Arnold Schwarzenegger


Arnold Alois Schwarzenegger (s. 30. heinäkuuta 1947 Thalin kylä Grazin ulkopuolella, Itävalta) on Itävalta-Yhdysvallatlainen<REF name="Auto8U-1"/> kehonrakennus, näyttelijä ja poliitikko.
Schwarzenegger voitti 1970-luvulla kehonrakennuksen arvostetuimman kilpailun Mr. Olympian seitsemän kertaa. 1980-luvulla hänestä tuli ''Conan barbaari (vuoden 1982 elokuva)'' -elokuvan pääosan myötä kansainvälinen filmitähti. Hänen tunnetuimpia elokuviaan ovat toimintaelokuvat kuten ''Terminator – tuhoaja'' (1984), ''Commando (elokuva)'' (1985), ''Total Recall – Unohda tai kuole'' (1990) ja ''Terminator 2 – Tuomion päivä'' (1991), mutta hän on esiintynyt myös komedioissa. Vuosina 2003–2011 Republikaani edustanut Schwarzenegger toimi 38. Kalifornian kuvernöörinä kahden kauden ajan. Sen jälkeen hän on palannut näyttelemään Hollywood-elokuviin.

Lapsuus ja nuoruus


Schwarzenegger syntyi vuonna 1947 pienessä Thalin maalaiskylässä lähellä Grazia Itävallan kaakkoisosassa. Hänen isänsä Gustav oli kylän poliisipäällikkö ja äitinsä Aurelia kotirouva, joka oli miestään 19 vuotta nuorempi.<REF name="Auto8U-2"/> Arnoldilla oli myös isoveli nimeltä Meinhard. Veli oli isän suosikki, eivätkä ylimielisen Meinhardin ja Arnoldin välit olleet hyvät. Meinhard joutui erilaisten ilkitöidensä seurauksena lopulta koulukotiin.<REF name="Auto8U-3"/>.
Isä Gustav oli roteva mies, joka piti perheessään kovaa kuria ja järjestystä. Kotona oli tiukat kotiintuloajat, ja kaikenlaisesta velvollisuuksista laistamisesta Gustav rankaisi poikiaan kurittamalla. Myös Thalin koulussa pidettiin kovaa kuria. Schwarzenegger on kertonut, että ankara kuri kuului saksalais-itävaltalaiseen mielenlaatuun ja sen tarkoituksena oli murtaa lasten oma tahto, jotta heistä ei kasvaisi yksilöitä. Arnold kapinoikin nuorena isänsä julmuutta vastaan usein tekemällä asiat tarkoituksellisesti päinvastoin kuin piti. Gustav kuoli vuonna 1972. Jälkeenpäin Schwarzenegger on kertonut oppineensa ymmärtämään sotavammoista kärsinyttä isäänsä ja tämän kurinpitoa ja juomista, ja pitää isäänsä pohjimmiltaan hyvänä ihmisenä.<REF name="Auto8U-4"/> Äitinsä Aurelian kanssa Arnold tuli hyvin toimeen, ja äiti opetti Arnoldille lempeyttä ja hyväntahtoisuutta, joita Arnold ei isältään saanut<REF name="Auto8U-5"/>.
Arnoldin lapsuusvuosina Thalin kylää koetteli sodanjälkeinen niukkuus ja köyhyys, ja alue oli brittijoukkojen miehittämä.<REF name="Auto8U-6"/> Arnold oli lapsena myös melko sairaalloinen ja veljeään pienikokoisempi<REF name="Auto8U-7"/>.
Arnold oli jo nuorena luonteeltaan seurallinen ja hyväntuulinen kujeilija. Koulunkäynnistä tai isänsä tuputtamasta korkeakulttuurista hän ei koskaan perustanut.<REF name="Auto8U-8"/> Isä halusi Arnoldista poliisin ja äiti Puuseppä, ja Arnold menikin puusepän oppiin Graziin<REF name="Auto8U-9"/>.

Ura kehonrakentajana


Schwarzenegger voitti urallaan kaikki tärkeimmät kansainväliset kehonrakennuskilpailut, kuten ''Mr. World'', ''Mr. Universe'' (viisi kertaa) ja kehonrakennuksen suurimman tittelin ''Mr. Olympian'' ennätyksellisesti seitsemän kertaa (1970–1975 ja 1980). Hän on lisäksi tehnyt lajia tunnetuksi monin tavoin niin kilpailu-uransa aikana kuin sen jälkeenkin.<REF name="notablebiographies"/>

Teini-ikä ja harjoittelun aloittaminen


14-vuotiaana Schwarzenegger näki grazilaisen kaupan ikkunassa kehonrakennuslehden ja osti sen vähillä rahoillaan. Lehden kannessa oli kuva Heraklesta näytelleestä Reg Parkista, josta tuli saman tien Arnoldin roolimalli ja idoli. Hän asetti tuolloin tavoitteekseen seurata Parkin jalanjäljissä ensin kehonrakennuksen Mr. Universeksi, ja sitten filmitähdeksi ja rikkaaksi.<REF name="Auto8U-10"/>
Kehonrakennuksesta urheilullinen, itsenäinen ja kurinalainen Schwarzenegger löysi kutsumuksensa. Hän alkoi harjoitella ahkerasti grazilaisen voimailuliitto ''Athletik Unionin'' alkeellisessa kuntosalissa sopeutuen hyvin lajin sosiaaliseen ja rempseään ilmapiiriin. Hän rakensi jo teini-ikäisenä koko elämänsä kehonrakennuksen ympärille ja aloitti Anaboliset steroidit käytön 15-vuotiaana, aikana jolloin ne eivät olleet vielä kiellettyjä.<REF name="Auto8U-11"/>

Armeija


Vuonna 1965 Schwarzenegger aloitti vuoden mittaisen pakollisen Asepalvelus. Atleettisuutensa ja kurinalaisuutensa ansiosta armeija oli hänelle helppoa, ja hän herätti armeijatovereissaan kunnioitusta. Hän sai mahdollisuuden jatkaa kovaa harjoittelua, kun kehonrakennuksesta pitävä upseeri pystytti hänelle kuntosalin, jota hän sai käyttää vapaasti. Hän sai myös ensimmäistä kertaa elämässään syödä kylläkseen, minkä ansiosta hän sai armeijavuotensa aikana yli 11 kiloa lisää lihasmassaa. Vuoden 1965 syksyllä Schwarzenegger karkasi varuskunnan aidan yli luvattomalle lomalle osallistuakseen Stuttgartissa Saksassa pidettävän ''Mr. Europe'' -kisan juniorisarjaan, jonka hän voittikin. Matkallaan hän loi myös tärkeitä kontakteja Saksan kehonrakennuspiireihin ja tutustui sardinialaiseen kehonrakentajaan Franco Columbuun, josta tuli hänen pitkäaikainen ystävänsä. Palattuaan kasarmille hänet lukittiin viikoksi selliin, mutta teosta ei koitunut hänelle muuta vahinkoa, ja esimiehet näkivät Schwarzeneggerin uskaliaan teon jopa hänelle ansioksi.<REF name="Auto8U-12"/>

Muutto Müncheniin ja Mr. Universe


Kotiuduttuaan armeijasta vuonna 1966 Schwarzenegger muutti Müncheniin Saksaan. Hän pääsi ensin asumaan pieneen huoneeseen kuntosalin yhteydessä ja onnistui pian säästämään kunnolliseen vuokra-asuntoon. Hän herätti jo tuolloin huomiota kehonrakennuspiireissä sekä ison kokonsa että kovan harjoittelunsa ansiosta. Jo samana vuonna Schwarzenegger osallistui ensimmäisiin ''Mr. Universe'' -kilpailuihinsa, jotka pidettiin Lontoossa.<REF name="Auto8U-13"/> Alkeellisesta poseeraustekniikastaan huolimatta hän sijoittui amatöörisarjan kakkoseksi<REF name="Auto8U-14"/>.
Seuraavana vuonna Schwarzenegger osallistui uudelleen Mr. Universe -kilpailun amatöörisarjaan ja voitti. Tuohon aikaan hän harjoitteli jo viisi–kuusi tuntia päivässä ja oli kuntosalin osakas. Voittonsa jälkeen Schwarzenegger teki Etelä-Afrikka kiertueen Reg Parkin kutsumana, jonka kanssa hän oli jo aiemmin ystävystynyt. Noihin aikoihin Saksan maaperä oli alkanut polttaa Schwarzeneggerin jalkojen alla joidenkin hänen hämärien liiketoimiensa vuoksi, ja hän alkoi suunnitella muuttoa Yhdysvaltoihin, missä hän voisi toteuttaa unelmansa.<REF name="Auto8U-15"/>

Muutto Yhdysvaltoihin


Kuva:Reagan+Schwarzenegger1984.jpgin kanssa, jonka ura muistutti monin tavoin Schwarzeneggerin uraa.]]
Vuonna 1968 Schwarzenegger voitti ammattilaisten Mr. Universe -kilpailun Lontoossa ja lensi Miamiin Yhdysvaltoihin sikäläiseen Mr. Universe -kilpailuun, jossa hän sijoittui toiseksi. Hän oli pettynyt häviöstään, mutta päätti jäädä joksikin aikaa Yhdysvaltoihin kehittyäkseen paremmaksi. Tunnettu liikemies, lehtimagnaatti ja kehonrakennuksen markkinoija Joe Weider ryhtyi edistämään Schwarzeneggerin uraa, ja Arnold muutti Kaliforniaan, kehonrakennuksen Mekkaan. Hän alkoi treenata Venice (Los Angeles)n kuuluisalla Gold’s Gymillä, oppi puhumaan englantia ja sai lempinimen ”The Austrian Oak” (”Itävallan tammi”). Joe Weider järjesti Schwarzeneggerin vanhalle ystävälle Franco Columbulle töitä Los Angelesista, ja Columbu muutti Schwarzeneggerin kanssa samaan kaksioon.<REF name="Auto8U-16"/> Schwarzenegger myös kävi englannin kielen, Liiketaloustiede, matematiikan ja taiteen kursseilla.<REF name="Auto8U-17"/> Vuonna 1969 Schwarzeneggeristä oli tullut Weiderin lehden ''Mr. America'' vakituinen kansikuvapoika. Hän mainosti lehdessä jatkuvasti Weiderin tuotteita ja esiintyi lehden valokuvissa ja jutuissa. Lehti hyödynsi Schwarzeneggerin viriilin naissankarin elämäntyyliä ja loi hänelle miehekästä imagoa, osin vastavetona kehonrakennukseen silloin liittyneille Homoseksuaalisuus mielikuville, jotka usein perustuivatkin todellisuuteen.<REF name="Auto8U-18"/>

Nousu kehonrakennuksen huipulle


Vuonna 1969 Schwarzenegger voitti yhdysvaltalaisen ''Mr. Universe'' -kilpailun, mutta jäi ensimmäisessä ''Mr. Olympia'' -kilpailussaan toiseksi. Vuonna 1970 Schwarzenegger voitti Lontoon ''Mr. Universe'' -tittelin, uuden ''Mr. World'' -tittelin ja vihdoin myös ensimmäisen ''Mr. Olympia'' -tittelinsä<REF name="Auto8U-19"/>.
Schwarzenegger oli nyt kehonrakentajan uransa huipulla: hän voitti Mr. Olympia -tittelin kuusi kertaa peräkkäin 1970–1975 ja ansaitsi suuren osan tuloistaan kehonrakennusnäytöksillä ympäri maailmaa<REF name="Auto8U-20"/>. Vuonna 1974 hän suunnitteli jo kilpauransa lopettamista ja kehonrakennuksen suojelijaksi ja promoottoriksi siirtymistä. Hän jatkoi kuitenkin uraansa tulevan dokumenttielokuvaprojektin ''Arnold on rautaa'' vuoksi ja lopetti vasta voitettuaan kuudennen peräkkäisen Mr. Olympia -tittelinsä.<REF name="Auto8U-21"/>
Seuraavana vuonna Schwarzenegger oli jo ryhtynyt promoottoriksi ja järjesti itse Mr. Olympia -kilpailut. ''Arnold on rautaa'' -elokuvan myötä hän oli oppinut myös paljon elokuvanteosta, ja hän piti röyhkeän ja itsevarman miehen mainettaan yllä provokatiivisella käyttäytymisellään ja televisioesiintymisillään.<REF name="Auto8U-22"/> Hän kirjoitti omaelämäkerrallisen treenioppaan ''Arnold: The Education of a Bodybuilder'' (1978), josta tuli myyntimenestys, ja teki lisäksi videoita kehonrakennuksesta ja suuren markkinointikiertueen Yhdysvalloissa<REF name="Auto8U-23"/>. Hän palasi vielä kerran kilpailulavoille, vaikkakaan ei enää parhaassa kunnossaan, voittaen kiistanalaisesti vuoden 1980 Mr. Olympia -tittelin, jota hän piti hyvänä mainoksena tulevalle ''Conan barbaari'' -elokuvalleen<REF name="Auto8U-24"/>.

Kilpailu-uran jälkeen


Vuonna 1988 Schwarzenegger loi yhdessä Jim Lorimerin kanssa vuotuisen huipputason kehonrakennuskilpailun nimeltä ''Arnold Classic'', josta kehittyi myöhemmin monilajinen ''Arnold Sports Festival''.<REF name="arnold-classic"/>

Ura näyttelijänä


Schwarzenegger oli haaveillut jo teini-ikäisestä lähtien filmitähteydestä. Lopetettuaan kehonrakentajan kilpailu-uransa 1970-luvun lopulla hän ryhtyi käymään Metodinäytteleminen opettaja Eric Morrisin tunneilla, aikoen vakavasti otettavaksi näyttelijäksi. Lopulta hän kuitenkin turhautui omiin rajoituksiinsa ja luopui tavoittelemasta vakavaa näyttelijänuraa, ja otti sen sijaan tavoitteekseen nousta vain suureksi tähdeksi ja viihdyttäjäksi.<REF name="Auto8U-25"/>
Tiedosto:Arnold Schwarzenegger 2003.jpg 2003]]
Schwarzeneggerin ensiesiintyminen oli elokuvassa ''Hercules New Yorkissa'' (1970), joka ei menestynyt mainittavasti. Hänen läpimurtoroolinsa oli elokuva ''Conan barbaari (vuoden 1982 elokuva)'' vuonna 1982, josta tuli kassamenestys.<REF name="katzfilm"/><REF name="profilear"/> Hän esiintyi myös elokuvan jatko-osassa ''Conan hävittäjä'', joka oli kuitenkin edeltäjäänsä verrattuna taloudellinen pettymys.<REF name="tessay"/> Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan James Cameronin ohjaamasta scifi-jännityselokuvasta ''Terminator – tuhoaja'' (1984) ja sen jatko-osista, joissa hän esitti Terminaattoria<REF name="fanleam"/>. Terminatorin menestyksen myötä hänestä tuli supertähti, jonka menestyneimmät toimintaelokuvat ovat ''Commando (elokuva)'' (1985), ''Predator – saalistaja'' (1987), ''Juokse tai kuole'' (1988), ''Total Recall'' (1990), ''Terminator 2 – Tuomion päivä'' (1991), ''Last Action Hero'' (1993), ''Tosi valheita'' (1994), ''Eraser – suojelija'' (1996) ja ''End of Days'' (1999). ”Iso-Arska” esitti pahaa jäämiestä elokuvassa ''Batman & Robin'' (1997). Hänen viimeinen toimintaroolinsa on ollut elokuvassa ''Terminator 3: Koneiden kapina'' 2003.
Schwarzenegger laajensi alaansa myös komedioihin kuten ''Identtiset kaksoset (elokuva)'' (1988), jossa hän esitti Danny DeViton veljeä. Sen lisäksi hänen tunnetuimpia komedioitaan ovat ''Junior (elokuva)'' (1994) ja ''Isäni on turbomies'' (1996). Schwarzeneggerin toimintakomedia ''Last Action Hero'' (1993) kuitenkin parodioi hänelle ominaisinta alaa, toimintaelokuvia. Useissa Schwarzeneggerin komedioissa on myös viittauksia kilpailuun toisen toimintatähden eli Sylvester Stallonen kanssa, kuten Identtiset kaksoset -elokuvassa seinällä esiintyvä ''Rambo – taistelija 3'' -juliste ja ''Last Action Heron'' videovuokraamokohtauksessa nähtävä pahvihahmo ''Terminator 2 – Tuomion päivä'' -elokuvasta, jossa Stallone esittää Terminaattoria. Schwarzeneggerin ''Sivulliset uhrit'' -elokuvan oli tarkoitus saada ensi-iltansa jo vuonna 2001, mutta siinä käsiteltävän aiheen ja syyskuun 11. päivän terroriteot vuoksi tuotantoyhtiö siirsi esitykset vuoteen 2002.
Vuonna 2010 Schwarzenegger teki pienen roolin Sylvester Stallonen elokuvassa ''The Expendables'', jossa hän ja Stallone ovat ensimmäistä kertaa samassa elokuvassa. Tammikuussa 2011, jätettyään kuvernöörin tehtävät, hän vahvisti palaavansa näyttelijäksi elokuvassa ''Last Stand'', jonka ensi-ilta on syksyllä 2013<REF name="deadline"/>. Sitä ennen hän esiintyi pienessä roolissa The Expendables 2 (2012). Vuoden 2012 kesällä Schwarzenegger vahvisti palaavansa Terminaattorin rooliin vielä ainakin yhdessä elokuvassa<REF name="tgdaily"/><REF name="palaa-terminaattoriksi"/>.

Ura poliitikkona


Tiedosto:Schwarzenegger Bush.jpgin kanssa Schwarzeneggerin kuvernööriksi valinnan jälkeen.]]
Poliittisesti Schwarzenegger edustaa Yhdysvaltain republikaaninen puolue. Hänen ensimmäinen poliittinen virkansa oli liittovaltion liikunta- ja urheiluneuvoston ''President's Council on Physical Fitness and Sportsin'' puheenjohtajuus vuosina 1990–3, mihin hänet nimitti presidentti George H. W. Bush. Myöhemmin 1990-luvulla hän toimi ''California Governor's Council on Physical Fitness and Sports'' -neuvoston puheenjohtajana.<REF name="governorsgallery"/>
Schwarzenegger valittiin Kalifornian kuvernööriksi vuonna 2003 erityisvaalissa, jossa äänestäjät erottivat istuvan kuvernöörin Gray Davisin. Schwarzenegger valittiin uudelle kaudelle marraskuussa 2006. Kausi päättyi 3. tammikuuta 2011.
Republikaanisen puolueen vasemmistolaitaa edustava Schwarzenegger tuki kuvernöörinä muun muassa aseiden ostorajoituksia ja ympäristönsuojelua. Hän pyrki rajoittamaan osavaltion päästöjä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja suunnitteli perustavansa muiden osavaltioiden ja mahdollisesti Euroopan unionin kanssa päästökauppajärjestelmän. Ympäristönsuojeluun nihkeästi suhtautuvat George W. Bushin liittovaltion hallituksen jäsenet kuitenkin kielsivät tämän. Kalifornian osavaltio haastoi tämän vuoksi liittovaltion Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto oikeuteen.<REF name="epa-sue"/>

Yksityiselämä


Kuva:Arnoldandson.jpg
Schwarzeneggerin ensimmäinen pitkäaikainen naisystävä oli Barbara Outland, jonka kanssa hän seurusteli ja asui viiden vuoden ajan vuodesta 1969 lähtien.<REF name="Auto8U-26"/>
Vuonna 1971 Schwarzeneggerin veli Meinhard kuoli auto-onnettomuudessa, ja seuraavana vuonna myös hänen isänsä Gustav kuoli. Arnold ei mennyt kummankaan hautajaisiin, mutta otti taloudellisen vastuun Meinhardin 3-vuotiaan Patrick-pojan kasvatuksesta. Tämän jälkeen hänen suhteensa äitiinsä lähenivät, ja hän alkoi kutsua äitinsä käymään säännöllisesti luonaan Kaliforniassa.<REF name="Auto8U-27"/> Hänen äitinsä kuoli vuonna 1998<REF name="Auto8U-28"/>.
Schwarzenegger suoritti vuonna 1979 Bachelor of Arts -tutkinnon University of Wisconsin-Superiorissa, jossa hän opiskeli liiketaloutta ja kansainvälistä liiketoimintaa. Yliopisto myönsi hänelle hyväntekeväisyystoiminnastaan kunniatohtorin arvon vuonna 1996.<REF name="campus-connection"/>
Schwarzenegger sai vuonna 1983 Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta säilytti edelleen myös Itävallan kansalaisuuden.<REF name="Auto8U-29"/>
Schwarzenegger meni vuonna 1986 naimisiin televisiotoimittaja Maria Shriverin kanssa, jonka kanssa hän oli seurustellut kahdeksan vuoden ajan. Kennedy (suku)un kuuluvan Shriverin äiti on Eunice Kennedy Shriver ja eno Yhdysvaltain murhattu presidentti John F. Kennedy. Heillä on neljä lasta. Huhtikuussa 2011 pariskunta ilmoitti eroavansa.<REF name="shriver-ero"/> Eron syynä oli paljastus Schwarzeneggerin 1997 syntyneestä aviottomasta lapsesta, jonka äiti on Schwarzeneggerille työskennellyt kotiapulainen.<REF name="avioton-lapsi"/><REF name="uskottomuus"/>
Schwarzenegger on tukenut etenkin Special Olympics -toimintaa, sekä koulujen ja lasten hyväntekeväisyyttä.<REF name="special"/>
Schwarzenegger alkoi 1970-luvulla sijoittaa rahojaan kiinteistöihin, mikä tuotti hänelle ajan myötä merkittävän omaisuuden<REF name="Auto8U-30"/>. Hänen omaisuutensa arvoksi vuonna 2011 on arvioitu noin 400 miljoonaa dollaria.<REF name="extratv"/>

Filmografia

Bibliografia


Lähteet


Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.schwarzenegger.com/ Arnold Schwarzenegger viralliset sivut
http://gov38.ca.gov/ Kalifornian kuvernöörin viralliset sivut
http://www.arnieslife.com/ Virallinen sivusto museo Arnold Schwarzenegger
Luokka:Itävaltalaiset näyttelijät
Luokka:Yhdysvaltalaiset elokuvanäyttelijät
Luokka:Itävaltalaiset kehonrakentajat
Luokka:Hollywood Walk of Fame
Luokka:Kalifornian kuvernöörit
Luokka:Golden Globe -palkinnon voittaneet henkilöt
Luokka:Vuonna 1947 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
Luokka:Yhdysvaltalaiset republikaanipoliitikot
ar:أرنولد شوارزنيجر
az:Arnold Şvartsenegger
id:Arnold Schwarzenegger
ms:Arnold Schwarzenegger
bn:আর্নল্ড শোয়ার্জনেগার
zh-min-nan:Arnold Schwarzenegger
jv:Arnold Schwarzenegger
be:Арнольд Шварцэнэгер
bar:Arnold Schwarzenegger
bs:Arnold Schwarzenegger
bg:Арнолд Шварценегер
ca:Arnold Schwarzenegger
cs:Arnold Schwarzenegger
co:Arnold Schwarzenegger
cy:Arnold Schwarzenegger
da:Arnold Schwarzenegger
de:Arnold Schwarzenegger
et:Arnold Schwarzenegger
el:Άρνολντ Σβαρτσενέγκερ
en:Arnold Schwarzenegger
es:Arnold Schwarzenegger
eo:Arnold Schwarzenegger
eu:Arnold Schwarzenegger
fa:آرنولد شوارزنگر
fo:Arnold Schwarzenegger
fr:Arnold Schwarzenegger
ga:Arnold Schwarzenegger
gd:Arnold Schwarzenegger
gl:Arnold Schwarzenegger
gu:આર્નોલ્ડ શ્વાર્ઝેનેગર
ko:아널드 슈워제네거
hy:Առնոլդ Շվարցենեգեր
hi:अर्नोल्ड श्वार्ज़नेगर
hr:Arnold Schwarzenegger
io:Arnold Schwarzenegger
is:Arnold Schwarzenegger
it:Arnold Schwarzenegger
hak:Arnold Schwarzenegger
he:ארנולד שוורצנגר
kl:Arnold Schwarzenegger
kn:ಅರ್ನಾಲ್ಡ್ ಶ್ವಾರ್ಜಿನೆಗ್ಗರ್
ka:არნოლდ შვარცენეგერი
kk:Арнольд Шварценеггер
sw:Arnold Schwarzenegger
ku:Arnold Schwarzenegger
la:Arnoldus Schwarzenegger
lv:Arnolds Švarcenegers
lt:Arnold Schwarzenegger
jbo:arnold. cyvartseneger
hu:Arnold Schwarzenegger
mk:Арнолд Шварценегер
ml:അർണോൾഡ് സ്വാറ്റ്സെനെഗർ
mr:आर्नोल्ड श्वार्झनेगर
xmf:არნოლდ შვარცენეგერი
mn:Арнольд Шварценеггер
nl:Arnold Schwarzenegger
ja:アーノルド・シュワルツェネッガー
no:Arnold Schwarzenegger
nn:Arnold Schwarzenegger
oc:Arnold Schwarzenegger
uz:Arnold Schwarzenegger
pl:Arnold Schwarzenegger
pt:Arnold Schwarzenegger
ro:Arnold Schwarzenegger
ru:Шварценеггер, Арнольд
sq:Arnold Schwarzenegger
simple:Arnold Schwarzenegger
sk:Arnold Schwarzenegger
sl:Arnold Schwarzenegger
szl:Arnold Schwarzenegger
srn:Arnold Schwarzenegger
sr:Арнолд Шварценегер
sh:Arnold Švarceneger
sv:Arnold Schwarzenegger
tl:Arnold Schwarzenegger
ta:ஆர்னோல்டு சுவார்செனேகர்
te:ఆర్నాల్డ్ స్క్వార్జెనెగర్
th:อาร์โนลด์ ชวาร์เซเน็กเกอร์
vi:Arnold Schwarzenegger
tg:Арнолд Швартсенеггер
tr:Arnold Schwarzenegger
uk:Арнольд Шварценеггер
yi:ארנאלד שווארצענעגער
zh:阿诺·施瓦辛格

Buddhalaisuus


Buddhalaisuus on Siddhartha Gautaman opetuksiin perustuva oppi ja uskonto. Buddhalaisuus syntyi Magadhassa (nyk. osa Intiaa) 500-luku eaa. Sen perustaja on yleensä historiallisena henkilönä pidetty prinssi Siddhartha Gautama, josta myöhemmin tuli Buddha eli ''valaistunut''. Buddha itse opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumala tai profeetta. Useimmat Aasian buddhalaiset kuuluvat kuitenkin suuntauksiin, joissa Buddhaa pidetään jumalankaltaisessa asemassa. Buddhalaisuuden keskeinen opetus on tehdä hyvää, välttää pahaa ja puhdistaa mielensä.
Buddhalaisuus perustuu syyn ja seurauksen, eli karma#buddhalaisuusn ymmärtämiseen, mikä tarkoittaa, että olemme itse vastuussa omasta tulevaisuudestamme. Lopullisena tavoitteena on nirvana eli ''valaistuminen''. Valaistunut ihminen vapautuu samsarasta eli elämän kiertokulusta.
Buddha opetti jälleensyntyminen#buddhalaisuus kuoleman jälkeen. Tämä jälleensyntyminen ei tarkoita samaa kuin Hindulaisuus sielunvaellus, jossa yksilön sielu siirtyy seuraavaan olomuotoon kokonaisena, vaan pelkän (kuolemattoman) osan uudelleensyntymistä. Elämänsä aikana jokainen tekee hyviä ja pahoja tekoja, jotka tuottavat karmaa. Karman laki vaikuttaa siihen, millaisena eliönä seuraavaan elämään syntyy, ja siten siihen, onko mahdollisuutta valaistua ja vapautua jälleensyntymän kierrosta. Ihmiseksi syntyminen on erittäin harvinaista ja suuri onni, koska päinvastoin kuin eläimillä, ihmisillä on mahdollisuus ymmärtää valaistumisen tavoittelun tärkeys ja viedä itseään omalla toiminnallan kohti valaistumista. Tämän vuoksi usein painotetaankin, että ihmisen tulisi käyttää hyväkseen tämän elämän tarjoama mahdollisuus pyrkimällä valaistumiseen.
Bodhisatva-ihanteen mukaan valaistunut ihminen ei valaistumisensa jälkeen astu nirvanaan, vaan keskittyy opettamaan ja auttamaan myös muita valaistumaan.

Historiaa


Siddhartha Gautama syntyi Lumbinissa, Nepalissa. Hän eli nuorena rikasta elämää, mutta päätti myöhemmin luopua omaisuudestaan, ryhtyä askeetiksi ja löytää totuuden.
Siddhartha Gautama eli noin 563–483 eaa. ja sanotaan, että hänen kuollessaan Intiassa oli jo 18 suurta buddhalaisluostaria. Ensimmäinen voimakkaasti sen leviämiseen Intiassa ja muualla vaikuttanut henkilö oli keisari Ashoka (273–232 eaa.). Intiasta buddhalaisuus alkoi hävitä vuoden 500 jälkeen, osittain Hindulaisuus voimistumisen ja osittain Islam takia (muslimit tuhosivat 1000-luku ja 1100-luku suuret luostariyliopistot). Buddhan opit vaikuttivat kuitenkin hindulaisuuteenkin, ja eräät hindut ovat jopa sitä mieltä, että Buddha on Vishnun yhdeksäs ''Avatar (hindulaisuus)'' eli ruumiillistuma.
Nykyisin buddhalaisuutta esiintyy Intiassa lähinnä maan koillisosassa. Buddhalaisuuden keskeisiä vaikutusalueita ovat nykyään Sri Lanka, Tiibet sekä Kaakkois-Aasia ja Itä-Aasia, joissa se on valtauskonto monissa maissa. 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien monia buddhalaisuuden muotoja on levinnyt myös länsimaihin.

