Björk Gudmundsdottir

Björk

Benoît Mandelbrot

Tiedosto:Benoit Mandelbrot mg 1804.jpg
Benoît B. Mandelbrot (20. marraskuuta 1924 Varsova, Puola – 14. lokakuuta 2010 Cambridge (Massachusetts), Yhdysvallat) oli ranskalainen matematiikka, jonka ansiosta suuri yleisö kiinnostui fraktaaligeometriasta.
Mandelbrot syntyi Puolassa mutta asui nuoruutensa Ranskassa, jonne perhe pakeni Hitlerin vainoja 1930-luvulla hänen ollessaan yksitoistavuotias. Hänen perheellään oli akateeminen tausta – äiti oli lääkäri ja setä Szolem Mandelbrot oli kuuluisa pariisilainen matemaatikko, joka opetti hänelle matematiikkaa. Mandelbrot opiskeli sodan jälkeen Ranskassa ja Kaliforniassa ja väitteli 1952. Hän aloitti IBM tutkijana 1958 ja oli yrityksen palveluksessa vuoteen 1987, jolloin hän jäi eläkkeelle vaikkakin jatkoi yhä uraansa tutkijana ja työskenteli professorina Yalen yliopistossa vuoteen 2005. Hän oli sekä Ranskan että Yhdysvaltojen kansalainen.
Mandelbrot kehitti Gaston Julian matematiikkaa. Hän kehitti fraktaaligeometrian, ja Mandelbrotin joukkona tunnettu fraktaali on nimetty hänen mukaansa. Hän löysi fraktaali yrittäessään määritellä Rantaviivaparadoksi. Hänen tutkimuksensa olivat kaaosteorian kannalta erittäin merkittäviä, vaikkakin jotkut matemaatikot pitivät häntä "pop-matemaatikkona". Hänen teorioidensa sovellutuksia ovat esimerkiksi ohjelmat, joilla voi pakata kuvia ja luoda maisemia animaatioihin. Klassikoksi noussut teos ''The Fractal Geometry of Nature'' ilmestyi 1982.
Mandelbrot vieraili Suomessa syksyllä 1993 ja luennoi Helsingin yliopistossa.
Mandelbrot kuoli haimasyöpään sairaalassa Yhdysvalloissa.

Teoksia


''The Fractal Geometry of Nature'', 1982 ISBN 0-7167-1186-9
''Fractal: Form, Chace and Dimension, 1977

Kirjallisuutta


Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.math.yale.edu/mandelbrot/ Mandelbrotin sivusto Yalen yliopistossa.
Maria Korteila: http://www.tekniikkatalous.fi/tk/japanilaiset+palkitsivat+fraktaalien+isan/a31180 Japanilaiset palkitsivat fraktaalien isän. Tekniikka & talous 16.1.2003.
Luokka:Ranskalaiset matemaatikot
Luokka:Vuonna 1924 syntyneet
Luokka:Vuonna 2010 kuolleet
af:Benoît Mandelbrot
als:Benoît Mandelbrot
am:ማንዴልብሮት
ar:بونوا ماندلبرو
an:Benoît Mandelbrot
id:Benoît Mandelbrot
bn:বেনোয়া মান্ডেলব্রট
bs:Benoît Mandelbrot
bg:Беноа Манделброт
ca:Benoît Mandelbrot
cs:Benoît Mandelbrot
da:Benoît Mandelbrot
de:Benoît Mandelbrot
et:Benoît Mandelbrot
el:Μπενουά Μάντελμπροτ
en:Benoit Mandelbrot
es:Benoît Mandelbrot
eo:Benoît Mandelbrot
eu:Benoît Mandelbrot
fa:بنوا مندلبرو
fr:Benoît Mandelbrot
ga:Benoît Mandelbrot
ko:브누아 만델브로
hr:Benoît Mandelbrot
io:Benoit Mandelbrot
is:Benoît Mandelbrot
it:Benoît Mandelbrot
he:בנואה מנדלברוט
ht:Benoît Mandelbrot
la:Benedictus Mandelbrot
lv:Benuā Mandelbrots
lb:Benoît Mandelbrot
hu:Benoît Mandelbrot
nl:Benoît Mandelbrot
ja:ブノワ・マンデルブロ
no:Benoît Mandelbrot
nn:Benoît Mandelbrot
nds:Benoît Mandelbrot
pl:Benoît Mandelbrot
pt:Benoît Mandelbrot
ro:Benoît Mandelbrot
ru:Мандельброт, Бенуа
scn:Benoît Mandelbrot
simple:Benoît Mandelbrot
sk:Benoît Mandelbrot
sl:Benoît Mandelbrot
sr:Беноа Манделброт
sv:Benoît Mandelbrot
th:เบอนัว มานดัลบรอ
vi:Benoît Mandelbrot
tr:Benoît Mandelbrot
uk:Бенуа Мандельброт
ur:Benoît Mandelbrot
zh:本華·曼德博

Black Jack


Kuva:Blackjack.jpg
Kuva:Blackjack game example.JPG
Black Jack on suuresti ventti muistuttava korttipeli, jossa tavoitteena on saada kahdella tai useammalla kortilla pelikäsi, jolla voittaa jakajan käden joko siten, että pelaajan käden pistemäärä on lähempänä kahtakymmentäyhtä kuin jakajan tai siten että jakajan käden pistemäärä menee yli kahdenkymmenenyhden. Black Jackissä Ässä on arvoltaan joko yksi tai yksitoista, kaikki kuvakortit kymmenen ja muut kortit nimellisarvonsa verran.
Kuva:Blackjack board.JPG

Pelin kulku


Pelaaja pelaa pankkia (jakaja) vastaan.
Jakaja jakaa pelaajalle kaksi korttia kuvapuoli ylöspäin ja itselleen kaksi korttia, joista toisen kuvapuoli ylöspäin ja toisen kuvapuoli alaspäin. Pelaaja ilmoittaa, haluaako hän uuden kortin. Jakaja jakaa, kunnes pelaaja ei tahdo enää lisää kortteja tai korttien summa on yli kaksikymmentäyksi. Tämän jälkeen jakaja ottaa itselleen kortteja, jos hänen kätensä on kuusitoista tai vähemmän. Jos käden arvo on seitsemäntoista tai enemmän, jakaja ei saa ottaa enempää kortteja. Pelin voittaa se, jolla korttien yhteislukema on suurempi menemättä yli kahtakymmentäyhtä tai tasan 21. Kahdella ensimmäisellä kortilla saatu pistemäärä kaksikymmentäyksi on nimeltään Black Jack ja se voittaa useammalla kuin kahdella kortilla saadun 21 pisteen summan. Jos pelaajalla ja jakajalla on yhteislukema sama, pelaaja häviää, paitsi jos kyseessä on tasapeli kahdessakymmenessäyhdessä tai Black Jackissä (niin sanottu ''stand off''). Jos yhteislukema on suurempi kuin kaksikymmentäyksi, sen summan saanut häviää.
Pistevoitolla pelaajan pelipanos voittaa 1:1.
Black Jack voittaa 3:2.
Pelaajalla on mahdollisuus tehdä myös jokin seuraavista toiminnoista pelin aikana:

Tuplaus (Double)


Pelaaja voi halutessan tuplata panoksensa saatuaan kahdella ensimmäisellä kortillaan yhteispistemääräksi 9-11. Tällöin pelaaja saa yhden kortin lisää ja hänen pelivuoronsa päättyy. Säännöistä riippuen tuplausrajat voivat olla erisuuria ja tuplaus voi olla mahdollista myös jakamisen jälkeen (alla).

Jakaminen (Split)


Mikäli pelaajan saamat kaksi ensimmäistä korttia ovat samanarvoiset, pelaajalla on mahdollisuus jakaa kortit kahdeksi eri kädeksi. Tällöin pelaajan on myös tuplattava panoksensa ja jaettava se näiden kahden käden kesken tasan. Jaetut kädet pelataan tämän jälkeen normaalisti. Jaetun käden voi säännöistä riippuen jakaa tai tuplata myös jakamisen jälkeen. Tuplauksesta poiketen pelaaja voi ottaa molempiin jaettuihin käsiin niin monta korttia lisää kuin vain on mahdollista, paitsi jos jaettu pari on Ässät, jolloin molempiin käsiin tulee vain yksi lisäkortti.

Antautuminen (Surrender)


Pelaaja voi halutessaan antautua saatuaan kaksi ensimmäistä korttiaan. Tällöin pelaaja häviää puolet pelipanoksestaan ja saa pitää toisen puolikkaan.

Vakuutus (Insurance)


Mikäli jakajan ensimmäinen kortti on Ässä, pelaaja voi vakuuttaa kätensä. Tavallisesti vakuutuspanoksen arvon on vastattava puolta alkuperäisestä panoksesta, mutta joillain säännöillä vakuutus voi olla myös suurempi tai pienempi. Mikäli jakajan seuraava kortti on arvoltaan kymmenen eli jakaja saa Black Jackin, pelaajan vakuutuspanos voittaa 2:1, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että pelaaja saa pitää panostuksensa eli ei voita eikä häviä mitään. Mikäli jakajan toinen kortti on mikä tahansa muu eli jakaja ei saa Black Jackia, pelaaja häviää vakuutuspanoksen ja peli jatkuu normaalisti.

Tasaraha (Even money)


Mikäli jakajan ensimmäinen kortti on Ässä ja pelaajalla on Black Jack, pelaaja voi halutessaan pyytää tasarahan. Tällöin pelaajan pelipanos voittaa 1:1 (normaalisti 3:2) ja peli päättyy. Mikäli pelaaja ei halua tasarahaa ja jakaja saa myös Black Jackin, peli on tasan ja panokset palautetaan.
Niin sanottu "talon etu" Black Jackissa muodostuu siitä, että jakaja ottaa kortteja vasta pelaajan jälkeen. Mikäli jakajan mennessä yli hävinneittenkin pelaajien panokset palautettaisiin, optimaalisin pelistrategia olisi sama mitä jakaja käyttää: ota kortti aina kuudestatoista tai vähemmässa ja jää aina seitsemääntoista.

Aiheesta muualla


http://www.black-jack.fi/
http://www.rahapeliopas.fi/kasinopelit/blackjack/
http://www.casinohuone.com/fi/Casino/Play-Game.aspx?GameName=blackjackflash Perinteinen Black Jack - säännöt ja ilmaispelit
http://www.nettiblackjack.com/ Blackjack netissä
Luokka:Korttiuhkapelit
ar:بلاك جاك
id:Blackjack
bs:Blackjack
bg:Блекджек
ca:Blackjack
cs:Blackjack
da:Blackjack
de:Black Jack
et:Blackjack
el:Μπλακ τζακ
en:Blackjack
es:Blackjack
fa:بلک‌جک
fr:Blackjack (jeu)
ko:블랙잭
hi:ब्लैकजैक
hr:Blackjack
it:Blackjack
he:בלק ג'ק
kn:ಬ್ಲ್ಯಾಕ್‌ಜಾಕ್
lv:Acīte
hu:Huszonegy
nl:Blackjack
ja:ブラックジャック
no:Blackjack
nrm:Blackjack
pl:Blackjack
pt:Blackjack
ro:Blackjack
ru:Блэкджек
simple:Blackjack
sk:Blackjack
sh:Blackjack
sv:Black Jack
tl:Blackjack
te:బ్లాక్ జాక్
th:แบล็กแจ็ก (เกมไพ่)
vi:Blackjack
tr:Yirmibir
uk:Блекджек
war:Blackjack
zh:廿一點

Bebop


Bebop eli bop on jazzin tyylisuunta, jonka luonteenomaisia piirteitä ovat nopea tempo sekä kappaleen harmoniseen perusrakenteeseen ja melodiaan perustuva improvisaatio. Bebop syntyi Yhdysvalloissa 1940-luvun alkupuolella. Musiikkityylin synty oli seurausta kunnianhimoisten mustaihoisten jazzmuusikoiden tarpeesta esittää jotakin haastavampaa kuin perinteinen jazz, johon suhtauduttiin tanssi- ja viihdemusiikkina. Bebopin synty aiheutti 1940-luvun jazzmaailmassa jyrkän kahtiajaon "modernistien" ja bebopia vieroksuvien "traditionalistien" välillä.

Historia


Coleman Hawkinsin levytys ”Body and Soul” vuodelta 1939 on bebopin tärkeä avaus ja edeltäjä. Hawkins halusi poiketa tavanomaisesta melodiakulusta ja hänen äkilliset siirtymänsä tuplatempoon merkitsivät etääntymistä jazzin ja swingin valtatyylistä. Levytys oli myyntimenestys, mutta sen merkitys perustui ennen kaikkea inspiraatioon, jota Kansas Cityn nuoret muusikot siitä ammensivat. Merkittävimmät alkuajan hahmot olivat Charlie Parker ja Dizzy Gillespie.
Tiedosto:Dizzy Gillespie playing horn 1955.jpg
Jazzin yksinäiset sudet, Dizzy Gillespie, Charlie Parker, Bud Powell ja Thelonious Monk saivat vaikutteita edeltävän sukupolven rohkeilta kokeilijoilta. Heitä olivat pianistit Art Tatum ja Earl Hines, tenorisaksofonistit Coleman Hawkins ja Lester Young ja trumpetisti Roy Eldridge.
Gillespie ja Parker, jotka molemmat soittivat uransa alkuvaiheessa Earl Hinesin orkesterissa Chicagossa, olivat olleet kiertueella esi-bebopin mestareiden Jack Teagardenin ja Jay McShannin kanssa. Nämä muusikot olivat jo ehtineet tutkia edistyksellisiä harmonioita, mutkikkaita rytmejä sekä sijais- ja altered chord -sointuja. Varsinainen bopsukupolvi vei kehitystä eteenpäin tähän suuntaan.
Minton’s Playhouse ja Monroe's Uptown House -nimisistä klubista New Yorkissa tuli varhaisten bebop-soittajien harjoitussali ja kokeilunäyttämö. Tärkeimpiä heistä oli kitaristi Charlie Christian, joka oli jo ennättänyt Benny Goodmanin yhtyeessä soittamissaan sooloissa viitata välähdyksittäin bop-tyyliin. Christianin uudistukset perustuivat ennen muuta rytminkäsittelyyn. Hän korosti yleensä heikkoja tahtiosia ja tahdinosien välisiä kahdeksasosia (off beats) ja päätti fraasinsa usein neljännen iskun jälkeiseen offbeatiin.
Christian kokeili myös epäsäännöllisillä fraaseilla. Tästä tuli myöhemmän bebop-tyylin tavaramerkki. Swing-improvisaatiot rakentuivat yleensä kahden tai neljän tahdin säkeistä, jotka vastasivat kappaleen laulumuodon (AABA) soinnullisia rakenteita kadensseineen (II-V-I). Bop-improvisoijien fraasit kestivät usein parittoman määrän tahteja ja ulottuivat tahtiviivojen ja kadenssirakenteiden yli. Christian ja muut varhaiset bop-muusikot saattoivat myös ennakoida tulevia harmonioita sooloissaan jo ennen kuin ne esiintyivät rytmisektiolla. Tällainen hetkellinen dissonanssi toi voimakkaan eteenpäin vievän tunnun improvisoituun sooloon. Swing-improvsoijat korostivat yleensä tahdin ykköstä ja kolmosta. Dizzy Gillespien "Salt Peanutsin" kaltaisessa bebop-sävellyksessä rytmiset painotukset vaihtuvat tahdin kakkoselle ja neloselle. Tällaiset uudet rytminkäsittely- ja fraseeraustekniikat antavat bebop-soololle vapauden ”kellua” vapaasti rytmisektion yläpuolella, ilman pohjalla olevan laulumuodon kahlitsevaa vaikutusta.
Swing-rumpalit olivat pitäneet vakaata pulssia yllä soittamalla bassorummulla neljä iskua tahtia kohden. Boprumpalit, kuten Kenny Clarke, siirsivät tämän roolin ride- tai hi-hat -symbaalille. Bassorummulle jäi aksentoijan tehtävä, ja näitä korostuksia kutsuttiin muusikoiden keskuudessa ”putoileviksi pommeiksi”. Huomattavat boprumpalit Max Roach, Philly Joe Jones, Roy Haynes ja Kenny Clarke ryhtyivät tukemaan solisteja ja vastaamaan heidän ideoihinsa kysymys-vastaus-periaatteen mukaisesti.
Kontrabasson rooli korostui rumpalien lähestymistavan muuttuessa. Basso huolehti paitsi kappaleen harmonisen perustan ylläpidosta, myös pulssista soittamalla walking bass -linjoja neljä iskua per tahti. Pienet swing-kokoonpanot olivat saattaneet tulla toimeen ilman bassoa, mutta uusi bop-tyyli edellytti basson jatkuvaa läsnäoloa.
Vuoden 1950 tienoilla toisen polven bebop-muusikot Clifford Brown, Sonny Stitt ja Fats Navarro alkoivat omassa musiikissaan lieventää varhaisen bebopin rytmisiä erikoisuuksia. Katkonaisten fraasien sijaan heidän improvisaationsa muodostuivat pitkistä tasaisten kahdeksasosanuottien jatkumoista. Rytminen vaihtelu saatiin aikaan yksinkertaisesti korostamalla tiettyjä säveliä.

Musiikillinen tyyli


Bebop-musiikki erosi täydellisesti swingkauden suoraviivaisista sävellyksistä. Sen luonteenomaisia piirteitä olivat nopeat tempot, epäsymmetrinen fraseeraus, monimutkaiset melodiat ja rytmisektiot, joiden rooli oli paljon laajempi kuin pelkkä pulssin ylläpito. Bebop kuulosti erittäin sekasortoiselta Benny Goodmanin tai Glenn Millerin iloiseen ja tanssittavaan tyyliin tottuneista kuulijoista. Bebop oli hurjapäistä, hermostunutta ja katkonaista. Jazzmuusikoiden ja asialle vihkiytyneen jazzyleisön mielestä bebop merkitsi kuitenkin jännittävää ja tervetullutta musiikillista vallankumousta.
Swing-kaudella harrastettiin tiukan järjestelmällisiä big band -sovituksia. Bebop oli paljon vapaampaa rakenteeltaan. Teema – usein swingkauden pop- tai jazzstandardi – esiteltiin kappaleen alussa ja lopussa. Väliin mahdutettiin joukko improvisaatioita. Kappaleen pääosa muodostui improvisoiduista sooloista, ja ainoa koossa pitävä voima oli rytmisektion pitäytyminen kappaleen harmoniseen runkoon. Joskus improvisaatioihin sisällytettiin sitaatteja alkuperäisestä melodiasta tai jostakin muusta tunnetusta melodiasta, mutta useimmiten ne olivat alkuperäisiä, spontaaneja, esityshetkellä luotuja melodioita.
Bebop-kappaleiden sointurakenteet otettiin usein suoraan swingkauden hiteistä ja niihin liitettiin uusi, mutkikkaampi melodia. Siten luotiin kokonaan uusia sävellyksiä. Käytäntö oli tunnettu jo varhaisemman jazzin yhteydessä, mutta bebopissa siitä tuli keskeinen periaate.
Bebop-soittajat käyttivät myös useita aiemmin tuntemattomia harmonisia keinovaroja. Perussoinnut korvattiin mutkikkailla sijaissoinnuilla. Ne sisälsivät usein tiettyjä dissonoivia intervalleja kuten pieni tai ylennetty nooni ja ylennetty undesimi (tai tritonus).

