Amsterdam


Amsterdam on Alankomaat pääkaupunki. Amsterdam on väkiluvultaan Luettelo Alankomaiden suurimmista kaupungeista, huhtikuun alussa 2006 siellä asui 743 905 asukasta eli noin joka 20. hollantilainen asuu varsinaisessa Amsterdamissa. Yhteensä Amsterdamissa ja sitä ympäröivällä kaupunkialueella asuu noin 1 450 000 ihmistä eli vajaa kymmenesosa Alankomaiden asukkaista. Amsterdam sijaitsee Amstelin suistossa IJsselmeerin rannalla Alankomaiden Pohjois-Hollanti provinssissa. Vaikka Amsterdam on Alankomaiden perustuslain mukaan maan pääkaupunki, sijaitsee niin kuningashuone, hallitus, parlamentti kuin korkein oikeuskin Haagissa.

Historia


Amsterdamin paikalle rakennettiin ensimmäiset puutalot 1200-luvun alkupuolella. Kaupunki linnoitettiin suojaksi vihollisilta; Amstel padottiin nykyisen Damin aukion kohdalta. Padon avulla pystyttiin säätelemään veden korkeuden lisäksi myös kauppaa, sillä se esti merikelpoisia aluksia purjehtimasta yläjuoksulle. Siksi rahti jouduttiinkin siirtämään paikallisiin aluksiin jatkokuljetusta varten. Näin asukkaat saivat tästä koituneet tulot itselleen.
Vuonna 1275 Amsterdam sai Hollannin kreiviltä oikeuden kuljettaa rahtia Amstel-joella ilman tulleja, ja sen seurauksena kyseisen joen kauppa monopolisoitui. Amsterdamin mahti kaupankäynnissä vain kasvoi, kun se pystyi viemään yhä useampaa tuotetta muualle Eurooppaan vapaasti, esimerkiksi olutta.
Kauppa laajeni ja 1300- ja 1400-luvulla kaupungin asukasluku kasvoi nopeasti. Se kuitenkin kärsi tuhoisista tulipaloista vuosina 1421 ja 1452, jotka hävittivät suuren osan kaupunkia. Sen seurauksena puurakentaminen kiellettiin ja ensisijaiseksi rakennusmateriaaliksi tuli tiili.
1400-luvulla hallitsijasukujen väliset avioliitot johtivat siihen, että valtaan tuli maassa Espanjan Kaarle V (keisari), joka hallitsi myös Itävaltaa. Espanjan hallinta-aika oli erittäin julmaa. Tärkeänä kauppasatamana Amsterdam kuitenkin säästyi pahimmalta sorrolta ja väkivallalta. Sen väkiluku kolminkertaistui, kun sinne muutti pakolaisia muualta valtakunnasta, myös juutalaisuus Portugalista.
Jean Calvinin oppien juurruttua maahan Espanja alkoi kurittaa harhaoppisuus. Damin aukiolla taas järjestettiin paavin vastaisia mielenosoituksia. katolisuus Espanjan johtajat kielsivät lopulta kalvinismin ja protestanttisuus vainoaminen jatkui.
Vuonna 1578 amsterdamilaiset ryhtyivät kapinaan ja häätivät paavin kannattajat pois kaupungista. Katolisia kirkkoja hävitettiin ja katolisia käännytettiin protestanteiksi.
Kuva:Cornelis anthonisz vogelvluchtkaart amsterdam.JPG
Espanjan vallan hiivuttua Amsterdamissa alkoivat paremmat ajat. Kaupankäynti laajentui jatkuvasti ja siitä seurannutta aikaa kutsuttiin Alankomaiden kulta-ajaksi. Amsterdamin elinkeinoelämän mahdollisuudet houkuttelivat kaupunkiin paljon uusia asukkaita. Vanha keskiaikainen kaupunki jäi liian pieneksi ja uusia kanavia alettiin rakentaa. Kanavavarren tonteille ilmestyi toinen toistaan komeampia taloja. Vauraus johti myös taiteen ja luonnontieteen kehitykseen. Rembrandt, Frans Hals, Johannes Vermeer ja Paulus Potter vaikuttivat siihen aikaan, ja heidän työnsä olivat erittäin kysyttyjä vauraamman väestönosan keskuudessa.
1700-luvulla Amsterdamista tuli maailman suurin pankkikeskus, mutta kulta-aika oli loppumassa. Yhdistynyt kuningaskunta tuhottua maan laivaston sodassa vuonna 1780, alkoi todellinen rappio. Myös Hollannin Itä-Intian kauppakomppania(VOC) teki vararikon vuonna 1791. Neljä vuotta myöhemmin Napoleon I valloitti maan ja se oli taas vieraan vallassa.
Kuva:Prinsengrachtskaalattu.JPGin tornista.]]
1800-luvulla tilanne Amsterdamissa parani, kun Ranskan valta oli alkanut heiketä. Vuosisadan loppupuolella Amsterdamiin perustettiin suuria puistoja ja museoita, ja elintaso kohosi huomattavasti.
Alankomaat pysyi Ensimmäinen maailmansota puolueettomana. 1900-luvun alussa ponnistelut keskittyivät lähinnä maankuivaukseen, jolla pyrittiin lisäämään maataloutta ja elintilaa. Toinen maailmansota maa kuitenkin vallattiin vuonna 1940 ja Amsterdamin juutalaisia vietiin keskitysleireihin, joista he eivät ikinä palanneet. Väestö alkoi nähdä nälkää, kun elintarvikkeiden ja polttoaineen jakelu lopetettiin. Maa vapautettiin vasta vuonna 1945.
Toisen maailmansodan jälkeen Amsterdamin suvaitsevaisuus houkutteli paljon hippejä ja muita vaihtoehtokulttuurien edustajia. Kun kaupungin vanhoja rakennuksia oltiin purkamassa, aiheutti tämä suuren vastalausemyrskyn. Näin ollen esimerkiksi Jordaanin alue säästyi. Sittemmin Amsterdamista on kehittynyt yksi maailman suosituimmista kaupunkimatkakohteista, johtuen varmasti historiallisesta keskustasta ja ainutlaatuisesta taidehistoriasta. Nykypäivänä amsterdamilaisten huolenaiheena on ilmaston lämpenemisestä johtuva vedenpinnan nousu, joka uhkaa nousta kriittiselle tasolle. Alankomaissa on tehtävä paljon töitä sen eteen.

Maantiede ja ilmasto


Amsterdamissa vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Sen läheisyys Pohjanmeri vaikuttaa voimakkaasti säätiloihin. Talvet ovat leutoja, lämpötila laskee yhä harvemmin pakkasen puolelle. Kesät ovat yleensä lämpimiä, harvoin kuumia. Syksyt ovat sateisia.

Kulttuuri


Amsterdam on pienuudestaan huolimatta merkittävä kulttuurikaupunki. Arkkitehtuuri on kaupungissa ainutlaatuista kanaalien hallitessa kaupunkikuvaa. Kaupungissa on useita merkittäviä museoita, muun muassa useita Rembrandtin töitä sisältävä valtionmuseo Rijksmuseum, Vincent van Goghin tuotantoon keskittyvä Van Gogh Museum sekä juutalaisvainojen ajoista kertova Anne Frankin talo.
Kaupungissa toimii yksi maailman kuuluisimmista orkestereista, Concertgebouw-orkesteri, joka esiintyy Museumpleinin kupeessa sijaitsevassa Concertgebouw. Bimhuis (lähellä keskusrautatieasemaa) keskittyy jazz- sekä improvisoituun musiikkiin. Leidseplein on yksi yöelämän keskuksista, ja sen ympäristössä sijaitsevat Melkweg ja Paradiso ovat areenoita monien eri alojen esiintyjille.
Kaupunki on kuuluisa monia vuosisatoja vanhasta suvaitsevaisuuden perinteestä ja siitä onkin muodostunut eurooppalaisen vapaamielisyyden vertauskuva. Prostituutio on laillista, ja punaisten lyhtyjen alue </ref> (), kannabistuotteita myyvät coffee shopit ja monipuolinen yöelämä (baareja ja kahviloita yhteensä noin 1500) houkuttelevat runsaasti turisteja. Alankomaat ovat kuitenkin päättäneet rajoittaa kannabiksen käyttöä kahviloiden ottaessa käyttöön ns. klubikortit, joita voidaan myöntää vain täysi-ikäisille hollantilaisille. Näin ollen turistien kannabiksen käyttö ei olisi tulevaisuudessa enää mahdollista.

Nähtävyydet


Kuva:Koninklijk paleiswiki.JPG

Kaupunginosat ja alueet


Jordaan
Leidseplein
De Wallen (Punaisten lyhtyjen alue)
Rembrandtplein
Amsterdam-Noord
Bos_en_lommer
De_Baarsjes

Kirkkoja


Kuva:Amsterdam red light district 24-7-2003.JPG
Nieuwe Kerk (Amsterdam)
Oude Kerk
Westerkerk
Zuiderkerk

Monumentteja ja rakennuksia


Koninklijk Paleis
Kuva:Vondelpark.jpg

Museoita


Amsterdams Historisch Museum
Anne Frank
Joods Historisch Museum
Madame Tussauds
Netherlands Filmmuseum
Rijksmuseum
Stedelijk Museum
Van Gogh Museum

Puistoja


Oosterpark
Vondelpark

Liikenne


Kuva:GVB tram 910 a.jpg
Kuva:Bicycle parking lot.jpg
Amsterdam on yksi pyöräily-ystävällisimmistä suurkaupungeista koko maailmassa ja se on pyöräilykulttuurin keskus. Vuonna 2011 Amsterdamissa oli arviolta yli 900&nbsp;000 polkupyörää. Pyörävarkaudet ovat yleisiä; vuonna 2005 noin 54 000 polkupyörää varastettiin Amsterdamissa. Laajan pyörätieverkon ja kaupungin pienen koon takia pyöräily on suurimmalle osalle kaupunkilaisista helpoin tapa liikkua paikasta toiseen. Asukkaiden ajamat pyöräilykilometrit ylittävätkin autoilukilometrit. Keskustan 30 km nopeusrajoitus suosii pyöräilyä 1&nbsp;200 km matkalla (80 % teistä). Kaupungissa on 8 valvottua ilmaista pyöräparkkia.
Kaupungin keskustassa autolla ajamista ei suositella. Autojen parkkimaksut kerätään parkkirahastoon ja kunnan liikennerahastoon, joita käytetään autoilun vähentämiseen ja autoilun päästöjen vähentämiseen.
Julkinen liikenne Amsterdamissa koostuu lähinnä bussi- ja raitiovaunuverkosta. Tällä hetkellä Amsterdamissa on 16 raitiovaunulinjaa. Kaupungissa on myös neljä metrolinjaa ja viides on rakenteilla. Amsterdamista on hyvät junayhteydet muualle Eurooppaan. Kaupungin kanavia pitkin voi kulkea erilaisilla vesibusseilla. Jotkut vesikulkuneuvot ovat myös vuokrattavissa. Kaupungissa on myös useita ilmaisia lauttayhteyksiä Amstel-joen yli.

Lentoasema


Vajaan 18 kilometrin etäisyydellä Amsterdamista on Schipholin lentoasema. Se on Hollannin suurin ja matkustajamäärillä mitattuna Eurooppa viidenneksi suurin lentoasema. Sen kautta kulki vuonna 2007 yli 47 milj. matkustajaa.
Lentoasema on KLM:n kotikenttä. Lentokenttä on 7 metriä merenpinnan alapuolella.

Urheilu


Amsterdamissa pidettiin kesäolympialaiset 1928. Nykyään Amsterdamissa järjestetään vuosittain Amsterdamin maraton. Kaupungissa järjestetään myös useita rullalautailukilpailuja.

Urheiluseurat


Kaupungin tunnetuin jalkapalloseura on AFC Ajax. Amsterdamissa on myös muun muassa jääkiekko- ja baseballjoukkueet. Lisäksi kaupungissa on kolme maahockeyseuraa.

Lähteet

Aiheesta muualla


http://www.amsterdam.nl Amsterdam.nl - Kaupungin virallinen kotisivu
http://www.amsterdamconnect.com/ Tourist and Expat guide
http://www.iamsterdam.com/ I amsterdam
http://www.lomamatkailija.com/amsterdam.php Amsterdam
http://www.pienimatkaopas.com/amsterdam/ Pieni Matkaopas - Amsterdam — Tietoa Amsterdamin nähtävyyksistä, ajanvietemahdollisuuksista ja käytännön asioista paikan päällä
Luokka:Amsterdam
ace:Amsterdam
af:Amsterdam
als:Amsterdam
am:አምስተርዳም
ang:Amsterdam
ar:أمستردام
an:Amsterdam
arc:ܐܡܣܛܪܕܐܡ
roa-rup:Amsterdam
frp:Amsterdam
ast:Amsterdam
az:Amsterdam
id:Amsterdam
ms:Amsterdam
bn:আমস্টারডাম
zh-min-nan:Amsterdam
jv:Amsterdam
su:Amsterdam
ba:Амстердам
be:Горад Амстэрдам
be-x-old:Амстэрдам
bar:Amsterdam
bo:ཨེམ་སི་ཊར་ཌམ།
bs:Amsterdam
br:Amsterdam
bg:Амстердам
ca:Amsterdam
cv:Амстердам
cs:Amsterdam
cy:Amsterdam
da:Amsterdam
de:Amsterdam
dsb:Amsterdam
na:Amsterdam
et:Amsterdam
el:Άμστερνταμ
en:Amsterdam
es:Ámsterdam
eo:Amsterdamo
ext:Ámsterdam
eu:Amsterdam
ee:Amsterdam
fa:آمستردام
hif:Amsterdam
fo:Amsterdam
fr:Amsterdam
fy:Amsterdam
fur:Amsterdam
ga:Amstardam
gv:Amsterdam
gd:Amsterdam
gl:Ámsterdam - Amsterdam
ko:암스테르담
hy:Ամստերդամ
hi:ऐम्स्टर्डैम
hsb:Amsterdam
hr:Amsterdam
io:Amsterdam
ilo:Amsterdam
ia:Amsterdam
ie:Amsterdam
os:Амстердам
zu:I-Amsterdami
is:Amsterdam
it:Amsterdam
he:אמסטרדם
kn:ಆಂಸ್ಟರ್ಡ್ಯಾಮ್
pam:Amsterdam
ka:ამსტერდამი
csb:Amsterdam
kk:Амстердам
kw:Amsterdam
mrj:Амстердам
sw:Amsterdam
kv:Амстердам
ht:Amstèdam
ku:Amsterdam
lad:Amsterdam
la:Amstelodamum
lv:Amsterdama
lb:Amsterdam
lt:Amsterdamas
lij:Amsterdam
li:Amsterdam
lmo:Amsterdam
hu:Amszterdam
mk:Амстердам
ml:ആംസ്റ്റർഡാം
krc:Амстердам
mi:Amsterdam
mr:अ‍ॅम्स्टरडॅम
arz:امستردام
koi:Амстердам
mdf:Амстердам
mn:Амстердам
my:အမ်စတာဒမ်မြို့
nah:Amsterdam
nl:Amsterdam
nds-nl:Amsterdam
ne:आम्स्टर्डम
new:एम्स्टर्ड्याम
ja:アムステルダム
nap:Amsterdam
frr:Amsterdam
no:Amsterdam
nn:Amsterdam
nov:Amsterdam
oc:Amsterdam
pnb:ایمسٹرڈیم
pap:Amsterdam
ps:امسټرډام
pcd:Amsterdam
pms:Àmsterdam
nds:Amsterdam
pl:Amsterdam
pt:Amsterdão
kaa:Amsterdam
crh:Amsterdam
ro:Amsterdam
rm:Amsterdam
qu:Amsterdam
ru:Амстердам
rue:Амстердам
sah:Амстердам
se:Amsterdam
sco:Amsterdam
stq:Amsterdam
st:Amsterdam
sq:Amsterdami
scn:Amsterdam
si:ඈම්ස්ටර්ඩෑම්
simple:Amsterdam
sk:Amsterdam
sl:Amsterdam
so:Amistardam
ckb:ئەمستردام
srn:Damsko
sr:Амстердам
sh:Amsterdam
sv:Amsterdam
tl:Amsterdam
ta:ஆம்ஸ்டர்டம்
kab:Amesterdam
roa-tara:Amsterdam
tt:Амстердам
th:อัมสเตอร์ดัม
vi:Amsterdam
tg:Амстердам
tr:Amsterdam
tk:Amsterdam
udm:Амстердам
uk:Амстердам
ur:ایمسٹرڈیم
ug:ئامستېردام
vec:Amsterdam
vep:Amsterdam
vo:Amsterdam
fiu-vro:Amsterdam
zh-classical:阿姆斯特丹
war:Amsterdam
wo:Amsterdam
yi:אמסטערדאם
yo:Amsterdam
zh-yue:阿姆斯特丹
diq:Amsterdam
zea:Amsterdam
bat-smg:Amsterdams
zh:阿姆斯特丹

Aikido


Kuva:Nikyo omote.jpeg
Kuva:Takeda Sokaku.jpg
Kuva:Morihei-Ueshiba.jpg
Tiedosto:KisshomaruUeshiba.jpg
Aikido (, suom. harmonian tie) on nykyaikainen japanilainen budō-laji, jonka kehitti Morihei Ueshiba 1900-luvun alkupuolella. Teknisesti tärkein vaikuttaja aikidolle on ollut Daitō-ryū aiki jūjutsu. Aikidolle ominaista on hyökkääjän voimaan ja liikkeeseen mukautuminen ja sen hyväksikäyttö johdattamalla. Ueshiba painotti opetuksessaan myös lajin henkisiä puolia ja pyrkimystä rauhaan. Harjoittelussa tämä näkyy tekniikoiden pehmeydessä - aikidossa vastustajaa ei pyritä vahingoittamaan.
Morihei Ueshiban kuoltua 1969 Aikidō dōshu asema siirtyi hänen pojalleen Kisshōmaru Ueshiballe ja 1999 edelleen Morihei Ueshiban pojanpojalle Moriteru Ueshiballe, joka tällä hetkellä johtaa kansainvälistä Aikikai-kattojärjestöä sekä järjestön pääpaikkaa, ''Aikikai honbudōjō''ta.
Aikikaista on vuosien aikana eriytynyt erilaisia tyylisuuntia, joita ovat mm. Shinshin tōitsu -aikidō eli Ki-Aikido, Yōshinkai, Yōseikan budō, Tomiki aikido, Tendōkan aikidō ja Keijutsukai aikidō. Näistä Tomiki-tyyli sisältää jopa kilpailutoimintaa.
Sana aikidō muodostuu kolmesta kanji-merkistä:
:wikt:合 ''ai'' : Harmonia
:wikt:気 ''ki'' : Elämän energia, universaali voima Ki
:wikt:道 ''dō'' : Tie
Aikido on useissa yhteyksissä käännetty suomeksi ”harmonisen voiman tieksi”.

Aikidon harjoittelu


Aikido sopii kaikenikäisille ja harjoittelijat ovat sekä miehiä että naisia. Harjoittelun päämääränä on kehittyä fyysisesti ja henkisesti hyvässä ilmapiirissä. Lajin perustaja Morihei Ueshiba korosti erityisesti vilpittömän tahdon, aikidon hengen, merkitystä harjoittelussa. Aikidotekniikat perustuvat vastustajan voiman hyväksikäyttöön. Tekniikoiden tavoitteena ei ole vastustajan voittaminen, vaan hänen hyökkäystahtonsa nujertaminen.
Aikidon harrastaja pukeutuu valkoiseen budō-pukuun (''keikogi''), joka vahvistustensa ansiosta kestää hyvin tarttumiset ja lattialla pyörähtelyt. Edistyneemmät harjoittelijat käyttävät lisäksi mustia, leveälahkeisia housuja eli hakamaa. Suomessa hakaman käyttö aloitetaan yleensä 3. kyūn suorittamisen jälkeen.
Aikidoa harjoitellaan tatamilla, jotka alkujaan olivat riisioljista käsin kudottuja paksuja mattoja. Nykyään tatamit ovat synteettisesti valmistettuja.

