikoista, kun siellä porattiin öljyä 1848–1849. Nobelin veljekset perustivat 1879 sinne öljyntuotantolaitokset. Samalla Bakusta kasvoi merkittävä teollisuuskeskus.
Venäjän keisarikunnan romahdettua ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa maan kansallinen puolue Azerbaidžanin demokraattinen tasavalta 1918 epäonnistuneen Transkaukasian federaation hajottua. Liittoutuneet ehtivät tunnustaa sen itsenäiseksi 1920, mutta jo huhtikuussa 1920 Puna-armeijan joukkojen saapumisen myötä itsenäisyys päättyi. Vuonna 1922 Azerbaidžan liitettiin Transkaukasian sosialistinen neuvostotasavalta ja tämän hajotessa 1936 Azerbaidžanista tuli Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta.
1980-luvun loppua kohti liikehdintä alkoi kasvaa. Vuonna 1988 armenialaiset alkoivat osoittaa mieltään azerivaltaa vastaan Vuoristo-Karabahissa ja Armeniassa ja Vuoristo-Karabahin korkein neuvosto äänesti Azerbaidžanista eroamisen puolesta.
Ainakin 26 armeenia ja kuusi azeria tapettiin väkivaltaisuuksissa Sumqayitissa.
Vuoden 1990 Vuoristo-Karabahin, Bakun ja Sumgaitin levottomuuksien jälkeen Neuvostoliiton johto julisti Vuoristo-Karabahin hätätilaan ja lähetti paikalle armeijan joukkoja. Tammikuussa 1990 armeijan joukot ampuivat 190 nationalistimielenosoittajaa Bakussa. Huhtikuussa vapaaehtoiset azerijoukot ja neuvostojoukot taistelivat armenialaisia vastaan Vuoristo-Karabahissa. Moskova lähetti joukkoja myös Jerevaniin.

Itsenäisyys


Neuvostoliitto hajotessa Azerbaidžan julistautui itsenäiseksi 30. elokuuta 1991, jolloin presidentiksi valittiin entinen kommunistisen puolueen pääsihteeri Ajaz Mutalibov.
Syyskuussa 1991 Moskova ilmoitti ettei enää tukisi Azerbaidžania Vuoristo-Karabahissa, jolloin armenien joukot kiihdyttivät toimintaansa. Lokakuussa 1991 Vuoristo-Karabahissa järjestetty kansanäänestys hyväksyi sen itsenäisyyden. Toukokuussa 1992 armenien ja karabahien joukot valtasivat Vuoristo-Karabahin historiallisen, pääasiassa azerien asuttaman pääkaupungin Sushan ja Lachinin, joka yhdisti Vuoristo-Karabahin Armeniaan. YK:n turvallisuusneuvosto vaati 1993 lopettamaan kaikki vihollisuudet ja vaati Armenian joukkojen poistumista alueelta. Taistelut jatkuivat kuitenkin toukokuuhun 1994, jolloin Venäjän välityksellä saatiin aikaan tulitauko.
Noin 30&nbsp;000 ehti kuolla sodassa 1992–1994. Armenien edetessä satoja tuhansia asukkaita pakeni toisiin osiin Azerbaidžania..
Maaliskuussa 1992 azereitä murhattiin Khojalissa Vuoristo-Karabahissa. Mutalibov jätti tämän johdosta eronpyyntönsä ja maa ajautui poliittisen epävakauden tilaan. Vanha kaarti palautti Mutalibovin valtaan toukokuussa 1992, ja hän yritti peruuttaa presidentinvaalit ja kieltää kaiken poliittisen toiminnan, jonka jälkeen opposition Kansanrintamapuolue kaappasi vallan.
Valtakautensa aikana Kansanrintama hajotti kommunistien hallitseman korkeimman neuvoston siirsi sen vallan 50-jäseniselle ylähuoneelle, kansalliselle neuvostolle. Kesäkuussa 1992 Kansanrintamana johtaja Abülfaz Elçibay valittiin presidentiksi. Kansanrintamanpuolueen hallitsema hallitus osoittautui kykenemättömäksi hoitamaan Vuoristo-Karabahin konfliktia tai taloutta ja monet sen viranomaisista olivat korruptoituneita.
Kansanrintamahallituksessa oli mukana turkkilaisesta nationalismista vaikutteita saaneita henkilöitä, jotka suunnittelivat Azerbaidžanista osaa Turkista Iraniin, Siperiaan, Intiaan ja Kiinaan ulottuvaa Suur-Turkin valtakuntaa ja uhkasivat Armenia ydinaseiskulla.
Kesäkuussa 1993 puhkesi kapina maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Gəncəssa ja kapinalliset etenivät ilman vastarintaa pääkaupunkiin, josta presidentti Elçibay pakeni kotiseudulleen Nahitševaniin. Kansallinen neuvosto siirsi presidentinvallan puhemiehelleen, Heydər Əliyeville, ja Elçibay syrjäytettiin virallisesti elokuussa 1993, ja Əliyev valittiin viisivuotiskaudelle presidentiksi lokakuussa. Uusi 125-jäseninen parlamentti valittiin ensimmäisen kerran 1995.
Vuonna 1994 Vuoristo-Karabahissa solmittiin Venäjän välityksellä aselepo, jossa Vuoristo-Karabah ja osa sitä ympäröiviä alueita jäi armenialaisten käsiiin. Joulukuussa 2006 siellä järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys perustuslaista, jota Azerbaidžan ei hyväksynyt.
Əliyev valittiin uudelleen 1998. Lokakuun 2003 vaaleissa presidentiksi valittiin Əliyevin poika İlham Əliyev, ja isä kuoli saman vuoden joulukuussa. İlham Əliyev valititin toisellle kaudelle vuoden 2008 vaaleissa, ja ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan vaalit olivat aikaisempaa rehellisemmät mutta eivät silti demokratian vaatimusten mukaiset.

Politiikka


kuva:CIS Summit 6-7 June 2008-4.jpg ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev vuonna 2008.]]
Presidentti valitaan viiden vuoden välein kansanäänestyksellä. Azerbaidžanin nykyinen presidentti on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö tuomitsemien vaalien voittaja ja edellisen presidentin Heydər Əliyevin poika İlham Əliyev. Hänet valittiin uudelleen vuonna 2008.
Maaliskuussa 2009 maassa järjestettiin kansanäänestys, jossa poistettiin presidentinkausien rajoitukset.
125-paikkainen kansalliskokous valitaan kansanäänestyksellä viiden vuoden välein.
Kansalliskokouksen paikkajako:

Alueet


Azerbaidžan jaetaan 66 alueeseen (''rayonlar'') ja 12 kaupunkiin (''şəhərlər''), joista 7 aluetta ja yksi kaupunki sijaitsevat Nahitševanin autonomisessa tasavallassa. Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee ekslaavina muusta Azerbaidžanista erillään Armenian, Turkin ja Iranin ympäröimänä. Alle 400 000 hengen väestöstä 99 % on azerit ja loput pääosin venäläiset ja Azerbaidžanin kurdit. Maisemaltaan se on vuoristoista puoliaavikkoa.
Azerbaidžan
Nahitševan
# Babəkin piirikunta
# Culfan piirikunta
# Kəngərliin piirikunta
# Nahitševan (kaupunki) (Naxçıvan Şəhər)
# Ordubadin piirikunta
# Sədərəkin piirikunta
# Şahbuzin piirikunta
# Şərurin piirikunta
Tiedosto:Aj-map.png
Tiedosto:Satellite image of Azerbaijan in March 2003.jpg

Talous


Azerbaidžan tuottaa muun muassa vehnää, teetä, hedelmiä, tupakkaa. Tärkeintä viennin kannalta on öljy sekä vähäisemmässä määrin maakaasu. Myös joitain metalleja kuten rautaa, kuparia ja kobolttia tuotetaan. Karabahin kiista heikentää maan taloutta. Kauppa entisten neuvostoliiton maiden kanssa on vähenemässä, mutta samaan aikaan kauppa Turkin ja länsimaiden kanssa kasvaa. Öljy ja kaasu muodostavat 90 % viennistä.

Liikenne


Maassa on 35 lentopaikkaa, joista kolmella on yli kolmen kilometrin kiitotie. Rautatieverkkoa on lähes kolmetuhatta kilometriä. Baku on ainoa satamakaupunki.

Väestö


Azerbaidžanin väestöstä on azerit 90,6 prosenttia, dagestanilaiset 2,2 prosenttia, venäläiset 1,8 prosenttia, armenialaiset (Vuoristo-Karabahissa) 1,5 prosenttia ja muita 3,9 prosenttia (1999 arvio). Azereita asuu Iranissa lähteestä riippuen kaksin- tai kolminkertainen määrä verrattuna Azerbaidžanin azereiden lukumäärään. Esimerkiksi Ethnologue-kirjan mukaan Iranin azeria puhuu yli 11 miljoonaa, pohjoista "Azerbaidžanin azeria" noin kuusi miljoonaa. Kielet poikkeavat toisistaan ääntämisen ja sanaston, varsinkin lainasanojen osalta.
Azerbaidžanin uskonto on islam. Islaminuskoisia väestöstä on 93,4 prosenttia, Venäjän ortodoksinen kirkko 2,5 prosenttia ja Armenian apostolinen kirkko (Vuoristo-Karabahissa) 2,3 prosenttia (1995). 1,8 prosenttia väestöstä kuuluu muihin uskontokuntiin tai ei tunnusta uskontoa ollenkaan.

Kulttuuri


Azerbaidžanin kulttuuri on saanut vaikutteita persialaisesta, turkkilaisesta, arabialaisesta, kaukasialaisesta ja venäläisestä kulttuurista. Maan klassinen musiikkiperinne, Mugam, on saanut UNESCO:n maailmanperintötunnustuksen. Mugam koostuu runoudesta ja musiikista ja siinä käytetään monenlaisia tekniikoita, kuten kurkkulaulua. Uskonnolliset elementit etenkin suufilaisuus ovat olennainen osa Mugamia. Lisäksi maan musiikkiperinteeseen kuuluu rap-tyylinen Meykhana-musiikki, joka kuitenkin on kehittynyt erillään afroamerikkalaisesta rap-musiikista. Nimitys tulee turkin kielen sanasta ''meyhane'', joka tarkoittaa tavernaa. Neuvostoaikaan meykhana oli kielletty, mutta nykyaikana perinne on taas voimissaan. Lisäksi Azerbaidžanin musiikkikulttuuriin kuuluu kiertävien, saz-luuttua soittavien ''ashik''-trubaduurien perinne.
Eurovision laulukilpailu Azerbaidžan osallistui ensimmäisen kerran vuonna Eurovision laulukilpailu 2008 voittaen ne ensimmäisen kerran jo vuonna 2011.

Urheilu


Maan suosituin urheilulaji on jalkapallo ja maa kuuluu Euroopan jalkapalloliittoon UEFA:an. Azerbaidžanin jalkapallomaajoukkue ei ole koskaan selviytynyt arvokisojen lopputurnaukseen. Toukokuussa 2011 se oli FIFAn rankingissa sijalla 100.
Maa on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1996. Sillä on ollut kesäkisoissa 23-44 urheilijaa, talvikisoissa 2-4. Ampuja Zemfira Meftəkhətddinova ja painija Namiq Abdullayev ovat saaneet kaksi mitalia kumpikin. Sekä judoka Elnur Mammadli on voittanut olympiakultaa.

Ihmisoikeudet


Maassa järjestetyt Eurovision laulukilpailu 2012 nostivat Azerbaidžanin huonon ihmisoikeustilanteen esille. Maassa on vangittu muun muassa poliittisia aktivisteja ja sananvapautta on rajoitettu. Myös kor­rup­tio on yleis­tä, ei­kä maas­sa juu­ri ole val­lan­pi­tä­jis­tä riip­pu­ma­ton­ta, va­paa­ta leh­dis­töä. Toi­mit­ta­jia uh­kail­laan ja hä­päis­tään. Lisäksi muusikkoja, jotka ottavat kantaa poliittisilla kappaleillaan pidätetään ja kidutetaan. Poliisit hakkaavat armottomasti mielenosoittajia ja hallitusta vastustelevat vangitaan tekosyihin vedoten.

Lähteet

Aiheesta muualla


Glenn E. Curtis, ed. http://countrystudies.us/azerbaijan/ Azerbaijan: A Country Study . Washington: GPO for the Library of Congress, 1995.
Luokka:Entiset neuvostotasavallat
Luokka:Azerbaidžan
ace:Azèrbaijan
kbd:Азэрбиджан
af:Azerbeidjan
als:Aserbaidschan
am:አዘርባይጃን
ang:Azerbaijan
ab:Азербаиџьан
ar:أذربيجان
an:Azerbaichán
arc:ܐܙܪܒܝܓܐܢ
roa-rup:Azerbaigian
frp:Azèrbayidj·an
ast:Azerbaixán
gn:Aservaijã
av:Азарбижан
az:Azərbaycan
id:Azerbaijan
ms:Azerbaijan
bn:আজারবাইজান
zh-min-nan:Azerbaijan
jv:Azerbaijan
su:Azerbaijan
ba:Әзербайжан
be:Азербайджан
be-x-old:Азэрбайджан
bcl:Aserbayhan
bi:Azerbaijan
bar:Aserbaidschan
bo:ཨ་ཛར་བཡི་ཇན།
bs:Azerbejdžan
br:Azerbaidjan
bg:Азербайджан
bxr:Азербайжан
ca:Azerbaidjan
ceb:Azerbaijan
cv:Азербайджан
cs:Ázerbájdžán
ny:Azerbaijan
co:Azerbaighjan
cy:Azerbaijan
da:Aserbajdsjan
de:Aserbaidschan
dv:އަޒަރުބައިޖާން
nv:Azééwii Bikéyah
dsb:Azerbajdžan
na:Aderbaidjan
dz:ཨཛར་བཡེ་ཇན།
et:Aserbaidžaan
el:Αζερμπαϊτζάν
en:Azerbaijan
es:Azerbaiyán
eo:Azerbajĝano
ext:Azerbaiyán
eu:Azerbaijan
ee:Azerbaijan
fa:جمهوری آذربایجان
hif:Azerbaijan
fo:Aserbadsjan
fr:Azerbaïdjan
fy:Azerbeidzjan
ga:An Asarbaiseáin (tír)
gv:Yn Asserbajaan
sm:Azerbaijin
gag:Azerbaycan
gd:Asarbaideàn
gl:Acerbaixán - Azərbaycan
ki:Azerbaijan
gu:અઝેરબીજાન
hak:Â-set-pai-kiông
xal:Азермудин Орн
ko:아제르바이잔
haw:‘Akepaikana
hy:Ադրբեջանական Հանրապետություն
hi:अज़रबैजान
hsb:Azerbajdźan
hr:Azerbajdžan
io:Azerbaijan
ilo:Azerbaijan
bpy:আজারবাইজান
ia:Azerbaijan
os:Азербайджан
zu:Azerbaijan
is:Aserbaídsjan
it:Azerbaigian
he:אזרבייג'ן
kl:Aserbajdsjan
kn:ಅಜೆರ್ಬೈಜಾನ್
pam:Azerbaijan
ka:აზერბაიჯანი
csb:Azerbejdżan
kk:Әзірбайжан
kw:Azerbayjan
rw:Azeribayijani
ky:Азербайжан
mrj:Азербайджан
sw:Azerbaijan
kv:Азербайджан
kg:Azerbaidjan
ht:Azerbaydjan
ku:Azerbaycan
lad:Azerbaidjan
lbe:Азирбижан
lez:Азербайжан
la:Atropatene (res publica)
ltg:Azerbaidžans
lv:Azerbaidžāna
lb:Aserbaidschan
lt:Azerbaidžanas
lij:Azerbaijan
li:Azerbaidzjan
ln:Azerbaïdjan
lmo:Azerbaigian
hu:Azerbajdzsán
mk:Азербејџан
ml:അസർബെയ്ജാൻ
krc:Азербайджан
mt:Ażerbajġan
mi:Atepaihānia
mr:अझरबैजान
xmf:აზერბაიჯანი
arz:اذيربايجان
mzn:آذربایجون
mdf:Азербайджан
mn:Азербайжан
my:အဇာဘိုင်ဂျန်နိုင်ငံ
nah:Azerbaiyan
nl:Azerbeidzjan
new:अजरबैजान
ja:アゼルバイジャン
ce:Азербайджан
pih:Eserbeyjan
no:Aserbajdsjan
nn:Aserbajdsjan
nov:Aserbaijan
oc:Azerbaitjan
mhr:Азербайджан
or:ଆଜାରବାଇଜାନ
uz:Ozarbayjon
pnb:آذربائیجان
ps:آزربایجان
km:អាស៊ែបៃហ្សង់
pms:Aserbaigian
nds:Aserbaidschan
pl:Azerbejdżan
pt:Azerbaijão
kaa:A'zerbayjan
crh:Azerbaycan
ro:Azerbaidjan
rm:Aserbeidschan
qu:Asarsuyu
ru:Азербайджан
rue:Азербайджан
sah:Азербайдьан
se:Aserbaižan
sa:अजर्बैजान
sc:Azerbaigián
sco:Azerbaijan
stq:Aserbaidschan
sq:Azerbajxhani
scn:Azzirbaiggian
simple:Azerbaijan
ss:IZebajani
sk:Azerbajdžan
sl:Azerbajdžan
cu:Аꙁѣрбаичанъ
szl:Azerbejdżůn
so:Aserbiijaan
ckb:ئازەربایجان
sr:Азербејџан
sh:Azerbejdžan
sv:Azerbajdzjan
tl:Aserbayan
ta:அசர்பைஜான்
tt:Азәрбайҗан
te:అజర్‌బైజాన్
tet:Azerbaijaun
th:ประเทศอาเซอร์ไบจาน
vi:Azerbaijan
tg:Озарбойҷон
chr:ᎠᏎᏆᏣᏂ
tr:Azerbaycan
tk:Azerbaýjan
udm:Азербайджан
uk:Азербайджан
ur:آذربائیجان
ug:ئەزەربەيجان
za:Ahsehbaiqgyangh
vep:Azerbaidžan
vo:Lasärbäcän
fiu-vro:Asõrbaidžaan
vls:Azerbeidzjan
war:Aserbaiyan
wo:Aserbayjaan
wuu:阿塞拜疆
yi:אזערביידזשאן
yo:Azerbaijan
zh-yue:阿塞拜疆
diq:Azerbaycan
zea:Aâzerbeidzjan
bat-smg:Azėrbaidžians
zh:阿塞拜疆

Assam


Assam on yksi Intian koillisimmista Intian osavaltiot ja territoriot. Se sijaitsee Himalajan juurella Brahmaputran laaksossa. Osavaltion pääkaupunki on Dispur ja kaupallinen pääkaupunki Guwahati. Assamilla on kansainvälistä rajaa Bangladeshin ja Bhutanin kanssa. Osavaltiossa on 26&nbsp;638&nbsp;407 asukasta (2001) ja sen pinta-ala on 78&nbsp;438 neliökilometriä.
Assam on tunnettu teelaaduistaan.