Soitinnus


Klassiseen bebop-yhtyeeseen kuului saksofoni, trumpetti, basso, rummut ja piano. Tätä kokoonpanoa käyttivät sekä Gillespie että Parker 1940-luvun bändeissään ja levytyksissään. Joskus joukkoon liitettiin ylimääräinen saksofoni tai kitara (sähköinen tai akustinen) tai muita puhaltimia (usein pasuuna). Oli myös mahdollista jättää yksi kvintetin soittimista pois ja muodostaa kvartetti.
Vaikka bebop on vain yksi osa rikasta jazzmusiikin perinnettä, sitä soitetaan jatkuvasti eri puolilla maailmaa. Improvisaatio on muuttunut sitten bebopin harmoniasidonnaisen tyylin, mutta jazzkoulutuksen perustavoitteena pidetään edelleen bebopin edellyttämää kykyä improvisoida mutkikkaan muunnesointutaustan pohjalta.

Etymologia


Sanan ”bebop” on sanottu syntyneen scat-laulussa käytetyistä merkityksettömistä tavuista vuoden 1928 tienoilla. On myös spekuloitu Charlie Christianin hymisseen jotakin samalta kuulostavaa soittaessaan. Uskottavin selitys lienevät kuitenkin latinalaisamerikkalaisten bändinjohtajien "Arriba! Arriba!" -huudot heidän kannustaessaan orkesteriaan. Termit bebop ja rebop olivat käytössä rinnakkain, ja ”arriba” muistuttaa amerikkalaisittain lausuttuna jälkimmäistä. Vuoden 1945 tienoilla sanat ”bebop” ja ”rebop” olivat merkityksettöminä sanoina laajalti käytössä rhythm & blues -musiikissa, esimerkiksi Lionel Hamptonin kappaleessa Hey Ba-Ba-Re-Bop ja muutamia vuosia myöhemmin rock and rollissa, esimerkiksi Gene Vincentin hitissä Be-Bop-A-Lula (1956).

Bebopin merkitys


1950-luvun puoliväliin tultaessa muusikot, erityisesti Miles Davis ja John Coltrane, alkoivat tutkia bebopin tavanomaisen ilmaisukielen ulkopuolisia mahdollisuuksia. Samaan aikaan muualla laajennettiin bebopin keinovaroja. Syntyi uusia virtauksia kuten cool jazz, West Coast jazz, modaalinen jazz, free jazz ja erilaiset avantgarde -suuntaukset George Russellin kaltaisten muusikoiden johdolla.
Bebopin vaikutus näkyy myös rock and rollissa, jossa esiintyy joskus bop-tyylisiä sooloja. 1960- ja 1970-lukujen hipeillä oli bopparien tapainen epämuodollinen pukeutumistyyli, ulkopuolisille käsittämätön slangi sekä taipumus muodostaa yhteisöjä musiikkimaun pohjalta. Bebopin ihailijoita oli paitsi Yhdysvalloissa, myös Ranskassa ja Japanissa, joissa tyyli saavutti suoranaisen kulttiaseman.
Nykypäivän hip-hop-artistit kuten A Tribe Called Quest ja Guru ovat maininneet bebopin olleen esikuvana rytmiikalleen ja räppäämiselleen.

Tunnettuja esittäjiä


Kenny Clarke (rumpu)
Miles Davis (trumpetti)
Dizzy Gillespie (trumpetti)
Dexter Gordon (saksofonisti)
Wardell Gray (saksofonisti)
Charlie Parker (saksofonisti)
Sonny Stitt (saksofoni)
Phil Woods (saksofoni)
Joshua Redman (saksofoni)
Bud Powell (piano)
Chano Pozo (congarummut)
J. J. Johnson (pasuuna)

Lähteet


Luokka:Jazzin tyylilajit
id:Bebop
bg:Бибоп
ca:Bebop
cs:Bebop
da:Bebop
de:Bebop
et:Bebop
el:Μπίμποπ
en:Bebop
es:Bebop
eo:Bibopo
fa:بیباپ
fr:Bebop
gl:Bebop
ko:비밥
hr:Bebop
it:Bebop
he:בי בופ
ka:ბიბოპი
li:Bebop
hu:Bebop
nl:Bop
ja:ビバップ
no:Bebop
nn:Bebop
nds:Bebop
pl:Bebop
pt:Bebop
ru:Бибоп
scn:Bebop
simple:Bebop
sk:Bebop
sr:Би-бап
sv:Bebop
tr:Bebop
uk:Бібоп
zh-yue:博普爵士樂
zh:咆勃爵士樂

Boeing 747


Boeing 747 (lempinimeltään Jumbo Jet) on Boeingin valmistama nelimoottorinen, laajarunkoinen ja osittain kaksikerroksinen erittäin pitkän toimintamatkan matkustajalentokone. Boeing 747 on kaksi ja puoli kertaa niin suuri kuin Boeingin ensimmäinen suihkulentokone, Boeing 707. Kone esiteltiin virallisesti vuonna 1970, mutta se suoritti ensilentonsa jo 9. helmikuuta 1969. Koneen pääsuunnittelijana toimi Joe Sutter.
Boeing 747 oli maailman suurin käytössä oleva matkustajalentokone lähes 40 vuoden ajan. Sen paikan vei vasta vuonna 2007 Airbus A380, kun kone aloitti kaupallisen toiminnan 25. lokakuuta 2007 Singapore Airlinesin lennolla Singaporesta Sydneyyn.
Koneesta on kehitetty yksi lyhennetty versio (747SP), rahtiversioita, laajarunkoisempi versio Dreamlifter jne. Yhdysvaltain presidentin kone Air Force One on ollut 747-200B 1990-luvun alusta alkaen. NASAn käyttöön on valmistumassa entisen liikennejumbon runkoon rakennettu SOFIA-stratosfääri-infrapunaobservatorio. Lisäksi NASA käyttää kahta erikoisvarusteltua B747-konetta avaruussukkulan siirtämiseen, eli yleensä varalaskupaikasta Kennedyn avaruuskeskus. Yhdysvaltain ilmavoimat on käyttänyt Tähtien sota -ohjelmassaan B747-konetta kuljettamaan suurteholaseria.
Kuva:Syrian.747sp.arp.750pix.jpg

Versiot


Vaikka ensimmäiset suihkumatkustajakoneet olivat De Havilland Comet (1951), Sud-Aviation Caravelle (1955) ja Tupolev Tu-104 (1956), vasta 60-luvulla Boeing 707 ja Douglas DC-8 mullistivat lentoliikenteen suuren matkustajakapasiteettinsa ja pitkän kantamansa vuoksi. Lentoliikenne jatkoi kasvuaan niin nopeasti, ettei vilkkaimmilla reiteillä näiden koneiden kapasiteetti enää tahtonut riittää, joten ryhdyttiin etsimään ratkaisua. Ratkaisuksi Boeing kehitti jättiläismäisen lentokoneen, joka vuosikymmenien ajan on saanut kantaa suurimman matkustajalentokoneen titteliä. Maailman suurin lentokone on ollut vuodesta 1988 lähtien rahtikone Antonov An-225. Ennen An-225:tä suurin lentokone oli Hughes H-4 Hercules, joka lensi vuonna 1947. 747:n suuren kapasiteetin ja pitkän kantaman ansiosta pitkien matkojen lentäminen tuli entistä halvemmaksi ja lentoliikenne alkoi kasvaa yhä voimakkaammin.
Boeing 747:n suunnittelu aloitettiin vuonna 1966, ja ensilento oli 9. helmikuuta 1969. Ensimmäinen versio, 747-100 alkoi liikennöidä Pan Amin väreissä tammikuussa 1970. Jo saman vuoden lokakuussa 747-200 teki ensilentonsa ja se esiteltiin seuraavana vuonna. 747-200:ssa oli tehokkaammat moottorit ja suurempi enimmäislentoonlähtöpaino sekä pitempi toimintamatka. Myös rahtiversiot 747-200C (Convertible) ja 747-200F (Freighter) kehitettiin. Myös lyhyille matkoille kehiteltiin omat SR-versiot (Short Range).
747SP (Special Performance) tuli liikenteeseen vuonna 1976. Se oli lyhennetty versio, jonka tarkoituksena oli kilpailla markkinoilla McDonnell Douglas DC-10:n ja Lockheed L-1011:n kanssa. Boeingilla ei ollut keskikokoista laajarunkokonetta ja 747 oli turhan suuri tietyillä reiteillä. 747SP:n toimintamatka oli tuohon aikaan erittäin pitkä, yli 10 000 km ja sen lentonopeus oli suuri. Tätä tyyppiä valmistettiin vain 45 kappaletta.
Kuva:Airindia.longshot.arp.750pix.jpg
747-300:ssa oli pidennetty yläkansi, jolloin matkustajakapasiteetti kasvoi jopa 600 matkustajaan. Koneen liikennöinti alkoi vuonna 1983. 747-300:n nimi oli alun perin 747SUD (Stretched Upper Deck), mutta se muutettiin 747EUD:ksi (Extended Upper Deck) ja lopulta 747-300:ksi. Yläkantta pidennettiin 7,11 metriä. Muilta osin 747-300 ei juurikaan poikennut 747-200:sta. Mallista tuli myös kombi-versio 747-300M ja lyhyen toimintamatkan versio 747-300SR, erityisesti Japan Airlinesin Japanin sisäisiä lentoja varten.
747-400 on koneen uusin versio jolla on pisin toimintamatka. Se on ollut myös suosituin versio. Suunnittelu aloitettiin vuonna 1985 ja ensilento oli vuonna 1988. Liikennöinti alkoi vuonna 1989. 747-400 on ulkoisesti samanlainen kuin 747-300, mutta siinä on moderni, kahden henkilön ohjaamo ja kuvaputkinäytöt, uudet moottorit ja wingletit (taivutetut siiven kärjet), uusi matkustamo, suurempi kantavuus ja pidempi toimintamatka. Koneesta on olemassa myös 747-400M-kombiversio ja 747-400F-rahtiversio. 747-400ER on pitkän toimintamatkan versio, joka aloitti liikennöinnin vuonna 2002.
Uusitussa matkustamossa on yhdessä rivissä kymmenen istuinta, joiden välissä on kaksi käytävää niin, että istuimia on kolme vierekkäin kummallakin sivulla ja neljä keskellä.

Tekniset tiedot

Kuvia


Kuva:B747-cockpit.jpg
http://www.airliners.net/open.file?id=885305 Iran Airin Boeing 747-100:n matkustamo
http://www.airliners.net/open.file?id=843640 One Two Go:n (Orient Thai Airlines) Boeing 747-300:n matkustamo
http://www.airliners.net/open.file?id=916317 Singapore Airlinesin Boeing 747-400:n matkustamo
http://www.airliners.net/open.file?id=924345 KLM - Royal Dutch Airlinesin Boeing 747-200:n alakannen etuosan matkustamo
http://www.airliners.net/open.file?id=888471 KLM - Royal Dutch Airlinesin Boeing 747-200:n ohjaamo
http://www.airliners.net/open.file?id=899304 Korean Air Cargon Boeing 747-400ERF:n ohjaamo

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.boeing.com/commercial/747family/ Boeingin 747-sivusto
http://www.aircraft-info.net/aircraft/jet_aircraft/boeing/747-400/ Aircraft-Info.net: Boeing 747-400 Information
Luokka:Boeingin lentokoneet
Luokka:Matkustajalentokoneet
ar:بوينغ 747
id:Boeing 747
ms:Boeing 747
jv:Boeing 747
be:Boeing 747
bs:Boeing 747
bg:Боинг 747
ca:Boeing 747
cs:Boeing 747
da:Boeing 747
de:Boeing 747
et:Boeing 747
el:Boeing 747
en:Boeing 747
es:Boeing 747
eo:Boeing 747
eu:Boeing 747
fa:بوئینگ ۷۴۷
fr:Boeing 747
gl:Boeing 747
ko:보잉 747
hi:बोइंग 747
hr:Boeing 747
io:Boeing 747
is:Boeing 747
it:Boeing 747
he:בואינג 747
lv:Boeing 747
lb:Boeing 747
lt:Boeing 747
li:Boeing 747
hu:Boeing 747
mk:Боинг 747
mg:Boeing 747
mr:बोईंग ७४७
my:ဘိုးအင်း ၇၄၇
nl:Boeing 747
ja:ボーイング747
no:Boeing 747
nn:Boeing 747
pnb:بوئنگ 747
ps:بوینګ ۷۴۷
pl:Boeing 747
pt:Boeing 747
ro:Boeing 747
ru:Boeing 747
sq:Boeing 747
simple:Boeing 747
sk:Boeing 747
sl:Boeing 747
sr:Боинг 747
sh:Boeing 747
sv:Boeing 747
te:బోయింగ్ 747
th:โบอิง 747
vi:Boeing 747
tr:Boeing 747
uk:Boeing 747
zh:波音747

Bittikarttagrafiikka

Kuva:Rgb-raster-image.png
Bittikarttagrafiikka on tietotekniikka käytetty yleinen tapa esittää kuvia digitaalisessa muodossa. Tällaisia kuvia kutsutaan bittikarttakuviksi, pikselikuviksi tai rasterikuviksi.
Bittikarttakuva muodostuu pikseli (kuvapisteistä, kuva-alkioista), jotka muodostavat šakkilaudan kaltaisen ruudukon. Jokaisella pikselillä on tietty väri, ja ne tallennetaan yleensä järjestyksessä riveittäin vasemmalta oikealle.

Bittikarttakuvien käyttö


Bittikarttagrafiikka on yleisin tapa esittää kuvia tietotekniikassa. Sitä käytetään muun muassa valokuvien digitaalisessa tallennuksessa ja WWWsivuilla esiintyvien kuvien ja kaavioiden esittämisessä. Kuvankäsittelyohjelmat muokkaavat ensisijaisesti bittikarttagrafiikkaa; vektorigrafiikkaohjelmia ei yleensä kutsuta kuvankäsittelyohjelmiksi.
Bittikarttakuvat kannattaa tehdä riittävän suureen pikselikokoon, josta voi myöhemmin tehdä pienempiä kopioita esimerkiksi WWW-käyttöä varten. Tiedostokoko bittikarttakuvia käsitellessä onkin usein suuri, ainakin pakkaamattomana.
Yleisesti käytettyjä bittikarttatiedostomuotoja ovat:
Tiedonpakkaus: BMP (tiedostomuoto) ja TIFF
Häviöllinen pakkaus, valokuville tarkoitettu: JPEG
Häviötön pakkaus, lähinnä piirroksille sopivia ovat PNG ja vanhempi GIF.

Kuvanlaatu


Bittikarttakuvan mahdollistaman kuvanlaadun määrää kaksi suuretta:
pikseliresoluutio eli kuinka monta pikseliä kuvassa on vaaka- ja pystysuunnassa
värisyvyys eli kuinka monta bittiä käytetään värin esittämiseen yhtä pikseliä kohden
Lisäksi mahdollinen häviöllinen pakkaus kuvanpakkaus vaikuttaa lopputulokseen. (Tarkemmin ottaen häviöllisesti pakattu kuva ei välttämättä ole bittikarttakuva; pakkausdatasta muodostetaan sellainen katselua varten.) Sopivan paperikoko-kuvanlaatusuhteen etsimiseksi voidaan puolestaan laskea pikselitiheyksiä.

Pikseliresoluutio


Kuvan pikseliresoluutio (yleensä käytetään epäselviä ilmauksia ''resoluutio'', ''erottelukyky'' tai ''koko'') ilmaisee pikselien määrän leveys- ja korkeussuunnassa. Sen yhteyteen liitetään joskus myös värisyvyys. Resoluutio kirjoitetaan muotoon ''leveys'' × ''korkeus'' × ''syvyys''.
Kuvan todellista resoluutio (luonnontieteet) eli erottelukykyä ei voida parantaa jälkeenpäin. Teknisesti pikseliresoluutiota voidaan kyllä kasvattaa erilaisilla algoritmeilla, mutta tästä on harvoin hyötyä: yksityiskohtia ei tule lisää, vaan kuva vain sumenee tai pikselöityy (”palikoituu”, ”legoilee”). Suuri pikseliresoluutio mahdollistaa kuvan suurentamisen tai pienentämisen, mutta ei takaa terävää kuvaa.
Seuraava kuva esittää pikseliresoluution vaikutusta bittikarttakuvan laatuun. Pikselit ovat piirretty terävärajaisiksi neliöiksi helpottamaan hahmotusta; usein pikselit näytetään pehmeästi toisiinsa sulautuneina.
Kuva:Resolution illustration.png

Pikselitiheys eli painetun kuvan tarkkuus


Jotta kuva näyttäisi hyvältä paperilla, pikseleitä tulee olla riittävän tiheässä; siten silmä ei erota niitä neliöiksi. Pikseliresoluutioonsa nähden liian suurelle paperille tulostettu bittikarttakuva näyttää epäselvältä. Pikselitiheys määrää kuvan tarkkuuden luonnossa, ja sitä mitataan yksiköllä ppi (''pixels per inch'', pikseliä tuumalla). Se lasketaan jakamalla pituus pikseleinä pituudella tuumina. Tarkoituksesta riippuen yleensä 72–300 ppi riittää terävään bittikarttagrafiikkaan; kaupallisiin julkaisuihin 150 ppi on minimi ja 300 ppi suositus. Toki myös suunniteltu katsomisetäisyys vaikuttaa.
Toisinaan pikselitiheyttä kutsutaan ''fyysiseksi resoluutioksi'' tai vain ''tarkkuudeksi''. Usein siitä käytetään virheellisesti yksikköä dpi (''dots per inch'', pistettä tuumalla). Yksikköä dpi tulisi kuitenkin käyttää vain tulostimen resoluutiosta, joka on eri asia kuin pikselitiheys ppi.

Pikseleiden lukumäärä


Digikameroiden mainonnassa käytetään megapikseleitä, bittikarttakuvan kaikkien pikselien lukumäärää. Jos pikselitiheyttä pidetään kuvanlaadun mittarina, niin megapikselit ovat pikseliresoluutioon verrattuna harhaanjohtava tapa ilmaista kuvanlaatua: 10 cm × 13 cm kokoon tulostetun 3 megapikselin kuvan pikselitiheys on 400 ppi, 7 megapikselin kuvan 600 ppi. 7 megapikselin kameran kuva on siis vain 50 % parempi, ei 133 %.