Buddhalaisuuden koulukunnat


Kuva:Bouddha.jpg
Buddhalaisuudessa on lukuisia suuntauksia ja koulukuntia, pääsuuntauksia on kolme:
theravada-buddhalaisuus
mahayana-buddhalaisuus
vajrayana-buddhalaisuus
Theravada-buddhalaisia arvioidaan olevan noin 124 miljoonaa, mahayana-buddhalaisia noin 185 miljoonaa ja vajrayana-buddhalaisia noin 20 miljoonaa.

Buddhalaisuuden oppeja


Neljä jaloa totuutta


Buddhalaisuuden neljä jaloa totuutta ovat:
# Totuus kärsimyksestä (dukkha) Elämässä on kärsimystä. Buddhalaisuudessa käytetään usein sanaa kärsimys Buddhan käyttämän sanan ''dukkha'' käännöksenä. Dukkhan merkitys on kuitenkin kärsimystä paljon laajempi: se viittaa kaikenlaisiin kielteisiin tunteisiin yleisestä tyhjyyden tai epätyydyttävyyden tunteesta fyysiseen tai henkiseen tuskaan. Buddha ei siis väittänyt koko elämää kärsimykseksi. Dukkha voidaan kääntää esimerkiksi epätäydelliseksi, epätyydyttäväksi, pysymättömäksi tai turhauttavaksi. Kaikki asiat, onnellisetkin, ovat dukkhaa, koska ne ovat pysymättömiä eivätkä voi tuoda pysyvää onnea.
# Totuus kärsimyksen syystä (samudaya) Kärsimyksen syynä on itsekäs halu ja tarrautuminen (tanha, janoaminen). Ihminen janoaa koko ajan itselleen tavaroita ja asioita, eikä koskaan voi olla tyytyväinen. Janoa on kolmenlaista: aistinautintojen jano, olemattomuuden jano ja ikuisen olemassaolon jano. Perimmäinen syy kärsimykselle on tietämättömyys, josta jano ja viha syntyvät.
# Totuus kärsimyksen lakkaamisesta (nirodha) Kärsimys lakkaa, kun janoaminen ja sen perussyy, tietämättömyys, lakkaavat.
# Totuus kärsimyksen lakkaamiseen johtavasta tiestä (magga) Kärsimyksen loppuun johtaa jalo kahdeksanosainen polku.

Jalo kahdeksanosainen polku


Jalo kahdeksanosainen polku on neljäs neljästä jalosta totuudesta ja tie kärsimyksestä vapautumiseen. Polun osien yhteydessä käytetään sanaa ”oikea” paalinkielisen sanan ''samma'' käännöksenä, mutta sitä ei pidä ymmärtää väärän vastakohtana. Sillä tarkoitetaan pikemminkin täydellistä. Polku jaetaan kolmeen osaan, jotka ovat ''viisaus'', ''etiikka'' ja ''meditaatio''. Osat ovat kaikki yhtä tärkeitä, ja niitä harjoitetaan seuraavassa järjestyksessä: etiikka, meditaatio ja viisaus. Polku on osiensa summa.
viisaus
oikea näkemys Neljän jalon totuuden ymmärtäminen.
oikea aikomus Luopuminen, hyvätahtoisuus ja väkivallattomuus. Luopuminen takertumisesta, pahantahtoisuudesta ja julmuudesta.
etiikka
oikea puhe Rehellinen ja hyväntahtoinen puhe. valehtelun, karkean tai joutavan puheen ja juoruilun välttäminen.
oikea toiminta Väkivallattomuus, pidättyminen ottamasta, mitä ei ole annettu, kohtuullisuus aistinautinnoissa ja päihteidenkäytön välttäminen.
oikea elinkeino Elinkeino, joka ei tuota vahinkoa elollisille olennoille.
meditaatio
oikea ponnistus Taitavien mielentilojen edistäminen ja taitamattomien välttäminen.
oikea tarkkaavaisuus Jatkuva tietoisuus itsestä, omista teoista ja mielentiloista.
oikea meditaatio Syvempien mielentilojen saavuttaminen meditaation kautta.

Pratitya-samutpada


Pratitya-samutpada, eli ehdonvarainen seuraamus tai ehdonvarainen seurausketju, on eräs keskeinen opetus buddhalaisuudessa. Ehdonvarainen seuraamus tarkoittaa sitä, että kaikki olemassa olevat asiat ja ilmiöt ovat toisistaan riippuvaisia ja edellyttävät toistensa olemassaoloa. Kaikki asiat ja ilmiöt vaativat tiettyjä ilmiöitä ja olosuhteita syntyäkseen ja myös muuttuvat tai katoavat olosuhteiden muuttuessa. Esimerkiksi ihminen tarvitsee pysyäkseen hengissä tai terveenä muita ihmisiä, ruokaa, vaatteita, ilmaa hengitettäväksi, vettä juotavaksi jne.
Kahdentoista nidanan ketju on tämän periaatteen sovellutus, joka osoittaa jälleensyntymän perimmäisen syyn eli tietämättömyyden. Ketjun jokainen linkki edellyttää aina edellisen olemassaoloa ja johtaa seuraavaan. Ketjun viimeinen linkki johtaa taas ensimmäiseen ja kierre on valmis. 12 nidanaa ovat: 1) tietämättömyys, joka johtaa 2) karman syntyyn, eli tietoiseen tekoon. Se taas johtaa 3) tajunnan syntyyn, 4) yksilöön, jolla on nimi ja muoto. Niiden myötä syntyy 5) viisi aistia ja mieli (ns. kuusi perustaa). 6) Kun on aistit, syntyy kosketus, joka johtaa 7) tunteeseen ja 8) halun (tanhan) syntyyn ja 9) tarrautumiseen. 10) Tästä seuraa tuleminen ja 11) jälleensyntymä, mikä arvatenkin johtaa 12) sairauteen, vanhuuteen ja kuolemaan.<ref></ref>

Kolme olemassaolon merkkiä


Buddhan opetuksen mukaan kaikkia maailman ehdonvaraisia asioita ja ilmiöitä koskee kolme tuntomerkkiä. Nämä kolme tuntomerkkiä eivät kuvaile vain materiaalista maailmaa, vaan myös psykologisia ilmiöitä, kuten tunteita ja mielentiloja. Kaikki ilmiöt ovat pysymättömiä (''anicca''), epätyydyttäviä (''dukkha'') ja vailla itseä (''anatta''). Nirvana on tila, jossa samsarasta on vapauduttu ja joka ei ole ehdonvarainen. Pysymättömyys ja epätyydyttävyys eivät siis koske sitä.
Anicca (paalin kielia, sanskritiksi ''anitya''): Kaikki maailman asiat ovat muuttuvia ja katoavaisia: et voi astua samaan virtaan kahdesti. Mikään maailmassa ei pysy ikuisesti, vaan muuttuu ja katoaa. Jotkut muutosprosessit kestävät pitkään ja jotkut vain hetken. Esimerkiksi hyönteinen elää vain jonkin aikaa, mutta planeetat ja tähdet sen sijaan elävät miljardeja vuosia, mutta nekin kuitenkin tuhoutuvat. Muutos koskee myös mielentiloja ja tunteita; nekin kaikki syntyvät erilaisten olosuhteiden vallitessa ja ne myös katoavat.
Dukkha (paalia, sanskritiksi ''duḥkha''): Tämä on myös ensimmäinen jalo totuus, joten neljä jaloa totuutta kytkeytyvät olemassaolon tuntomerkkeihin tämän kautta. Koska mikään maailmassa ei ole pysyvää, ei mikään voi tuottaa lopullista onnellisuutta. Siksi kaikki ehdonvaraiset asiat ovat epätyydyttäviä. Dukkha käännetään usein 'kärsimykseksi', mutta sana kattaa koko kirjon kielteisiä tunteita aina tyhjyyden tunteesta kovaan henkiseen ja fyysiseen kipuun.
Anatta (paalia, sanskritiksi ''anātman''): ”ei-itse”, ”minättömyys”. Ihmisellä ei ole sielua eikä mitään pysyvää minuutta. Ihminen muuttuu koko elämänsä ajan niin fyysisesti kuin henkisesti ja oikeastaan syntyy uudelleen joka hetki. Ihminen koostuu viidestä skandhasta, joihin kuuluu esimerkiksi ruumis tai tietoisuus. Yhdestäkään niistä ei voida sanoa, että se olisi ”minä” tai ”minun”. Itse asiassa millään olemassa olevalla ei ole pysyvää omaa olemusta.

Kolme jalokiveä


Buddhalaisuuden kolme elementtiä ovat valaistuminen, joka henkilöityy Buddhan hahmossa, buddhalaiset opetukset eli ''Dharma'' ja buddhalainen yhteisö, ''Sangha''. Buddha, Dharma ja Sangha muodostavat ''Kolme jalokiveä'', joihin buddhalaiset turvautuvat.
Kolme jalokiveä ovat:
Buddha (valaistunut). Tämä on titteli olennoille, jotka ovat saavuttaneet valaistumisen kuten Buddha ja auttavat toisia saavuttamaan sen. Buddha voidaan myös kuvata viisautena joka ymmärtää Dharmaa, ja täten Buddha merkitsee täydellistä viisautta, joka näkee todellisuuden sellaisena kuin se on. Näiden lisäksi Buddha tarkoittaa mielen täysin kehittynyttä tilaa.
Dharma: Buddhan opetukset, jotka johdattavat olennot vapautumiseen ja valaistumiseen. Dharma tarkoittaa olentojen käyttäytymiseen perustuvaa luonnonlakia ja sen seurauksia (syy ja seuraus). Se voi tarkoittaa myös ultimaattista ja kestävää Todellisuutta joka on erottamaton Buddhasta.
Sangha: kanssaharjoittajat. Sillä tarkoitetaan käytännössä ystäviä ja auttajia polulla valaistumiseen. Sangha voi tarkoittaa myös buddhalaisten munkkien ja nunnien yhteisöjä tai oivaltaneita harjoittajia.
Buddhalaisuuden syntyaikoina hindulaisuudessa esiintyi monia koulukuntia, jotka pohtivat tavallisille ihmisille kovin vieraita kysymyksiä. Yksinkertaista buddhalaista moraaliopetusta on pidetty vastalauseena erityisesti papistolle, ja veljeskunnan sisältä buddhalaiset poistivat kastilaitoksen. Buddhalaisten elämäkertojen mukaan Buddha oli sotilaskastiin (ei siis papistoon) kuuluva kuninkaan poika, ja kuuluisan buddhalaiskuninkaan Asokan kerrotaan olleen alinta kastia.
On olemassa monia erilaisia Buddhan elämäkertoja, mutta mitään Buddhan kirjoittamaa ei ole. Intialaiset arvelevat, että ensimmäiset buddhalaiset kirjoitukset laadittiin noin sata vuotta Buddhan kuoleman jälkeen. Vanhimmat intialaiset buddhalaiset muistiinpanot ovat kuningas Ashokan kallioihin ja pylväisiin hakkauttamat.

Buddhalaiset tekstit


Buddhan arvioidaan käyttäneen opettaessaan Magadhan valtakunnan puhekieltä magadhi-prakritia. Perimätiedon mukaan pian Buddhan kuoleman jälkeen suuri joukko valaistuneita seuraajia, ''arhateja'', kokoontui neuvonpitoon, jossa munkkikuri (''vinaya'') ja opetukset (''dharma'') kerrattiin ja jaettiin osiin munkkiryhmien mieleenpainettaviksi. Tällaiset resitoijien ryhmät vastasivat tekstien säilyttämisestä useiden sukupolvien ajan. Varhaiset buddhalaiset jakautuivat munkkikuri- ja oppitulkintojen takia useisiin koulukuntiin noin keisari Ashokan valtakaudesta alkaen, ja jokainen koulukunta lisäsi teksteihin omia kommentaarejaan.
Noin vuonna 250 eaa. keisari Ashoka lähetti munkkeja Sri Lankaan. Nämä munkit käyttivät resitoimissaan teksteissä magadhin ja Intian länsiosien prakritin sekamurretta, josta käytettiin nimeä paali, tekstien kieli. Nykyisen Theravada-koulukunnan paali-kaanon pohjautuu näihin teksteihin, ja sen sisältö kirjoitettiin talteen palmunlehdille ensimmäisellä vuosisadalla eaa.
Intian mantereen puolella vaikuttaneiden varhaisten koulukuntien kaanoneista säilyi intialaisilla kielillä vain osia, ja ne tunnetaankin lähinnä kiinan- ja tiibetinkielisistä käännöksistä. Sama kohtalo oli noin vuoteen 100 jaa. mennessä syntyneen mahayana-suuntauksen teksteillä, joissa ihanteena on arhatin sijasta bodhisattva.
Buddhalaisuuden kirjalliset kaanonit Tripitakat ovat erittäin laajoja.

Buddhalainen filosofia


Buddhalainen filosofia käsittelee laajasti metafysiikka, fenomenologian, etiikka ja tietoteorian ongelmia. Buddhalaisuus hylkää monet intialainen filosofia ajatukset, jotka olivat kehittyneet jo Buddhan elinaikana. Hindulainen filosofia näkökulmasta buddhalainen filosofia luetaan heterodoksisiin Āstika ja nāstika -koulukuntiin, koska buddhalaisuus ei tunnusta Veda-kirjat uskonnollisena auktoriteettina.

Buddhalainen etiikka


Buddhalaisuudessa pyritään vapautumaan kärsimyksestä, ja etiikka on tässä yksi keino. Myös elämän kunnioitus, myötätunto ja rakkaus ovat tärkeitä arvoja buddhalaisuudessa.
Buddha opetti keskitien merkitystä. Hän eli itse elämänsä alkuosan ylellisyydessä palatsissa, minkä jälkeen hän vetäytyi askeesiin. Valaistuttuaan Gautama oivalsi, että ihmisen tulisi välttää ääripäitä, eli niin nautintoja elämänsisältönä kuin myös nihilismiä ja kielteisyyttä.

Buddhalaisten juhlapäivät


Kuva:Zenkoji-Nagano.JPG
Bodhin päivä, jolloin Gautamasta tuli Buddha
Paranirvana-päivä, jolloin Buddha siirtyi nirvanaan.
Wesak, kolmipäiväinen juhla, jossa muistetaan Buddhan elämän tärkeimpiä vaiheita.
Dharmatšakran päivä, jolloin Buddha opetti ensimmäistä kertaa.

Buddhalaisten sijoittuminen valtioittain


Eniten buddhalaisia suhteessa maan koko väestöön


# Kuva:Flag of Cambodia.svgKambodža 96&nbsp;% (Theravada, islam 3&nbsp;%, kristinusko ja muut 2&nbsp;%)
# 96&nbsp;% (50&nbsp;% harjoittaa) (Vajrayana, islam 3&nbsp;%, kristinusko ja muut 1&nbsp;%)
# 94,6&nbsp;% (Theravada, islam 4&nbsp;%, kristinusko 0,7&nbsp;% ja muut 0,3&nbsp;%)
# 90&nbsp;% ) ( buddhalais-taolais-konfutsealaisuus, kristinusko ja muut 7&nbsp;%)
# 89&nbsp;% (Theravada, kristinusko 4&nbsp;%, islam 4&nbsp;%, animismi ja muut 2&nbsp;%)
# 85&nbsp;% (Mahajana-konfutsealais-taolaisuus, kristinusko 7&nbsp;%, Cao Dai 3&nbsp;%, muut 3&nbsp;%)
# 85&nbsp;% (17% harjoittaa) ( buddhalais-taolais-konfutsealaisuus, kristinusko 6&nbsp;%, ateismi ja muut 3&nbsp;%)
# 67&nbsp;%-98&nbsp;% (67&nbsp;% Theravada, perinteinen animismi 31&nbsp;%.)
# 80&nbsp;% ) (buddhalais-taolais-konfutsealaisuus, ateismi 10,5&nbsp;%, kristinusko 4&nbsp;%, islam 1,5&nbsp;%)
# 75&nbsp;% (laamalaisuus, hindulaisuus 25&nbsp;%)
# Kuva:Flag of Christmas Island.svg Joulusaari 75&nbsp;% (buddhalais-taolais-konfutsealaisuus, kristinusko 12&nbsp;%, islam 10&nbsp;%, muut 3&nbsp;%)
# 70&nbsp;% (Theravada, hindulaisuus 15&nbsp;%, kristinusko 7&nbsp;%, islam 7&nbsp;%)
# 67&nbsp;% (Mahayana yhdessä konfutsealaisuuden kanssa, 90&nbsp;% Juche)
# 35,1-75&nbsp;% (buddhalais-taolais-konfutsealaisuus, kristinusko 4&nbsp;%, muut 2&nbsp;%)
# 51% (40% harjoittaa) ("Triple religion", islam 14,9&nbsp;%, kristinusko 14,6&nbsp;%, hindulaisuus 4&nbsp;%, muut)
# 20-45&nbsp;% (šintolaisuus yhdessä mahajanalaisuuden kanssa) <ref><br>Only one in five Japanese claim a belief in God http://www.thomsontimes.com/Facts_About_Japan.html
"35.8% Buddhist http://www.japan-guide.com/topic/0002.html</br>polls show two-thirds profess no religion
http://www.japansociety.org/a_view_of_religion_in_japan</br>Basic Facts Christianity in Japan at a Glance (1998). 1996, 1997, 1998 Paul Tsuchido Shew</br>70 percent profess no religious membership
http://community.seattletimes.nwsource.com/archive/?date=19950513&slug=2120728</br>According to Demerath (2001:138), 64% do not believe in God and 55% do not believe in Buddha, http://www.pitzer.edu/academics/faculty/zuckerman/Ath-Chap-under-7000.pdf</ref>
# 23&nbsp;% (islam 60,3&nbsp;%, "buddhalais-taolais-konfutsealaisuus", kristinusko 9&nbsp;%, hindulaisuus 6&nbsp;%, muut 1,7&nbsp;%)
# 22,8&nbsp;%(Mahajanalaisuus konfutsealaisuuden kanssa, kristinusko 29&nbsp;%)
# 15&nbsp;% (islam 67&nbsp;%, buddhalais-taolais-konfutsealaisuus , kristinusko 10&nbsp;%, muut 8&nbsp;%)
# 11,4&nbsp;% (hindulaisuus 80,6&nbsp;%, Vajrayana, islam 4&nbsp;%, muut 4&nbsp;%)

Lumbini


Siddharta Gautama, Buddha, syntyi kuuluisassa Lumbinin puistossa, josta tuli pian pyhiinvaelluksien kohde. Yksi pyhiinvaeltajista oli intialainen keisari Ashoka. Kohdetta kehitetään parhaillaan buddhalaiseksi pyhiinvaelluskeskukseksi, jossa keskeisen osan muodostavat Buddhan syntymään yhdistetyt arkeologiset jäännökset.

Lähteet


Englannista suomentanut Lauri Porceddu.
Englannista suomentanut Lauri Porceddu.
Tony Morris: Mihin uskovat buddhalaiset. Otava, 2008.
Englannista suomentanut Tuula Saarikoski.
Englannista suomentanut ja toimittanut A.Laaksonen.

Viitteet

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


http://www.buddha-dharma.info/ Buddhalaisuus Suomessa
http://www.buddha-dharma.info/ihmisia.htm Lista Suomessa toimivista buddhalaisista yhteisöistä
http://www.buddhanet.net Buddha.net
http://www.buddhanet.net/qanda.htm Usein kysytyt kysymykset buddhalaisuudesta
http://www.accesstoinsight.com Accesstoinsight.com – laaja buddhalaisten tekstien kokoelma
http://www.thebigview.com/buddhism/ Thebigview.com – buddhalaisuus
http://www.bbc.co.uk/religion/religions/buddhism/ Buddhism. BBC.
Luokka:Buddhalaisuus
af:Boeddhisme
als:Buddhismus
ang:Būddendōm
ar:بوذية
an:Budismo
frp:Boudismo
as:বৌদ্ধ ধৰ্ম
ast:Budismu
az:Buddizm
bjn:Buddha
id:Agama Buddha
ms:Agama Buddha
bn:বৌদ্ধ ধর্ম
zh-min-nan:Hu̍t-kàu
map-bms:Agama Buddha
su:Agama Buddha
ba:Буддизм
be:Будызм
be-x-old:Будызм
bcl:Budismo
bi:Budisim
bar:Buddhismus
bo:ནང་བསྟན།
bs:Budizam
br:Boudaegezh
bg:Будизъм
ca:Budisme
ceb:Budismo
cs:Buddhismus
co:Buddisimu
cy:Bwdhaeth
da:Buddhisme
de:Buddhismus
et:Budism
el:Βουδισμός
en:Buddhism
es:Budismo
eo:Budhismo
eu:Budismo
fa:بوداگرایی
hif:Buddhism
fo:Buddisma
fr:Bouddhisme
fy:Boedisme
fur:Budisim
ga:An Búdachas
gd:Buddhachd
gl:Budismo
gan:佛教
gu:બૌદ્ધ ધર્મ
hak:Fu̍t-kau
xal:Бурхн Багшин ном
ko:불교
hy:Բուդդայականություն
hi:बौद्ध धर्म
hr:Budizam
io:Budismo
ilo:Budismo
bpy:বৌদ্ধ লিচেত
ia:Buddhismo
ie:Budhisme
os:Буддизм
zu:UbuBudha
is:Búddismi
it:Buddhismo
he:בודהיזם
kn:ಬುದ್ಧ
ka:ბუდიზმი
kk:Буддизм
kw:Bouddhisteth
ky:Бурканчылык
sw:Ubuddha
ht:Boudis
ku:Budîzm
lad:Budizmo
lez:Буддизм
lo:ພຸດທະສາດສະໜາ
la:Buddhismus
lv:Budisms
lb:Buddhismus
lt:Budizmas
lij:Buddiximo
li:Boeddhisme
jbo:bu'ojda
lmo:Budiism
hu:Buddhizmus
mk:Будизам
ml:ബുദ്ധമതം
mt:Buddiżmu
mr:बौद्ध धर्म
arz:بوذيه
mzn:بودیسم
mwl:Budismo
mn:Бурханы шашин
my:ဗုဒ္ဓဘာသာ
nl:Boeddhisme
nds-nl:Boeddhisme
ne:बौद्ध धर्म
new:बुद्ध धर्म
ja:仏教
pih:Budism
no:Buddhisme
nn:Buddhismen
nov:Budisme
oc:Bodisme
or:ବୌଦ୍ଧ ଧର୍ମ
uz:Buddizm
pa:ਬੁੱਧ ਧਰਮ
pnb:بدھ مت
pap:Budismo
ps:بوديزم
km:ព្រះពុទ្ធសាសនា
nds:Buddhismus
pl:Buddyzm
pt:Budismo
ro:Budism
qu:Budismu
ru:Буддизм
rue:Будгізм
sa:बौद्धदर्शनम्
sc:Buddhismu
sco:Buddhism
nso:Sebuda
sq:Budizmi
scn:Buddismu
si:බුදු දහම
simple:Buddhism
sk:Budhizmus
sl:Budizem
sr:Будизам
sh:Budizam
sv:Buddhism
tl:Budismo
ta:பௌத்தம்
tt:Буддизм
te:బౌద్ధ మతము
th:ศาสนาพุทธ
vep:Buddizm
vi:Phật giáo
tg:Дини Буддои
tpi:Budisim
tr:Budizm
uk:Буддизм
ur:بدھ مت
ug:بۇددا دىنى
vec:Budhismo
fiu-vro:Budism
zh-classical:佛教
war:Budhismo
wuu:佛教
yi:בודהיזם
yo:Ẹ̀sìn Búddà
zh-yue:佛教
bat-smg:Budėzmos
zh:佛教

Beijing

#OHJAUSPeking

Biologia

Tiedosto:Lightmatter lioness.jpg, Eläin käyttäytymistä tutkii etologia ja rakennetta anatomia. Kuvassa Leijona.]]
Tiedosto:Kasvisolu.pngja tutkiva tiede on solubiologia, Kasvit tutkii kasvitiede ja kasvipatologia. Kuvassa kasvisolu.]]
Biologia on elollisen luonnon ilmiöitä ja lainalaisuuksia tutkiva tiede. Biologian tutkimuskohteet rajoittuvat yksinomaan Maapallolle siitä syystä että ulkoavaruus ei ole löydetty elämää, mutta astrobiologia pyrkii löytämään elämää ulkoavaruudesta. Maantiede on biologian läheinen tiede, koska se ikään kuin antaa pohjan elämän esiintymiselle maalla, vedessä ja ilmassa. Lisäksi kaikki biologiassa on fysiikka ja kemiallisille reaktioille alisteisia.
Tieteellinen menetelmä maailmaa tutkimus tieteenhaarana sen tutkimuskohteet vaihtelevat mikrotason ilmiöiden kuten molekyylibiologian ja solubiologian tutkimuksesta aina kokonaisten eläintiede, lajien tai populaatioiden tutkimukseen. Se on eliöiden ominaisuuksia, yhteisöjä, elintoimintoja, rakenteita, alkuperää, kehitystä, leviämistä ja taksonomiaa tutkiva luonnontiede.

Historia


Jean-Baptiste Lamarck ja Gottfried Reinhold Treviranus ottivat ''Biologie''-sanan käyttöön toisistaan riippumatta vuonna 1802.<ref>
</ref> Sana biologia on johdettu kreikan sanoista βίος (bios), ja λογία, (logia) jonka kirjaimellinen suomennos on oppi elämästä.

Antiikki


Antiikin ajan suurimmat saavutukset ovat Aristoteles ja Plinius vanhempi käsialaa. Aristoteleen kirjoitukset ovat tuhoutuneet aikojen saatossa, mutta niiden sisältö on viety eteenpäin muunnellussa muodossa. Tärkein saavutus hänen teoksissaan on eliöiden jako "alimmista" "korkeisiin" ja lajikäsitteen luominen. Plinius vanhempi kirjoitti tietosanakirjan ''Naturalis historia'', joka oli koottu monesta eritasoisesta lähteestä. Tiedot oli hankittu ennemmin kirjallisista lähteistä eikä suoraan luonnosta, mutta se tarjosi kaikenkattavan esityksen aiheesta. Kirja loi yli puolitoista vuosituhatta perustan kulttuurimme luonnontieteelliselle näkemykselle.

Renessanssi


Kesti aina renessanssiin asti ennen kuin antiikin kirjallisuuden kopiointi korvattiin uusilla aineistoilla. Andreas Vesalius kirjoitti vuonna 1543 teoksen "De Humani corporis fabrica", joka oli ensimmäisiä kirjoituksia joka pohjautui täysiin omiin havaintoihin. "De motu cordis et sanguinis" (1628) oli William Harveyn kirjoittama verenkierrosta ja sydämen toiminnasta kertova kirja, joka jo pohjautui tieteellisiin kokeiluihin. Vielä Andrea Cesalpino rakensi näkemyksensä Arioleksen teoksiin kirjassaan "De plantis libri XVI" (1640), mutta hän käytti kasvitiedettä omana tieteenalanaan.

Tieteellinen vallankumous


Biologian kehittäminen tieteellinen vallankumous aikana on pääosin Carl von Linnén ansiota. Hän tuli tunnetuksi koko maailmassa yrityksissään luokitella kaikki elollinen, kasvit sekä eläimet. Hänen suurin saavutus oli nykyisen taksonomian ja systematiikka luominen, kun hän antoi jokaiselle eliölle latinankielisen binominimen. Hän esitteli järjestelmän ensi kertaa Linné otti teoksissaan laajalti käyttöön binominimet ("Systema naturae" 1735). Latinankieliset kuvailevat nimet korvattiin lyhyemmällä kaksiosaisilla nimillä. Esimerkiksi marjalyhtykoison kuvaileva nimi; ''physalis amno ramosissime ramis angulosis glabris foliis dentoserratis'' korvattiin nimellä ''Physalis angulata''.

Elämän määritelmä


Elämän määritelmä on tärkeää sitä tutkivan tieteen kannalta. Elämän katsotaan koostuvan eliöistä, olioista joilla on tiettyjä yhteisiä piirteitä. Lisääntymiseen, aineenvaihduntaan ja sopeutumiseen kykenevät yksiköt ovat biologian kannalta eliöitä.