Harjoituksen rakenne


Harjoitus alkaa kumarruksilla. Oppilaat istuvat riviin harjoitustatamin reunalle ja opettaja istuu heidän edessään. Opettajan johdolla kumarretaan dōjōn keskustaa eli ''shōmen''ia kohti, jonka jälkeen opettaja ja oppilaat kumartavat toisilleen. Harjoituksen päätteeksi kumarrukset toistetaan.
Aikidoharjoituksen rakenne,
alkukumarrukset
aikitaisō:
lämmittely ja venytykset (aikitaisō)
hengitys- ja keskustaharjoitukset
liikkumis- ja käännösharjoitukset (tenkan, irimitenkan, ikkyōundō)
kaatumisharjoitukset (ukemi)
vartalotekniikkaharjoittelu
asetekniikkaharjoittelu (jō, bokken, tantō)
loppujäähdyttely
loppukumarrukset
Tekniikoita harjoitellaan pareittain. Aluksi opettaja esittää harjoiteltavan tekniikan, minkä jälkeen oppilaat kumartavat opettajalle ja valitsevat harjoitusparinsa kumartamalla hänelle ja sanomalla ''onegaishimasu''. Tämän jälkeen pari harjoittelee näytettyä tekniikkaa, kunnes opettaja taputtaa tekniikan vaihtumisen merkiksi. Tavallisesti kumpikin harjoittelija harjoittelee tekniikkaa toimien vuorollaan sekä ''nage''na eli tekniikan tekijänä (puolustautuja) että ''uke''na eli tekniikan vastaanottajana (hyökkääjä).

Aikidon tekniikat


Aikidon tekniikat voidaan jakaa heittoihin (''nagewaza''), sidontoihin (''katamewaza'') sekä asetekniikkaan. Tekniikat voidaan tehdä joko uken (hyökkääjä) etupuolelle (''omote'') tai taakse (''ura''). Harjoittelu voi tapahtua joko tavalliseen tapaan seisaaltaan (''tachiwaza'') tai siten, että joko molemmat (sekä hyökkääjä että puolustautuja) ovat perinteisessä japanilaisessa polviasennossa (''suwariwaza'') tai hyökkääjä on seisaaltaan ja puolustautuja polviasennossa (''hanmihandachiwaza'').
Edistyneempään harjoitteluun kuuluvat vapaa harjoittelu (''jiyūwaza''), toiminta useampaa samanaikaista hyökkääjää vastaan (''randori'') sekä vastatekniikat (''kaeshiwaza'').
Aseina aikidossa toimivat n. 130 cm pitkä puinen keppi , puinen harjoitusmiekka bokken sekä puinen tai kuminen harjoituspuukko ''tantō''. Tantōta ei tavallisesti käytetä kuin hyökkäyksissä aseetonta nagea vastaan, mutta jōta ja bokkenia käytetään sekä keskenään että aseetonta nagea vastaan. Aikidon tekniikoiden muodot mahdollistavat myös hyvin jon tai bokkenin käytön apuna vartalotekniikkaa tehtäessä. Aikidossa harjoitellaan myös ''aikijō''ksi kutsuttuja jō-tekniikoita.

Vyökoejärjestelmä


Aikidossa käytetään monesta muusta budō-lajista poiketen pääasiallisesti vain kahta vyön väriä: valkoista ja mustaa. Edistyneemmillä harjoittelijoilla (3.–1. kyū) on monissa maissa oikeus käyttää japanilaisia hakama-housuja. Japanissa näin on vasta mustan vyön kanssa. Samoin ruskeaa vyötä voi käyttää, mutta se on varsin harvinaista. Ensimmäinen suoritettava vyöarvo on 6. kyū eli oppilasaste. Kyū-arvot etenevät pienentyen 6. kyūsta aina 1. kyūhun, joka on korkein oppilasaste. Kaikki oppilasasteen kokeet suoritettuaan harjoittelija voi suorittaa 1. dan-arvoin eli 1. asteen mustan vyön. Arvoja voi suorittaa aina 4. daniin asti, minkä jälkeen korkeammat arvot myönnetään vain suosituksesta. Teoriassa korkein mahdollinen dan-arvo on 10. Vyöarvoja suoritetaan graduointitilaisuuksissa, usein leirien yhteydessä.

Aikikai-aikido ja siitä eriytyneitä muita aikidotyylejä


Aikidon harjoittelussa on lajin valtavirtaa edustavan Aikikai-aikidon ohella useita erilaisia tyylejä, jotka voidaan erottaa toisistaan monenlaisin perustein. Aikikai-aikidon katsotaan olevan aikidon perustajan Morihei Ueshiban ja hänen poikiensa edustamaa aikidoa. Jotkut Ueshiban lähioppilaat ja muutamat muut aikidoa harjoittaneet ovat muokanneet Aikikai-aikidosta jossakin määrin eroavia tyylisuuntia. Suurimmilla tyylisuunnilla on oma pääkonttori Japanissa ja tyylisuuntaa seuraavia harjoittelijoita ympäri maailmaa. Pienempien tyylisuuntien harjoittelu on useimmiten hyvin paikallista. Aikidon tyylisuunnat voidaan erotella esimerkiksi historiallisin perustein seuraavasti:
Ennen Morihei Ueshiban kuolemaa Aikikai-aikidosta eronneet aikidotyylit:
Yōseikan-aikidō: Perustettu 1931, perustaja Minoru Mochizuki.
Manseikan-aikidō: Perustettu 1954, perustaja Kanshū Sunadomari. Manseikan-aikido on erityisesti Japanin Kyūshūlla harjoitettu tyylisuuntaus.
Yōshinkan-aikidō: Perustettu 1955, perustaja Gōzō Shioda.
Shin’ei taidō: Hyvin läheisesti aikidon kaltainen. Perustettu 1956, perustaja Noriaki Inoue, Morihei Ueshiban veljenpoika ja oppilas ennen toista maailmansotaa.
Shōdōkan-aikido (Tomiki-aikidō): Perustettu 1967, perustaja Kenji Tomiki.
Morihei Ueshiban kuoleman jälkeen Aikikai-aikidōsta eronneet aikidotyylit:
Iwama Shinshin Aikishūrenkai: Hitohiro Saitōn vuonna 2004 perustama organisaatio. Hitohiron isä, Morihiro Saito oli Morihei Ueshiban lähimpiä oppilaita.
Shinshin tōitsu -aikidō eli ki-aikidō: Perustettu 1974. Perustaja Kōichi Tōhei.
Keijutsukai-aikidō: Virallisesti perustettu helmikuussa 1980 Tokiossa, perustaja Thomas H. Makiyama.
Tendō-ryū-aikidō: Perustettu 1982, perustaja Kenji Shimizu. Perusti ”Shimizu-dōjōn” vuonna 1969, mutta nimesi tyylin uudelleen Tendōkaniksi vuonna 1975.
Fugakukai International Association: Perustettu 1982, perustuu Shōdōkan-tyyliin, mutta ilman kilpailua.
Kokusai aikidōkenshūkai, Kobayashi Hirokazu -ha tai Kobayashi aikidō: Perustettu 1982. Perustaja Hirokazu Kobayashi.
Kokikai Aikido International: Perustettu 1986, perustaja Shuji Maruyama.
Yōshōkan: Perustettu 1991, perustaja Takashi Kushida, Yōshinkanaikidōn pääohjaajia.
Aikido Yuishinkai International: Perustettu 1996, perustaja Koretoshi Maruyama.
Seuraavien lajien nimessä on aikido, mutta kyseisillä lajeilla ei ole yhteyttä Ueshiban kehittämään aikidoon:
Kōrindō-aikidō: Perustaja Minoru Hirai.
Nihon Goshin Aikido: Perustaja Shōdō Morita.

Aikido Suomessa


:''Pääartikkeli: Aikido Suomessa''
Aikidon harjoittelu Suomessa alkoi vuonna 1970, jolloin Toshikazu Ichimura tuli esittelemään aikidoa Suomeen. Ensimmäinen alkeiskurssi järjestettiin Meido-Kan ryissa,
jossa alkoivat ensimmäisenä myös säännölliset harjoitukset.
Aikidon harrastajia on nykyään noin 3000, joista noin kolmasosa on naisia.
Aikidoliittoon rekisteröityneitä seuroja on 64 (v. 2008).
Suomen aikidolle on tyypillistä se, että alussa varsinaisia mustan vyön aikido-opettajia oli hyvin vähän, ja seuran opettaja saattoi usein olla amatööri ja esimerkiksi 1. kyūn haltija. Nykyisin löytyy useita 6. danin ja 5. danin miehiä sekä naisia, ja monien seurojen opetus on erittäin korkeatasoista, kiitos kiinteiden ja lämpimien Japanin-yhteyksien.

Lähteet


Yleiset lähteet


Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.aikikai.or.jp/ Aikikai Foundation
http://www.finland-aikikai.fi/ Suomen aikidoliitto
http://www.aikiweb.com/ AikiWeb
http://www.aikidojournal.com/ Aikido Journal
http://www.choujintairiku.com/aiki/ Introduction of Aikido Japanese Aikido master Ichiro Shishiya teaches us a lot of techniques of Aikido.
http://www.akebono.fi/kokomaa.html Suomen Aikidoliiton jäsenseurat
http://WWW.sandokai.fi/aikido/ Sandokai
http://www.aikido.fudoshin.fi/news.php Fudoshin
Luokka:Aikido
ar:أيكيدو
ast:Aikido
az:Aykido
id:Aikido
ms:Aikido
bn:আকিদো
su:Aikido
be:Айкідо
bo:ཨའི་ཁི་དོ།
br:Aikido
bg:Айкидо
ca:Aikido
cs:Aikido
cbk-zam:Aikido
da:Aikido
de:Aikidō
et:Aikidō
el:Αϊκίντο
en:Aikido
es:Aikidō
eo:Aikido
eu:Aikido
fa:آیکیدو
fr:Aïkido
gl:Aikido
ko:아이키도
hy:Այկիդո
hr:Aikido
io:Aikido
ia:Aikido
os:Айкидо
is:Aikido
it:Aikido
he:אייקידו
ka:აიკიდო
ht:Aïkido
la:Aikido
lv:Aikido
lt:Aikido
hu:Aikidó
mk:Аикидо
mn:Айкидо
my:အိုက်ကီဒို
nl:Aikido
ja:合気道
no:Aikido
nn:Aikido
nov:Aikido
oc:Aikido
pl:Aikido
pt:Aikido
ro:Aikidō
ru:Айкидо
sq:Aikido
simple:Aikido
sk:Aikido
sl:Aikido
sr:Аикидо
sv:Aikido
tl:Aikido
ta:அய்கிடோ
th:ไอคิโด
vi:Aikido
tr:Aikido
uk:Айкідо
yi:אייקידא
zh:合氣道

Austronesialainen kielikunta

Austronesialaiset kielet

Algebrallinen luku

Algebrallinen luku tarkoittaa sellaista reaaliluku tai kompleksilukua <math>a</math>, joka on kokonaislukukertoimisen polynomin <math>P(x)</math> nollakohta eli toteuttaa yhtälön <math>P(a) = 0</math>. Polynomin
:<math>P(x)=a_n x^n + a_{n-1} x^{n-1} + \dotsb + a_1 x + a_0</math>
Aste (polynomi) tulee olla positiivinen luku, jolloin vähintään yksi kertoimista <math>a_k\in \Z, k=1,\dotsc,n </math> poikkeaa nollasta. Jos vain <math>a_0</math> poikkeaa nollasta, on kyseessä vakiofunktio, joka ei täytä edellä mainittua ehtoa. Yleensä algebrallinen luku on kompleksinen, mutta tietyillä ehdoilla se voi olla myös reaalinen, rationaalinen tai kokonainen.
Polynomia, jonka korkeimman asteen termin kerroin on <math>1</math> ja muut kertoimet ovat kokonaislukuja, kutsutaan pääpolynomiksi. Pääpolynomin nollakohtaa kutsutaan algebralliseksi kokonaisluvuksi tai kokonaiseksi algebralliseksi luvuksi.
Määritelmästä seuraa algebran peruslauseen mukaisesti, että polynomin nollakohdan <math>a \in \Z</math> avulla voidaan päätellä sen yhden tekijän olevan binomi <math>x - a</math>. Algebralliseen lukuun voidaan liittää useita polynomeja, joissa on tämä tekijä. Sitä polynomia, jonka aste on matalin, kutsutaan minimaalipolynomiksi. Minimaalipolynomin aste on samalla algebrallisen luvun aste.
Voidaan todistaa, että algebrallisen luvun minimaalipolynomi on yksikäsitteinen ja että minimaalipolynomi on aina tekijänä muissa luvun polynomeissa. Lisäksi minimipolynomi on aina jaoton. Samaan polynomiin liittyvät algebralliset luvut ovat toistensa konjugaatteja.

Johdanto


Merkintä


Algebrallisten lukujen joukkoa merkitään joskus <math>\mathbb{A}</math> tai <math>\overline{\Q}</math>. Niitä reaalilukuja, jotka eivät ole algebrallisia lukuja eli <math>\R \smallsetminus \mathbb{A}</math>, kutsutaan transkendenttiluku.

Algebrallinen yhtälö


Algebrallisen yhtälön juuret ovat ''algebrallisisia lukuja''. Algebrallinen yhtälö muodostetaan laskettaessa polynomin nollakohtia
:<math>P(x) = 0</math>
eli
:<math>a_n x^n + a_{n-1} x^{n-1} + \dotsb + a_1 x + a_0 = 0,</math>
missä <math>a_k\in \Z, k=0,\dotsc,n.</math> Joskaus yhtälön ensimmäisen termin kerroin <math>a_0 (\ne 0)</math> jaetaan molemmilta puolista pois, jolloin saadaan ''pääpolynomin yhtälö''
:<math>x^n + b_{n-1} x^{n-1} + \dotsb + b_1 x + b_0 = 0,</math>
ja jonka kertoimet ovat rationaalilukuja <math>b_k = \frac{a_k}{a_n} \in \Z, k=0,\dotsc,n-1.</math>
Koska yhtälön molemmat puolet voi kertoa luvulla <math>c \in \Z ( \ne 0)</math>, voidaan algebrallisen yhtälön kertoimiksi sallia myös rationaaliluvut.

Esimerkkejä algebrallisista yhtälöistä ja -luvuista


Luvun voi todeta algebralliseksi, jos keksii sille rationaalilukukertoimisen polynomiyhtälön, jonka juuri luku on. Luvun asteen voi päätellä retusoimalla polynomin tekijöitä. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä lukuisasta soveltamiskentästä.

Ensimmäisen asteen luvut


Jos polynomi <math>P(x)= ax - b</math> kerroin <math>a = 1</math>, saadaan pääpolynomi. Tämän polynomin algebralliset luvut ovat kokonaislukuja, joiden aste on 1. Tällöin voidaan merkitä <math> \Z \subset \mathbb{A}</math>. Kaikki rationaaliluvut ovat algebrallisia lukuja, jotka toteuttavat 1. asteen polynomiyhtälön
:<math>ax - b =0 \Leftrightarrow x = \frac {b}{a}.</math>
Silloin on myös <math> \Q \subset \mathbb{A}</math>.

Toisen asteen luvut


Erilaisia esimerkkejä:
Kokonaislukujen juuriluvut <math>\sqrt{c} \text{ ja } -\sqrt{c}</math> ovat pääpolynomin <math>P(x)= x^2-c</math> nollakohtina toisen asteen algebrallisia kokonaislukuja, jotka ovat lisäksi toistensa konjugaatteja.
Irrationaalinen <math>\frac{1}{\sqrt{2}}</math> on toista astetta oleva algebrallinen luku, sillä se on algebrallisen yhtälön <math>2x^2-1=0</math> juuri.
Kokonaislukukertoimisen toisen asteen polynomiyhtälön <math>ax^2 + bx + c</math> kaikki ratkaisut ovat algebralliset lukuja. Joukossa on myös paljon erilaisia irrationaaliratkaisuja.
Kultainen leikkaus on luku
:<math>\phi=\frac{1}{2}(1+\sqrt{5})=1{,}61803\dots,</math>
joka on polynomin <math>x^2+x-1=0\,</math> nollakohta.
Kompleksiluku <math>i</math> on toista astetta oleva algebrallinen luku, sillä se toteuttaa yhtälön <math>x^2+1=0</math>.

Muita algebrallisia lukuja


Kaikki luvut, jotka saadaan polynomin kertoimista peruslaskutoimituksilla ja n-asteisella juuretuksella, ovat algebrallisia lukuja.
Trigonometriset funktiot, joiden argumenttina olevalla <math>\pi</math>:llä on rationaaliluku, ovat algebrallisia lukuja. Esimerkiksi jokainen algebrallinen luku <math>\cos (\pi/7)</math>, <math>\cos (3\pi/7)</math> ja <math>\cos (5\pi/7)</math> on minimaalipolynomin <math>8x^3 - 4x^2 - 4x + 1 = 0</math> nollakohta. Tämä tekee luvuista toistensa kolmannen asteen ''konjugaatteja''.
Myös luvut <math>\tan (3\pi/16)</math>, <math>\tan (7\pi/16)</math>, <math>\tan (11\pi/16)</math> ja <math>\tan (15\pi/16)</math> ovat minimaali- ja pääpolynomin <math>x^4 - 4x^3 - 6x^2 + 4x + 1</math> nollakohtia ja ovat toistensa neljännen asteen konjugaatteja ja algebrallisia kokonaislukuja.

Algebrallisten lukujen yleisiä ominaisuuksia


Algebralliset luvut


Voidaan myös todistaa, että kompleksiluku <math>a + bi</math> on toisen asteen algebrallinen luku, jos luvut <math>a</math> ja <math>b</math> ovat algebrallisia. Silloin on myös liittoluku <math>a - bi</math> algebrallinen. Näitä lukuja kutsutaan Gaussin kokonaisluku.

Tiheys


Algebrallisten lukujen joukko on tiheä joukko, jolloin kahden mielivaltaisen algebrallisen luvun välistä löytyy aina kolmas algebrallinen luku riippumatta kuinka lähellä ensinmainitut kaksi lukua olivat.

Algebrallisten lukujen mahtavuus


Algebrallisten luvut ovat numeroituva joukko joukko, jonka mahtavuus on siis <math>\aleph_0</math> . Transkendenttisten lukujen mahtavuus on kuitenkin ylinumeroituva joukko.