Katso myös


Assamilaiset
Luokka:Assam
ace:Assam
af:Assam
ar:أسام
an:Asam
as:অসম
id:Assam
ms:Assam
bn:আসাম
zh-min-nan:Assam
jv:Assam
be:Асам
be-x-old:Асам
bh:आसाम
bo:ཨཱསཱམ།
br:Asam
bg:Асам
ca:Assam
cv:Асам
cs:Ásám
da:Assam
de:Assam
dv:އާސާމު
et:Assam
el:Ασσάμ
en:Assam
es:Assam
eo:Asamo
eu:Assam
fa:آسام
hif:Assam
fr:Assam
gl:Assam
gu:આસામ
ko:아삼 주
hi:असम
hsb:Asam
hr:Assam
bpy:অসম
it:Assam
he:אסאם
pam:Assam
ka:ასამი (შტატი)
sw:Assam
la:Assam
lv:Asama
lt:Asamas
hu:Asszám
mk:Асам
ml:ആസാം
mr:आसाम
nl:Assam
ne:आसाम
ja:アッサム州
no:Assam
nn:Assam
oc:Assam
or:ଆସାମ
pa:ਅਸਾਮ
pnb:آسام
pl:Asam
pt:Assam
ro:Assam
ru:Ассам
sa:असमराज्यम्
simple:Assam
sk:Ásam
szl:Assam
sr:Асам
sh:Assam
sv:Assam
ta:அசாம்
te:అసోం
th:รัฐอัสสัม
vi:Assam
tg:Ассам
tr:Assam
uk:Ассам
ur:آسام
war:Assam
yo:Assam
zh:阿萨姆邦

Argentiina


Argentiinan tasavalta eli Argentiina (, IPA: reˈpuβlika aɾxenˈtina ) on valtio Etelä-Amerikka. Argentiina ulottuu trooppisesta pohjoisesta Etelä-Amerikan antarktiseen eteläkärkeen. Sen naapurimaita ovat Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay. Argentiina on pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio, ja se on Brasilian jälkeen Etelä-Amerikan toiseksi suurin. Se ulottuu tropiikista 54. leveyspiirille, ja sen maisemat vaihtelevat Andien jäätiköistä pampan lakeuksille ja Amazonin sademetsään. Maassa elää sekä apinoita, jaguaareja että pingviinejä.
Argentiina on YK:n perustajajäsen ja kuuluu G20-maihin. Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä on toisinaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot. 1800-luvun alussa itsenäistyneen valtion johdossa ovat vuorotelleet niin sotilaat, konservatiivit kuin vasemmistolaisetkin johtajat.
Argentiina kuului 1900-luvun alussa maailman rikkaimpiin valtioihin, mutta epävakaissa oloissa on talouskriisi seurannut toistaan.

Historia

Varhaishistoria


Tiedosto:SantaCruz-CuevaManos-P2210651b.jpgista yli 10 000 vuoden takaa.]]
Argentiinan asutushistoria alkoi jo 12&nbsp;000 eaa. Patagonian alueelta. Silloin seudulla liikkui Metsästäjä-keräilijät, jotka saalistivat sittemmin sukupuuttoon kuolleiden eläinlajien, kuten mammutit ja Megatherium, suuria laumoja. Chilen rannikolla he harjoittivat myös kalastusta. Nykyisen Koillis-Argentiinan alueella vaeltava elämäntapa keskeytyi ajoittain, ja silloin viljeltiin maissia ja maniokkia. Keski-Andien alueella syntyi kulttuurien kohtaamispaikka, jossa Chilen, Gran Chaco ja Andit alueelle asettuneet kansat kohtasivat etelän metsästäjä-keräilijöitä. Luolamaalauksista ja kivikaiverruksista löytyy merkkejä, joiden symboliikkaa ei osata nykyisin tulkita.
Väestö kasvoi liian suureksi elämään pelkällä keräilyllä, ja maanviljelystä alettiin harjoittaa noin 1000–500 eaa. Viljelykasveina olivat peruna ja maissi, ja myöhemmin alluviaalitasangoilla alettiin paimentaa laamalaumoja. Ajanlaskun alkaessa alueella kudottiin kangasta ja poltettiin tupakkaa.
Suunnilleen vuosina 650–850 alueelle tuli vaikutteita Tiwanaku-kulttuurista. Uudet viljelykasvit levisivät, ja valmistettiin hienoja metalliesineitä muun muassa kullasta ja hopeasta. Vuosina 850–1480 jotkut ihmisryhmät rakensivat muurien suojaamia kaupunkimaisia asutuskeskuksia juomavesilähteiden lähelle. He tekivät taidokasta keramiikkaa ja palvoivat maaäiti Pachamamaa.
Inkat saapuivat Valles Calchaquíes 1400-luvulla. He rakensivat maantien Tyynimeri rannalle koko Andien pituudelta. Siitä tuli vilkas kauppareitti, joka yhdisti alueen inkojen pääkaupunkiin. Ketšuasta tuli virallinen kieli, mutta Pachamaman palvonta sulautui inkojen uskontoon.
Maan harvaan asutussa eteläosassa metsästys-keräilykulttuuri säilyi pitempään, vielä espanjalaisvalloituksen jälkeenkin. Tulimaassa ja Patagonian eteläosassa eli neljä kansaa. Onat ja haushit pysyivät maalla, metsästivät kettuja ja guanakoita ja rakensivat asumuksikseen jurtta tapaisia vuotatelttoja. Rannikolla elivät yaghanit ja alacalufit, jotka kalastivat keihäillä, metsästivät hylkeitä ja rakensivat kanootteja. Tätä elämäntapaa nuo kansat jatkoivat 1800-luvulle asti. Kun alueella alettiin harjoittaa lampaankasvatusta, alkuperäiskansat katosivat 50 vuodessa.

Siirtomaakausi ja itsenäisyys


Tiedosto:Toortse Rio de la Plata.png.]]
1500-luvun alusta alkaen Argentiinaan alkoi ilmestyä uudisasukkaita Perusta, Chilestä ja Paraguaysta. Ensimmäiset alueelle saapuneet eurooppalaiset olivat konkistadori Juan Díaz de Solísin johtamat espanjalaiset, jotka löysivät Rio de la Platan vuonna 1516. Perun varakuningaskuntaan perustettiin 1580 Buenos Airesin siirtokunta. Río de la Platan varakuningaskunta perustettiin 1776. Ranskan vallankumous ja Yhdysvaltain vapaussota aatteiden siivittämänä Buenos Airesissa annettiin itsenäisyysjulistus 1810. Varakuningaskunnan muut osat olivat kuitenkin yhtä innokkaita itsenäistymään Río de la Platasta kuin Espanjasta.
Kenraaleiden José de San Martín ja Simón Bolívar johtamissa itsenäisyyssodissa espanjalaiset lyötiin, ja Argentiina itsenäistyi 9. heinäkuuta 1816. Tämän jälkeen vallasta kamppailivat keskusvaltaa kannattavat ''unitarios'' ja liittovaltiota kannattavat ''mazorqueros''. Bolivia erosi liitosta 1825 ja Uruguay 1828. Tämän ajan merkittävä hahmo oli kenraali Juan Manuel de Rosas, joka hallitsi yksinvaltiaana 1829–1852. Uruguayn ja Brasilian tukemana kenraali Justo José de Urquiza johti vallankumousta, ja Argentiina sai perustuslain 1853. Vuosina 1865–1870 Argentiina, Brasilia ja Uruguay sotivat Kolmoisliiton sota Paraguayta vastaan.
1800-luvun lopulla maa rikastui nopeasti uudenaikaisen maatalouden ja kaupan ansiosta. Vuosina 1880–1930 Argentiina kuului maailman kymmenen rikkaimman maan joukkoon.
Konservatiivit hallitsivat vuoteen 1916, jolloin heidän perinteiset kilpailijansa, rehellisiä vaaleja ja demokratiaa korostaneet radikaalit, nousivat valtaan. Vuoden 1929 suuren laman ja maailmanlaajuisten talousvaikeuksien aikana Argentiinan asevoimat syrjäyttivät 1930 vallasta presidentti Hipólito Yrigoyenin, ja sen jälkeen seurasi vuosikymmen konservatiivien valtaa.

Toinen maailmansota ja peronismi


Toinen maailmansota puhjetessa Argentiina julistautui puolueettomaksi ja kieltäytyi katkaisemasta suhteita natsi-Saksa ja Japaniin myöskään 1942. Vuonna 1943 akselivallat myötäilevä asevoimien juntta kaappasi vallan kenraali Pedro Pablo Ramírezin johdolla. Yksi sen johtajista oli eversti Juan Domingo Perón, joka nousi hallituksen näkyvimmäksi hahmoksi työvoimaministerinä. Argentiina katkaisi suhteet akselivaltoihin 1944 ja julisti niille sodan viimein 1945.
Tiedosto:Eva Perón.jpg.]]
Juan Perón voitti presidentinvaalit sodan jälkeen 1946. Hän lupasi työläisille korkeammat palkat ja sosiaaliturvaa. Perónin politiikassa ensisijalla oli työllisyyden ylläpito ja ammattiyhdistysten laajentaminen. Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma vuonna 1947 perustui kansallistetun teollisuuden tuomaan kasvuun. Hänen vaimonsa Eva Perón sai vastuun suhteista työväkeen. Evita Perónista tuli miltei pyhimys Argentiinassa. Hän perusti useita köyhien avustusohjelmia ja työskenteli ahkerasti myös naisten aseman parantamiseksi. Argentiinan naiset saivat äänioikeuden vuonna 1947. Useat Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue pakenivat sodan päätyttyä Perónin Argentiinaan. Vuonna 1949 säädettiin uusi perustuslaki, joka vahvisti presidentin valtaa. Perónin tukijoiden hallitsema kongressi sääti lain, joka kielsi presidentin arvostelemisen. Vuonna 1951 Perón valittiin uudelleen presidentiksi suurella ääntenenemmistöllä. Hänen vaimonsa kuoli syöpään 1952, ja sen jälkeen Perónin suosio alkoi hiipua.
Kesäkuussa 1955 Argentiinan laivasto yritti vallankaappausta, mutta uskollisina pysyneet Argentiinan maavoimat kukisti kaappausyrityksen. Syyskuussa kaikki puolustushaarat nousivat kuitenkin yhdessä kapinaan, ja kolmipäiväisissä taisteluissa kuoli tuhansia. Perón pakeni paraguaylaisella sotalaivalla maasta ja asettui Espanjaan. Vuoden 1853 Yhdysvaltain perustuslain malliin perustuva perustuslaki palautettiin voimaan.
1950-luvulla ja 1960-luvulla sotilas- ja siviilihallinto vuorottelivat. Talouskasvu hiipui ja työväki radikalisoitui. Kenraali Juan Carlos Onganía kaappasi vallan 1966 ja hallitsi diktaattorina vuoteen 1970. 11. maaliskuuta 1973 järjestettiin ensimmäiset vaalit kymmeneen vuoteen. Perónia estettiin osallistumasta, mutta hänen tukijansa Héctor José Cámpora valittiin presidentiksi ja Perónin seuraajat saivat hallintaansa myös kongressin molemmat kamarit. Cámpora erosi heinäkuussa 1973, jolloin piti järjestää uudet vaalit. Perón palasi maanpaosta ja asettui ehdolle varapresidenttinään kolmas vaimonsa Isabel Martínez de Perón. Tuolloin sekä vasemmiston että oikeiston terroristiryhmät uhkasivat jo maan järjestystä. Hallitus hallitsi hätätilavaltuuksin ja sai vangita ihmisiä ilman syytteitä.
Tuolloin jo iäkäs Perón kuoli kesken kautensa 1. heinäkuuta 1974, ja häntä seurasi hänen vaimonsa ja varapresidenttinsä, Isabelita Perón. Maassa oli laajoja lakkoja ja poliittista terrorismia. Isabelita Perón oli entinen kabareetanssija ja heikkotahtoinen valtionpäämies, jolta asevoimien kaikkien puolustushaarojen muodostama juntta Jorge Rafael Videlan johdolla Argentiinan vallankaappaus 1976 24. maaliskuuta 1976.
<span style="font-size:1em; color:#E09999;">██</span>&nbsp;keskusta/vasemmisto
<span style="font-size:1em; color:#E0E0A0;">██</span>&nbsp;riippumaton/liberaali/keskustalainen
<span style="font-size:1em; color:#999999;">██</span>&nbsp;keskusta/oikeisto
<span style="font-size:1em; color:#809070;">██</span>&nbsp;(sotilas-)diktatuuri

Juntta ja Falklandin sota


Ihmisoikeusloukkauksista tuli juntan valtakaudella arkipäivää. Sen valtakaudella surmattiin tai katosi arviolta 9&nbsp;000–30&nbsp;000 argentiinalaista. Argentiinassa tätä vaihetta nimitetään likainen sota () ja nimellä ''El Proceso'', lyhennelmä juntan käyttämästä nimestä ''Proceso de Reorganización Nacional'' ('Kansallinen uudelleenjärjestyminen'). Käytössä on myös nimitys ''la última junta militar'' ('viimeinen sotilasjuntta'). Ihmisoikeusloukkaukset rasittivat maan kuvaa ulkomailla, mutta juntta leimasi arvostelun Argentiinan vastaiseksi kampanjaksi. Ulkopoliittisesti juntalla oli kiistoja Chilen kanssa kolmesta asumattomasta saaresta Amerikan eteläkärjessä Beaglensalmi, ja vuonna 1977 kenraali Augusto Pinochetin presidenttinä johtama Chile ja Argentiina olivat lähellä avointa sotaa.
Argentiina miehitti Yhdistynyt kuningaskunta Falklandsaaret, mikä johti Falklandin sota 2. huhtikuuta 1982. Britit lähettivät paikalle vahvan laivasto-osaston, ja argentiinalaiset antautuivat taistelujen päätteeksi 14. kesäkuuta 1982. Sotilasjuntta kaatui, ja Argentiina palasi siviilihallintoon 1983. Inflaatio oli vuonna 1983 yli 900&nbsp;%.

Siviilivalta ja talouskriisi


Ensimmäiseksi uudeksi presidentiksi valittiin 30. lokakuuta 1983 pidetyissä vaaleissa Unión Cívica Radicalin Raúl Alfonsín. Seuraavien 16 vuoden aikana järjestettiin kolmet vaalit ilman vallankaappauksia. Partido Justicialistan Carlos Menem voitti kaksi kertaa ja Fernando de la Rúa valittiin kerran.
Presidentti Raúl Alfonsínin hallitus aloitti tutkimuksen sotilasjuntan aikaisista ihmisoikeusloukkauksista ja järjesti asevoimat siviilien alaisuuteen. Talousvaikeuksien vuoksi Alfonsín menetti luottamuksen ja luopui kuusivuotisesta kaudestaan puoli vuotta ennenaikaisesti. Häntä seurasi presidenttinä Carlos Menem vuosina 1989–1999.
Presidentti Carlos Menem yritti leikata hyperinflaatiota liberaalilla talouspolitiikalla. Vuonna 1992 käyttöön otettu, australin korvannut Argentiinan peso sidottiin kiinteällä kurssilla Yhdysvaltain dollariin, valtionyrityksiä yksityistettiin sekä kaupan ja liiketoiminnan rajoituksia purettiin. Argentiina oli perustamassa Mercosur-tulliliittoa. Talouskasvu oli aluksi nopeaa. Side Yhdysvaltain dollariin osoittautui lopulta vääräksi päätökseksi, ja dollarin vahvistuminen tuhosi Argentiinan vientikaupan. Menem palautti diplomaattiset suhteet Britanniaan 1990 ja armahti sotilasjuntan edustajat. Hänet valittiin uudelle kaudelle 1995. Jo syyskuussa 1996 talousvaikeudet johtivat yleislakkoon. Valtiovarainministeri Domingo Cavallo erosi kyllästyneenä valtion korruptioon ja laittomuuksiin. Vasemmistolaisen Alianza-puolueen ehdokas Fernando de la Rúa valittiin presidentiksi 1999 ja hän toimi Agantiinan presidenttinä 10. joulukuuta 1999 – 21. joulukuuta 2001. Hän peri 114 miljardin dollarin valtionvelan. Suurin osa veloista oli aikaisempien diktaattorien, yksityisten pankkien ja yritysten yksityistä lainaa, jonka Argentiinan valtio oli moraalittoman velan teorian mukaisesti ottanut maksettavakseen.
Vuoden 1998 Aasian talouskriisi johti valuuttapakoon ja nelivuotiseen taantumaan, joka päättyi talouspaniikkiin marraskuussa 2001. Vuoden 2000 suu- ja sorkkatautiepidemia oli tuhonnut Argentiinan maataloustuotteiden viennin. Kansainvälinen valuuttarahasto myönsi maalle 40 miljardin lisälainan.
Ministerien eroamisten vuoksi presidentti de la Rúa muodosti maaliskuussa 2001 kansallisen yhtenäisyyden hallituksen, ja hallituksessa ehti olla kolmessa viikossa kolme eri henkilöä valtiovarainministerinä. Heinäkuussa koko maa pysähtyi yleislakkoon hallituksen leikkausten vuoksi. Opposition perónistit saivat haltuunsa kongressin molemmat kamarit. 3. joulukuuta 2001 valtiovarainministeri Cavallo rajoitti rahan nostamista tileiltä valuuttapaon vuoksi. Corralitoksi kutsuttua päätöstä seurasi yleislakko ja väkivaltaisia mielenosoituksia. De la Rúa erosi presidentin virasta 20. joulukuuta 2001. Vuoden 2001 lopussa väliaikainen presidentti Adolfo Rodríguez Saá julisti maan maksukyvyttömäksi 88 miljardin dollarin velkoihinsa. Seuraava väliaikainen presidentti Eduardo Duhalde katkaisi dollarin ja peson suhteen, mikä johti valuutan devalvaatioon. Talousromahdus heikensi keskiluokan asemaa, palkat pienenivät lähes puoleen ja pankkisäästöt haihtuivat olemattomiin.