Katso myös


Biologian filosofia
Eliö
Eläinkunta, luettelo eläimistä
Kasvit

Lähteet

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


http://biosites.org/index.php/Alphabetical_list Alphabetical list of bio sites.
Luokka:Biologia
af:Biologie
als:Biologie
am:ሥነ ሕይወት
ab:Абиологиа
ar:علم الأحياء
an:Biolochía
roa-rup:Biologhia
frp:Biologia
ast:Bioloxía
az:Biologiya
bjn:Biologi
id:Biologi
ms:Biologi
bn:জীববিজ্ঞান
zh-min-nan:Seng-bu̍t-ha̍k
map-bms:Biologi
jv:Biologi
su:Biologi
ba:Биология
be:Біялогія
be-x-old:Біялёгія
bi:Baeoloji
bar:Biologie
bo:སྐྱེ་དངོས་རིག་པ།
bs:Biologija
br:Bevoniezh
bug:ᨅᨗᨕᨚᨒᨚᨁᨗ
bg:Биология
ca:Biologia
cv:Биологи
cs:Biologie
ch:Bioloyia
sn:Ketaupenyu
co:Biologia
cy:Bioleg
da:Biologi
de:Biologie
dv:ދިރުމާބެހޭ އިލްމު
et:Bioloogia
el:Βιολογία
en:Biology
myv:Биологиясь-эриеньсодамось
es:Biología
eo:Biologio
ext:Biologia
eu:Biologia
fa:زیست‌شناسی
hif:Jiu vigyan
fo:Lívfrøði
fr:Biologie
fy:Biology
fur:Biologjie
ga:Bitheolaíocht
gv:Bea-oaylleeaght
sm:Paiolo
gd:Bith-eòlas
gl:Bioloxía
ki:Bayorojĩ
gu:જીવવિજ્ઞાન
hak:Sâng-vu̍t-ho̍k
xal:Биолог
ko:생물학
haw:Kālaimeaola
hy:Կենսաբանություն
hi:जीव विज्ञान
hsb:Biologija
hr:Biologija
io:Biologio
ilo:Biolohia
ia:Biologia
ie:Biologie
iu:ᐆᒪᔅᓱᓯᖃᕐᑐᓕᕆᓂᖅ
os:Биологи
xh:IBayoloji
is:Líffræði
it:Biologia
he:ביולוגיה
kl:Uumassusililerineq
kn:ಜೀವಶಾಸ್ತ್ರ
pam:Biologia
ka:ბიოლოგია
csb:Biologijô
kk:Биология
kw:Bywonieth
ky:Биология
sw:Biolojia
ht:Biyoloji
ku:Biyolojî
lad:Biolojiya
lez:Биология
lo:ຊີວະສາດ
la:Biologia
lv:Bioloģija
lb:Biologie
lt:Biologija
li:Biologie
ln:Mambí ma bomɔi
jbo:mivyske
lmo:Biulugìa
hu:Biológia
mk:Биологија
mg:Biolojia
ml:ജീവശാസ്ത്രം
mt:Bijoloġija
mr:जीवशास्त्र
arz:بيولوجيا
mwl:Biologie
mn:Биологи
my:ဇီဝဗေဒ
nah:Yōlizmatiliztli
nl:Biologie
nds-nl:Biologie
ne:जीवशास्त्र
new:जीवशास्त्र
ja:生物学
nap:Biologgia
frr:Biologii
pih:Biiolojii
no:Biologi
nn:Biologi
nrm:Biologie
nov:Biologia
oc:Biologia
mhr:Биологий
uz:Biologiya
pa:ਜੀਵ ਵਿਗਿਆਨ
pfl:Bioloschie
pnb:جیون پڑھت
pap:Biologia
ps:ژونپوهنه
km:ជីវវិទ្យា
nds:Biologie
pl:Biologia
pt:Biologia
kaa:Biologiya
crh:Ayatiyat
ro:Biologie
qu:Kawsay yachay
ru:Биология
rue:Біолоґія
sah:Биология
sa:जीवशास्त्रम्
sc:Biologia
sco:Biology
stq:Biologie
nso:Thutaphedi
sq:Biologjia
scn:Bioluggìa
si:ජීව විද්‍යාව
simple:Biology
ss:Ibhayoloji
sk:Biológia
sl:Biologija
so:Bayoloji
sr:Биологија
sh:Biologija
sv:Biologi
tl:Biyolohiya
ta:உயிரியல்
tt:Биология
te:జీవ శాస్త్రము
th:ชีววิทยา
vi:Sinh học
ti:ባዮሎጂ
tg:Биология
tpi:Save long laip
tr:Biyoloji
uk:Біологія
ur:حیاتیات
ug:بىئولوگىيە
vec:Biołogia
vo:Lifav
fiu-vro:Bioloogia
wa:Biyolodjeye
zh-classical:生物學
vls:Biologie
war:Biyolohiya
yi:ביאלאגיע
zh-yue:生物學
diq:Biyolociye
zea:Biologie
bat-smg:Bioluogėjė
zh:生物学

BKT

bruttokansantuote

Linja-auto

Kuva:HKL-bussi-78-Vuosaari.jpg E94F päätepysäkillä Vuosaaren metroasemalla]]
Image:Autosan A0808MN Sancity in Kielce.jpg
Kuva:Linja-auto Soldan 1928.jpg
Kuva:Londonbus.jpg”, kaksikerroksinen lontoolainen bussi]]
Linja-auto eli bussi (ruotsin kieli sanasta ''buss'', alun perin latinan sanasta ''omnibus'', ’kaikille’) on suurehko auto, jota käytetään kuljettamaan useita ihmisiä ja kaukoliikenteessä yleensä myös rahtia paikasta toiseen. Suomen laki mukaan linja-autolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on tarkoitettu yli kahdeksan matkustajan kuljetukseen. Alle kuudentoista matkustajan linja-autoa sanotaan pikkubussiksi tai minibussiksi.

Historia ja matkustajamäärien kehitys


''Hevosvetoinen kaupunkilinjavaunu'' esiteltiin ensimmäisen kerran Pariisissa vuonna 1662. Sen oli kehitellyt Blaise Pascal kumppaneineen, mutta se oli toiminnassa ainoastaan muutaman vuoden. Linjavaunu tuli käyttöön 1812 Ranskan Bordeaux ja sen jälkeen Pariisissa 1827, Lontoossa 1829 ja New Yorkissa 1830.
Helsinki HKL (nykyään HSL) edeltäjä Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö HRO aloitti 1888 ''hevosomnibusliikenteen'' ja 1936 ''linja-autoliikenteen''. Tuolloin matkustajia kuljetettiin usein paitsi sisällä myös katolla . Moottorikäyttöiset linja-autot otettiin käyttöön 1900-luku alussa. ''Moottorilinja-autoliikenne'' lisääntyi huimasti ja nykyään useimmissa maissa on moottorikäyttöisiä linja-autoja.
Suomessa linja-autoliikenne alkoi 1920-luvulla. Toiminta alkoi noin 20-paikkaisilla busseilla. Myös rahtia ja matkustajia kuljettavia seka-auto käytettiin. Bussien omistajina oli yksityisyrittäjiä, useamman omistajan yrityksiä, valtio (Postilinjat) ja kuntia (Helsingin kaupungin liikennelaitos, Tampereen kaupungin liikennelaitos, Turun kaupungin liikennelaitos ja Enon liikennelaitos). 1920-luvulta 1960-luvulle linja-autoliikenne laajeni voimakkaasti ja siihen aikaan tehty linja-autoverkosto on säilynyt paljolti muuttumattomana tähän päivään saakka. 1950-luvulla matkustajille eivät enää riittäneet hitaammat vakiovuorot, vaan he halusivat nopeutta ja niinpä liikennöitsijät aloittivat pikavuoroliikenteen, joka palveli matkustamista suurempien kaupunkien välillä. Vaikka pikavuoroja aloitettiin nopeammilla teillä, vanhoilla reiteillä on jatkettu ajamista ainakin muutamien vuorojen tarjonnalla.
Bussiliikenteessä varsinkin paikallisliikenteen ja vakiovuoroliikenteen matkustajamäärät ovat Suomessa laskeneet 1970-luvulta lähtien. Matkustajamäärien kasvu on kiihtynyt 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. 1990-luvulla matkustajamääriä verottivat nousukauden aiheuttama autoistumisen lisääntyminen. Vuodesta 2002 voimakkaammat vähennykset ovat johtuneet autoverotuksen keventämisestä, joka on lisännyt autoilua ja vähentänyt muiden kulkumuotojen käyttöä. Vuoroja on vähennetty ja lipunhintoja korotettu matkustajien vähentyessä, mutta ei läheskään samassa tahdissa. Eräissä kaupungeissa, muun muassa Vaasassa ja Jyväskylässä on kokeiltu menestyksekkäästi lippuhintojen alentamista. Näin on lisätty varsinkin koululaisten ja opiskelijoiden joukkoliikenteen käyttöä. Suurista kaupungeista matkustajakato on vaivannut kaikkia muita kaupunkeja paitsi pääkaupunkiseutua. Pääkaupunkiseudulla palvelutason korkeus, ruuhkat, raideliikenteen hyvä palvelutaso ja hyvin suunniteltu kaupunkirakenne ovat pitäneet käyttäjäluvut kasvussa. Autoistuminen ja kaupunkirakenteen hajautuminen ympäristökuntiin sekä kuntatalouden säästökuuri on silti uhka joukkoliikenteelle pääkaupunkiseudullakin.

Tekniikka


Kuva:HKL N202 sisalta.jpg 1990-luvun alun nivelbussin (Carrus-Wiima N 202) sisustusta]]
Linja-autoissa on useimmiten dieselmoottori. Myös bensiinikäyttöisiä linja-autoja on käytössä joissakin maissa. Nykyisin myös Maakaasubussi ja Nestekaasubussi ovat yleistyneet. Ne ovat ympäristöystävällisempiä kuin dieselbussit. Joissakin paikoissa maailmalla käytetään sähköllä toimivia johdinautoja. Johdinautoissa – eli ''trollikoissa'' – käyttövoima saadaan linja-auton yläpuolella kulkevista sähköjohdoista kuten raitiovaunuissa. Pienet linja-autot rakennetaan pakettiautojen pohjalle, kun taas suuret raskaiden kuorma-autojen perustalle. Bussit kuluttavat dieselöljyä autotyypistä ja ajettavasta liikennetyypistä riippuen 20–55 litraa/100 km. Polttoainepihit pikavuorobussit kuluttavat 20 l/100 km hyvissä olosuhteissa ja nivelautot pysähtelevässä kaupunkiliikenteessä 55 l/100 km.
Suurissa linja-autoissa moottori sijaitsee yleensä auton takaosassa. Pienehköissä autoissa moottori on taas auton etuosassa, mikä rakenne oli 1980-luvulle saakka yleinen suurissakin linja-autoissa. 1970-luvulla tuli hyvin yleiseksi rakenneratkaisuksi auton keskiosaan, lattian alle sijoitettu ns. makaava moottori, jolloin melu auton matkustamossa saatiin pienemmäksi. Tämä moottorityyppi on viime vuosina kuitenkin harvinaistunut.
Suomessa linja-auton suurin sallittu ajonopeus on vuoden 1993 alussa voimaan tulleen ajoneuvoasetuksen mukaan pääsääntöisesti 80 km/h. Linja-auto saa kuitenkin ajaa 100 km:n tuntinopeudella, mikäli se on katsastuksessa hyväksytty käytettäväksi suuremmalla ajonopeudella, siinä on lukkiutumattomat jarrut, turvavyöt kaikilla istumapaikoilla ja 100 km/h:n tunnus auton takaosassa eikä siinä ole seisovia matkustajia. Turvavyön käyttö linja-autossa on pakollista, mikäli sellaiset on autoon asennettu. Sellaisessa linja-autossa, jota ei käytetä yli 80 km/h:n ajonopeudella (pääosin kaupunki- ja lähiliikenteen linja-autot), ei vaadita turvavöitä.
Useissa suurissa kaupungeissa kuten Tampere, Tukholma ja Tallinna käyttävät kaksiosaisia ''nivelbussi'', joihin mahtuu yleensä noin 100 matkustajaa. Suuriin nivelbusseihin sekä tuplaniveliin mahtuu jopa 200 matkustajaa, mutta niihin tarvitaan erikoislupa. Tampere ei ole kuitenkaan kustannussyistä hankkinut uusia nivellinja-autoja 2000-luvun alun jälkeen Lahti Scala-telibussien lisääntyessä. Nivelbussit on hylännyt myös Helsinki. Nivelbussien tekniikka on normaalibusseja kalliimpaa ja niissä ei ole kovin montaa ylimääräistä istumapaikkaa verrattuna huomattavasti edullisempiin telibussi. On myös nk. midibusseja, joita on Tampereella kaksi ja Helsingissäkin ollut pari kappaletta. Ne ovat lyhyitä ja liikennöivät usein asiointilinjoilla.
Linja-autojen keski-ikä on Suomessa 10,6 vuotta ja vuosittain uusia linja-autoja tulee liikenteeseen noin 500 kappaletta. Uudet linja-autot tulevat tilausliikenne, pikavuoroille ja suurten kaupunkiseutujen paikallisliikenne. Vanhemmilla autoilla ajetaan vähemmän tuottoisia maaseutu koululais- ja vakiovuoroja. Käyttöönotostaan 11–20 vuoden kuluttua linja-autot usein poistetaan yrityksen kalustosta myymällä tai romuttamalla. Vanhat autot päätyvät yksityishenkilöille ja köyhempiin maihin. Myös monet urheiluseurat ovat hankkineet säännöllisestä liikenteestä poistettuja linja-autoja omaan käyttöönsä. Käytöstä poistettuja linja-autoja on muutettu myös asuntoautoiksi ja ns. orkesteriautoiksi, jolloin ne on muutoskatsastettu kuorma-autoiksi.

Linja-autojen merkitys liikenneverkossa


Kuva:Solbus Solcity 18.jpg (Solbus Solcity 18) Puolassa Wrocławin kaupungissa. Nivelbussi kääntyy helpommin sekä siinä on useampia matkustuspaikkoja, mutta sen tekniikka on tosin jonkin verran kalliimpaa.]]
Monet pienet kaupungit ja kylät, jotka olivat viime vuosikymmeniin asti rautatien varassa, liikennöidään nykyään ainoastaan linja-autoilla. Linja-autoreitit täydentävät rautateitä tarjoamalla yhteyksiä paikkakunnille, joille ei pääse junalla. Aikaisemmin matkustajia riitti niin paljon, että junat ja bussit kilpailivat verisesti ja niiden terminaalit sijaitsivat kaukana toisistaan. Nykyään autoistumisen tuoman matkustajakadon myötä yhteistyötä on ollut pakko lisätä ja hyödyntää kummankin liikennemuodon hyviä puolia. Kaukojunien ja kaukoliikenteen linja-autojen välisiä vaihtoja on helpotettu rakentamalla matkakeskus.

Linja-autoyhtiöitä ja yhteisyrityksiä


ExpressBus – pikavuoroyritysten markkinointiyhteenliittymä
Matkahuolto – linja-autoyritysten omistama palvelu- ja markkinointiyritys

Yksityisiä linja-autoyrityksiä

Kunnallisia yhtiöitä ja liikelaitoksia


Tampereen Kaupunkiliikenne
Turun Kaupunkiliikenne
Helsingin Bussiliikenne
Porin Linjat

Lähteet


Viitteet

Katso myös


Liikenne
Liikennelaitos
Linja-autoasema
Linja-autonkuljettaja
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne
Seka-auto

Aiheesta muualla


http://www.linja-autoliitto.fi Linja-autoliitto
http://www.matkahuolto.fi/ Matkahuolto
http://www.expressbus.com/ ExpressBus
Luokka:Linja-autot
ar:حافلة
az:Avtobus
id:Bus
ms:Bas
zh-min-nan:Bá-suh
jv:Bis
su:Beus
be:Аўтобус
be-x-old:Аўтобус
bs:Autobus
bg:Автобус
ca:Autobús
ceb:Bas (sakyanan)
cs:Autobus
sn:Bhazi
tum:Basi
cy:Bws
da:Bus
de:Omnibus
et:Buss
el:Λεωφορείο
en:Bus
es:Autobús
eo:Aŭtobuso
ext:Autubús
eu:Autobus
fa:اتوبوس
fr:Autobus
fur:Autobus
ga:Bus
gl:Autobús
ko:버스
hr:Autobus
io:Autobuso
iu:ᐃᓄᒃᑕᐅᑦ
is:Strætisvagn
it:Autobus
he:אוטובוס
kk:Автобус
ku:Otobus
lad:Otobus
la:Laophorium
lv:Autobuss
lt:Autobusas
ln:Bísi
hu:Autóbusz
mk:Автобус
ml:ബസ്
mr:बस
mn:Автобус
nl:Autobus
ne:बस
ja:バス (交通機関)
no:Buss
nn:Buss
oc:Autobús
uz:Avtobus
ps:بس
pl:Autobus
pt:Ônibus
ro:Autobuz
qu:Rampana
ru:Автобус
se:Linjebiila
simple:Bus
sk:Autobus
sl:Avtobus
so:Bas
sr:Аутобус
sh:Autobus
sv:Buss
tl:Bus
ta:பேருந்து
te:బస్సు
th:รถโดยสารประจำทาง
vi:Xe buýt
ti:ኣውቶቡስ
tr:Otobüs
uk:Автобус
ur:بس
vep:Avtobus
vls:Buus
yi:בוס
zh-yue:巴士
bat-smg:Autuobusos
zh:公共汽車

BASIC


BASIC (lyhenne sanoista Beginner's All purpose Symbolic Instruction Code) on proseduraalinen ohjelmointikieli, joka kehitettiin Dartmouth Collegessa vuonna 1964 ohjelmoinnin alkeiden opetukseen. BASIC oli suosittu kieli etenkin 1980-luku, kun lähes jokaisessa kotimikrossa oli BASIC-tulkki joko sisäänrakennettuna tai oheisohjelmana. Nykyisin kenties suosituin BASIC-versio on Microsoftin Visual Basic, jota usein ohjelmoidaan käyttäen Microsoft Visual Studio (.NET) -ohjelmointiympäristöä. Vuonna 2006 59% .NET:n käyttäjistä ohjelmoi vain Visual Basicilla.
Useimmat suositut BASIC-versiot niin 8-Bittisyys kuin kehittyneemmissäkin koneissa ovat Microsoftin käsialaa ja polveutuvat jotain kautta Paul Allenin ja Bill Gatesin Altair 8800:lle vuonna 1975 kirjoittamasta Altair BASIC-tulkista, joka oli ensimmäinen Microsoftin julkaisema tietokoneohjelma. Esimerkiksi Commodoren PET ja Commodore 64 -koneissa käyttämä BASIC perustui Jack Tramielin 1970-luvulla Bill Gatesilta kertamaksulla ostamaan Microsoftin MOS 6502-BASICiin. IBM:n PC-koneelle Microsoft kehitti huomattavasti kehittyneemmän BASICA-kielen, ja MS-DOSin mukana tuli sen kanssa yhteensopiva GW-BASIC-versio. Kielen suosion vuoksi Microsoft kehitti myöhemmin QuickBASIC-kääntäjän. Se oli ensimmäinen BASIC, jossa ei tarvinnut käyttää rivinumeroita. QuickBASICin riisuttu versio ilman kääntäjää toimitettiin viimein MS-DOS 5.0:n mukana nimellä QBasic.
Etenkin perinteisiä rivinumero-BASICeja on kritisoitu siitä, että niiden puutteelliset rakenteelliset ominaisuudet totuttavat aloittelevan ohjelmoijan kirjoittamaan niin sanottua ''spagettikoodia'', jossa mielivaltaisiin paikkoihin sijoitettujen ohjelmanpalasten välillä hypitään GOTO-käskyillä. Vaikka nykyiset BASICit ovatkin rakenteellisilta ominaisuuksiltaan monipuolisempia, ei kielen huono maine ole vieläkään täysin hävinnyt.
Esimerkki perinteisestä rivinumero-BASICista (toimii esimerkiksi useimpien 8-bittisten koneiden tulkeissa):
<source lang="qbasic">
5 REM Tämä ohjelma arvuuttaa lukua
10 PRINT "Arvaa luku";
20 INPUT A
30 IF A=42 THEN GOTO 50
40 PRINT "Väärin" : GOTO 10
50 PRINT "Oikein!"
60 END
</source>
Vastaavan toiminnallisuuden saa useimmissa BASIC-tulkeissa myös seuraavanlaisella rimpsulla:
<source lang="qbasic">
1INPUT"Arvaa luku";A:IFA=42THEN?"Oikein!"ELSE?"Väärin":GOTO1
</source>
Tämäntyyppinen kompakti koodaustyyli, jossa välilyöntejä ei käytetä, oli jopa suositeltavaa 80-luvulla (niissä BASIC-tulkeissa joissa se oli mahdollista), sillä siten saatiin aikaan nopeampia ohjelmia. Myös kommentit (jotka alkoivat joko REM tai ' ) jätettiin yleensä pois samasta syystä. Perinteistä siistiä tyyliä välilyönteineen ja kommentteineen näki lähinnä aloittelijoiden ohjelmointioppaissa.
Nykyään muita suosittuja BASIC-ohjelmointikieliä Microsoftin Visual Basicin lisäksi ovat lähinnä Cross-Platform-ympäristöissä mainetta niittänyt REALbasic sekä pelikehitykseen suunnatut CoolBasic, DarkBASIC ja BlitzBasic, joista jälkimmäinen julkaistiin jo Amigalle ja jota käytettiin mm. ensimmäisen Worms (pelisarja)-pelin kehittämiseen.
BASIC-ohjelmointikielestä on 1980-luvun alussa tehty joitakin Kiinan kieli perustuneita versioita. Kiinankielinen BASIC sai alkunsa joistakin Applen BASIC-tulkeista/kääntäjistä (ks. Applesoft BASIC) jotka hyväksyivät kiinalaisia funktioita ja muuttujia.

Katso myös


FreeBASIC
PBASIC
Gambas - Avoimenkoodin kilpailija Visual Basicille.

Lähteet

Aiheesta muualla


Kääntäjiä


http://www.coolbasic.com CoolBasic
http://www.realbasic.com Real Basic
http://www.blitzbasic.com Blitz Basic
http://darkbasic.thegamecreators.com/ DarkBASIC
http://msdn.microsoft.com/vbasic/ Microsoft Visual Basic
http://gambas.sourceforge.net/ Gambas
Luokka:BASIC
af:BASIC
am:ቤሲክ (BASIC)
ar:بيسيك
az:Basic
id:BASIC
ms:BASIC
bn:বেসিক (প্রোগ্রামিং ভাষা)
zh-min-nan:BASIC
be:BASIC
be-x-old:BASIC
bs:BASIC (programski jezik)
bg:BASIC
ca:BASIC
cs:BASIC
da:BASIC
de:BASIC
et:BASIC
el:BASIC
en:BASIC
es:BASIC
eo:BASIC (programlingvo)
eu:BASIC
fa:بیسیک
fr:BASIC
gl:BASIC
ko:베이직
hr:BASIC
ia:BASIC
is:BASIC
it:BASIC
he:BASIC
kn:ಬೇಸಿಕ್
kk:Бейсик
la:Basic
lv:BASIC
lt:BASIC
hu:BASIC
ml:ബേസിക്
mr:बेसिक
mn:BASIC
nl:BASIC
ja:BASIC
no:BASIC
nn:BASIC
pnb:بیسک
pl:BASIC
pt:BASIC
ro:BASIC
ru:Бейсик
sah:BASIC
sq:BASIC
simple:BASIC (programming language)
sk:BASIC (programovací jazyk)
sl:BASIC
sr:Бејсик
sh:BASIC
sv:BASIC
ta:பேசிக் (கணினி)
kab:BASIC
th:ภาษาเบสิก
vi:BASIC
tg:BASIC
tr:BASIC
uk:BASIC
zh-yue:BASIC
bat-smg:BASIC
zh:BASIC

Bruttokansantuote

Bruttokansantuote (BKT, ) on kotimaisen tuotanto mitta kansantalous. Koska tuotanto luo talouteen tuotannon arvoa vastaavan tulon, on BKT myös kotimaisen tulonmuodostuksen mitta. Koska se on maan tai alueen tulonmuodostuksen mitta, sitä käytetään usein maan tai alueen taloudellisen suorituskyvyn mittana. BKT on kansantalouden tilinpidon keskeinen käsite, koska se kuvaa hyvin taloudellisen toiminnan laajuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia. BKT:n muutoksen avulla voidaan tunnistaa taloudellisen kasvun määrä, taloudellinen taantuma ja taloudellinen lama.
Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, jolla pyritään kuvaamaan kansantalous toimintaa mitatuin suurein. Mitattujen suureiden avulla voidaan paremmin ymmärtää kansantalouden kokonaisuutta osien suhteen ja tapahtuvia muutoksia. Yhtenäinen järjestelmä mahdollistaa talouden tilan ja kehityksen tarkastelun sekä kansainvälisen vertailun. Kansantalouden tilinpito kuvaa taloudellisen toiminnan kolme perusmuotoa: tuotannon, kulutuksen ja varallisuuden muodostuksen. Tilinpito rakentuu talouden reaali- ja rahakiertokulkujen esittämiseen kahdenkertaisen tilinpidon keinoin. Kansantalouden tilinpidossa esitetään kansantalouden tilaa ja kehitystä kuvaavat keskeiset tunnusluvut, bruttokansantuote ja bruttokansantulo sekä näiden komponentit.
Tiedosto:GDP (nominal) per capita map.png

BKT-käsitteen syntyhistoria


BKT-käsitteen syntyhistoria kytkeytyy kiinteästi kansatalouden tilinpidon kehityshistoriaan. Yhtenäisen käsitejärjestelmän puuttuminen haittasi taloustieteen kehitystä aina 1930-luvulle asti. Kokonaistalouden hahmottamiseen tarvittavien välineiden tarve syntyi suuren talouslaman kokemuksista ja tarpeista hallita sotataloutta toisen maailmansodan aikana. Kehitystyön lähtökohtana oli kokonaistalouden ymmärtämisen välineistön kehnous. Kehitystyötä tehtiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja tavoitteena oli ratkaista asia kvantifioimalla kokonaistalouden tärkeimmät muuttujat.
Toisen maailmansodan jälkeen YK otti vastuun kansantalouden tilinpidon kehittämisestä. Ensimmäinen kansantalouden tilinpidon käsikirja, SNA 53 (System of National Accounts), ilmestyi vuonna 1953. Talous on siitä monimutkaistunut ja tilinpito on sekä kehittynyt että tarkentunut. Seuraavat versiot SNA 68 (1968) ja SNA 93 (1993) ovat huomattavasti laajentuneet ja tarkentunneet. Taloudellista kasvua kuvaavia aikasarjoja on laadittu myös ajalle ennen BKT-käsitteen käyttöönottoa – Suomessakin ulottuen 1850-luvulle asti. (Hjerppe 1990)

BKT osana kansantalouden tilinpitoa


BKT on oleellinen osa kansantalouden tilinpitoa ja se määritellään muutamien talousteorian peruslausekkeiden avulla. Kansantalouden tilinpito perustuu kansatalouden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan yhtä suuruuteen, joka ilmaistaan seuraavasti:
KOKONAISTARJONTA=KOKONAISKYSYNTÄ
Kokonaistarjonnan erät ovat kotimainen tuotanto (BKT) ja tuonti eli kaavana
KOKONAISTARJONTA=BKT+TUONTI
Kokonaistarjonta tarkoittaa hyödykemäärää (tavarat ja palvelut), joka tarjotaan ostettavaksi tiettynä ajankohtana ja tiettyyn hintaan. Kansantalouden tilinpidossa tätä määrää mitataan tarjonnan arvolla. BKT on tästä kokonaistarjonnasta se osa, joka on tuotettu kotimaisin tuotantopanoksin (engl. gross domestic product). Maahan tuodut ja tuotannossa käytetyt materiaalit, raaka-aineet, energia (esim. raakaöly) jne. eivät sisälly bruttokansantuotteeseen, mutta niiden jalostamiseen tarvittavat tuotantopanokset siihen sisältyvät.
Kokonaiskysynnän erät ovat yksityinen kulutus, julkinen kulutus, investoinnit ja vienti eli ilmaistaan kaavana seuraavasti:
KOKONAISKYSYNTÄ=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI+VARASTONMUUTOKSET
Kun kokonaistarjonnan ja kokonaiskysynnän lausekkeet merkitään yhtä suuriksi saadaan BKT:n määrittelyksi seuraava lauseke:
BKT=YKSITYINEN KULUTUS+JULKINEN KULUTUS+INVESTOINNIT+VIENTI-TUONTI
Tämä määrittely on yksi kolmesta tavasta määritellä BKT ja sitä kutsutaan BKT-määrittelyn lopputuotemenetelmäksi. Se kertoo miten BKT käytetään erilaisina lopputuotteina.

Bruttokansantuotteen muodostuminen arvonlisäyksenä


Bruttokansantuote lasketaan Suomessa arvonlisäysmenetelmällä. Tässä menetelmässä tuotantoyksiköiden aikaansaamat (brutto)arvonlisät lasketaan yhteen ja saatu summa on BKT. Bruttokansantuotteen muodostuminen arvolisistä voidaan havainnollistaa yksinkertaisen esimerkin avulla. Esimerkissä on kaksi yritystä A ja B sekä kolmantena tuotantoyksikkönä julkinen tuotanto. Muutamia pienieä eriä on jätetty pois periaatteen selkiyttämiseksi.
Kun BKT lasketan arvonlisäysmenetelmällä, se tapahtuu vähentämällä yrityksen myyntituotoista ostot muilta yrityksiltä ja päädytään markkinahintaiseen bruttoarvonlisäykseen. Arvonlisäyksessä tarkastellaan ja mitataan sitä arvonlisäystä, jonka yritys jalostustoimillaan saa aikaan ostamiinsa tuotantopanoksiin. Esimerkissä näitä ostoeriä ovat materiaaliostot, energiaostot ja ostopalvelut. Kansantalouden tilinpidossa näitä eriä kutsutaan välituotteiksi. Bruttokansantuote lasketaan tuotantoyksiköiden bruttoarvonlisäysten summana. Näin menetellen yritysten arvonlisäykset ovat yhteenlaskettavia eikä mitään panoksia lasketa useampaan kertaan.
Kun markkinahintaisesta bruttoarvonlisäyksestä vähennetään tuoteverot, joista suurimman muodostaa arvonlisävero, päädytään perushintaiseen bruttokansatuotteeseen. Perushintainen tarkoittaa sellaista tuottajan saamaa hintaa, josta on vähennetty tuoteverot. Siitä käytetään myös nimityksiä tuotantokustannushintainen ja tuotannontekijähintainen. Perushintainen BKT vastaa yrityksissä käytössä olevaa jalostusarvon eli arvonlisän käsitettä.
Kun perushintaisesta bruttoarvonlisäyksestä vähennetään pääoman kulumisesta johtuvat poistot, päädytään nettoarvonlisäykseen ja niiden summana nettokansantuotteeseen.
Nettokansantuotteesta päästään kansantuloon ottamalla huomioon ulkomaisten tulojen vaikutus, joka pienuutensa vuoksi on jätetty pois esimerkistä. Tästä syystä nettokansantuote ja kansantulo on esimerkissä merkitty yhtä suureksi.
Kansantulo jakautuu erilaisiin tuloihin ja veroihin. Palkkatuloihin lasketaan palkkana – joko rahana tai luontaisetuna maksetut tulot. Omaisuustuloja ovat vuokra-, korko- ja osinkotulot eli korvauksia erilaisten omaisuuserien käyttämisestä. Yrittäjätuloon kuuluvat voitot ja ylijäämät.
Julkisessa tuotannossa arvonlisäysmenetelmää ei voida käyttää ja BKT lasketaankin palkkatulojen ja poistojen summana. Julkisen tuotannon tuotos otetaan huomioon BKT:ssa tuotantokustannusten mukaisena.
Esimerkkilaskelmassa huomataan, että aikaansaatu BKT käytetään kansantaloudessa erilaisina tuloina ja veroina. Tämä tapa määritellä BKT on kolmas tapa ja sitä kutsutaan BKT:n määrittelyn tulomenetelmäksi. BKT:n ymmärtäminen tulomenetelmän avulla on paras tapa, kun haluaa ymmärtää BKT:n hyvinvointivaikutuksia. BKT on kotimaisen tuotannon mitta ja samalla se on kotimaisen tulonmuodostuksen mitta. BKT:n hyvinvointivaikutukset ovat kansantaloudessa maksettuja tuloja ja veroja. Tuloilla kansantaloudet saavat ostovoimaa ja vapaa-aikaa. Veroilla rahoitetaan julkinen tuotanto.