Aiheeta muualla


Pahikkala, J.: http://www.wakkanet.fi/~pahio/alg.luvut.html Kirjoituksia matematiikasta
Halko, Aapo: http://solmu.math.helsinki.fi/1998/3/halko/ Joukko-oppia reaaliluvuilla

Lähteet


Luokka:Algebra Luokka:Lukuavaruudet
ar:عدد جبري
ms:Nombor algebra
bn:বীজগাণিতিক সংখ্যা
bs:Algebarski broj
bg:Алгебрично число
ca:Nombre algebraic
cs:Algebraické číslo
da:Algebraiske tal
de:Algebraische Zahl
el:Αλγεβρικός αριθμός
en:Algebraic number
es:Número algebraico
eo:Algebra nombro
eu:Zenbaki aljebraiko
fa:عدد جبری
fr:Nombre algébrique
gl:Número alxébrico
ko:대수적 수
hi:बीजीय संख्या
is:Algebruleg tala
it:Numero algebrico
he:מספר אלגברי
kk:Алгебралық сан
ky:Алгебралык сан
la:Numerus algebraicus
lv:Algebrisks skaitlis
hu:Algebrai szám
nl:Algebraïsch getal
ja:代数的数
nn:Algebraiske tal
oc:Nombre algebric
pl:Liczby algebraiczne
pt:Número algébrico
ru:Алгебраическое число
scn:Nùmmiru algebbricu
sk:Algebrické číslo
sl:Algebrsko število
sr:Алгебарски број
sv:Algebraiskt tal
ta:இயற்கணித எண்களும் விஞ்சிய எண்களும்
th:จำนวนเชิงพีชคณิต
vi:Số đại số
tr:Cebirsel sayılar
uk:Алгебраїчні числа
ur:الجبرائی عدد
zh-classical:代數數
yo:Nọ́mbà áljẹ́brà
zh:代數數

Alkuluku

Tiedosto:Prime rectangles.svg
Alkuluku on lukua 1 suurempi luonnollinen luku, joka ei ole jaollisuus muilla positiivisilla kokonaisluku kuin yhdellä ja itsellään. Alkulukujen joukkoa merkitään kirjaimella P. Ensimmäiset alkuluvut ovat 2, 3, 5, 7, 11, 13, 17, 19, 23, 29. Alkulukuja on ääretön määrä. Lukua 1 suurempaa kokonaislukua, joka ei ole alkuluku, sanotaan Yhdistetty luku. Lukua 1 ei lueta alkuluvuksi, vaikka se onkin jaoton luku, jotta alkulukuja koskevien matemaattisten lauseiden muotoilu olisi yksinkertaisempaa. Alkulukujen laskemiseksi on olemassa useita algoritmi. Yksi yksinkertaisimmista algoritmeista on Eratostheneen seula, joskin se on työläs ja hidas suurten alkulukujen etsimiseen.
Kaksi lukua ovat Keskenään jaottomat luvut eli keskenään jaottomia, jos niillä ei ole ykköstä suurempia yhteisiä tekijöitä.

Historiaa


1600-luvulla elänyt ranskalainen matemaatikko Pierre de Fermat tarkasteli ensimmäisiä lukuja epänegatiivisten kokonaislukujen <br> n (0, 1, 2, 3, 4, ...) funktiossa
: <math>2^{2^n} + 1</math>
ja päätteli virheellisesti, että kaikki näin saadut luvut (3, 5, 17, 257, 65537, ...) olisivat alkulukuja.

Luonnolliset luvut tulona


Jokainen luonnollinen luku paitsi <math>1</math> voidaan jakaa alkutekijä eli kirjoittaa alkulukujen tulona. Voidaan osoittaa, että tämä tekijöihinjako on yksikäsitteinen lukuun ottamatta tekijöiden järjestystä (aritmetiikan peruslause). Voidaan esimerkiksi kirjoittaa
<center><math>23 \, 244 = 2^2 \cdot 3 \cdot 13 \cdot 149</math></center>
Tekijöihinjakoa, jossa alkulukutekijät ovat suuruusjärjestyksessä, kutsutaan kanoniseksi alkulukuhajotelmaksi.

Ominaisuuksia


Jos p on alkuluku, niin <math>(p-1)!\equiv-1 \pmod{p}</math>. (Wilsonin lause)
Mikäli <math>a</math> ja <math>d</math> ovat keskenään jaottomia, niin on olemassa äärettömän monta alkulukua muotoa <math>a+nd</math>, missä <math>n</math> on luonnollinen luku.
Mikäli <math>p</math> on alkuluku ja <math>a</math> on kokonaisluku, niin <math>a^p-a</math> on jaollinen luvulla <math>p</math>. (Fermat'n pieni lause)
Jokaiselle alkuluvulle <math>p>2</math> on olemassa luonnollinen luku <math>n</math> siten että <math>p=4n \pm 1</math>
Jokaiselle alkuluvulle <math>p>3</math> on olemassa luonnollinen luku <math>n</math> siten että <math>p=6n \pm 1</math>

Määrän äärettömyys


Eukleides antoi vanhimman tunnetun todistuksen alkulukujen määrän äärettömyydelle. Todistus on lyhyesti seuraava:
:Ota äärellinen joukko perättäisiä alkulukuja. Kerro ne kaikki keskenään ja lisää yksi. Tulos ei ole jaollinen valitun joukon alkuluvuilla, koska jakojäännökseksi jää tällöin yksi. Niinpä sen täytyy olla joko uusi alkuluku tai jaollinen alkuluvulla, joka ei kuulunut valittuun joukkoon.
Alkuluvuille on olemassa laskufunktio <math>\pi (n)</math>. Merkintä <math>\pi (n)</math> tarkoittaa lukua n pienempien alkulukujen määrää.
Alkulukujen tiheys on laskeva.
Alkulukulause antaa asymptoottisen arvion <math>\pi (n)</math>-funktion käyttäytymiselle. Sen nojalla
:<math>\pi(x)\sim\frac{x}{\ln x}</math>
Tämä merkintä ei tarkoita sitä, että näiden funktioiden arvojen erotus lähestyy nollaa, kun x lähestyy ääretöntä, vaan sitä, että niiden arvojen osamäärä lähestyy yhtä, kun x lähestyy ääretöntä. Arvion antama virhe voi siis olla suurikin, mutta suhteutettuna x:ään se on tarpeeksi pieni, jotta arvio on hyödyllinen.
Alkulukuteoreeman esitti ensimmäisen kerran Carl Friedrich Gauss konjektuurina 1800-luvulla. Sen todistivat toisistaan riippumatta Jacques Hadamard ja Charles-Jean de la Vallée-Poussin vuonna 1896.

Alkulukukaavoja


Seuraava yhtälö tuottaa luonnollisen luvun <math>n</math> eri arvoilla kaikki alkuluvut ja vain ne:
<center><math>f(n) = 2 + (2(n!) \, \operatorname{mod} (n+1))</math></center>
Tämän lausekkeen arvo on <math>n+1</math>, jos tämä on alkuluku, muussa tapauksessa 2. Luvun <math>n</math> arvoilla 1 – 11 lauseke saa arvot 2, 3, 2, 5, 2, 7, 2, 2, 2, 11, 2 ja 13.
Kaavan hyöty on kuitenkin lähinnä teoreettinen, koska kertoman laskeminen on erittäin työlästä tietokoneillekin.
Esimerkiksi alkulukua <math>f(23)</math> varten täytyy laskea luvun <math>22</math> kertoma, joka on <math>1 \,124 \, 000 \, 727 \, 777 \, 607 \, 680 \, 000</math>.
Ohjelman pseudokoodi: define factorial(n): if n == 0 or n == 1: return 1 else: return n*factorial(n-1) k = read_integer() for n in 1 to k: c = factorial(n) prime = 2 + (2*c mod (n + 1)) if prime not in seen_primes: seen_primes.insert(prime) print prime

Suurimpia tunnettuja alkulukuja


Tiedosto:Digits in largest prime by year.svg]]
Suurin tunnettu alkuluku on <math>2^{43\, 112\, 609} -1</math>. Tässä luvussa on 12&nbsp;978&nbsp;189 numeroa. Se on 45. tunnettu Mersennen alkuluku. Alkuluvun löysi 23. elokuuta 2008 University of California, Los Angelesin matematiikan osaston tietokone, joka osallistui GIMPS.
Toiseksi suurin tunnettu alkuluku on <math>2^{42\, 643\, 801} -1</math>. Tässä luvussa on 12&nbsp;837&nbsp;064 numeroa. Se on 47. tunnettu Mersennen alkuluku. Alkuluvun löysi 12. kesäkuuta 2009 Odd Magnar Strindmo, joka osallistui GIMPS-projektiin.
Kolmanneksi suurin tunnettu alkuluku on <math>2^{37\, 156\, 667} -1</math>. Tässä luvussa on 11&nbsp;185&nbsp;272 numeroa. Se on 46. tunnettu Mersennen alkuluku. Alkuluvun löysi 6. syyskuuta 2008 Hans-Michael Elvenich Saksan Langenfeldistä, joka osallistui GIMPS-projektiin. Tämä oli ensimmäinen epäjärjestyksessä löytynyt Mersennen alkuluku sitten vuoden 1988.
Neljänneksi suurin tunnettu alkuluku on <math>2^{32\, 582\, 657} -1</math>. Tässä luvussa on 9&nbsp;808&nbsp;358 numeroa. Se on 44. tunnettu Mersennen alkuluku. Alkuluvun löysi 4. syyskuuta 2006 University of Central Missourin ryhmä, joka osallistui GIMPS-projektiin.
Viidenneksi suurin tunnettu alkuluku on <math>2^{30\, 402\, 457} -1</math> . Tässä luvussa on 9&nbsp;152&nbsp;052 numeroa. Se on 43. tunnettu Mersennen alkuluku, jonka löysivät professorit Curtis Cooper ja Steven Boone GIMPS-projektin avulla 15. joulukuuta 2005.
Suurin tunnettu alkuluku joka ''ei ole'' Mersennen alkuluku on <math>19249 \times 2^{13\, 018\, 586} + 1</math>. Siinä on 3&nbsp;918&nbsp;990 numeroa. Se löydettiin Seventeen or Bust -projektin avulla 26.3.2007.

Avoimia kysymyksiä


Matematiikassa on monia alkulukuja koskevia avoimia kysymyksiä, joista varmastikin tunnetuin on Riemannin hypoteesi. Alla on lueteltu muita tunnettuja avoimia kysymyksiä.
Voidaanko jokainen lukua 2 suurempi parillinen luku esittää kahden alkuluvun summana? (Goldbachin konjektuuri)
Onko Fibonaccin lukujonossa ääretön määrä alkulukuja?
Onko olemassa äärettömän monta sellaista alkulukua, joiden etäisyys lähimmästä alkuluvusta on 2, toisin sanoen, onko alkulukupari äärettömän monta?

Kirjallisuutta

Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.seventeenorbust.com Seventeen or Bust -projekti, jonka tarkoituksena on löytää suuria alkulukuja ja määrittää pienin Sierpinskin luku.
http://mersenne.org GIMPS-projekti, jonka tarkoituksena on etsiä suuria Mersennen alkulukuja

Katso myös


Yhdistetty luku
Luokka:Lukujonot
Luokka:Lukuteoria
af:Priemgetal
als:Primzahl
ang:Frumtæl
ar:عدد أولي
an:Numero primero
az:Sadə ədəd
id:Bilangan prima
ms:Nombor perdana
bn:মৌলিক সংখ্যা
zh-min-nan:Sò͘-sò͘
jv:Wilangan prima
be:Просты лік
be-x-old:Просты лік
bs:Prost broj
br:Niver kentael
bg:Просто число
ca:Nombre primer
cs:Prvočíslo
cy:Rhif cysefin
da:Primtal
de:Primzahl
et:Algarv
el:Πρώτος αριθμός
en:Prime number
es:Número primo
eo:Primo
eu:Zenbaki lehen
fa:عدد اول
fr:Nombre premier
ga:Uimhir phríomha
gl:Número primo
gan:質數
xal:Экн тойг
ko:소수 (수론)
haw:Helu kumu
hy:Պարզ թիվ
hi:अभाज्य संख्या
hsb:Primowa ličba
hr:Prost broj
is:Frumtala (stærðfræði)
it:Numero primo
he:מספר ראשוני
kn:ಅವಿಭಾಜ್ಯ ಸಂಖ್ಯೆ
ka:მარტივი რიცხვი
sw:Namba tasa
ht:Nonm premye
ku:Hejmarên hîmî
la:Numerus primus
lv:Pirmskaitlis
lb:Primzuel
lt:Pirminis skaičius
jbo:nalfendi kacna'u
lmo:Nümar primm
hu:Prímszámok
mk:Прост број
ml:അഭാജ്യസംഖ്യ
mr:मूळ संख्या
arz:عدد اولى
mn:Энгийн тоо
nl:Priemgetal
ja:素数
no:Primtall
nn:Primtal
oc:Nombre primièr
uz:Tub son
pnb:پرائم نمبر
km:ចំនួន​បឋម
pms:Nùmer prim
nds:Primtall
pl:Liczba pierwsza
pt:Número primo
ro:Număr prim
ru:Простое число
sq:Numri i thjeshtë
scn:Nùmmuru primu
si:ප්‍රථමක සංඛ්‍යා
simple:Prime number
sk:Prvočíslo
sl:Praštevilo
szl:Pjyrszo nůmera
sr:Прост број
sh:Prost broj
sv:Primtal
tl:Pangunahing bilang
ta:பகா எண்
th:จำนวนเฉพาะ
vi:Số nguyên tố
tr:Asal sayılar
uk:Просте число
ur:اولی عدد
fiu-vro:Algarv
zh-classical:質數
vls:Priemgetal
war:Panguna nga ihap
yi:פרימצאל
yo:Nọ́mbà àkọ́kọ́
zh-yue:質數
bat-smg:Pėrmėnis skaitlios
zh:素数

Au

Au tarkoittaa seuraavia:
Afrikan unioni, AU, 53 Afrikan valtion muodostama yhteistyöjärjestö
Auran rautatieasema, liikennepaikkalyhenne Au, rautatieasema Suomessa
astronominen yksikkö, tunnus AU, au, a.u. tai ua, englannin sanoista ''astronomical unit'', Maan keskimääräinen etäisyys Auringosta
aliupseeri, au, sotilasarvoltaan upseereiden ja miehistön väliin sijoittuva sotilasjohtaja
au (tiedostotarkenne), tiedostotarkenne
Au (albumi), Sydän, sydän -yhtyeen albumi
äpärä, au., avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta käytettävä merkintä
vuosi, a.u., latinan sanoista ''anno urbis'', vuosiluvun lisämerkintä, jonka pohjana on Rooman perustamisajankohta
Alavuden Urheilijat, AU, suomalainen urheiluseura.
Alastaron Urheilijat, AU, suomalainen urheiluseura.
af:Au
als:Au
id:AU
bs:AU (čvor)
ca:Au (desambiguació)
cs:AU
da:AU
de:Au
et:Au (täpsustus)
el:AU
en:Au
es:AU
eo:Au
eu:AU
fa:AU
fr:AU
gl:Au
ko:AU
hr:Au
it:AU
he:Au
sw:AU
lv:AU
lt:AU
hu:Au (egyértelműsítő lap)
nds:Au
nl:Au
ja:AU
no:AU
pl:Au
pt:AU
ro:AU
ru:Ау
simple:AU (disambiguation)
sk:Au
sl:Au
sv:AU
th:AU
vi:Au
uk:Ау
vo:Au
zh-yue:Au
zh:Au

Alankomaat


Alankomaat (), puhekielessä usein Hollanti, on valtio läntisessä Eurooppa. Yhdessä Curaçaon, Sint Maarten (Alankomaat)in ja Aruban kanssa se muodostaa Alankomaiden kuningaskunta. Maa on myös yksi Euroopan unionin perustajavaltioista.
Alankomaat rajoittuu idässä Saksaan, etelässä Belgiaan ja pohjoisessa sekä lännessä Pohjanmeri. Lisäksi Alankomailla on maarajaa myös Ranskan kanssa Karibianmeri sijaitsevan Saint-Martinin saaren kautta. Pinta-ala on 41&nbsp;526 neliökilometriä ja väkiluku oli marraskuun 2009 alussa 16&nbsp;564&nbsp;029. Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on Euroopan suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Etelä-Hollanti ja Pohjois-Hollanti, Utrecht (provinssi) ja Flevolandin provinssit) kutsutaan Randstadiksi.
Maantieteellisesti Alankomaat on ainutlaatuinen valtio maailmassa, sillä osa siitä sijaitsee merenpinnan tason alapuolella. Maapinta-alasta noin 20 prosenttia sijaitsee ja 21 prosenttia väestöstä asuu merenpinnan tason alapuolella. Noin 50 prosenttia maapinta-alasta sijaitsee enintään metrin merenpinnan tason yläpuolella.
Alankomaita kutsutaan myös usein nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa kahta Hollanti (maakunta) maakuntaa, Etelä-Hollanti ja Pohjois-Hollanti, jotka kuuluvat maan kahteentoista maakuntaan. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ohjeiden mukaan Hollanti on suomen kielessä kelvollinen nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen.

Maantiede


Tiedosto:Satellite image of the Netherlands in May 2000.jpg
Tiedosto:Afsluitdijk 08.jpgn erottanut Afsluitdijk.]]
Tiedosto:Cadzand Dunes.jpg

Pinnanmuodot


Alankomaat on pieni, alava maa, jolla on pitkä rantaviiva Pohjanmeri. Suuri osa maasta on alle 30 metriä merenpinnan yläpuolella. Laajat alueet maan etelä- ja pohjoisosissa ovat meren pinnan alapuolella. Esimerkiksi koko Flevolandin provinssi (jossa on maailman suurin tekosaari) on muodostettu valtaamalla merestä alaa patoamalla se ja kuivattamalla näin syntynyt polderi. Kuivattamiseen on käytetty penkereitä, kanavia ja tuulimyllyjä, jolla pumpattiin vettä pois alueilta, jotka ovat nyt merenpinnan alapuolella.
Maan korkein kohta Vaalserberg maan kaakkoisimmassa pisteessä on 322,7 metriä merenpinnan yläpuolella ja se kuuluu Ardennit vuoristoon.
Pohjanmeren vuoden 1953 Pohjanmeren tulva 1953 jälkeen kehitettiin mittava patoamissuunnitelma Deltawerken Zeelandin suistoalueen tulvariskin vähentämiseksi. Työt käynnistettiin 1958, ja ne saatiin suurelta osin päätökseen vuonna 2002. Työmaa oli valtaisa, ensisijaisia ulompia penkereitä kohotettiin 3&nbsp;000 kilometrin sekä toissijaisia 10&nbsp;000 kilometrin matkalta. Uusien riskinhallintamenetelmien kehittämisen jälkeen on penkereitä vahvistettu uudelleen. Deltawerken on yksi suurimmista ihmiskunnan tekemistä rakennelmista.
Maan jakaa kahteen pääosaan kolme jokea: Rein (), Waal ja Maas. Alankomaiden lounaisosa on itse asiassa yksi iso jokien suistoalue.

Kallioperä


Alankomaiden vanhimmat kivet ovat peräisin kivihiilikausi. Slochterenin alueella kivihiilikauden kerrostuman pintakerros on hiekkakivi. Alue tunnetaan maakaasuesiintymistään. Permikausi loppupuolella Alankomaiden pohjoisosiin muodostui suuria vuorisuolaesiintymiä.
Triaskausi jälkeen alkoi 20 miljoonaa vuotta kestänyt vaihe, jolloin syntyi sedimenttikivilaji. Osa niistä sisältää öljyä, ja tällöin syntyivät öljykentät Pohjanmeren alle. Liitukausi nykyinen Alankomaiden alue oli kokonaan meren alla. Kenotsooinen maailmankausi syntyneitä savikerrostumia kaivetaan nykyisin ylös tiilien tekemistä varten. Jääkaudet muuttivat maisemaa rajusti kerrostaen alueelle moreenia ja savea. Ne toivat myös suuria siirtolohkareita. Veiksel-jääkausi jäätikkö ei ulottunut Alankomaihin, mutta sen aikana alueelle tuli paljon hiekkaa.
Jääkausien jälkeen maisemaa on muovannut merenpinnan nousu 10&nbsp;000 vuoden ajan. Savea kerrostui aikaisempien turvemaiden päälle. Dyynit ovat alle kolmetuhatta vuotta vanhoja. Myös Drenthen ja Groningen (provinssi) alueen laajat turvemaat ovat muodostuneet vasta jääkausien jälkeen.