2000-luvulla kohti normaalioloja


27. huhtikuuta 2003 järjestettiin presidentinvaalit, joissa kahden vuoden väliaikaishallinnon jälkeen presidentiksi valittiin vasemmistolainen peronisti Néstor Kirchner, joka toimi Argentiinan presidenttinä 25. toukokuuta 2003 - 10. joulukuuta 2007. Toiselle kierrokselle häntä vastaan noussut Menem luovutti ennen toisen kierroksen vaaleja. Kirchner vahvisti presidentin asemiaan lokakuun 2005 parlamenttivaaleissa.
Maaliskuussa 2005 Argentiina pääsi sopimukseen velkojiensa kanssa 103 miljardin dollarin velkojensa uudelleenjärjestelystä. Joulukuussa 2005 maa ilmoitti maksavansa Kansainväliselle valuuttarahastolle koko velkansa, noin 9,9 miljardia USD
Néstor Kirchner ei pyrkinyt toiselle kaudelle, vaan presidenttiehdokkaaksi asettui hänen vaimonsa Cristina Fernández de Kirchner, kokenut poliitikko hänkin, voittaen lokakuussa 2007 pidetyt vaalit ja hän on ollut Argentiinan presidenttinä 10. joulukuuta 2007 lähtien. Vuonna 2011 hänet valittiin toiselle kaudelle.

Politiikka


Poliittinen järjestelmä


Tiedosto:Argentine National Congress.JPG
Argentiina on presidentialismi demokraattinen tasavalta, jossa Argentiinan presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johdossa. Presidentti ja varapresidentti valitaan samalla äänestyslipulla nelivuotiskausille, jotka on rajoitettu kahteen peräkkäiseen.
Lainsäädäntövalta on kaksikamarisella kansankongressilla (''Congreso de la Nación''), johon kuuluu Argentiinan senaatti (''senado''), jossa on 72 jäsentä ja Argentiinan edustajainhuone (''Cámara de Diputados''), jossa on 257 jäsentä. Senaattoreista kolmasosa valitaan kerrallaan kuusivuotiskausiksi kahden vuoden välein ja edustajainhuoneen jäsenet nelivuosikausille suhteellisella vaalitavalla, siten että puolet valitaan kahden vuoden välein. Äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä, ja äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Puolueiden asettamista ehdokkaista kolmasosan täytyy olla naisia.
Argentiinan parlamenttivaalit 2009 jälkeen alahuoneen suurin ryhmittymä on laajapohjainen peronistien ympärille keskittynyt ''Frente para la Victoria'' (FpV) 113 paikkallaan. Muita suuria ovat keskusta-vasemmistoliittouma Acuerdo Cívico y Social 77, ''Propuesta Republicana'' PRO 26, ja Kirchneriä vastustavien peronistien puolue ''Partido Justicialista disidente'' (PJ disidente) 17 paikallaan.
Oikeus on riippumaton lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta. Korkeimmassa oikeudessa on seitsemän jäsentä, jotka presidentti nimittää senaatin avustuksella. Muut tuomarit asettaa ''Consejo de la Magistratura de la Nación'', joka koostuu 13 jäsenestä ja jossa on edustajia tuomareista, lakimiehistä, kongressista ja hallituksesta.

Ulkopolitiikka


Argentiina on vuoden 1985 Argentiinan–Brasilian integraatio- ja yhteistyösopimuksesta alkunsa saaneen Mercosur-kauppasopimuksen jäsen. Se oli ainoa Latinalainen Amerikka maa, joka osallistui vuoden 1991 Yhdistyneet kansakunnat valtuuttamaan Persianlahden sota ja vuoden 1994 Haitin operaation joka vaiheeseen. Argentiina on lähettänyt rauhanturvaajia El Salvador–Honduras–Nicaraguan operaatioon, Guatemalaan, Ecuadorin–Perun operaatioon, Länsi-Saharaan, Angolaan, Kuwaitiin, Kyprokselle, Kroatiaan, Kosovoon, Bosniaan ja Itä-Timoriin. Tunnustuksena Argentiinan ansioista kansainvälisen turvallisuuden alalla Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton nimitti Argentiinan merkittäväksi NATO-kumppanuusliittolaiseksi. Vuosina 2005–2006 Argentiina oli Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto vaihtuva jäsenmaa.
Vuosina 1977 ja 2006 Argentiinan edustajainhuone on vaatinut Yhdysvallat kuuluvan itsehallintoalueen, Karibeanmeren saaren Puerto Ricon itsenäisyyttä. 4.–5. marraskuuta 2005 Mar del Platassa järjestettiin neljäs Amerikkojen huippukokous, jota sävyttivät Yhdysvaltain vastaiset mielenosoitukset. Nykyisin Argentiina luottaa enemmän Mercosuriin kansainvälisen suuntautumisen ensisijaisena kohteena, kun vielä 1990-luvulla se luotti suhteissaan Yhdysvaltoihin.
Argentiina on pitkään vaatinut Falklandsaaret, Eteläiset Shetlandsaaret ja Etelä-Georgia, sekä 60°S eteläpuolista Etelämannerta 25°W ja 74°W välillä. Argentiinalla on Antarktiksella Orcadasin, joka on ollut miehitettynä vuodesta 1904, ja viisi muuta pysyvää tukikohtaa.
Argentiinan ja Perun välit rikkoutuivat vuonna 1995 puoleksitoista vuosikymmeneksi Argentiinan myytyä salaa aseita ja ammuksia Perun kanssa Cenepan sota käyvälle Ecuadorille. Tätä ennen Peru oli ollut Argentiinan liittolainen ja tukenut sitä 1980-luvulla Falklandin sota. Argentiinan presidentti Cristina Fernández teki ensimmäisen virallisen vierailun tapaamaan Perun Alan Garcíaa maaliskuussa 2010. Edellinen valtiovierailu tapahtui 1994.
Argentiinan ja Uruguayn välit ovat viilentyneet Uruguayn Fray Bentosiin rakennettavan sellutehtaan vuoksi, sillä argentiinalaiset uskovat tehtaan aiheuttavan ympäristöongelmia. Néstor Kirchner kaudella maa lähentyi etenkin Boliviaa ja Venezuelaa, jolta se sai avokätisen lainan, jolla se maksoi Kansainvälisen valuuttarahaston saatavat ja pääsi näin pois sen holhouksesta.

Yhteiskunnalliset ongelmat


Rikollisuus Argentiinassa lomittuu koko yhteiskuntaan eikä ole pelkästään marginaaliryhmien ongelma. Muun muassa presidentti Carlos Menem sotkeutui laittomaan asekauppaan ja joutui puoleksi vuodeksi kotiarestiin. Yllättäen maan korkein oikeus kuitenkin perui syytteet. Argentiina on huumeiden markkina-aluetta ja välityskeskus muualle maailmaan. Rikollisuus murentaa valtion taloutta, ja yhdeksi keinoksi kovien huumeiden aiheuttaman ongelman vähentämiseksi Argentiinan korkein oikeus laillisti 2009 pienimuotoisen kannabiksen käytön, jotta huomio kääntyisi käyttäjistä huumekauppiaisiin. Päätökseen kohdistui arvostelua, ja muun muassa Buenos Airesin yliopiston kriminologian professori Elias Neuman oli sitä mieltä, että se on askel huumeidenkäytön yleiseen vapauttamiseen ja siten ongelman laajenemiseen. Kritiikkiä on tullut myös maassa vaikutusvaltaisen katolisen kirkon taholta ja huumeiden käyttäjien omaisten perheiltä. Vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan kuusi prosenttia 12–64-vuotiaista oli käyttänyt kannabista. Osuus oli kolminkertaistunut vuodesta 2004, kun se oli aiemmin ollut laskusuunnassa.

Hallinnollinen jako


Tiedosto:Provincias de Argentina.png
Argentiina jakaantuu 23 Argentiinan maakunnat (''provincias; provincia'') ja yhteen liittopiiriin (''distrito federal''). Maakunnat jakaantuvat pienempiin hallinnollisiin yksiköihin, departementteihin (''departamento''). Buenos Airesin maakunnassa hallintoalueen nimi on ''partido''.
<nowiki>*</nowiki> ei sisällä Argentiinan vaatimaa osaa Etelämantereesta eikä Falklandinsaaret

Maantiede ja luonto


Maantiede


Tiedosto:AndesEarlyAMArgentinoLake.jpg
Tiedosto:Argentina topo blank.jpg
Tiedosto:ViñedoCafayate.jpg .]]
Argentiina muistuttaa muodoltaan pitkää ja kapeaa kolmiota. Maan pinta-ala on 2&nbsp;780&nbsp;400 km<sup>2</sup>, mihin ei ole laskettu mukaan Argentiinan Etelämantereelta itselleen vaatimaa osaa. Se on leveimmältä kohdaltaan idästä länteen 1&nbsp;580 km, ja sen pituus pohjoisesta etelään on 3&nbsp;460 km. Pohjoisin piste on leveypiirillä 22 °S, mikä lasketaan vielä tropiikkiin, Tulimaa ulottuu leveyspiirin 54 °S eteläpuolelle.
Argentiinan kallioperä kuuluu Etelä-Amerikan laatta, joka jatkuu merenpinnan alla mannerjalustana, joka ulottuu yli tuhannen kilometrin päähän Falklandinsaaret asti. Laatta on liikkunut kauemmas Afrikan laatta 125 miljoonan vuoden ajan. Laattaliikunnot ovat aiheuttaneet erilaisia maastonmuotoja, joista nykyisin näkyvin on Andit vuoristo, joka on kohonnut liitukausi alkaen. Kymmenentuhatta vuotta sitten jääkausi muovasi maisemaa suuresti. Laajimmillaan jäätikkö peitti kaiken 2&nbsp;000 metrin yläpuolella olevan maaston ja lisäksi suurimman osan Patagoniasta. Jääkauden jäljiltä vuoristossa on järviä ja moreenia. Maaperän huomattavin piirre on pampan hienojakoinen, hedelmällinen maaperä, joka on syntynyt veden ja tuulen eroosiovaikutuksista.
Andit muodostavat Argentiinan länsiosassa jylhän Chilen vastaisen rajan. Korkein kohta on Aconcagua, 6&nbsp;960 m. Andeilla on kaksi jäätikköaluetta, Eteläinen Patagonian jäätikkö ja pohjoinen Patagonian jäätikkö.
Maan luoteisosassa Andien itäpuolella on monia matalampien vuori- ja kukkulajonoja. Ilmasto on kuuma ja kuiva, mutta vettä riittää maissin viljelyyn. Sen sijaan esimerkiksi Mendozan viininviljely on paljolti keinokastelun varassa.
Paraná (joki) valuma-alue ulottuu Brasilian ja Paraguayn rajoilta Buenos Airesiin. Siellä on aaltoilevia kukkuloita ja tulvametsiä. Pohjoisrajalla on vaikuttavia jokilaaksoja, kuten Iguassun putoukset Brasilian rajalla. Paraguayn ja Bolivian rajalta etelään leviää Gran Chacon laaja tasanko, joka kattaa Formosan, Chacon ja Santiago del Esteron maakunnat sekä osia Santa Festä ja Córdobasta.
33. leveyspiirin eteläpuolella on tuhat kilometriä pitkä ja leveä tasanko nimeltä pampa. Graniittisen kallioperän päällä on hedelmällistä lössiä jopa satojen metrien paksuisena kerroksena.
Patagonian aro ulottuu Colorado (Argentiinan joki) 39. leveyspiiriltä etelään Magalhãesinsalmi. Tuuli ja sateet kuluttavat sen pintamaata, ja vain jokilaaksot soveltuvat lampaankasvatukseen. Magalhãesinsalmelta pohjoiseen Argentinojärvi (46 S) maa on ollut mannerjään painamana ja kohoaa edelleen. Andien noustessa täällä on ollut vulkaanista toimintaa. Jäätiköt ja joet ovat luoneet paikoin reheviä metsämaisemia ja oivallisia laidunmaita.
Patagonian ja Tulimaan maantieteen ja geologian merkittäviin tutkijoihin kuuluu suomalainen Väinö Auer (1895–1981).

Kasvillisuus ja eläimistö


Tiedosto:Erythrina crista-galli2.jpg
Argentiinassa metsäalueet ovat vähäisiä, koska ihmiset ovat tuhonneet niitä. Maan kasvisto vaihtelee alueittain, pensaikkoalueilla kasvaa vaivaispensaita, sademetsissä taas jättiläissetrejä ja laakeripuut.
Kukonkorallipuun kukka on Argentiinan kansalliskukka. Maan pohjoisosassa Gran Chacolla kasvaa subtrooppista kasvillisuutta kuten nimellä ''quebracho'' kutsuttuja kovia puita, brasilianpalisanteria ja sen sukulaisia sekä ''Prosopis''-suvun puita. Pampa oli alkujaan puutonta, mutta viljelijät ovat istuttaneet sinne Eukalyptukset ja muita ulkomaisia puita. Pampan ainoa luontainen puun kokoinen laji on ''Phytolacca dioica'' -niminen ikivihreä ruohovartinen kasvi.
Suurin osa eteläisestä Patagoniasta saa Andien suojaavan vaikutuksen takia vain vähän sateita. Kasvillisuus on sopeutunut tähän kuivuuteen. Alueen länsiosassa ja Tulimaassa kasvaa havumetsää. Argentiinan luoteisosassa kasvaa monenlaisia kaktukset.
Tiedosto:PuntaTombo2007c.jpg ]]
Maan subtrooppisessa pohjoisosassa tavataan kissaeläimiä, kuten Puuma, Jaguaari ja Oselotti, apinoita ja todella suuria matelijoita, kuten Krokotiilit ja kaimaanit sekä monenlaisia Kilpikonnat. Muihin eläimiin kuuluvat kapybara eli vesisika, tapiirit ja muurahaiskarhut.
Ruohikkoalueella elävät pampakissa, vyötiäiset ja nandut. Siellä tavataan myös monenlaisia lintuja. Lännen vuoristoalueella on oma eläimistönsä. Tyypillisiä eteläamerikkalaisia elämiä ovat laama, guanako ja vikunja. Vuorilla elää myös Amerikan suurin lintu, andienkondori.

Maailmanperintökohteet ja kansallispuistot


Argentiinassa on kahdeksan Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta. Neljä on kulttuurikohteita (Córdoba (Argentiina)n Jesuiitat ja -estanciat (karjatilat), Cueva de las Manos, Río Pinturas, Quebrada de Humahuaca ja Jesuiittojen guaranilähetysasemat) ja neljä luontokohteita (Iguazún kansallispuisto, Iguassun putoukset sijaintipaikka, Ischigualaston ja Talampayan kansallispuisto, Los Glaciaresin kansallispuisto ja Valdésin niemimaa).
Argentiinassa on toistakymmentä kansallispuistoa. Vanhin niistä on 1934 perustettu Nahuel Huapin kansallispuisto.

Ilmasto


Argentiina sijaitsee melkein kokonaan lauhkeassa ilmastovyöhykkeessä. Maan eri osissa on silti suuria eroja.
Itä- ja Keski-Argentiinan pampalla vuotuinen sademäärä on 500–1000 mm. Pääosa sateista ajoittuu kesäpuolelle vuotta. Lämpötilat eivät ole kovin ääreviä; pakkasta on lähes joka talvi mutta pakkaskausi ei ole pitkä. Buenos Airesissa päivälämpötilat vaihtelevat kesä-heinäkuun neljästätoista tammikuun 29 asteeseen.
Koillisosan Gran Chacolla vallitsee trooppinen tai melkein trooppinen ilmasto. Lämpötila on korkea ympäri vuoden.
Maan länsiosa on kuivaa aluetta. Monin paikoin vuoden keskimääräinen sademäärä on alle 250 mm. Andeillakin lumisateet jäävät vähäisiksi. Andien itärinteet ja niiden juurella kohoavat kukkulat ovat puoliaavikkoa, alankomaat silkkaa aavikkoa.
Maan eteläosassa Patagoniassa vallitsee tyypillinen keskileveysasteiden ilmasto, joka muistuttaa muuten Länsi-Eurooppaa, mutta on varsin kuiva.

Talous


Argentiinan talouden vahvuuksia ovat rikkaat luonnonvarat, hyvin koulutettu väestö, vientipainotteinen maataloustuotanto sekä monipuolinen teollisuus. Argentiina kuului 1900-luvun alussa maailman rikkaimpiin valtioihin, mutta se kamppaili lähes koko 1900-luvun toistuvissa talousvaikeuksissa, jotka huipentuivat vuonna 2001 maan historian vakavimmaksi taloudelliseksi ja poliittiseksi kriisiksi. Seuraavina vuosina maan talous lähti uudestaan nousuun, mutta rupesi hidastumaan vuonna 2008 alkaneen kansainvälisen taloustaantuman myötä.
Maatalous tuottaa nykyään 8,5 % maan bruttokansantuotteesta ja työllistää viisi prosenttia työvoimasta. Maatalouden tuotteita ovat Auringonkukat, sitruunat, Soijapapu, viinirypäleet, maissi, tupakka, maapähkinät, tee, vehnä ja karjataloustuotteet. Karjatalous kärsi vuoden 2000 suu- ja sorkkatautiepidemiasta. Teollisuussektori tuottaa 31,6 % bruttokansantuotteesta ja työllistää 23 % työvoimasta. Tärkeitä teollisuudenaloja ovat elintarviketeollisuus, moottoriajoneuvot, kulutustavarat, tekstiilit, kemikaalit, petrokemian tuotteet, painotuotteet, metallurgia ja terästeollisuus. Vientituotteita ovat soija ja siitä jalostetut tuotteet, öljy ja kaasu, ajoneuvot, maissi ja vehnä. Palvelusektori tuotti vuonna 2009 yhteensä 59,8&nbsp;% prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Argentiinasta on porattu öljyä yli sadan vuoden ajan, mutta sieltä ei ole tehty samanlaisia suuria löytöjä kuin Brasilian rannikoilta. Britannia poraa öljyä Falklandinsaarten ympäriltä, mutta Argentiinan aluevesiltä ulkomaalaiset yritykset eivät etsi öljyä. Syynä saattaa olla pelko kansallistamisesta. Maan suurin lentoyhtiö kansallistettiin vuonna 2009 valtion velkaantumisen hillitsemiseksi.
Vuonna 2006 Argentiina oli Etelä-Amerikan suurin viinintuottaja ja maailman viidenneksi suurin 1&nbsp;539 miljoonalla litralla vuodessa. Maan tärkeimmät viinintuotantoalueet ovat Mendoza, San Juan, La Rioja, Rio Negro, Catamarca, Salta ja Neuguen. Suosituimmat lajikkeet ovat Malbec, Bonarda, Cabernet Sauvignon ja Syrah.