Värisyvyys


''Värisyvyys'' kertoo, kuinka monta bittiä käytetään värin esittämiseen pikseliä kohden. Nykyään kuvien värisyvyys on lähes aina 24 bpp (''bits per pixel'') eli kolme tavu (tietotekniikka)a pikseliä kohden: yksi tavu jokaiselle RGBväriavaruus komponentille. 24 bitillä voidaan esittää 16,7 miljoonaa väriä, jolloin silmä ei erota vierekkäisiä väriarvoja toisistaan. Pelkkä bittimäärä ei kerro kaikkea: esimerkiksi 8 bpp (256-värinen) kuva voi joko olla mustavalkoinen tai sisältää erityisen väripaletin, johon on valittu käytetyt värit. Värisyvyyksistä on enemmän tietoa artikkelissa värisyvyys.

Esimerkkejä

Yhtälöitä


pikselitiheys = pikseliresoluutio / fyysinen koko
1 tuuma = 2,54 senttimetriä
kuvan koko pakkaamattomana = pikselileveys
pikselikorkeus
(värisyvyys bitteinä / 8)
megapikselien määrä = pikselileveys
pikselikorkeus / 1 000 000

Katso myös


Korkeuskartta (tietokonegrafiikka)
Vektorigrafiikka
Vokseli

Viitteet


Luokka:Tietokonegrafiikka
Luokka:Bittikarttatiedostomuodot
ar:رسوميات نقطية
id:Gambar bitmap
be:Растравая графіка
be-x-old:Растравая графіка
bs:Rasterska grafika
bg:Растерна графика
ca:Mapa de bits
cs:Rastrová grafika
da:Bitmap
de:Rastergrafik
et:Rastergraafika
en:Raster graphics
es:Gráfico rasterizado
eo:Rastruma bildo
fa:گرافیک شطرنجی
fr:Image matricielle
ko:래스터 그래픽스
hr:Rasterska slika
is:Rastamynd
it:Grafica raster
he:תמונת מפת סיביות
ka:მატრიცული გამოსახულება
lt:Taškinė grafika
hu:Rasztergrafika
my:Bit map
nl:Rasterafbeelding
ja:ビットマップ画像
no:Rastergrafikk
pl:Grafika rastrowa
pt:Raster
ru:Растровая графика
simple:Raster graphics
sk:Rastrová grafika
sl:Rastrska grafika
sr:Растерна графика
sh:Rasterska grafika
sv:Rastergrafik
th:ภาพกราฟิกส์แรสเตอร์
vi:Đồ họa raster
uk:Растрова графіка
zh:位图

Benjamin Harrison


Benjamin Harrison (20. elokuuta 1833 – 13. maaliskuuta 1901) oli Yhdysvallat Luettelo Yhdysvaltain presidenteistä Yhdysvaltain presidentti (1889–1893).
Harrison kuului poliittisesti aktiiviseen sukuun: hänen isoisänsä William Henry Harrison toimi Yhdysvaltain presidenttinä vuonna 1841 ja hänen isänsä John Scott Harrison oli ollut edustajainhuoneen jäsenenä vuosina 1853–1857.
Harrison oli poliittisilta näkemyksiltään maltillinen Yhdysvaltain republikaaninen puolue. Hänet valittiin Indianan osavaltion edustajana Yhdysvaltain senaattiin vuonna 1881.
Vuonna 1888 Harrison valittiin republikaanien presidenttiehdokkaksi. Hänen vastaehdokkaansa oli istuva presidentti, demokraatti Grover Cleveland. Harrison voitti vaalit täpärästi, ei tosin kokonaisäänimäärällä mitattuna, vaan valitsijamiesten määrällä (siis samaan tapaan kuin George W. Bush 112 vuotta myöhemmin).
Harrisonin ulkopoliittisena päämääränä oli laajentaa Yhdysvaltain vaikutusvaltaa Tyynimeri, mihin pyrittiin muun muassa merivoimia vahvistamalla. Amerikan Samoa tehtiin Yhdysvaltain suojelualue. Yritys saada Havaiji liitetyksi Yhdysvaltoihin kuitenkin epäonnistui.
Harrisonin tuella säädettiin vuonna 1890 ”Sherman Antitrust Act”, joka oli ensimmäinen suuryritysten valtaa rajoittava laki. Muutoin Harrison koki sisäpolitiikassa vastoinkäymisiä. Hän tuki Yhdysvaltain maataloutta korkeilla Protektionismi, mikä johti kuluttajahintojen nousuun ja laajaan tyytymättömyyteen äänestäjien keskuudessa. Niinpä Yhdysvaltain demokraattinen puolue saivatkin murskavoiton vuoden 1890 kongressivaaleissa ja republikaanisen Harrisonin mahdollisuudet toteuttaa omaa politiikkaansa heikkenivät. Hänen toimintatarmonsa heikkeni myös vaimon kuoleman myötä.
Vuoden 1888 vaalit hävinnyt Grover Cleveland teki vuonna 1892 näyttävän paluun politiikan huipulle. Hän voitti presidentinvaaleissa Harrisonin, joka jäi siten yhden kauden presidentiksi.

Lähteet


Luokka:Yhdysvaltain presidentit
Luokka:Yhdysvaltain senaatin jäsenet
Luokka:Yhdysvaltalaiset republikaanipoliitikot
Luokka:Amerikanirlantilaiset
Luokka:Vuonna 1833 syntyneet
Luokka:Vuonna 1901 kuolleet
am:ቤንጃሚን ሀሪሰን
ang:Benjamin Harrison
ar:بنجامين هاريسون
an:Benjamin Harrison
az:Bencamin Harrison
id:Benjamin Harrison
ms:Benjamin Harrison
bn:বেঞ্জামিন হ্যারিসন
zh-min-nan:Benjamin Harrison
jv:Benjamin Harrison
be:Бенджамін Гарысан
be-x-old:Бэнджамін Гарысан
bcl:Benjamin Harrison
br:Benjamin Harrison
bs:Benjamin Harrison
bg:Бенджамин Харисън
ca:Benjamin Harrison
ceb:Benjamin Harrison
cs:Benjamin Harrison
co:Benjamin Harrison
cy:Benjamin Harrison
da:Benjamin Harrison
de:Benjamin Harrison
et:Benjamin Harrison
en:Benjamin Harrison
es:Benjamin Harrison
eo:Benjamin Harrison
eu:Benjamin Harrison
fa:بنیامین هریسون
fr:Benjamin Harrison
fy:Benjamin Harrison
ga:Benjamin Harrison
gv:Benjamin Harrison
gd:Benjamin Harrison
gl:Benjamin Harrison
ko:벤저민 해리슨
hi:बेंजमिन हेरिसन
hr:Benjamin Harrison
io:Benjamin Harrison
ilo:Benjamin Harrison
is:Benjamin Harrison
it:Benjamin Harrison
he:בנג'מין הריסון
pam:Benjamin Harrison
ka:ბენჯამინ ჰარისონი
rw:Benjamin Harrison
sw:Benjamin Harrison
ku:Benjamin Harrison
la:Beniaminus Harrison
lv:Bendžamins Harisons
lt:Benjamin Harrison
hu:Benjamin Harrison
mr:बेंजामिन हॅरिसन
mzn:بنیامین هریسون
my:ဘင်ဂျမင် ဟယ်ရီဆန်
nl:Benjamin Harrison
ja:ベンジャミン・ハリソン
no:Benjamin Harrison
nn:Benjamin Harrison
oc:Benjamin Harrison
pnb:بنجمن ہیریسن
nds:Benjamin Harrison
pl:Benjamin Harrison
pt:Benjamin Harrison
ro:Benjamin Harrison
rm:Benjamin Harrison
ru:Гаррисон, Бенджамин
sq:Benjamin Harrison
scn:Benjamin Harrison
simple:Benjamin Harrison
sl:Benjamin Harrison
sr:Бенџамин Харисон
sh:Benjamin Harrison
sv:Benjamin Harrison
tl:Benjamin Harrison
th:เบนจามิน แฮร์ริสัน
vi:Benjamin Harrison
tr:Benjamin Harrison
uk:Бенджамін Гаррісон
ur:بنجمن ہیریسن
war:Benjamin Harrison
yi:בענזשעמין העריסאן
yo:Benjamin Harrison
zh:本杰明·哈里森

Bill Clinton


William (Bill) Jefferson Clinton (syntyään William Jefferson Blythe III, s. 19. elokuuta 1946 Hope (Arkansas), Arkansas) on yhdysvaltalainen Yhdysvaltain demokraattinen puolue. Hän toimi Yhdysvallat Luettelo Yhdysvaltain presidenteistä Yhdysvaltain presidentti kaksi kautta (1993–2001).
Clinton valittiin kotiosavaltionsa Arkansas'n kuvernööriksi viidesti.
Presidenttinä hän edisti koulutusta, tuki sairaiden lasten kotiinjääviä vanhempia, rajoitti paljolti käsiaseiden myyntiä ja vahvisti ympäristöä suojelevia sääntöjä ja lakeja. Ulkopolitiikassa hän vei eteenpäin vapaakauppaa ja toimi välittäjänä Pohjois-Irlanti ja Palestiinan konflikteissa.
Demokraatti Clintonin suhde republikaanien hallitsemaan Yhdysvaltain kongressiin oli ongelmallinen. Hänestä tuli toinen Yhdysvaltain presidentti, jota vastaan on nostettu syyte, ns. Lewinsky-skandaalin takia, mutta senaatti julisti hänet syyttömäksi. Toisen valtakautensa lopussa hänestä tuli Yhdysvaltain historian suosituin eroava presidentti.

Lapsuus


Tiedosto:William Jefferson Blythe 1950.jpg
Clinton syntyi Hopen kaupungissa Arkansas'ssa ja varttui Hot Springsissä. Hänen alkuperäinen nimensä oli ''William Jefferson Blythe III'' isä William Jefferson Blythen mukaan, joka kuoli kolme kuukautta ennen poikansa syntymää. Bill Clintonin äiti Virginia Dell Cassidy meni uudelleen naimisiin 1950 Roger Clintonin kanssa, ja nuori Billy käytti nimeä Clinton jo peruskoulussa, vaikkakin vaihtoi sen virallisesti vasta viidentoista ikäisenä. Uusi isäpuoli oli alkoholisti, ja hän pahoinpiteli vaimoaan ja joskus Clintonin velipuolta Roger Clinton Junioria (s. 1956).
Clinton valmistui Georgetownin yliopistosta opiskeltuaan kansainvälistä politiikkaa. Hän sai stipendin Oxfordin yliopistoon. Clinton valmistui Yalen yliopistosta luettuaan lakia vuonna 1973. Siellä Bill Clinton tapasi Hillary Clinton, jonka kanssa hän meni naimisiin 1975. Heidän ainut lapsensa, Chelsea Clinton, syntyi 1980.

Varhainen poliittinen ura


Bill Clinton opetti lakia Arkansas yliopistossa, ja hänet valittiin osavaltion yleiseksi syyttäjäksi vuonna 1976 ja vuonna 1978 hänestä tuli osavaltion kaikkien aikojen nuorin kuvernööri. Hänen ensimmäisen kautenaan säädettiin epäsuosittu ajoneuvovero. Suuttumus kuubalaisten loikkareiden paosta pakolaisleiriltä ja Hillary Rodhamin päätös pitää oma sukunimensä herättivät ärtymystä vanhoillisessa osavaltiossa. Clinton hävisi vuoden 1980 vaalit republikaanien Frank D. Whitelle. Clinton valittiin kuitenkin uudelleen 1982, 1984, 1986 ja 1990. Clintonin yritysystävällinen hallinto nujersi vastustajien kritiikin, mutta se johti myös Whitewater-tutkintaan hänen presidenttikautensa aikana.

Presidenttikausi


Tiedosto:Clinton1997SOTU.jpg
Vuonna 1992 Clinton oli presidentti George H. W. Bush vastaehdokkaana Yhdysvaltain presidentinvaalit 1992. Bushin suosio näytti ylittämättömältä voittoisan Persianlahden sota jälkeen, ja muutamat demokraattien ehdokasehdokkaat luovuttivat toivottomalta näyttävän ehdokkuuden. Clintonin varapresidenttiehdokkaana oli senaattori Al Gore Tennesseestä. Clintonia kritisoitiin sotapalveluksen välttelystä Vietnamin sota aikana ja hänen vastauksestaan kysyttäessä marihuanan käytöstä: "I didn't inhale and never tried it again" ("en hengittänyt sisään enkä kokeillut sitä enää ikinä"). Clinton voitti lähinnä sisäpolitiikkaan keskittyneen kampanjansa, jonka pääaiheena oli alkamassa ollut lama, ansiosta. Clinton valittiin uudelleen Yhdysvaltain presidentinvaalit 1996 suurella erolla republikaanien Bob Dolea vastaan.
Vuoden 1994 kongressin vaaleissa republikaanit saivat 54 lisäpaikkaa ja enemmistön alahuoneeseen ensimmäistä kertaan 40 vuoteen. Tämä johti 1995 ja alkuvuodesta 1996 taisteluihin kongressin ja presidentin välillä. Puhemies Newt Gingrichin johdolla republikaanit vaativat laajoja leikkauksia valtion menoihin, minkä Clinton hylkäsi. Republikaaneilla oli niin suuri ylivoima, että he pystyivät ohittamaan presidentin veto-oikeuden, eivätkä esitelleet uutta budjettia, vaan liittovaltion toimintoja jouduttiin ajamaan alas alkuvuodesta 1996 rahoituksen loppuessa. Demokraatit hyökkäsivät republikaanien oletettuja motiiveja vastaan, ja tilanteen otaksutaan kääntyneen Clintonin hyväksi ja auttaneen hänen uudelleenvalintaansa loppuvuodesta 1996.
Merkittävimmät Clintonin presidenttikaudella voimaan tulleet säädökset ovat Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen, NAFTAn, perustaminen 1994; Brady-laki, joka vaati käsiasetta ostettaessa viiden päivän odotusajan, ostajan henkilöllisyyden tarkastuksen ja mahdollisen rikollisen taustan selvittämisen; ''Violent Crime Control and Law Enforcement Act'', joka kielsi 19 itselataavaa "rynnäkköasetta" ja yli 10 patruunan lippaat. Kansallinen kivääriliitto (NRA) väitti aserajoitusten rikkovan Yhdysvaltain perustuslain toista lisäystä. Hän lisäsi myös minimipalkkoja. Vuonna 1996 astui voimaan ''Communications Decency Act'', joka rajoitti Internet-pornografiaa ja 1998 ''Digital Millennium Copyright Act'', joka kriminalisoi kopiosuojausten kiertämisen. Hillary Clintonin johtaman komitean yleisen sairausvakuutuksen tarjonnut laki ei kuitenkaan mennyt läpi kongressissa.
Yhdysvaltain talous kääntyi nousuun Clintonin aikana. Maahan luotiin 22 miljoonaa työpaikkaa, työttömyys oli matalin 30 vuoteen ja köyhien määrä pienin 20 vuoteen. Budjettivaje kääntyi kaikkien aikojen suurimmaksi ylijäämäksi, ja valtion velkaa maksettiin pois 360 miljardia dollaria. Samaan aikaan liittovaltion tuloveroaste oli pienin 35 vuoteen. Vuoden 2000 syksyllä monta vuotta jatkunut talouskasvu alkoi hiipua, ja on väitetty Yhdysvaltain teollisuustuotannon laskeneen tuolloin. Pörssin 'uuden talouden' yritysten kupla oli puhjennut jo tätä ennen.
Clintonin ura sai heti aluksi kritiikkiä oikeistolta, jopa niin että Hillary Clinton valitti miehensä olevan oikeiston salaliiton kohteena. Clintonia syytettiin lähes päivittäin korruptiosta ja epärehellisyydestä, yleensä ilman todisteita. Kaksi vakavinta syytöstä hänen urallaan olivat yksityisen tutkijan Kenneth Starrin tutkima ns. Whitewater-skandaali sekä seksiskandaali, kun Clintonia syytettiin suhteesta Valkoinen talo harjoittelijaan Monica Lewinskyyn. Lewinskyn kollega Linda Tripp nauhoitti puhelinkeskustelunsa Lewinskyn kanssa ja luovutti nauhat Starrille. Myös entinen Arkansas'n hallinnon työntekijä Paula Jones syytti presidenttiä ahdistelusta.

Tapahtumia Clintonin kausilla


19. huhtikuuta 1993 FBI:n Daavidin oksa -kultin piiritys päättyi 80 jäsenen kuolemaan, kun kulttijohtaja David Koresh sytytti rakennuksen tuleen. Clintonia ja oikeusministeri Janet Renoa arvostellaan tapauksen hoidosta.
Lokakuussa 1993 Yhdysvaltain rauhanturvaajat kärsivät tappioita Mogadishussa Somaliassa.
14. tammikuuta 1994 Clinton ja Boris Jeltsin sopivat mannertenvälisten ohjuksien suuntaamisesta pois toistensa alueilta ja Ukrainan ohjusten purkamisesta.
Amerikkalaisen uusnatsin tekemässä Oklahoma Cityn pommi-iskussa liittovaltion rakennukseen Oklahoman pääkaupungissa sortui rakennus, jossa oli mm. FBIn toimisto, 168 ihmistä sai surmansa.
14. marraskuuta 1995 Presidentin ja Yhdysvaltain kongressi välit kariutuvat, mikä johti liittovaltion hallinnon alasajoon tammikuuhun 1996 asti.
Marraskuussa 1995 Clinton järjesti Bosnia ja Hertsegovina rauhanneuvottelut, jotka johtivat Daytonan sopimuksen tekoon.
Marraskuussa 1996 hänet valittiin toiselle kaudelle.
Marraskuussa 1997 Kiinan kansantasavalta presidentti Jiang Zemin vieraili Valkoinen talo.
Elokuussa 1998 Clinton määräsi ohjusiskut Afganistanin ja Sudaniin väitettyihin kemiallisten aseiden tehtaisiin.
Elokuussa 1998 Monica Lewinsky antoi todistuksensa valamiehistön edessä.
17. elokuuta 1998 Clinton antoi lausuntonsa Lewinsky-jutussa ja piti illalla televisiopuheen.
19. joulukuuta 1998 Edustajainhuone aloitti viraltapanoprosessin.
7. tammikuuta 1999 Clintonin oikeudenkäynti senaatissa alkoi.
24. maaliskuuta–10. kesäkuuta 1999 käytiin Kosovon sota.
7. toukokuuta Pohjois-Atlantin liitto:n koneet pommittivat täsmäasein Kiinan suurlähetystöä Belgradissa.
Kesäkuussa 1999 Serbia luovutti Kosovon hallinnon Yhdistyneet kansakunnat:lle.