Ilmasto


Alankomaita hallitsee meri-ilmasto. Maa on enimmäkseen tasaista, ja joet ja kanavat tuovat kosteutta ja tasaavat lämpötiloja. Niinpä ilmastolliset erot ovat pieniä. Rannikolla on leudompaa kuin sisämaassa. Esimerkiksi Vlissingenissä vuoden kylmimmän kuukauden, helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on 1,7 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 21,3 astetta. Sadetta saadaan kuukausittain 40–80 mm, mutta kesällä sadepäiviä on vähemmän ja sade silloin rankempaa.
Sisämaata edustavassa De Biltissä on helmikuun keskimääräinen alin lämpötila -0,1 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 22,3 astetta. Sadetilastot ovat samansuuntaiset kuin rannikollakin.
Sää vaihtelee päivästä ja vuodesta toiseen suuresti. Talvella sattuu kylmiä kausia, jotka kestävät viikosta kahteen kuukauteen, ja niiden aikana kanavat saattavat jäätyä jolloin niillä luistellaan. Joinakin talvina jäätä ei tule lainkaan.

Luonto ja luonnonsuojelu


Alankomaat kuuluu lauhkeaan lehtimetsävyöhykkeeseen. Metsä peittää 10 prosenttia maa-alasta. Lähes puolet metsistä on Gelderlandin ja Pohjois-Brabantin maakunnissa. Valtion politiikkaan kuuluu edistää metsien monimuotoista käyttöä talouden, virkistyksen, ympäristönsuojelun ja biodiversiteetin näkökulmista. Vuonna 2001 havumetsää oli noin 160&nbsp;000 hehtaaria, lehtimetsää 100&nbsp;000 hehtaaria. Yleisin havupuulaji on mänty, yleisin lehtipuu tammi. Lähes kaikki metsät ovat istutettuja, useimmat vuosina 1940–1980, ja yli satavuotiaat metsät ovat hyvin harvinaisia.
Alankomaiden luonto kuuluu maailman tarkimmin tutkittuihin. Kattava lajiluettelo on julkaistu internetissä osana ''Encyclopedia of Life'' -hanketta. Maaliskuussa 2011 luettelossa oli yli 40&nbsp;000 kasvi-, eläin- ja sienilajia.
Alankomaissa on kaksikymmentä kansallispuistoa. Niistä kaksi vanhinta, Hoge Veluwen kansallispuisto ja Veluwezoomin kansallispuisto, syntyivät yksityisestä aloitteesta, ja valtio on perustanut 18 muuta 1980-luvun puolivälin jälkeen. Määritelmän mukaan puiston pinta-alan pitää olla ainakin tuhat hehtaaria, ja sillä pitää olla poikkeuksellisia luonnonarvoja. Hoge Veluwessa tavataan saksanhirviä, Metsäkauris, mufloni ja villisika.

Historia


Tiedosto:Van Soest, Four Days Battle.jpg vuonna 1666 toisessa Englannin–Hollannin sodassa.]]
Tiedosto:Rotterdam.jpg
Nykyisten Alankomaiden alue oli aiemmin keltit asuttama, mutta 100-luvulla eaa. he joutuivat väistymään germaanikansojen (friisit, bataavit) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eaa. Rooman valtakuntaan, ja kansainvaellusaika myötä se tuli frankit hallintaan, kuten nykyinen Belgiakin. Frankkien valtakunta vuonna 843 tapahtuneen jaon jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöhemmin joutuivat Burgundin alaisuuteen ja tulivat Maksimilian I (keisari) avioliiton myötä 1477 Habsburgien omistukseen.
Kaarle V (keisari) antoi alueen perintönä Espanjan kuninkaalle Filip II (Espanja), jonka uskonnollisesti jyrkkä politiikka uskonvainoineen johti vapaussotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohjoisissa maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi (Yhdistyneet provinssit) vuonna 1581, kun taas eteläiset maakunnat (nykyinen Belgia) jäivät Espanjan yhteyteen.
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ja Espanja tunnustivat Alankomaat itsenäiseksi valtioksi Westfalenin rauhassa vuonna 1648. Rauhansopimus päätti Kolmikymmenvuotinen sota. Samalla päättyi myös Espanjan ja Alankomaiden Kahdeksankymmenvuotinen sota.
Alankomaat oli vallannut jo vapaussodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöhemmin siirtomaitaan muun muassa Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan Ensimmäinen Englannin–Hollannin sota ja Toinen Englannin–Hollannin sota ja Ranskaa vastaan Ranskan–Hollannin sota. Vallankumoussodissa ranskalaiset kuitenkin valtasivat Alankomaat, josta tuli Ranskan alainen Batavian tasavalta. 1806 se muutettiin Napoleonin veljen Louis Bonaparte hallitsemaksi Hollannin kuningaskunta ja 1810 viimein liitettiin kokonaan Ranskan toinen keisarikunta.
Wienin kongressissa 1815 muodostettiin Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuli Orania-Nassau-suku Vilhelm I (Alankomaat). Kuningaskuntaan liitettiin myös nykyinen Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi 1830. Vilhelm I luopui kruunusta 1840 poikansa Vilhelm II (Alankomaat) hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli 1849 Vilhelm III (Alankomaat), jonka jälkeen valtaistuimelle nousi täysi-ikäiseksi tultuaan 1898 kuningatar Vilhelmiina (Alankomaat). Kuningas Vilhem III:n kuoltua Juliana peri muun maan, mutta Luxemburg erosi itsenäiseksi entisen Nassaun herttua Aadolf (Luxemburg) johtamaksi suurherttuakunnaksi.
Alankomaat pysyi puolueettomana Ensimmäinen maailmansota ja julistautui puolueettomaksi myös Toinen maailmansota puhjetessa. Saksalaiset kuitenkin miehittivät maan 1940, jolloin kuningasperhe ja hallitus pakenivat Lontooseen. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945. Sodan päätyttyä kuningatar Vilhelmiina palasi takaisin 1945 ja luopui kruunusta 1948 tyttärensä Juliana (Alankomaat)n hyväksi. Tämä puolestaan luovutti valtaistuimen 1980 tyttärelleen Beatrixille.
Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaat on tukeutunut länteen. Alankomaat liittyi Pohjois-Atlantin liitto ja oli Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajajäseniä. Siirtomaista on enää jäljellä Aruba, Curaçao ja Sint Maarten, kun Indonesia itsenäistyi 1949 ja Suriname 1975.

Politiikka


Tiedosto:Koningin Beatrix in Vries.jpg.]]
Alankomaat on ollut perustuslaillinen monarkia vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaa Alankomaiden pääministeri (''Minister-president''). Hallitukset ovat rakentuneet vuoroin keskustan ja vasemmiston, vuoroin keskustan ja oikeiston yhteistyölle. Äänioikeuden saa 18 vuoden iässä.
Alankomaiden parlamentti (''Staten-Generaal'') on kaksikamarinen, joka koostuu Alahuoneesta (''Tweede Kamer; toinen kamari'') sekä Senaatista (''Eerste Kamer; ensimmäinen kamari''). Alahuoneessa on 150 jäsentä, ja heidät valitaan yleisillä vaaleilla joka neljäs vuosi. Senaatilla, jolla on vähemmän vaikutusvaltaa kuin alahuoneella, on 75 jäsentä. Alahuoneen valintatavasta poiketen provinssien parlamentit, aina provinssi-parlamenttivaalien jälkeen, valitsevat ja nimittävät Senaatin jäsenet nelivuotiskaudelle.
Alahuoneessa ovat edustettuina kristillisdemokraattis-konservatiivinen Christen Democratisch Appèl (vuoden 2010 vaaleissa 21 paikkaa), sosiaalidemokraattinen Partij van de Arbeid (30 paikkaa), vasemmistolainen Socialistische Partij (15), liberaali Volkspartij voor Vrijheid en Democratie (VVD; 31), konservatiivinen Partij voor de Vrijheid (vapauspuolue; PVV, 24 paikkaa), GroenLinks (vihervasemmisto, 10), protestanttien ChristenUnie (5), sosiaaliliberaali Democraten 66 (2) ja muut (5 paikkaa).

Aluejako


Tiedosto:Netherlands Map.svg
Tiedosto:Aruba map.png
Tiedosto:Netherlands Antilles-CIA WFB Map.png
Alankomaiden Euroopassa oleva osa on jaettu Alankomaiden provinssit (). Vuoden 2010 lopussa Karibialla olevien osien hallintoa muutettiin siten, että Alankomaiden Antillit hajoitettiin, Curaçaosta ja St Maartenista tuli autonomisia alueita ja niiden lisäksi muodostettiin kolme erityisasemassa olevaa kuntaa, Bonaire, St Eustatius ja Saba.

Provinssit

Erityisasemissa olevat kunnat

Itsehallintoalueet

Väestö


Alankomaissa puhutaan pääosin hollannin kieli, mutta maan pohjoisosassa on friisin kieli ja eteläisimmässä osassa limburgin kieli vähemmistö. Itärajan tuntumassa puhutaan myös saksan kieli. Noin 70&nbsp;prosenttia väestöstä puhuu sujuvasti englannin kieli, 55–59&nbsp;prosenttia saksan kieli ja 19&nbsp;prosenttia ranskan kieli.
Vuoden 2005 arvion mukaan 80,9&nbsp;prosenttia alankomaalaisista oli hollantilaiset ja friisit, 2,4&nbsp;prosenttia oli indonesialaisia, 2,4&nbsp;prosenttia saksalaiset, 2,2&nbsp;prosenttia turkkilaiset, 2&nbsp;prosenttia surinamilaisia, 1,9&nbsp;prosenttia marokkolaisia ja muita väestöryhmiä oli 6,8&nbsp;prosenttia.

Uskonto


Alankomaiden väestö on uskonnoltaan pääosin kristittyjä, joko reformoidut kirkot protestantteja tai katolinen kirkko. Kirkkokunnista katolilainen kirkko on suurin ja siihen kuuluu 26,3&nbsp;prosenttia alankomaalaisista. Alankomaissa on lisäksi noin 850&nbsp;000 muslimia, jotka muodostavat noin 5&nbsp;prosenttia väestöstä. Vuoden 2005 Eurobarometrissä vain 27 prosenttia hollantilaisista kielsi uskovansa minkäänlaiseen jumalaan ja Synovaten vuonna 2009 teettämän tutkimuksen mukaan joka viides uskoi Jumalan luoneen maailman kuudessa päivässä.

Talous


Tiedosto:PanoramaZuidasAmsterdamtheNetherlands.jpg on talouskeskus Amsterdamissa.]]
Tiedosto:Heumen (Gld, NL), canal lock Maaswaalkanaal.JPGn sulku Heumenissa.]]
Alankomaat lähti toinen maailmansota jälkeen Euroopan yhdentymisen edelläkävijäksi. Se oli mukana muun muassa Euroopan hiili- ja teräsyhteisössä.
Alankomaiden merkittävimmät luonnonvarat ovat Pohjanmeren maakaasu ja öljy sekä hedelmällinen maaperä. Merkittävimmät vientituotteet ovat elintarvikkeet, koneet ja kulkuneuvot. Alankomaat on ollut elektroniikkateollisuuden edelläkävijä Philipsin johdolla. Muun muassa CD-levy on Philipsin lanseeraama. Alankomaiden 1920-luvulta asti menestyksellinen lentokonetehdas Fokker meni konkurssiin vuonna 1996 kilpailijoiden, etenkin brasilialaisen Embraer-yhtiön, vallatessa sen markkinat.
Vuonna 2009 palvelusektori tuotti 73,7&nbsp;prosenttia maan bruttokansantuotteesta, teollisuus 24,4&nbsp;prosenttia ja maatalous 1,9&nbsp;prosenttia. Tärkeimpiä maatalouden tuotteita ovat viljat, perunat, sokerijuurikas, hedelmät, vihannekset ja karja.
2000-luvun alussa Alankomaat tuotti 60 prosenttia maailman leikkokukista ja 65 prosenttia kukkasipuleista. Siellä on viljelty kukkasipuleita myyntiin yli 400 vuoden ajan. Tyypillisiä sipulikasveja ovat tulppaanit, narsissit, gladiolukset, liljat, amaryllikset ja krookukset. Leikkokukiksi kasvatetaan krysanteemeja, ruusuja, gerberoita ja freesioita. Myös afrikkalaisia leikkokukkia tulee Euroopan markkinoile Alankomaiden kautta suurin määrin.
Rotterdamin syväsatama vilkastuttaa talouselämää.

Liikenne


Alankomaissa on yhteensä 27 lentokenttää, joista kahdella on yli kolmen kilometrin pituinen kiitotie. Schipholin kansainvälinen lentoasema oli vuonna 2007 Euroopan viidenneksi ja maailman 12. vilkkain matkustajamäärillä mitattuna. Toiseksi suurin Eindhovenin lentoasema palvelee sekä siviili- että sotilasliikennettä.
Rautatietä on lähes 2&nbsp;900 kilometriä ja moottoritietä 2&nbsp;500 kilometriä, maantietä yhteensä 136&nbsp;827 kilometriä. Sellaisia vesireittejä, joita pitkin 50-tonniset laivat mahtuvat liikkumaan, on 6&nbsp;215 kilometriä. Satamia ovat Amsterdam, IJmuiden, Moerdijk, Rotterdam, Terneuzen ja Vlissingen. Europoort Rotterdamissa Maas-joen suulla on yksi maailman rahtimäärältään suurimmista ja nykyaikaisimmista satamista.
Kanavien verkoston ansiosta Alankomaissa on Euroopan tihein sisämaan vesiväylien verkosto. Kanavia pitkin pääsee kaupungista toiseen, ja niillä liikkuu kesäisin paljon huvialuksia. Vuonna 2004 arvioitiin, että kolmannes Alankomaiden sisällä liikkuvasta rahdista viedään vesireittejä pitkin. Vesireitit jatkuvat myös Saksaan ja Ranskaan Reiniä pitkin ja Belgiaan ja Ranskaan Mausea pitkin.<ref></ref>

Kulttuuri


Tiedosto:Johannes Vermeer (1632-1675) - The Girl With The Pearl Earring (1665).jpg'']]
Alankomaiden kulttuuria leimaa kaksi jakolinjaa: jako urbaaniin Randstadin kuttuuriin ja maaseudun kulttuuriin sekä maaseudun jakaantuminen Reinjokea pitkin protestanttiseen pohjoiseen ja katoliseen etelään.
Kulttuurin kehittymiseen on vaikuttanut voimallisesti myös kalvinismi kohtuullisuuden, vaatimattomuuden ja yhdenvertaisuuden ihanteineen. Niinpä varakkaat kauppiaatkin rakennuttivat varsin vaatimattomia kaupunkitaloja kanaalien varrelle ranskalaisten ja brittien suosimien kartanoiden ja linnojen sijasta. Siisteys ja järjestys ovat arkkitehtuurin ja kodinsisutuksen tavoitteina. Myös ruokaa on pidetty välttämättömyytenä enemmän kuin ylellisyytenä. Perinneruokiin kuuluvat hernekeitto, kaalipata, ranskanperunat majoneesin kanssa ja silli. Vain lähimpiä ystäviä kutsutaan päivälliselle, mutta kahvittelu on yleinen sosiaalisen kanssakäymisen muoto niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Kahvin kanssa tarjotaan tavallisesti yksi keksi, ei seitsemän sortin kakkuvalikoimia. Alankomaiden perinnemaisemissa laiduntaa lypsykarjaa, ja maitotuotteet, voi ja juusto ovat perinteisiä maataloustuotteita. Juustuoa tuotetaan paljn vientiin. 60 prosenttia vientijuustosta on Gouda (juusto), kakkossijalla on Edam (juusto).
Alankomaiden maalaustaiteen varhaisvuosien suuria nimiä olivat Pieter Brueghel vanhempi ja Hieronymus Bosch. Kultakaudelta tunnetaan ennen kaikkea Rubens (1577–1640) ja Rembrandt (1606–1669) mutta myös Johannes Vermeer ja Frans Hals. 1800-luvulla oli vähemmän menestystä, kunnes vuosisadan loppupuolella nousi Vincent van Gogh (1853–1890). 1900-luvulla Piet Mondriaan oli De Stijl -liikkeen kärkinimiä.
Unescon maailmanperintöluettelossa on Alankomaista kahdeksan kohdetta. Niistä yksi, Vattimeri, on Saksan kanssa jaettu luontokohde. Kulttuurikohteita ovat Amsterdamin puolustusrintama, Droogmakerij de Beemster (Beemsterin polderi), Ir. D.F. Woudagemaal (D.F.Woudan höyrypumppaamo), Kinderdijk-Elshoutin myllyverkosto, Rietveld-Schröder-talo, Schokland ympäristöineen ja Grachtengordelin kanava-alue Amsterdamissa.
Vaikka Alankomaat on Euroopan unionin jäsenvaltio, se kuitenkin poikkeaa näkyvästi muista maista joissain vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa. Alankomaat on muun muassa ainoa Euroopan maa, jossa kannabistuotteiden myynti on sallittua, kuitenkin vain erikoisissa ”Coffee shop”. Lisäksi se on yksi harvoista EU-maista, joissa ilotalot ovat sallittuja.
<gallery>
Tiedosto:VanGogh-starry night ballance1.jpg|Vincent van Gogh, ''Tähtikirkas yö'', 1889
Tiedosto:SouvenirKlompjes1212.jpg|Hollantilaiset puukengät
Tiedosto:Kinderdijk in Netherlands, 2006.jpg|Kinderdijkin tuulimyllyjä
Tiedosto:Keukenhof (6).JPG|Tulppaanipeltoja Keukenhofissa
</gallery>

Urheilu


Tiedosto:Speed skating in the Netherlands.jpg
Jalkapallo on Alankomaiden suosituin urheilulaji, ja sitä pelaa lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Alankomaiden jalkapallomaajoukkue on saanut hopeaa kolmesti MM-turnauksessa vuosina Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974, Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978 ja Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010. Maaliskuussa 2011 se oli FIFAn rankingissa sijalla kaksi, heti Espanjan perässä. Maan kolme suurta jalkapallojoukkuetta ovat Ajax Amsterdam, Feyenoord Rotterdam ja PSV Eindhoven, ja legendaarisia pelaajia Johan Cruyff, Marco van Basten ja Ruud Gullit. Alankomaiden pääsarjaa Eredivisieta seurasi kaudella 2009–2010 paikan päällä keskimäärin 19&nbsp;668 ihmistä ottelua kohden.
Alankomaat on osallistunut olympialaisiin vuodesta Kesäolympialaiset 1900 alkaen. Se isännöi Amsterdamissa pidettyjä Kesäolympialaiset 1928. Eniten mitaleita maa on saanut pikaluistelussa, Uinti ja pyöräilyssä. Alankomaiden menestyneimmät yksittäiset olympiaurheilijat ovat Inge de Bruijn ja Anky van Grunsven, jotka ovat molemmat saaneet kahdeksan mitalia.
Retkiluistelu on suosittu ja perinteikäs harrastus. Alankomaissa on luisteltu kanavia pitkin yli 1&nbsp;000 vuotta ja kun vuonna 2009 kanavat jäätyivät pitkästä aikaa, peräti 2,3 miljoonaa alankomaalaista lähti kanaville luistelemaan.. Kuuluisin luistelutapahtuma, 11 kaupunkia kiertävä ''Elfstedentocht'', on yritetty järjestää vuodesta 1909 mutta se on onnistunut vasta 15 kertaa. Ilmastonmuutoksen myötä tapahtuman ennustetaan muuttuvan yhä harvinaisemmaksi. Hollantilaisten aloitteesta vastaavaa kilpailua alettiin järjestää Kuopion seudulla Kallavedellä 1980-luvullla.
Alankomaat on menestynyt pikaluistelumaa ja laji on myös hyvin suosittu siellä. Maa on olympialaisten toiseksi menestynein pikaluistelumaa yhdessä Norjan kanssa. Tunnettuja alankomaalaisia pikaluistelijoita ovat muun muassa miesten 5&nbsp;000 ja 10&nbsp;000 metrin maailmanennätyksiä hallussaan pitävä Sven Kramer ja naisten matkoilla menestynyt Ireen Wüst.
Myös uinti on tärkeää alankomaalaisille. Jopa 95 prosenttia alankomaalaisista lapsista osaa uida ja maa on saanut Olympialaiset jopa 53 mitalia. Alankomaat on hallinnut varsinkin naisten uintia, jossa se on saanut mm. 11 olympiamitalia 4 × 100 metrin Vapaauinti 11 ja kahdeksan mitalia 100 metrin vapaauinnin henkilökohtaisesta kilpailusta.