BKT:n laskentarajat ja rajoitukset


BKT:n laskentarajat määräytyvät tarkasti kansantalouden tilinpidon määrittelyjen mukaisesti. Maan bruttokansantuotteeseen lasketaan mukaan sellainen tuotantotoiminta, joka
tapahtuu maan talousalueella eli kansakunnan alueella
luo tuloa niille, jotka luovuttavat tuotannontekijöitä tuotannon käyttöön
tuottaa tavaroita, palveluja ja niiden yhdistelmiä
BKT ei sisällä seuraavia asioita
Palkaton kotityö ja muu rahatalouden ulkopuolinen lahjatalous
Luonnon ilmaishyödykkeet (ilma, vesi, maa)
Luonnon kulumisen menetykset
Omaisuuden arvon menetykset
BKT mittaa hyvinvointivaikutuksina kansantaloudelle tuloja ja veroa. BKT:n rajoituksia hyvinvoinnin mittarina ovat mm. seuraavat:
BKT-mittarit eivät kerro tulonjaosta
BKT ei mittaa varallisuutta
Palkaton kotityö ei sisälly siihen
Vapaaehtoispalvelut eivät sisälly siihen
BKT ei erottele hyödyllistä ja haitallista tuotantoa

BKT:n käyttömuotoja


BKT kuvaa kotimaisen tuotannon kokoa ja palvelee sellaisena hyvin kansantalouden ymmärtämistä, analysointia, suunnittelua ja ohjausta. Reaalisen bruttokansantuotteen kasvu kertoo kansantalouden kasvusta ja sen suorituskyvyn vahvistumisesta. Taantuma on taloudellinen häiriö, jossa maan bruttokansantuote laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Puoli vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa. Lama on taantuman pitkittyminen, johon liittyy muitakin vakavia häiriötekijöitä. Taloudellisen kehityksen ja häiriöiden ja niiden asteen ymmärtäminen BKT-mittausten avulla on välttämätön ehto oikeille talouspoliittisille ohjaustoimille.
Koska BKT kuvaa kansantalouden taloudellista suorituskykyä, sitä käytetään paljon maan taloudellisen kantokyvyn mittatikkuna kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Sitä käytetään mm. kansainvälisten jäsenmaksujen (YK, OECD, kehitysapu jne.) ja EU-budjetoinnin perusteena. EU:n aluepolitiikassa taloudellisen tuen kohteeksi valitaan alueita, joiden taloudellinen suorituskyky on keskimääräistä heikompi. BKT:n arvonlisäykseen perustuvaa mittaustapaa käytetään siis myös maan sisäisten alueiden taloudellisen suorituskyvyn mittaukseen. Bruttokansantuotteeseen kytketyt kriteerit ovat tärkeitä EU:n taloudellisessa ohjauksessa. EU:ssa sovittu ohjauskriteeri, jonka perusteella maan julkisen sektorin alijäämä (lainanotto) ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta, on esimerkki BKT:n roolista EU:n taloudellisessa ohjauksessa.
Koska BKT on kansantalouden kotimaisen tuotannon mitta, siihen ilmiöitä suhteuttamalla saadaan useita tärkeitä talouden tunnuslukuja. Tällaisilla osien suhdetta kokonaisuuteen kuvaavilla tunnusluvuilla (BKT-osuuksilla) voidaan havainnollisesti kuvata kansantalouden rakennetta ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä käyttää niitä talouden ohjauskriteereinä. Tyypillinen tunnusluku on esimerkiksi veroaste eli verojen osuus BKT:sta. Muita samanlaisia tunnuslukuja ovat julkisen talouden, ulkomaankaupan, kulutuksen, investointien osuudet BKT:sta. Kansantalouden rakenne voidaan havainnollistaa alkutuotannon, jalostuksen ja palvelujen BKT-osuuksilla.

Ostovoimakorjattu BKT


Ostovoima tarkoittaa sitä, mitä tietyllä rahamäärällä saadaan hyödykkeitä (tavaroita ja palveluja) eri olosuhteissa. Ostovoima on erilainen, jos toisessa maassa samalla rahamäärällä saadaan erilainen määrä hyödykkeitä. Koska elinkustannukset vaihtelevat maiden välillä, käytetään maiden välisessä vertailussa tavallisesti ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta, jossa kunkin maan hintataso otetaan huomioon ostovoimapariteetin avulla.

Nimellisarvoinen ja reaaliarvoinen BKT


Nimellisarvoinen BKT syntyy tuotantoyksiköiden ilmoitusten perusteella bruttoarvonlisäysten summana. Nimellisarvoinen suure syntyy, kun BKT:n erät arvotetaan käypiin hintoihin eli niihin hintoihin, jotka käytännössä on maksettu. Nimellisarvoisesta bruttokansantuotteesta laaditaan tilastonpitäjän toimesta aina myös reaaliarvoinen aikasarja. Reaaliarvoinen BKT kuvaa kokonaistuotannon määräkehitystä. Se saadaan nimellishintaisesta BKT:sta eliminoimalla siitä hintojen muutosten vaikutus. Reaaliarvoinen BKT on siis määräsuure ja sellaisena vertailukelpoinen ajan suhteen, mistä syystä se on tärkeä suure tuotannon määrällisen kehityksen ymmärtämisessä. Taloudellinen kasvu ilmaistaan usein reaaliarvoisen BKT:n kasvuprosenttina.
Nimellisarvoisesta BKT:n aikasarjasta saadaan reaaliarvoinen aikasarja, BKT:n hintaindeksi avulla. Operaatio on teknisesti yksinkertainen jakolasku, jossa nimellisarvoiset arvot jaetaan hintaindeksillä. Hyvän hintaindeksin tuottaminen ei aina ole ongelmatonta ja siinä esiintyvät virheet tulostuvat reaaliarvoiseen aikasarjaan sitä vääristäen. Reaaliarvoisen BKT:n indeksiä kutsutaan BKT:n volyymi-indeksiksi, joka nimensä mukaisesti kertoo BKT:n määrällisestä muutoksesta.
Indeksit kuvaavat suhteellista muutosta ja niiden välillä vallitsee seuraavanlainen riippuvuus, joka on helppo todeta esimerkissä.
ARVOINDEKSI = HINTAINDEKSI x VOLYYMI-INDEKSI
Taloudellinen kasvu ilmaistaan yleensä mittayksiköllä kasvuprosentti/vuosi. Se tarkoittaa samaa kuin BKT:n volyymi-indeksi, mutta ilmaistuna prosenteissa.Esimerkin BKT:n volyymi-indeksi 1,030 kertoo 3 prosentin vuosikasvusta.
Nimellisarvoisen ja reaaliarvoisen rinnalla käytetän niiden synonyymeja. Nimellisarvoinen tarkoittaa samaa kuin käypähintainen, joka kertoo, että arvo lasketaan käypien hintojen mukaan. Reaaliarvoinen tarkoittaa samaa kuin kiinteähintainen, joka kertoo, että arvo lasketaan kiintein hinnoin.

Stiglitzin komitea


Stiglitzin komitean tehtävä oli tehdä parannusehdotuksia kansantalouksien taloudellisen suorituskyvyn ja väestön hyvinvoinnin mittaamiseen, raportointiin ja tilastointiin. Komitean työn käynnisti Ranskan presidentti Nicholas Sarkozyn aloite helmikuussa 2008. Toimeksiannon lähtökohtana oli tyytmättömyys niihin tilastollisiin tietolähteisiin, joilla oli keskeinen rooli talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen mittaamisessa ja ohjaamisessa. Stiglitzin komitean raportti julkaistiin 15.9.2009 (Stiglitz & al. 2009). 300-sivuinen raportti antaa kokonaiskuvan kansakuntien taloudellisen suorituskyvyn ja väestön hyvinvoinnin mittaamistavoista ja niiden parantamisehdotuksista. Raportin johtopäätöksissä todetaan, että hyvinvointi (well-being) on moniulotteinen käsite, jonka kaikkia komponentteja pitäisi ainakin periaatteessa käsitellä samanaikaisesti. Hyvinvointia tarkastellaan seuraavan kolmen päätotsikon alla: 1) Taloudellisen suorituskyvyn mittaaminen, erityisesti tuotanto, tulonmuodostus, kulutus ja varallisuus 2) Elämänlaatu 3) Kestävä kehitys ja ympäristö. (Stiglitz & al. 2009, Simpura 2009)
BKT:n ajatellaan usein olevan arvovapaa ja kertovan siitä, mihin kansantalous pystyy, mutta ei sitä, mitä pitäisi tehdä. BKT:n kanssa kilpailevat mittarit (mm. Bhutanin GNP, Happy Planet Index ja Stiglitzin mittari) määrittelevät hyvinvoinnin tarkoittamaan asioita, joita määrittelijät ideologisesti tai erilaisiin tutkimuksiin perustuen pitävät yhteiskunnan tai ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeinä. Näiden BKT:lle vaihtoehdoiksi esitettyjen kansantalouden mittareiden on joskus väitetty olevan BKT:ta helpommin alttiina poliittiselle manipulaatiolle.

Viitteet

Katso myös


Kansantalouden tilinpito
Kansantulo
Vihreä bruttokansantuote
Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan (PPP)
Luettelo valtioista asukaskohtaisen bruttokansantuotteen (reaalimuutoksen) mukaan
Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan
Luettelo valtioista asukaskohtaisen bruttokansantuotteen mukaan (PPP)
Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan
Kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi (''Index of Sustainable Economic Welfare'', ISEW)
Aidon kehityksen mittari (''Genuine Progress Indicator'', GPI)
Inhimillisen kehityksen indeksi (''Human Development Index'', HDI)
Inhimillisen köyhyyden indeksi (''Human Poverty Index'', HPI)
Maailman sosiaalisen kehityksen indeksi (''World Index for Social Progress'', WISP)
Onnellisen elämän odotusarvo (''Happy Life Expectancy'', HLE)
Tuotanto
Tuottavuus
ZUMA-indeksi saksalaisen tutkimuslaitoksen kehittämä hyvinvoinnin indeksi

Lähteet


http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html/Tilinpidon EU-uudistusprosessin menetelmäselosteet
http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/ Tilastokeskuksen verkkokoulu

Aiheesta muualla


Jouko Kajanoja: http://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2005_hyvinvointi.html Mitä on hyvinvointi? Tilastokeskus, Kuntapuntari 3/2005.
Luokka:Talousindikaattorit
af:Bruto binnelandse produk
ar:ناتج محلي إجمالي
an:Producto Interior Bruto
az:Ümumi Daxili Məhsul
id:Produk domestik bruto
ms:Keluaran dalam negara kasar
bm:Bakrunba Sokɔnɔ Karajago
bn:মোট দেশজ উৎপাদন
zh-min-nan:Kok-lāi chóng seng-sán
jv:Prodhuk domèstik bruto
su:Produk doméstik bruto
be:Валавы ўнутраны прадукт
be-x-old:Сукупны ўнутраны прадукт
bar:Bruttoinlandsprodukt
bs:Bruto domaći proizvod
br:Produadur diabarzh gros
bg:Брутен вътрешен продукт
ca:Producte interior brut
cs:Hrubý domácí produkt
cy:Cynnyrch mewnwladol crynswth
da:BNI per indbygger
de:Bruttoinlandsprodukt
et:Sisemajanduse kogutoodang
el:Ακαθάριστο Εγχώριο Προϊόν
en:Gross domestic product
es:Producto interno bruto
eo:Malneta enlanda produkto
eu:Barne produktu gordin
fa:تولید ناخالص داخلی
fr:Produit intérieur brut
ga:Olltáirgeacht intíre
gv:Lane troar sthie
gd:Làn-thoradh Dùthchail
gl:Produto Interior Bruto
got:𐌱𐍂𐌿𐍄𐍄𐍉𐌹𐌽𐌽𐌰𐌻𐌰𐌽𐌳𐌲𐌰𐍃𐌼𐌹𐌸𐍉𐌽𐍃
ko:국내 총생산
hy:Համախառն ներքին արդյունք
hi:सकल घरेलू उत्पाद
hr:Bruto domaći proizvod
io:Kuntara landala produkto
ilo:Dagup ti domestiko a produkto
is:Landsframleiðsla
it:Prodotto interno lordo
he:תוצר מקומי גולמי
kn:ರಾಷ್ಟ್ರೀಯ ಉತ್ಪನ್ನ
ka:მთლიანი შიდა პროდუქტი
kk:Жалпы ішкі өнім
ky:ИДП
lo:ລວມຍອດຜະລິດຕະພັນພາຍໃນ
la:Productus domesticus grossus
lv:Iekšzemes kopprodukts
lt:Bendrasis vidaus produktas
hu:Bruttó hazai termék
mk:Бруто домашен производ
ml:മൊത്ത ആഭ്യന്തര ഉത്പാദനം
krc:Бютеулюк ич продукт
mr:वार्षिक सकल उत्पन्न
xmf:ედომუშამი დინოხოლენი პროდუქტი
arz:انتاج محلى اجمالى
cdo:Guók-nô̤i sĕng-sāng cūng-dĭk
mn:Дотоодын нийт бүтээгдэхүүн
my:စုစုပေါင်း ပြည်တွင်းထုတ်လုပ်မှု
nl:Bruto binnenlands product
ja:国内総生産
oc:Produch interior brut
nds:Bruttobinnenlandprodukt
pl:Produkt krajowy brutto
pt:Produto interno bruto
ro:Produs intern brut
ru:Валовой внутренний продукт
sah:Брутто ис оҥоhук
sq:Bruto prodhimi vendor
scn:Prudottu Nternu Lordu
simple:Gross domestic product
sk:Hrubý domáci produkt
sl:Bruto domači proizvod
sr:Бруто домаћи производ
sh:Bruto domaći proizvod
tl:Kabuuang domestikong produkto
sv:Bruttonationalprodukt
ta:மொத்த உள்நாட்டு உற்பத்தி
te:స్థూల దేశీయోత్పత్తి
th:ผลิตภัณฑ์มวลรวมในประเทศ
vi:Tổng sản phẩm nội địa
tr:Gayrısafî yurtiçi hâsıla
udm:ВВП
uk:Валовий внутрішній продукт
ur:خام ملکی پیداوار
ug:مىللى دارامەت
vec:PIL
zh-classical:國內生產總值
yi:ברוטא אינלענדישער פראדוקט
yo:Gbogbo Ìpawó Orílẹ̀-èdè
zh:国内生产总值

Bill Gates


William Henry "Bill" Gates III, Brittiläisen imperiumin ritarikunta (s. 28. lokakuuta 1955) on Microsoft-ohjelmistoyhtiön Hallitus puheenjohtaja, suurin osake ja toinen yhtiön perustajista yhdessä Paul Allenin kanssa. Gates toimi Microsoftin pitkäaikaisena toimitusjohtajana vuoteen 2000 asti ja tämän jälkeen Tietojärjestelmäarkkitehtuuri vuoteen 2006 asti. Gates ilmoitti vuonna 2008, että hän vetäytyy aktiivisesta työelämästä ja keskittyy hyväntekeväisyys Bill ja Melinda Gatesin säätiön toimintaan.
Gatesin omaisuuden arvo vuoden 2010 Forbes-lehden maailman rikkainten ihmisten listalla on 53,0 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja hän on maailman toiseksi rikkain henkilö. Gates oli samaisen lehden listauksessa maailman rikkain myös vuodesta 1995 vuoteen 2007 saakka, mutta vuonna 2008 hän putosi kolmannelle sijalle nousten jälleen seuraavana vuonna takaisin luettelon ensimmäiseksi. Gates on myös kirjoittanut kaksi kirjaa koskien tietoyhteiskuntaa.

Elämä


Gates syntyi Seattlessa varakkaaseen perheeseen. Hänen vanhempansa ovat William H. Gates II ja Mary Maxwell Gates. Gates vietti varhaisnuorena jopa öitä paikallisen tietokoneen ääressä (joka oli huoneen kokoinen). Bill Gates ja Paul Allen ansaitsivat jo Billin ollessa 15-vuotias 2&nbsp;000 dollaria kirjoitettuaan liikennettä mittaavan tietokoneohjelman. William II oli nimekäs lakimies ja on nykyään eläkkeellä. Mary oli Washingtonin yliopiston ensimmäinen naisjohtaja. Gatesilla on kaksi siskoa: isosisko Kristianne ja nuorempi sisar Libby.
Gates opiskeli Harvardin yliopistossa. Hän kirjoitti Paul Allenin kanssa BASIC-tulkin Altair 8800:lle. Pian hän saattoi jättää opintonsa kesken keskittyäkseen ohjelmointiin. Suuri nimi hänen yrityksestään Microsoftista tuli, kun IBM pyysi heitä toimittamaan käyttöjärjestelmän uutta henkilökohtaista tietokonetta IBM PC eli PC:tä varten. Gates lopetti opiskelunsa Harvardin yliopistossa vuonna 1975, jotta hän voisi keskittyä paremmin perustamansa yrityksen, Microsoftin, toimintaan. Gatesin piti valmistua vuonna 1977. Gatesille myönnettiin kuitenkin 7. kesäkuuta 2007, 32 vuotta yliopistosta lähdön jälkeen, oikeustieteen kunniatutkinto.
Gates meni naimisiin Melinda Frenchin kanssa 1. tammikuuta 1994. Heillä on kolme lasta, Jennifer Katharine Gates (s. 1996), Rory John Gates (s. 1999) ja Phoebe Adele Gates (s. 2002).

Bill ja Melinda Gatesin säätiö


Gates ilmoitti 15. kesäkuuta 2006, että hän jättää päivittäisen työnsä Microsoftin johdossa vuoden 2008 heinäkuuhun mennessä. Tämän jälkeen hän aikoo käyttää enemmän aikaansa perustamansa hyväntekeväisyyssäätiön, Bill & Melinda Gates Foundationin johtamiseen, mutta pysyä edelleen Microsoftin hallituksen puheenjohtajana ja asiantuntijana avainprojekteille. (http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/5085444.stm BBC)
Bill Gates on lahjoittanut 53&nbsp;% omaisuudestaan Bill and Melinda Gates Foundation -säätiön kautta muun muassa tarttuvien tautien torjuntaan kehitysmaissa ja koulutukseen. Gates on ilmoittanut aikovansa lahjoittaa lähes koko omaisuutensa.

Tuotantoa


}}
}}

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.microsoft.com/presspass/exec/billg/default.mspx Microsoft. Bill Gatesin johtajaesittely Microsoft.
http://www.gatesfoundation.org/ Bill & Melinda Gates Foundation
http://www.theregister.co.uk/2001/05/15/could_bill_gates_write_code/ Could Bill Gates write code? The Register, 15.5.2001.
http://www.nytimes.com/1994/06/11/obituaries/mary-gates-64-helped-her-son-start-microsoft.html?n=Top%2FNews%2FBusiness%2FCompanies%2FInternational%20Business%20Machines%20(I.B.M.) Mary Gates, 64; Helped Her Son Start Microsoft The New York Times, 11.6.1994.
http://community.seattletimes.nwsource.com/archive/?date=19940610&slug=1914904 Mary Gates Dies -- Cancer Claims Longtime Seattle Civic Leader And Mother Of Microsoft Founder Bill Gates The Seattle Times, 10.6.1994.
Luokka:Miljardöörit
Luokka:Yhdysvaltalaiset liikemiehet
Luokka:Yhdysvaltalaiset hyväntekeväisyyden harrastajat
Luokka:Yhdysvaltalaiset tietotekniikan kehittäjät
Luokka:Microsoftin henkilöstö
Luokka:Vuonna 1955 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
af:Bill Gates
als:Bill Gates
ang:Bill Gates
ar:بيل غيتس
ast:Bill Gates
az:Bil Geyts
id:Bill Gates
ms:Bill Gates
bn:বিল গেটস
zh-min-nan:Bill Gates
map-bms:Bill Gates
jv:Bill Gates
be:Біл Гейтс
be-x-old:Біл Гейтс
bar:Bill Gates
bs:Bill Gates
br:Bill Gates
bg:Бил Гейтс
ca:Bill Gates
cv:Билл Гейтс
cs:Bill Gates
cy:Bill Gates
da:Bill Gates
de:Bill Gates
et:Bill Gates
el:Μπιλ Γκέιτς
en:Bill Gates
es:Bill Gates
eo:Bill Gates
ext:Bill Gates
eu:Bill Gates
fa:بیل گیتس
fo:Bill Gates
fr:Bill Gates
fy:Bill Gates
ga:Bill Gates
gd:Bill Gates
gl:Bill Gates
ki:Bill Gates
gu:બિલ ગેટ્સ
hak:Bill Gates
ko:빌 게이츠
hy:Բիլ Գեյթս
hi:बिल गेट्स
hr:Bill Gates
io:Bill Gates
ilo:Bill Gates
ia:Bill Gates
is:Bill Gates
it:Bill Gates
he:ביל גייטס
kn:ಬಿಲ್ ಗೇಟ್ಸ್
pam:Bill Gates
ka:ბილ გეიტსი
kk:Билл Гейтс
ky:Билл Гейтс
sw:Bill Gates
ku:Bill Gates
la:Gulielmus Gates
lv:Bils Geitss
lb:Bill Gates
lt:Bill Gates
lij:Bill Gates
li:Bill Gates
jbo:bil. geits
hu:Bill Gates
mk:Бил Гејтс
ml:ബിൽ ഗേറ്റ്സ്
mt:Bill Gates
mr:बिल गेट्स
xmf:ბილ გეითსი
arz:بيل جيتس
mn:Билл Гэйтс
my:ဘီလ်ဂိတ်
nl:Bill Gates
ne:बिल गेट्स
new:बिल गेट्स
ja:ビル・ゲイツ
no:Bill Gates
nn:Bill Gates
oc:Bill Gates
uz:Bill Gates
pnb:بل گیٹس
km:ប៊ីល ហ្គេត
mzn:بیل گیتس
nds:Bill Gates
pl:Bill Gates
pt:Bill Gates
kaa:Bill Gates
ro:Bill Gates
qu:Bill Gates
ru:Гейтс, Билл
sa:बिल गेट्स
sq:Bill Gates
scn:Bill Gates
simple:Bill Gates
sk:Bill Gates
sl:Bill Gates
szl:Bill Gates
so:Bill Gates
ckb:بیل گەیتس
sr:Бил Гејтс
sh:Bill Gates
sv:Bill Gates
tl:Bill Gates
ta:பில் கேட்ஸ்
tt:Билл Гейтс
te:బిల్ గేట్స్
th:บิล เกตส์
vi:Bill Gates
tr:Bill Gates
uk:Білл Гейтс
ur:بل گیٹس
vec:Bill Gates
fiu-vro:Gatesi Bill
war:Bill Gates
yi:ביל גייטס
yo:Bill Gates
zh-yue:比爾蓋茨
bat-smg:Bils Geitsos
zh:比尔·盖茨

BotniaTV

BotniaTV on Vaasassa toimiva VLP:n (Vaasan Läänin Puhelin), PSP:n (Pietarsaaren Seudun Puhelin) sekä KOPU:n (Kokkolan Puhelin) kaapeliverkoissa näkyvä paikalliskanava, joka näkyy jokaisessa kaapelitaloudessa Vaasan, Seinäjoki ja Kokkolan muodostaman "kolmion" sisällä.
Ohjelmat koostuvat Vaasan ja Mustasaari kaupungin/kunnanvaltuuston kokouksista, kahdella kielellä esitettävistä paikallisuutisista (ti-pe), sekä sekalaisista ohjelmista ruoanlaitosta fitness-ohjelmiin. Osa ohjelmista on omatuotantoa ja osa saatu/ostettu Turku-TV:ltä tai Jyväskylän paikallistelevisiolta. Ohjelmaa on pääosin klo 18–22 välillä sekä perjantai- ja lauantaiöisin näytetään juonnettua tekstiviestichattia. Päivisin näytetään infokehää. Kanavalla on myös oma tekstitelevisio.
Erikoisuutena kanavalla on puhelimella ohjattava citykamera, jolloin soittaja voi ohjata Vaasan keskustassa olevan linkkitornin huipulla olevaa kameraa ja nähdä kameran kuvaa kanavalta (mikäli ei ole muuta ohjelmaa).

Aiheesta muualla


http://www.botniatv.fi Botnia TV
Luokka:Suomalaiset televisiokanavat

Biseksuaalisuus


Kuva:Bi flag.svg]]
Biseksuaalisuus tarkoittaa ihmisen kykyä tuntea seksuaalisuus ja/tai romanttisia tunteita molempia sukupuolia kohtaan. Joillekin termi on samantasoinen homoseksuaalisuus ja heteroseksuaalisuus kanssa, kun taas joillekin se on niiden kahden sekoitus. Biseksuaalit ovat merkittävä seksuaalivähemmistöt.
Vaikka biseksuaalisuutta on ollut olemassa läpi koko tunnetun historian, sitä on tutkittu yleisesti vasta 1900-luku loppupuoliskosta alkaen. ''Biseksuaalinen'' terminä viittasi 1800-luku hermafrodiittiin, ja seksuaalinen suuntautuminen sillä alettiin tarkoittaa ilmeisesti 1910-luku.
Eräät arvostetut psykologia, kuten Sigmund Freud ja Wilhelm Stekel, uskoivat ihmisen olevan synnynnäisesti biseksuaalinen.
Tutkija Alfred Kinsey loi "Kinseyn asteikko" kuvaamaan ihmisen seksuaalista identiteettiä. 0 merkitsee asteikolla täyttä heteroseksuaalisuutta ja 6 täyttä homoseksuaalisuutta. Kaikki näiden väliltä olevat henkilöt määritellään hänen mukaansa biseksuaaleiksi. Täyttä biseksuaalisuutta eli yhtäläistä homo- ja heteroseksuaalisuutta kuvaa arvo 3.

Kuvaus


Biseksuaalinen suuntautuminen käsittää kaiken kahden ääripään, Homoseksuaalisuus ja Heteroseksuaalisuus väliltä. Biseksuaaliset ihmiset eivät välttämättä ole kiinnostuneita molemmista sukupuolista yhtä paljon, vaan monilla seksuaalinen veto kohdistuu ensisijaisesti jompaankumpaan. Biseksuaalin kiinnostuksen kohde saattaa myös vaihdella elämän eri vaiheissa.
Yksi näkemys biseksuaalisuudesta on, että homo- ja heteroseksuaalisuudet ovat kaksi monoseksuaalista suuntautumista, kun taas biseksuaalisuus ympäröi niitä molempia. Toinen näkemys taas on, että biseksuaalisuus on yksi erillinen seksuaalinen suuntautuminen homo- ja heteroseksuaalisuuden kanssa.
Biseksuaalisuden määritelmä ei ole täysin selkeä. Biseksuaalisia seksuaalifantasia saattaa esiintyä myös henkilöillä, jotka määrittelevät itsensä täysin hetero- tai homoseksuaalisiksi.
Biseksuaalisuutta tunnetaan jo varhaisilta ajoilta, mutta ilmiö tuli laajempaan huomioon vasta 1980-luku paikkeilla. 1970-luku ja 1980-luvuilla julkaistiin aihepiiriä käsittelevät teokset "Bisexual Option" (Fritz Klein) ja "Bisexuality: A Study" (Christa Wolff). Suurin osa tutkimuksesta on kuitenkin vasta tätä myöhemmältä ajalta.
Biseksuaalinen identiteetti oli hyvin harvinainen ennen 1980-luvun loppua. Sitä on jopa väitetty muoti-ilmiöksi ja että biseksuaalisina itseään pitävät henkilöt ovat pohjimmiltaan hetero- tai homoseksuaalisia. Toisinaan biseksuaalisuus nähdään kokeiluna tai kehityksen vaiheena ja monesti biseksuaalisia tunteita ilmeneekin murrosikä aikana. Kaikkiaan biseksuaalisuuden uskotaan kuitenkin olevan yleisempää kuin homoseksuaalisuuden.
Tarkkojen tilastojen saaminen eri seksuaalisten suuntautumisten edustajien määrästä on yleisesti ottaen hankalaa, mutta yleensä arviot biseksuaalisuuden esiintyvyydestä ovat muutaman prosentin luokkaa. Biseksuaaleja arvellaan olevan suomessa neljä kertaa homoseksuaaleja enemmän. Homoseksuaaleja arvellaan olevan 1% ja biseksuaaleja 4%. Lisäksi eri sukupuolilla luvut ovat erilaiset, sillä seksuaalisen suuntautumisen määräytyminen eri sukupuolilla näyttäisi olevan erilainen. Naisista on homoseksuaaleja noin 0.5% (lesbo), mutta eriasteisia biseksuaaleja jopa 6-7%, suurin osa heistä elää heteroseksuaalisessa suhteessa. Miehissä arvellaan olevan homoseksuaaleja jopa noin 1.5% ja biseksuaaleja noin 3.5%. Miehillä homoseksuaalisuus on siis naisia yleisempää, kun taas naisilla biseksuaalisuus on miehiä tyypillisempää. Toisaalta esimerkiksi Alfred Kinsey sai huomattavasti korkeampia lukemia. Hänen tutkimustensa perusteella 11,6 % valkoisista miehistä olisi täysin biseksuaalisia; vielä enemmän uskotaan olevan biseksuaaleja, jotka tuntevat enemmän vetoa joko mies- tai naispuolisiin henkilöihin.
William Mastersin ja Virginia Johnsonin mukaan vain vajaat 5 % ihmisistä on varsinaisesti biseksuaaleja. Janet Lever päätyi suunnilleen samaan tulokseen, sillä hänen tutkimastaan 6&nbsp;982 miehen ryhmästä 4,6 % ilmoitettiin olevan biseksuaaleja.
Toisen tutkimuksen mukaan biseksuaaleja on 15 % ihmisistä, ja Wilston Holtin mukaan jokaisessa ihmisessä on sekä hetero- että homoseksuaalisia taipumuksia. On kuitenkin kiisteltyä, riittääkö esimerkiksi yksi homoseksuaalinen kokemus elämän aikana määrittelemään muuten heteroseksuaalista henkilöä biseksuaaliksi.