Kirjallisuutta


Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.whitehouse.gov/history/presidents/bc42.html White House – biografia
http://www.clintonfoundation.org/ William J. Clinton Foundation
Luokka:Yhdysvaltain presidentit
Luokka:Arkansas'n kuvernöörit
Luokka:Yhdysvaltalaiset juristit
Luokka:Grammy-palkinnon saajat
Luokka:Rhodes-stipendin saajat
Luokka:Yhdysvaltalaiset demokraattipoliitikot
Luokka:Vuonna 1946 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
af:Bill Clinton
am:ቢል ክሊንተን
ar:بيل كلينتون
an:Bill Clinton
frp:Bill Clinton
az:Bill Klinton
id:Bill Clinton
ms:Bill Clinton
bn:বিল ক্লিনটন
zh-min-nan:Bill Clinton
jv:Bill Clinton
be:Уільям Джэферсан Клінтан
be-x-old:Біл Клінтан
bcl:Bill Clinton
bs:Bill Clinton
br:Bill Clinton
bg:Бил Клинтън
ca:Bill Clinton
ceb:Bill Clinton
cs:Bill Clinton
co:Bill Clinton
cy:Bill Clinton
da:Bill Clinton
pdc:Bill Clinton
de:Bill Clinton
dv:ބިލް ކްލިންޓަން
nv:Hastiin alą́ąjįʼ dahsidáhígíí Bill Clinton
et:Bill Clinton
el:Μπιλ Κλίντον
en:Bill Clinton
es:Bill Clinton
eo:William J. Clinton
eu:Bill Clinton
fa:بیل کلینتون
fo:Bill Clinton
fr:Bill Clinton
fy:Bill Clinton
ga:William J. Clinton
gv:Bill Clinton
gd:Bill Clinton
gl:William Jefferson Clinton
ko:빌 클린턴
hy:Բիլ Քլինթոն
hi:विलियम क्लिंटन
hr:Bill Clinton
io:Bill Clinton
ilo:Bill Clinton
ia:Bill Clinton
zu:Bill Clinton
is:Bill Clinton
it:Bill Clinton
he:ביל קלינטון
kn:ಬಿಲ್ ಕ್ಲಿಂಟನ್
pam:Bill Clinton
ka:ბილ კლინტონი
kk:Билл Клинтон
rw:Bill Clinton
sw:Bill Clinton
ku:Bill Clinton
la:Gulielmus Clinton
lv:Bils Klintons
lt:Bill Clinton
jbo:bil. klinton
hu:Bill Clinton
mk:Бил Клинтон
ml:ബിൽ ക്ലിന്റൺ
mr:विल्यम जेफरसन क्लिंटन
arz:بيل كلينتون
mzn:بیل کلینتون
mn:Билл Клинтон
my:ဘီလ် ကလင်တန်
nah:Bill Clinton
nl:Bill Clinton
ne:बिल क्लिन्टन
ja:ビル・クリントン
no:Bill Clinton
nn:Bill Clinton
oc:Bill Clinton
uz:Bill Clinton
pnb:بل کلنٹن
pl:Bill Clinton
pt:Bill Clinton
ksh:Bill Clinton
ro:Bill Clinton
rm:Bill Clinton
qu:Bill Clinton
ru:Клинтон, Билл
se:Bill Clinton
sco:Bill Clinton
sq:Bill Clinton
scn:Bill Clinton
si:බිල් ක්ලින්ටන්
simple:Bill Clinton
sk:Bill Clinton
sl:Bill Clinton
so:Bill Clinton
ckb:بیل کلینتۆن
sr:Бил Клинтон
sh:Bill Clinton
sv:Bill Clinton
tl:Bill Clinton
ta:பில் கிளின்டன்
tt:Билл Клинтон
th:บิล คลินตัน
vi:Bill Clinton
tpi:Bill Clinton
tr:Bill Clinton
uk:Білл Клінтон
ur:بل کلنٹن
ug:بىل كلىنتون
war:Bill Clinton
wuu:克林顿总统
yi:ביל קלינטאן
yo:Bill Clinton
zh-yue:克林頓
bat-smg:Bill Clinton
zh:比尔·克林顿

CERN


CERN on Eurooppa hiukkasfysiikka tutkimuskeskus. Se tutkii aineen perusolemusta ja voima (fysiikka), jotka pitävät sen koossa.
CERN on lyhenne sanoista Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire. Tämä ”conseil” eli neuvosto perustettiin 1952, ja se muuttui ”organisaatioksi” 1954. Nimilyhenne säilytettiin kuitenkin ennallaan. Nykyisin CERNinä tunnetun tutkimuskeskuksen rakentaminen aloitettiin 1955. Se sijaitsee Geneven kaupungin kupeessa Sveitsin ja Ranskan rajalla.
CERNissä on noin 2 500 vakituista työntekijää, ja vuosittain siellä vierailee lähes 7 000 tutkijaa. CERNin kanssa yhteistyössä tai sen kanssa työskentelee yli kolmasosa maailman kokeellisista hiukkasfyysikoista. Organisaation jäsenvaltioita on 20 Euroopan maata. Suomi liittyi organisaation jäseneksi vuonna 1991. Suomen osallistumista CERN:n projekteihin hoitaa Fysiikan tutkimuslaitos HIP.

Hiukkastörmäyttimet


Kuva:Large_Hadron_Collider_at_CERN_map.svg1989 CERN:iin valmistui pääasiassa elektronien kiihdyttämiseen tarkoitettu LEP-törmäytin (Large Electron-Positron Collider). Kiihdytinputki on 27 km pitkä rengas, joka kulkee Ranskan ja Sveitsin alueella, n. 100 metrin syvyydessä maan alla. Kiihdytinputken varrella on 4 väliasemaa, joissa kussakin on erilaisia hiukkasilmaisimia tai esim. hiukkasinjektointipiste alemman tason kiihdyttimistä.
Syyskuussa 2008 CERN:ssä käynnistettiin ensimmäisen kerran uusi Large Hadron Collider (suuri hadronitörmäytin) -nimellä tunnettava hiukkastörmäytin, jonka oli määrä valmistua kesällä 2007, mutta tekniset viivästykset mm. suprajohtavien magneettien kanssa viivästyttivät rakennusta. Kiihdytin rakennettiin samaan olemassa olevaan LEP:iä varten rakennettuun putkeen, mutta juuri magneettien parantamisella saadaan aikaiseksi suurempi kiihdytysjännite. Koekäyttöjen jälkeen ensimmäiset varsinaiset kokeet aloitettiin 30. maaliskuuta 2010. Kiihdyttimen päätehtävä on löytää Higgsin hiukkanen. Kone käynnistettiin ensimmäisen kerran 10. syyskuuta 2008.

Hallinto


CERNin ylin päätäntävalta on neuvostolla, jossa on kustakin jäsenmaasta kaksi edustajaa. Toinen edustaja edustaa valtion hallintoa ja toinen tieteellistä yhteisöä.

Pääjohtajat

Muuta


CERNissä on löydetty ja tutkittu muun muassa antimateriaa.
CERNin fyysikko Tim Berners-Leen keksi 1990 tiedonsiirtojärjestelmän tutkimustulosten automaattiseen jakamiseen tutkijoille ympäri maailmaa. Tämä WWW eli World Wide Web laajeni sittemmin maailman laajuiseksi.

Jäsenmaat


Kuva:CERN-aerial.jpgstä katsottuna Ranskan puolelle.]]
Kuva:CERN members.png
CERNiin kuuluu 20 jäsenvaltiota. Jäsenet ovat Euroopan valtioita ja useimmat kuuluvat EUhun. Varsinaisten jäsenten lisäksi CERNillä on 8 tarkkailijajäsentä. Tarkkailijajäsenet ovat Euroopan ulkopuolisia tai ei-valtiollisia tahoja. Ne, joilla on tarkkailijastatus, eivät ole jäseniä eivätkä osallistu päätöksentekoon, mutta näillä on mahdollisuus osallistua neuvoston kokouksiin ja saada neuvoston dokumentteja.

Perustajamaat


(erosi 1961)

Myöhemmin liittyneet maat


liittyi 1959
liittyi vuonna 1961, erosi vuonna 1969, liittyi uudelleen vuonna 1983
liittyi vuonna 1985
liittyi vuonna 1991
liittyi vuonna 1991
liittyi vuonna 1992
liittyi vuonna 1993
liittyi vuonna 1993
liittyi vuonna 1999

Tarkkailijajäsenet


Kuva:CERN-Observers.png
CERN:n tarkkailijajäseniä ovat:
Euroopan komissio
Intia
Israel
Japani
Venäjä
Turkki
UNESCO
Yhdysvallat

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.cern.ch/ CERNin kotisivut
http://ert.cern.ch/ Recruitment and training opportunities at CERN
http://cdsweb.cern.ch/ CERN Document Server
Luokka:Hiukkasfysiikan tutkimuslaitokset
Luokka:Tekniikan tutkimuslaitokset
Luokka:Geneve
af:CERN
ar:سرن
az:CERN
id:CERN
ms:CERN
bn:সের্ন
zh-min-nan:CERN
bs:CERN
bg:CERN
ca:Organització Europea per a la Recerca Nuclear
cv:CERN
cs:Evropská organizace pro jaderný výzkum
cy:CERN
da:CERN
de:CERN
el:CERN
en:CERN
es:Organización Europea para la Investigación Nuclear
eo:CERN
eu:CERN
fa:سرن
fr:Organisation européenne pour la recherche nucléaire
ga:CERN
gl:Consello Europeo para a Investigación Nuclear
ko:유럽 입자 물리 연구소
hi:सर्न
hr:CERN
is:CERN
it:CERN
he:CERN
ka:ატომური კვლევების ევროპული ორგანიზაცია
ku:CERN
la:CERN
lv:CERN
lb:CERN
lt:CERN
hu:CERN
mk:CERN
ml:യൂറോപ്യൻ ഓർഗനൈസേഷൻ ഫോർ ന്യൂക്ലിയർ റിസർച്ച്
mr:युरोपीय अणुकेंद्रीय संशोधन संस्था (सर्न)
nl:CERN
ja:欧州原子核研究機構
no:CERN
nn:CERN
uz:CERN
pl:CERN
pt:Organização Europeia para a Pesquisa Nuclear
ro:CERN
ru:ЦЕРН
scn:CERN
simple:CERN
sk:Európska organizácia pre jadrový výskum
sl:Evropska organizacija za jedrske raziskave
ckb:سێرن
sr:CERN
sh:CERN
sv:CERN
ta:ஐரோப்பிய அணு ஆராய்ச்சி நிறுவனம்
th:องค์การวิจัยนิวเคลียร์ยุโรป
vi:CERN
tr:Avrupa Nükleer Araştırma Merkezi
uk:CERN
war:CERN
xmf:CERN
yo:CERN
zh-yue:歐洲核研究組織
diq:CERN
zh:歐洲核子研究組織

Connex

#Redirect Veolia Transport

Connecticut


Connecticut () on yksi Yhdysvallat luettelo Yhdysvaltain osavaltioista, osa Uusi Englanti aluetta ja yksi kolmestatoista siirtokunnasta, jotka Yhdysvaltain itsenäisyyssota.

Maantiede


Connecticutia reunustaa etelässä Long Islandin salmi, lännessä New York (osavaltio), pohjoisessa Massachusetts ja idässä Rhode Island. Monet osavaltion asukkaat työskentelevätkin New York Cityssa. Tärkeimmät kaupungit ovat pääkaupungin lisäksi New Haven, New London (Connecticut), Norwich (Connecticut), Stamford (Connecticut), Waterbury (Connecticut), ja Bridgeport. Kaiken kaikkiaan osavaltiossa on 169 kaupunkia.
Connecticutin korkein osa on Berkshireksi kutsuttu seutu osavaltion luoteisrajalla. Sieltä maasto laskee etelään kohti Long Islandin salmea.
Connecticut-joki kulkee keskeltä osavaltiota laskien Long Islandin salmeen. Muita suuria jokia ovat Housatonic ja Thames.

Historia


Ensimmäiset eurooppalaiset uudisasukkaat Connecticutissa olivat englantilaisia puritaani Massachusettsista vuonna 1633. Ensimmäinen perustuslaki astui voimaan 14. tammikuuta 1639. Nykyinen, järjestyksessään neljäs perustuslaki on vuodelta 1965.
Connecticutin pääkaupunki on ollut Hartford vuodesta 1875, sitä ennen New Haven ja Hartford toimivat vuorotellen pääkaupunkina.
Osavaltion nimi tulee mohikaanien kielen sanasta "Quinnehtukqut", joka tarkoittaa paikkaa pitkän joen lähellä.
Yhdysvaltojen 43. presidentti George W. Bush syntyi Connecticutissa, New Havenin kaupungissa 6.7.1946.

Väestö


Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Connecticutin asukasluku oli 3 574 097. Connecticutin Weberin piste eli väestöllinen keskipiste sijaitsee Cheshiren kaupungissa.
Vuonna 2004 11,4 prosenttia osavaltion asukkaista oli ulkomaalaissyntyisiä. Vuoden 2000 väestölaskennassa 81,69 prosenttia osavaltion yli 5-vuotiaista asukkaista puhui kotikielenään englantia, 8,42 prosenttia espanjaa, 1,59 prosenttia italiaa, 1,31 prosenttia ranskaa ja 1,20 prosenttia puolaa.

Talous


Vuonna 2004 osavaltion bruttotuote oli yhteensä 187 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Bruttotuote asukasta kohti oli 47&nbsp;819 vuonna 2005, mikä oli enemmän kuin missään muussa Yhdysvallain osavaltiossa.<ref></ref>

Urheilu


Connecticutissa on toiminut ammattilaisjoukkueita eri urheilulajien pääsarjatasoilla. Osavaltion NHL-joukkueen Hartford Whalersin siirtyminen muualle 1997 aiheutti suurta vastustusta. Nykyisin osavaltion asukkaat kannattavat lähialueidensa joukkueita. Connecticutissa toimii edelleen alemmilla tasoilla useita urheiluseuroja:

Aiheesta muualla


http://www.ct.gov/ Osavaltion viralliset Internet-sivut
http://www.ctvisit.com/ Viralliset matkailusivut

Viitteet


<br clear=all />
Luokka:Connecticut
af:Connecticut
ang:Connecticut
ar:كونيتيكت
an:Connecticut
arc:ܟܘܢܝܬܝܟܬ
frp:Connecticut
ast:Connecticut
gn:Connecticut
az:Konnektikut
id:Connecticut
ms:Connecticut
bn:কানেটিকাট
zh-min-nan:Connecticut
jv:Connecticut
be:Штат Канектыкут
be-x-old:Канэктыкут
bcl:Connecticut
bi:Connecticut
bar:Connecticut
bs:Connecticut
br:Connecticut
bg:Кънектикът
ca:Connecticut
cv:Коннектикут
cs:Connecticut
co:Connecticut
cy:Connecticut
da:Connecticut
de:Connecticut
nv:Kanédikiʼ Hahoodzo
et:Connecticut
el:Κονέκτικατ
en:Connecticut
es:Connecticut
eo:Konektikuto
eu:Connecticut
fa:کانتیکت
hif:Connecticut
fo:Connecticut
fr:Connecticut
fy:Konnetikut
ga:Connecticut
gv:Connecticut
gag:Connecticut
gd:Connecticut
gl:Connecticut
hak:Không-nái-tí-khiet
xal:Канетикуд
ko:코네티컷 주
haw:Konekikuka
hy:Կոնեկտիկուտ
hr:Connecticut
io:Connecticut
ig:Kónétíkùt
ilo:Connecticut
bpy:কানেকটিকাট
ia:Connecticut
ie:Connecticut
ik:Connecticut
os:Коннектикут
is:Connecticut
it:Connecticut
he:קונטיקט
kn:ಕನೆಕ್ಟಿಕಟ್
pam:Connecticut
ka:კონექტიკუტი
kw:Connecticut
mrj:Коннектикут
sw:Connecticut
ht:Konèktikòt
ku:Connecticut
lad:Connecticut
la:Connecticuta
lv:Konektikuta
lb:Connecticut
lt:Konektikutas
lij:Connecticut
li:Connecticut
lmo:Connecticut
hu:Connecticut
mk:Конектикат
mg:Kaonektikioty
ml:കണെക്റ്റിക്കട്ട്
mi:Connecticut
mr:कनेटिकट
arz:كونيتيكت
mn:Коннектикут
my:ကွန်​နက်​တီ​ကတ်​ပြည်နယ်
nah:Connecticut
nl:Connecticut
nds-nl:Konnektikut (stoat)
new:कनेक्टिकट
ja:コネチカット州
frr:Connecticut
no:Connecticut
nn:Connecticut
oc:Connecticut
uz:Konnektikut
pnb:کنکٹیکٹ
pms:Connecticut
nds:Connecticut
pl:Connecticut
pt:Connecticut
ro:Connecticut
rm:Connecticut
qu:Connecticut suyu
ru:Коннектикут
sah:Коннектикут
se:Connecticut
sa:कनेक्टिकट्
sq:Connecticut
scn:Connecticut
simple:Connecticut
sk:Connecticut
sl:Connecticut
ckb:کۆنێتیکت
sr:Конектикат
sh:Connecticut
sv:Connecticut
tl:Connecticut
ta:கனெடிகட்
tt:Коннектикут
th:รัฐคอนเนตทิคัต
vi:Connecticut
tr:Connecticut
uk:Коннектикут
ur:کنیکٹیکٹ
ug:Konnéktikat Shitati
vo:Connecticut
war:Connecticut
wuu:康涅狄格
yi:קאנעטיקעט
yo:Connecticut
diq:Connecticut
bat-smg:Konektėkots
zh:康乃狄克州

Coffee shop

Image:The_Bulldog_-_Cannabis_coffee_shop_in_Amsterdam.jpgissa.]]
Coffee shop tarkoittaa Alankomaat usein kahvilaa, jossa myydään virvokkeiden ja kahvin lisäksi erilaisia kannabistuotteita yksityiseen käyttöön. Ne voivat olla kannabisuutteella kyllästettyjä leivoksia tai joko kakkuja eli ns. space cake tai muita samantyylisiä tuotteita kuten uutteella kyllästettyjä kynttilöitä.
Ensimmäinen kannabista myyvä coffee shop avattiin Alankomaiden pääkaupunkiin Amsterdamiin 1970-luvulla. Myöhemmin coffee shopien toimintaa on ryhdytty säätelemään toimilupakäytännön avulla.
Alankomaissa laki ei suoraan salli kannabistuotteiden myyntiä, mutta käytännössä se on mahdollista coffee shopeissa (lakia ei sovelleta niissä, ), kun seuraavat ehdot täyttyvät:
ei alaikäisille (alle 18-vuotiaat)
ei kovia huumeita
ei mainontaa
ei aseita
ei yli viiden gramman kertaostoja
ei häiriökäyttäytymistä
Coffee shopit eivät saa suoranaisesti mainostaa myyvänsä kannabistuotteita, mutta useimmiten kannabistuotteita myyvän coffee shopin tunnistaa Rastafari-symboleista ja värityksestä. Voimassa olevan lain mukaan coffee shopit eivät saa julkaista internetissä Ruokalista myynnissä olevista kannabistuotteista .
''Coffee shop'' voi tarkoittaa myös tavallista kahvilaa, erityisesti englannin kieli maissa. Alankomaissa vastaava sana on ''koffiehuis'', ''café'' puolestaan tarkoittaa baaria.