Lähteet

Aiheesta muualla


http://europa.eu/abc/european_countries/eu_members/netherlands/index_fi.htm EU-portaali
http://www.holland.com/ Matkailutoimisto
Luokka:Alankomaat
ace:Beulanda
kbd:Нидерлэндхэр
af:Nederland
als:Niederlande
am:ሆላንድ
ang:Niðerland
ar:هولندا
an:Países Baixos
arc:ܗܘܠܢܕܐ
roa-rup:Olanda
frp:Payis-Bâs
ast:Países Baxos
gn:Holanda
ay:Aynacha Jach'a Markanaka
az:Niderland
id:Belanda
ms:Belanda
bn:নেদারল্যান্ডস
zh-min-nan:Kē-tē-kok
map-bms:Landa
jv:Walanda
su:Walanda
ba:Нидерландтар
be:Нідэрланды
be-x-old:Нідэрлянды
bh:एम्सटर्डम
bcl:Nederlands
bi:Netherlands
bar:Holland
bo:ཧོ་ལན།
bs:Holandija
br:Izelvroioù
bug:Belanda
bg:Нидерландия
ca:Països Baixos
ceb:Netherlands
cv:Нидерландсем
cs:Nizozemsko
co:Paesi Bassi
cy:Yr Iseldiroedd
da:Holland
pdc:Holland
de:Niederlande
dv:ނެދަލޭންޑު
nv:Kéyah Wóyahgo Siʼánígíí
dsb:Nižozemska
na:Eben Eyong
dz:ནེ་དར་ལེནཌསི་
et:Holland
el:Ολλανδία
en:Netherlands
es:Países Bajos
eo:Nederlando
ext:Paisis Baxus
eu:Herbehereak
ee:Netherlands
fa:هلند
hif:The Netherlands
fo:Niðurlond
fr:Pays-Bas
fy:Nederlân
ff:Holannda
fur:Paîs Bas
ga:An Ísiltír
gv:Yn Çheer Injil
gag:Niderland
gd:Na Tìrean Ìsle
gl:Países Baixos - Nederland
gan:荷蘭
gu:નેધરલેંડ
got:𐌽𐌹𐌸𐌴𐍂𐌰𐌻𐌰𐌽𐌳
hak:Hò-làn
xal:Недерлендин Нутг
ko:네덜란드
haw:Hōlani
hy:Նիդերլանդներ
hi:नीदरलैण्ड
hsb:Nižozemska
hr:Nizozemska
io:Nederlando
ilo:Olánda
bpy:নেদারল্যান্ড
ia:Pais Basse
ie:Nederland
os:Нидерландтæ
xh:ENetherlands
zu:Netherlands
is:Holland
it:Paesi Bassi
he:הולנד
kl:Hollandi
kn:ನೆದರ್‍ಲ್ಯಾಂಡ್ಸ್
pam:Netherlands
ka:ნიდერლანდი
csb:Néderlandzkô
kk:Нидерланд
kw:Iseldiryow
rw:Ubuholandi
ky:Нидерландтар
sw:Uholanzi
kv:Нидерландъяс
kg:Pays-Bas
ht:Peyiba
ku:Holand
lad:Payises Bashos
lez:Нидерландар
la:Nederlandia
ltg:Nīderlandeja
lv:Nīderlande
to:Holani
lb:Holland
lt:Nyderlandai
lij:Paixi Basci
li:Nederland
ln:Holanda
jbo:nederland
lmo:Paes Bass
hu:Hollandia
mk:Холандија
ml:നെതർലന്റ്സ്
krc:Нидерландла
mt:Pajjiżi l-Baxxi
mi:Hōrana
mr:नेदरलँड्स
xmf:ნიდერლანდი
arz:نيديرلاند
mzn:هلند
cdo:Hò̤-làng
koi:Недерланд
mdf:Недерлантт
mn:Нидерланд
my:နယ်သာလန်နိုင်ငံ
nah:Tlanitlālpan
nl:Nederland
nds-nl:Nederlaand
ne:नेदरल्याण्ड्स
ja:オランダ
nap:Ulanna
ce:Нидерланд
frr:Nederlönje
pih:Dem Nethiland
no:Nederland
nn:Nederland
nrm:Pays Bas
nov:Nederlande
oc:Païses Basses
mhr:Нидерланде
uz:Niderlandlar
pa:ਨੀਦਰਲੈਂਡ
pnb:نیدرلینڈز
pap:Hulanda
ps:هالنډ
pcd:Bas-Païs
pms:Pais Bass
nds:Nedderlannen (Europa)
pl:Holandia
pnt:Ολλανδία
pt:Países Baixos
kaa:Niderlandiya
crh:Felemenk
ksh:Niederlande
ro:Olanda
rmy:Olanda
rm:Pajais Bass
qu:Urasuyu
ru:Нидерланды
rue:Нідерланды
sah:Недерланд
se:Vuolleeatnamat
sa:नेदरलैंड्स
sc:Logos Bascios
sco:Netherlands
stq:Niederlounde
st:Hôlanê
sq:Holanda
scn:Paisi Vasci
si:නෙදර්ලන්තය
simple:Netherlands
ss:IDashi
sk:Holandsko
sl:Nizozemska
cu:Нидєрландꙑ
szl:Ńiderlandy
so:Holland
ckb:ھۆلەند
srn:Bakrakondre
sr:Холандија
sh:Holandija
sv:Nederländerna
tl:Olanda
ta:நெதர்லாந்து
roa-tara:Pajèsere Vasce
tt:Нидерландлар
te:నెదర్లాండ్
tet:Olanda
th:ประเทศเนเธอร์แลนด์
vi:Hà Lan
tg:Нидерланд
tpi:Ol Nitelan
chr:ᏛᏥᏱ
tr:Hollanda
tk:Niderlandlar
udm:Нидерланд
uk:Нідерланди
ur:نیدرلینڈز
ug:گوللاندىيە
vec:Paéxi Basi
vep:Alamad
vo:Nedän
fiu-vro:Holland
wa:Bas Payis
zh-classical:荷蘭
vls:Holland
war:Nederlandes
wo:Olaand
wuu:尼德兰
yi:האלאנד
yo:Nẹ́dálándì
zh-yue:荷蘭
diq:Hollanda
zea:Nederland
bat-smg:Nīderlandā
zh:荷兰

Alkuaine

Kuva:Periodic table fi.svg
Alkuaine määritellään aineeksi, jonka atomien ytimissä on tietty määrä protoneja. Alkuaineita ei myöskään voida jakaa tai muuttaa toiseksi aineeksi Kemiallinen reaktio. Alkuaineet koostuvat Atomi, joiden Atomiydin on protoni, joita kiertää yhtäläinen määrä Elektroni. Protonien lukumäärä määrää alkuaineen Järjestysluku (kemia) eli niin kutsutun ''atomiluvun''. Saman alkuaineen atomeilla on siten sama atomiluku. Esimerkiksi atomit, joiden ytimessä on kuusi protonia, ovat hiiliatomeja. Ytimessä voi olla vaihteleva määrä Neutroni. Tällaisia saman alkuaineen erilaisia ytimiä kutsutaan alkuaineen Isotooppi.
Alkuaineet voivat muodostua joko ioni- tai molekyyliyhdisteeksi ja ne jakautuvat kahdeksi pääryhmäksi, Metalli ja Epämetalli kemiallisten ominaisuuksiensa suhteen. Jos alkuaineella on sekä metallien että epämetallien ominaisuuksia, sitä kutsutaan Puolimetalli. Alkuaineet on ryhmitelty tarkemmin rakenteensa perusteella Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, minkä avulla voi myös ennustaa alkuaineiden kemiallisia ominaisuuksia. Virallisesti varmennettuja alkuaineita tunnetaan nykyään 112 erilaista, joista 94 esiintyy luonnossa ja loput on valmistettu keinotekoisesti ydinreaktioiden avulla.

Alkuaineiden löytämisen historia


Alkuaine-käsitteellä on pitkä historia. Esimerkiksi Thales piti vettä alkuaineena, joista kaikki muut aineet olisivat syntyneet, myöhemmin eräät muut filosofit pitivät sellaisena ilmaa tai tulta. Myöhemmin tuli yleisesti hyväksytyksi alkujaan Empedokles esittämä ja myös Aristoteles kannattama käsitys, että oli olemassa neljä alkuainetta, maa, vesi, ilma ja tuli. Näitä kutsutaan usein Klassiset alkuaineet. Kuitenkin jo vanhoista ajoista oli tunnettu useita sellaisiakin aineita (hiili, rikki ja joukko metalleja), joiden nykyisin tiedetään olevan alkuaineita, mutta yhtäkään niistä ei ollut sellaiseksi tunnistettu. Nykyinen käsitys alkuaineista on muodostunut vasta 1700–1800-luvuilla.

Varhaiset löydöt


Antiikin aikana tunnettiin alkuaineista hiili, hopea, kupari, rikki, tina, kulta, lyijy, rauta ja elohopea.
1200-luvulla Albertus Magnus uskotaan löytäneen arseenin.
1450-luvulla Johan Thölde kuvasi antimonin tieteellisesti.
1500-luvulla tunnettiin jo vismutti, mutta sen kuvasi tarkasti 1753 Claude François Geoffroy.
1526 Paracelsus tunnisti Sinkki.
1669 Hening Brand kuvasi fosforin, hieman myöhemmin saman teki Robert Boyle.

1700-luvulla löydetyt alkuaineet


1700-luvulla löydettiin 19 alkuainetta:
1732 koboltti (Georg Brandt)
1741 platina (toisistaan riippumattomasti Antonio de Ulloa, jonka löytö julkistettiin 1748, ja Charles Wood - Amerikan intiaanit tunsivat tämän metallin)
1751 nikkeli (Axel Fredrik Cronstedt)
1755 magnesium (Joseph Black)
1766 vety (Henry Cavendish, sen nimesi Antoine Lavoisier)
1771 happi (Joseph Priestley)
1772 typpi (Daniel Rutherford)
1774 kloori (Carl Wilhelm Scheele) ja mangaani (Johan Gottlieb Gahn)
1778 molybdeeni (Scheele)
1782 telluuri (Franz-Joseph Müller von Reichenstein)
1783 volframi (Juan José Elhuyar ja Fausto Elhuyar)
1789 uraani ja zirkonium (Martin Heinrich Klaproth)
1793 strontium (Klaproth)
1794 yttrium (suomalainen Johan Gadolin)
1797 titaani (Klaproth) ja kromi (Louis Nicolas Vauquelin)
1798 beryllium (Vauquelin)

1800-luvulla löydetyt alkuaineet


1800-luvulla löydettiin pääosa alkuaineista ja huomattiin niissä olevan säännönmukaisuuksia, mikä johdatti Mendelejevin Jaksollinen järjestelmä keksimiseen.
1801 vanadiini (Andrés Manuel del Río) ja niobium (Charles Hatchett)
1802 tantaali (Anders Gustaf Ekeberg)
1803 cerium (Martin Heinrich Klaproth, Jöns Jakob Berzelius ja Wilhelm von Hisinger), rodium (William Hyde Wollaston), palladium (Ryan Lumadue), osmium ja iridium (Smithson Tennant)
1807 kalium ja natrium (Humphry Davy)
1808 kalsium ja barium (Davy) sekä boori (Joseph Louis Gay-Lussac ja Louis-Jacques Thenard)
1811 jodi (Bernard Courtois)
1817 litium (Johan August Arfwedson), kadmium (Friedrich Strohmeyer ja samanaikaisesti K.S.L Hermann) ja seleeni (Jöns Jakob Berzelius)
1823 pii (alkuaine) (Berzelius)
1825 alumiini (Hans Christian Ørsted)
1826 bromi (Antoine Jérôme Balard)
1828 torium (Berzelius) ja beryllium (Friedrich Wöhler ja samanaikaisesti A.A.B. Bussy)
1839–1841 lantaani (Carl Gustaf Mosander)
1843 terbium ja erbium (Mosander)
1844 rutenium (Karl Klaus)
1860 cesium ja rubidium (Robert Bunsen ja Gustav Kirchhoff; spektroskopian avulla)
1861 tallium (Sir William Crookes)
1863 indium (Ferdinand Reich ja Theodor Richter)
1868 helium (samanaikaisesti Pierre Jansen ja Norman Lockyer; auringon spektristä. Maapallolta sitä löydettiin vasta 1890-luvulla.)
1874 gallium (Paul Emile Lecoq de Boisbaudran; alkuaineen olemassaolon ja ominaisuudet ennusti Mendelejev 1871)
1878 ytterbium (Jean Charles Galissard de Marignac)
1879 tulium (Per Teodor Cleve), skandium (Lars Fredrik Nilson), holmium (Marc Delafontaine, Jacques-Louis Soret ja Per Teodor Cleve) sekä samarium (de Boisbaudran)
1880 gadolinium (de Marignac)
1885 praseodyymi (Carl Auer von Welsbach; Mosanderin 1839 erottama didymiumiksi kutsuttu aine osoittautui praseodyymiksi ja neodyymiksi)
1886 dysprosium (de Boisbaudran), germanium (Clemens Winkler) ja fluori (Henri Moissan). Monet fluoriyhdisteet oli tunnettu jo kauan aikaisemmin ja niiden oli oletettu sisältävän tuntematonta alkuainetta, jonka monet tutkijat olivat yrittäneet eristää, mutta vasta vuonna 1886 Moissan onnistui sen tekemään.
1894 argon (Lordi Rayleigh ja Sir William Ramsay)
1898 jalokaasut neon, krypton ja xenon (Ramsay), radium ja polonium (Pierre Curie ja Marie Curie)
1899 aktinium (André Debierne)

1900-luvulla löydetyt alkuaineet


1900-luvulla löytyi vielä muutamia alkuaineita luonnosta, mutta suurin osa uusista löydöistä oli lyhytikäisiä keinotekoisia alkuaineita:
1900 radon (Friedrich Enst Dorn)
1901 europium (Eugene Demarcay)
1907 lutetium (Georges Urbain)
1917 protaktinium (Kasimir Fajans, O. Göhring, Fredrich Soddy, John Cranston, Lise Meitner ja Otto Hahn)
1923 hafnium (Dirk Coster ja György Hevesy)
1925 renium (Walter Noddack ja Ida Tacke)
1937 teknetium (Carlo Perrier ja Emilio Segrè; ensimmäinen keinotekoinen alkuaine)
1939 frankium (Marguerite Derey; viimeinen luonnosta löytynyt alkuaine)
1940 astatiini (Dale R. Corson, K.R. Mackenzie ja Segrè) sekä neptunium (E.M. McMillan ja Philip H. Abelson)
1940 plutonium (Glenn T. Seaborg, Arthur C. Wahl, Joseph W. Kennedy ja Segrè)
1944 curium ja amerikium (Seaborg)
1945 prometium (Jacob A. Marinsky)
1949 berkelium (Albert Ghiorso, Seaborg, Stanley G. Thompson ja Kenneth Street Jr.)
1950 kalifornium (Ghiorso, Seaborg, Thompson ja Street)
1952 einsteinium (sekä Argonnen ja Los Alamosin laboratorioissa että Kalifornian yliopistossa)
1953 fermium (sekä Argonnen ja Los Alamosin laboratorioissa että Kalifornian yliopistossa) ja mendelevium (Seaborg ja Evans G. Valens)
1958 nobelium (Ghiorso, Seaborg, John R. Walton ja Torbørn Sikkeland)
1961 lawrencium (Ghiorso, Sikkeland, Almon Larsh ja Robert M. Latimer)
1964 rutherfordium (Dubnan ydintutkimuskeskus Neuvostoliitto)
1970 dubnium (Ghiorso)
1974 seaborgium (Kalifornian yliopiston ydintutkimuskeskus)
1976 bohrium (Y. Oganessian Dubnan ydintutkimuskeskuksessa; varmistettiin GSI 1982)
1982 meitnerium (Peter Armbruster ja Gottfried Münzenberg)
1984 hassium (Armbruster ja Münzenberg)
1994 darmstadtium ja röntgenium (S. Hofmann ja V. Ninov)
1996 kopernikium (Hofmann ja Ninov)
1999 flerovium (Dubnan ydintutkimuskeskus)

2000-luvulla löytyneet alkuaineet


2001 livermorium (Dubnan ydintutkimuskeskus)
2004 ununtrium (Dubnan ydintutkimuskeskus ja Lawrence Livermoren laboratorio)
2004 ununpentium (Dubnan ydintutkimuskeskus ja Lawrence Livermoren laboratorio)
2006 ununoktium (Dubnan ydintutkimuskeskus ja Lawrence Livermoren laboratorio)
2010 ununseptium (Dubnan ydintutkimuskeskus)

Maapallon ja maailmankaikkeuden yleisimmät alkuaineet


Happi on yleisin alkuaine maapallolla ja Pii (alkuaine) toiseksi yleisin (massan perusteella).
Kymmenen maailmankaikkeuden yleisintä alkuainetta esitettynä miljoonasosina (ppm):

Uusien alkuaineiden etsiminen


Alkuaineita voidaan valmistaa laboratorio-olosuhteissa. Tällaisia keinotekoisia alkuaineita ovat mm. livermorium, einsteinium ja seaborgium. Kokeellisesti tuotetuille aineille annetaan ensin väliaikainen nimi joka on yleensä muotoa ''yksi-yksi-yksi'' (Un-un-un, 111), riippuen aineen oletetusta järjestysnumerosta. Alkuaineen nimen perään lisätään myös liite -ium. Aineen päätymisestä virallisesti alkuaineiden listaan päättää IUPAC.