Väestö


Väestöjakauma


Tiedosto:Population of Argentina 1869 to 2015.png
Merkittävä osa argentiinalaisista (86,4&nbsp;%) on eurooppalaisten jälkeläisiä. Mestitsi oli 6,4&nbsp;% ja arabit 3,3&nbsp;%. Lisäksi alkuperäisväestöä on vain noin 3,4&nbsp;%. Argentiinan virallinen kieli on espanjan kieli. Muita merkittäviä kieliä ovat italian kieli (n. 1,5 miljoonaa puhujaa), arabian kieli (n. miljoona), ketšua (n. 850&nbsp;000) ja saksan kieli (n. 400&nbsp;000). Vuonna 2008 yhteensä 92&nbsp;% argentiinalaisista asui kaupungeissa, ja noin kolmannes maan väestöstä asuu yli 14 miljoonan asukkaan Buenos Airesin kaupunkialueella.
Suurin osa Argentiinan eurooppalaisperäisen väestön esi-isistä on tullut Italiasta ja Espanjasta. Muista maista suuria määriä tuli myös Ranskasta, Saksasta, Sveitsistä, Yhdistynyt kuningaskunta sekä Ruotsista. Arabeja on tullut useista eri maista, mutta etenkin Syyriasta ja Libanonista.
Maan väestöstä Katolinen kirkko on 92&nbsp;%, Protestantismi 2&nbsp;%, juutalaisuus 2&nbsp;% ja muita uskontoja loput 4&nbsp;%. Argentiinan Buenos Airesin juutalaisyhteisö on Etelä-Amerikan suurin, ja kaupungissa sijaitsee myös maanosan suurin moskeija. Vuoteen 1994 saakka Argentiinan presidentin tuli perustuslain mukaan olla katolilainen.

Koulutus


Vuonna 2001 argentiinalaisista 97&nbsp;%. oli lukutaitoisia. Oppivelvollisuus jatkuu 18 vuoden ikään asti, toisten lähteiden mukaan 14-vuotiaaksi asti. Perusopetus on ilmaista, keskiasteen opetus edullista ja opiskelu valtionyliopistoissa ilmaista. Lukutaitoisten ja koulutettujen osuudet ovat Argentiinassa Etelä-Amerikan korkeimpia. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus on korkea myös koko maailman mittakaavassa.
Argentiinassa on neljäkymmentä valtion ylläpitämää yliopistoa, joita käy yhteensä 1,3 miljoonaa perustutkinto-opiskelijaa. Maan 45 yksityisessä yliopistossa opiskelijoita on 245&nbsp;000. Osa yksityisistä yliopistoista on uskonnollisten yhteisöjen, lähinnä katolisen kirkon, ylläpitämiä.

Kulttuuri


Tiedosto:Tango-Show-Buenos-Aires-01.jpg

Musiikki ja tanssi


Tanssilaji tango syntyi Buenos Airesissa 1880-luvulla. Se on jalkapallon ohella toinen Argentiinan tärkeimmistä kulttuurillisista symboleista. Tangoa tanssitaan Buenos Airesin kadulla osittain turistien houkuttelemiseksi, mutta maassa olevat pelkkään tangoon erikoistuneet radioasemat ja tanssiklubit, joissa nuoret opiskelevat askelia, todistavat tangon jatkuvasta suosiosta argentiinalaisten keskuudessa. Tangossa yhdistyy vaikutteita Kuubassa muokkaantuneista englantilaisista maalaistansseista, espanjalaisista operetti, mustien karnevaaleista ja Argentiinan satamien alaluokan tansseista. Soittimeksi vakiintui alkuperäisten viulujen ja huilujen rinnalle Saksasta tuotu näppäinharmonikka ''bandoneón''. Varhaisista tangolaulajista tunnetuimpia oli Carlos Gardel, joka levytti satoja ja kirjoitti useita tangoja. Gardel oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mikä lisäsi hänen suosiotaan myös työväenluokan keskuudessa.
Tangon lisäksi Argentiinassa elävät monet muut gauchojen kansantanssit ja perinteiset musiikinlajit, joita kutsutaan yleisnimellä ''folklore''. Zamba on juhlallinen ja arvokas tanssi, jossa heilutetaan nenäliinoja, kun taas gato (tanssi), chacarera ja escondido ovat nopeampia, ja niiden synkooppi sisältävä rytmi muistuttaa laukkaavaa hevosta.

Kirjallisuus


Nykyajan Argentiinassa lukutaitoisten osuus on suuri, ja pienissäkin kaupungeissa on kirjakauppa. Koska 1800-luvulla kaupunkilaiset olivat enimmäkseen eurooppalaista alkuperää, Euroopan tuon ajan kirjailijoiden vaikutteet näkyvät Argentiinan oman kirjallisuuden kehityksessä. Kaupunkien ulkopuolella kirjallinen perinne on siirtynyt tarinankertojien ja gauchojen eeppisten laulujen mkana sukupolvelta toiselle.
Maailmalla tunnetuin argentiinalainen kirjailija lienee Jorge Luis Borges. Muita arvostettuja kirjailijoita ovat Roberto Arlt, Ernesto Sabato, Julio Cortazar, Victoria Ocampo, Leopoldo Marechal, Jose Hernández, Domingo Faustino Sarmiento, Manuel Puig, Luisa Valenzuela, Ricardo Piglia ja Adolfo Bioy Casares. Argentiinan jokavuotisille kirjamessuille osallistuu yli miljoona kävijää

Elokuva


Argentiina oli ensimmäisiä maita, jonne elokuva kotiutui. Maailman ensimmäiset pitkät animaatioelokuvat teki sarjakuvapiirtäjä Quirino Cristiani vuosina 1917 ja 1918. Jo vuonna 1922 Buenos Airesissa oli 27 miljoonaa elokuvakäyntiä vuodessa, ja maahan rakennettiin yli 1&nbsp;600 elokuvateatteria vuoteen 1933 mennessä. Alkuaikoina niissä näytettiin pääasiassa Hollywood-elokuvia. 1950-luvulla alkoi kehittyä maan oma riippumattomien elokuvien kulttuuri, joka sai vaikutteita italialaisesta neorealismista. Leopoldo Torre Nilsson ja Fernando Birri olivat tuon ajan suuria nimiä. Perónin ja sotilasvallan aikana sensuuri oli tiukkaa ja monet tekijät lähtivät ulkomaille. 1980-luvun alussa sensuuri hellitti asteittain ja maan elokuvateollisuus lähti uuteen nousuun.
Argentiinalaisen Luis Puenzon elokuva ''La historia oficial'' (1985) sai Parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinto 1986, ja Juan José Campanellan ohjaama ''Katseeseen kätketty'' sai Oscarin vuonna 2010. 2000-luvulla on noussut uusi ohjaajasukupolvi, johon kuuluvat Lucrecia Martel, Lisandro Alonso ja Pablo Trapero. Nykyisin maassa tuotetaan noin 80 elokuvaa vuodessa. Buenos Airesissa järjestetään vuosittain riippumattoman elokuvan juhla ''Buenos Aires Festival International de Cine Indpendiente'' (BAFICI). Kun juhla vuonna 2009 järjestettiin 12. kerran, siihen osallistui noin neljännesmiljoona katsojaa, joille järjestettiin yli tuhat elokuvanäytöstä.

Ruokakulttuuri


Argentiinan ruokakulttuurista tunnetaan etenkin pampalla kasvatettava pihviliha, jota valmistetaan eri tavoin ja suurina annoksina. Naudanlihaa syödään maassa henkeä kohti vuodessa 74 kg, joka on maailman huippulukemia (Uruguayssa 86 kg henkeä kohti). Eurooppalaisten maahanmuuton myötä ruokavaikutteita on tullut etenkin Italiasta, josta ovat peräisin pizza, farinata () ja gnocchi (), ja Espanjasta, josta ovat kotoisin churrot, ensaïmada, alfajor-piiras ja tortilla. Argentiinalainen kotiruoka on monin tavoin välimerellisen jatkumo, mutta ravintoloissa on enemmän vaikutteita Keski-Amerikasta.
Päivän pääateria on perinteisesti ollut lounas. Illallista syödään noin klo 21–22. Aamiainen on kevyt, ja iltapäivällä nautitaan yleensä välipalaksi esimerkiksi kahvia ja kakkua. Espresson tai muiden kahvijuomien nauttiminen kahviloissa kuuluu sosiaaliseen elämään.

Viestimet


Argentiina on Etelä-Amerikan johtavia mediamaita. Siellä ilmestyy 150 sanomalehteä ja toimii satoja radioasemia ja kymmeniä televisiokanavia. Kaapelitelevision katsojaluvut ovat maailman suurimpien joukossa. Maahan on muodostunut suuria mediakonserneja, eikä valtion viestintätoiminnalla ole suurtakaan osuutta. Televisio on tärkein media, ja suurimmat ilmaiset kanavat (Telefe, América 2, Canal 9 (Argentiina) ja Canal 13 (Argentiina)) ovat yksityisomistuksessa.

Lehdistö


Argentiinassa ilmestyy 106 päivälehteä, joiden yhteislevikki on 1,5 miljoonaa. Argentiinassa luetaan suhteellisesti eniten lehtiä koko Latinalaisessa Amerikassa. Merkittävimmät ilmestyvät Buenos Airesissa, esimerkiksi ''Clarín'' (perustettu 1945, arkilevikki 800&nbsp;000), joka on espanjankielisen Latinalaisen Amerikan luetuin lehti. Sen omistaa viestintäalan monialayhtymä. Sen toimituksellinen linja on maltillisen keskusta-vasemmistolainen. ''La Nación'' (perustettu 1870, arkilevikki 500&nbsp;000) on maan historian vaikutusvaltaisimpia lehtiä. Sen linjaa luonnehditaan keskusta-oikeistolaiseksi. Kevyiksi Tabloidi luonnehdittavia ovat ''Diario Popular'' ja ''Crónica'' (molempien levikki 300&nbsp;000). Buenos Airesissa ilmestyvä Clarín-Gruppen julkaisema vasemmistolainen ''Página/12'' (perustettu 1987, levikki 150&nbsp;000) sisältää hyvin laajan kulttuuriosaston. Sen lukijakunta on leimallisesti älymystöä, ja se on jatkuvasti arvostellut hallituksen politiikkaa. Viime vuosina ovat merkittäväksi muuttuneet ilmaislehdet, joita jaetaan busseissa ja junissa, esimerkiksi ''La Razón'' ja ''El Diario del Bolsillo''. Lisäksi maassa ilmestyy runsaasti aikakausjulkaisuja ja viikkolehtiä. Uutisviikkolehdistä tunnetuimpia ovat ''Noticias'', joka on laajalevikkisin, ja ''Veintitres''. Lisäksi maassa ilmestyy kansainvälisten lehtien paikallispainoksia.
Kohtalaisen laaja levikki on kahdella vieraskielisellä lehdellä. Vuodesta 1876 on Argentiinassa ilmestynyt englanninkielinen ''Buenos Aires Herald'' (levikki 100&nbsp;000), joka vastusti vallassa ollutta sotilashallintoa 1976–1983 ja joutui sen vuoksi vaikeuksiin, niin että päätoimittaja Graham Yoll joutui lähtemään maanpakoon. Maan saksalaisperäisen väestön vuoksi on Buenos Airesissa ilmestynyt vuodesta 1878 saksankielinen ''Argentinisches Tageblatt''. Vuonna 1889–1981 se ilmestyi päivälehtenä, mutta taloudellisista syistä se on muuttunut viikkolehdeksi. Sen levikki on noin 10&nbsp;000.

Urheilu


Tiedosto:Argentina national football team 2009.jpg on Argentiinan suosituin urheilulaji. ]]
Argentiinan kansallislaji on ''Pato (urheilulaji)''-niminen pallopeli. Jalkapallo on kuitenkin maan suosituin urheilulaji; maassa on 3&nbsp;377 jalkapalloseuraa ja 331&nbsp;811 rekisteröityä pelaajaa. Argentiina on voittanut jalkapallossa kahdesti maailmanmestaruuden (Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978 ja Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1986) ja olympiakultaa (Jalkapallo kesäolympialaisissa 2004 ja Jalkapallo kesäolympialaisissa 2008) sekä Copa América 14 kertaa. Maa oli FIFA-rankingissa tammikuussa 2011 sijalla viisi. Useat Eurooppaan lähteneet argentiinalaiset ammattilaisjalkapalloilijat pelaavat joko Italian Serie A (kaudella 2010 yhteensä 39 pelaajaa) tai Espanjan Primera Divisiónissa (kaudella 2010 yhteensä 46 pelaajaa). Argentiinan maailmalla tunnetuin jalkapalloilija lienee Diego Maradona.
Argentiina olympialaisissa Argentiina on saavuttanut yhteensä 66 mitalia, jotka kaikki ovat tulleet kesäolympialaisista. Parhaiten maa on pärjännyt nyrkkeily olympialaisissa, jossa maa on saavuttanut yhteensä 24 mitalia.
Tiedosto:Fangio.png
Argentiina on menestynyt kansainvälisellä tasolla erinomaisesti myös Argentiinan miesten lentopallomaajoukkue ja Argentiinan koripallomaajoukkue. Koripallossa maa voitti kultaa Koripallo kesäolympialaisissa 2004. Myös autourheilu oli varsinkin entisaikaan vahva laji – Juan Manuel Fangio on viisinkertainen F1-sarjan maailmanmestari. F1-osakilpailu Argentiinan Grand Prix ajettiin vuosina 1953–1958, 1960, 1972–1975, 1977–1981 ja 1995–1998 Buenos Airesissa.
Naisten urheilussa Argentiina on menestynyt erityisesti maahockeyssä, jossa Argentiinan naisten maajoukkue ''Argentiinan naisten maahockey maajoukkue'' () on tällä hetkellä maailman ranking-listalla ensimmäisellä sijalla. Miesten maajoukkue on oman rankinglistansa sijalla 11.

Lähteet


}}
http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/americas/country_profiles/1196005.stm Timeline: Argentina (BBC)
http://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/26516.htm Background Note: Argentina (US. Department of State)
http://www.tiscali.co.uk/reference/encyclopaedia/countryfacts/argentina.html Argentina (Tiscali)

Viitteet

Aiheesta muualla


Luokka:Argentiina
ace:Argentina
kbd:Архентинэ
af:Argentinië
als:Argentinien
am:አርጀንቲና
ang:Argentina
ar:الأرجنتين
an:Archentina
roa-rup:Arghentina
frp:Argentena
ast:Arxentina
gn:Argentina
ay:Arxintina
az:Argentina
id:Argentina
ms:Argentina
bm:Argentina
bn:আর্জেন্টিনা
zh-min-nan:Argentina
jv:Argentina
su:Argéntina
ba:Аргентина
be:Аргенціна
be-x-old:Аргентына
bcl:Argentina
bi:Argentina
bar:Argentinien
bo:ཨར་ཇེན་ཊི་ན།
bs:Argentina
br:Arc'hantina
bg:Аржентина
bxr:Аргентин
ca:Argentina
ceb:Arhentina
cv:Аргентина
cs:Argentina
cbk-zam:Argentina
co:Argentina
cy:Yr Ariannin
da:Argentina
pdc:Artschenti
de:Argentinien
dv:އާޖެންޓީނާ
nv:Béésh Łigaii Bikéyah
dsb:Argentinska
na:Ardjentina
dz:ཨར་ཇེན་ཊི་ན་
et:Argentina
el:Αργεντινή
en:Argentina
es:Argentina
eo:Argentino
ext:Argentina
eu:Argentina
ee:Argentina
fa:آرژانتین
hif:Argentina
fo:Argentina
fr:Argentine
fy:Argentynje
fur:Argjentine
ga:An Airgintín
gv:Yn Argenteen
gag:Argentina
gd:An Argantain
gl:Arxentina - Argentina
gan:阿根廷
gu:આર્જેન્ટીના
hak:Â-kîn-thìn
xal:Эрҗентудин Орн
ko:아르헨티나
haw:‘Alekina
hy:Արգենտինա
hi:अर्जेण्टीना
hsb:Argentinska
hr:Argentina
io:Arjentinia
ilo:Arhentina
bpy:আর্জেন্টিনা
ia:Argentina
ie:Argentina
os:Аргентинæ
is:Argentína
it:Argentina
he:ארגנטינה
kl:Argentina
kn:ಅರ್ಜೆಂಟೀನ
pam:Argentina
ka:არგენტინა
kk:Аргентина
kw:Arghantina
rw:Arijantine
ky:Аргентина
rn:Argentina
mrj:Аргентина
sw:Argentina
kv:Аргентина
ht:Ajantin
ku:Arjentîn
lad:Arjentina
lez:Аргентина
lo:ອາກຊັງຕີນ
la:Argentina
ltg:Argeņtina
lv:Argentīna
lb:Argentinien
lt:Argentina
lij:Argentinn-a
li:Argentinië
ln:Argentina
jbo:getygu'e
lmo:Argentina
hu:Argentína
mk:Аргентина
mg:Arjentina
ml:അർജന്റീന
krc:Аргентина
mi:Āketina
mr:आर्जेन्टिना
xmf:არგენტინა
arz:ارجنتين
mwl:Argentina
mn:Аргентин
my:အာဂျင်တီးနားနိုင်ငံ
nah:Argentina
nl:Argentinië
nds-nl:Argentinië
ne:अर्जेन्टिना
ja:アルゼンチン
nap:Argentina
ce:Аргентина
frr:Argentiinien
pih:Aajentiina
no:Argentina
nn:Argentina
nov:Argentina
oc:Argentina
mhr:Аргентина
or:ଆର୍ଜେଣ୍ଟିନା
uz:Argentina
pa:ਅਰਜਨਟੀਨਾ
pag:Argentina
pnb:ارجنٹاین
pap:Argentina
ps:ارجنټاین
pms:Argentin-a
nds:Argentinien
pl:Argentyna
pt:Argentina
kaa:Argentina
crh:Argentina
ro:Argentina
rmy:Arxentina
rm:Argentinia
qu:Arhintina
ru:Аргентина
rue:Арґентина
sah:Аргентина
se:Argentiinná
sa:अर्जन्टीना
sc:Argentina
sco:Argentinae
stq:Argentinien
sq:Argjentina
scn:Argintina
simple:Argentina
sk:Argentína
sl:Argentina
szl:Argyntyna
so:Arjantiina
ckb:ئارجەنتین
sr:Аргентина
sh:Argentina
sv:Argentina
tl:Arhentina
ta:அர்கெந்தீனா
roa-tara:Argendine
tt:Аргентина
te:అర్జెంటీనా
tet:Arjentina
th:ประเทศอาร์เจนตินา
vi:Argentina
tg:Аргентина
tr:Arjantin
tk:Argentina
uk:Аргентина
ur:ارجنٹائن
ug:ئارگېنتىنا
vec:Argentina
vep:Argentin
vo:Largäntän
fiu-vro:Argentina
zh-classical:阿根廷
vls:Argentinië
war:Argentina
wo:Arsantin
wuu:阿根廷
yi:ארגענטינע
yo:Argẹntínà
zh-yue:阿根廷
diq:Arcantin
zea:Arhentinië
bat-smg:Argentėna
zh:阿根廷

Ateismi


Kuva:Styvmorsviol.jpg tunnus.]]
Ateismi () eli jumalattomuus tarkoittaa Teismi puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan Jumala ei ole olemassa.<ref>”Ateismi on suomeksi jumalattomuus ja ateisti jumalaton.”
”ateismi – – jumalauskon puuttuminen, käsitys, jonka mukaan Jumalaa t. jumalia ei ole olemassa. Yleensä tätä nimitystä käytetään vain ajattelusta, johon sisältyy jonkinlaisen kannan ottaminen kysymykseen jumaluuden olemassaolosta, vastakohtana agnostismille ja täydelliselle välinpitämättömyydelle uskonnollisista asioista. Käsitteeseen liitetään usein myös aktiivinen kirkon- ja uskonnonvastaisuus. Selvintä olisi käyttää sanaa kaikista käsityksistä, joihin sisältyy se, että jumalolentoja ei ole olemassa.”
”ateismi: Jumalan t. jumalien olemassaolon kieltävä käsitys, jumalankieltäminen.” </ref> Ateismin vastakohta on jumalausko eli teismi. Uskontokritiikki käsityksenä ateismi voimistui Länsimaat vähitellen Valistus ansiosta Uusi aika, mutta saavutti merkittävän aseman vasta 1900-luku Ajatuksenvapaus turvaavan Laki myötä.
Ateismi voidaan käsittää joko väitelauseena jumalan olemassaolosta tai yksilön käsityksenä siitä, onko jumalien olemassaolosta tietoa vai ei. Jälkimmäisessä tapauksessa ateismi voidaan jakaa Positiivinen ja negatiivinen ateismi, jossa otetaan selkeä, jumalien olemassaolon vastainen kanta, ja Positiivinen ja negatiivinen ateismi, joka on uskon puutetta jumalien olemassaoloon.