Coffee shopit muualla


Tanskan Kööpenhaminan Kristiania (vapaakaupunki) alueella on ollut kahviloita, jotka myyvät kannabistuotteita. Näitä paikkoja kuitenkin suljettiin paljon poliisin toimesta 2005–2006 aikana. Kanadassa perustettiin 2000-luvulla myös kannabista myyviä kahviloita, jotka kuitenkin poliisin toimesta suljettiin. Nykyisin mm. Torontossa ja Vancouverissa on kahviloita, joissa saa polttaa kannabista.

Viitteet


http://www.istoners.com/ Hollands Coffeeshop Database

Aiheesta muualla


http://www.coffeeshop.freeuk.com/ Lista amsterdamilaisista coffee shopeista
http://wikimaas.org/cgi-bin/wiki.pl/CoffeeShops Lista Maastrichtilaisista coffee shopeista
Luokka:Kannabis
Luokka:Alankomaalainen kulttuuri
Luokka:Kahvilat
]
br:Coffeeshop
cs:Coffee shop
da:Coffeeshop
de:Coffeeshop (Niederlande)
en:Cannabis coffee shop
es:Coffee shop
eo:Kanabejo
fr:Coffee shop (Pays-Bas)
hr:Coffee shop (Nizozemska)
it:Coffee-shop
lb:Coffeeshop
nl:Coffeeshop
ja:コーヒーショップ (オランダ)
no:Coffeeshop (Nederland)
pl:Coffee shop (marihuana)
pt:Coffeeshop
ro:Coffee shop
ru:Кофешоп
sv:Coffeeshop (Nederländerna)

CHR

CHR (lyhenne englannin kieli sanoista ''Contemporary Hit Radio'') tarkoittaa radioformaattia, johon sisältyvät nykyiset top 40 -pophitit. Formaatti on tullut 2000-luku suosituksi useimmissa länsimaissa. CHR-radioasemilla ei yleensä soiteta juurikaan vanhoja hittejä, vaan kanavan tarjonta keskittyy uusiin kappaleisiin. CHR-formaatista on olemassa useita alakategorioita musiikkityylin mukaan jaoteltuna. On myös olemassa 1980-luku musiikkia soittavia CHR-asemia.

Katso myös


The Voice (radioasema)

Aiheesta muualla


http://www.tvradioworld.com/directory/Radio_Formats/radio_formats_CHR.asp CHR:n määrittely
Luokka:Radio
de:Contemporary Hit Radio
en:Contemporary hit radio
pl:CHR
pt:Contemporary Hit Radio
ru:Contemporary hit radio
sk:Contemporary hit radio
sv:Contemporary hit radio

Claude Jade

Claude Jade (8. lokakuuta 1948 Dijon – 1. joulukuuta 2006 Boulogne-Billancourt) oli ranskalainen näyttelijä.

Elokuvia


Varastettuja suudelmia (François Truffaut, 1968)
Monte Criston kuolemanralli (André Hunebelle, 1968)
Topaz (Alfred Hitchcock, 1969)
Huoleton Benjamin (Edouard Molinaro, 1969)
Nuoripari (François Truffaut, 1970)
Home sweet Home (Benoît Lamy), 1973)
Rakkaus karkuteillä (François Truffaut, 1979)
Eliminaattori (Alexandr Alov, 1980)
Lenin Pariisissa (Sergei Jutkevitš, 1981)
Bonsoir (Jean-Pierre Mocky, 1994)
Le radeau de la Méduse (Iradj Azimi), 1998
A San Remo (Julien Donada), 2004
Pariisin poliisit (2005) (televisio)

Aiheesta muualla


http://images.andale.com/f2/115/106/3466011/1147486541635_nuoripari.JPG Nuoripari: Claude Jade, Jean-Pierre Léaud
Luokka:Ranskalaiset näyttelijät
Luokka:Vuonna 1948 syntyneet
Luokka:Vuonna 2006 kuolleet
af:Claude Jade
id:Claude Jade
br:Claude Jade
bg:Клод Жад
ca:Claude Jade
cs:Claude Jade
da:Claude Jade
de:Claude Jade
et:Claude Jade
el:Κλοντ Ζαντ
en:Claude Jade
es:Claude Jade
eo:Claude Jade
fr:Claude Jade
ko:클로드 자드
hr:Claude Jade
io:Claude Jade
it:Claude Jade
he:קלוד ז'אד
la:Claudia Jade
lb:Claude Jade
lt:Claude Jade
hu:Claude Jade
lv:Kloda Žada
nl:Claude Jade
ja:クロード・ジャド
no:Claude Jade
oc:Claude Jade
pl:Claude Jade
pt:Claude Jade
ro:Claude Jade
ru:Жад, Клод
sk:Claude Jade
sl:Claude Jade
sr:Клод Жад
sh:Claude Jade
sv:Claude Jade
vi:Claude Jade
tr:Claude Jade
uk:Клод Жад
zh:克劳德·杰德

Kristoffer Kolumbus

Tiedosto:CristobalColon.jpg
Kristoffer Kolumbus (, , syntyi elokuun ja lokakuun välissä vuonna 1451 – 20. toukokuuta 1506) oli genovalainen tutkimusmatkailija ja kauppamies, joka ylitti Atlantin valtameri, ja saapui Amerikan manner vuonna 1492. Hän purjehti Aragonian ja Kastilian (myöhemmin Espanja) kuningasparin suojelemana. Hän etsi meritietä Intiaan, ja oli vakuuttunut löytäneensä sen. Kolumbus asettui uusien alueiden kuvernööriksi ja teki useita uusia matkoja Atlantin yli. Ensimmäisen löytöretken hän teki vuosina 1492–1493, toisen vuosina 1493–1496, kolmannen vuosina 1498–1500 ja neljännen, viimeisen vuosina 1502–1504.
Vaikkakin Kolumbus oli sinänsä hyvä Navigointi, hän muun muassa sekoitti eri pituusmittoja keskenään. Hallitsijana hän taas oli epäonnistunut, menettäen löytämiensä alueiden valtaoikeudet vuonna 1500.
Kolumbus on usein saanut kunnian Amerikan löytämisestä, sillä hän toi mantereen 1400-luku eurooppalaisten tietoisuuteen. Amerikassa asui kuitenkin jo ennen Kolumbusta intiaanit ja eskimot. Myös viikingit olivat käyneet siellä noin vuonna 1000. Kolumbus uskoi kuolemaansa saakka löytäneensä Intian eikä uutta mannerta. Hänen löytöretkensä antoivat lähtölaukauksen eurooppalaiselle kolonisaatio ja imperialismille. Sen seurauksena Euroopan, Amerikoiden ja Afrikan välille muodostuivat kiinteät yhteydet myöhempinä vuosisatoina.

Varhaisvuodet


Kristoffer Kolumbuksen syntymäajasta tai -paikasta ei ole varmuutta. Myös Kolumbuksen lapsuusvuosia koskevat tiedot ovat hyvin ristiriitaisia. Kolumbus itse ei ole maininnut syntymäpaikkaansa. Toisen lähteen mukaan Kolumbus olisi syntynyt Calvissa Korsikassa. Portugalilaisen historioitsijan Manuel Rosan mukaan Kolumbus olisi taas ollut Puolan maanpaossa eläneen kuninkaan Vladislav III:n poika, mutta salannut tämän suojellakseen isäänsä. Kuitenkin Euroopan hovit olivat saattaneet olla tietoisia Kolumbuksen sukujuurista. Vladislav III:n ja Kolumbuksen välistä suhdetta tutkitaan edelleen.
Jos Kolumbus syntyi Genovassa vuonna 1451, niin hänen isänsä oli Domenico Colombo, kankuri ja ravintoloitsija tai toisten tietojen mukaan varaton villankehrääjä, joka Kristofferin syntyessä oli portinvartijana, ja äitinsä Susanna Fontanarossa. Kolumbuksella oli neljä nuorempaa veljeä: Bartolomeo, Giovanni Pellegrino, ja Giacomo sekä sisar Bianchinetta. Kolumbus opiskeli kartografiaa veljensä Bartolomeon kanssa. Hän ei saanut juuri koulutusta, mutta oli innokkaana lukijana itseoppinut.
Vuonna 1459 nuoren Kolumbuksen kerrotaan olleen mukana merisotaretkellä, jota hänen serkkunsa Colombo le Jeune johti. Tällöin hän oli siis luultavasti kolmentoista ikäinen.
Hän teki joka tapauksessa merimatkoja Välimeren itäosaan; hänen sanotaan käyneen Kios vuonna 1475. Seuraavana vuonna hän lähti Genovasta kauppamatkalle Englantiin neljän italialaisen laivan mukana. São Vincentin niemen kohdalla näiden neljän aluksen kimppuun hyökkäsi ranskalais-portugalilainen laivasto, jolloin kaksi genovalaista laivaa upposi, ja vain muutamien merimiesten ja kauppiaiden onnistui pelastautua rantaan. Näiden joukossa oli Kolumbus.
Saman vuoden lopulla hän purjehti Englantiin toisessa mainitussa taistelussa pelastuneista aluksista ja palasi Lissaboniin vuonna 1477. Hän purjehti Islantiin Irlannin kautta kauppalaivalla ja vuonna 1478 Madeiralle, ostamaan sokeria. Vuosina 1481–1482 hänen tiedetään käyneen Guineassa, mistä siihen aikaan kuljetettiin kauppatavaroita, kultaa ja orjia Portugaliin. Välillä hän oleskeli Porto Santossa, ja eräät tiedot kertovat hänen siellä menneen naimisiin. Avioliittoa koskevat tiedot ovat myös erilaisia. Hänen sanotaan naineen rikkaan lesken, Felipa Perestrello e Monizin vuonna 1479 ja saaneen pojan, Diego Colónin vuonna 1480. Vaimo kuoli kuitenkin jo tammikuussa 1485.

Kolumbuksen ajatus


Kristitty Eurooppa oli aiemmin nauttinut silkki- ja maustekaupasta Intian ja Kiinan kanssa Mongolivaltakunta suojeluksessa. Valtakunnan hajottua kaupankäynti katkesi. Portugali oli hakenut merireittiä Intiaan, ja oli perustanut kauppa-asemia ja myöhemmin siirtokuntia Afrikan rannikolle.
Kolumbuksella oli toinen näkemys: 1480-luvulle tultaessa hän oli kehittänyt ajatuksen matkustaa Intiaan (joka tarkoitti koko Etelä- ja Kaakkois-Aasiaa) lännen kautta, Atlantin valtameren yli. Ajatuksen hän lienee saanut oleskellessaan Porto Santossa. Kuningas Juhana II (Portugali) kysyi Kolumbuksen ehdotuksen suhteen valtakuntansa etevimpien oppineiden mielipidettä.
Sekä oppineet että merenkulkijat tiesivät Kolumbuksen aikoina Maan pyöreäksi, mutta arviot sen koosta vaihtelivat paljon. Monet oppineet uskoivat Klaudios Ptolemaios jakoon, jossa maa kattoi puolet maapallosta ja vesi puolet. (Todellisuudessa Euraasia kattaa 120° pallosta.) Kolumbus piti oikeana Pierre d'Aillyn laskelmaa, jossa maa kattoi 225° ja vesi vain 135°. Näin hän laski Japanin etäisyydeksi Kanariansaarilta 2&nbsp;400 meripeninkulmaa (4&nbsp;444 km) (todellisuudessa 19&nbsp;600 km). Useat merimiehet ja purjehtijat pitivät suunnitelmaa mielettömänä, sillä tuon ajan laivoja ei ollut mahdollista varustaa niin pitkälle matkalle.

Retken järjestely


Kolumbus esitti suunnitelmansa Portugalin hoville vuonna 1485. Oppineet pitivät reittiä pitempänä kuin Kolumbus kuvitteli, ja kieltäytyivät kannattamasta ehdotusta. Vuonna 1486 Kolumbus sai tilaisuuden selostaa suunnitelmiaan Kastilian kuningattarelle Isabella Katolilainen. Tämä hylkäsi suunnitelman oppineiden sitä punnittua.
Kerrotaan Kolumbuksen jälleen vuonna 1488 pyrkineen Portugalin kuninkaan kanssa yhteyteen, mikä ei nytkään johtanut tuloksiin. Sanotaan tähän vaikuttaneen sen, että Bartolomeu Dias oli juuri palannut matkalta, jolla hän oli löytänyt Hyväntoivonniemi ja päätellyt meritien Intiaan kulkevan sen kautta, eikä portugalilaisia kiinnostanut epävarma läntisen meritien löytäminen.
Kolumbus sai kuitenkin palkkaa hovilta, jotta hän ei veisi ajatuksiaan muualle. Seitsemän vuoden taivuttelun jälkeen hänen ehdotukseensa suostuttiin lokakuussa 1491.
Tiedosto:Christopher Columbus7.jpg luona]]
Lokakuussa 1491 Kolumbus sai hovista vahvistuksen suunnitelmilleen. 17. huhtikuuta 1492 allekirjoitettiin hallitsijaparin ja Kolumbuksen välinen sopimus, ja saman kuun 30. huhtikuuta satamakaupunki Palos sai tehtäväkseen asettaa Kolumbuksen käytettäväksi kaksi purjealusta. Velvoitus johtui kaupungin asukkaiden tekemästä laiminlyöntirikoksesta vastapäättyneen, Reconquista kestäessä. Kolumbus sai sittemmin vielä kolmannenkin laivan.
Vuonna 1492 Kastilian kuningatar Isabella ja hänen miehensä Ferdinand Katolilainen olivat kukistaneet viimeisen muslimien linnoituksen Pyreneiden niemimaa, ja ottivat Kolumbuksen vastaan Córdoba (Espanja). Granadan sotaretkestä köyhtyneinä monarkki jättivät kuninkaallisen varainhoitajan vastuulle löytää varat yritykseen. Lähes puolet varoista saatiin yksityisiltä italialaisilta sijoittajilta, joiden kanssa Kolumbus oli jo järjestänyt rahoituksen.
Kolumbuksesta tehtiin valtameren suuramiraali ja aatelinen, ja hän sai perinnöllisen varakuningas ja kuvernöörinoikeuden löytämiinsä maihin sekä osuuden kaikista voitoista. Ehdot olivat edulliset, mutta hänen poikansakin kirjoitti, että hallitsijat eivät uskoneet hänen paluuseensa.

Päiväkirja


Kolumbus kirjoitti ensimmäisestä matkastaan päiväkirjan, joka on säilynyt nykypäivään Bartolomé de las Casasin jäljentämänä. Las Casas on lyhennellyt kirjaa monin paikoin, mutta ilmeisesti kuitenkin poistanut vain lähes mielenkiinnottomia osia kuten mainintoja säästä. Kirja on suomennettu ''Amerikan löytöretken päiväkirja'' (suomennos Erkki Valkeila, Karisto 1921). Kirja ei välttämättä ole luettavaksi kovinkaan mielenkiintoista tai mukaansatempaavaa, mutta se on arvokas dokumentti retkestä.
Kolumbuksen (johon Las Casas viittaa Amiraalina) omat sanat on kursivoitu:
:Maanantaina marraskuun 12. päivänä
:Amiraali jätti tänään sataman ja Rio de Maresin lähteäkseen saarelle, jolle intialaiset ovat antaneet nimen Babeque. Siellä —heidän kertomansa mukaan — asukkaat öisin soihtujen valossa etsivät rannalta kultaa ja vasaroitsevat sen tangoiksi. Edellispäivänä amiraali oli jälleen ottanut laivaansa joitakin alkuasukkaita aikoen viedä heidät Espanjaan käyttääkseen heitä sitten myöhemmin tulkkeina.
:''»Kun nämä ihmiset, niin kuin näen ja tiedän, eivät tunne mitään jumalanpalvontaa eivätkä ole myöskään epäjumalanpalvelijoita, vaan hyvin lauhkeita, hyvin rehellisiä, eivät tapa toisiaan eivätkä riistä toisiltaan vapautta, eivät käytä aseita ja ovat niin pelokkaita, että sadat pakenevat yhtä ainoata meikäläistä jopa silloinkin kun leikimme heidän kanssaan; kun he lisäksi ovat hyvin herkkäuskoisia, uskovat taivaalliseen Jumalaan ja että me olemme tulleet alas taivaasta, oppivat helposti ne rukoukset, mitä heille opetamme, ja tekevät ristinmerkinkin perässämme, niin päättänevät Teidän Korkeutenne tehdä heistä kristittyjä, ja uskon, että kun vain ryhdytään toimeen, voitaisiin lyhyessä ajassa kääntää monia kansoja pyhään uskoomme ja Teidän Korkeutenne saisivat hankituksi suuria valtakuntia ja rikkauksia, samoin kaikki espanjalaiset alamaisennekin, sillä epäilemätöntä on, että näissä maissa on mitä suurimmat määrät kultaa, eikä ole perätöntä, mitä seurassani olevat intialaiset sanovat: näillä saarilla on seutuja, joissa kaivetaan kultaa, mitä asukkaat kantavat kaulassaan, korvissaan, ranteissaan ja nilkoissaan ja muovaavat raskaiksi soljiksi. Sitä paitsi on vielä jalokiviä ja kalliita helmiä ja paljon mausteita. Rio de Maresissa on paljon mastiksia ja voitaisiin helposti kasvattaa enemmänkin, koska nämä puut istutettaessa juurtuvat pian; niillä on samanlaiset lehdet ja hedelmät kuin mastiksipuulla, mutta ne ovat vain suurempia kuin ne, joista Plinius puhuu ja joita näin Kioksella. Annoin tehdä uurtoja useihin puihin nähdäkseni, tihkuisiko niistä hartsia. Mutta kun täällä ollessani yhtä mittaa on satanut, sain kokoon vain vähän, ja tuon sen Teidän Korkeuksillenne. Todennäköisesti ei ole ollut oikea aika viiltää puita, mikä on tehtävä, sikäli kuin tiedän, silloin kun talvi on lopussa ja ne alkavat kasvaa.»''

Matkat


Kolumbus kävi Amerikassa kaikkiaan neljä kertaa.