Katso myös


Bi-curious

Lähteet

Kirjallisuutta


Katso myös


Luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista
Luokka:Biseksuaalisuus
Luokka:Seksologia
af:Biseksualiteit
ar:ازدواجية الميول الجنسية
az:Biseksuallıq
id:Biseksualitas
ms:Kedwiseksan
bn:উভকামিতা
zh-min-nan:Siang-sèng-loân
be:Бісексуальнасць
bar:Bisexualität
br:Divrevelezh
bg:Бисексуалност
ca:Bisexualitat
cs:Bisexualita
cy:Deurywioldeb
da:Biseksualitet
de:Bisexualität
et:Biseksuaalsus
el:Αμφιφυλοφιλία
en:Bisexuality
es:Bisexualidad
eo:Ambaŭseksemo
eu:Bisexualitate
fa:دوجنس‌گرایی
fo:Tvíkynd
fr:Bisexualité
fy:Biseksualiteit
gd:Dà-ghnèitheachd
gl:Bisexualidade
ko:양성애
hy:Երկսեռականություն
hr:Biseksualnost
ia:Bisexualitate
is:Tvíkynhneigð
it:Bisessualità
he:ביסקסואליות
ka:ბისექსუალობა
ky:Бисексуалдар
ku:Bîseksuelî
lv:Biseksualitāte
hu:Biszexualitás
mk:Бисексуалност
nl:Biseksualiteit
nds-nl:Biseksualiteait
ja:両性愛
no:Bifili
nn:Bifili
pl:Biseksualizm
pt:Bissexualidade
ro:Bisexualitate
ru:Бисексуальность
sco:Bisexuality
simple:Bisexuality
sk:Bisexualita
sl:Biseksualnost
sr:Бисексуалност
sh:Biseksualnost
sv:Bisexualitet
tl:Biseksuwalidad
ta:இருபால்சேர்க்கை
th:รักร่วมสองเพศ
vi:Lưỡng giới
tg:Дуҷинсгароӣ
tr:Biseksüellik
uk:Бісексуальність
yi:בייסעקסואלוטעט
zh-yue:雙性戀
zh:双性恋

Bryssel


Bryssel ( bʁysɛl, brʏsəl, , brʌsəlz) on Belgian pääkaupunki. Bryssel on myös Flanderin alueen pääkaupunki sekä Euroopan unionin tosiasiallinen (''de facto'') pääkaupunki. Bryssel on myös sekä flaamien että Belgian ranskalaisen yhteisön pääkaupunki.
Suomen kieli kaupungin nimeksi on vanhastaan vakiintunut Bryssel. Muotoa ”Brysseli” ei pidetä hyväksyttävänä.
Toisen maailmansodan jälkeen Bryssel on ollut merkittävä kansainvälisen politiikan keskus. Euroopan unionin keskuspaikka ja Pohjois-Atlantin liitto päämaja sijaitsevat Brysselissä.
Brysselin metropolialueella, joka käsittää pääkaupunkialueen ja 103 ympäröivää asuinkuntaa, on melkein 2,7 miljoonaa asukasta. Bryssel on EU:n kolmanneksi kallein kaupunki mitattuna menoilla asukasta kohti.
Bryssel on virallisesti kaksikielinen alue. Historiallisesti Bryssel on ollut hollanninkielinen, mutta nykyään useimmat asukkaista ovat ranskankielisiä.

Brysselin merkitykset


Nimeä Bryssel voidaan käyttää laajemmassa tai suppeammassa merkityksessä:
# Laajimmassa merkityksessä Brysselillä voidaan tarkoittaa Brysselin metropolialuetta, joka käsittää pääkaupunkiseudun ja 103 ympäröivää asuinkuntaa. Alueella on melkein 2,7 miljoonaa asukasta.
# Brysselin pääkaupunkiseutu on yksi kolmesta alueesta, jotka muodostavat Belgian liittovaltion (toiset ovat Flanderi ja Vallonia). Se käsittää keskeisimmän osan Brysselin metropolialueesta, ja siihen kuuluu 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku marraskuussa 2008 oli 1&nbsp;080&nbsp;790, eli 6&nbsp;697 asukasta neliökilometriä kohden.
# Varsinainen Brysselin kaupunki, joka on yksi 19 alueen kunnista asukasluvultaan on noin 144&nbsp;000 ja pinta-alaltaan 32,61&nbsp;km².

Kansainvälinen Bryssel ja Euroopan hallinnollinen keskus


Brysselistä on muodostunut vähitellen Euroopan ja etenkin Euroopan unionin hallinnollinen pääkaupunki, vaikka asiasta ei ole koskaan tehty virallista päätöstä. Brysselissä sijaitsee valtaosa Euroopan unionin hallintorakennuksista kymmenientuhansien virkamiehineen sekä Pohjois-Atlantin liitto päämaja. Lisäksi Brysselissä on noin 120 kansainvälistä organisaatiota, 159 suurlähetystöä ja yli 2&nbsp;500 diplomaattia, mikä tekee Brysselistä yhden maailman diplomaattisista keskuksista.

Euroopan unioni


Kolme Euroopan unionin pääinstituutiota, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja osin Euroopan parlamentti pitävät päämajojansa Brysselissä. Tämän vuoksi Brysselin nimeä käytetään usein myös tarkoittamaan Euroopan unionia samaan tapaan kuin Washington (DC) tarkoitetaan usein Yhdysvallat liittohallitusta. Bryssel yhdessä Luxemburgin ja Strasbourgin kanssa alkoivat isännöidä instituutioita vuonna 1957. Tärkeimmät EU-rakennukset ovat:
Justus Lipsius (rakennus), joka on Euroopan unionin neuvoston päärakennus.
Berlaymont, joka on Euroopan komission päärakennus. Lisäksi komissiolla on kymmeniä muita rakennuksia.
Espace Léopold -rakennuskompleksi, jossa Euroopan parlamentti kokoontuu ja jossa sijaitsevat europarlamentaarikkojen työhuoneet.
Nykyään edustajisto on lisääntynyt, Euroopan parlamentin ja komission vallatessa yhdessä 865&nbsp;000 neliömetriä toimistotilaa kaupungin itä-osassa etenkin Eurooppa-korttelissa Schumanin liikenneympyrän lähistöllä. Instituutioiden edustus on aiheuttanut "ghetto-ilmiön" tässä osassa kaupunkia. Kuitenkin edustus on lisännyt Brysselin merkittävyyttä kansainvälisenä keskuksena ja eri alojen Euroopan keskusjärjestöjen asemapaikkana. Euroopan unionin erillisvirastoista kaupungissa toimii GNSS Supervisory Authority, Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto sekä Euroopan puolustusvirasto.
Tiedosto:Europäescht Parlament Bréissel CROPPED.jpg

Historia


Keskiaika


Tiedosto:Brussel 1555 Deventer.jpg
Vanhin keskiaikainen rakennus on ollut Pyhän Gaugeriuksen kappeli on Brysselissä Senne-joen saaressa n. vuodelta 580. Virallisesti Brysselin perustaminen sijoittuu vuoteen noin 979. Brysselin ensimmäiset muurit rakennettiin 1200-luvulla ja kaupungin kasvu alkoi. Vuosien 1356 ja 1383 välillä rakennettiin uudet muurit laajemmalle alueelle. Nykyään sisempi kehätie kiertää Brysselin ydinkeskustaa näiden muurien paikalla.
Tiedosto:Grand- Place BXL1695 -01.jpg
Vuonna 1695, kuningas Ludvig XIV lähettämät ranskalaiset sotilaat pommittivat Brysseliä tykistöllä. Kolmasosa kaupungista, Grand Place sekä 4&nbsp;000 rakennusta tuhoutui.

Vallankumous


Belgia itsenäistyi ja Leopold I (Belgia) asettui Belgian ensimmäiseksi kuninkaaksi vuonna 1831.

Nykyaika


1900-luvulla Bryssel on järjestänyt lukuisia näyttelyjä ja konferensseja; kuten Solvayn viidennen konferenssin vuonna 1927 ja kaksi maailmannäyttelyä: Brussels International Exposition (1935) ja Expo ’58.
Toinen maailmansota Saksan Luftwaffe (Wehrmacht) pommikoneet pommittivat Brysseliä 10. toukokuuta 1940 alkaen, suurimmat sotavahingot kaupunki kärsi kuitenkin vuosina 1944–1945.
Pohjoisen ja eteläisen Bruxelles-Midi-rautatieaseman yhdistävä tunneli valmistui vuonna 1952. Ensimmäiset maanalaiset raitovaunutunnelit valmistuivat vuonna 1969. Ensimmäinen Brysselin metro avattiin vuonna 1976.
Heyselin Stadionin onnettomuus tapahtui 29. toukokuuta 1985.

Ilmasto


Brysselissä vallitsee meri-ilmasto, Atlantilta tulevien ilmamassojen vaikutuksesta. Ilmasto on sateinen, keskimäärin (perustuen mittauksiin viimeisen 100 vuoden ajalta) arviolta 200 päivänä vuodessa sataa Brysselin pääkaupunkialueella.

Kulttuuri


Arkkitehtuuri


Brysselin Grand Placen, kaupungin keskusaukion Suurtorin ympärillä on sekä keskiaikaisia rakennuksia että nykyaikaisia EU:n hallintorakennuksia. Grand Place on kirjattu vuonna 1998 Unescon maailmanperintöluetteloon. Muita rakennuksia ovat:
St.Michael
Gudatan katedraali
Laken linna
Royal Palace

Taide


Brysselissä on yli 40 museota, sisältäen Modernin taiteen museon ja Belgian kuninkaallisen taidemuseon. Museossa on huomattava kokoelma merkittävien taidemaalarien teoksia, kuten flaamilaisten taidemaalarien Brueghel, Rogier van der Weyden, Robert Campin, Anthony van Dyck ja Jacob Jordaens.

Gastronomia


Bryssel on kuuluisa paikallisista vohveleista, suklaasta, ranskalaisista perunoista ja olutlajeista. Brysselin ruusukaali on myös tunnettu.

Kielirajalla


Kuva:BelgiumBrussels.png
Kieliraja jakaa Belgian pohjoiseen, hollannin kieli puhuvaan ja eteläiseen ranskan kieli puhuvaan alueeseen. Brysselin alue on virallisesti kaksikielisyys. Brysselin alue, joka sijaitsee maantieteellisesti Enklaavi ja eksklaavi Flanderin eteläosassa, oli ennen 1800-lukua hollanninkielinen. Vuosien kuluessa kaupunkiin on kuitenkin asettunut yhä enemmän ranskaa puhuvia virkamiehiä ja liikemiehiä, ja enemmistö asukkaista, 85–90 prosenttia, puhuu nykyisin ranskaa. Myös englantia puhutaan yleisesti, vaikka sillä ei olekaan virallista asemaa.

Liikenne


Brysseliä palvelee Brysselin lentoasema, joka sijaitsee Zaventemin kunnassa Flanderissa sekä halpalentoyhtiöden suosima Brussels South Airport lähellä Charleroita. Brysselistä on nopeat junayhteydet Pariisiin, Amsterdamiin ja Kölniin Thalys-junilla sekä Lontooseen Eurostar-junalla. Suurin rautatieasema on ''Gare du Midi'' eli ''Zuidstation''.
Kaupungin sisäinen joukkoliikenne perustuu vuonna 1976 avattuun metroon, jossa on nykyisin neljä linjaa sekä varsin kattavaan raitiovaunu- ja bussiliikenteeseen. Raitiovaunuliikenne on osittain maanalaista.

Nähtävyyksiä


Kuva:Stadhuisbrussel.jpg kaupungin keskusaukiolla.]]
Kuva:Manneke pis 2 Sept2005.jpg''.]]
Brysselin Grand-Place
Atomium, joka rakennettiin World Expo '58 varten
Manneken Pis
Sarjakuvamuseo

Puistot


Kuva:Parc du Cinquantenaire 30-05-06.JPG
Cinquantenaire on EU-alueen vieressä sijaitseva puisto. Puiston laidalla on kolmoiskaari ja Palais du Cinquantenaire, joka rakennettiin Belgian 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Siihen liittyy kolme museota, kuninkaallinen taidemuseo, Sotamuseo Musee Royal de l'Armee (jossa laaja kokoelma lentokoneita) ja automuseo Autoworld.
Forêt de Soignes on suurempi, osin luonnontilainen metsäalue kaupungin eteläpuolella.

Yliopistot


Brysselissä on useita yliopistoja, joista tunnetuimpiin kuuluvat ranskankielinen, vapaamuurareiden perustama ja vieläkin johtama ''Université libre de Bruxelles'' (ULB) ja hollanninkielinen ''Vrije Universiteit Brussel'' (VUB). Molemmat nimet merkitsevät samaa "Brysselin vapaa yliopisto".

Brysselin kunnat


Kuva:Brussels Hoofdstedelijk GewestGemeenten.png
<small>(suluissa postinumero)</small>
# Anderlecht (1070)
# Brysselin kaupunki (1000, 1020, 1120, 1130, 1040, 1050)
# Ixelles / Elsene (1050)
# Etterbeek (1040)
# Evere (1140)
# Ganshoren (1083)
# Jette (1090)
# Koekelberg (1081)
# Auderghem / Oudergem (1160)
# Schaerbeek / Schaarbeek (1030)
# Berchem-Sainte-Agathe / Sint-Agatha-Berchem (1082)
# Saint-Gilles / Sint-Gillis (1060)
# Molenbeek-Saint-Jean / Sint-Jans-Molenbeek (1080)
# Saint-Josse-ten-Noode / Sint-Joost-ten-Node (1210)
# Woluwe-Saint-Lambert / Sint-Lambrechts-Woluwe (1200)
# Woluwe-Saint-Pierre / Sint-Pieters-Woluwe (1150)
# Uccle / Ukkel (1180)
# Forest / Vorst (1190)
# Watermael-Boitsfort / Watermaal-Bosvoorde (1170)

Tunnettuja brysseliläisiä


Jacques Brel, laulaja
Audrey Hepburn, näyttelijä
Georges Remi eli Hergé, sarjakuvantekijä
Dani Klein, laulaja

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.bruxelles.be/ Brysselin kaupungin virallinen kotisivu
http://www.bruxelles.irisnet.be/ Brysselin pääkaupunkialueen portaali
http://www.hot-maps.de/europe/belgium/brussels/homeen.html Kartta
http://www.ilotsacre.be/ Vuorovaikutteinen keskustan kartta
Luokka:Bryssel
Luokka:Enklaavit ja eksklaavit
af:Brussel
am:ብሩክሴል
ang:Brysel
ar:بروكسل
an:Bruselas
arc:ܒܪܘܟܣܠ
frp:Brussèles
ast:Bruxeles
az:Brüssel
id:Brussel (kota)
ms:Brussels
zh-min-nan:Brussels
jv:Brussel
be:Горад Брусель
be-x-old:Брусэль
bo:པུའུ་ལུའུ་སེལ​།
bs:Brisel
br:Brusel
bg:Брюксел
ca:Brussel·les
cs:Brusel
cy:Brwsel
da:Bruxelles
de:Brüssel
na:Brussels
el:Βρυξέλλες
es:Bruselas
eo:Bruselo
ext:Brusselas
eu:Brusela
fa:بروکسل
fo:Brussel
fr:Bruxelles
fy:Brussel
ga:An Bhruiséil
gv:Yn Vrussyl
gd:A' Bhruiseal
gl:Bruxelas
ko:브뤼셀
hy:Բրյուսել
hsb:Brüssel
hr:Bruxelles
io:Bruxel
ia:Brussel
os:Брюссель
it:Bruxelles
he:בריסל
kl:Bruxelles
kn:ಬ್ರಸೆಲ್ಸ್
ka:ბრიუსელი
kk:Бруссел
kw:Brusselas
sw:Brussels
kv:Брюссель
ht:Briksèl
ku:Bruksel
lad:Bruselas
la:Bruxellae
lv:Brisele
lt:Briuselis
lij:Bruxelles
li:Brussel
ln:Bruxelles
hu:Brüsszel
mk:Брисел
mg:Brussel
mt:Brussell
mr:ब्रसेल्स
mn:Брюссель
my:ဘရပ်ဆဲလ်မြို့
nah:Brusel
ja:ブリュッセル
nap:Bruxelles
ce:Бруссель
no:Brussel
nn:Brussel
nov:Bruxelles
oc:Brussèlas
pnb:برسلز
pap:Brusela
pms:Brussel
nds:Brüssel
pl:Bruksela
crh:Brüksel
ro:Bruxelles
qu:Brussel
ru:Брюссель
rue:Брусел
sah:Брүссель
stq:Brussel
sq:Brukseli
scn:Bruxelles
simple:Brussels
sk:Brusel
sl:Bruselj
szl:Bruksela
sr:Брисел
sh:Bruxelles
sv:Bryssel
ta:பிரசெல்சு
kab:Bruxelles
th:บรัสเซลส์
vi:Bruxelles
tg:Брюссел
tpi:Brussels
tr:Brüksel
uk:Брюссель
ur:برسلز
ug:Bryussél
vec:Borseła
vep:Brüssel'
wa:Brussele (veye)
vls:Brussel
wuu:布鲁塞尔
yi:בריסל
zh-yue:布魯塞爾
diq:Bruksel
zea:Brussel
bat-smg:Briuselis

Björk


Björk (koko nimeltään Björk Guðmundsdóttir, s. 21. marraskuuta 1965 Reykjavík, Islanti) on islantilainen laulaja-lauluntekijä, säveltäjä, näyttelijä ja tuottaja (musiikki), jonka ura alkoi jo vuonna 1977. Hän on julkaissut kolme albumia yhtye Sugarcubesin laulajana, kahdeksan sooloalbumia ja kaksi soundtrack. Hänet tunnetaan laajasta sopraanon äänialastaan ja omintakeisesta tyylistään niin musiikkinsa, julkisten esiintymisensä, musiikkivideoidensa ja pukeutumistyylinsä suhteen. Björkin musiikista voi havaita vaikutteita mm. popmusiikki, vaihtoehto rock, jazzista, ambientista, elektroninen musiikki, taidemusiikki, folkmusiikki ja trip hopista. Björkin levy-yhtiö One Little Indian, kertoi 2003 hänen myyneen maailmanlaajuisesti yli 15 miljoonaa albumia.
Björk on palkittu 13 Grammy-ehdokkuudella, Academy Award-palkinnolla ja kahdella Golden Globella (joista toisen hän sai näyttelijäntyöstään). Björk voitti parhaan näyttelijättären palkinnon vuoden 2000 Cannesin elokuvajuhlat roolistaan elokuvassa ''Dancer in the Dark''. Vuonna 2010 Björk voitti yhdessä Ennio Morricone kanssa Polar Music Prize, jonka arvo on miljoona Ruotsin kruunua. Hänen sanottiin liikkuvan avantgarde ja popmusiikki välillä vapaammin kuin kukaan muu artisti ja hän on jättänyt pysyvän jäljen popmusiikkiin ja moderniin kulttuuriin syvästi persoonallisen musiikin, sanoitusten, huoliteltujen sovitusten ja uniikin äänensä ansiosta. Hänen viimeisin albuminsa Biophilia (albumi) julkaistiin maailmanlaajuisesti 10. lokakuuta 2011.

Musiikkiura


Björkin ensimmäinen levy, kokonaan islanninkielinen ''Björk'' ilmestyi 18. joulukuuta 1977. Levyllä on muun muassa The Beatles -coverkappale Álfur Út Úr Hól ( The Fool on the Hill ) ja Björkin itsensä säveltämä instrumentaalinen Jóhannes Kjarval, jossa hän soittaa huilua. Tämän jälkeen hän lauloi Tappi Tíkarrass -yhtyeessä, joka levytti kaksi levyä vuosina 1981 ja 1983. KUKL-yhtyeen kautta hän eteni vuonna 1986 The Sugarcubes-yhtyeeseen, jossa hän sai ensimmäisen kerran myös kansainvälistä mainetta.
Vuonna 1993 Björk julkaisi ensimmäisen englanninkielisen soololevynsä ''Debut'', josta tuli odotettua suurempi menestys. Levylle valikoitiin Björkin aiemmin säveltämiä kappaleita sekä yhteistyössä tuottajansa Nellee Hooperin kanssa tehtyjä uusia kappaleita. Kaksi vuotta myöhemmin julkaistu ''Post (albumi)'' sisälsi samoin aikaisempaa tuotantoa, ja se tehtiin yhteistyössä Hooperin, Trickyn, Graham Masseyn ja Howie B:n kanssa. Kun kaksi ensimmäistä sooloalbumia olivat eräänlaisia muiden muusikoiden kanssa tehdyn yhteistyön hedelmiä, oli vuonna 1997 julkaistu ''Homogenic'' yksin Björkin visioiden tulosta. Minimalistisen elektronisella levyllä kuullaan aggressiivisia rytmejä, jotka heijastavat Islannin maisemia ja tuliperäisyyttä.
Seuraava studioalbumi, vuonna 2001 ilmestynyt ''Vespertine'', oli tunnemaailmaltaan täysin vastakkainen edelliseen levyyn verrattuna: tuutulaulumaiset ja hyvin henkilökohtaiset kappaleet sisältävät hentoja mikrorytmejä, inuitkuoron laulua ja kamariorkesterin soittoa. Vuonna 2004 valmistui ''Medúlla'', jonka tekovaiheessa Björk oli päättänyt jättää melkein kaikki soittimet pois ja joka siten koostuu pelkillä ihmisäänillä tuotetuista rytmeistä ja melodioista. Äänien tekemisessä Björkillä oli apuna useita kuoroja sekä yksittäisiä artisteja. Ainoastaan kahdessa kappaleessa soitettiin pianoa ja yhdessä gongia.
Björkin kuudes studioalbumi ''Volta (albumi)'' ilmestyi 7. toukokuuta 2007. Björk on itse kirjoittanut ja tuottanut kaikki uuden albumin kymmenen kappaletta. Hänen apunaan albumia ovat olleet tekemässä muun muassa hiphop-tuottaja Timbaland sekä islantilainen kirjailija Sjón.
Vuonna 2010 Björk oli mukana islantilaislaulaja Ólöf Arnalds kappaleessa ''Surrender'', Dirty Projectors albumilla ''Mount Wittenberg Orca'' sekä Antony and the Johnsons ''Swanlights''-albumin kappaleessa ''Flétta''. Antony Hegarty itse oli vierailevana laulajana Björkin Volta-albumin kappaleissa ''The Dull Flame of Desire'' ja ''My Juvenile''.
Björkin seitsemäs studioalbumi ''Biophilia (albumi)'' ilmestyi 10. lokakuuta 2011. Varsinaisen albumin lisäksi Biophiliasta tehtiin kokonainen iPad-sovellus, jossa jokaisesta kymmenestä kappaleesta on oma yksilöllinen pelinsä ja animaationsa. Näin kuuntelijat pääsevät itse paremmin sisään musiikkiin ja heillä on mahdollisuus myös muokata kappaleiden tiettyjä ominaisuuksia, jotka ovat eri peleissä erilaiset. Lisäksi Biophilia-projektiin kuuluu kiertue, jonka aikana Björk vierailee useissa kaupungeissa ympäri maailman pystyttäen Biophilia-"opetusleirinsä" jokaiseen kaupunkiin useiksi viikoiksi, joiden aikana hän muun muassa vierailee paikallisissa kouluissa, jolloin lapset itse saavat tilaisuuden kokeilla iPadin Biophilia-sovellusta. Björk toivoo, että tämä herättäisi lapsissa uusia ajatuksia musiikista.

Elokuvaura


Tiedosto:Bjork Hurricane.jpg
Björk on myös näytellyt jonkin verran: muutamassa suhteellisen tuntemattomassa melko vanhassa islantilaisessa elokuvassa (mm. ''The Juniper tree'') ja sittemmin Lars von Trierin elokuvassa ''Dancer in the Dark'', jonka pääroolista Björk sai Cannesin elokuvafestivaalit parhaan näyttelijättären palkinnon vuonna 2000 itse elokuvan voittaessa parhaan elokuvan palkinnon. Hän sävelsi elokuvaan myös musiikin, joka julkaistiin nimellä ''SelmaSongs'' ja joka oli myös ehdolla Oscar-palkinto saajaksi. Björk kertoi festivaalien jälkeen, ettei enää näyttelisi elokuvissa, sillä Björkillä ja von Trierillä oli elokuvan teon aikana suuria riitoja. Lisäksi Björkin omien sanojen mukaan elokuvan teko oli muutenkin erittäin tuskallista. Vuonna 2005 valmistuneessa Matthew Barneyn ohjaamassa kokeellisessa elokuvassa ''Drawing Restraint 9'' Björk palasi kuitenkin jälleen elokuvien pariin näyttelemällä valaaksi muuttuvaa ihmistä sekä säveltämällä teokseen musiikin.
Björk on säveltänyt tunnusmusiikin ''The Comet Song'' elokuvaan Muumi ja punainen pyrstötähti (2010) yhdessä kirjailija-muusikko Sjónin kanssa. Molemmat taiteilijat ovat suuria Muumi-faneja.

Yksityiselämä


Björkillä ja hänen kumppanillaan Matthew Barneylla on yksi tytär, Ísadóra Bjarkardóttir Barney (s. 3. lokakuuta 2002). Entisen Sugarcube-yhtyekaverinsa Þór Eldonin kanssa Björkillä on poika Sindri Eldon Þórsson (s. 8. kesäkuuta 1986).

Ääni


Björk on äänityypiltään Robusto-sopraano, ja hänen äänensä yltää kolmeen oktaaviin (F3-E6). Björkin laulutyyli perustuu pitkälti improvisaatioon, joka näkyy hänen live-esityksissään. Klassisen musiikin säveltäjä John Tavener on ylistänyt Björkin olevan "älykkäämpi kuin useat oopperalaulajat." Musiikkikriitikko Alex Ross on maininnut Björkin yhtenä lahjakkaimmista äänistä nykyään. Hän sijoittui 22/50 "Greatest Voices In Music"-listalla.

Julkaisut


Tiedosto:Björk ruisrockissa 1998.jpgissa vuonna 1998.]]