Ateismin määritelmä


Ateismi voidaan määritellä kahdella tavalla. Ensiksi väitelauseena, joka koskee sitä, kuuluuko Todellisuus jumala tai jumalia vai ei. Ontologia eli olemassaoloa koskevana käsityksenä ateismi on väitelause ”jumalaa ei ole olemassa”. Ateismi ja sen vastakohta teismi ovat tällöin ainoat mahdolliset kannat: jumala on olemassa tai jumalaa ei ole olemassa. Toisessa määritelmässä ateismi on jonkin yksilön Tietoteoria käsitys. Tällöin ateistit voidaan jakaa positiivisiin ateisteihin, jotka ovat selkeästi sitä mieltä, ettei jumalia ole, ja negatiivisiin ateisteihin, joilta puuttuu usko jumalan olemassaoloon.
Filosofi Michael Scriven on muotoillut taulukossa olevan tunnetun ateismin Tietoteoria määritelmän, jossa käsitys tiedosta jumalien olemassaolosta määritellään asteikkona.. Filosofi Michael Martin (filosofi) on muotoillut tietoteoreettisen jaottelun positiiviseen ateismiin ja negatiivisen ateismiin.
Negatiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaolon puolesta ei ole esitetty mitään todisteita. Positiivisten ateistien mukaan jumalan olemassaoloa voidaan pitää todistettavasti epätotena.
Filosofi Julian Baggini on kuvaillut ateismin luonnetta seuraavasti. Tavallisesti henkilöistä, jotka eivät usko jonkin mielikuvitusolennon olemassaoloon, ei käytetä mitään eritystä nimitystä. Oletetaan, että niiden ihmisten määrä, jotka uskovat tiettyyn taruolentoon, alkaa kasvaa. Pian heitä aletaan kutsua erityisellä nimellä, kuten teisteiksi eli jumalaan uskoviiksi. Kun teistejä alkaa olla paljon, teistejä aletaan pitää normaaleina, vaikka jumalan olemassaolosta ei ole mitään näyttöä. Niitä, jotka eivät ole teistejä, aletaan kutsua ei-teisteiksi eli ateisteiksi. Tavallisella ihmisellä on erilaisia todellisuutta koskevia käsityksiä. Teistit sanovat, että tämän lisäksi todellisuuteen kuuluu jumala. Jos teistejä eli jumalaan uskovia ei olisi, olisi kuitenkin ateisteja, mutta heitä ei kutsuttaisi ateisteiksi. Ateistien käsitys olisi sama vaikka teistejä ei olisi ollut koskaan olemassa.
Käsitteet ”agnostisismi” ja ”agnostikko” keksi Thomas Henry Huxley 1860-luvulla. Agnostikko ei välttämättä ole ateisti eli hän saattaa uskoa jumalan olemassaoloon, vaikkei väitä sitä tiedoksi. Ateistit ovat saattaneet arvostella agnostikkoja siitä, että agnostismin mukaan ei voitaisi todeta mitään tavallista väitelausetta, koska mikään Empirismi ei ole täysin varma. Ateististen arvostelijoiden mukaan agnostikot eivät välttämättä tunne ateismin määritelmää, luonnetta ja perusteluita. Kolmas vastaväite agnostikko-käsitteen käytölle on, että sitä saatetaan käyttää vain koska halutaan suojella itseä uskovien hyökkäyksiltä yhteisössä, jossa ateisteihin suhtaudutaan kielteisesti.
Ateismia on puolustettu esittämällä, että ateismin mukaan usko jumalaan ei ole perusteltu. Tätä on nimitetty negatiiviseksi ateismiksi. Väitettä, että on perusteltua olla uskomatta jumalaan, on nimitetty positiiviseksi ateismiksi. Merkkiteos ateismin perusteiden esityksessä on filosofi Michael Martin (filosofi) teos ''Atheism: A Philosophical Justification'' (1990). Teoksessa Martin käy läpi perinteisiä perusteluja Jumalan olemassaolo. Ensiksi Martin esittää perustelut sille, että usko jumalaan on vailla perusteita. Jumalatodistukset Martin arvioi kestämättömiksi. Martin katsoo osoittaneensa, että negatiivinen ateismi on tosi. Toiseksi Martin pyrkii osoittamaan, että on perustellumpaa olla uskomatta jumalaan kuin uskoa. Martinin mukaan sekä negatiivinen että positiivinen ateismi ovat älyllisesti kestäviä näkökantoja. Ateismin puolustajien mukaan edes positiivinen ateismi ei vaadi täydellistä tietoa eivätkä ateistit ole väittäneetkään omistaneensa sellaista. Heidän mukaansa ateismissa esitetään ainoastaan, että perustelut sille, ettei jumalaa ole olemassa, ovat vahvemmat kuin perustelut sille, että jumala on olemassa. Heidän mukaansa positiivinen ateismi on vain kanta, että todisteet jumalan olemassaoloa vastaan ovat riittävät sille, että on oikeutettua olla uskomatta jumalaan.
Yksilöinä ateistit voivat edustaa erilaisia Aate, esimerkiksi humanismia elämänkäsityksenä. Mitään kaikille ateisteille yhteistä aatetta ei ole. Joitakin itämaisia uskontoja kuten Buddhalaisuus tiettyjä suuntia, joiden oppiin ei kuulu oletusta persoonallisesta jumalasta, on toisinaan kutsuttu ateistisiksi.

Ateistinen uskontokritiikki


Kuva:Atheism.svg
Tiede käsitystä todellisuudesta pidetään usein uskonnollisen ajattelun vastakohtana. Monet uskonnottomat ajattelijat ovat sitä mieltä, että tiede ei jätä tilaa uskonnoille muuna kuin ”historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeänä Eskapismi muotona”. Saatetaan ajatella, että uskonto on häviävä käsitys, joka säilyy yhteiskunnassa jäänteenä aikaisemmilta ajoilta, jolloin ihmisten tieto todellisuudesta oli rajoittuneempaa eikä luonnon ilmiöiden syitä tunnettu.
Esimerkiksi filosofi Kai Nielsenin mukaan on suorastaan uskomatonta, että eräät oppineet ajattelijat saattavat kannattaa jumalauskoa. Nielsenin mielestä luonnolliseen, Naturalismi (ontologia) luontevasti liittyvä ateismi on nykyajan järkevän ihmisen valinta ja osa yleissivistystä. Kukaan järkevä ihminen ei yksinkertaisesti voi enää suhtautua jumalauskoon tosissaan. Nielsenin mukaan ateismia ei kuitenkaan pitäisi omaksua pelkkänä itsestäänselvyytenä, vaan sen puolesta tulisi käydä kamppailuun älyllisesti vahingollisia uskonnollisia harhoja vastaan.
Filosofi Ilkka Niiniluoto mielestä uskontojen pyhiin kirjoituksiin nojautuva käsitys todellisuutta koskevan tiedon hankkimisesta ja perustelemisesta on ristiriidassa tieteen menetelmän kanssa. Tiede pyrkii kertomaan millainen todellisuus on, etsimään Totuus, hankkimaan tietoa todellisuudesta. Tieteellinen menetelmä, jossa tietoa tavoitellaan avoimesti, arvostelevasti ja julkisesti koeteltavin havainnoin, on tieteen puolestapuhujien mielestä tehokkain ja järkiperäisin käsitysten muodostamisen menetelmä. Esimerkiksi Charles S. Peirce korosti itseäänkorjaavan tieteellisen menetelmän ylivertaisuutta ”itsepäisyyden”, ”Auktoriteettiin vetoaminen” ja ”a priori” eli kokemuksesta riippumattoman käsitysten muodostamisen menetelmään nähden.
Ilkka Niiniluodon mukaan käsitys todellisuudesta on uskonnollinen, jos siihen sisältyy väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin arvovaltoihin (esimerkiksi Raamattu kaltaisiin uskonnollisiin kirjoituksiin) tai henkilökohtaisiin Uskonnollinen kokemus. Vaikka tieteessä ei olekaan ehdottomia takeita Totuus, tieteellisten ja uskonnollisten väitteiden ristiriitatilanteessa on Niiniluodon mukaan Rationaalisuus hyväksyä tieteen tulokset. Näin ei tule menetellä siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu kriittisen ja julkisesti valvottavissa olevan menetelmän avulla. Arvovaltoihin tai elämyksiin vetoavia perusteluja ei voi Niiniluodon mukaan pitää todistusvoimaisina, sillä ne rikkovat kriittisyyden ja Objektiivisuus menetelmällisiä vaatimuksia. Niiniluodon mukaan mikään arvovalta ei voi vaatia tieteessä itselleen ikuista asemaa. Vetoaminen uskonnollisiin arvovaltoihin sisältää lisäksi kehäpäätelmän. Yksityisten henkilöiden omat kokemukset ja elämykset eivät ole sisällöltään julkisesti koeteltavissa, joten ne eivät kelpaa todistusaineistoksi niiden kohteen olemassaolosta. Nämä elämykset voidaan kyllä asettaa psykologian tutkimuskohteeksi ja niiden syntytavalle voidaan pyrkiä antamaan tieteellinen selitys.
Uskontotieteilijä Ilkka Pyysiäinen mukaan uskonnollisiin käsityksiin sisältyy todellisuutta koskevia käsityksiä, jotka ovat ristiriidassa tieteen kanssa. Uskonnollinen todellisuuskäsitys on tiedettä vanhempi ja tiede on edistynyt korjaamalla aiempia kansanomaisia käsityksiä. Uskonto on osa arkiajattelua, joka on ristiriidassa tieteen kanssa. Pyysiäisen mukaan ihmislaji on kehittynyt ympäristössä, joka ei ole suosinut nimenomaan tieteellisen ajattelun kehitystä. Monien ihmisten on edelleen helpompi uskoa esimerkiksi ihmeisiin kuin suhtautua arvostelevasti omiin käsityksiinsä. Siksi uskonnottomat ovat monissa maissa vähemmistö. Nykyisin ihmisen ympäristö on kuitenkin erilainen. Kun tieteellinen tieto leviää hyvin laajalle ihmisten keskuuteen, siitä tulee eräänlainen normi: tietämättömien alkaa olla vaikeaa saada muiden luottamusta ja menestyä yhteisössä.
Uskontoa vastaan on esitetty arvostelua myös moraalisin perustein: uskonnot saavat aikaan sotia, tappamista ja kärsimystä. Uskonnottomat moraalifilosofit kuten Mario Bunge ovat esittäneet, että monet uskonnolliset näkemykset uskonnon oppien mukaan elämisen palkitsemisesta ikuisessa elämässä edustavat Egoismi Hedonismi. Uskonnon arvostelijoiden mielestä on vaarallista, että kärsimyksen tuottaminen tai tappaminen eivät ole ikuiseen, ei-ruumiilliseen elämään uskovalle moraalisesti kauhistuttavimpia asioita. Arvostelijoiden mukaan kyseenalaistamaton usko on johtanut liian usein siihen, että ihmiset ovat tuhonneet ja tappaneet. Esitetyistä historiallisista esimerkeistä tunnetuimpia ovat ristiretket, Uskonnollinen sota, inkvisitio ja noitavainot.

Ateismin historia


Kuva:EarthOverAfrica.jpg esitti teoksessaan ''Maailmankaikkeudesta (Lucretius)'' muun muassa, että kaikki todellisuudessa koostuu pienistä Äärettömyys liikkuvista Atomi, sen sijaan että olisi Jumala Luomistaru.]]

Vanha aika


Muinaisessa Intiassa vaikutti 600–200-luvuilla eaa. Filosofia koulukunta, joka edusti Hedonismi ja Materialismi ja joka arvosteli hindulaisuutta. Eräät koulukunnan jäsenet kielsivät karman lain olemassaolon ja pitivät Veda todellisuuskäsitystä harhaluulona.
Antiikin Kreikka varhaisimpana tunnettuna ateistisena ajattelijana on mainittu ainakin Diagoras (400-luku eaa.). Diogenes Laertios kirjoitti Theodoros Jumalaton (noin 335–260 eaa.), liikanimeltään Theodoros Jumalaton, muun muassa: ''”Theodoros hylkäsi kerta kaikkiaan jumalia koskevat uskomukset. Olen saanut käsiini hänen teoksensa Jumalista, eikä se ole millään muotoa vähäpätöinen kirja.”''
Atomismi kehittäjät Leukippos ja Demokritos laativat aineellisen todellisuuskäsityksen, joka ei viitannut jumalaan tai yliluonnolliseen. Monissa ateismin historioissa ensimmäisten ateististen ajattelijoiden ja kirjailijoiden joukkoon luetaan myös Epikuros. joiden mielestä jumalat olivat olemassa, mutta sanoivat, että ne eivät vaikuta maailman tapahtumiin tai ihmisten asioihin. Rooman valtakunta Runous Lucretius kirjoitti noin vuonna 50 eaa. Epikurolaisuus todellisuuskäsityksestä kertovan runoelman ''Maailmankaikkeudesta (Lucretius)''. Lucretius tunsi myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät ymmärtäneet heidät synnyttäneen Maailmankaikkeus toimintatapoja. Hän katsoi näiden tietämättömien ja kovaonnisten ihmisten tarvitsevan uskontoa selittämään alkuperänsä ja selittämään itselleen onnen ja onnettomuuden.
Lucretius mainitsee ihmisten nähneen unissaan Jumala ja sillä perusteella uskoneen jumaliin. Toiseksi hän mainitsee, että kun ihmiset eivät tunteneet ilmiöiden Syy, he selittivät tapahtumia jumalilla. Kolmanneksi hän mainitsee eräiden luonnon ilmiöiden synnyttämän Pelko.

Uusi aika


Kristinuskon hallitseman Keskiaika jälkeen uskontoon kohdistunut arvostelu alkoi Eurooppa lisääntyä 1500- ja 1600-luvuilla. Avoimen ateistiset ajattelijat ilmaantuivat Valistus aikana 1700-luvulla, kun suvaitsevuus erilaisia näkemyksiä kohtaan oli lisääntynyt. Ennen valistuksen aikaa ateismia pidettiin yleisesti tuomittavana. Erityisesti ranskalaisten valistusajattelijoiden yhteinen piirre oli arvosteleva asenne uskontoa kohtaan. He asettivat perinnettä vastaan Järki ja Kokemus, hylkäsivät ajatuksen yliluonnollisesta ja näkivät uskonnollisen ja poliittisen pakkovallan tukevan toisiaan. Näihin ajattelijoihin kuuluivat esimerkiksi La Mettrie sekä ''Encyclopédie'in'' päätoimittaja Denis Diderot. Paroni d'Holbach teos ''Systéme de la Nature'' (Luonnon järjestelmä, 1770) tarkasteli ihmistä osana luontoa. D'Holbach katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että onnellisuus saavutetaan elämällä rauhassa toisten kanssa.
1800-luvulla filosofi Ludwig Feuerbach arvosteli teoksissaan kristinuskon perusteita. Hänen ajattelunsa oli ateistista ja Materialismi. Feuerbach katsoi, että jumala on ihmisen pelkojensa ja toiveidensa käsittelyyn keksimä luomus. Marxismi perustajat Karl Marx ja Friedrich Engels omaksuivat Ludwig Feuerbachin uskontoajattelun pääkohdat. Lisäksi Marx ja Engels painottivat uskonnon yhteiskunnallista ja taloudellista vaikutusta. Perinteisen marxilaisuuden mukaan uskonto ylläpitää epäoikeudenmukaista yhteiskunnallista järjestelmää ja toisaalta se passiivistaa sorrettua väestönosaa.
Luonnontieteilijä Charles Darwin, joka itse oli hylännyt kristinuskon, julkaisi vuonna 1859 evoluutioteoriansa. Kehitysopin avulla jumalan luomistyötä todistava ”suunnitelmallisuus” voitiin selittää satunnaisen muuntelun ja Luonnonvalinta periaatteiden avulla, vetoamatta yliluonnollisiin tekijöihin. Auguste Comten positivismi korosti tieteen tehtävää ilmiöiden kuvaajana ilman uskontoa. Darvinismin menestys yhdistyneenä positivismiin johti 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä uskontokriittisiin Naturalismi (filosofia) ohjelmiin. Friedrich Nietzsche arvosteli voimakkaasti kristinuskoa valheellisena ja elämänvastaisena.
Uskonnosta vapaata ajattelua, joka suhtautuu arvostelevasti kirkkoon ja sen Yhteiskunta vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen, on kutsuttu vapaa-ajatteluksi. Vapaa-ajattelua ovat edustaneet yleensä ateistit Nimitys vapaa-ajattelija levisi uudella ajalla. Vapaa-ajattelijaliike järjestäytyi 1800-luvun loppupuolella Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Saksassa, Ranskassa ja muualla Länsi-Euroopassa. Vapaa-ajattelijain maailmanliitto, alkuaan Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto perustettiin vuonna 1880 Brysselissä. Liiton kongressien julkilausumien mukaan vapaa-ajattelijat pyrkivät Totuus Tiede, Hyvä Etiikka, Kauneus Taide ja Oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisen työn avulla. Liikkeen kulta-aikana toteutettiin kirkon ja valtion ero Ranskassa 1905.
Uskonnottomien liikkeet käyttivät ateismin ja vapaa-ajattelun lisäksi nimityksiä sekularismi, rationalismi ja humanismi. Uskonnotonta humanismia kutsutaan Sekulaari humanismi. Aatteellista humanismia edustavan International Humanist and Ethical Union määritelmän mukaan ”humanismi on Demokratia ja Etiikka elämänasenne, joka katsoo että ihmisellä on oikeus ja velvollisuus antaa omalle elämälleen merkitys ja muoto. Se puolustaa inhimillisempää yhteiskuntaa etiikalla, joka perustuu inhimillisiin ja muihin luonnollisiin arvoihin käyttäen inhimillisiä kykyjä järjen ja vapaan tutkimuksen ilmapiirissä. Se ei ole teistinen, ja se ei hyväksy yliluonnollista käsitystä todellisuudesta.”'
Looginen empirismi oli uskonnon kuten kristillisen teologian vastainen ajatussuunta. Loogiset empiristit vastustivat uskoa yliluonnolliseen ja katsoivat esimerkiksi Hermeneutiikka, fenomenologian ja Marxilaisuus Dialektiikka olevan tieteeksi naamioitua mielipidekirjallisuutta.
Neuvostoliitto ja muissa Sosialismi maissa marxilainen ateismi oli osa kommunistista aatetta. Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumous jälkeen Vladimir Lenin erotti kirkon valtiosta ja koulun kirkosta. Perustuslaki säädettiin, että uskonnonvapauden lisäksi maassa vallitsee ateistisen propagandan vapaus. Vuoden 1917 jälkeen marxilainen versio ateismista sai käytännössä virallisen aseman Neuvostoliitossa. Aluksi Bolševismi suhtautuivat uskontoon harmittomana taikauskona, joka vähitellen tieteen edetessä tulisi häviämään. Vuonna 1921 puolue kuitenkin omaksui ”taistelevan ateismin” periaatteen. Neuvostoliiton kommunistinen puolue perusti vuonna 1923 Taistelevien jumalattomien liitto (myöhemmin Taistelevien jumalattomien liitto), joka suoritti ateismin levitystyötä. Vuoden 1937 väestönlaskennan tuloksien perusteella 57 % neuvostoliittolaisista kuitenkin edelleen luokitteli itsensä uskovaisiksi. Tuloksen johdosta Stalin toimeenpani Jumalattomien liitossa käyntiin laajat puhdistukset liian hitaan uskonnon hävittämisen vuoksi. Toinen maailmansota aikana erityisesti ortodoksinen kirkko otettiin mukaan Saksan vastaiseen sotaponnistukseen, ja uskontojen vaino laimeni. Taistelevien jumalattomien liiton toiminta lopetettiin 1943. Maailman ainoa virallisesti täysin ateistinen valtio oli kommunistinen Albania, jossa vuonna 1967 kiellettiin lainsäädännöllä kaikki uskonnonharjoittaminen. Kommunististen valtioiden uskonnonvastaiset toimet lisäsivät ateismin vastaisuutta erityisesti Yhdysvallat, missä ateismi ja kommunismi liitettiin usein toisiinsa.