Ensimmäinen matka


Tiedosto:1893 Nina Pinta Santa Maria replicas.jpg'', ''Niñan'' ja ''Pinta (laiva)'' replikat esillä Chicagon maailmannäyttelyssä 1893.]]
Kolumbus lähti Palosista 3. elokuuta 1492 kolmella laivalla: ''Santa María (purjealus)'', ''Niña'' ja ''Pinta (laiva)''. Laivat olivat Juan de la Cosan sekä Pinzónin veljesten (Martin ja Vicente Yáñes) omaisuutta, mutta hallitsijat pakottivat asukkaat luovuttamaan ne Kolumbuksen käyttöön. Mukana oli 86 miestä Kolumbus mukaan lukien .
Hän purjehti ensin Kanariansaaret, jotka olivat Kastilian omaisuutta. Siellä hän täydensi varastojaan ja korjasi aluksia. 6. syyskuuta alkoi viisiviikkoinen matka meren yli.
Tarinan mukaan Kolumbus kirjasi lokikirjaansa kuljetun matkan erikseen miehistölle kerrottavaksi ja oikean matkan. Lokikirjasta on kuitenkin olemassa vain lyhennelmä, jonka teki Bartolome de Las Casas ja joka ei ollut merenkävijä. Todennäköistä on, että Kolumbus kirjasi matkat kahden erimittaisen ''lenguan'' mukaan. Niiden suhde on noin 5:6 eli geometrisen mitan ja Portugalin merenkävijöiden mitan suhde.
29 päivän matkan jälkeen miehistö näki lintuja lentämässä länteen ja suuntaa muutettiin maan saavuttamiseksi.
Tiedosto:Christopher Columbus3.jpg
Kolumbus saavutti viimein 12. lokakuuta 1492 saaren, jolla hän antoi nimen ''San Salvador'' (Pyhä vapahtaja), ja kirjasi muistiin alkuasukkaiden nimen "Guanahani". Vieläkään ei ole varmuutta, mikä Bahamasaarista saari oli. 1800-luvulla sen uskottiin olevan Suuri Turksaari, 1900-luvulla San Salvador -saari (jota kutsuttiin vuoteen 1925 Watling-saareksi). Nykyisin saaren uskotaan olevan joko Samana Cay tai Plana Cays.
Alkuasukkaat, taínot tai arawakit, olivat rauhallisia ja ystävällisiä. Kolumbus kirjoitti kirjeen Isabellalle ja Ferdinandille, että heidät kaikki voitaisiin laivata Kastiliaan, tai 50 miestä voisi pakottaa alkuasukkaat tekemään mitä halutaan. Kolumbus kirjoitti "intiaanien" ystävällisestä viattomuudesta trooppisessa paratiisissaan siten, että sai aikaan kestävän myytin jaloista villeistä. Ensimmäisellä matkalla ei vuodatettu verta; Kolumbus uskoi, että käännytys kristinuskoon voitaisiin saavuttaa rauhallisesti.
Ensimmäisellä matkallaan Kolumbus tutki myös Kuuban koillisrannikkoa (saavutettiin 28. lokakuuta) ja Haiti (saari) pohjoisrannikkoa (5. joulukuuta), saarelle hän antoi nimen ''La Isla Española'' (nykyisin Hispaniolan saari kattaen Haitin ja Dominikaanisen tasavallan valtiot). Hän uskoi Kuuban vuorten olevan Himalaja. Santa Maria ajoi karille, ja jouduttiin hylkäämään. 39 miestä jäi La Navidadin linnoitukseen.
Tiedosto:Christopher Columbus9.jpg
4. tammikuuta 1493 Kolumbus kääntyi paluumatkalle. Hän ei ymmärtänyt tuulia, vaan joutui vastatuuleen ja yhteen vuosisadan rajuimmista myrskyistä. Ainut mahdollisuus oli purjehtia Portugaliin, missä hänelle kerrottiin myrskyssä menetetyn sata karavelia. Jotkut ovat myöhemmin spekuloineet paluun Portugaliin olleen harkittu. Kolumbus pidätettiin, eikä hän päässyt Espanjaan ennen kuin 15. maaliskuuta, jolloin sana löydetystä reitistä oli jo levinnyt läpi Euroopan.
Kolumbus sai sankarin vastaanoton. Hän toi näytteille vangittuja villejä ja löytämäänsä kultaa. Kolumbus esitteli myös tupakka, ananas, kalkkunan ja Riippumatto. Kallisarvoista pippuria, inkivääriä tai Mausteneilikka hän ei ollut löytänyt, mutta chilipippurin kyllä.

Toinen matka


Toiselle matkalleen Kolumbus lähti 24. syyskuuta 1493. Silloin hänellä oli seitsemäntoista laivaa, joissa oli tuhatviisisataa henkeä, hevosia, siemenviljaa, viiniköynnöksiä ja muuta tavaraa uusiin maihin perustettavien siirtokuntien tarpeisiin. Kanariansaarilta matka valtameren ylitse kesti kaksikymmentä päivää.
Hänellä oli silloin mukanaan veljensä Diego Kolumbus, joka jäi Hispaniolan (Haiti) saarelle perustetun Isabella-siirtokunnan ylipäälliköksi. Itse hän lähti etsimään saaren sisäosista kultaa ja löysikin kulta-alueen. Sitten hän purjehti Kuubaan ja Jamaikaan, mutta palasi sieltä huonossa kunnossa syyskuussa 1494 Isabellaan, mihin sillä välin oli tullut hänen toinenkin veljensä, Bartolomé, tuomaan siirtokunnalle lisää muonaa, joka olikin tarpeen, sillä espanjalaiset eivät kyenneet oudoissa oloissa tulemaan toimeen. Kristoffer Kolumbuksen ollessa matkalla osa väestöä oli alkanut niskuroida Diegoa vastaan, ja elämöiminen puhkesi lopulta ilmikapinaksi; niskuroitsijat anastivat Bartolomén laivat ja lähtivät Espanjaan kantelemaan kuningasparille Kolumbusta vastaan.
Mellastelevien espanjalaisten ilkityöt aiheuttivat kiistan saaren alkuasukkaiden kanssa, ja lähes satatuhantinen intiaaniarmeija kävi heidän kimppuunsa siitä huolimatta, että Kolumbus oli kaikin tavoin omalta osaltaan pyrkinyt rauhallisiin väleihin intiaanien kanssa.
Kolumbuksen lähtiessä toiselle matkalleen oli kuningatar Isabella antanut hänelle tarkat ohjeet, miten kohdella intiaaneja, jotta näistä tulisi katolisia kristittyjä ja Espanjan kuninkaan alamaisia:
Tiedosto:Columbus2.PNG
”Herramme Jumala antoi pyhän armonsa kautta Katolisen Kuninkaamme ja Kuningattaremme löytää Saaret ja Kiinteän Maan. Kristofer Kolumbus, joka on siellä amiraalina, varakuninkaana ja kuvernöörinä, on selittänyt Heidän Korkeudelleen, että siellä asuvat ihmiset ovat hänen mielestään hyvin sopivia käännytettäviksi pyhään katoliseen uskoomme, koska näillä ei ole minkäänlaista lakia eikä järjestystä.... Sen vuoksi Heidän Korkeutensa lähettävät sinne kunnioitetun isä Buylin yhdessä kyseisen amiraalin sinne menevien muiden munkkien kanssa. Heidän opettaminaan ovat tänne saapuneet intiaanit kykyjensä ja toimeliaisuutensa ansiosta hyvin perillä uskomme asioista, koska he jo ymmärtävät paljon kieltämme ja yrittävät oppia sitä lisää parhaansa mukaan. Ja koska tämä voidaan parhaiten panna täytäntöön heti laivaston saavuttua sinne, niin pitäköön kyseinen amiraali huolen siitä, että kaikki, jotka menevät, tai tulevat menemään sinne vastaisuudessa, kohtelevat kyseisiä intiaaneja hyvin ja rakkaudella, ilman että näille aiheutuu minkäänlaisia harmeja, yrittäen saada heidät tuttavalliseen keskusteluun osoittamalla heille mahdollisimman hyviä tekoja. Samalla kyseinen amiraali antakoon Heidän Korkeutensa varastoista joitakin lahjoja vaihtokauppaa varten, joka tehtäköön kunnioittavassa hengessä. Jos sattuisi, että joku tai jotkut kohtelisivat intiaaneja huonosti, olkoon se tavaltaan millaista tahansa, niin kyseisen amiraalin on Heidän Armonsa varakuninkaana ja kuvernöörinä rangaistava siitä ankarasti Heidän Korkeudeltaan saamiensa valtuuksien mukaisesti.”
Intiaanit hävisivät taistelun, tuhannet saivat surmansa ja sotavangit otettiin orjiksi; viisisataa lähetettiin Sevillaan myytäviksi. Isabella sai aiheen lausua orjiksi tuoduista intiaaneista: "Millä oikeudella amiraali on ottanut alamaisiani orjiksi." Orjat, joiden lukumäärästä liikkuu erilaisia arvioita, palautettiin Saarille.
Espanjaan menneet niskurit saivat aikaan, että kuningaspari lähetti Hispaniolaan luottamusmiehen tutkimaan saaren oloja, ja Kolumbus lähti itse Espanjaan antamaan selitystä. Hän sai kumotuksi häntä vastaan tehdyt syytökset helposti, vieläpä hänelle varustettiin laivastokin, kun hirmumyrsky oli Hispaniolassa tuhonnut kaikki siellä olleet laivat paitsi sitä ainoata, jolla Kolumbus palasi Espanjaan.

Kolmas matka


Tiedosto:Columbus3.PNG
Kolmannelle matkalle ei riittänyt miehiä. Sota Ranskaa vastaan oli käynnissä, ja Kolumbus sai laivojensa väeksi maanpakolaisuuteen tuomittuja rikollisia, ja hän lähti 30. toukokuuta 1498 kolmannelle matkalleen kuudella aluksella. Kanariansaarilla hän jakoi laivastonsa kahtia. Toinen osa purjehti suoraan Hispaniolaan, toisella hän itse lähti eteläisempää tietä Kap Verden saarien kautta, ja päätyi monen vastuksen perästä Etelä-Amerikan mantereelle, Orinoco-virran suun seuduille. 1. elokuuta 1498 – Kristoffer Kolumbus saapui ensi kertaa Amerikan mantereelle, Venezuelaan.
Hän ei kuitenkaan ryhtynyt tarkemmin tutkimaan uutta löytämäänsä maata, vaan kiirehti Hispaniolaan, missä asiat olivat taas hullusti. Siellä oltiin tyytymättömiä Bartolomé Kolumbuksen tiukkaan hallintoon, ja saaren ylituomari Roldan oli asettunut kapinallisten johtajaksi »mokomaa muukalaista» vastaan. Kristoffer Kolumbus saapui juuri silloin saarelle, antautui neuvotteluihin kapinallisten kanssa, ja rauhan saavuttamiseksi suostui nöyryyttäviin ehtoihin.
Sillä välin panettelijat olivat Espanjassa tehneet työtä, ja tuloksena oli, että Hispaniolaan lähetettiin uusi käskynhaltija Francisco de Bobadilla, joka perille tultuaan hankki itselleen joukkojen suosion antamalla kaikille kullankaivuluvan, kun Kolumbuksen veljekset sattuivat olemaan poissa. Näiden palatessa Bobadilla vangitsi Kolumbukset ja lähetti heidät kahleissa Espanjaan.
Matkalla laivan kapteeni olisi päästänyt Kolumbuksen kahleista, mutta siihen Kolumbus ei suostunut, ja kahleissa hän astuikin maihin laivasta Cádizissa marraskuussa 1500. Kuningaspari lausui heti syvän paheksumisensa Kolumbuksen vangitsemisen johdosta, hänet vapautettiin, ja hänelle annettiin kaksituhatta dukaattia, jotta hän saattoi arvonsa mukaisesti matkustaa Granadaan kuningasparin luo. Entistä ylivaltaansa uudessa maanosassa hän ei kuitenkaan enää saanut.
Bobadilla ei kyennyt hallitsemaan siirtokuntaa, missä kurittomuus kasvoi ja mielivalta alkoi rehottaa. Saarelle lähetettiin uusi ylituomari ja hallinnonhoitaja, ja Bobadilla sai käskyn palata Espanjaan. Laivastossa, jossa hän matkusti, oli mukana Kolumbusta vastaan kapinoinut Roldan vankina. Laivasto tuhoutui melkein kokonaan hurrikaanissa; siitä tuli perille vain yksi Bobadillan takavarikosta vapautettu alus, jossa kuljetettiin Kolumbuksen omaisuutta. Bobadilla ja Roldan kuolivat hurrikaanissa.
Tällä välin Portugali oli voittanut kilpajuoksun Intiaan: Vasco da Gama palasi syyskuussa 1499 matkaltaan Intiasta, mihin hän oli purjehtinut Afrikan ympäri.

Neljäs matka


Tiedosto:Columbus4.PNG
Tiedosto:Westindies.jpg)]]
Vielä neljännen kerran Kolumbus lähti meren taakse 11. toukokuuta 1502. Hänellä oli neljä pientä laivaa ja sataviisikymmentä miestä, veljensä Bartolomé ja kolmetoistavuotias poikansa Fernando. Nyt matka kesti Kanariansaarilta Martiniquelle yhdeksäntoista päivää. Hispaniolan saaren käskynhaltija Ovando ei sallinut Kolumbuksen nousta lainkaan maihin, ja Kolumbus jatkoi matkaansa Kuuban ja Jamaikan eteläpuolitse Hondurasin rannoille. Hän etsi sieltä salmea, josta pääsisi Intian mereen. Sellaista salmea ei löytynyt, mutta Veraguan tienoilla hän totesi kannaksen sisäosissa huomattavia kulta-alueita. Hän ryhtyi perustamaan siirtokuntaa, mutta oli vähällä joutua kaikkineen tuhoon intiaanien hyökkäyksessä. Kahdella aluksella hän vihdoin pääsi kesäkuussa 1503 Jamaikan saarelle. Tuolloin laivat vuotivat niin kovasti, että ne oli ohjattava matalikolle: Niiden kannelle rakennettiin asuttavia majoja.
Heillä ei ollut työkaluja uusien laivojen rakentamiseen, ja ruokaakin he saivat vain vaihtokaupalla Jamaikan ystävällisiltä alkuasukkailta. Kaksi merimiestä lähti amiraalin pyynnöstä muutamien intiaanisoutajien keralla 190 kilometrin päässä olevaan Hispaniolaan, kertomaan asiasta Ovandolle. Uhkarohkea yritys onnistui sikäli, että miehet pääsivät perille, mutta Ovando ei lähettänyt pyydettyä apua.
Tukalassa asemassaan Kolumbus sairastui, miehet alkoivat mellastaa saaressa ja suututtivat alkuasukkaat. Kolumbus pelastui 1. maaliskuuta 1504 tapahtuneen kuunpimennys avulla. Hän tiesi sen ennakolta Regiomontanuksen »Ephemerideistä», ja lähetti intiaanipäällikölle sanan, että Jumala on suuttunut heihin ja päättänyt rangaista heitä, koska he näännyttivät nälkään hänen valittunsa; vihansa merkiksi Jumala pimentäisi kuun. Kun kuu pimeni Kolumbuksen ennustamalla hetkellä, kantoivat hätääntyneet intiaanit Kolumbukselle ruokatarvikkeita, ja Kolumbus lupasi, että jos he vastakin huolehtisivat haaksirikkoisten muonituksesta, niin Jumala antaisi kuun paistaa.
Kun kahdeksan kuukautta oli kulunut avunhakijain lähdöstä eikä Ovandolta kuulunut apua, syntyi tyytymättömän miehistön keskuudessa aseellinen kapina, jonka Bartolomé Kolumbus kukisti. Ja sitten, eräänä huhtikuun päivänä 1504, näkyi merellä laiva, josta souti vene haaksirikkoisten luo. Siinä tuotiin Ovandolta viinipullo, paisti ja – kirje, ettei ollut joutilaita laivoja haaksirikkoisten kuljettamiseen.
Mutta Ovandon häpeällinen teko tuli Hispaniolan siirtokunnassa tietoon, ja siirtolaisten suuttumusta peläten Ovandon oli vihdoin kesäkuun lopulla lähetettävä laiva noutamaan haaksirikkoisia, samaan aikaan kuin avunhakijatkin olivat lopulta saaneet hankituksi aluksen samaan tarkoitukseen. Nämä kaksi alusta luoviminen kolme viikkoa kovassa vastatuulessa ennen kuin pääsivät Hispaniolaan. Sieltä Kolumbus kuukauden kuluttua lähti veljineen ja poikineen Espanjaan.
Valtameren amiraali ja Intian varakuningas oli nyt köyhä mies, sillä viimeiset varansa hän oli antanut merimiesten palkoiksi, joita hallitus ei suostunut maksamaan. Hän saapui kotimaahan 26. marraskuuta.

Löytöretkien jälkeen


Tiedosto:Grabsevilla.jpgssa.]]
Kuningatar Isabella oli kuollut muutamia päiviä ennen Kolumbuksen paluuta. Kuningas Ferdinand ei ollut koskaan ollut ihastunut Kolumbukseen eikä tahtonut kuulla puhuttavan Hispaniolan hallinnon luovuttamisesta Fernando Kolumbukselle niin kuin tämän isä oli toivonut. Siellä piti yliherruutta julma Ovando, joka pani toimeen verilöylyjä alkuasukkaiden keskuudessa saadakseen heidät raatamaan kullan hankkimiseksi Espanjalle. Ja kun hän oli hävittänyt sen saaren 800&nbsp;000 henkeä käsittävän väestön melkein sukupuuttoon, hän sai Espanjan hallitukselta luvan hankkia lisää orjia Bahamasaarilta.
Kolumbus oli käynyt kerran tapaamassa kuningas Ferdinandia, pyytäen takaisin oikeuksiansa ja inhimillisempää kohtelua Hispaniolan alkuasukkaille. Hänen esityksensä lykättiin neuvoston tutkittavaksi – eikä neuvosto pitänyt kiirettä. Kuolema korjasi Kristoffer Kolumbuksen Valladolidissa 20. toukokuuta 1506, ennen kuin kuninkaan neuvosto oli ehtinyt käsitellä Kolumbuksen asiaa.
Kolumbuksen kuoltua hänen ruumiinsa siirrettiin Valladolidiin, seitsemän vuotta myöhemmin Sevillaan, ja hänen poikansa Diegon, Hispaniolan (nyk. Haitin saari) kuvernöörin pyynnöstä vuonna 1542 Santo Domingoon. Kun San Domingo vuonna 1705 joutui Ranskalle, Kolumbuksen ruumis vietiin Havannaan, ja kun Espanjan oli luovutettava Kuubakin, vuonna 1898 Yhdysvalloille, ruumis palautettiin valtameren yli Sevillaan. Santo Domingosta kuitenkin löydettiin vuonna 1877 laatikko, jossa oli luunkappaleita ja Kolumbuksen nimi. Luista otettiin DNA-näytteet kesäkuussa 2003. 19. toukokuuta 2006 varmistettiin, että ainakin osa Espanjaan haudatuista luista todella oli Kolumbuksen jäännöksiä.