Lähteet


Viitteet

Katso myös


Luettelo alkuaineista
Nukleosynteesi

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/00.html Alkuaineet Helsingin sanomissa julkaistu sarja
Luokka:Alkuaineet
af:Chemiese element
als:Chemisches Element
ar:عنصر كيميائي
an:Elemento quimico
ast:Elementu químicu
gn:Apỹi Kimi rehegua
az:Kimyəvi element
id:Unsur kimia
ms:Unsur kimia
bn:মৌলিক পদার্থ
zh-min-nan:Hoà-ha̍k goân-sò͘
jv:Unsur kimia
su:Unsur kimia
ba:Химик элемент
be:Хімічны элемент
be-x-old:Хімічны элемэнт
bs:Hemijski element
br:Elfenn gimiek
bg:Химичен елемент
ca:Element químic
cv:Хими элеменчĕсем
cs:Chemický prvek
cy:Elfen gemegol
da:Grundstof
de:Chemisches Element
et:Keemiline element
el:Χημικό στοιχείο
en:Chemical element
es:Elemento químico
eo:Kemia elemento
eu:Elementu kimiko
fa:عنصر (شیمی)
hif:Rasaenik element
fo:Frumevni
fr:Élément chimique
fy:Elemint
fur:Element chimic
ga:Dúil cheimiceach
gv:Bunstoo
gl:Elemento químico
hak:Ngièn-su
ko:원소 (화학)
haw:Kumumea kemikala
hy:Քիմիական տարրեր
hi:रासायनिक तत्व
hr:Kemijski element
io:Kemia elemento
ilo:Kimiko nga elemento
ia:Elemento chimic
zu:Ama-elementhi
is:Frumefni
it:Elemento chimico
he:יסוד כימי
kn:ಮೂಲಧಾತು
ka:ქიმიური ელემენტი
kk:Химиялық элементтер
sw:Elementi za kikemia
ht:Eleman chimik
ku:Element
la:Elementum
lv:Ķīmiskais elements
lt:Cheminis elementas
jbo:selratni
lmo:Element chimich
hu:Kémiai elem
mk:Хемиски елемент
ml:മൂലകം
mt:Element kimiku
mr:मूलद्रव्य
mn:Химийн элемент
my:ဒြပ်စင်
nl:Chemisch element
ne:रसायनिक तत्व
new:रसायनिक तत्त्व
ja:元素
pih:Kemikill Element
no:Grunnstoff
nn:Grunnstoff
nrm:Êlément
nov:Elemente
oc:Element quimic
mhr:Химий тӱҥлык
uz:Kimyoviy unsur
pa:ਰਸਾਇਣਕ ਤੱਤ
pnb:کیمیائی عنصر
pap:Elemento kímiko
ps:کيمياوي توکی
pms:Element chìmich
nds:Cheemsch Element
pl:Pierwiastek chemiczny
pt:Elemento químico
crh:Himiyaviy element
ro:Element chimic
qu:Qallawa
ru:Химический элемент
rue:Хемічный елемент
sah:Химия элемена
sa:तत्त्वम् (रसायनशास्त्रम्)
sco:Element
stq:Element
sq:Lista e elementeve kimikë
scn:Elimentu chìmicu
si:රසායනික මූලද්‍රව්‍යය
simple:Chemical element
sk:Chemický prvok
sl:Kemični element
ckb:توخمی کیمیایی
sr:Хемијски елемент
sh:Kemijski element
sv:Grundämne
tl:Elementong kimikal
ta:தனிமம்
roa-tara:Elemende chìmeche
tt:Химик элемент
te:మూలకము
th:ธาตุ
vi:Nguyên tố hóa học
tg:Элементҳои кимёӣ
tr:Kimyasal element
uk:Хімічний елемент
ur:کیمیائی عنصر
vec:Elemento chimego
fiu-vro:Keemiline element
zh-classical:化學元素
war:Elemento kimiko
wo:Xeet
yi:כעמישער עלעמענט
yo:Apilẹ̀ṣẹ̀ kẹ́míkà
zh-yue:元素
bat-smg:Kemėnis elements
zh:化學元素

Luettelo alkuaineista

Tämä on luettelo tunnetuista alkuaineista.

Katso myös


Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä
Luettelo alkuaineista kemiallisen merkin mukaan
Luokka:Alkuaineet
Luokka:Luettelot fysiikasta
Luokka:Luettelot kemiasta
af:Lys van elemente volgens getal
ar:ملحق:قائمة العناصر الكيميائية
ast:Llistáu d'elementos por númberu atómicu
ms:Senarai unsur mengikut nombor atom
bn:মৌলিক পদার্থের তালিকা
zh-min-nan:Goân-sò͘ lia̍t-toaⁿ
ba:Химик элементтар исемлеге
br:Roll an elfennoù kimiek
bg:Химични елементи по атомен номер
ca:Llista d'elements per nombre atòmic
cs:Seznam chemických prvků
cy:Rhestr elfennau yn nhrefn eu rhifau atomig
da:Grundstoffer efter atomnummer
de:Liste der chemischen Elemente
et:Keemiliste elementide loend
el:Κατάλογος χημικών στοιχείων κατά ατομικό αριθμό
en:List of elements
eo:Listo de kemiaj elementoj laŭ atomnumero
eu:Elementu kimikoen zerrenda ikurraren arabera
fa:فهرست عناصر جدول تناوبی
fr:Liste des éléments chimiques
fy:Skiekundige eleminten
ga:Liosta na ndúl de réir na n-uimhreach adamhach
gv:Rolley bunstooghyn rere earroo breneenagh
ko:원자 번호 순 원소 목록
hi:रासायनिक तत्वों की सूची
io:Kemiala elementi
is:Listi yfir frumefni eftir sætistölu
it:Elementi per numero atomico
he:יסודות כימיים
lv:Ķīmisko elementu saraksts
jbo:selratni liste fi lo namcu
hu:Kémiai elemek listája
mk:Листа на хемиските елементи според атомскиот број
nl:Lijst van elementen
nds-nl:Liest van schaaikundege elemìnten
ja:元素の一覧
no:Grunnstoffliste
nn:Grunnstoffliste etter atomnummer
pnb:عنصراں دی لسٹ
pl:Pierwiastki chemiczne według liczby atomowej
pt:Anexo:Lista de elementos químicos
ru:Список химических элементов
stq:Lieste fon chemiske Elemente
sq:Lista e elementeve kimike sipas numrit atomik
simple:List of elements by atomic number
sl:Seznam kemičnih elementov po atomskem številu
sv:Lista över grundämnen
ta:தனிமங்களின் பெயர்ப் பட்டியல்
tt:Ximiä elementläre tezmäse, bilge buyınça
te:పరమాణు సంఖ్య ప్రకారం మూలకాలు
th:รายชื่อธาตุเคมีเรียงตามเลขอะตอม
uk:Список хімічних елементів
ur:فہرست عناصر بلحاظ نام
wa:Djivêye des elemints tchimikes, d' après leu essegne
yo:Àwọn àkójọ nọ́mbà átọ́mù àwọn apilẹ̀sẹ̀
zh-yue:元素原子序號表
zh:元素序数列表

Avaruussukkula


Kuva:Space Shuttle na torre.jpg
Avaruussukkula on uudelleen käytettävä Miehitetyt avaruuslennot avaruusalus. Avaruussukkulat voidaan kuljettaa satelliitti ja muuta rahtia sekä Maan matalalle kiertorata että takaisin Maahan. Toistaiseksi vain NASA on ottanut avaruussukkulan operatiiviseen käyttöön. Vuoden 1998 lopusta NASA on käyttänyt avaruussukkuloitaan ennen kaikkea Kansainvälinen avaruusasema (ISS) rakennustöissä ja miehistön kuljetuksessa. Viimeinen NASAn avaruussukkulalento STS-135 laukaistiin ''Atlantis (avaruussukkula)''-avaruussukkulalla ISS-avaruusasemalle 8. heinäkuuta 2011. 30 vuotta kestänyt NASAn avaruussukkulaohjelma päättyi Atlantiksen laskeuduttua Kennedyn avaruuskeskus Floridaan 21. heinäkuuta 2011 kello 12.57 Suomen aikaa.
Ainoat käytössä olleet avaruussukkulat olivat Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto NASAn omistuksessa. NASA rakensi viisi avaruuslentoihin soveltuvaa sukkulaa (kuudes sukkula, testisukkulana käytetty Enterprise (avaruussukkula) ei soveltunut avaruuslentoihin), joista kaksi tuhoutui onnettomuuksissa. Sukkulaohjelma maksoi NASAlle vuosina 1971–2010 192 miljardia dollaria eli 1,5 miljardia dollaria per lento.
NASAn lisäksi Neuvostoliitto lähetti täysimittaisen mutta miehittämättömän Buran-sukkulan avaruuteen koelennolle vuonna 1988; lento kuitenkin jäi neuvostoliittolaisen sukkulan ainoaksi. Lisäksi sukkulatyyppisiä avaruusaluksia on suunnitellut Euroopan avaruusjärjestö sekä muutamat Länsi-Eurooppa maat yhteistyössä keskenään.
Avaruussukkulat ovat monimutkaisimpia ihmisen rakentamia kulkuneuvoja. NASAn 135 avaruuslennosta kaksi päättyi onnettomuuteen (noin 1,5 % lennoista). Alun perin sukkuloista suunniteltiin helppokäyttöisiä ja turvallisia, mutta sukkulat eivät täysin vastanneet näitä suunnitelmia. Alkujaan suunniteltiin myös, että juuri lennolta laskeutunut sukkula voisi lähteä uudelleen matkaan jo viikon sisällä, mutta todellisuudessa aikaa saattaa kulua vähintään muutamia kuukausia.
NASAn avaruussukkula on viralliselta nimeltään ''Space Transportation System'' (''STS''), mutta käyttöön on vakiintunut termi ''Shuttle'' eli sukkula.

NASAn avaruussukkula


Historiaa


Ensimmäisenä sukkula-ajatusta kehitteli itävaltalainen Eugen Sänger 1930-luvulla.
NASAn avaruussukkuloiden kehittely alkoi tammikuussa 1972, jolloin Yhdysvaltain silloinen presidentti Richard Nixon ilmoitti halvan ja uudelleenkäytettävän avaruusaluksen kehitystyön aloittamisesta. Kehittelyn alussa yhden lennon keskihinnaksi arvioitiin 10-20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Laskelmat osoittautuivat kuitenkin vääriksi, sillä vuoden 2005 arvioin mukaan sukkulaohjelma on tullut maksamaan NASAlle kaikkiaan 145 miljardia dollaria. Kaavailtujen 10–20 miljoonan dollarin laukaisukulujen todelliseksi hinnaksi tuli keskimäärin noin 500 miljoonaa dollaria.
NASAn ensimmäinen avaruussukkula, eli Enterprise (avaruussukkula) (''OV-101'') valmistui 17. syyskuuta 1976, muttei koskaan lentänyt avaruuteen asti. Enterprise oli alkujaan suunniteltu lentämään avaruuteen, mutta myöhemmin Challengerin muuttaminen avaruuslentoihin soveltuvaksi tuli halvemmaksi, ja Enterprise jäi maan pinnalle. Enterprisella tehtiin kuitenkin muutamia lentoja ilmakehässä vuonna 1977. Vähäisistä lennoista huolimatta Enterprisesta tehtiin kaikkien muiden NASAn avaruussukkuloiden perusmalli. Myös nyt jo tuhoutunut Challenger-sukkula oli alkujaan tarkoitettu vain testikäyttöön, mutta NASAn insinöörit muuttivat sen avaruuskelpoiseksi 1980-luku alussa.
Kuva:Space Shuttle Enterprise.jpg
Ensimmäinen avaruuteen lentänyt sukkula oli vuonna 2003 tuhoutunut Columbia (avaruussukkula)-sukkula. Sukkulan suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi nykyään Boeing-yhtiöön kuuluva Rockwell. Valmis sukkula toimitettiin Kennedyn avaruuskeskus maaliskuussa 1979 ja se lähti neitsytlennolleen STS-1 12. huhtikuuta 1981 mukanaan kaksi astronauttia.
Vuonna 1983 Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ehdotti ''Space Station Freedom'' -nimisen avaruusaseman rakentamista. Avaruussukkulat olivat projektissa hyvin tärkeässä osassa, sillä niiden lisäksi vain jo käytöstä poistetuilla Saturn V -raketeilla pystyttiin viemään avaruusaseman suurimmat osat paikoilleen. Myöhemmin projekti nimettiin ''Space Station Alphaksi'' ja hankkeeseen tuli kansainvälisiä kumppaneita. Nykyään asema tunnetaan nimellä Kansainvälinen avaruusasema (ISS). Avaruussukkulat olivat projektissa tärkeässä osassa. Ensimmäinen avaruussukkulalento ISS-avaruusasemalle oli STS-88 joulukuussa 1998.
Vuonna 1986 tapahtuneen STS-51-L jälkeen suuri yleisö alkoi menettää kiinnostustaan avaruusmatkailuun ja NASA joutui rahoitusvaikeuksiin. Kestikin kaksi vuotta, ennen kuin seuraava sukkula laukaistiin matkaan, koska sukkulaan tehtyjen turvallisuusparannusten toteuttaminen vei aikaa. NASA on tehnyt 91 avaruuslentoa Challengerin onnettomuuden jälkeen.
1980- ja 1990-luvuilla avaruussukkuloiden tärkeimpiin tehtäviin kuului viedä satelliitteja ja avaruusluotain avaruuteen. Päätehtäviin kuuluivat myös avaruusasemien, kuten ISS:n ja Mirin ruoka- ja happivarastojen täydentäminen. Vilkkainta sukkulaliikenne oli tilastollisesti katsottuna 1990-luvulla, jolloin NASA laukaisi avaruuteen 64 lentoa. 1980-luvun vastaava määrä taas oli 32 ja 2000-luvulla 19.
Sukkulalennot keskeytettiin toistamiseen Columbian tuhoutumisen jälkeen 2003. Tämän onnettomuuden jälkeen sukkulalennot jäädytettiin tilapäisesti aina heinäkuuhun 2005 saakka, kunnes NASA päätti laukaista Discovery (avaruussukkula) avaruuteen. Columbian onnettomuuden jälkeen astronautit ovat tarkastaneet jokaisen avaruussukkulan lennon aikana ulkopuolelta ennen laskeutumista. Normaalisti tarkastus suoritetaan robottikäsivarren jatkeella heti laukaisun jälkeen ja vielä toisen kerran ennen maahan paluuta. Myös kansainväliseltä avaruusasemalta kuvataan sukkulan lämpökilpi ennen telakoitumista. 11. toukokuuta 2009 laukaistulla Hubble-avaruusteleskooppi huoltolennolla STS-125 astronautit käyttivät pelkästään aluksen Canadarm-robottikäsivarteen kiinnitettyä kameraa tarkastaakseen aluksen alapuolella sijaitsevat lämpötiilet. Avaruussukkula Endeavour STS-400 oli myös lähtövalmiina laukaisualustalla pelastaakseen Atlantiksen miehistön mikäli alus olisi vaurioitunut laukaisun aikana eikä turvallinen paluu ilmakehään olisi mahdollista. Sukkula ei pysty saavuttamaan sekä Hubblea että ISS:ää samalla lennolla.
Kuva:Atlantis on Shuttle Carrier Aircraft.jpg -lentokoneita.]]

Tulevaisuus


STS-125 oli suunnitelmien mukaan Atlantiksen viimeinen lento, NASA uskoi pystyvänsä suorittamaan loput suunnitellut avaruusaseman kokoonpanolennot Discoveryllä ja Endeavourilla. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, ja kevään 2010 tilanne on se, että kaikki jäljellä olevat sukkulat lentävät vuorotellen jäljellä olevat lennot loppuun asti.
Sukkuloiden seuraajia on Orion (avaruusalus)-avaruusalus, jonka ensilento tapahtuu kuitenkin vasta 2015. Seuraaja on kuitenkin osa Obaman hallinnon keskeytettäväksi kaavailemaa ohjelmaa ja on epäselvää, jatkuuko Orionin kehitystyö. Republikaanipoliitikot sellaisista osavaltioista, joissa on paljon NASAn keskusten työntekijöitä työllistettyinä mm. Sukkula-ohjelmassa, esittivät maaliskuussa 2010 Sukkulan käytön jatkamista ainakin vuoden 2012 lopulle, mikä ei sitten toteutunut.
NASA:n pääjohtaja Charles Bolden lupaili marraskuun lopulla 2010 ylimääräistä sukkulalentoa vuonna 2011, koska yhdysvaltalaiset kaupalliset miehitettyjen laukaisujen tekijät eivät ole valmiina paikkaamaan poistuvaa sukkulaa. Todellisuudessa sukkulan korvaavaa yhdysvaltalaista miehitettyä avaruusalusta joudutaan odottamaan vuosia vuoden 2011 loputtuakin.
Kunkin lentokelpoisen avaruussukkulan viimeinen lento sijoittui vuoteen 2011. Nämä sukkulaohjelman kolme viimeistä lentoa olivat aikajärjestyksessä: STS-133 ''Discovery'', STS-134 ''Endeavour'' ja STS-135 ''Atlantis'', mikä oli Boldenin lupaama ylimääräinen, sukkulaohjelman viimeinen lento.
Sukkulaohjelman loppuminen lopettaa työt myös sukkulaohjelmaan osallistuneilta. Korvaavaa selkeää miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaa ei ole tiedossa, mikä on aiheuttanut tyytymättömyyttä avaruusohjelman kannattajissa Yhdysvalloissa. Kokeneiden työntekijöiden tietotaidon menetyksen on nähty heikentävän Yhdysvaltain asemaa avaruustoiminnassa. Nasa pyrkii siirtämään avaruustoimintoja kaupallisille yrityksille.

Rakenne


NASA:n avaruussukkula koostuu neljästä osasta: kahdesta kiinteän ajoaineen moottorista, ajoainetankista ja itse avaruuteen matkaavasta sukkulasta. Se laukaistaan avaruuteen pystysuorassa kolmen perärungossa sijaitsevan Avaruussukkulan päämoottori ja kahden avaruussukkulan kiinteän ajoaineen rakettimoottorit avulla. Sukkulan ainoa kertakäyttöinen osa on sen päämoottorin avaruussukkulan ajoainetankki (, lyhenne ''ET''). Päämoottorit käyttävät nestemäisiä polttoaineita, vetyä ja happi. Tankki painaa tyhjänä noin 30 tonnia, ja sisältää 554 m³ nestemäistä happea ja 1&nbsp;500&nbsp;m³ nestemäistä vetyä. Täysi tankki painaa 750 tonnia ja siihen mahtuu noin kaksi miljoonaa litraa polttoainetta.
Kuva:STS-114 booster recovery.jpg
Sukkulan apurakettimoottorit (SRB, solid rocket booster) tuottavat lentoonlähdössä 71,4 % työntövoimasta (14,7 MN). Ajoaineena on ammoniumperkloraatti NH<sub>4</sub>ClO<sub>4</sub>, jota on 69,6 % massasta ja jota käytetään hapettimena, sekä alumiini, jota on 16 % ja jota apurakettimoottorit käyttävät itse polttoaineenaan. Polymeerimatriisissa on myös rautaa, joka toimii palamisreaktion katalysaattorina. Kukin kolmesta sukkulan päärakettimoottorista tuottaa 1,8 MN työntövoiman ja polttoaineena käytettävä nestehappi ja -vety tuottavat palaessaan noin 3300 celsiusasteen lämpötilan. Päämoottorien lisäksi sukkulassa on kaksi pienempää, hydratsiinilla (N<sub>2</sub>H<sub>4</sub>) toimivaa moottoria, joiden työntövoima on 27 kN ja joita käytetään laukaisuvaiheessa apurakettien irrotuksen jälkeen suorituskykyä parantamaan sekä polttoainesäiliön irrotuksen jälkeen ratamuutoksien tekemiseen. Kiertoradalle nousussa moottorien yhteisteho on 34,8 MN. Kaikkiaan sukkulassa on yli 30 rakettimoottoria, joista pääosaa käytetään sukkulan asennonsäätämiseen avaruudessa.
Vaikka avaruussukkula on monimutkaisin ihmisen rakentama laite, se voidaan laukaista täysin automaattisesti. Miehistöä tarvitaan kiertoradalla, avaruuskävelyllä, laskeutumisessa ja mahdollisissa hätätilanteissa. Avaruussukkulaa voidaan kiertoradalla ohjata pienten ulkoisten moottorien avulla (RCS, Reaction Control System) ja rataa voidaan muuttaa em. hydratsiinimoottoreilla. Laskeutumiseen käytetään sukkulan siipien liikkuvia osia lentokoneen tavoin.

Avaruuslento


Laukaisu


Avaruussukkulan laukaisu suoritetaan automaattisesti. Irrotettavat kiinteäajoainemoottorit (, lyhennettynä ''SRB'') palavat muutaman minuutin ajan. Ne irrotetaan sukkulan ollessa 45,7 km:n korkeudessa. Polttoainetankki irrotetaan 8,5 minuutin kuluttua laukaisusta, jolloin sukkula on suunnilleen 109 km:n korkeudessa. Tässä vaiheessa hapen lämpötila on &minus;253°C, jolloin tankin ulkopintaan muodostuu jäätä ilman kosteuden härmistyessä kylmään pintaan. Sukkula pystyy nostamaan kiertoradalle 28,8 tonnia lastia. Miehistönä voi olla 10 astronauttia, tosin tähän mennessä on suurin miehistön määrä ollut kahdeksan henkeä. Pisin lento, STS-80 marraskuussa 1996, kesti 17 ja puoli vuorokautta.