Suomi


Kuva:Professor_Richard_Dawkins_-_March_2005.jpgin mukaan uskonto on järjetöntä ja aiheuttaa yhteiskunnalle vahinkoa.]]
Suomi Naturalismi evoluutio innoitti Suomessa jo 1880-luvulta lähtien muun muassa tutkija Edvard Westermarckia. Työväenliike omaksui Suomessa Marxilainen uskontokritiikki ohjelman haasteena luterilaiselle Valtionuskonto. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue vuoden 1903 Forssan ohjelmassa todettiin: ”Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi Yhdistys, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.” Ylioppilasyhdistys Prometheus toimintaan (1905–14) osallistuivat muun muassa Edvard Westermarck, Rafael Karsten, Rolf Lagerborg, Wilhelm Bolin, Viktor Heikel ja Ernst Lampén. Yhdistys vaati kirkon ja valtion eroa sekä tunnustuksellisen uskonnonopetuksen poistamista kouluista.
Uskonnonvapauslain säätämisen jälkeen 1923 kaikkien uskontokuntien ulkopuolelle jääminen oli Suomessa sallittua. Vasta uskonnonvapauslaki antoi ateisteille täydet kansalaisoikeudet. Vaatimus täydellisestä valtion ja kirkon erottamisesta ei kuitenkaan toteutunut.
Vuonna 1945 uskonnottomien järjestöksi perustettiin Vapaa-ajattelijain liitto. Liiton yhteiskunnallisena tavoitteena on Valtionuskonto purkaminen ja Uskonnonopetus poistaminen kouluista, Päivähoito sekä valtion yliopistoista. Aatteellisena tavoitteena on edistää Tiede perustuvan Maailmankuva leviämistä, uskontokritiikkiä ja Ajatuksenvapaus. Kulttuurisena tavoitteena on muun muassa valistaa ihmisiä Uskonnoton tapakulttuuri Suomessa liittyvissä käytännöissä. Liiton puheenjohtajina ovat toimineet muun muassa V. T. Aaltonen ja Väinö Voipio. 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa liiton pääsihteeri Erkki Hartikainen tavoitteena oli saada Suomen kouluihin oma oppiaine uskonnottomille. Hartikainen teki vuonna 1978 kantelun Yhdistyneet Kansakunnat ihmisoikeuskomitealle peruskoulun opetussuunnitelmasta Suomessa. Kantelu ratkesi 1981 ja Suomeen saatiin elämänkatsomustieto kouluihin oppiaineeksi.

Ateismi nykyisin


Islamilaisessa maailmassa ateismilla tai uskonnon arvostelulla ei ole juuri mitään sijaa. Islamin nousu ja syyskuun 11. päivän terroriteot kiihdyttivät keskustelua uskonnoista uhkana maailmanrauhalle. 2000-luvun tunnettuja ateisteisia uskontokriitikoita ovat muun muassa Richard Dawkins, Sam Harris ja Christopher Hitchens.

Ateistien osuus väestöstä


Tiedosto:Europe-atheism-2005.png
Ateismi on yleisintä Länsi-Eurooppa, Australiassa, Uusi-Seelanti, Kanadassa, Venäjällä ja Itä-Eurooppa. Eräiden arvioiden mukaan maailman ”ei-uskonnollisen” väestön määrä olisi noin 750 miljoonaa. Itseään ateistiksi kutsuvien määrä tästä noin 150 miljoonaa eli 2,5 % maailman väestöstä.<ref>
http://www.pitzer.edu/academics/faculty/zuckerman/atheism.html Atheism: Contemporary Rates and Patterns. Suomeksi teoksessa Martin (toim.) 2007.</ref>

Ateismi ja yhteiskunta

Lähteet


Niiniluoto, Ilkka: Epäily, usko ja taikausko. Teoksessa
Niiniluoto, Ilkka: Ateismi. Teoksessa

Viitteet

Kirjallisuutta

Suomeksi


Englanniksi


Aiheesta muualla


http://www.vapaa-ajattelijat.fi/ Vapaa-ajattelijain liitto.
http://www.dlc.fi/~etkirja/ Elämänkatsomustiedon oppikirjat. Suomen ateistiyhdistys.

Artikkeleita


Robert Brotherus: http://home.brotherus.net:8080/pages/viewpage.action?pageId=1998899 Elämänasenteena epäilys.
Bill Cooke: http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_03/billcooke.html Agnostismin nousu ja tuho. Vapaa ajattelija 3/2000.
Osmo Tammisalo: http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/1999_04/mielenvir.html Mielen virukset. Vapaa ajattelija 4/1999.
Erkki Hartikainen: http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2000_04/etiikka.html Vapaa-ajattelijat ja etiikka. Vapaa ajattelija 4–5/2000.
Esko Valtaoja: http://vartija-lehti.fi/val20024.html Seitsemän prosenttia, eli miksi tutkija ei usko. Vartija 4/2002.
Erkki Hartikainen & Janne Vainio: http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_0203/kannattaako_jumalaan_uskoa.html Kannattaako Jumalaan uskoa? Vapaa ajattelija 2–3/2003.
Hannu Reime: http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=&a=5221 Tieteellinen ja uskonnollinen maailmankatsomus. Yle Radio 1 11.3.2005.
Erkki Hartikainen: http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/aineellinen_todellisuuskasitys.html Aineellinen todellisuuskäsitys. Vapaa ajattelija 4/2005.
Paul Kurtz: http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2006_04/miksi_olen_skeptikko_uskonnollisten_vaittamien_suhteen.html Miksi olen skeptikko uskonnollisten väittämien suhteen? Vapaa ajattelija 4/2006.
http://www.edu.fi/peruskoulu/et/ateistinen_katsomus.pdf Ateistinen maailman- ja elämänkatsomus. Ensyklopedia elämänkatsomustietoon, Feto ry:n vuosikirja 2007. (PDF)

Englanniksi


http://www.bbc.co.uk/religion/religions/atheism/ BBC: Atheism.
http://www.atheistalliance.org/ Atheist Alliance International.
http://www.infidels.org/ Internet Infidels: The Secular Web.
http://www.secularism.org.uk/ National Secular Society.
http://atheists.org/ American Atheists.
http://www.richarddawkinsfoundation.org The Richard Dawkins Foundation for Reason and Science.
Luokka:Ateismi
af:Ateïsme
als:Atheismus
ang:Ȝelēaflēasnes
ar:إلحاد
an:Ateísmo
ast:Ateísmu
az:Ateizm
bjn:Ateisma
id:Ateisme
ms:Ateisme
bn:নাস্তিক্যবাদ
jv:Atéisme
ba:Атеизм
be:Атэізм
be-x-old:Атэізм
bar:Atheismus
bo:ལྷ་མེད་སྨྲ་བ་པོ།
bs:Ateizam
br:Dizoueegezh
bg:Атеизъм
ca:Ateisme
cs:Ateismus
cy:Anffyddiaeth
da:Ateisme
de:Atheismus
et:Ateism
el:Αθεϊσμός
en:Atheism
es:Ateísmo
eo:Ateismo
eu:Ateismo
fa:بی‌خدایی
hif:Atheism
fo:Gudloysi
fr:Athéisme
fy:Ateïsme
fur:Ateisim
ga:Aindiachas
gd:Neo-dhiadhaireachd
gl:Ateísmo
ko:무신론
haw:Hōʻole Akua
hy:Աթեիզմ
hi:नास्तिकता
hr:Ateizam
io:Ateismo
ilo:Ateísmo
ia:Atheismo
ie:Ateisme
is:Trúleysi
it:Ateismo
he:אתאיזם
ka:ათეიზმი
kk:Атеизм
sw:Ukanaji Mungu
ht:Ateyis
ku:Ateîzm
lez:Атеизм
la:Atheismus
lv:Ateisms
lb:Atheismus
lt:Ateizmas
li:Atheïsme
jbo:caurceisi'o
lmo:Ateismu
hu:Ateizmus
mk:Атеизам
ml:നിരീശ്വരവാദം
mt:Ateiżmu
mr:नास्तिकता
arz:الحاد
mwl:Ateísmo
mn:Атеизм
my:ဘုရားမဲ့ဝါဒ
nl:Atheïsme
ne:नास्तिकता
new:नास्तिकवाद
ja:無神論
no:Ateisme
nn:Ateisme
oc:Ateïsme
uz:Ateizm
pnb:ایتھیازم
pap:Atheismo
ps:اتيزم
nds:Atheismus
pl:Ateizm
pt:Ateísmo
ro:Ateism
qu:Athismu
ru:Атеизм
rue:Атеізм
sah:Атеизм
sco:Atheism
sq:Ateizmi
scn:Atiismu
simple:Atheism
sk:Ateizmus
sl:Ateizem
szl:Atejizm
ckb:بێ باوەڕی
sr:Атеизам
sh:Ateizam
sv:Ateism
tl:Ateismo
ta:இறைமறுப்பு
te:నాస్తికులు
th:อเทวนิยม
vi:Chủ nghĩa vô thần
tr:Ateizm
uk:Атеїзм
ur:دہریت
ug:دىنسىزلىق
fiu-vro:Ateism
war:Ateismo
yi:אטעאיזם
zh-yue:無神論
diq:Ateist
bat-smg:Ateėzmos
zh:无神论

Aksiooma

Aksiooma eli peruslause on matematiikka peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.
Matematiikassa mikä tahansa ristiriidaton lausejoukko voidaan asettaa aksioomajärjestelmäksi. Toivottavaa on, että aksioomia ei voida johtaa toisista aksioomista vaan että aksioomajoukko on pienin mahdollinen peruskäsitteiden määrittelemiseen riittävä lausejoukko.
Toivottavaa on myös, että aksioomista voidaan johtaa mahdollisimman paljon lause (matematiikka). Aksioomien lisäksi tarvitaan päättelysääntöjä. Matematiikassa päättelysääntöinä käytetään enimmäkseen logiikka päättelysääntöjä. Myös logiikka on aksiomatisoitu. On myös eräitä yksinkertaisia logiikan järjestelmiä, jotka tulevat toimeen pelkillä päättelysäännöillä (Patrick Suppes kehittämä logiikka).
Tunnettu ja matematiikan kehitykseen vaikuttanut aksiooma on euklidisen geometrian paralleeliaksiooma eli yhdensuuntaisuusaksiooma: annetun pisteen kautta voidaan piirtää täsmälleen yksi annetun suoran suuntainen suora. Tämän aksiooman epäiltiin pitkään olevan seurausta muista geometrian aksioomista. Myöhemmin on todistettu, ettei näin ole, ja kehitetty geometrioita, joissa paralleeliaksiooma ei ole voimassa. Tällainen epäeuklidinen geometria ei esimerkiksi sisällä lausetta "kolmion kulmien summa on 180 astetta".

Katso myös


Aksiooma (filosofia)
Kalkyyli

Aiheesta muualla


Erkki Hartikainen: http://etkirja.pp.fi/Ateistiyhdistys/Wikipedia%20and%20the%20concept%20of%20axiom.htm Wikipedia and the concept of the axiom.
Luokka:Matemaattiset aksioomat
als:Axiom
am:እሙን
ar:بديهية
an:Axioma
az:Aksiom
id:Aksioma
ms:Aksiom
bn:স্বতঃসিদ্ধ
zh-min-nan:Kong-siat
be:Аксіёма
be-x-old:Аксіёма
bs:Aksiom
bg:Аксиома
ca:Axioma
cs:Axiom
da:Aksiom
de:Axiom
et:Aksioom
el:Αξίωμα
en:Axiom
es:Axioma
eo:Aksiomo
eu:Axioma
fa:اصل موضوع
hif:Axiom
fr:Axiome
gd:Aicseam
gl:Axioma
ko:공리
hi:स्वयंसिद्ध
hr:Aksiom
io:Axiomo
is:Frumsenda
it:Assioma (matematica)
he:אקסיומה
ka:აქსიომა
kk:Аксиома
ky:Аксиома
la:Axioma
lv:Aksioma
lt:Aksioma
hu:Axióma
mk:Аксиома
ml:സ്വയം‌സിദ്ധപ്രമാണം
mn:Аксиом
nl:Axioma
new:एक्जियोम
ja:公理
frr:Aksioom
no:Aksiom
nn:Aksiom
nov:Axiome
pnb:منیا پرمنیا
pl:Aksjomat
pt:Axioma
ro:Axiomă
ru:Аксиома
rue:Аксіома
sq:Aksioma
scn:Assioma
simple:Axiom
sk:Axióma
sl:Aksiom
ckb:بەڵگەنەویست
sr:Аксиома
sh:Aksiom
sv:Axiom
ta:மெய்கோள்
th:สัจพจน์
vi:Tiên đề
tr:Belit
uk:Аксіома
ur:Axiom
vec:Asioma
zh-classical:公理
war:Aksyoma
yi:אקסיאם
zh-yue:公理
zh:公理

ATV


Aluetelevisio (ATV) -kanava oli vuodesta 1999 vuoden 2003 alkuun pääkaupunkiseutu vaikuttanut, 100 000 päivittäistä katsojaa saavuttanut televisiokanava.

Alku ja lupa-asiahankaluudet


ATV:sta piti tulla ensin valtakunnallinen uutiskanava, mutta telehallintokeskus hylkäsi analogiset kanavahankkeet. Näin ATV jäi vaille valtakunnallista lähetyslupaa. Liiketoimintaprosessin jo käynnistyttyä ATV päätti aloittaa toiminnan pääkaupunkiseudun kaapeliverkossa. Ohjelmissa nuoret lukiopohjalta ponnistaneet toimittajat kuvasivat jokapäiväisiä katukyselyitä kansalaisten arkielämään vaikuttavista aiheista sekä tallensivat ruohonjuuritason kulttuurielämää siellä missä tapahtui. Mukaan mahtui myös toimittajien teatraalisia alter egoja, performanssitaidetta sekä johtavien poliitikkojen haastatteluita ja paikallishistoriallisia reportaaseja. Arkipäivien ohjelma koostui kuudesta 3–5-minuuttisesta ohjelmasta, joiden välissä oli mainoksia. Viikonlopun ohjelma pyöri samoilla ohjelmilla perjantaista sunnuntaihin. Öisin kanavalla näytettiin kovaa pornoa. Asema oli mainosrahoitteinen, eikä nauttinut minkäänlaisia tukia.
Myös muut kanavat kärsivät lupa-asioiden monimutkaisuudesta. Esimerkiksi MTV3:n suunnittelema City-TV jäi odottamaan tulevia päätöksiä.
ATV:ta aikaisemmin Suomessa toimi jo yksi vaihtoehtokanava, MoonTV.

Henkilöstö


Seuraavassa on kerrottu ATV:n toimihenkilöstöstä.

Omistajat


ATV:n omistajia olivat Christian Moustgaard, dokumenttiohjaaja Michael Franck, TV- ja elokuvatuotantoyhtiö Also Starringin pitkäaikainen omistaja ja toimitusjohtaja Juha 'Julle' Salminen, mainosmies Juha Louhivuori sekä Henrik de la Chapelle.