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.gutenberg.org/etext/14125 Amerikan löytöretken päiväkirja (Gutenberg-projekti)
http://www.sciencenews.org/articles/20061007/mathtrek.asp The Eclipse That Saved Columbus Science News 7.10.2006
http://www.newhumanist.com/md2.html Howard Zinn: Christopher Columbus and the Indians A People's History of the United States
Luokka:Keskiajan henkilöt
Luokka:Italialaiset tutkimusmatkailijat
Luokka:Vuonna 1451 syntyneet
Luokka:Vuonna 1506 kuolleet
Luokka:Amerikan löytäminen
af:Christophorus Columbus
als:Christoph Kolumbus
am:ክሪስቶፎር ኮሎምበስ
ang:Christopher Columbus
ar:كريستوفر كولومبوس
an:Cristofo Colombo
ast:Cristóbal Colón
gn:Kiritóval Kolõ
ay:Cristoforo Colombo
az:Xristofor Kolumb
id:Kristoforus Kolumbus
ms:Christopher Columbus
bn:ক্রিস্টোফার কলম্বাস
zh-min-nan:Christophorus Columbus
map-bms:Kristoforus Kolumbus
jv:Christopher Columbus
su:Christopher Columbus
be:Хрыстафор Калумб
be-x-old:Хрыстафор Калюмб
bo:ཁ་རི་སི་ཐོའོ་ཧྥུ་ཀོ་ལུན་སྤུ་སི།
bs:Kristofor Kolumbo
br:Kristol Goulm
bg:Христофор Колумб
ca:Cristòfor Colom
ceb:Cristobal Colon
cs:Kryštof Kolumbus
cy:Christopher Columbus
da:Christoffer Columbus
de:Christoph Kolumbus
et:Christoph Kolumbus
el:Χριστόφορος Κολόμβος
en:Christopher Columbus
es:Cristóbal Colón
eo:Kristoforo Kolumbo
ext:Cristóbal Colón
eu:Kristobal Kolon
fa:کریستف کلمب
hif:Christopher Columbus
fo:Kristoffur Kolumbus
fr:Christophe Colomb
fy:Kristoffel Kolumbus
ga:Criostóir Colambas
gd:Cristoforo Colombo
gl:Cristovo Colón
gan:哥倫布
xal:Колумб, Христофор
ko:크리스토퍼 콜럼버스
hy:Քրիստափոր Կոլումբոս
hi:क्रिस्टोफ़र कोलम्बस
hr:Kristofor Kolumbo
io:Cristoforo Colombo
ilo:Christopher Columbus
ia:Christophoro Columbo
os:Колумб, Христофор
is:Kristófer Kólumbus
it:Cristoforo Colombo
he:כריסטופר קולומבוס
kn:ಕ್ರಿಸ್ಟೊಫರ್ ಕೊಲಂಬಸ್
pam:Christopher Columbus
ka:ქრისტეფორე კოლუმბი
kk:Христофор Колумб
mrj:Колумб, Христофор
sw:Kristoforo Kolumbus
ku:Krîstofor Kolumbus
lad:Kristof Kolomb
lez:Христофор Колумб
la:Christophorus Columbus
lv:Kristofors Kolumbs
lb:Christoph Kolumbus
lt:Kristupas Kolumbas
lij:Cristoffa Combo
lmo:Cristòforo Colómbo
hu:Kolumbusz Kristóf
mk:Кристофер Колумбо
mg:Christophe Colomb
ml:ക്രിസ്റ്റഫർ കൊളംബസ്
mt:Kristofru Kolombu
mr:क्रिस्तोफर कोलंबस
xmf:ქრისტეფორე კოლუმბი
arz:كريستوفر كولومبوس
mzn:کریستفر کلمب
mwl:Cristobo Colombo
mn:Христофер Колумб
my:ကိုလံဘတ် ခရစ္စတိုဖာ
nah:Cristoforo Colombo
nl:Christoffel Columbus
nds-nl:Christoffel Columbus
ne:क्रिस्टोफर कोलम्बस
new:क्रिस्टोफर कोलम्बस
ja:クリストファー・コロンブス
no:Christofer Columbus
nn:Kristoffer Columbus
oc:Cristòl Colomb
or:କଲମ୍ବସ
uz:Xristofor Kolumb
pag:Christopher Columbus
pnb:کولمبس
pap:Cristóbal Colón
km:ការរុករករបស់លោកគ្រីស្តុបកូឡុំ
pms:Cristòfo Colomb
nds:Christoph Kolumbus
pl:Krzysztof Kolumb
pt:Cristóvão Colombo
kaa:Cristoforo Colombo
ksh:Christoph Kolumbus
ro:Cristofor Columb
qu:Cristobal Colon
ru:Колумб, Христофор
rue:Крістофор Колумб
sah:Колумб, Христофор
sco:Christopher Columbus
stq:Christoph Kolumbus
sq:Cristoforo Colombo
scn:Cristòfuru Culommu
si:ක්‍රිස්ටෝෆර් කොලම්බස්
simple:Christopher Columbus
sk:Krištof Kolumbus
sl:Krištof Kolumb
szl:Krzisztof Kolůmb
so:Kristoffer Kolombus
sr:Кристифор Колумбо
sh:Kristofor Kolumbo
sv:Christofer Columbus
tl:Christopher Columbus
ta:கொலம்பசு
roa-tara:Cristoforo Colombo
tt:Христофор Колумб
te:క్రిస్టోఫర్ కొలంబస్
th:คริสโตเฟอร์ โคลัมบัส
vi:Cristoforo Colombo
tg:Христофор Колумб
tr:Kristof Kolomb
uk:Христофор Колумб
ur:کولمبس
ug:كولۇمبو
za:Christopher Columbus
vec:Cristoforo Colombo
vep:Kolumb Hristofor
vo:Cristoforo Colombo
fiu-vro:Kolumbusõ Christoph
zh-classical:哥倫布
war:Cristóbal Colón
yi:קריסטאפער קאלאמבוס
yo:Christopher Columbus
zh-yue:哥倫布
zea:Christoffel Columbus
bat-smg:Kristops Kuolumbos
zh:克里斯托弗·哥伦布

Christopher Lloyd


Christopher Lloyd (s. 22. lokakuuta 1938 Stamford (Connecticut), Connecticut, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen näyttelijä. Lloydin ensimmäinen elokuvarooli oli mielisairaalan potilaana elokuvassa ''Yksi lensi yli käenpesän (elokuva)''. Hän on esiintynyt myös yhdysvaltalaisessa tilannekomediassa ''Taxi (televisiosarja)'' ja esitti keksijä Emmett ”Doc” Brownia Paluu tulevaisuuteen -trilogia -trilogiassa 1985, 1989 ja 1990.
''Star Trek III: Spockin paluu'' -elokuvassa hän oli klingonitkomentaja Krugen roolissa. Hän esiintyi myös kahdessa ''The Addams Family'' -elokuvassa esittäen roolihahmoa nimeltä Fester. Lloyd näytteli myös tuomari Tuhoa ''Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?'' -elokuvassa.
Hän myös esitti päähenkilöä Drew Blanckia pelissä ''Toonstruck''. Lloyd antoi ääninäyttelijänä ''Anastasia (vuoden 1997 elokuva)''-animaatioelokuvassa puheäänen Grigori Rasputinille.

Filmografia


''Yksi lensi yli käenpesän (elokuva)'' (''One Flew Over the Cuckoo’s Nest'', 1975)
''Kolme soturia'' (''Three Warriors'', 1977)
''Mitäs täällä roikut Henry Moon?'' (''Goin’ South'', 1978)
''7 hurjapäätä'' (''The Fantastic Seven'', 1979)
''Butch ja Kid – nuoret hurjat'' (''Butch and Sundance: The Early Days'', 1979)
''The Lady in Red'' (1979)
''Poliisiauto 6-Z-4 ei vastaa'' (''The Onion Field'', 1979)
''Schizoid'' (1980)
''Yksinäinen ratsastaja (vuoden 1981 elokuva)'' (''The Legend of the Lone Ranger'', 1981)
''Varokaa, isä on irti!'' (''Mr. Mom'', 1983)
''Ollako vai eikö olla – siinä leffa!'' (''To Be or Not to Be'', 1983)
''Star Trek III: Spockin paluu'' (''Star Trek III: The Search for Spock'', 1984)
''Superässä – Buckaroo Banzai'' (''The Adventures of Buckaroo Banzai Across the 8th Dimension'', 1984)
''Paluu tulevaisuuteen'' (''Back to the Future'', 1985)
''Cluedo – pelaa henkesi edestä'' (''Clue'', 1985)
''Ihmeitä'' (''Miracles'', 1986)
''Bobo (elokuva)'' (''Walk Like a Man'', 1987)
''Väärillä raiteilla'' (''Track 29'', 1988)
''Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?'' (''Who Framed Roger Rabbit'', 1988)
''Lahjotut'' (''Eight Men Out'', 1988)
''Turha joukko'' (''The Dream Team'', 1989)
''Paluu tulevaisuuteen II'' (''Back to the Future Part 2'', 1989)
''Miksi juuri minä?'' (''Why Me?'', 1990)
''Paluu tulevaisuuteen III'' (''Back to the Future Part 3'', 1990)
''Ankronikka: Kadonneen lampun metsästäjät'' (''DuckTales: The Movie – Treasure of the Lost Lamp'', 1990) (ääni)
''Commando – kotien puolesta'' (''Suburban Commando'', 1991)
''The Addams Family – Perhe Addams'' (''The Addams Family'', 1991)
''Kaveria ei jätetä'' (''T Bone N Weasel'', 1992)
''20 Bucks'' (''Twenty Bucks'', 1993)
''Ville Vallaton (elokuva)'' (''Dennis the Menace'', 1993)
''Addams Family II'' (''Addams Family Values'', 1993)
''Enkelit (vuoden 1994 elokuva)'' (''Angels in the Outfield'', 1994)
''Hurja kesäleiri'' (''Camp Nowhere'', 1994)
''Murha suorassa lähetyksessä'' (''Radioland Murders'', 1994)
''Riku kirjamaassa'' (''The Pagemaster'', 1994)
''Denverin keikka'' (''Things to Do in Denver When You’re Dead'', 1995)
''Rent-A-Kid'' (1995)
''Cadillac Ranch'' (1996)
''Kauhun valtatie'' (''Quicksilver Highway'', 1997)
''Elämän risteyksessä'' (''Changing Habits'', 1997)
''Aito Blondi'' (''The Real Blonde'', 1997)
''Anastasia (vuoden 1997 elokuva)'' (1997) (ääni)
''The Ransom of Red Chief'' (1998)
''Maanmainio marsilainen'' (''My Favorite Martian'', 1999)
''Liisa ihmemaassa (vuoden 1999 elokuva)'' (''Alice in Wonderland'', 1999)
''Vaippahousut vauhdissa'' (''Baby Geniuses'', 1999)
''It Came from the Sky'' (1999)
''Convergence'' (1999)
''Henki (elokuva)'' (''Wit'', 2001)
''When Good Ghouls Go Bad'' (2001)
''Valtatie 60'' (''Interstate 60: Episodes of the Road'', 2002)
''Wish You Were Dead – kahden naisen välissä'' (''Wish You Were Dead'', 2002)
''Hei Arnold! Elokuva'' (''Hey Arnold! The Movie'', 2002)
''Admissions'' (2004)
''Bad Girls from Valley High'' (2005)
''Enfants terribles'' (2005)
''A Perfect Day'' (2006)
''Flakes'' (2007)
''Kärpäsenä kuuhun'' (''Fly Me to the Moon'', 2008) (ääni)
''Desperon taru'' (''The Tale of Despereaux'', 2008) (ääni)
''Call of the Wild (vuoden 2009 elokuva)'' (2009)
''Pentujengi ja joulupentu'' (''Santa Buddies'', 2009)
''Piraija (vuoden 2010 elokuva)'' (''Piranha'', 2010)
''Love, Wedding, Marriage'' (2011)
''Piranha 3DD'' (2012)

Aiheesta muualla


Luokka:Yhdysvaltalaiset näyttelijät
Luokka:Primetime Emmy -palkinnon voittaneet henkilöt
Luokka:Vuonna 1938 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
ar:كرستوفر لويد
az:Kristofer Lloyd
id:Christopher Lloyd
bg:Кристофър Лойд
ca:Christopher Lloyd
cs:Christopher Lloyd
co:Christopher Lloyd
cy:Christopher Lloyd
da:Christopher Lloyd
de:Christopher Lloyd (Schauspieler)
et:Christopher Lloyd
en:Christopher Lloyd
es:Christopher Lloyd
fr:Christopher Lloyd
gl:Christopher Lloyd
ko:크리스토퍼 로이드
it:Christopher Lloyd
he:כריסטופר לויד
hu:Christopher Lloyd
nah:Christopher Lloyd
nl:Christopher Lloyd
ja:クリストファー・ロイド
no:Christopher Lloyd
oc:Christopher Lloyd
nds:Christopher Lloyd (Schauspeler)
pl:Christopher Lloyd
pt:Christopher Lloyd
ru:Ллойд, Кристофер
simple:Christopher Lloyd
sh:Christopher Lloyd
sv:Christopher Lloyd
tl:Christopher Lloyd
th:คริสโตเฟอร์ ลอยด์
tr:Christopher Lloyd
zh:克里斯托弗·劳埃德

CD-R

#OHJAUS CD-levy#CD-R

CD-ROM

#OHJAUS CD-levy#CD-ROM

CD-RW

CD-levy#CD-RW

Carl Ludvig Engel


Johan Carl Ludvig Engel (, 3. heinäkuuta 1778 Berliini – 14. toukokuuta 1840 Helsinki) oli saksalainen arkkitehti, joka työskenteli vuodesta 1815 Suomen suuriruhtinaskunta. Hänen arkkitehtuurinsa edusti uusklassinen arkkitehtuuri empiretyyliä. Engel loi pääkaupungiksi korotetulle Helsinki monumentaalikeskustan ja toimi koko suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla.
Preussilaissyntyinen Engel työskenteli Berliinissä, Tallinnassa ja Pietari (kaupunki) ennen siirtymistään Suomen suuriruhtinaskuntaan. Hän sai ensin Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehtinä ja myöhemmin Intendentinkonttorin johtajana laajan vaikutusvallan ja ainutlaatuiset mahdollisuudet toteuttaa arkkitehtonisia visioitaan. Engelin päätyö Helsingissä on Senaatintorin empiremiljöö, johon kuuluvat Helsingin tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna, Helsingin yliopiston päärakennus ja Kansalliskirjasto (Suomi). Hän suunnitteli myös runsaasti kirkkoja ja julkisia rakennuksia eri puolille Suomea sekä piirsi useiden kaupunkien, kuten Turku ja Porvoon ruutukaava.

Elämäkerta

Varhainen ura


Johann Carl Ludwig Engel syntyi 1778 Berliinissä, silloisessa Preussin kuningaskunnan pääkaupungissa. Hänen isänsä oli muurarimestari Johann Philipp Engel. Isänsä esimerkkiä seuraten Engel suuntautui rakennusalalle ja aloitti opinnot Berliinin maineikkaassa rakennusakatemiassa ''Bauakademissa''. Akatemiassa opetettiin teknisten aineiden lisäksi "rakennustaiteen historiaa ja hyvää arkkitehtonista makua"; hyvällä maulla tarkoitettiin käytännössä tuon ajan muotityyliä, Uusklassinen arkkitehtuuri. Engelin kanssa samaan aikaan Bauakademissä opiskeli Karl Friedrich Schinkel, myöhemmin Preussin maineikkain arkkitehti ja Berliinin uusklassisen keskustan luoja; mitään todisteita siitä, että Engel ja Schinckel olisivat tunteneet toisensa opiskeluaikanaan, ei kuitenkaan ole.
Engel valmistui Bauakademista ensin maanmittariksi 1800 ja sitten arkkitehdiksi 1804. Tutkintotodistuksensa mukaan hän oli tehnyt oppilastöinään piirustukset koulua, virastotaloa, myllyä ja viljavarastoa varten. Todistus oli kiitettävä ja siinä korostettiin erityisesti Engelin "eleganttia piirustustapaa".
Valmistumisensa jälkeen Engel sai viran Preussin rakennushallituksessa. Virassaan hän pääasiassa avusti vanhempia arkkitehteja ja suunnitteli teollisia rakennuksia ja rakennelmia, kuten myllyjä, patoja ja vesipumppuja. Ansioluettelossa, jonka Engel laati erottuaan rakennushallituksen palveluksesta, hänen mainitaan suunnitelleen kahdeksan myllyä sekä tehneen 60 piirustusta pienempiä pato- ja myllylaitteita sekä vesipumppuja varten. Entisen opettajansa, arkkitehti Philipp Bernhard Bensonin kanssa hän suunnitteli myös kolme julkista rakennusta: Neuruppinin kaupungin raatihuoneen ja Pyhän Marian kirkon sekä Zittaun kaupungin raatihuoneen. Näistä Neuruppinin kirkko on edelleen jäljellä. Engelin vanhin säilynyt rakennuspiirustus on suunnitelma Preussin kruununleipomoksi vuodelta 1806; tätä rakennusta ei kuitenkaan toteutettu.
Vuonna 1806 Ranska voitti Preussin Jenan taistelussa ja maa joutui antautumaan Napoleonille. Tämä lamautti Preussin rakennustoiminnan. Työpulan vuoksi Engel otti 1808 vastaan kaupunginarkkitehdin viran Tallinnassa, joka kuului Venäjän keisarikuntaan, mutta jonka asukkaista suurin osa oli baltiansaksalaiset. Engelin Tallinnaan suunnittelemista rakennuksista tiedetään vain vähän, ja vain yksi kaupungin vanhassa keskustassa sijaitseva yksityistalo on onnistuttu identifioimaan hänen työkseen. Tallinnakaan ei kuitenkaan tarjonnut Engelille riittävästi työtä, joten hän suuntasi katseensa keisarillisen Venäjän pääkaupunkiin Pietari (kaupunki)in.