Levyjulkaisut (CD)


''Björk (albumi)'' (1977)
''Gling-Gló'' (1990)
''Debut'' (1993)
''Post (albumi)'' (1995)
''Telegram'' (Post-levyn kappaleiden remiksauksia, 1996)
''Homogenic'' (1997)
''SelmaSongs'' (elokuvan ''Dancer in the Dark'' musiikkia, 2000)
''Vespertine'' (2001)
''Greatest Hits (Björk)'' (kokoelma, 2002)
''Family Tree'' (singlekokoelma, 2003)
''Live Box'' (live-kappaleita)
''Medúlla'' (2004)
''Army of Me: Remixes and Covers'' (''Army of Me'' -kappaleen remiksauksia, 2005)
''Drawing Restraint 9 (soundtrack)'' (elokuvamusiikkia, 2005)
''Volta (albumi)'' (2007)
''Voltaic'' (Voltan live-albumi, 2009)
''Biophilia (albumi)'' (2011)

Videot (DVD)


''Live At Shepherd's Bush''
''Volumen'' (videokokoelma)
''Live in Cambridge''
''MTV Unplugged''
''Live At Royal Opera House''
''Volumen 1993-2003'' (''Volumen 2'', videokokoelma)
''Volumen Plus'' (videokokoelma)
''Vessel''
''Minuscule''

Elokuvat


''Rokk í Reykjavík'' (ohjaus Friðrik Þór Friðriksson)
''The Juniper Tree'' (ohjaus Nietzchka Keene)
''Dancer in the Dark'' (ohjaus Lars von Trier)
''Drawing Restraint 9'' (ohjaus Matthew Barney)

Lähteet

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


http://www.bjork.com/ Björkin kotisivut
Luokka:Islantilaiset muusikot
Luokka:Islantilaiset laulajat
Luokka:Islantilaiset näyttelijät
Luokka:Vuonna 1965 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
af:Björk
ar:بيورك
an:Björk
ast:Björk
id:Björk
ms:Björk Guðmundsdóttir
zh-min-nan:Björk
su:Björk
be:Б'ёрк
be-x-old:Björk
bg:Бьорк
ca:Björk
cv:Бьорк
cs:Björk
co:Björk
da:Björk
de:Björk
dsb:Björk
et:Björk
el:Μπιόρκ
en:Björk
es:Björk
eo:Björk
eu:Björk
fa:بیورک
fr:Björk
ga:Björk
gl:Björk
gan:Björk
ko:비요크
hsb:Björk
hr:Björk
ig:Björk
ilo:Björk
os:Бьорк
is:Björk Guðmundsdóttir
it:Björk
he:ביורק
ka:ბიორკი
csb:Björk
lv:Bjorka
lt:Björk
jbo:biork
hu:Björk
mt:Björk
nl:Björk
ja:ビョーク
no:Björk
nn:Björk
oc:Björk
uz:Björk
pms:Björk
pl:Björk
pt:Björk
ro:Björk
ru:Бьорк
se:Björk
simple:Björk
sk:Björk
sl:Björk
sr:Бјерк
sh:Björk
sv:Björk (musiker)
th:ปีเยิร์ก
vi:Björk
tr:Björk
uk:Бйорк
zh:碧玉 (歌手)

Björk Gudmundsdóttir

Björk

Belgia


Belgian kuningaskunta eli Belgia on Länsi-Eurooppa liittovaltio. Sen naapurimaat ovat Ranska, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg. Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta. Pinta-ala on noin 30&nbsp;500 km<sup>2</sup> ja asukkaita 10,4 miljoonaa. Asukkaista suurin osa on katolisia. Belgia on jakautunut kahteen merkittävään kieliyhteisöön, pohjoiseen hollannin kieliseen Flanderiin ja eteläiseen ranskan kieliseen Valloniaan. Maan kolmas virallinen kieli on Saksan kieli.
Belgian keskeinen sijainti Euroopassa nyky-Ranskan ja Saksan välissä on tehnyt sen alttiiksi suurvaltojen valtapyrkimyksille antiikin Rooman ajoista asti. Nykyisen Belgian aluetta ovat hallinneet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitkin. Belgia itsenäistyi 1800-luvulla ja sillä oli siirtomaita Afrikassa. Maailmansodissa se oli jälleen suurvaltojen välisten kiistojen näyttämönä, ja sotien jälkeen se oli perustamassa NATOa ja Euroopan unionia.

Maantiede


Tiedosto:Belgium-CIA WFB Map.png
Belgian pinta-ala on 30&nbsp;528 km<sup>2</sup>. Maalla on Pohjanmeri rantaviivaa 66 kilometriä.
Belgiassa on kolme selkeästi erillistä aluetta: rannikko, keskitasanko ja Ardennit. Rannikon tasanko koostuu hiekkadyyneistä ja mereltä vallatuista alueista. Kempenin nummialue lähellä Hollannin raja on harvaan asuttua. Keskustasanko on tasaista, hedelmällistä maata, jota halkovat monet kastelukanavat. Ardennit maan kaakkoisosassa on metsäistä ja vuoristoista seutua. Se on paljon korkeamman vuoriston jäänne, jota jäätiköt ja myöhempi eroosio ovat kuluttaneet. Joet kulkevat siellä jyrkissä rotkolaakoissa.
Maan pohjoinen puolisko kuuluu Flandersin alueeseen. Siellä asuu yli puolet Belgian asukkaista, ja historialliset Bruggen, Ghentin ja Antwerpenin kaupungit ovat myös siellä.
Korkein paikka on Signal de Botrange 694 metrissä.
Belgian suuret joet Meuse ja Schelde alkavat Ranskan puolelta. Schelden varrella sijaitsevat Antwerpenin, Brysselin ja Ghentin satamat. Sen sivujokia ovat Lys, Dendre, Senne, Dyle, Gette, Demer, Nèthe ja Rupel. Suurin osa Belgian keskustasangosta kuuluu sen valuma-alueeseen. Meuse puolestaan kerää Ardennien sadevedet. Sen suurimmat sivujoet ovat Sambre ja Ourthe, pienempiä ovat Ton, Semois, Viroin, Hermeton, Lesse, Lomme, Bocq, Molignée, Hoyoux, Amblève, Vesdre, Berwinne, Geer, Vierre, ja Rulle.

Ilmasto


Belgian alavassa pohjoisosassa ilmasto muistuttaa Alankomaiden ilmastoa. Maan keskiosassa maasto on hiukan korkeampaa, talvet kylmempiä ja kesät lämpimämpiä kuin rannikolla. Brysselissä vuoden kylmimmän kuukauden, eli helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on 0,6 astetta ja vuoden kuumimman kuukauden, elokuun keskimääräinen ylin 22,5 astetta. Ardenneilla on jo selvästi kylmempää, ja siellä lunta on maassa keskimäärin 50 päivänä talvessa, kun pohjoisosassa lumi kestää keskimäärin kymmenen päivää. Virtonissa Ardennien laaksossa vuoden kylmimmän kuukauden eli helmikuun keskimääräinen alin lämpötila on -1,2 astetta, ja vuoden kuumimman kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 23,4 astetta.

Luonto ja luonnonsuojelu


Belgiassa on vain yksi kansallispuisto, Hoge Kampenin kansallispuisto, joka perustettiin 2006. Se sijaitsee maan itäosassa ja koostuu lähinnä havumetsistä ja nummista. Vanhoista soranottokuopista on tullut pieniä lampia. Puistossa elää metsäkauriita, ritariperhoset ja Muurahaiskorennot. Ardenneilla tavataan myös villisikoja ja villikissoja. Rannikon kosteikot ovat tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka. Vuonna 2011 maassa nähtiin susi ensimmäistä kertaa sataan vuoteen.
Belgiassa kasvaisi luonnostaan lehtimetsää, mutta 1850-luvulta alkaen maahan on istutettu havumetsää. Flanderissa kasvaa 45&nbsp;000 hehtaaria mäntyä ja euroopanmustamäntyä hiekkapitoisilla mailla, joissa luonnostaan kasvaisi tammea, koivua ja pyökkiä. Valloniassa kasvaa 67&nbsp;000 hehtaaria metsäkuusimetsää sille oikeastaan sopimattomassa ympäristössä, missä luonnostaan olisi tammea, pyökkiä, tervaleppää ja saarnia. Yksilajisten taloushavumetsien monimuotoisuutta pyritään lisäämään vähitellen.

Historia

Varhaiset vaiheet


Tiedosto:Villa Habay general view.jpgssä.]]
Belgian alueen asukkaat mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 56 eaa. Julius Caesarin Gallian sotaa käsittelevässä kirjassa, jossa ''belgae''-heimot mainitaan rohkeimmiksi kaikista galleista. Rooman valtakunta romahduksen jälkeen germaaniset heimot valtasivat Gallian 500-luvulla. Frankit perustivat merovingit valtakunnan, joka hallitsi 500-luvulta 700-luvun puoliväliin asti. Dynastian ensimmäinen kuningas, Klodvig (481–511), kääntyi vuonna 496 kristinuskoon. Viimeiset merovingikuninkaat olivat käytännössä nukkehallitsijoita, sillä valta oli vähitellen siirtynyt kuninkailta heidän major domus. Merovingeja seurasivat valtaistuimelle karolingit, major domus Pipin Heristalilainen jälkeläiset. Ensimmäiseksi karolingikuninkaaksi itsensä huudatti vuonna 751 Pipin Heristalilaisen pojanpoika Pipin Pieni. Pipiniä puolestaan seurasi hänen poikansa Kaarle Suuri (742–814).

Osana Alankomaita


Kaarle Suuren valtakunnan hajottua Burgundin herttuakunta yhdisti nykyisen Luxemburgin, Alankomaiden ja Belgian alueen. Vuonna 1519 alue päätyi perimysten kautta Habsburg-suku Espanjan Kaarle V (keisari). Kaarlen perillinen Filip II (Espanja) päätti kukistaa Alankomaiden protestantit, mikä johti itsenäisyyssotaan. Utrechtin liitto muodostettu Seitsemän yhdistyneen alankomaan tasavalta kapinoi Espanjan valtaa vastaan.
Alankomaat itsenäistyivät kahdeksankymmenvuotinen sota päätyttyä vuonna 1648. Flanderin ja Brabant Wallon maakunnat, jotka käsittivät pääosan nykyisestä Belgiasta, jäivät kuitenkin edelleen Espanjan alaisuuteen, ja niistä käytettiin tämän jälkeen nimeä Espanjan Alankomaat, kunnes ne vuonna 1713 joutuivat Itävalta.
Ranskan vallankumous jälkeen Napoleon valloitti Belgian ja Alankomaat ja liitti ne Ranskaan 1795. Napoleonin häviön jälkeen 1815 Alankomaista, Belgiasta ja Luxemburgista muodostettiin Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta.
Tiedosto:Wappers belgian revolution.jpg (1834), taidemuseossa Brysselissä.]]

Itsenäistyminen


Elokuussa 1830 belgialaiset Belgian vallankumous Ranskan sotajoukkojen avustuksella. Kapinassa katolinen kirkko ja liberalismi vastustivat autoritarismi protestanttia kuningasta. Aluksi Belgian oli tarkoitus liittyä Ranskaan, mutta Yhdistynyt kuningaskunta painostuksesta maahan kutsuttiin kuningas saksalaisesta Saksi-Coburg-Gotha (hallitsijasuku). Kuningas Leopold I (Belgia) astui valtaistuimelle 21. heinäkuuta 1831. Sota Alankomaita vastaan jatkui vielä vuoteen 1839, jolloin maiden välille solmittiin rauhansopimus. Uudella monarkialla oli moderni, liberaali perustuslaki, vaikkakin äänioikeus oli rajattu noin yhdelle prosentille väestöstä ja ranska oli vähemmistöasemastaan huolimatta ainoa virallinen kieli.
Kongon vapaavaltio tunnustettiin kuningas Leopold II (Belgia) henkilökohtaiseksi omaisuudeksi vuonna 1885 Berliinin konferenssi (1884), ja hän joutui lahjoittamaan sen Belgialle siirtomaaksi vuonna 1908. Tätä ennen oli brittiläisessä lehdistössä paljastettu Kongon raakuudet, joissa viidennes väestöstä eli kymmenen miljoonaa kongolaista oli kuollut.
Tiedosto:Bundesarchiv Bild 101I-127-0391-21, Im Westen, deutsche Soldaten mit getarnter Pak.jpg
Belgian paikka Ranskan ja Saksan välissä on historian saatossa osoittautunut vaaralliseksi. Vaikka suur­vallat olivat vuonna 1839 tehdyllä sopimuksella taanneet Belgian pysyvän puolueettomuus, Saksa hyökkäsi sekä ensimmäinen maailmansota että toinen maailmansota maan läpi Ranskaan. Belgia oli mukana perustamassa Euroopan unionia ja Pohjois-Atlantin liittoa. Molempien järjestöjen päämajat sijaitsevat Belgian pääkaupungissa Brysselissä.
Flanderi oli pitkään ollut Belgian maatalousvaltaista takamaata, mutta 1950-luvulla talouden painopiste alkoi siirtyä, kun Flanderi alkoi rikastua uusien teollisuudenmuotojen ansiosta. Samaan aikaan Vallonian kaivosten merkitys pieneni. Talouden noustua flaamilaiset alkoivat haluta lisää valtaa, ja 1960-luvulla kielirajoista tehtiin viralliset. Belgian hallintoa on tämän jälkeen jatkuvasti uudistettu. Flanderi, Vallonia ja Bryssel saivat 1970-luvulla poliittista itsemäärämisoikeutta, ja vuonna 1993 maasta muodostettiin liittovaltio.

2000-luku: kielipolitiikkaa ja hallituskriisejä


Kesäkuussa 2007 pidetyt liittovaltion parlamenttivaalit aloittivat epävakaiden hallitusten ajan. Vaalit päättyivät flaamien osalta Yves Letermen johtaman CD&V/N-VA-listan ja vallonien osalta liberaalisen Mouvement Réformateurin ja kristillisdemokraattisen Cdh voittoon. Näiden keskisen "oranssi-sinisen" hallituksen muodostamisneuvottelut pitkittyivät vallonien vastustaessa flaamien äänestäjilleen lupaamia uudistuksia Belgian liittovaltion rakenteisiin. Kiistan ytimessä oli Bryssel-Halle-Vilvoorden hallinto- ja vaalipiirin jakaminen. Maahan nimitettiin tilapäinen Guy Verhofstadtin kolmas hallitus, ennen kuin maaliskuussa 2008 kuningas nimitti Yves Letermen pääministeriksi johtamaan hallitusta, johon otettiin mukaan myös vaalitappion kärsineitä ranskankielisiä sosialisteja. Leterme jätti kuitenkin kuninkaalle eronpyyntönsä vain muutaman kuukauden pääministerikauden jälkeen 14. heinäkuuta 2008 epäonnistuttuaan esittelemään Belgian hallintouudistuksen parlamentille luvatussa aikataulussa. Kuningas ei kuitenkaan myöntänyt eroa, joten Letermen hallitus jatkoi toimissaan. Alle puoli vuotta myöhemmin Yves Leterme jätti uudelleen eronpyyntönsä 19. joulukuuta 2008. Tällä kertaa kuningas myönsi eron, johon oli syynä Fortis (pankki)-pankin myyntiin BNP Paribasille liittyvä jupakka.
Leterme palasi pääministeriksi 25. marraskuuta 2009, kun hänen seuraajansa Herman van Rompuy valittiin Euroopan unionin ensimmäiseksi presidentiksi. 22. huhtikuuta 2010 Leterme jätti eropyyntönsä kuninkaalle Flaamien liberaalipuolueen jätettyä aiemmin hallituksen johtuen kiistasta, joka koski ranskankielisten oikeuksia hollanninkielisellä alueella Brysselin ympäristössä. Ero johti uusien liittovaltion parlamenttivaalien järjestämiseen Belgian parlamenttivaalit 2010 Vaalien jälkeen Belgian hallituskriisi 2010–2011, ja lopulta uusi hallitus saatiin muodostettua 541 päivän neuvotteluiden jälkeen. Uutta hallitusta valittiin johtamaan Elio Di Rupo, joka on maan 40 vuoteen ensimmäinen ranskankielinen pääministeri.

Hallinto ja politiikka


Belgia on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen demokratia, joka on toisen maailmansodan jälkeen muovautunut yhtenäisestä valtiosta liittovaltioksi. Belgian parlamentti on kaksikamarinen ja koostuu Belgian senaatti ja Belgian edustajainhuone. Belgian kuningas nimittää liittohallituksen, jonka tulee nauttia edustajanhuoneen luottamusta. Hallituksessa on perustuslain määräyksen mukaisesti yhtä monta ranskankielistä ja hollanninkielistä ministeriä.
Kuva:Belgian Senate, Brussels.jpg kanssa.]]
Liittovaltiossa on kolme alueellista osaa: Brysselin pääkaupunkialue, Flanderi ja Vallonia, joilla kullakin on omat hallituksensa ja parlamenttinsa. Belgian hallintorakenne on hyvin monimutkainen, sillä maantieteellisen jaon lisäksi hallinto on myös kielellisesti jaettu hollannin-, ranskan- ja saksankielisiin yhteisöihin, joista ranskan- ja saksankielisillä yhteisöillä on myös aluehallituksista erilliset hallitukset. Siten Belgiassa on yhteensä kuusi eri hallitusta. Kielikysymys hallitsee monella tavoin poliittista rakennetta, ja esimerkiksi puolueet ovat jakautuneet ranskankielisiin ja hollanninkielisiin puolueisiin.
Äänestäminen on Belgiassa pakollista, minkä johdosta äänestysprosentti on Belgiassa aina hyvin korkea, yli 90 %.
Belgian valtapuolueet ovat oikeistolaisia liberaaleja, keskustalaisia kristillisdemokraattisia ja sosialistisia. Flanderissa on viime vuosina saanut kasvavaa kannatusta oikeistopopulistinen ja separatistinen Vlaams Belang. Vuosina 1999-2007 Belgia johtivat liberalistisen pääministeri Guy Verhofstadtin hallitukset, ensin ns. sateenkaarihallitus, joka koostui liberaaleista, sosialisteista ja vihreistä ja sitten sosialistien ja liberaalien ns. violettihallitus.
Kesäkuussa 2007 pidetyt liittovaltion parlamenttivaalit aloittivat epävakaiden hallitusten ajan. Hallitusneuvottelut pitkittyivät vallonien vastustaessa flaamien äänestäjilleen lupaamia uudistuksia Belgian liittovaltion rakenteisiin. Kiistan ytimessä on Bryssel-Halle-Vilvoorden hallinto- ja vaalipiirin jakaminen. Joulukuussa 2011 hallitus saatiin vihdoin muodostetuksi 541 päivän yrittämisen jälkeen. Hallitukseen tulee kuuden puolueen edustajat, sillä kaikista puolueista on sekä ranskan- että hollanninkielinen versio.

Asevoimat


Belgian asevoimat on neljä osaa: Belgian maavoimat, Belgian ilmavoimat, Belgian merivoimat ja lääkintäjoukot. Belgia on NATOn jäsen ja sen asevoimat on täysin integroitu NATOn toimintaan. Ne perustuvat ammattisoitilaisiin ja elävät tiukalla budjetilla parlamentaarisen kontrollin alaisina. Vuonna 2005 maa käytti 1,3 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin, mikä oli vähemmän kuin monet muut NATO-maat. Maan ilmavoimilla oli alkujaan 160 F-16 Fighting Falcon-hävittäjää, mutta niitä on myyty ulkomaille. Jäljellä on 72 kappaletta, jotka vähennetään kuuteenkymmeneen vuoteen 2015 mennessä.
Belgia on osallistunut NATOn rauhanturvaoperaatioihin Afghanistanissa ja Kosovossa.

Belgian aluejako


File:Regions of Belgium.svg
Belgia jakautuu kolmeen alueeseen: Brysseliin, Flanderiin ja Valloniaan. Flanderi ja Vallonia jaetaan vielä kumpikin viiteen lääniin, ja nämä edelleen 43 arrondissementiin.

Talous


Tiedosto:Field Hamois Belgium Luc Viatour.jpg
Belgialla on erityisen avoin talous. Antwerpenin satama on Rotterdamin jälkeen Euroopan toiseksi suurin satama. Belgian tärkeimmät talouskumppanit ovat Saksa, Alankomaat, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Yhdysvallat ja Espanja. Merkittävimmät luonnonvarat ovat rakennusmateriaalit, piihiekka ja karbonaatit. Tärkeitä vientituotteita ovat kemikaalit, elintarvike, koneet, timantit ja tekstiilit.

Maatalous


Maatalous Belgiassa on keskittynyt maan pohjoisosan viljavalle tasangolle. Maanviljelyllä on maan talouden kannalta vähäinen merkitys, vaikka valtion pinta-alasta puolet onkin viljelyskäytössä. Tärkeimpiä viljelykasveja ovat muun muassa perunat, vehnä, ohra sekä sokerijuurikas. Maanviljelyä suurempi merkitys taloudellisesti on karjankasvatus. Maan yleisimpiä kotieläimiä ovat naudat ja siat.
Maatalous työllistää kaksi prosenttia väestöstä ja tuottaa 0,7 % bruttokansantuotteesta (2010). Vuonna 2005 maasta 27,4 % oli viljelymaana, ja siitä 400 neliökilometriä keinokastelun piirissä.

Metsätalous


Maan harvaan asutulla ylänköalueella, jossa muun muassa Ardennien vuoristo sijaitsee, on metsätalous merkittävin teollisuudenala. Pyökki ja Metsätammi ovat tuon alueen tärkeimmät puulajit.
Tiedosto:Doel Kerncentrale.JPG Doelissa Beverenin kunnassa.]]

Teollisuus


Belgia on teollistunut maa, ja sen väestö on keskittynyt kaupunkeihin. Kivihiili on maan huomattavin luonnonvara, mutta sen tuotanto on kuitenkin jo kauan ollut laskussa ja Valloniassa (muun muassa Hainaut'n lääni) sijaitsevat hiilikaivosalueet kamppailevat nykyään talousvaikeuksissa. Tämän vuoksi Belgia on riippuvainen ulkomailta tuoduista polttoaineista ja raaka-aineista. Maan kaikesta energiasta viidesosa ja sähkövoimasta melkein 70 % tuotetaan yhteensä kahdeksassa ydinvoimalassa. Suurin osa maan teollisuuskeskittymistä sijaitsee Flanderin alueella.
Antwerpenissa sijaitsee Euroopan suurimpia öljynjalostamoita. Lisäksi kaupungissa on muun muassa petrokemian- ja muoviteollisuutta sekä koneiden valmistusta. Belgian tekstiiliteollisuus taas on keskittynyt Bruggeen ja Gentiin. Muita tärkeitä teollisuudenaloja ovat lasinvalmistus, elintarviketeollisuus sekä teräs- ja rautateollisuus. Maassa on erinomaisen tiivis liikenneverkosto, joka käsittää satamia, kanavia, rautateitä ja moottoriteitä, yhdistäen teollisuuden naapureiden kanssa. Kanavista vilkkaimpia ovat Liègen ja Antwerpenin välinen Albertin kanava sekä Gentin–Bruggen- ja Brysselin–Charleroin-kanavat.
Maan eteläosassa tapahtuva, muun muassa lyijyn ja Sinkki valmistus on kivihiilen tuotannon tavoin supistunut, joka on johtanut kannattamattomien tuotantolaitosten sulkemisiin. Näiden teollisuudenalojen lisäksi myös Flanderin perinteinen tekstiiliteollisuus on menettänyt markkinoitaan halvemmille maille.
Timantit ovat merkittävä teollisuuden ala Antwerpenissa: kaupungissa myydään vuosittain timantteja yli 25 miljardin Yhdysvaltojen dollarin edestä.
Teollisuuden vaikutukset näkyvät luonnossa muun muassa Maasjoen, tärkeän juomaveden lähteen, likaantumisena. Tämä johtuu lannoitteiden käytöstä ja teollisuuden jätevesistä. Belgiassa ja sen naapurimaissa on myös teollisuuden aiheuttamia happamia sateita.

Liikenne


Belgiassa on 43 lentopaikkaa, joista kuudella on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautatietä on 3&nbsp;233&nbsp;km, päällystettyä maantietä 120&nbsp;111&nbsp;km, josta 1&nbsp;763&nbsp;km moottoritietä. Suurimmat rahtisatamat ovat Antwerpen, Gent, Liege ja Zeebrugge. Belgian ja Britannian välillä on autolauttaliikennettä. Maan sisäisessä liikenteessä juna on tärkein kulkuneuvo, paitsi Ardenneilla turvaudutaan linja-autoihin. Paikallisliikennettä hoidetaan busseilla ja joissakin kaupungeissa raitiovaunuilla, Brysselissä ja Antrwerpenissa on myös metro. Moottoritiet ovat kokonaan valaistuja ja pienikokoisen maan puolelta toiselle ajaa muutamassa tunnissa. Brysseliä kiertävät kehätiet ovat muodoltaan litistyneitä soikioita, koska ne kiertävät niitä vastustaneiden asukkaiden asuinalueet. Autoilijat pitävät kiinni etuajo-oikeudestaan, ja liikenneonnettomuuksien määrä onkin Euroopan suurimpia.

Väestö


Tiedosto:Antoing.JPG01.jpg
Tiedosto:Floreffe - Abbaye et village (1).JPG

Uskonto


Vuonna 2011 Belgiassa oli 10&nbsp;431&nbsp;000 asukasta. Valtauskonto on katolinen kirkko, jonka seuraajia arvioidaan olevan 60–75 % väestöstä. Protestantismi on noin kaksi prosenttia. Kristinuskon jälkeen eniten on islamilaisia, 4 % ja Juutalaisuus 1 %. Muita uskontoja tunnustavia on 2 %. Loput ovat uskontoihin sitoutumattomia, esimerkiksi vapaa-ajattelijoita tai agnostikkoja sekä uskontokuntien tilastoinnin ulkopuolelle jääviä.

Kielet


Tiedosto:BelgieGemeenschappenkaart.svg
Belgiassa on kolme virallista kieltä, hollannin kieli, ranskan kieli ja saksan kieli. Kullakin kielellä on hallinnollisesti itsenäinen kieliyhteisön asema. Kieliyhteisöt vastaavat muun muassa koulutuksesta ja kulttuurista. Kielistä hollanti ja ranska ovat selvästi tärkeimmät. Hollanninkielisillä alueilla elää 58 %, väestöstä, ranskankielisillä 31%, kaksikielisen Brysselin asukkaita on 10 % ja saksankielisiä n. 0,7 % asukkaista.
Koska kielikysymykset ovat herkkiä ja riitaisia, Belgian väestönlaskennoissa ei vuoden 1961 jälkeen ole kysytty, mitä kieltä kansalaiset puhuvat. Ethnologue-kirjan mukaan suuri osa (noin kuusi mijoonaa) hollanninkielisiksi laskettavista belgialaisista puhuu flaamin murretta, vuoden 1987 arvion mukaan 4,6 miljoonaa varsinaista hollantia. Belgiassa puhuttu ranska poikkeaa vain hieman Ranskassa puhutusta ranskasta lähinnä muutamien paikallisten sanojen ja sanontojen osalta sekä puhujasta riippuen myös ääntämykseltään. Vallonian alueella ranskan kieli on 1900-luvun aikana syrjäyttänyt vallonin kielen, jota joskus pidetään myös ranskan murteena. Noin 600&nbsp;000 puhuu saksan sukuista Limburgin kieli kieltä tai murretta. Vuonna 1987 saksankielisten määräksi arvioitiin 150&nbsp;000.

Suurimpia kaupunkeja


Kaupungin asukasluku vuonna 2010 suluissa.
Bryssel (1&nbsp;089&nbsp;538) (Région de Bruxelles, johon kuuluu 19 kuntaa)
Antwerpen (483&nbsp;505)
Gent (243&nbsp;366)
Charleroi (202&nbsp;598)
Liège (192&nbsp;504)
Brugge (116&nbsp;741)
Namur (108&nbsp;950)

Kulttuuri


Kirjallisuus


Sarjakuvat ovat Belgiassa suosittuja, ja maa on muun muassa Hergén (Tintti), Morrisin (Lucky Luke) ja Peyon (Smurffit) kotimaa. Komisario Maigret työtä käsittelevistä salapoliisiromaaneistaan tunnettu Georges Simenon on kotoisin Liègestä. Muita tunnettuja belgialaisia kirjailijoita ovat Hendrik Conscience, Suzanne Lilar ja Amélie Nothomb sekä runoilija Emile Verhaeren. Runoilija ja näytelmäkirjailija Maurice Maeterlinckille annettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1911.

Kuvataiteet ja tekstiilit


Tiedosto:Tournai vie hercule.JPG
Belgialaisen maalaustaiteen kulta-aikaa oli 1300-luvulta 1600-luvulle. Flaamilaiset mestarit muodostivat Euroopan toisen taidekeskuksen Italian ohella. Jan van Eyck ja Rogier van der Weyden hakivat realistisia materiaaleja ja värejä. Pieter Brueghel vanhempi maalasi värikästä maalaiselämää. Peter Paul Rubens oli aikansa kuuluisin maalari, joka keskittyi ihmisten kuvaamiseen. 1800-luvulla taide oli alamaissa, mutta 1900-luvulla James Ensor ja René Magritte johtivat avant-gardea.
1600-luvulla Belgia oli johtava pitsintuottaja, ja Englannissa jopa säännösteltiin belgialaisen pitsin maahantuontia valuuttavarojen hallitsemiseksi. Pitsiä tuotetaan edelleen, vaikka se ei olisi muuten muodissa sitä menee esimerkiksi ristiäismekkoihin.
1400-luvulta 1800-luvulle Belgiassa tuotettiin maailmankuuluja kuvakudoksia. Alan huippukaudella Flandersissa työskenteli 50&nbsp;000 kutojaa.

Musiikki


Nykyinen Belgian seutu oli eurooppalaisen musiikin keskus 1400- ja 1500-luvulla. Varhaisiin säveltäjiin kuuluivat Josquin des Prez ja Orlando di Lasso. Belgialainen Adolphe Sax kehitti saksofonin 1846. 1900-luvun kuuluisin belgialainen muusikko oli laulaja Jacques Brel.

Ruokakulttuuri


Tiedosto:Belgian chocolates.jpg
Belgialaista perusruokaa ovat perunat ja leipä. Useimpiin aterioihin kuuluu sian-, kanan- tai naudanlihaa, pohjoisosassa myös kalaruoat ovat suosittuja. Paistamiseen käytetään useammin voita kuin ruokaöljyä.
Vohvelit ja ranskanperunat ovat alkujaan lähtöisin Belgiasta. Waterzooi on Flanderin alueelta peräisin oleva yleensä kalapohjainen pata. Belgia on myös tunnettu suklaakonvehdeistaan ja vahvoista olut. Belgiassa myydäänkin useita satoja paikallisia oluttyyppejä, joiden joukossa on myös erikoisuuksia kuten luostariolutta panevat Trappist-panimot ja villihiivapohjainen lambic.