Laskeutuminen


Kuva:Stsheat.jpg
Avaruussukkula aloittaa laskeutumisensa ollessaan noin 120 kilometrin korkeudessa. Laskeutumisessa sukkula liikkuu nokka noin 40 astetta ylöspäin nopeudella Mach-luku 25 mikä on suunnilleen 8,2 kilometriä sekunnissa. Myöhemmässä vaiheessa sukkula on pudottanut vauhtinsa nopeuteen Mach 3. Laskeutumisen viimeisten vaiheiden alkaessa sukkulan nopeus on laskenut jo alle äänennopeuden, mutta laskeutuminen tapahtuu yli 200 kilometria tunnissa.
Sukkula (OV) laskeutuu liitolennossa. Ilmakehään paluu aiheuttaa hyvin suuria lämpökuormia sukkulan nokkaan ja sen siipien etureunaan sekä aluksen alapintaan. Alumiinista valmistettu sukkulan runkorakenne on eristetty kuumasta rajakerroksesta rakenteen pinnalle liimattujen lämpöeristetiilien avulla. Sukkulan lämpösuojausta on parannettu useita kertoja painon säästämiseksi ja työmäärän vähentämiseksi. Lämpötiilien sääsuojaus tuhoutuu sukkulan palatessa ilmakehään, joten se joudutaan uusimaan ennen jokaista laukaisua. Sukkula voi laskeutua vain hyvällä säällä, sillä vesipisaroita sisältävien pilvien läpi lentäminen kastelisi tiilet läpimäräksi ja pisaroiden osumat kuluttaisi niitä. Samoin irrotettavan polttoainetankin massaa on vähennetty viisi tonnia ohjelman aikana alkuaikojen valkoisen pintamaalin pois jättämisellä.

Lennon keskeytykset


Tilanteesta riippuen avaruussukkulalento voidaan hätätilanteessa keskeyttää viidellä eri tavalla. Lennonjohto valitsee tarvittaessa kaikkien nopeimman (jos esimerkiksi ohjaushytti vuotaa) tai kaikkein turvallisimman tavan (jos esimerkiksi yksi moottoreista lakkaa toimimasta).

ATO


ATO () on hidas, mutta turvallinen vaihtoehto, jos sukkula ei jostain syystä pysty saavuttamaan tavoitekiertorataansa. Tällöin sukkula ohjataan matalalle tilapäiskiertoradalle, josta maahan paluu tehdään samalla tavalla kuin normaalin lennon loppuvaiheessa.

AOA


AOA () on toinen hidas, mutta turvallinen keskeytyskeino. Siinä sukkula ikään kuin pysyttelee yläilmakehässä ja laskeutuu lähtöpaikalleen yhden kierroksen jälkeen. AOA:ta käytetään, jos sukkula ei voi saavuttaa ATO:n vaatimaa matalaa kiertorataa.

TAL


TAL () on laskeutuminen jollekin Euroopan tai Pohjois-Afrikan hätälaskeutumispaikoista. Se aloitetaan pian apurakettien irrotuksen jälkeen ja SSME:n voima käytetään kurssimuutokseen. Kun ulkoisen polttoainetankin polttoaine loppuu, se irrotetaan. Tällöin se putoaa vähän aikaa sukkulan vieressä kunnes putoaa Atlantin valtamereen. Sukkula pystyy siipiensä avulla liitämään jollekin laskeutumispaikoista, joita on muun muassa Espanjassa ja Afrikan länsirannikolla. Lennonjohto valitsee laskeutumispaikaksi kentän, jonka säätila ei ole vaaraksi. Sen lisäksi tarvitaan USA:n hallituksen hyväksyntä mahdollisten poliittisten syiden vuoksi.

RTLS


RTLS () on sananmukaisesti nopea paluu laukaisupaikalle. RTLS pitää aloittaa heti apurakettien irrottua. Autopilotti laskee, milloin jäljellä oleva suorituskyky riittää kääntämään sukkulan suunnan takaisin laukaisupaikalle niin että laskeutuminen on turvallista, ja kääntää sukkulan sitten perä menosuuntaan päin. Polttoainetankki irrotetaan vasta, kun päämoottoreiden poltto on loppunut ja sukkula on tulossa takaisin laukaisupaikalle. Tarvittaessa RCS-moottorit aloittavat polttoaineen tyhjentämisen, jotta sukkulan liito-ominaisuudet paranisivat massan vähetessä. Laskeutuminen tapahtuu samalla tavalla kuin normaalin lennon loppuvaiheessa. Kriittistä RTLS-tapauksessa on se, että irrottautuminen polttoainetankista on haasteellista silloin kun sukkula on jo tulossa takaisin laukaisupaikalle. Irrottautuminen vaatii juuri oikean lentokulman alaspäin ja tämän jälkeen sukkulan on vielä kyettävä erottautumaan tankista turvallisesti.

Sukkulan hylkääminen


Pahimmassa tapauksessa sukkula joudutaan hylkäämään miehistön pelastamiseksi. Sukkula ohjataan syöksymään kohti vesistöä (jos mahdollista) ja eräänlainen tanko syöksyy ulos samalla kun ohjaamon ovi avataan. Miehistö kiinnittäytyy metallirenkaalla tankoon ja liukuu tangon päähän ja pudottautuu laskuvarjoilla. Tangon tehtävä on estää hyppäävien ihmisten törmäämistä aluksen vasempaan siipeen.

Teknisiä tietoja


Kuva:Shuttle.svg
Orbiterin (kiertoradalle saakka nouseva osa) pituus 37,3 m
Kärkiväli 23,8 m
Lentoonlähtöpaino 2&nbsp;040&nbsp;000 kg
Ulkoisen polttoainesäiliön massa tankattuna 751&nbsp;000 kg
Yhden kiihdytysraketin massa 590&nbsp;000 kg (2 kpl)
Orbiterin (kiertoradalle nousevan osan) massa 109&nbsp;000 kg
Suurin työntövoima 34,8 MN
Yksi SSME-päämoottori (3 kpl) 1,8 MN
SRB-kiinteäajoaineraketti 14,7 MN
Suurin laskeutumismassa 104&nbsp;000 kg
Suurin hyötykuorma 28&nbsp;800 kg
Lakikorkeus 185–1&nbsp;000 km
Ratanopeus 7,7 km/s
Miehistö 2-8 henkilöä, yleensä 5-7

NASA:n avaruussukkulat


Kuva:Shuttle profiles.jpg
Enterprise (avaruussukkula) (OV-101) oli vain koekäyttöön rakennettu sukkula, joka valmistui 17. syyskuuta 1976. Sillä tehtiin muun muassa liitolentokokeita 1970-luvun lopulla. Enterprisea ei alkuperäisestä suunnitelmasta huolimatta koskaan muutettu varsinaisiin avaruuslentoihin soveltuvaksi. Challengerin muuttaminen oli halvempaa.
Columbia (avaruussukkula) (OV-102) toimitettiin Kennedyn avaruuskeskukseen maaliskuussa 1979 ja laukaistiin ensimmäisen kerran 12. huhtikuuta 1981 mukanaan 2 hengen miehistö. Laukaisun aikana vaurioitunut siiven etureunan lämpöeristetiili johti Columbian tuhoutumiseen sen palatessa Maan ilmakehään 1. helmikuuta 2003.
Challenger (OV-099) toimitettiin heinäkuussa 1982, lensi ensimmäisen kerran huhtikuussa 1983. Alus tuhoutui onnettomuudessa 28. tammikuuta 1986 laukaisun aikana.
Discovery (sukkula) (OV-103) toimitettiin marraskuussa 1983. Ensilento elokuussa 1984.
Atlantis (avaruussukkula) (OV-104) toimitettiin huhtikuussa 1985. Ensilento lokakuussa 1985.
Endeavour (OV-105) rakennettiin varaosista korvaamaan tuhoutunut Challenger. Toimitettiin toukokuussa 1991, ensilento 1992.

NASAn sukkulatehtävät

Avaruussukkulat museoissa


12. huhtikuuta 2011 NASAn pääjohtaja Charles Bolden ilmoitti Sukkuloiden sijoitukset eri yhdysvaltalaisiin museoihin
National Air and Space Museumiin kuuluva Udvar-Hazy Center Washington DC:ssä saa Discoveryn ja luovuttaa nyt kokoelmissaan olevan Enterprisen "Intrepid Sea, Air & Space Museum"-museoon Manhattanille.
Endeavour sijoitetaan California Science Centeriin Los Angelesiin, joka on lähellä sukkuloiden kokoamispaikkaa, joka oli Palmdalessa.
Atlantis jää Kennedy Space Centerin Visitor Complex-keskukseen.

Muiden valtioiden avaruussukkulaohjelmat


Yhdysvallat lisäksi moni muukin valtio on ollut kiinnostunut omasta avaruussukkulastaan.

Neuvostoliiton avaruussukkula

ESA, Ranska, Saksa ja Englanti

Venäjä

Muut valtiot


Monilla valtioilla on suunnitelmat avaruussukkuloista paperilla, mutta itse sukkulan rakentaminen on aivan eri asia. Teknisten ongelmien lisäksi projektit ovat hyvin kalliita. Suurin osa projekteista kaatuu rahoitusvaikeuksiin ja osa teknisiin. Vain harvalla valtiolla on sekä taloudellista että teknistä osaamista sukkulan rakentamiseen.
Venäjän ja muutamien Eurooppa valtioiden lisäksi myös Japani on ilmaissut halunsa saada oma avaruussukkula. Japanin avaruusjärjestö JAXA kehitti 1980-luvulta vuoteen 2003 asti HOPE-sukkulaa, mutta projekti peruttiin. Vuoden 2005 alussa Japani ilmoitti olevansa jälleen kiinnostunut oman avaruussukkulansa rakentamisesta.

Katso myös


Kansainvälinen avaruusasema
Luettelo NASAn avaruussukkulalennoista

Lähteet


http://www.avaruuslennot.fi/sukkula/sukkula.html Avaruuslennot, suomenkielinen sivusto miehitetyistä avaruuslennoista.
http://www.tuubi.net/koopee/spacenet/shuttle.html Taulukko NASAn sukkuloiden lennoista vuoteen 2005 asti (pääosin englanniksi).
http://science.ksc.nasa.gov/shuttle/technology/sts-newsref/stsref-toc.html Sukkulan "käyttöohjeet" (HTML-muodossa)
http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/index.html NASA:n avaruussukkulan virallinen kotisivu

Viitteet

Aiheesta muualla


http://www.tekniikkatalous.fi/kuvaraportit/article314931.ece?popup=true Iso, kallis ja vaarallinen - kuvaraportti sukkulalennoista ja avaruusasemista (Tekniikka & Talous 2009)
http://www.tekniikkatalous.fi/tk/avaruus/sukellus+avaruuteen+ndash+kuvaraportti+sukkuloiden+30vuotisesta+historiasta/a653248 Kuvaraportti sukkuloiden 30-vuotisesta historiasta (Tekniikka & Talous 2011)
http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/main/index.html NASAn avaruussukkulalentoja esittelevä sivu
http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/vehicle/index.html NASAn avaruussukkulan tekniikkaa esittelevä sivu
http://www.nasa.gov/mission_pages/shuttle/flyout/index.html NASA: Space Shuttle Era
http://www.nasa.gov/multimedia/videogallery/index.html?media_id=99763501 Launching Our Dreams: A Shuttle Retrospective NASAn tuottama 30-minuuttinen video sukkulaohjelman 30-vuotisesta historiasta
http://spaceflight.nasa.gov/shuttle/reference/shutref/ Shuttle Reference Manual (teknikkaa ja operaatioita esittelevä sivusto, päivitetty 1988)
Luokka:Avaruussukkulat
af:Ruimtependeltuig
ar:مكوك فضاء
az:Speys Şattl
id:Pesawat ulang-alik
ms:Bolak-balik angkasa lepas
zh-min-nan:Thài-khong-so
jv:Pesawat ulang-alik
be-x-old:Спэйс шатл
bg:Космическа совалка
ca:Transbordador espacial
cs:Space Shuttle
da:Rumfærge
de:Space Shuttle
nv:Yágháhoníkáángóó ałánátʼahí
et:Kosmosesüstik
el:Διαστημικό Λεωφορείο
en:Space Shuttle
es:Transbordador STS
eo:Kosmopramo
fa:شاتل فضایی
fr:Navette spatiale américaine
gan:太空船
ko:우주왕복선
hy:Սփեյս Շաթլ
hr:Space Shuttle
is:Geimskutla
it:Space Shuttle
he:מעבורת חלל
lo:ກະສວຍອາວະກາດ
la:Navicula spatialis
lv:Space Shuttle
lt:Daugkartinis erdvėlaivis
lb:Space Shuttle
li:Space Shuttle
hu:Space Shuttle
ml:സ്പേസ് ഷട്ടിൽ
mr:अंतराळ शटल
ja:スペースシャトル
frr:Space Shuttle
no:Romferge
nn:Romferje
uz:Fazoviy moki
nds:Space Shuttle
pl:Wahadłowiec kosmiczny
pt:Ônibus espacial
ro:Space Shuttle
ru:Спейс шаттл
stq:Space Shuttle
scn:Space Shuttle
si:අභ්‍යවකාශ ෂටල
simple:Space Shuttle
sk:Space Shuttle
sr:Spejs šatl
sh:Space Shuttle
sv:Space Shuttle
tl:Lasador na pangkalawan
ta:விண்ணோடம்
th:กระสวยอวกาศ
vi:Tàu con thoi
tr:Uzay mekiği
uk:Космічний човник
ur:فضائی مکوک
yi:ספעיס שאטעל
yo:Ọkọ̀-àlọbọ̀ Òfurufú
zh-yue:穿梭機
zh:航天飞机

Wikipedia:Uutisarkisto


__NOTOC__
:''Wikipediaan liittyvät uutiset kuuluvat sivulle Wikipedia:Kahvihuone (uutiset).''
:''Suomenkielisen Wikipedian saama mediahuomio kuuluu sivulle Wikipedia:Medianäkyvyys.''
Uutisarkistoon kerätään uutisia tai tapahtumia, joihin liittyvistä asioista Wikipediasta löytyy taustatietoja. Wikipedian ei ole tarkoitus toimia Luettelo Internetin uutispalveluista. Sen sijaan Wikipedian uutisarkisto-sivu voi tarjota linkkejä uutisten taustalla oleviin asioihin. Jotta tästä sivusta saataisiin maksimaalinen hyöty, olisi tälle sivulle hyvä saada uutisia päivittäin. Joten, kun esimerkiksi uutisissa tulee esille uusi aihe tai jo lisätystä aiheesta tulee esille jotain uutta, voisi siitä lisätä maininnan tälle sivulle sopivien linkkien ja lähdeviitteen kera. Uutinen tulisi laittaa sen päivän kohdalle, milloin itse tapahtuma tapahtui, ei sen päivän kohdalle, jolloin siitä uutisoitiin.

Uutisissa


<div style="margin:0;border:1px solid #dfdfdf;padding:10px 5px 10px 5px;background-color:#fff3f3;align:left;">
</div>
<span class="plainlinks">//fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:Uutisissa&action=edit Muokkaa etusivun uutisia</span>

Aiempia tämän vuoden tapahtumia

Lokakuu


Mo Yan sai Nobelin kirjallisuuspalkinto. <small>(11. lokakuuta)</small>
Robert Lefkowitz ja Brian Kobilka saivat Nobelin kemianpalkinto. <small>(10. lokakuuta)</small>
David Wineland ja Serge Haroche saivat Nobelin fysiikanpalkinto. <small>(9. lokakuuta)</small>
Shinya Yamanaka ja John Gurdon saivat Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto. <small>(8. lokakuuta)</small>
Vesisateet aiheuttivat Suomen tulvat 2012 läntisessä Suomessa. <small>(5. lokakuuta)</small>
Guatemalasta löydettiin Mayojen korkeakulttuuri kuningatar K’abel hauta. <small>(4. lokakuuta)</small>

Syyskuu


Lammikkia löydettiin ensimmäisen kerran Suomessa luonnosta useista vesistöistä Turun seudulla. Lammikki on Vieraslaji monissa paikoissa luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolella. <small>(27. syyskuuta)</small>
''Jeesuksen vaimon evankeliumi'' julkistettiin. Kirjoitusta on tulkittu siten, että Jeesus olisi joidenkin varhaiskristittyjen mukaan ollut vaimo. <small>(18. syyskuuta)</small>
Aiemmin tieteelle tuntemattoman ''Cercopithecus lomamiensis'' -marakattilajin löytyminen varmistui. <small>(13. syyskuuta)</small>
Libyassa tapahtuneessa Hyökkäykset Yhdysvaltain suurlähetystöihin 2012 konsulaattiin kuoli neljä yhdysvaltalaista, joiden joukossa suurlähettiläs Christopher Stevens. <small>(11. syyskuuta)</small>
Andy Murray voitti miesten ja Serena Williams naisten kaksinpelin mestaruuden Yhdysvaltain avoin tennisturnaus 2012. <small>(10. syyskuuta)</small>

Elokuu


Japanilainen matemaatikko Shinichi Mochizuki julkisti todistuksen abc-konjektuurille. <small>(30. elokuuta)</small>
Kesäparalympialaiset 2012 alkoivat Lontoossa. <small>(29. elokuuta)</small>
Anders Behring Breivik tuomittiin Norjan iskut 2011#Oikeudenkäynti 21 vuodeksi vankeuteen. <small>(24. elokuuta)</small>
Kiinalainen Yu Wenxia voitti Miss Maailma -kilpailun. <small>(18. elokuuta)</small>
Venäläisen Pussy Riot -yhtyeen kolme jäsentä tuomittiin kahden vuoden vankeuteen. <small>(17. elokuuta)</small>
Ecuador myönsi Wikileaksin perustajalle Julian Assangelle poliittisen turvapaikan. <small>(16. elokuuta)</small>
Kesäolympialaiset 2012 päättyivät Lontoossa. <small>(13. elokuuta)</small>
Mitt Romney valitsi Paul Ryanin varapresidenttiehdokkaakseen Yhdysvaltain presidentinvaalit 2012. <small>(11. elokuuta)</small>
Mars Science Laboratory laskeutuminen Marsiin onnistui. <small>(6. elokuuta)</small>

Heinäkuu


Kesäolympialaiset 2012 alkoivat Lontoossa. <small>(25. heinäkuuta)</small>
Auroran elokuvateatteriammuskelu Yhdysvalloissa kuoli 12 ihmistä. <small>(20. heinäkuuta)</small>
Minna Kauppi voitti suunnistuksen maailmanmestaruuskilpailut yhdeksännen kerran. <small>(17. heinäkuuta)</small>
Haagin Kansainvälinen rikostuomioistuin tuomitsi Thomas Lubangan 14&nbsp;vuodeksi vankeuteen. <small>(10. heinäkuuta)</small>
Roger Federer voitti miesten ja Serena Williams naisten kaksinpelin mestaruuden Wimbledonin tennisturnaus 2012. <small>(8. heinäkuuta)</small>
CERNissä havaittiin uusi Bosoni, joka on todennäköisesti Higgsin bosoni. <small>(4. heinäkuuta) </small>
Euroopan parlamentti hylkäsi Anti-Counterfeiting Trade Agreement äänin 478–39. <small>(4. heinäkuuta) </small>
Espanjan jalkapallomaajoukkue voitti Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2012 finaalissa Italian. <small>(1. heinäkuuta)</small>
Saksa oli Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 2012 menestynein maa. <small>(1. heinäkuuta)</small>