Ensimmäiset kosketukset Suomeen


Kuva:Vartiovuorenmäen tähtitorni.jpg
Engel erosi 1813 Tallinnan kaupunginarkkitehdin virasta ja siirtyi pietarilaisen tehtailijan C. R. Lomanin palvelukseen. Hän matkusti Turkuun johtamaan Lomanin omistaman sokeritehtaan laajennusta ja vietti siellä kaksi vuotta. Engelin Turussa viettämät vuodet osoittautuivat merkityksellisiksi hänen tulevalle uralleen. Hän tutustui Turun akatemian fysiikan professoriin Gustaf Gabriel Hällströmiin, jonka kautta hän sai suunniteltavakseen akatemian tähtitornin. Vuonna 1819 valmistuneesta Vartiovuoren tähtitornista tuli Engelin ensimmäinen merkittävä suunnittelutyö Suomessa.
Ilmeisesti Turussa solmittujen kontaktien kautta Engelin nimi kantautui Johan Albrecht Ehrenströmin korviin. J. A. Ehrenström, vanha kustavilainen diplomaatti ja hovimies, oli Helsingin uudelleenrakennuskomitean puheenjohtaja. Ehrenström oli laatinut pääkaupungiksi korotetulle Helsingille hienostuneen uuden asemakaavan, mutta hänellä oli vaikeuksia löytää suunnitelman toteuttajaksi sopiva arkkitehti. Ruotsin vallan aikaisia arkkitehteja, kuten uuden Rakennushallitus johtajaksi nimitettyä Charles Bassia, pidettiin tyyliltään vanhentuneina ja liian "ruotsalaisina".
Engel vieraili Ehrenströmin luona Helsingissä 1814, mukanaan nippu rakennuspiirustuksia. Hän teki hyvän vaikutuksen Ehrenströmiin, joka päätti suositella Engeliä uudelleenrakennuskomitean arkkitehdiksi. Ehrenström kehotti Engeliä piirtämään suunnitelma Helsinkiin suunniteltua pörssitaloa varten ja käyttämään sitä työnäytteenä virkaa hakiessaan. Ehrenström kirjoitti Engelistä suosituskirjeet Suomen asiain komitean edustajalle Carl Johan Walleenille ja ministerivaltiosihteeri Robert Henrik Rehbinderille. Eräässä kirjeessään Ehrenström kuvailee tapaamistaan Engelin kanssa:
Kuva:Ehrenström+Engel-1950.jpg
Sokeritehtaan valmistuttua 1815 Engel seurasi Lohmania Pietariin, missä hän imi vaikutteita uusklassismin venäläisestä muodosta. Pörssitalon lisäksi hän laati luonnokset teatteriksi Pietariin sekä valtavaksi kirkoksi Moskovaan. Nämä piirustukset esiteltiin keisari Aleksanteri I (Venäjä):lle, ja ne saivat suopean vastaanoton keisarilta, joka oli innokas arkkitehtuurin harrastaja. Virantäyttöprosessi kesti silti vuosia; etenkin Carl Walleen oli varauksellinen Engeliä kohtaan ja toivoi, että uudelleenrakennuskomitean palvelukseen kiinnitettäisiin joku Pietarin taideakatemian oppilas. Keisarilliseen byrokratiaan turhautunut Engel valmisteli jo muuttoa takaisin kotikaupunkiinsa Berliiniin, mutta hänen suunnitelmansa keskeytyivät helmikuussa 1816. Tuolloin keisari hyväksyi Ehrenströmin ehdotuksen Engelin kiinnittämisestä Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehdiksi. 38-vuotias Engel muutti samana vuonna perheineen Helsinkiin, kaupunkiin, jonka uudelleenrakentamisesta tuli hänen elämäntyönsä.

Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehti


Kuva:Helsingin yliopiston päärakennus.jpgn päärakennus Senaatintorin laidalla.]]
Kuva:Valtioneuvoston linnan alkuperäispiirustus, Senaatintorin puoli.jpg
Engelin päätyö oli Senaatintorin ja sitä ympäröivien rakennusten suunnittelu. Ehrenströmin asemakaava korosti uusklassismi ihanteiden mukaisesti aukion symmetriaa. Pohjoisreunalle oli varattu paikka luterilaiselle kirkolle ja sen edessä olevalle päävartiolle, itä- ja länsireunoille taas senaatintalolle ja kenraalikuvernöörin palatsille, joiden tuli olla keskenään symmetriset.
Engelin ensimmäinen työ Helsingissä oli Senaatintorin eteläreunassa sijainneen Bockin talon muuttaminen (alun perin väliaikaiseksi) kenraalikuvernöörin palatsiksi. Myös muut Ruotsin vallan aikaiset kauppiastalot, jotka reunustivat toria etelästä, modernisoitiin klassismin ihanteiden mukaisiksi. Vuonna 1822 valmistui torin itäreunalle massiivinen Senaatintalo (nyk. Valtioneuvoston linna), jota Engel piti parhaana siihenastisena työnään ja johon hän myöhemmin viittasi mestariteoksenaan. Länsireuna varattiin aluksi kenraali­kuvernöörin palatsille, mutta myöhemmin siihen päätettiin sijoittaa Helsingin yliopiston päärakennus, koska Turusta vuonna 1827 Helsinkiin siirretty Helsingin yliopisto tarvitsi kipeästi tiloja ja koska kenraalikuvernöörillä oli jo torin varrella sangen edustava palatsi. Päärakennus valmistui 1832.
Engelin päätyöksi muodostui luterilaisen pääkirkon, Nikolainkirkon (nyk. Helsingin tuomiokirkko), suunnittelu. Hän hioi kirkon piirustuksia vuosikymmenen ajan ja pyrki tekemään siitä mahdollisimman "puhtaan" ja klassismin ihanteiden mukaisen. Kirkon rakennustyöt alkoivat vuonna 1830 ja ne olivat kesken vielä Engelin kuollessa 1840. Hänen seuraajansa saattoivat rakennustyöt päätökseen, mutta samalla tekivät lisäyksiä Engelin alkuperäisiin piirustuksiin ja muuttivat ratkaisevasti kirkon ulkoasua.

Intendentinkonttorin johtaja


Tiedosto:Turku orthodox church.jpg.]]
Tiedosto:Eckeroe-Storby Postmuseum.jpg.]]
Intendentinkonttorin johtaja Charles Bassi erosi 1824 tehtävästään. Auennutta intendentin virkaa tarjottiin välittömästi Engelille, jota pidettiin liki ainoana pätevänä ehdokkaana koko maassa. Engel antoi kuitenkin vältteleviä vastauksia, koska hän hautoi jälleen kerran suunnitelmia paluusta Berliiniin. Hän kävi kirjeenvaihtoa preussilaisten viranomaisten kanssa ja tiedusteli mahdollisuuksiaan valtion virkoihin. Tämä aiheutti huolta helsinkiläisissä, jotka pelkäsivät menettävänsä Engelin. Itse keisari Aleksanteri I vaati, että Engelistä oli pidettävä kiinni millä keinolla hyvänsä, ja julisti "en halua menettää tätä miestä!". Saatuaan Berliinistä kielteisiä vastauksia Engel ottikin nopeasti intendentin viran vastaan sangen muhkein ehdoin: hän sai nauttia palkkaa sekä uudelleenrakennuskomitean arkkitehdin että Intendentinkonttorin johtajan virasta, ja sai päälle eläkkeen sekä muita etuisuuksia.
Intendentinkonttorin (myöh. Rakennushallitus) tehtävänä oli valvoa julkista rakentamista Suomen suuriruhtinaskunnassa. Kaikkien julkisten rakennusten piirustukset tuli lähettää konttoriin tarkastusta ja hyväksymistä varten, jonka lisäksi siellä laadittiin tilauksesta rakennuspiirustuksia. Konttorissa suunniteltiin Engelin 15-vuotisen toimikauden aikana useita kymmeniä rakennuksia vuodessa: kirkko (rakennus), pappila, kartanoja, kouluja, raatihuoneita, lääninhallitus, sairaala, kasarmi, vankila, tullikamari ja majakka. Yleisin tuote olivat kirkot: Engelin valvonnassa suunniteltiin kaikkiaan 51 kirkkoa ja 33 tapulia sekä kymmenen kirkon uudistustyöt. Konttorissa työskenteli intendentin lisäksi aluksi kaksi ja myöhemmin kolme arkkitehtia konduktöörin virkanimikkeellä; lisäksi Engel, joka halusi huolehtia uuden sukupolven kasvattamisesta, piti konttorissa myös arkkitehtioppilaita.
Intendentiksi siirtyessään Engelin vaikutusvalta laajeni siis Helsingistä koko maahan. Hän suhtautui virkaansa kunnianhimoisesti ja piti tehtävänään levittää maakuntiin "parempaa arkkitehtuuria ja hyvää makua". Konttorin laajasta tuotannosta luonnollisesti vain pieni osa oli Engelin itsensä suunnittelemaa, mutta kaikki sen arkkitehdit seurasivat hänen tyyli-ihanteitaan. Konttorin kautta uusklassismi levisi 1800-luvun alkupuoliskon määrääväksi rakennustyyliksi: pappiloiden, raatihuoneiden ja kartanoiden kautta tyyli omaksuttiin kaupunkien porvaristaloihin ja myös vauraimpiin maalaistaloihin.
Kenties kuuluisin Engelin Helsingin ulkopuolisista töistä on Eckerön posti- ja tullitalo joka nousi Ahvenanmaan läntisimpään pitäjään Eckeröön, Ruotsista tulleen ikiaikaisen merireitin varrelle. Hän suunnitteli postitalosta tietoisesti liian suuren, sillä sen oli tarkoitus toimia Suomen suuriruhtinaskunnan voimanosoituksena Ruotsin suuntaan. Engelin lukuisista uusklassisista kirkoista huomattavimmat ovat luterilaiset Lapuan tuomiokirkko, Oulun tuomiokirkko ja Johanneksenkirkko (Hamina) sekä Turun ortodoksinen kirkko. Myös Porin raatihuone ja Haminan raatihuone kuuluvat hänen huomattaviin töihinsä.
Intendentin ominaisuudessa Engel laati myös useiden kaupunkien asemakaavat. Ensimmäisen näistä hän teki Turkuun vuoden 1827 Turun palo jälkeen, jossa kaupunki oli tuhoutunut lähes täysin. Uusklassismin ihanteiden mukainen ruutukaava korosti paloturvallisuutta: kadut olivat leveitä, korttelit väljiä ja yli yksikerroksiset puurakennukset kiellettyjä. Samoja periaatteita Engel sovelsi myös muissa asemakaavoissaan: Tampereella (1830), Hämeenlinnassa (1831), Porvoossa (1832), Jyväskylässä (1833) ja Mikkelissä (1837). Engelin suunnittelema Porvoon asemakaava kuitenkin toteutettiin vain osittain: Vanha Porvoo jäi ennalleen, mutta sen etelä­puolelle rakennettiin Engelin suunnitelman mukainen uusi kaupungin­osa.

Engel yksityishenkilönä


Aikalaiset kuvailivat Carl Ludvig Engeliä pidättyväiseksi herrasmieheksi, joka pukeutui elegantisti ja käyttäytyi aina ryhdikkäästi ja moitteettomasti. Engel oli julkisesti esiintyessään jäykkä ja vähäpuheinen, mikä saattoi johtua siitä, ettei ruotsin kieli ollut hänen äidinkielensä; hän puhui elämänsä loppuun saakka ruotsia paksulla saksalaisella korostuksella. Helsingin seurapiirien suhtautuminen Engeliin oli kaksijakoista: hänen taitavuuttaan arkkitehtinä ihailtiin, mutta monia hänen rakennussuunnitelmiaan pidettiin liian korkealentoisina ja uhkarohkeina, ja eräät pitivät häntä jopa saksalaisena seikkailijana. Nämä ennakkoluulot saavuttivat huippunsa Nikolainkirkon ongelmallisen rakennustyön aikana; kirkkoa pidettiin liian huterasti suunniteltuna, ja helsinkiläisten väitettiin jopa lyöneen vetoa siitä, mihin suuntaan se kaatuu.
Engel viihtyi parhaiten pienessä ja luotetussa piirissä. Hänen parhaita ystäviään olivat kenraalikuvernöörin kanslian tirehtööri E. B. von Weissenberg, koskenperkaustoimikunnan johtaja Carl Rosenkampff sekä vuoriyli-intendentti Nils Nordenskiöld. Tämä herranelikko kokoontui säännöllisesti juomaan teetä von Weissenbergin taloon Vanha kirkko (Helsinki) porttia vastapäätä. Seurue puhui keskenään todennäköisesti saksaa, sillä von Weissenberg ja Rosenkampff olivat syntyisin Liivinmaalta, jonka yläluokka oli tuolloin vielä saksankielistä.
Berliiniläissyntyinen Engel ei koskaan kunnolla kotiutunut Helsinkiin, joka oli hänen silmissään pieni, kylmä ja kulttuuritarjonnaltaan puutteellinen provinssikaupunki. Saatuaan Senaatintalon valmiiksi Engel harmitteli ystävälleen kirjeessä, että se sijaitsi Helsingissä eikä Berliinissä, jossa sille olisi osattu antaa oikeanlaista arvoa. Etenkin pitkien ja pimeiden talvien aikana hän kärsi koti-ikävän puuskista ja hautoi suunnitelmia paluusta Preussiin. Engel ei kuitenkaan koskaan pannut näitä suunnitelmia täytäntöön, sillä hän tiesi, ettei voisi kotimaassaan saavuttaa samanlaista asemaa ja saada yhtä ainutlaatuisia suunnittelutöitä kuin Suomessa. Lopullisesti hän hylkäsi lähtösuunnitelmansa saadessaan Intendentinkonttorin johtajan viran 1824.
Intendentinkonttorin johtajaksi päästyään Engel ryhtyi suunnittelemaan perheelleen omaa taloa. Se valmistui vuonna 1828 Bulevardi (Helsinki), joka oli muodostunut Helsingin yläluokan suosimaksi asuinalueeksi. Bulevardi 18:ssa sijainnut puinen empiretalo oli aikansa helsinkiläisellä mittapuulla ylellinen: siinä oli sali, ruokasali, vieraiden vastaanottohuone, Engelin työhuone, isäntäväen makuuhuoneet sekä keittiö ja palvelusväen tilat. Taloa ympäröi suuri puutarha, jonka hoitamiseen Engel keskittyi erityisellä innolla. Taloa ja puutarhaa hoiti suuri palveluskunta. Engelin talo sijaitsi alkuperäisellä paikallaan vuoteen 1883 asti, jolloin se purettiin ruotsinkielisen tyttölyseon koulurakennuksen tieltä.

Engelin tärkeimmät rakennukset

Tärkeimmät rakennukset Helsingissä


Tiedosto:Presidentinlinna.jpg
Kenraalikuvernöörin palatsi (nyk. Vanha raatihuone, 1818)
Senaatintalo (nyk. Valtioneuvoston linna, 1820)
Kaartin kasarmi (nyk. Suomen puolustusministeriön päärakennus, 1822)
Kantonistikoulun päärakennus (nyk. osa Helsingin yliopiston Topelia-korttelia, 1823)
Divisioonankomentajan talo (nyk. valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolna, 1825)
Vanha kirkko (Helsinki) (1826)
Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Helsinki) (1827)
Helsingin yliopiston päärakennus (1832)
Seurahuone (nyk. Helsingin kaupungintalo, 1832)
Helsingin yliopiston Observatorio (1834)
Katajanokan kasarmi, merikasarmi, (nyk. ulkoministeriö, 1838)
Kansalliskirjasto (Suomi) (1840)
Lapinlahden sairaala (1841)
Keisarillinen palatsi (nyk. presidentinlinna, 1843)
Nikolainkirkko (myöh. Suurkirkko, nyk. Helsingin tuomiokirkko, 1852)

Töitä muualla Suomessa


kuva:Turku Tuomikirkon torni.jpg torni ]]
Vartiovuoren tähtitorni Turku (1818)
Eckerön posti- ja tullitalo (1826)
Kuopion Lyseon lukio (1826)
Keminmaan uusi kirkko (1827)
Lapuan tuomiokirkko (1827)
Sahalahden kirkko Kangasala, (1830)
Hollolan keskiaikainen kivikirkko, (1831)
Suodenniemen kirkko torni, (1831)
Korsnäsin kirkko (1831)
Kittilän kirkko (1831)
Oulun Lyseon lukio, (1831)
Ahlaisten kirkko kellotapuli (1832)
Oulun tuomiokirkko, (1832)
Isojoen kirkko, (1833)
Sannäsin kartano 1836–1837
Sysmän kirkko, (1833)
Vuojoen kartanon Eurajoki, 1836
Alajärven kirkko (1836)
Nokian kirkko (1837)
Kankaanpään kirkko (1839)
Åbo Svenska Teater (1839)
Pälkäneen kirkko (1839)
Haminan raatihuoneen uudelleenrakennus (1840)
Porin raatihuone (1841)
Kärsämäen kirkko (1842)
Utsjoen pappila (1843
Johanneksenkirkko (Hamina) Haminassa, (1843)
Luumäen kirkko (1845)
Leppävirran kirkko
Wiurilan kartano
Lapinjärven kirkot

Luovutetulla alueella


Säkkijärven kirkko (1833)
Suistamon kirkko (1839)
Jaakkiman kirkko
Engelin kuuluisuuden vuoksi hänen nimiinsä laitetaan usein rakennuksia, jotka ovat hänen oppilaidensa suunnittelemia, tai joiden piirustukset on tehty intendenttikonttorissa hänen johtajakaudellaan.

Lähteet


Nils Erik Wickberg: ''Carl Ludvig Engel''. Helsingin kaupunki 1973.
Kalevi Pöykkö: ''Carl Ludvig Engel 1778–1840. Pääkaupungin arkkitehti''. Helsingin kaupunginmuseo 1990.

Viitteet

Aiheesta muualla


Salla Elo: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01806.pdf Koti Helsingissä, sydän Berliinissä. Saksalaissyntyisen Carl Ludvig Engelin sopeutuminen Suomeen. Pro gradu -työ, Tampereen yliopisto 2007. Viitattu 31.5.2011.
http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?action=gen&lang=fi&si=http%3A%2F%2Fwww.muusa.net%2FE39.Actor%2F3B4424F7-AB33-4623-976A-66496A845832 Carl Ludvig Engel Valtion taidemuseon kokoelmissa
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit
Luokka:Saksalaiset arkkitehdit
Luokka:Helsingin historia
Luokka:Kirkkojen suunnittelijat
Luokka:Vuonna 1840 kuolleet
Luokka:Vuonna 1778 syntyneet
de:Carl Ludwig Engel
et:Carl Ludvig Engel
en:Carl Ludvig Engel
es:Carl Ludvig Engel
eo:Carl Ludwig Engel
fr:Carl Ludwig Engel
io:Carl Ludwig Engel
it:Carl Ludwig Engel
no:Carl Ludvig Engel
pl:Carl Ludwig Engel
ru:Энгель, Карл Людвиг
sv:Carl Ludvig Engel
uk:Карл Людвіг Енгель