Maailmanperintö


Unescon Maailmanperintöluettelossa on Belgiasta kymmenen kohdetta.
Belgian ja Ranskan kellotornit, jaettu Ranskan kanssa
Bruggen historiallinen keskusta
Brysselin Grand-Place
Canal du Centren nostolaitteet ja niiden ympäristö, La Louvière ja Le Roeulx
Flaamilaisten begiinien talot
Plantin-Moretus-museo
Spiennesin (Monsin) Neoliittinen kausi piikivikaivokset
Stoclet-palatsi
Tournain katedraali
Victor Hortan kaupunkihuvilat

Urheilu


Tiedosto:Eddy Merckx Molteni 1973.jpg
Belgiassa suosittuja lajeja ovat jalkapallo ja pyöräily. Belgiassa kansallissankarin asemaan on noussut viisinkertainen Ranskan ympäriajojen voittaja, pyöräilijä Eddy Merckx. Tom Boonen on menestyksekäs nykypyöräilijä.
Belgian jalkapallomaajoukkuetta, jota kutsutaan Punaisiksi paholaisiksi (''Les Diables Rouges'', ''Rode Duivels''), voi pitää yhdistävänä tekijänä muuten hajanaisessa maassa. Paras saavutus oli Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1986, jolloin joukkue sijoittui neljänneksi. Tammikuussa 2012 joukkue oli FIFAn rankingissa sijalla 40.
2000-luvulla maailman huipulla on ollut kaksi belgialaista naistennispelaajaa, Kim Clijsters ja Justine Henin.
Belgiassa on myös autourheiluratoja, joista tunnetuimmat ovat Formula 1 -rata Circuit de Spa-Francorchamps ja Zolderin rata. Belgian Grand Prix vuodesta 1925 alkaen järjestetty autokilpailu, joka on vuodesta 1950 ollut lähes joka vuosi osana Formula 1 -luokan maailmanmestaruussarjaa.
Belgia olympialaisissa on isännöinyt kerran kesäolympialaisia, Kesäolympialaiset 1920. Maan menestyksekkäimmät urheilumuodot Belgia olympialaisissa, joihin maa on osallistunut vuodesta 1900, ovat olleet jousiammunta ja pyöräily. Eniten mitaleita on saanut jousiampuja Hubert Van Innis: kuusi kultaa ja neljä hopeaa.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla


http://maps.google.com/maps?ll=50.625073,4.680176&spn=3.094245,8.107910&z=10&t=h&hl=en Belgia Google Mapsissa
http://www.bruxelles.irisnet.be/ Brysselin pääkaupunkialueen portaali
http://www.ilotsacre.be/ Brysselin kartta
http://www.belgian-beer.net/ Belgialaisia oluita
Luokka:Belgia
ace:Bèlgia
kbd:Белгэ
af:België
als:Belgien
am:ቤልጅግ
ang:Belgice
ar:بلجيكا
an:Belchica
arc:ܒܠܓܝܩܐ
roa-rup:Belghia
frp:Bèlg·ique
ast:Bélxica
gn:Véyhika
ay:Bilkiya
az:Belçika
id:Belgia
ms:Belgium
bn:বেলজিয়াম
zh-min-nan:Belgien
jv:Bèlgia
su:Bélgia
ba:Бельгия
be:Бельгія
be-x-old:Бэльгія
bcl:Belhika
bi:Belgium
bar:Bäigien
bo:པེར་ཅིན།
bs:Belgija
br:Belgia
bug:Belgia
bg:Белгия
bxr:Бельги
ca:Bèlgica
ceb:Belhika
cv:Бельги
cs:Belgie
tum:Belgium
co:Belgica
cy:Gwlad Belg
da:Belgien
pdc:Belgien
de:Belgien
dv:ބެލްޖިއަމް
nv:Bélgii Bikéyah
dsb:Belgiska
na:Berdjiyum
dz:བེལ་ཇིཡམ
et:Belgia
el:Βέλγιο
eml:Bélgi
en:Belgium
es:Bélgica
eo:Belgio
ext:Bélgica
eu:Belgika
ee:Belgium
fa:بلژیک
hif:Belgium
fo:Belgia
fr:Belgique
fy:Belgje
fur:Belgjo
ga:An Bheilg
gv:Yn Velg
gag:Belgiya
gd:A' Bheilg
gl:Bélxica - België - Belgique - Belgien
hak:Pí-li-sṳ̀
xal:Бельҗмудин Нутг
ko:벨기에
haw:Pelekiuma
hy:Բելգիա
hi:बेल्जियम
hsb:Belgiska
hr:Belgija
io:Belgia
ilo:Belhika
bpy:বেলজিয়াম
ia:Belgica
ie:Belgia
os:Бельги
is:Belgía
it:Belgio
he:בלגיה
kl:Belgia
pam:Belgium
ka:ბელგია
csb:Belgijskô
kk:Бельгия
kw:Pow Belg
rw:Ububiligi
ky:Бельгия
sw:Ubelgiji
kv:Бельгия
kg:Belezi
ht:Bèljik
ku:Belgiya
lad:Beljika
lez:Бельгия
la:Belgica
ltg:Beļgeja
lv:Beļģija
lb:Belsch
lt:Belgija
lij:Belgiò
li:Belsj
ln:Bɛ́ljika
jbo:beldjym
lmo:Belgi
hu:Belgium
mk:Белгија
mg:Belzika
ml:ബെൽജിയം
krc:Бельгия
mt:Belġju
mi:Pehiamu
mr:बेल्जियम
xmf:ბელგია
arz:بلجيكا
cdo:Bī-lé-sì
koi:Белгия
mdf:Бельгие
mn:Бельги
my:ဘယ်လ်ဂျီယမ်နိုင်ငံ
nah:Belgica
nl:België
nds-nl:België
ne:बेल्जियम
ja:ベルギー
nap:Belge
ce:Бельги
frr:Bälgien
pih:Beljum
no:Belgia
nn:Belgia
nrm:Belgique
nov:Belgia
oc:Belgica
mhr:Бельгий
or:ବେଲଜିଅମ
uz:Belgiya
pa:ਬੈਲਜੀਅਮ
pfl:Belgje
pnb:بیلجیم
pap:Bélgika
ps:بلجیم
pcd:Bergike
pms:Belgi
nds:Belgien
pl:Belgia
pnt:Βέλγιον
pt:Bélgica
kaa:Belgiya
crh:Belçika
ksh:Belgien
ro:Belgia
rmy:Beljiya
rm:Belgia
qu:Bilhika
ru:Бельгия
rue:Белґія
sah:Бельгия
se:Belgia
sa:बेल्जियम्
sg:Bêleze
sco:Belgium
stq:Belgien
sq:Belgjika
scn:Belgiu
simple:Belgium
ss:IBhelijiyamu
sk:Belgicko
sl:Belgija
cu:Бєлгїѥ
szl:Belgijo
so:Beljim
ckb:بەلجیکا
srn:Belgikondre
sr:Белгија
sh:Belgija
sv:Belgien
tl:Belgium
ta:பெல்ஜியம்
kab:Biljik
roa-tara:Bèlge
tt:Бельгия
te:బెల్జియం
tet:Béljika
th:ประเทศเบลเยียม
vi:Bỉ
tg:Белгия
tpi:Beljiam
chr:ᏇᎵᏥᎥᎻ
tr:Belçika
tk:Belgiýa
udm:Бельгия
uk:Бельгія
ur:بلجئیم
ug:بېلگىيە
vec:Belgio
vep:Bel'gii
vo:Belgän
fiu-vro:Belgiä
wa:Beldjike
vls:België
war:Belhika
wo:Belsik
wuu:比利时
yi:בעלגיע
yo:Bẹ́ljíọ̀m
zh-yue:比利時
diq:Belçıka
zea:Belhië
bat-smg:Belgėjė
zh:比利时

Benelux

Kuva:Europe location BENELUX.png
Benelux-maat on Eurooppa sijaitseva talousliitto, joka käsittää Alankomaat, Belgian ja Luxemburgin valtiot. Nämä kolme pinta-ala pientä valtiota sijaitsevat Saksan pohjoisosan länsipuolella ja Ranskan pohjoispuolella. Lännessä lähin naapuri – tosin Pohjanmeri ja Englannin kanaalin toisella puolen – on Yhdistynyt kuningaskunta.
Benelux-nimitys tulee valtioiden alkukirjaimista (België, Nederland, Luxembourg). Benelux-maat muodostivat tulliliiton 1947 ja talousyhteisön (''The Benelux Economic Union, Union Économique Benelux'') vuonna 1960, jo ennen Euroopan unionin ja sen edeltäjien perustamista edistämään pääoman, työvoiman, palveluiden ja tuotteiden vapaata liikkumista jäsenmaidensa alueella. Niillä on myös yhteinen parlamentti (Het Beneluxparlement/Le Parlement Benelux) ja oikeisistuin (Cour de Justice Benelux). Kaikki Benelux-maat ovat Euroopan unionin ja Pohjois-Atlantin liitto perustajajäseniä.
Taustaa
Ranskan vallankumouksen jälkeen Napoleon valloitti Belgian ja Alankomaat ja liitti ne Ranskaan 1795. Napoleonin häviön jälkeen 1815 Alankomaista, Belgiasta ja Luxemburgista muodostettiin yhtenäinen kuningaskunta.
Luokka:Euroopan maantiede
af:Benelux
ar:بنلوكس
frp:Benelux
az:Benilüks
id:Benelux
ms:Benelux
be:Бенілюкс
be-x-old:Бэнілюкс
bs:Beneluks
bg:Бенелюкс
ca:Benelux
cs:Benelux
cy:Benelux
da:Benelux
de:Benelux
et:Benelux
el:Μπενελούξ
en:Benelux
es:Benelux
eo:Benelukso
eu:Benelux
fa:بنلوکس
hif:Benelux
fr:Benelux
fy:Benelúks
gl:Benelux
xal:Бенилюкс
ko:베네룩스
hr:Benelux
is:Benelúxlöndin
it:Benelux
he:בנלוקס
ka:ბენილუქსი
kk:Бенилюкс
lv:Benilukss
lb:Benelux
li:Benelux
lt:Beniliuksas
hu:Benelux államok
mk:Бенелукс
mn:Бенилюкс
nl:Benelux
ja:ベネルクス
no:Benelux
nn:Benelux
oc:Benelux
nds:Benelux
pl:Benelux
pt:Benelux
ro:Benelux
ru:Бенилюкс
sq:Beneluksi
simple:Benelux
sk:Benelux
sl:Beneluks
sr:Бенелукс
sh:Benelux
sv:Benelux
tt:Бенилюкс
th:เบเนลักซ์
vi:Benelux
tr:Benelüks
uk:Бенілюкс
ur:بینیلکس
vec:Benelux
diq:Beneluks
zh:比荷盧三國關稅同盟

Balkan


Kuva:Balkan topo en.jpg
Kuva:Balkanin niemimaa suomeksi.png
Balkan on niemimaa ja toisaalta geopolitiikka Eurooppa kaakkoisosassa. Sitä rajoittavat lännessä Adrianmeri ja Joonianmeri, idässä Aigeianmeri, Marmarameri ja Mustameri sekä niiden väliset salmet. Niemimaan ulommaisimpina osina ovat Peloponnesos ja Traakian niemet. Balkan on saanut nimensä Balkanvuoret. Sana ''"Balkan"'' tulee Turkin kieli vuoriketjua tarkoittavasta sanasta.
Siihen kuuluvat valtiot:
Albania
Bosnia ja Hertsegovina
Bulgaria
Kreikka
Makedonian tasavalta
Montenegro
Serbia
Turkki Eurooppa puoleinen osa
Kosovo
Myös Kroatia ja Romania sijaitsevat osittain Balkanilla.

Historia


Kuva:Balkans Animation 1800-2006.gif
Vanhalla ajalla Balkanin niemimaan eteläosassa sijaitsivat Antiikin Kreikka monet kaupunkivaltiot, joista huomattavimpia olivat Ateena ja Sparta. Niiden pohjoispuolella sijaitsivat Makedonia ja Traakia.
Kahden viimeisen vuosisadan kuluessa ennen ajanlaskumme alkua koko Balkanin niemimaa joutui vähitellen Rooman valtakunta alaisuuteen, ja sen pohjoisrajana oli pitkään Tonava. Keisari Trajanus valloitti 100-luvulla myös Daakian eli nykyisen Romanian Tonavan pohjoispuolelta.
Rooman valtakunnan hajottua Balkanin niemimaa muodosti pääosan Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnasta, kunnes Osmanien valtakunta valloitti sen vähitellen 1300- ja 1400-luvuilla. Myös Venetsian tasavalta hallitsi ajoittain eräitä alueita Balkanin niemimaan rannikoilla. Bulgaareilla oli myös hetkellisesti itsenäinen kuningaskunta Balkanilla. Lopullisesti Bysantin valtakunta lakkasi olemasta, kun osmanit valloittivat sen pääkaupungin Konstantinopolin vuonna 1453. Tämän jälkeen Osmanien valtakunta hallitsi lähes koko Balkania 1800-luvulle saakka; vain niemimaan läntisin osa kuului Itävaltaan, myöhemmin Itävalta-Unkariin. Osmanien hallitsemaa Balkanin eteläosaa kutsuttiin nimellä Rumelia. 1800-luvulla Osmanien valtakunnasta itsenäistyi ensin Kreikka, myöhemmin Serbia, Montenegro, Bulgaria ja Romania, kun taas valtakunnan muista alueista irralleen joutunut Bosnia-Hertzegovina joutui Itävalta-Unkarin miehittämäksi. Näiden välitse Osmanien valtakunnan alue ulottui kuitenkin edelleen Adrianmereen saakka, kunnes Kreikka, Bulgaria ja Serbia jakoivat keskenään suurimman osan sen Euroopan-puoleisista alueista Balkanin sodat vuosina 1912-1913. Samalla myös Albania itsenäistyi.
Ensimmäinen maailmansota päättyessä vuonna 1918 Itävalta-Unkari hajosi. Sen Balkanilla sijainneet alueet yhdistettiin Serbian ja Montenegron kanssa Jugoslaviaksi.
Toinen maailmansota aikana Saksa miehitti Jugoslavian ja Kreikan. Itsenäinen Kroatian valtio julistautui Saksan tuella itsenäiseksikin, mutta oli käytännössä Saksan miehittämä.
Toisen maailmansodan jälkeen valtioiden rajat Balkanilla palautettiin eräitä pieniä muutoksia lukuun ottamatta samoiksi kuin ne olivat olleet ennen sotaa, mutta kommunistit nousivat valtaan kaikissa muissa Balkanin maissa paitsi Kreikassa sekä osittain Balkanilla sijaitsevassa Turkissa. Kylmä sota aikana Romania ja Bulgaria kuuluivat Varsovan liittoon, kun taas Kreikka liittyi Pohjois-Atlantin liitto. Myös Albania kuului aluksi Varsovan liittoon, mutta erosi siitä 1960-luvulla. Jugoslavia kuului puolueettomiin maihin, vaikka sekin oli sosialistinen valtio.
Vuosina 1989-1990 kommunistit Itä-Euroopan vallankumoukset 1989 Balkanin maissa kuten muissakin Itä-Euroopan maissa. Pian tämän jälkeen Jugoslavia Jugoslavian hajoamissodat sen osavaltioiden julistauduttua itsenäisiksi. Bosnia-Hertzegovinassa tämä johti julmaan Bosnian sota.
Balkanin alueen valtiollinen hajaannus 1900-luvun alussa synnytti käsitteen ''balkanisoituminen''. Sana tuli uudelleen ajankohtaiseksi Jugoslavian hajoamista 1990-luvulla seuranneissa sisällissodissa. Se kuvaa nyt hajaannusta, väkivaltaa, uskonnollista suvaitsemattomuutta ja etnisiä puhdistuksia.

Maantiede


Balkanin niemimaan pohjoisrajoina ovat joet Tonava ja Sava. Mustameri ja Välimeri osat Adrianmeri, Joonianmeri, Aigeianmeri ja Marmarameri ympäröivat niemimaan. Balkan on hyvin vuoristoinen. Suurimmat vuoristot ovat Balkanvuoret, Dinaariset alpit ja Pindos. Muita korkeita vuoristoja ovat Pila (vuoristo), Rhodopes ja Pirin.
Balkanin vesistöistä Tonava sivujokineen on merkittävin. Balkanin puolen suurimpia Tonavan sivujokia ovat Kupa, Sava, Krka, Una (Sava) ja Morava (Serbia). Suurimpia järviä ovat Skutarijärvi, Ohridjärvi ja Prespa.

Lähteet


Luokka:Balkanin alue
Luokka:Euroopan niemimaat
af:Balkan
als:Balkanhalbinsel
ar:البلقان
an:Peninsula Balcanica
frp:Balcans
ast:Balcanes
az:Balkan yarımadası
id:Balkan
ms:Balkan
bn:বলকান অঞ্চল
zh-min-nan:Balkan Poàn-tó
jv:Balkan
be:Балканскі паўвостраў
be-x-old:Балканскі паўвостраў
bs:Balkan
br:Balkanioù
bg:Балкански полуостров
ca:Balcans
cv:Балкан çурутравĕ
cs:Balkán
cy:Balcanau
da:Balkanhalvøen
de:Balkanhalbinsel
dsb:Balkańska połkupa
et:Balkani poolsaar
el:Βαλκάνια
en:Balkans
es:Península balcánica
eo:Balkana duoninsulo
eu:Balkanak
fa:بالکان
fo:Balkanhálvoyggin
fr:Balkans
fy:Balkan (skiereilân)
fur:Balcans
ga:Na Balcáin
gag:Balkan
gd:Na Balcain
gl:Balcáns
ko:발칸 반도
hy:Բալկանյան թերակղզի
hi:बाल्कन
hsb:Balkanska połkupa
hr:Balkanski poluotok
os:Балканы æрдæгсакъадах
is:Balkanskagi
it:Penisola balcanica
he:חבל הבלקן
ka:ბალკანეთის ნახევარკუნძული
kk:Балқан түбегі
sw:Balkani
ku:Balkan
lad:Balkanos
la:Balcania
lv:Balkānu pussala
lb:Balkan
lt:Balkanai
li:Balkan (sjiereiland)
lmo:Balcan
hu:Délkelet-Európa
mk:Балкански Полуостров
mg:Balkana
mr:बाल्कन
mn:Балканы хойг
nl:Balkan (schiereiland)
new:बाल्कन
ja:バルカン半島
no:Balkan
nn:Balkan
nrm:Balkans
oc:Balcans
pnb:بلقان
ps:بالکان
pl:Półwysep Bałkański
pt:Bálcãs
crh:Balqan yarımadası
ro:Peninsula Balcanică
ru:Балканский полуостров
sah:Балкаан
se:Balkannjárga
sc:Balcànus
sq:Gadishulli Ballkanik
scn:Pinìsula balcànica
simple:Balkans
sk:Balkánsky polostrov
sl:Balkan
szl:Bałkany
ckb:بالکان
sr:Балканско полуострво
sh:Balkan
sv:Balkanhalvön
tl:Balkan
ta:பால்கன் குடா
tt:Балкан ярымутравы
th:บอลข่าน
vi:Balkan
tr:Balkanlar
uk:Балканський півострів
ur:بلقان
ug:بالقانلار
za:Bahwjgan buendauj
vec:Penìxoła balcànega
zh-classical:巴爾幹半島
war:Balkan
yi:באלקאן לענדער
zh:巴尔干半岛

Britteinsaaret

Kuva:LocationBritishIsles.png
Britteinsaaret on perinteinen käsite, jota käytetään määrittelemään ryhmää Luoteis-Eurooppa saaria, jotka jakautuvat Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti valtioihin. Nämä saaret muodostavat Euroopan länsirannikolle 315 134 neliökilometrin kokoisen saaristo, joka käsittää seuraavat saaret:
Iso-Britannia (saari)
Irlanti (saari)
Mansaari
Wightsaari
Pohjoiset saaret:
Orkneysaaret
Shetlandinsaaret
Fair Isle
Hebridit
Rockall
Anglesey
Lindisfarne
Lorn-vuonon saaret:
Mull
Jura (saari)
Islay
Clyde-vuonon saaret:
Arran
Bute
Scillynsaaret
Lundy
Kanaalisaaret
Sekä muita, pienempiä saaria
Termiä Britteinsaaret ei suvaita Irlannissa, koska se viittaa aikoihin, jolloin Irlanti oli Britannian siirtomaa eivätkä irlantilaiset halua, että heidät samastetaan britteihin. Irlannin valtio ei käytä termiä Britteinsaaret ja sen Lontoossa oleva suurlähetystö kehottaa myös olemaan käyttämättä kyseistä termiä
Kanaalisaarten kuuluminen Britteinsaariin on lähinnä mielipidekysymys, ja joidenkin mielestä ne ovatkin Ranskan saaristoa.
Färsaaret eivät, läheisyydestään huolimatta, kuulu Britteinsaariin.
Luokka:Britteinsaaret
als:Britische Inseln
ar:الجزر البريطانية
an:Islas britanicas
frp:Iles britaniques
ast:Islles britániques
id:Kepulauan Britania
be:Брытанскія астравы
be-x-old:Брытанскія астравы
bs:Britanska ostrva
bg:Британски острови
ca:Illes Britàniques
cs:Britské ostrovy
cy:Ynysoedd Prydain
da:Britiske Øer
de:Britische Inseln
et:Briti saared
el:Βρετανικά Νησιά
en:British Isles
es:Islas Británicas
eo:Britaj Insuloj
eu:Britainiar uharteak
fa:جزایر بریتانیا
fr:Îles Britanniques
fy:Britske Eilannen
ga:Éire agus an Bhreatain Mhór
gv:Ny h-Ellanyn Goaldagh
gl:Illas Británicas
ko:브리튼 제도
hr:Britanski otoci
is:Bretlandseyjar
it:Arcipelago britannico
he:האיים הבריטיים
ka:ბრიტანეთის კუნძულები
kk:Британ аралдары
sw:Funguvisiwa ya Britania
la:Insulae Britannicae
lv:Britu salas
lb:Britesch Inselen
lt:Britų salos
hu:Brit-szigetek
mk:Британски Острови
xmf:ბრიტანეთიშ კოკეფი
mwl:Ilhas Británicas
nl:Britse Eilanden
ja:ブリテン諸島
no:De britiske øyer
nn:Dei britiske øyane
nrm:Îles Britanniques
oc:Illas Britanicas
pms:Ìsole britàniche
pl:Wyspy Brytyjskie
pt:Ilhas Britânicas
ro:Insulele Britanice
rmy:Britanikane dvipa
ru:Британские острова
sco:Breetish Isles
scn:Ìsuli britànnichi
simple:British Isles
sk:Britské ostrovy
sl:Britansko otočje
sr:Британска острва
sh:Britanski otoci
sv:Brittiska öarna
tl:Kapuluang Britaniko
ta:பிரித்தானியத் தீவுகள்
tt:Британия утраулары
th:บริติชไอลส์
vi:Quần đảo Anh
uk:Британські острови
ur:جزائر برطانیہ
yi:בריטישע אינזלען
zh-yue:不列顛群島
zh:不列顛群島

Brittein saaret

Britteinsaaret

Bangladesh


Bangladesh, virallisesti Bangladeshin kansantasavalta, on valtio Etelä-Aasiassa. Lukuun ottamatta lyhyttä rajaa Myanmarin kanssa maan kaakkoisosassa ja Bengalinlahti maan eteläpuolella Bangladesh on kokonaisuudessaan Intian ympäröimä. Yhdessä Intian Länsi-Bengalin osavaltion kanssa maa muodostaa Bengalin etnis-kielellisen alueen. Nimi ''Bangladesh'' tarkoittaa ”Bengalin valtiota” ja kirjoitetaan Bengalin kieli বাংলাদেশ (lausutaan ).
Bangladeshin rajat määriteltiin Intian jako yhteydessä, kun siitä tuli Pakistanin itäinen osa (Itä-Pakistan), 1&nbsp;600 kilometrin päässä emämaastaan. Huolimatta Islam alueiden etniset ja kielelliset eroavaisuudet, Länsi-Pakistanin apaattisen hallituksen lisäksi, johtivat Bangladeshin itsenäistymiseen vuonna 1971 šeikki Mujibur Rahmanin hallinnassa. Verisessä Bangladeshin itsenäisyyssota maata tuki Intia. Itsenäistymisen jälkeiset vuodet ovat olleet poliittisesti epävakaita, ja maassa on ollut kolmentoista eri valtionpäämiehen lisäksi ainakin neljä vallankaappausta.
Bangladeshin väkiluku on maailman Luettelo valtioista väkiluvun mukaan, mutta maan 144&nbsp;000 neliökilometrin suuruinen alue sijoittuu maailmassa vasta 94. sijalle. Bangladesh onkin yksi maailman Luettelo valtioista väentiheyden mukaan valtioista, ja pieniä kaupunki- tai saarivaltioita lukuun ottamatta kaikkein tiheimmin asuttu. Se on myös maailman kolmanneksi suurin muslimienemmistöinen valtio, mutta Bangladeshin muslimiväestö on kuitenkin jonkin verran Intian muslimivähemmistöä pienempi. Maantieteellisesti Bangladeshia hallitsee hedelmällinen Gangesin suisto: maa kokee vuosittaisia monsuunitulvia ja trooppiset syklonit ovat yleisiä. Bangladesh on yksi SAARC ja BIMSTECin perustajajäsenistä sekä Islamilainen konferenssi ja D-8 jäsen.

Historia


Tiedosto:Bengal map 1893.JPG
Jäänteet sivilisaatiosta laajemmalla Bengalin alueella ovat 4&nbsp;000 vuotta vanhat. Tähän aikaan aluetta asuttivat dravidat, tiibetiläis-burmalaiset kielet ja Austroaasialaiset kielet kansat. Sanan ''Bangla'' tai Bengali tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta sen uskotaan tulleen ''Bang''-nimiseltä dravidaheimolta, joka asettui alueelle noin vuonna 1000 eaa. Indoarjalaiset saapumisen jälkeen Gangaridain kuningaskunta muodostui viimeistään 7. vuosisadalla eaa. Se yhdistyi myöhemmin Biharin kanssa Magadha- ja Maurya-valtakunta-valtakunniksi; tämän jälkeen Bengali oli osa Gupta-valtakuntaa 200–500-luvuilla. Valtakunnan romahdettua bengalilainen Shashanka perusti vaikuttavan, joskin lyhytaikaisen kuningaskunnan. Sekasortoisen vaiheen jälkeen buddhalainen Pala-valtakunta hallitsi aluetta neljänsadan vuoden ajan. Tätä seurasi lyhytaikaisempi hindulaisen Sena-dynastian valtakausi. Islam saapui Bengaliin 1100-luvulla sufilaisten lähetyssaarnaajien mukana, ja seuranneet muslimivalloitukset auttoivat uskonnon levittäytymistä koko alueelle. Bakhtiyar Khalji, turkkilainen kenraali, voitti Sena-dynastian Lakshman Senin ja valloitti suuren osan Bengalia. Sulttaanien ja feodaaliherrojen dynastiat hallitsivatkin aluetta seuraavien vuosisatojen ajan. 1500-lukuun mennessä Suurmogulien valtakunta sai Bengalin hallintaansa, ja Dhakasta tuli merkittävä Mughal-hallinnon paikallinen keskus.
Eurooppalaiset kauppiaat saapuivat Bengaliin 1400-luvun lopulla. Heidän vaikutusvaltansa kasvoi, kunnes Englannin Itä-Intian kauppakomppania otti Bengalin haltuunsa Plasseyn taistelun jälkeen vuonna 1757. Vuoden 1857 verinen Sepoykapina johti vallan siirtymiseen Yhdistyneen kuningaskunnan kruunulle, jonka edustajana toimi Intian kenraalikuvernööri. Siirtomaahallinnon aikana Intian niemimaa kärsi useita kertoja nälänhädästä, joista pahimpiin kuului kolme miljoonaa uhria vaatinut Bengalin nälänhätä (1943).
Vuosina 1905–1911 Bengalia Bengalin jako 1905 kahteen alueeseen, Dhakan toimiessa itäisen alueen pääkaupunkina. Kun Intia jakautui kahtia vuonna 1947, myös Bengali jaettiin uskonnollisten rajojen mukaan: Länsi-Bengali liittyivät Intiaan ja itäinen osa Pakistaniin Itä-Bengalin provinssiksi (joka nimettiin myöhemmin uudelleen Itä-Pakistaniksi), pääkaupunkinaan Dhaka.
Vuonna 1950 Itä-Bengalissa toteutettiin maareformi, joka lakkautti feodaalisen zamindari. Kuitenkin, idän väestöllisestä ja taloudellisesta painoarvosta huolimatta, Pakistanin hallitusta ja armeijaa piti suureksi osaksi hallussaan länsiosan eliitti. Vuoden 1952 Itä-Pakistanin kieliliike oli ensimmäinen merkki Pakistanin kahden osan välisestä kitkasta. Tyytymättömyys keskushallitukseen talous- ja kulttuuriasioissa kasvoi seuraavan vuosikymmenen kuluessa, ja sosialistisesta Awami-liitto tuli bengalinkielisen väestön keskeinen poliittinen äänitorvi. Se agitoi kuuden pisteen liike 1960-luvulla, ja vuonna 1966 sen presidentti Mujibur Rahman vangittiin. Hänet päästettiin vapaaksi vuonna 1969 odottamattoman kansannousun jälkeen.
Tiedosto:Shaheed minar Roehl.jpg
Vuonna 1970 Bholan sykloni 1970 tuhosi Itä-Pakistanin rannikkoa, ja keskushallitus vastasi alueen hätään huonosti. Bengaliväestön viha kasvoi, kun Mujibur Rahmania ("Mujib"), jonka Awami-liitto voitti enemmistön vuoden 1970 parlamenttivaaleissa, estettiin astumasta virkaansa. Lavastettuaan neuvottelut Mujibin kanssa presidentti Yahya Khan pidätti hänet 25. marraskuuta 1971, ja käynnisti operaatio Searchlightin, pitkitetyn sotilaallisen hyökkäyksen Itä-Pakistaniin. Yahyan keinot olivat verisiä, ja sodan väkivalta johti lukuisiin siviiliuhreihin.<ref name=gendercide></ref> Väkivallan tärkeimmät kohteet olivat alueen älymystö ja hindulainen väestö. Noin kymmenen miljoonaa ihmistä pakeni naapurimaahan Intiaan. Arviot uhrien kokonaismäärästä vaihtelevat kolmensadan tuhannen ja kolmen miljoonan välillä. Suurin osa Awami-liiton johtajista pakeni maasta ja perusti pakolaishallituksen Kolkataan, Intiaan. Bangladeshin itsenäisyyssota kesti yhdeksän kuukauden ajan. Sissisota Mukti Bahini sai lopulta tukea Intian armeijalta joulukuussa 1971, ja Jagjit Singh Auroran komennossa armeija sai voiton Pakistanista 16. joulukuuta ottaen yli 90&nbsp;000 sotavankia Intian-Pakistanin sota 1971.
Itsenäistymisensä jälkeen Bangladeshista tuli parlamentaarinen demokratia, ja Mujibista sen pääministeri. Vuoden 1973 vaaleissa sosialistinen Awami-liitto voitti absoluuttisen enemmistön. Maanlaajuinen nälänhätä syntyi Bangladeshiin vuosina 1973 ja 1974, ja vuoden 1975 alussa Mujib aloitti sosialistisen yksipuoluejärjestelmän juuri muodostamansa BAKSAL-liittonsa kanssa. 15. elokuuta 1975 keskitason sotilasupseerit tappoivat Mujibin ja hänen perheensä.
Sarja verisiä vallan- ja vastavallankaappauksia seuraavina kolmena kuukautena kulminoituivat kenraali Ziaur Rahmanin valtaannousuun; hän palautti monipuoluejärjestelmän ja perusti Bangladeshin nationalistipuolueen (BNP:n). Zian valtakausi päättyi, kun armeija salamurhasi hänet vuonna 1981. Bangladeshin seuraava merkittävä johtaja oli kenraali Hossain Mohammad Ershad, joka nousi valtaan verettömässä vallankaappauksessa vuonna 1982 ja hallitsi vuoteen 1990, jolloin hänet syöstiin vallasta kansannousussa. Tämän jälkeen Bangladesh on ollut parlamentaarinen demokratia. Zian leski, Khaleda Zia, johti BNP:n vaalivoittoihin vuosina 1991 ja 2001 sekä toimi pääministerinä vuosina 1991–1996 sekä 2001–2006. Abdur Rahman Biswas toimi presidenttinä 1991–1996. Häntä edelsi ja seurasi Shahabuddin Ahmed. Sheikh Hasina, yksi Mujibin tyttäristä ja Awami-liiton johtaja, toimi pääministerinä vuosina 1996–2001. Vaikka Bangladeshin politiikkaa johtaakin kaksi naispoliitikkoa, maa kärsii yhä valtavasta korruptiosta, epäjärjestyksestä ja poliittisesta väkivallasta.
Tammikuussa 2007 maahan asetettiin sotilaiden tukema hätätilahallitus ja suunnitellut vaalit peruutettiin eri ryhmittymien tukijoiden poliittisten väkivaltaisuuksien vuoksi. Molempien puolueiden naisjohtajia suunniteltiin karkotettavaksi maasta, mutta tämä epäonnistui ja heinäkuussa hallituksesta pidätettiin 150 korkea-arvoista poliitikkoa, liikemiestä ja virkamiestä korruptiosta epäiltynä, ml. Khaleda Zian ja Sheikh Hasinan.