Toimittajat ja ohjelmantekijät


Toimittajakunnan muodostivat alussa Eetu Moustgaard sekä Untamo Lehto. Myöhemmin taloon palkattiin käyttömestariksi Jussi Hakola, editoijaksi Come Inside sekä toimitussihteeriksi ja tuottajaksi Petteri Laine. ATV:lla työskentelivät myös Aki Laakso ja Jussi 'Käkkis' Arhinmäki sekä myöhemmin valtakunnallisessa televisiossa esiintyneet Jan-Erik Blomberg ja päätoimittajaksi palkattu Jussi Halli eli "Kaarle Kimpulainen". Toimituksen naisvoimaa edustivat Linda Melen, Ani-Jatta Törmälä, Riikka Huttunen sekä Laura Halminen. ATV:lla esiintyi useita korvaamattomia freelancereita, kuten naamioitunut ajankohtaiskommentaattori "Ämpäripää", Marko "Konitohtori" Utter, Vuoden valopilkku-palkinnolla palkittu kanavan taidetoimittaja Erkki Pirtola, Herne, Maissi ja Paprika -orkesteri sekä Beats and Styles -kaverit Alimo, Ivo Corda ja Control. Ohjelmatuotanto oli ajankohtaista ja hyvin nopeaa. Päivän ohjelmisto suunniteltiin, kuvattiin, editoitiin ja lähetettiin useimmiten heti samana päivänä.

Aiheesta muualla


http://www.kaeraja.com Kaeraja.com (jäänteitä mm. Ämpäripäästä)
http://www.warreteam.com/wt_movie/specials2.htm Warreteam.com (video, jossa Kimpulainen testaa Wartburgin)
http://www.city.fi/artikkeli/ATV/407/ Toimittaja/dokumentaristi Kim Finnin reportaasi City lehdessä 2/2002
Luokka:Suomalaiset televisiokanavat
en:Aluetelevisio

Arkeologia

Tiedosto:Archeological excavations at the Cathedral Square in Turku.jpg edustalla Turku]] Tiedosto:Aboa Vetus excavation.JPG keskiaikaisen kivitalon kellarissa Turussa.]]Tiedosto:Värikallio rock painting.JPG ovat oleellinen osa arkeologista tutkimusta ja suojelutyötä. Kuvassa Värikallio kalliomaalaus Suomussalmi.]]
Arkeologia (joskus myös ''muinaistutkimus'' tai ''muinaistiede'') on Humanistiset tieteet tai oikeammin joukko tieteitä, jotka tutkivat ihminen menneisyyttä analysoimalla muinaisjäännös eli niitä jälkiä, joita ihmisten toiminta on jättänyt maaperään tai vesistöjen pohjaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhat rakennukset ja niiden perustukset, esinelöydöt eli artefaktit, ihmisten hyödykseen käyttämien eläinten ja kasvien jäännökset (kuten makrofossiilit), haudat ja ihmisten jäännökset, laivanhylyt sekä ihmisen maisemassa aiheuttamat muutokset. Arkeologiaa ei pidä sekoittaa paleontologiaan eli muinaisten eliölajien ja ekosysteemien tutkimukseen.
Arkeologian tehtävänä on kerätä informaatiota ja esittää tulkintoja sellaisista ihmisen historian osa-alueista ja aihepiireistä, joista kirjallista tietoa on liian vähän tai ei lainkaan. Useimmiten arkeologia tutkii verraten kaukaista menneisyyttä, varhaishistoria tai esihistoriaa, joka ulottuu miljoonien vuosien takaisiin aikoihin, jolloin ensimmäiset ihmiset elivät. Toisinaan arkeologinen tutkimus on kuitenkin tarpeen myös suhteellisen tuoreiden historiallisten tapahtumien selvittämiseksi. Esimerkiksi toinen maailmansota ja 1900-luvun diktatuurien aiheuttamat joukkotuhot ovat jo nyt myös arkeologisia tutkimuskohteita. Arkeologian tutkimusmenetelmiä sovelletaan joskus henkirikostutkimuksessa (ns. forenssinen arkeologia). Jopa sosiologia tutkimusta on tehty arkeologisesti esimerkiksi kaatopaikkojen muodostumista ja kulutustottumuksien muutoksia selvitettäessä.
Arkeologia käyttää paljon ''luonnontieteet'' apumenetelmiä. 1980-luvulta lähtien yhteiskuntatieteellisten teorioiden ja tieteenfilosofian merkitys arkeologiassa on kasvanut voimakkaasti (ns. interpretatiivinen eli postprosessualistinen arkeologia). Monet arkeologian tutkimussuuntaukset tekevät tiivistä yhteistyötä kirjallisia lähteitä hyödyntävän historiantutkimuksen kanssa (esimerkiksi keskiajan arkeologia). Myös antropologia on tärkeä arkeologian lähitiede.
Arkeologiaa voi Suomi opiskella pääaineenaan Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Oulun yliopisto yliopistoissa. Arkeologia kuuluu yliopistolliset tutkinnot Suomessa.

Tutkimussuuntaukset


Koska arkeologian tutkimuskenttä on tavattoman laaja, arkeologia on jakautunut suureksi joukoksi erilaisia tutkimussuuntauksia, joilla on omat erilliset instituutionsa, tutkimusperinteensä ja osittain oma metodiikkansakin. Arkeologian erilaisia osa-alueita ovat esimerkiksi seuraavat:
Arkeologiaa jäljitteleviä näennäistiede kutsutaan näennäisarkeologiaksi.

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


http://www.doaj.org/ljbs?cpid=12 DOAJ: Archaeology Arkeologian Open Access -aikakausjulkaisut
http://www.opintoluotsi.fi/fi-FI/koulutusalat_ja_ammatit/humanistinen_ja_kasvatusala/humanistiset_tieteet/arkeologia Arkeologia (Opintoluotsi) Tietoa arkeologian opiskelusta Suomessa.
http://www.ammattinetti.fi/c/portal/layout?p_l_id=1.2&p_p_id=aky-search-ammattiala_WAR_aky-portlet-webapp-0.1-SNAPSHOT_INSTANCE_msse&p_p_action=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_order=w1&p_p_col_pos=0&p_p_col_count=1&_aky-search-ammattiala_WAR_aky-portlet-webapp-0.1-SNAPSHOT_INSTANCE_msse_command=ammattiLink&_aky-search-ammattiala_WAR_aky-portlet-webapp-0.1-SNAPSHOT_INSTANCE_msse_professionID=09210&#p_aky-search-ammattiala_WAR_aky-portlet-webapp-0.1-SNAPSHOT_INSTANCE_msse Arkeologi (Ammattinetti) Arkeologin ammatinkuvaus työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla.
http://www.nba.fi/fi/File/1691/arkeologia-suomessa-2007-2008.pdf Arkeologia Suomessa – Arkeologi i Finland 2007–2008

Lähteet


}}
Luokka:Arkeologia
af:Argeologie
als:Archäologie
am:ሥነ ቅርስ
ar:علم الآثار
an:Arqueolochía
ast:Arqueoloxía
az:Arxeologiya
id:Arkeologi
ms:Arkeologi
bn:প্রত্নতত্ত্ব
jv:Arkéologi
su:Arkéologi
be:Археалогія
be-x-old:Археалёгія
bar:Archäologie
bs:Arheologija
br:Arkeologiezh
bg:Археология
ca:Arqueologia
ceb:Arkeyolohiya
cs:Archeologie
co:Archiulugia
cy:Archaeoleg
da:Arkæologi
de:Archäologie
et:Arheoloogia
el:Αρχαιολογία
eml:Archeologî
en:Archaeology
es:Arqueología
eo:Arkeologio
ext:Arqueologia
eu:Arkeologia
fa:باستان‌شناسی
fr:Archéologie
fy:Argeology
fur:Archeologjie
ga:Seandálaíocht
gv:Shenndaaleeaght
gd:Àrsaidheachd
gl:Arqueoloxía
hak:Kháu-kú-ho̍k
ko:고고학
hy:Հնագիտություն
hi:पुरातत्त्वशास्त्र
hr:Arheologija
io:Arkeologio
ia:Archeologia
ie:Archeologia
is:Fornleifafræði
it:Archeologia
he:ארכאולוגיה
kl:Ittarnisarsiorneq
kn:ಪುರಾತತ್ತ್ವ ಶಾಸ್ತ್ರ
ka:არქეოლოგია
csb:Archeòlogijô
kk:Археология
ky:Археология
sw:Akiolojia
ht:Akeyoloji
ku:Arkeolojî
lad:Arkeolojiya
lo:ບູຮານວິທະຍາ
la:Archaeologia
lv:Arheoloģija
lb:Archeologie
lt:Archeologija
lij:Archeòlogia
li:Archeologie
hu:Régészet
mk:Археологија
ml:പുരാവസ്തുശാസ്ത്രം
mr:पुरातत्त्वशास्त्र
mwl:Arqueologie
my:ရှေးဟောင်းသုတေသနပညာ
nl:Archeologie
nds-nl:Ooldheaidkeunde
ne:पुरातत्त्वशास्त्र
ja:考古学
nap:Archeologgia
no:Arkeologi
nn:Arkeologi
nrm:Archéologie
oc:Arqueologia
uz:Arxeologiya
ps:لرغونپوهنه
nds:Archäologie
pl:Archeologia
pt:Arqueologia
ro:Arheologie
ru:Археология
rue:Археолоґія
sah:Археология
sa:पुरातत्त्व
sc:Archeologia
sco:Airchaeology
sq:Arkeologjia
scn:Archioluggìa
si:පුරා විද්‍යාව
simple:Archaeology
sk:Archeológia
sl:Arheologija
sr:Археологија
sh:Arheologija
sv:Arkeologi
tl:Arkeolohiya
ta:தொல்பொருளியல்
te:పురావస్తు శాస్త్రం
tet:Akarolojia
th:โบราณคดี
vi:Khảo cổ học
tpi:Akiolosi
tr:Arkeoloji
tk:Arheologiýa
uk:Археологія
ur:علم الآثار
vec:Archiołogia
vo:Vönotav
fiu-vro:Arkeoloogia
wa:Arkeyolodjeye
war:Arkeyolohiya
yi:ארכעאלאגיע
yo:Ọ̀rọ̀ayéijọ́un
zh-yue:考古
bat-smg:Arkeuoluogėjė
zh:考古学

Arkkitehtuuri

:''Termiä käytetään metafora myös tietotekniikassa. Katso artikkeli Tietojärjestelmäarkkitehtuuri.''
Kuva:FallingwaterWright.jpg, ''Vesiputoustalo''.]]
Kuva:ItsukushimaCorridor7445.jpgssa, Japanissa.]]
Arkkitehtuuri eli rakennustaide on taide ja tekniikka muoto, jossa yhdyskuntia, rakennuksia ja niihin liittyviä osia suunnitellaan useasta näkökulmasta. Arkkitehtuurissa täytyy aina huomioida monia keskenään ristiriitaisia näkökulmia – arkkitehtonista teosta suunniteltaessa arkkitehti täytyy yhteistyössä erityissuunnittelijoiden kanssa löytää hyväksyttävissä oleva tasapaino ainakin toiminnalliselta, tekniseltä, taloudelliselta, esteettiseltä, juridiselta ja yhteiskunnalliselta kannalta.
Arkkitehtuuri poikkeaa useista muista taiteista muun muassa siksi, että arkkitehtuurin toteuttamiseksi tarvitaan aina ryhmätyötä, neuvottelua, kompromisseja ja julkinen hyväksyntä (rakennuslupa) sekä viranomaisvalvontaa ennen kuin arkkitehtuuri (esimerkiksi rakennus) voidaan toteuttaa (rakentaa). Jotta arkkitehtuuria voitaisiin teknisessä ja juridisessa mielessä rakentaa, on suunnitelmien täytettävä muodon ja sisällön osalta rakentamista koskevan lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden sekä kuntien ja kaupunkien viranomaisten vaatimukset.
Pienimuotoisimmillaan arkkitehtuuri voi olla ovenkahvan yksityiskohdan muotoilemista; toisaalta se voi käsittää myös kokonaisen maiseman tai kaupunki suunnittelun. Metaforana arkkitehtuurin voidaan ymmärtää käsittelevän minkä tahansa systeemin rakennetta.
Arkkitehtuuri on aina ilmentänyt aikakautensa tyyli-ihanteita. Lisäksi kulloinkin suosiossa tai parhaiten saatavilla olleet materiaalit ovat ohjanneet sen muotokieltä. Vastaavasti arkkitehtuuri on luonut tietynlaisen ilmeen infrastruktuuriin. Arkkitehtuurin fysiikka perusta on statiikka eli siinä, miten eri elementit voivat tukea ja kannatella toisiaan eri voimien kohteina.

Arkkitehtuuri eri kulttuureissa


Muinaisen Egyptin arkkitehtuurin huipentumaa edustavat massiiviset hautarakennelmat kuten pyramidit, islamilaisessa arkkitehtuurissa taas palatsit ja moskeijat, Kaukoidässä temppelit ja Etelä-Amerikka intiaaniten rakennusmonumentit. Perinteistä rakentamista kutsutaan usein kansanomaiseksi arkkitehtuuriksi. Se on anonyymia suunnittelua ja käytännönläheisempää kuin korkeakulttuurien arkkitehtuuri, mutta sisältää silti runsaasti visuaalisia elementtejä.
Länsimaisen arkkitehtuurin juuret ovat Antiikin Kreikka ja sen sopusuhtaisuutta ihannoivassa muotomaailmassa, jonka jälkeen siinä on seurannut useita osittain päällekkäisiä kausia, jotka ovat seuranneet oman aikakautensa ja kulttuurinsa tyyliä.

Arkkitehtuurin historia ja eri aikausien tyylisuuntauksia


Kuva:National Congress of Brazil.jpg, Brasilian kansalliskongressin talo.]]
Kuva:LutheranCathedral-ofHelsinki.jpg on Suomen tunnetuimpia rakennuksia.]]
Arkkitehtuurin historia jakautuu ajallisiin ja paikallisiin tyyleihin:
Esihistoriallinen arkkitehtuuri
Muinainen Egypti#rakennustaito
Antiikin Kreikan arkkitehtuuri
Antiikin Rooman arkkitehtuuri
Bysantin arkkitehtuuri
Romaaninen arkkitehtuuri
Gotiikka
Renessanssin arkkitehtuuri
Manierismi
Barokki
Rokokoo
Uusklassinen arkkitehtuuri
Kustavilaisuus
empiretyyli
Uusgotiikka
Jugend
Kansallisromantiikka
1920-luvun klassismi
Orgaaninen arkkitehtuuri
Funktionalismi
Modernismi
Postmodernismi

Arkkitehtuurin alalajeja


Kuva:Xiao yan ta.jpg Kiinassa.]]
Asuntosuunnittelu
Julkiset rakennukset
Maisema-arkkitehtuuri
Puurakentaminen
Puutarhasuunnittelu (arkkitehtuuri)
Rakennetekniikka
Rakennusoppi
Sisustusarkkitehtuuri
Yhdyskuntasuunnittelu

Arkkitehtuurin käsitteitä


Arkadi
Dekoraatio
Fasadi
Frontoni
Holvi
Huonetila
Interiööri
kaari (rakennustekniikka)
kasetti (arkkitehtuuri)
Kupoli
Lamelli (arkkitehtuuri)
Parveke
Peristyyli
Pinta-alat
Rakennuksen pinta-alat
Rakennuksen pinta-alat
Pylväs
Vestibyyli

Arkkitehtuuri alueittain


Budapestin arkkitehtuuri
Japanilainen arkkitehtuuri
Suomen arkkitehtuuri
Thaimaan arkkitehtuuri

Kirjallisuutta


Luokka:Arkkitehtuuri
af:Argitektuur
als:Architektur
ar:عمارة
an:Arquitectura
ast:Arquiteutura
gn:Jogapokuaa
az:Memarlıq
id:Arsitektur
ms:Seni bina
bn:স্থাপত্য
zh-min-nan:Kiàn-tio̍k
jv:Arsitèktur
su:Arsitéktur
be:Архітэктура
be-x-old:Архітэктура
bar:Architektur
bo:ཁང་རྩིག་བཟོ་རིག
bs:Arhitektura
br:Arkitektouriezh
bg:Архитектура
ca:Arquitectura
ceb:Arkitektura
cv:Архитектура
cs:Architektura
co:Architittura
cy:Pensaernïaeth
da:Arkitektur
de:Architektur
et:Arhitektuur
el:Αρχιτεκτονική
en:Architecture
es:Arquitectura
eo:Arkitekturo
ext:Arquitetura
eu:Arkitektura
fa:معماری
hif:Architecture
fr:Architecture
fy:Boukeunst
fur:Architeture
ga:Ailtireacht
gv:Ard-obbrinys
gd:Ailtireachd
gl:Arquitectura
gan:建築學
ko:건축
hy:Ճարտարապետություն
hi:वास्तुशास्त्र
hr:Arhitektura
io:Arkitekturo
ia:Architectura
ie:Architectura
iu:ᐃᒡᓗᕐᔪᐊᑦ ᐋᖅᑭᒃᓯᒪᓂᖏᑦ
os:Архитектурæ
is:Byggingarlist
it:Architettura
he:אדריכלות
kl:Ilusilersugaaneq
ka:არქიტექტურა
ks:فَنہِ تعمیٖرات
csb:Architektura
kk:Сәулет өнері
ky:Архитектура
sw:Ujenzi
ht:Achitekti
lad:Arkitektura
lo:ສະຖາປັດຕະຍະກຳ
la:Architectura
lv:Arhitektūra
lb:Architektur
lt:Architektūra
li:Architectuur
lmo:Architetüra
hu:Építészet
mk:Архитектура
mg:Maritrano
ml:വാസ്തുവിദ്യ
mr:वास्तुशास्त्र
xmf:არქიტექტურა
arz:عماره
mwl:Arquitetura
mdf:Аркитектурсь
mn:Архитектур
my:ဗိသုကာပညာ
nah:Calmanaliztli
nl:Architectuur
nds-nl:Architektuur
ja:建築
nap:Architettura
frr:Arkitäktuur
pih:Aarkitekchur
no:Arkitektur
nn:Arkitektur
nrm:Architectuthe
nov:Arkitekture
oc:Arquitectura
pnb:آرکیٹکچر
pap:Arkitectura
pl:Architektura
pt:Arquitetura
ro:Arhitectură
qu:Sumaq wasichay kamay
ru:Архитектура
rue:Архітектура
sah:Архитектура
sa:वास्तुशास्त्रम्
sco:Airchitectur
stq:Baukunst
sq:Arkitektura
scn:Architittura
si:ගෘහ නිර්මාණ ශිල්පය
simple:Architecture
sk:Architektúra
sl:Arhitektura
ckb:تەلارسازی
sr:Архитектура
sh:Arhitektura
sv:Arkitektur
tl:Arkitektura
ta:கட்டிடக்கலை
tt:Архитектура
te:భవన నిర్మాణ శాస్త్రం
th:สถาปัตยกรรม
vi:Kiến trúc
tg:Меъморӣ
tr:Mimarlık
uk:Архітектура
ur:معماری
vec:Architetura
fiu-vro:Ehitüskunst
war:Arkitektura
yi:ארכיטעקטור
zh-yue:建築學
zea:Architectuur
bat-smg:Arkėtektūra
zh:建筑

Antropologia


Antropologia (muinaiskreikka sanoista ἄνθρωπος, ''anthrōpos'' ’ihminen’ ja ''λογία'', ''logia'' ’oppi’) eli ihmistutkimus on Ihminen (''Homo''-suvun eläimet, myös muut kuin ''Homo sapiens'') ominaisia piirteitä ja ihmisen kulttuuria tutkivan Tiede yleisnimitys. Sana ”antropologia” on viitannut eri aikoina moniin eri aloihin, tässä artikkelissa tarkastellaan antropologiaa Yhteiskuntatieteet. Suomessa antropologian opetuksessa on painotettu kulttuurien vertailevaa tutkimusta.