Politiikka


Tiedosto:Jatiyo Sangshad Bhaban (Roehl).jpg on Bangladeshin parlamenttirakennus.]]
Bangladesh on parlamentaarinen demokratia. Bangladeshin presidentti toimii valtionpäämiehenä, mutta virka on suureksi osaksi seremoniallinen. Todellinen valta on Bangladeshin pääministeri, joka johtaa hallitusta. Lakiasäätävä elin valitsee presidentin viideksi vuodeksi kerrallaan; normaalisti hänellä on rajatut valtaoikeudet, joita kuitenkin laajennetaan toimitusministeristön aikana, pääasiassa uuteen hallitukseen siirtymisen valvomiseksi. Bangladesh on ottanut käyttöön ainutlaatuisen vallansiirtojärjestelmän: hallituskauden lopussa valta luovutetaan siviilivirkamiehille kolmen kuukauden ajaksi. Nämä järjestävät uudet vaalit ja siirtävät vallan kansan valitsemille edustajille vaalien jälkeen. Järjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 ja se institutionalisoitiin vuonna 1996 kolmantenatoista lisäyksenä maan perustuslakiin.<ref name=amendments></ref>
Pääministerin, jonka täytyy olla parlamentin jäsen ja nauttia parlamentin enemmistön luottamusta, nimittää seremoniallisesti Bangladeshin presidentti. Ministereistä koostuvan hallituksen valitsee pääministeri ja nimittää presidentti. Yksikamarinen parlamentti, 300-jäseninen ''Jatiyo Sangshad'', valitaan vaaleilla yhden edustajan vaalipiireistä viideksi vuodeksi kerrallaan. Maassa on yleinen äänioikeus kaikille 18 vuotta täyttäneille.
Bangladeshin perustuslaki laadittiin vuonna 1972 ja siihen on tehty kolmetoista lisäystä. Korkein tuomiovaltaa käyttävä elin on Bangladeshin korkein oikeus, jonka tuomarit nimittää presidentti. Oikeuslaitos ei ole riippumaton valtionhallinnosta, mikä on viime vuosina aiheuttanut runsaasti kiistoja. Lakijärjestelmä perustuu löyhästi brittiläiseen lakiin, mutta perhettä, kuten avioliittoa ja perintöä, koskevat lait perustuvat uskonnollisiin kirjoituksiin ja eroavat siten eri uskonnollisten yhteisöjen välillä.
Kaksi Luettelo Bangladeshin puolueista Bangladeshissa ovat Bangladeshin nationalistipuolue (BNP) ja Awami-liitto. BNP on läheinen islamistipuolueiden, kuten Jamaat-e-Islami Bangladeshin ja Islami Oikya Jotin kanssa, kun taas Awami-liitto on lähempänä vasemmistolaisia ja sekularistisia puolueita. Kolmas merkittävä voima on Jatiya-puolue, jota johtaa entinen sotilasjohtaja Ershad. Awami-liiton ja BNP:n välinen kilpailu on ollut katkeraa, ja siihen on liittynyt mielenosoituksia, väkivaltaa ja murhia. Opiskelijapolitiikalla on Bangladeshissa erityisen vahva asema, perintönä vapautusliikkeen ajoista. Lähes kaikilla puolueilla on huomattavan aktiiviset opiskelijajärjestöt, ja opiskelijoita on valittu parlamenttiin.
Kahden radikaali-islamistisen puolueen, Jagrata Muslim Janata Bangladeshin (JMJB) ja Jama'atul Mujahideen Bangladeshin (JMB), toiminta kiellettiin helmikuussa 2005. Ryhmiä on syytetty vuodesta 1999 lähtien tapahtuneiden pommi-iskujen tekijöiksi, ja satoja epäiltyjä jäseniä on pidätetty lukuisissa turvallisuusoperaatioissa, mukaan lukien puolueiden johtaja vuonna 2006. Ensimmäinen vahvistettu itsemurhapommi-isku tapahtui Bangladeshissa marraskuussa 2005.

Osat


Tiedosto:Bangladesh divisions english.png
Bangladesh jaetaan seitsemään osaan, jotka on nimetty pääkaupunkiensa mukaan: Barisalin alue (বরিশাল), Chittagongin alue (চট্টগ্রাম), Dhakan alue (ঢাকা), Khulnan alue (খুলনা), Rajshahin alue (রাজশাহী), Rangpurin alue (রংপুর) ja Sylhetin alue (সিলেট). Nämä jaetaan edelleen piirikuntiin, jotka tunnetaan nimellä ''zila''. Bangladeshissa on yhteensä 64 piirikuntaa. Jokainen piirikunta jakautuu "poliisipiireihin" (''thana''), jotka tunnettiin aiemmin alapiirikuntina (''upa-zila''). Jokaisen poliisiaseman alue, metropolialueita lukuun ottamatta, jakautuu useisiin "unioneihin" (), jotka vuorostaan koostuvat useista kylistä. Metropolialueilla poliisipiirit jakautuvat erillisalueisiin (), jotka vuorostaan jakautuvat ''mahalla''-yksiköihin. Alue-, piirikunta- tai ''thana''-tasolla ei ole vaaleilla valittuja virkailijoita, ja hallinto koostuu vain hallituksen virkamiehistä. Suoria vaaleja, joissa valitaan puhemies ja tietty määrä edustajia, pidetään unioni- tai erillisaluetasolla. Vuonna 1997 parlamentin asetus määräsi jokaisessa unionissa kolme paikkaa kahdestatoista naisehdokkaille.
Dhaka on Bangladeshin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Chittagong, Khulna, Rajshahi, Barisal ja Sylhet. Näissä metropoleissa pidetään pormestarinvaalit, kun taas muissa kunnissa valitaan vain puhemies. Pormestarit ja puhemiehet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Maantiede


Bangladesh sijaitsee alavalla Gangesin suisto. Suiston muodostavat toisiinsa yhdistyvät joet Ganges (paikallinen nimi Padma tai ''Pôdda''), Brahmaputra (Jamuna (Bangladesh) tai ''Jomuna'') ja Meghna sekä niiden sivujoet. Jokien tuoma tulvamaa on luonut yhden maailman hedelmällisimmistä tasangoista.
Suurin osa Bangladeshista on 0–10 metrin korkeudella merenpinnasta, ja merenpinnan noustessa metrillä maan alueesta noin 10 prosentin uskotaan jäävän veden alle. Esimerkiksi kesällä 2007 puolet maasta oli veden alla. Bangladeshin korkein kohta on Mowdokin vuoristossa 1&nbsp;052 metrin korkeudessa Chittagong Hill Tractsin alueella maan kaakkoisosassa. Merkittävä osa maan rannikosta muodostuu soistuneesta viidakosta, Sundarbansista, maailman suurimmasta mangrovemetsästä, jolla on monimuotoinen eläin- ja kasvikanta. Alueella asuu muun muassa Intiantiikeri. Vuonna 1997 Sundarbans julistettiin vaarantuneeksi.
Bangladesh sijaitsee Kravun kääntöpiirillä. Maan ilmasto on trooppinen: leuto talvi kestää lokakuusta maaliskuuhun, ja kuuma, kostea kesä maaliskuusta kesäkuuhun. Lämmin ja kostea monsuunikausi, joka tuo suurimman osan maan vuotuisesta sademäärästä, kestää kesäkuusta lokakuuhun. Luonnonkatastrofit, kuten tulvat, Trooppinen sykloni, tornadot ja Vuorovesiporras ovat lähes jokavuotinen ongelma. Niiden vaikutuksia pahentavat metsäkato ja eroosio. Bangladeshissa, Chittagongin kaupungin eteläpuolella, sijaitsee maailman pisin luonnollinen ja katkeamaton hiekkaranta, 120 kilometriä pitkä Cox's Bazar.

Talous


Tiedosto:Cox's Bazaar Fishermen.jpg
Tiedosto:Bashundhara city.JPG
Huolimatta pitkäaikaisista kotimaisista ja kansainvälisistä yrityksistä parantaa Bangladeshin taloudellista ja demografista tilannetta maa on yhä alikehittynyt ja ylikansoitettu. Bruttokansantuote henkeä kohden oli vuonna 2004 alhainen 440 dollaria, ja monet muut taloudelliset mittarit pysyivät huonoina. Silti, kuten Maailmanpankki huomautti raportissaan heinäkuussa 2005, maa on edistynyt huomattavasti inhimillisessä kehityksessä keskittyessään lukutaidon kasvattamiseen, sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseen koulutuksessa ja väestönkasvun hidastamiseen.
Juutti oli aiemmin Bangladeshin talouden moottori. Maan osa maailman vientimarkkinoista saavutti huippunsa, 80 prosenttia,<ref name=jute></ref> toisen maailmansodan aikana sekä 1940-luvun lopulla ja muodosti vielä 1970-luvulla merkittävän osan Bangladeshin vientituloista. Polypropeenituotteita alettiin kuitenkin käyttää juutin sijasta, joten juuttiteollisuus taantui. Bangladesh kasvattaa merkittäviä määriä riisiä, teetä ja sinappia. Vaikka kaksi kolmasosaa bangladeshilaisista onkin maanviljelijöitä, yli kolme neljäsosaa maan vientituloista saadaan vaateteollisuudesta, joka alkoi houkutella maahan ulkomaisia investoijia 1980-luvulla halvan työvoiman ja edullisten vaihtokurssien avulla. Vuonna 2002 teollisuus vei maasta tuotteita 5 miljardin dollarin arvosta.
Vaateteollisuuden palveluksessa on yli 3 miljoonaa henkeä, joista 90 prosenttia on naisia. Merkittävä osa maahan virtaavasta ulkomaisesta valuutasta muodostuu ulkomailla asuvien siirtolaisten lähetyksistä.
Esteitä kasvulle ovat yleiset trooppiset myrskyt ja tulvat, tehottomat valtion omistamat yritykset, huonosti ylläpidetyt satamat, työpaikkojen syntyvauhdin ylittävä työväestön kasvu, energiavarojen (kuten maakaasun) tehoton käyttö, riittämättömät energiavarannot, talousuudistusten hidas toteutus, poliittiset kiistat ja korruptio. Vaikeuksista huolimatta vuodesta 1990 lähtien maan vuosittainen kasvu on ollut Maailmanpankin mukaan viiden prosentin luokkaa. Keskiluokka ja kuluttajamarkkinat ovat kasvaneet jonkin verran. Joulukuussa 2005, neljä vuotta raportoituaan nousevista "BRIC"-talouksista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), Goldman Sachs nimesi Bangladeshin "seuraavan yhdentoista" joukkoon, yhdessä Egyptin, Indonesian, Pakistanin ja usean muun maan kanssa. Suorat ulkomaiset investoinnit Bangladeshiin ovat lisääntyneet. Monet kansainväliset yritykset, kuten Unocal Corporation ja Tata Group, ovat tehneet merkittäviä investointeja, erityisesti maakaasusektorille. Joulukuussa 2005 Bangladeshin keskuspankki ennusti 6,5 prosentin kasvua bruttokansantuotteessa.
Eräs merkittävä tekijä talouden kehityksessä on ollut mikrolainojen yleistyminen, mistä Muhammad Yunus voitti yhdessä Grameen Bankin kanssa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2006. 1990-loppuun mennessä Grameen Bankilla oli 2,3 miljoonaa jäsentä, ja samantyyppisillä järjestöillä lisäksi 2,5 miljoonaa jäsentä.

Väestö


Tiedosto:Rice Field.jpg
Viimeaikaiset arviot Bangladeshin väkiluvusta ovat vaihdelleet 142–147 miljoonan välillä, joten maa kuuluu maailman kymmenen väkirikkaimman valtion joukkoon. Koska Bangladeshin pinta-ala on vain 147&nbsp;000 neliökilometriä, alle puolet Suomi, maa on myös erittäin tiheään asuttu. Bangladeshin väestönkasvu oli maailman voimakkaimpien joukossa 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin maan väkiluku kasvoi 50:stä 90 miljoonaan, mutta ehkäisyvalistuksen myötä 1980-luvulla kasvu saatiin hidastumaan. Keskimääräinen hedelmällisyysaste on nyt 3,1 lasta naista kohden – vielä kolme vuosikymmentä sitten luku oli 6,2. Maan väestö on suhteellisen nuorta: 0–25-vuotiaiden ikäryhmä muodostaa 60 prosenttia väestöstä, kun taas vain 3 prosenttia on 65-vuotiaita tai vanhempia. Elinajanodote on 63 vuotta sekä naisille että miehille (2003).
Bangladesh on etnisesti homogeeninen valtio, sillä bengalit muodostavat 98 prosenttia väestöstä. Jäljelle jäävä väestönosa koostuu pääasiassa Biharista tulleista muuttajista ja alkuperäiskansoista. Chittagong Hill Tractsin alueella elää yhteensä 13 eri heimoryhmää, joista suurin on chakmat. Alueella on ollut etnisiä jännitteitä Bangladeshin valtion synnystä lähtien. Suurimmat ryhmät Hill Tractsin alueen ulkopuolella ovat santalit ja garot. Ihmiskauppa on ollut ongelma Bangladeshissa, ja laiton maahanmuutto on aiheittanut kitkaa Myanmarin ja Intian kanssa.
Kuten Länsi-Bengalissa maan tärkein kieli on Bengalin kieli, Indoarjalaiset kielet, jonka alkuperä on sanskritissa. Kielellä on Bengalin aakkoset. Englannin kieli käytetään korkeamman asteen koulutuksessa, ja keski- ja yläluokka käyttävät sitä toisena kielenä. Vuoden 1987 presidentin asetuksesta lähtien banglaa käytetään kaikissa virallisissa yhteyksissä.
Kaksi merkittävintä Bangladeshissa harjoitettua uskontoa ovat islam (arviolta 88 prosenttia väestöstä vuonna 2005) ja hindulaisuus (11 prosenttia vuonna 2005). Maassa asuvat biharit ovat pääasiassa Šiialaisuus. Muihin uskonnollisiin ryhmiin lukeutuvat Buddhalaisuus, Kristinusko ja Animismi.
Bangladeshin terveys- ja koulutustasot ovat viime aikoina alkaneet parantua köyhyyden vähetessä. Maa on tästä huolimatta yksi maailman köyhimmistä. Suurin osa bangladeshilaisista elää maaseudulla omavaraistaloudessa. Lähes puolella väestöstä on käytettävänään alle yksi Yhdysvaltain dollari päivässä. Bangladeshissa on suuria terveysongelmia, pintaveden saastumisesta arsenikkipitoiseen pohjaveteen, ja maassa esiintyviin tauteihin kuuluvat malaria, leptospiroosi ja denguekuume. Lukutaitoaste maassa on noin 44 prosenttia. Maassa on merkittävää epätasa-arvoa, sillä lukutaitoaste oli miehillä 50,4 prosenttia ja naisilla vain 28,5 prosenttia (vuonna 1995). Lukutaito on kuitenkin noussut useiden sen parantamiseen tähtäävien ohjelmien ansiosta. Menestyksekkäimpien joukossa ovat ''Ruokaa koulutuksesta'' -ohjelma (FFE), joka aloitettiin vuonna 1993, ja stipendiohjelma naisille alkeis- ja toisen asteen koulutusta varten.

Kulttuuri


Uutena valtiona vanhalle kansalle Bangladeshin kulttuurissa yhdistyvät sekä vanhat että modernit elementit. Bengalin kieli on rikas kirjallinen perinne, jonka Bangladesh jakaa yhdessä Intian Länsi-Bengalin osavaltion kanssa. Vanhin banglankielinen teksti on Charyapada 700-luvulta. Keskiajalla bangla-kirjallisuus oli usein joko uskonnollista (esimerkkinä Chandidas) tai mukaelmia muunkielisistä teoksista (esimerkkinä Alaol). 1800-luvulla kirjallisuus kypsyi ja modernisoitui. Maan kirjallisuuden merkittävimpiä ikoneita ovat runoilijat Rabindranath Tagore ja Kazi Nazrul Islam. Bangladeshilla on myös pitkä kansankirjallisuuden perinne, jonka osoittavat teokset ''Maimansingha Gitika'' ja ''Thakurmar Jhuli'' tai Gopal Bhariin liittyvät tarinat.
Bangladeshin musiikillinen perinne on keskittynyt sanoituksien ympärille (''Baniprodhan''), soitinten käytön ollessa vähäistä. Baul on Bengalin kansanmusiikin ainutlaatuinen perinne, ja Bangladeshissa on useita muitakin musiikkitraditioita, jotka vaihtelevat alueittain. Gombhira, Bhatiali ja Bhawaiya ovat parhaiten tunnettuja musiikillisia muotoja. Bengalin kansanmusiikkia säestää usein ektara, yksikielinen soitin. Muita soittimia ovat dotara, dhol, huilu ja tabla. Bangladeshissa on myös aktiivinen Pohjoisintialainen klassinen musiikki perinne. Bangladeshin tanssimuodot liittyvät musiikin tavoin läheisesti kansanperinteeseen, varsikin heimoryhmien perinteisiin, sekä lisäksi laajempaan intialaiseen tanssiperinteeseen. Bangladeshissa tuotetaan noin 80 elokuvaa vuodessa. Suuren Bollywood tuotokset ovat myös suhteellisen suosittuja, kuten myös Kolkatassa tuotetut filmit: onhan kaupungilla oma kukoistava bengalinkielinen elokuvateollisuutensa. Bangladeshissa julkaistaan yli 1&nbsp;800 päivälehteä ja aikakauslehteä, mutta tästä huolimatta lehtien säännöllinen lukijamäärä on alhainen, noin 15 prosenttia väestöstä. Bangladeshilaiset kuuntelevat paikallisia ja kansallisia radio-ohjelmia Bangladesh Betarin kautta sekä BBC:n ja Voice of American bengalinkielistä ohjelmistoa. Maassa on valtion omistama Bangladesh Television, mutta viime vuosina yksityisten televisioasemien vaikutus on kasvanut huomattavasti.
Tiedosto:Face paint.JPG
Bangladeshin kulinaarisilla perinteillä on läheiset suhteet Intialainen keittiö ja Lähi-idän keittiöihin, mutta alueen ruoilla on myös monia omaperäisiä piirteitä. Riisi ja kala ovat perinteisiä suosikkiruokia, mikä on johtanut sanontaan ''machhe bhate bangali'', "kala ja riisi tekevät bengalilaisen".<ref name=machhe></ref> Lihan kulutus on lisääntynyt ja tuotanto kasvanut viime vuosina. Bangladeshissa valmistetaan maitotuotteista perinteisiä makeisia, joihin kuuluvat muun muassa Rôshogolla, Chômchôm ja Kalojam.
Sari (vaate) ''(shaŗi)'' on selvästi yleisin bangladeshilaisten naisten käyttämä vaate. Kuitenkin myös salwar kameez ''(shaloar kamiz)'' on suhteellisen suosittu, ja kaupunkialueilla jotkut naiset käyttävät länsimaisia vaatteita. Miesten keskuudessa eurooppalaiset vaatteet ovat yleisemmin hyväksyttyjä. Miehet käyttävät myös ''kurta-paejama'' -yhdistelmää, usein uskonnollisissa tilaisuuksissa. Lungi, eräänlainen pitkä hame, on myös miesten käyttämä vaate.
Kaksi eidiä, Eid ul-Fitr ja Eid ul-Adha, ovat islamilaisen kalenterin suurimmat festivaalit. Päivä ennen Eid ul-Fitriä tunnetaan nimellä ''Chãd Rat'' ("kuun yö"), ja sitä juhlitaan usein ilotulittein. Myös muita Islamilaiset juhlat vietetään. Tärkeitä hindulaisia juhlia ovat Durga puja ja Saraswati puja. Vesak, joka juhlistaa Gautama Buddhan syntymäpäivää, on yksi merkittävimmistä buddhalaisista festivaaleista kun taas joulua, bengaliksi ''Bôŗodin'' ("Suuri päivä"), juhlii valtion kristitty vähemmistö. Tärkein maallinen festivaali on Pohela Baishakh tai bengalilainen uusivuosi, Bengalilainen kalenteri alku. Muita juhlapäiviä ovat Nobanno, ''Poush parbon'' (Poushin festivaali) ja kansalliset juhlapäivät kuten kieliliikkeen muistoksi vietetty Itä-Pakistanin kieliliike.
Kriketti on yksi suosituimmista urheilulajeista Bangladeshissa. Vuonna 2000 Bangladeshin krikettijoukkueelle annettiin Test cricket -status ja se liittyi International Cricket Councilin kansallisten joukkueiden eliittiliigaan pelaamaan testiotteluita. Muita suosittuja urheilulajeja ovat jalkapallo, maahockey, tennis, sulkapallo, käsipallo, lentopallo, shakki, Korona (peli) ja kabaddi, Bangladeshin kansallisurheilulaji, jota pelataan kahdessa seitsemän jäsenen joukkueessa ilman palloa tai mitään muuta välinettä. Bangladesh Sports Control Board säätelee 29 eri urheiluliiton toimintaa.

Lähteet

Aiheesta muualla


Luokka:Bangladesh
ace:Bangladesh
af:Bangladesj
als:Bangladesch
am:ባንግላዴሽ
ang:Bængladesc
ar:بنغلاديش
an:Bangladesh
roa-rup:Bangladesh
frp:Banglladèch·e
as:বাংলাদেশ
ast:Bangladex
gn:Vangyladẽ
az:Banqladeş
bjn:Bangladesh
id:Bangladesh
ms:Bangladesh
bn:বাংলাদেশ
zh-min-nan:Bangladesh
jv:Bangladesh
su:Bangladés
ba:Бангладеш
be:Бангладэш
be-x-old:Банглядэш
bcl:Banglades
bar:Bangladesch
bo:བྷང་ལ་རྡེ་ཤུ།
bs:Bangladeš
br:Bangladesh
bg:Бангладеш
bxr:Бангладеш
ca:Bangla Desh
ceb:Bangladesh
cv:Бангладеш
cs:Bangladéš
cy:Bangladesh
da:Bangladesh
de:Bangladesch
dv:ބަންގާޅު
nv:Bangla Bikéyah
dsb:Bangladeš
na:Bangradet
dz:བངྒ་ལ་དེཤ
et:Bangladesh
el:Μπανγκλαντές
en:Bangladesh
es:Bangladés
eo:Bangladeŝo
ext:Bangladesh
eu:Bangladesh
fa:بنگلادش
hif:Bangladesh
fo:Bangladesj
fr:Bangladesh
fy:Banglades
fur:Bangladesh
ga:An Bhanglaidéis
gv:Yn Vangladesh
gag:Bangladeş
gd:Bangladais
gl:Bangladesh - বাংলাদেশ
gan:孟加拉
ki:Bangladesh
hak:Men-kâ-lâ-koet
xal:Бенгалмудин Улс Орн
ko:방글라데시
haw:Banagaladesa
hy:Բանգլադեշ
hi:बांग्लादेश
hsb:Bangladeš
hr:Bangladeš
io:Bangladesh
ilo:Banglades
bpy:বাংলাদেশ
ia:Bangladesh
ie:Bangladesh
os:Бангладеш
is:Bangladess
it:Bangladesh
he:בנגלדש
kl:Bangladesh
kn:ಬಾಂಗ್ಲಾದೇಶ
pam:Bangladesh
ka:ბანგლადეში
csb:Bangladesz
kk:Бангладеш
kw:Bangladesh
rw:Bangaladeshi
ky:Баңгладеш
sw:Bangladesh
kv:Бангладеш
ht:Bangladèch
ku:Bangladeş
lez:Бангладеш
la:Bangladesha
lv:Bangladeša
lb:Bangladesch
lt:Bangladešas
lij:Bangladesh
li:Bangladesj
ln:Bángaladɛ́si
lmo:Bangladesh
hu:Banglades
mk:Бангладеш
ml:ബംഗ്ലാദേശ്
krc:Бангладеш
mt:Bangladexx
mr:बांगलादेश
arz:بانجلاديش
mzn:بنگلادش
mn:Бангладеш
my:ဘင်္ဂလားဒေ့ရှ်နိုင်ငံ
nah:Bangladex
nl:Bangladesh
ne:बंगलादेश
new:बंगलादेश
ja:バングラデシュ
ce:Бангладеш
pih:Bangladash
no:Bangladesh
nn:Bangladesh
nov:Bangladesh
oc:Bangladèsh
or:ବଙ୍ଗଳାଦେଶ
uz:Bangladesh
pa:ਬੰਗਲਾਦੇਸ਼
pi:बंगलादेश
pnb:بنگلہ دیش
pap:Bangladesh
ps:بنګله دېش
km:បង់ក្លាដែស្ស
pms:Bangladesh
nds:Bangladesch
pl:Bangladesz
pt:Bangladesh
crh:Bangladeş
ro:Bangladesh
rm:Bangladesch
qu:Banladish
ru:Бангладеш
rue:Банґладеш
sah:Баҥладеш
se:Bangladesh
sa:बंगलादेशः
sco:Bangladesh
stq:Bangladesch
sq:Bangladeshi
scn:Bangladesci
si:බංගලාදේශය
simple:Bangladesh
sd:بنگلاديش
ss:IBhangladeshi
sk:Bangladéš
sl:Bangladeš
szl:Bangladesz
so:Bangladesh
ckb:بەنگلادێش
sr:Бангладеш
sh:Bangladeš
sv:Bangladesh
tl:Bangglades
ta:வங்காளதேசம்
roa-tara:Bangladesh
tt:Бангладеш
te:బంగ్లాదేశ్
tet:Bangladexe
th:ประเทศบังกลาเทศ
vi:Bangladesh
tg:Бангладеш
tr:Bangladeş
tk:Bangladeş
udm:Бангладеш
uk:Бангладеш
ur:بنگلہ دیش
ug:بانگلادېش
vec:Bangladesh
vep:Bangladeš
vo:Bangladejän
fiu-vro:Bangladesh
war:Bangladesh
wo:Banglaades
wuu:孟加拉
yi:באנגלאדעש
yo:Bangladẹ́shì
zh-yue:孟加拉國
diq:Bengladeş
bat-smg:Bangladešos
zh:孟加拉国