Ihmisen biologian tutkiminen


Biologinen eli fyysinen antropologia on nimike, jota ovat käyttäneet pääasiassa Yhdysvallat yliopistot. Näissä tutkimusyksiköissä on perinteisesti tutkittu ihmislajin biologisia ominaisuuksia kautta aikojen. Tutkimuksia on tehty esimerkiksi fossiilien perusteella eri kädellisten ja ihmislajien elintavoista, ympäristöstä ja ravinnon käytöstä. Lisäksi on tehty ihmisen Ihmisrotu koskevia tutkimuksia ja karttoja. Biologisen antropologian nimen alla myös tehdään paljon tutkimusta, jonka voisi luokitella myös vaikkapa evoluutiopsykologiaan, arkeologiaan tai ekologiaan (Clark H. Barrettin tutkimukset Ecuadorin Shuarit viljelystä tai Robert Boydin kulttuurin kehityksen teoriat). Edellä mainitut tutkijat ovat töissä osastossa nimeltään ”Biological Anthropology”, mutta voisivat tutkimusaiheidensa puolesta kuulua myös muihinkin ”kategorioihin”.
Tunnetumpia antropologian alan tutkijoita ovat olleet esimerkiksi Paul Broca (1824–1880), joka kehitti kallonmittausmenetelmiä, ja Franz Boas (1858–1942), joka tutki muun muassa Inuiitit kutsumiensa ihmisten luita. Tunnettuihin nykyisiin tutkijoihin lukeutuu esimerkiksi Robert A. Foley, jonka tutkimusaiheita ovat olleet muun muassa Ilmastonmuutos vaikutus ihmislajien sukupuuttoihin, kivityökalujen kehitys ja modernin käyttäytymisen tutkimus.

Kulttuurin tutkiminen


Kulttuurin symbolien ja merkityksien tutkimista psykologiaa, Kielitiedettä ja sosiologiaa yhdistellen kutsutaan kulttuuriantropologiaksi. Kulttuuriantropologit ovat usein tuottaneet Etnografia, tutkimuksia joissa kuvaillaan omakohtaisesta kokemuksesta ja haastatteluihin perustuen jokin kulttuuri tai alakulttuuri kokonaisuudessaan. Kulttuuriantropologiassa on käytetty hyvin vähän jos laisinkaan kokeellisia menetelmiä, vaan kuten historiassakin etnografia on vain yksi tulkinta tutkimuskohteesta.
Ensimmäisenä kulttuuriantropologina on pidetty Bernardino de Sahagúnia, joka tutki 1520-luvulla asteekit kulttuuria heidän pääkaupunkinsa Tenochtitlánin tuhoamisen jälkeen.

Varhaisen evolutionismin kausi


Evolutionismia ei pidä sekoittaa biologiseen evoluutioteoriaan perustuvaan ihmistutkimukseen kuten evoluutiopsykologiaan ja siitä ammentaviin antropologisiin teorioihin, vaan sillä viitataan kulttuuriantropologisiin teorioihin, joissa ajateltiin kulttuurin kehittyvän kautta ihmishistorian primitiivisestä kehittyneempään. Evolutionismi eli kehitysoppi voidaan jakaa kolmeen eri kauteen: varhaiseen (1725–1840) ja toiseen varhaiseen (1840–1890) ja uusevolutionismiin (1890 eteenpäin). Varhaiselle evolutionismille oli tyypillistä, että vieraat ulkoeurooppalaiset kulttuurit nähtiin alkukantaisina ja kehittymättöminä. Ajateltiin, että vain valkoinen eurooppalainen rotu oli saanut riittävät henkiset kyvyt korkeaan älyyn ja kulttuuriin.

Toinen varhaisen evolutionismin kausi


Toinen varhaisen evolutionismin kausi sai uusia näkökulmia darwinismista. Ajateltiin, että kulttuurilla oli alku- eli syntykehto, jossa järjestyksen tulo eli kulttuurin kehittyminen on saanut alkunsa. Kultturin ajateltiin väistämättä liikkuvan kohti korkeimpana muotona pidettyä eurooppalaista kulttuuria. Toisen varhaisen evolutionismin kauden aikana esiteltiin mm. uskonnon synty- ja kehitysteorioita ja yhteiskunnallisen järjestyksen muotojen kuten perheen ja avioliiton syntyteorioita.

Uusevolutionismi


Uusevolutionismi on kehittynyt varsinaisesti vasta 1950-luvulta lähtien. Se tutkii ihmisen ja kulttuurin muutosta irtisanoutuen 1700- ja 1800-lukujen painolastista. Uusevolutionismissa ajatellaan, että kehitys on välttämätön kaikissa yhteiskunnissa ja kaikkina aikoina vallitseva empiirisesti osoitettu tosiasia.

Lääketieteellinen antropologia


Lääketieteellinen antropologia on varsin uusi antropologisen tutkimuksen ala. Lääketieteellisen antropologian tutkimuksellisia aloja ovat esimerkiksi elintapojen vaikutukset terveyteen sekä lääketieteellisen kansantiedon kerääminen ja tutkimus (etnomedisiina). Lääketieteelliseen antropologian yksi alalaji on psykiatrinen antropologia, joka on erikoistunut tutkimaan mentaalisten häiriöiden, mielisairauksien, huumeongelmien yms. suhdetta kulttuuriin.

Uskontoantropologia


Uskontoantropologia tutkii ihmistä uskonnollisen maailman jäsenenä, uskonnollista käyttäytymistä. Se pyrkii selvittämään uskonnon kokemiseen ja ilmenemiseen ja muodostumiseen liittyviä tekijöitä.
Tämän tutkimushaaran edustajia: Lucien Lévy-Bruhl (1857-1939), Paul Radin (1883-1959), Mircea Eliade (1907-1986).
Lucien Lévy-Bruhl oli pariisilainen antropologi, jonka pääteos ''Les fonctions mentales dans les sociétés inférieures'' julkaistiin vuonna 1910. Teoksessa pohditaan eroja "Länsimaisten kulttuurien" ja "primitiivisten kulttuurien" välillä. Pääteemama teoksessa on, etteivät vähän kehittyneet kulttuurit osaa tehdä eroa todellisuuden ja taikauskonsa välillä, mutta kehittyneiden maiden kulttuurit sen sijaan käyttävät logiikkaa ja järkevää pohdiskelua. Lévy-Bruhlin teoriaan kuului käsitys kaikkien kulttuurien kehityksestä pikkuhiljaa primitiivisestä läntiseen. Lévy-Bruhlin teos edustaa etnosentrismiä, joka olettaa oman kulttuurin ja todellisuuskäsityksen olevan korkeimmanlaatuista.

Lingvistinen antropologia


Lingvistinen antropologia eli etnolingvistiikka tutkii puhetta ja kieltä, niiden rakenteita, ominaisuuksia ja sosiaalisia merkityksiä. Etnolingvistiikkaa laajempi kielen tutkimuksen alue on semiotiikka.

Psykologinen antropologia


Tiedosto:Ruth Benedict.jpg
Psykologinen antropologia (etnopsykologia) on tutkimusalue, johon sisällytetään yleisesti myös kasvatusantropologia. Psykologinen antropologia tutkii ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, aistimuksia ja ihmisen tiedollisia ominaisuuksia. Psykologinen antropologia on myös kartoittanut juuri ihmislajille tyypillisiä universaaleja psyykkisiä ominaisuuksia.
Tämän tutkimushaaran edustajia: Alfred Irving Hallowell, Margaret Mead, Francis Hsu, Geoffrey Gorer, Ruth Benedict, Erik H. Erikson.

Yhteiskuntarakenteiden tutkiminen

Sosiaaliantropologia


Sosiaaliantropologia tutkii sosiaalisia verkostoja, toisin sanoen, ne antropologit jotka ovat painottaneet tutkimuksissaan esimerkiksi hierarkioita, sukulaisuussuhteita yms. on luokiteltu liittämällä liite "sosiaali-" tieteenalan eteen.
Tutkimushaaran edustajia ovat esimerkiksi Alfred Radcliffe-Brown (1881-1965), W. H. R. Rivers (1864-1922), Raymond Firth ja E. E. Evans-Pritchard. Evans-Pritchard tutki Afrikassa Britannian entisissä siirtomaissa asuvien heimojen välisiä voimarakenteita ja konflikteja, tarkoituksenaan selvittää siirtomaaisännälle kuinka maata voi parhaiten hallita. Tutkimusta hän teki vuosina 1926-1930 Azandeista ja 30-luvulla Nuereista. Eräs hänen havainnoistaan oli se, että keskenään riidoissa olevat heimot usein liittyivät yhteen suuremman ulkopuolisen uhan äärellä. Evans-Pritchardiin oli vaikuttanut teoreettisesti toinen englantilainen antropologi Radcliffe-Brown. Radcliffe-Brown pääteokset ''The Andaman Islanders'' (1922) ja ''The Social Organization of Australian Tribes'' käsittelevät yhteiskuntarakenteita Andamanien saarilla ja Australiassa. Radcliffe-Browinia ja Evans-Pritchardia pidetään keskeisimpinä funktionaalisen-strukturalismin teorian kehittäjinä.

Poliittinen antropologia


Poliittinen antropologia on kiinnostunut valtarakenteista ja vallan ilmenemismuodoista kulttuurissa ja sosiaalispoliittisissa ympäristöissä. Poliittiseen antropologiaan liittyy myös lakia tutkivan eli oikeusetnologian haara sekä sotaa tutkiva antropologian haara.
Tämän tutkimushaaran edustajia: Ronald Cohen, E. Adamson Hoebel, P. J. Bohannan (1920-2007).
Paul Bohannan tutki Tiv-nimisiä ihmisiä Nigeriassa. Hän arvaili kirjassaan ''Tiv Economy'' (1968) että ko. yhteisössä oli mahdollisesti useampi eri vaihdon kehä (sphere of exchange), jotka sisälsivät keskenään vaihtokelpoisia esineitä. Esimerkiksi eräs kehä saattoi sisältää elintarvikkeita, ja toinen maatalouseläimiä ja orjia, kolmas naimakelpoisia naisia. Kehien sisällä olisi ollut moraalisesti sallittua vaihtaa esineitä, mutta mahdollisesti kiellettyä yhdestä kehästä toiseen.

Talousantropologia


Talousantropologia on erikoistunut tutkimaan talousjärjestelmiä. Se tutkii esimerkiksi talousjärjestelmien ja luonnon suhdetta, tuotannon ja hyvinvoinnin jakautumista yhteisössä sekä tekniikkaa ja teknisen kehityksen vaikutuksia talouteen.
Tämän tutkimushaaran edustajia: George Dalton, Karl Polanyi (1886 - 1964), M. Herskowits (1895-1963). Herkovitsin kirja ''Economic Life of Primitive People'' julkaistiin vuonna 1940.

Kuuluisia antropologeja


Tiedosto:FranzBoas.jpg
Franz Boas
Mary Douglas
E. E. Evans-Pritchard
Clifford Geertz
E. T. Hall
Claude Lévi-Strauss
Bronisław Malinowski (antropologi)
A. R. Radcliffe-Brown
Marshall Sahlins

Suomalaisia


Martti Grönfors
Matti Sarmela
Marja-Liisa Swantz
Edvard Westermarck

Lähteet

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


http://www.doaj.org/ljbs?cpid=124 DOAJ: Anthropology. Antropologian Open Access -aikakausjulkaisut (sivusto englanniksi, julkaisuista yksi myös suomeksi)
http://www.antropologi.info Antropologi.info.
| Julkaisupaikka = New York | Vuosi = 2005}}
| Julkaisija = Innsbruckin yliopisto}}
Luokka:Antropologia
af:Antropologie
am:የሰው ልጅ ጥናት
ar:علم الإنسان
an:Antropolochía
frp:Antropologia
ast:Antropoloxía
gn:Avakuaaty
az:Antropologiya
id:Antropologi
ms:Antropologi
bm:Antropoloji
bn:নৃবিজ্ঞান
zh-min-nan:Jîn-lūi-ha̍k
jv:Antropologi
su:Antropologi
be:Антрапалогія
be-x-old:Антрапалёгія
bo:མིའི་རིགས་དཔྱད་པའི་རིག་པ།
bs:Antropologija
br:Antropologiezh
bg:Антропология
ca:Antropologia
ceb:Antropolohiya
cv:Антропологи
cs:Antropologie
co:Antropologia
cy:Anthropoleg
da:Antropologi
de:Anthropologie
et:Antropoloogia
el:Ανθρωπολογία
en:Anthropology
es:Antropología
eo:Antropologio
eu:Antropologia
fa:مردم‌شناسی
fr:Anthropologie
fy:Antropology
fur:Antropologjie
ga:Antraipeolaíocht
gv:Antrapoaylleeaght
gd:Corp-eòlas
gl:Antropoloxía
ko:인류학
hi:मानवशास्त्र
hr:Antropologija
io:Antropologio
ia:Anthropologia
ie:Antropologie
os:Антропологи
is:Mannfræði
it:Antropologia
he:אנתרופולוגיה
kl:Inuup ineriartorneranik ilisimatusarneq
ka:ანთროპოლოგია
csb:Antropòlogijô
kk:Антропология
ky:Антропология
ht:Antropoloji
ku:Antropolojî
lad:Antropolojiya
lo:ມະນຸດສາດ
la:Anthropologia
lv:Antropoloģija
lb:Anthropologie
lt:Antropologija
lij:Antropologia
li:Antropologie
jbo:remske
hu:Antropológia
mk:Антропологија
ml:നരവംശശാസ്ത്രം
mt:Antropoloġija
mr:मानववंशशास्त्र
arz:انثروبولوجيا
mwl:Antropologie
mn:Хүн судлал
my:မနုဿဗေဒ
nl:Antropologie
nds-nl:Antropologie
ja:人類学
no:Antropologi
nn:Antropologi
nrm:Anthropologie
nov:Antropologia
oc:Antropologia
ps:وګړپوهنه
pl:Antropologia
pt:Antropologia
ro:Antropologie
ru:Антропология
rue:Антрополоґія
sah:Антропология
sa:मानवविज्ञानं
sc:Antropologia
sco:Antropologie
sq:Antropologjia
scn:Antropoluggìa
simple:Anthropology
sk:Antropológia
sl:Antropologija
sr:Антропологија
sh:Antropologija
sv:Antropologi
tl:Agham-tao
ta:மானிடவியல்
tt:Антропология
th:มานุษยวิทยา
vi:Nhân chủng học
tg:Мардумшиносӣ
tpi:Antropolosi
tr:Antropoloji
uk:Антропологія
ur:انسانیات
vec:Studio de l'omo
fiu-vro:Antropoloogia
war:Antropolohiya
yi:אנטראפאלאגיע
diq:Antropolociye
zea:Antropolohie
bat-smg:Antropoluogėjė
zh:人类学

AAC


AAC on lyhenne sanasta Advanced Audio Coding (”kehittynyt äänen koodaus”). Se käyttää häviöllinen tiedonpakkaus ja on tarkoitettu tietokoneiden äänitiedostoille. AAC suunniteltiin korvaamaan MPEG-1 Audio Layer 3 (MP3):a; se tarjoaa samalla bittinopeudella muun muassa paremman äänenlaadun kuin MP3.
AAC kuuluu kansainväliseen MPEG-4standardiin ISO/IEC 14496-3. Tämä standardi sisältää aikaisemman MPEG-2 AAC-standardin.
Huhtikuussa 2003 Apple sai yleisen huomion kohdistumaan AAC:hen ilmoittamalla, että sen iPod ja iTunestuotteet tulevat tukemaan AAC-muotoisia kappaleita (tiedoston pääte: .M4A) ja että kuluttajat voisivat ladata musiikkia tässä muodossa Internetin kautta.
Myös Nokia (yritys) matkapuhelimissa on tuki AAC-standardiin. Ensimmäisissä Nokian malleissa tuki rajoittui MPEG-2 pohjaiseen AAC-standardiin ja vuoden 2005 jälkeen tuki kattoi myös MPEG-4 pohjaisen AAC-standardin. Uudemmat Nokian mallit (esimerkiksi N91) tukevat myös tiedostomuotoja AAC+ sekä eAAC+.
Nokian lisäksi myös moni muu matkapuhelinvalmistaja on enenevissä määrin ryhtynyt tukemaan AAC-formaattia. Etenkin yhdysvaltalainen Motorola sekä eteläkorealainen Samsung ovat lisänneet AAC-tuella varustettujen puhelimiensa määrää huomattavasti viime vuosina.
AAC-formaattiin liittyy useita patentoituja keksintöjä. Patenttien lisensointi on keskitetty Via Licensing -yhtiön toimesta. Nykyisen hinnaston mukaan AAC -kooderilisenssi maksaa 0,90$/tuote ja dekooderi 0,45$/tuote.
AAC-patenttisalkkuun sisältyy patentteja seuraavilta tahoilta:
AT&T
Dolby Laboratories
Fraunhofer IIS
Philips
Sony

Lähteet

Katso myös


Äänenpakkaus

Aiheesta muualla


http://www.eetimes.com/story/OEG20011218S0048 EE Timesin artikkeli AAC:stä
http://www.iis.fraunhofer.de/amm/techinf/aac/ Fraunhofer MPEG-2 AAC-tietoa
Luokka:Tiedostomuodot
Luokka:Koodausmenetelmät
Luokka:Äänitiedostomuodot
id:AAC
bg:AAC
ca:Advanced Audio Coding
cs:AAC
de:Advanced Audio Coding
en:Advanced Audio Coding
es:Advanced Audio Coding
fa:ای‌ای‌سی
fr:Advanced Audio Coding
gl:Advanced Audio Coding
ko:고급 오디오 부호화
hr:AAC
it:Advanced Audio Coding
li:AAC
nl:Advanced Audio Coding
ja:AAC
no:Advanced Audio Coding
pl:Advanced Audio Coding
pt:Advanced Audio Coding
ru:Advanced Audio Coding
simple:AAC
sv:Advanced Audio Coding
vi:Mã hóa âm thanh tiên tiến
tr:Advanced Audio Coding
uk:AAC
yo:Advanced Audio Coding
zh:进阶音讯编码