Kesäkuu


France Télécom sulki internetin edeltäjänä toimineen Minitel-palvelunsa. <small>(30. kesäkuuta)</small>
Suomalainen lentoyhtiö Air Finland lopetti toimintansa ja jätti konkurssihakemuksen. <small>(26. kesäkuuta) </small>
Viimeinen tunnettu galápagoksenjättiläiskilpikonnan Pinta (Galápagossaaret) saarella eläneen alalajin yksilö kuoli. <small>(25. kesäkuuta)</small>
Uusi demokratia -puolue sai eniten paikkoja Kreikan parlamenttivaalit 2012 (kesäkuu). <small>(17. kesäkuuta)</small>
Halden SK voitti Venlojen viestin ja Kalevan Rasti Jukolan viestin. <small>(17. kesäkuuta)</small>
Kiina laukaisi Shenzhou 9 -avaruusaluksen. Lennolla on mukana ensimmäinen taikonautti Liu Yang. <small>(16. kesäkuuta)</small>
Nokia (yritys) ilmoitti irtisanovansa 3&nbsp;700 henkilöä Suomessa. <small>(14. kesäkuuta)</small>
Los Angeles Kings voitti Stanley Cupin kukistamalla loppuottelusarjassa New Jersey Devilsin. <small>(12. kesäkuuta)</small>
Marija Šarapova voitti naisten ja Rafael Nadal miesten kaksinpelin Ranskan avoin tennisturnaus 2012. <small>(11. kesäkuuta)</small>
Carl Haglund valittiin Suomen ruotsalainen kansanpuolue puheenjohtajaksi. <small>(10. kesäkuuta)</small>
Juha Sipilä valittiin Suomen Keskustan puheenjohtajaksi. <small>(9. kesäkuuta)</small>
Puolan ja Ukrainan isännöimät Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 2012 käynnistyivät. <small>(8. kesäkuuta)</small>
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT valtuusto erotti liiton puheenjohtajan Timo Räty. <small>(7. kesäkuuta)</small>
Tanska laillisti Samaa sukupuolta olevien avioliitto. <small>(7. kesäkuuta)</small>
Venus-planeetta Venuksen ylikulku. <small>(6. kesäkuuta)</small>
Tuhannen laivan ja veneen laivue Thamesjoella juhlisti Elisabet II:n timanttiriemujuhlaa. <small>(3. kesäkuuta)</small>
Ainakin 153 ihmistä kuoli Dana Airin lento 992 Lagosissa. <small>(3. kesäkuuta)</small>
Hosni Mubarak tuomittiin elinkautiseen vankeuteen osallisuudesta mielenosoittajien surmaamiseen Egyptin vallankumous 2011. <small>(2. kesäkuuta)</small>

Toukokuu


Liberian entinen presidentti Charles Taylor sai 50 vuoden tuomion Sierra Leonen sisällissota aikana tekemistään rikoksista. <small>(27. toukokuuta)</small>
''Amour'' palkittiin Cannesin elokuvajuhlat 2012 pääpalkinnolla, Kultainen palmu. <small>(27. toukokuuta)</small>
Ruotsi Eurovision laulukilpailussa voitti Eurovision laulukilpailu 2012 kappaleella ”Euphoria (kappale)”. <small>(27. toukokuuta)</small>
Kaksi ihmistä kuoli ja useita haavoittui Hyvinkään ammuskelu Hyvinkäällä. <small>(26. toukokuuta)</small>
Tomislav Nikolić valittiin Serbian presidentiksi. <small>(20. toukokuuta)</small>
Venäjän jääkiekkomaajoukkue voitti Slovakian jääkiekkomaajoukkue Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2012 loppuottelussa. <small>(20. toukokuuta)</small>
Pohjois-Italiassa sattui 6,0 momenttimagnitudin suuruinen Pohjois-Italian maanjäristys 2012. <small>(20. toukokuuta)</small>
Ratko Mladićin oikeudenkäynti alkoi Jugoslavia-tuomioistuin. <small>(16. toukokuuta)</small>
Loimaan Korikonkarit voitti koripallon Korisliiga-kausi 2011–2012. <small>(9. toukokuuta)</small>
Venäläisvalmisteinen Suhoi Superjet 100 -matkustajakone tuhoutui esittelylennollaan Indonesiassa. <small>(9. toukokuuta)</small>
François Hollande valittiin Ranskan presidentiksi. <small>(6. toukokuuta)</small>
Suomen ja Ruotsin isännöimät Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2012 käynnistyivät. <small>(4. toukokuuta)</small>
Pastelliversio Edvard Munchin ''Huuto'' myytiin Sotheby’s ennätykselliseen 91,3 miljoonan euron hintaan. <small>(2. toukokuuta)</small>
Unkarin parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi János Áderin. <small>(2. toukokuuta)</small>

Huhtikuu


Kajaanissa havaittiin mittava Kajaanin öljyvuoto 2012. <small>(29. huhtikuuta)</small>
JYP voitti jääkiekon SM-liigan mestaruuden. <small>(23. huhtikuuta)</small>
Pakistanissa sattui 127 henkeä vaatinut Bhoja Airin lento 213 lähellä pääkaupunki Islamabadia. <small>(20. huhtikuuta)</small>
Intia teki onnistuneen pitkänmatkan ohjuskokeen Agni-V-ohjuksella. <small>(19. huhtikuuta)</small>
Jim Yong Kim valittiin Maailmanpankki presidentiksi. <small>(16. huhtikuuta)</small>
FOX (Suomi) aloitti lähetyksensä SuomiTV:n tilalla. <small>(16. huhtikuuta)</small>
Aleksandr Solženitsynin ''Gulag – Vankileirien saaristo'' julkaistiin uudelleen suomeksi. <small>(12. huhtikuuta)</small>
Tuaregit julistivat Malin pohjoisosassa sijaitsevan Azawadin itsenäiseksi. <small>(6. huhtikuuta)</small>
Pál Schmitt ilmoitti eroavansa Unkarin presidentin virasta väitöskirjastaan syntyneen plagiaattikohun vuoksi. <small>(2. huhtikuuta)</small>
UTairin lento 120 joutui onnettomuuteen Tjumenin alueella Venäjällä. <small>(2. huhtikuuta)</small>

Maaliskuu


Sotilaat Malin vallankaappaus 2012 Malissa. <small>(22. maaliskuuta)</small>
Midi-Pyrénées’n ammuskelut syyllistynyt Mohamed Merah kuoli poliisin rynnäköityä hänen asuntoonsa Ranskan Toulousessa. <small>(22. maaliskuuta)</small></small>
Lindsey Vonn ja Marcel Hirscher voittivat Alppihiihdon maailmancup 2011–2012 kokonaiskilpailut. <small>(18. maaliskuuta)
Viisi ihmistä sai surmansa Norjan ilmavoimat lentokoneen Kebnekaisen lento-onnettomuus Kebnekaisen rinteeseen Pohjois-Ruotsissa. <small>(15. maaliskuuta)</small>
Sierren linja-autoturma Sveitsissä vaati 28 kuolonuhria, joista suurin osa lapsia. <small>(14. maaliskuuta)</small>
Robert Ficon johtama Sosiaalidemokraattinen puolue (Slovakia) voitti Slovakian ennenaikaiset Slovakian tasavallan kansallinen neuvosto. <small>(10. maaliskuuta)</small>
Vladimir Putin Venäjän presidentinvaali 2012 Venäjän presidentti kolmannelle kaudelle. <small>(5. maaliskuuta)</small>
Sauli Niinistö astui Suomen tasavallan presidentti virkaan. <small>(1. maaliskuuta)</small>

Helmikuu


Tokiossa sijaitseva maailman korkein torni Tokyo Sky Tree valmistui. <small>(29. helmikuuta)</small>
Pernilla Karlsson valittiin Suomen edustajaksi Eurovision laulukilpailu 2012. <small>(25. helmikuuta)</small>
''The Artist'' palkittiin Oscar-gaala 2012 sekä parhaana elokuvana että parhaasta ohjauksesta. <small>(27. helmikuuta)</small>
Victoria (Ruotsin kruununprinsessa) synnytti Estelle (Ruotsin prinsessa). <small>(23. helmikuuta)</small>
Buenos Airesin junaonnettomuus 2012 kuoli noin 50 ihmistä. <small>(22. helmikuuta)</small>
''Cesare deve morire'' sai Berliinin elokuvajuhlien Kultainen karhu. <small>(18. helmikuuta)</small>
Saksan liittopresidentti Christian Wulff erosi tehtävästään. <small>(17. helmikuuta)</small>
Adele (laulaja) sai kuusi Grammy-palkintoa. <small>(12. helmikuuta)</small>
''The Artist'' voitti seitsemän British Academy Film Awards 2012. <small>(12. helmikuuta)</small>
Sambian jalkapallomaajoukkue voitti Jalkapallon Afrikan-mestaruuskilpailut 2012. <small>(12. helmikuuta)</small>
Venäläiset tutkijat läpäisivät Antarktis Vostok (järvi) päällä olevan lähes neljä kilometriä paksun jääkerroksen. <small>(6. helmikuuta)</small>
New York Giants voitti Super Bowl XLVI. <small>(5. helmikuuta)</small>
Sauli Niinistö valittiin Suomen presidentinvaali 2012 62,6 prosentin kannatuksella. <small>(5. helmikuuta)</small>
Katja Kettu romaani ''Kätilö (kirja)'' sai vuoden 2012 Runeberg-palkinto. <small>(5. helmikuuta)</small>
Ainakin yli 100 ihmistä on edelleen kadoksissa matkustajalautta M/V Rabaul Queen Papua-Uusi-Guinea. <small>(2. helmikuuta)</small>
Egyptin jalkapallomellakka kuoli ainakin 74 ihmistä. <small>(1. helmikuuta)</small>

Tammikuu


Le Havre (elokuva) voitti eniten suomalaisen elokuva-alan Jussi-palkinnot 2012. <small>(29. tammikuuta)</small>
Novak Đoković voitti miesten ja Viktoryja Azarenka naisten kaksinpelin Australian avoin tennisturnaus 2012. <small>(29. tammikuuta)</small>
Tucsonin ammuskelutapaus haavoittunut Gabrielle Giffords ilmoitti eroavansa Yhdysvaltain kongressista keskittyäkseen vammoistaan toipumiseen. <small>(22. tammikuuta)</small>
Suomen presidentinvaali 2012 toiselle kierrokselle menivät Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö. <small>(22. tammikuuta)</small>
Kroatialaiset hyväksyivät Kroatian EU-kansanäänestys Euroopan unioni-jäsenyyden. <small>(22. tammikuuta)</small>
Emma-gaalassa palkittiin vuoden 2011 suomalaisen musiikkialan parhaimmistoa. <small>(20. tammikuuta)</small>
Useat suuret verkkosivut sulkeutuivat vuorokaudeksi protestina Yhdysvalloissa valmisteilla olevaa Stop Online Piracy Act (SOPA) -lainsäädäntöä vastaan. <small>(18. tammikuuta)</small>
Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen valittiin vuoden urheilijaksi. <small>(16. tammikuuta)</small>
Risteilyalus Costa Concordia Costa Concordian karilleajo Isola del Giglion saaren lähellä Italiassa. <small>(13. tammikuuta)</small>
Tutkijat ilmoittivat löytäneensä Papua-Uusi-Guinea uuden Sammakkoeläimet ''Paedophryne amauensisin'', jota pidetään maailman pienimpänä Selkärankaiset. <small>(11. tammikuuta)</small>
Christopher Loeak valittiin Marshallinsaaret presidentiksi. <small>(3. tammikuuta)</small>
----

Menneitä tapahtumia


Wikipedia:Uutisarkisto/2011 arkisto
Wikipedia:Uutisarkisto/2010 arkisto
Wikipedia:Uutisarkisto/2009 arkisto
Wikipedia:Uutisarkisto/2008 arkisto
Wikipedia:Uutisarkisto/2007 arkisto
Wikipedia:Uutisarkisto/2006 arkisto
Wikipedia:Uutisarkisto/2005 arkisto
Wikipedia:Uutisarkisto/2004 arkisto
Wikipedia:Uutisarkisto/2003 arkisto
Luokka:Wikipedian ylläpito
ar:بوابة:الأحداث الجارية
an:Wikipedia:Actualidat
ast:Uiquipedia:Fechos actuales
id:Portal:Peristiwa terkini
ms:Portal:Peristiwa semasa
zh-min-nan:Portal:Sin-bûn sū-kiāⁿ
su:Portal:Keur lumangsung
be-x-old:Вікіпэдыя:Актуальныя падзеі
bg:Портал:Текущи събития
ca:Viquipèdia:Actualitat
ceb:Wikipedia:Mga panghitabo
ckb:ویکیپیدیا:ڕووداوە بەردەوامەکان
cs:Portál:Aktuality
da:Wikipedia:Aktuelle begivenheder
el:Πύλη:Τρέχοντα γεγονότα
en:Portal:Current events
es:Portal:Actualidad
eo:Vikipedio:Aktualaĵoj
ext:Proyeutu:La troji las notícias
eu:Wikipedia:Albisteak
ee:Portal:Nusiwo le dzɔdzɔm
fa:درگاه:رویدادهای کنونی
fr:Portail:Actualités et événements
ga:Vicipéid:Cúrsaí reatha
gl:Wikipedia:Actualidade
gan:Wikipedia:新出嗰事
gu:વિકિપીડિયા:વર્તમાન ઘટનાઓ
ko:위키백과:요즘 화제
hy:Պորտալ:Ընթացիկ իրադարձություններ
hi:प्रवेशद्वार:हाल की घटनाएँ
ia:Portal:Actualitates
ka:პორტალი:ახალი ამბები
kk:Портал:Ағымдағы оқиғалар
ku:Portal:Bûyerên rojane
la:Vicipaedia:Nuntii
ml:വിക്കിപീഡിയ:സമകാലികം
mr:सद्य घटना
mzn:Broken/اسایی دکته‌ئون
mn:Wikipedia:Сүүлийн үеийн мэдээ
nl:Portaal:In het nieuws
new:विकिपिडिया:हलिम बुखँ (ग्रेगोरियन पात्रो)
ja:Portal:最近の出来事
oc:Portal:Actualitats e eveniments
km:វិគីភីឌា:ព្រឹត្តិការណ៍​ថ្មីៗ
pms:Wikipedia:Neuve
pl:Portal:Aktualności
pt:Portal:Eventos atuais
ro:Portal:Actualități
ru:Портал:Текущие события
sq:Portal:Ngjarjet e tanishme
sr:Портал:Догађаји
sh:Wikipedia:Aktuelno-Актуално
sv:Portal:Aktuella händelser
tl:Wikipedia:Kasalukuyang pangyayari
ta:விக்கிப்பீடியா:நடப்பு நிகழ்வுகள்
th:สถานีย่อย:เหตุการณ์ปัจจุบัน
vep:Vikipedii:Nügüdläižed tegod
vi:Chủ đề:Thời sự
uk:Вікіпедія:Поточні події
zh-classical:維基大典:世事
wuu:Wikipedia:近段辰光个事体
yi:פארטאל:אקטועלע געשעענישן
zh-yue:Portal:時人時事
zea:Wikipedia:In 't nieuws
zh:Portal:新聞動態

Aleksis Kivi


Kuva:Aleksis-Kivi-1934.jpg
Aleksis Kivi (oikealta nimeltään Alexis Stenvall) (10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872, Tuusula) oli suomalainen kirjailija. Hän on Suomi kansalliskirjailija. Kiveä on sanottu Suomen kirjallisuus isäksi. Hänet tunnetaan parhaiten teoksistaan ''Seitsemän veljestä'' ja ''Nummisuutarit''.
Hän kirjoitti etunimensä muodossa Alexis ja esiintyi läpi elämänsä Stenvallina; Kivi oli lähinnä taiteilijanimi tai nimimerkki.
Kivi on ensimmäinen omintakeinen ja väkevä runoilijapersoonallisuus suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän myös ensimmäisenä suomalaisena proosatyylin mestarina houkutteli kielestämme esiin uusia poljennollisia ja maalauksellisia arvoja. Romantiikka ja realismi sulautuvat hyvin yhteen hänen tyylissään. Runoudessaan hän on lähinnä romantikko, proosassa enemmän realisti. Hän on ollut innoittajana ja esikuvana monelle kirjoittajapolvelle.
Kiven kirjailijauran voimanlähteenä ovat hämmästyttävä mielikuvitus, ihmistuntemus ja kirjallinen lahjakkuus, toisaalta teoksissa yhä uudelleen ilmenevä rakkaus ja myötätunto lähimmäisiä kohtaan – verrattoman huumorin, komiikan ja traagisuudentajun ohella. Kirjallisuushistoriallisessa ajassa ”Kiven aika” oli 1860–1870. Silloin elettiin myös jälkiromantiikan aikaa. Kuitenkin Kivi loi kokonaisen aikakauden, jossa romantiikka oli enää vain yhtenä säikeenä. Jälkiromantiikka vaikutti Kiven työn taustalla, joten suomalaisen kirjallisuuden pääpaino on Kivessä. Aleksis Kiven aikakauteen kuului myös suomalaisen teatterin synty.
Parhaat Kiven näytelmät ovat kuuluneet suomalaisen teatterin vakinaiseen ohjelmistoon. Elokuvasovituksiakin on tehty: ''Nummisuutareista'', ''Seitsemästä veljeksestä'', ''Kihlauksesta'' ja Kiven elämästä. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille, muun muassa ''Seitsemän veljestä'' yli 20 kielelle ja ''Kullervo''-näytelmä on käännetty kiinan kieli.
Useita Aleksis Kiven runoja ja näytelmiin tai romaaniin Seitsemän veljestä sisältyviä laulutekstejä on myös sävelletty lauluiksi eri aikoina. Näitä ovat mm. "Onnelliset" (''Jo valkenee kaukanen ranta...''), "Keinu", "Metsämiehen laulu" (''Terve metsä, terve vuori...''), "Oravan laulu" (''Makeasti oravainen...''), "Sydämeni laulu", "Seitsemän miehen voima" (''Kiljukoon nyt kaikkein kaula...''), "Mitä minä huolin" ja useat muut.

Sukutausta


Tiedosto:A Kivi was born here H6919 A Kiven synnyinkoti C.JPG Palojoki.]]
Kiven isoisän isällä Johan Stenvallilla oli ollut Nurmijärvi Palojoki sotilastorppa vuodesta 1766. Vanhimmat tunnetut esivanhemmat ovat Yrjö Blomstedt (historioitsija) mukaan Janakkalasta. Äidinisä Antti Hamberg eli seppänä Tuusulan Nahkelassa. Aleksis Kiven isänisä Anders Johan Stenvall oli Välimeri asti purjehtinut merimies. Kirjailijan oma isä Erik Stenvall oli asunut lapsuutensa Helsinki ja käynyt siellä kouluakin.

Elämäkerta


Aleksis Kivi syntyi vuonna 1834 Nurmijärvi Palojoki kylässä räätäli Erik Johan Stenvallin (1798−1866) ja Anna-Kristiina Hambergin (1793−1863) perheeseen. Perheessä oli ennestään kolme poikaa, Johannes, Emanuel ja Albert. Aleksilla oli myös sisar Agnes, joka kuoli vuonna 1851 vain 13-vuotiaana.
Kirjallisia taipumuksia Aleksis osoitti ilmeisen varhain uhotessaan kotiväelle "rupeavansa runebergiksi".
Kiven äidinkieli oli suomi,<ref></ref> mutta Aleksin vanhemmat osasivat myös ruotsin kieli, (Anders Johanin pojaksi merkitty Eric Johan Stenvall mainitaan Nurmijärven rippikirjassa ruotsinkieliseksi.) ja poika hankki ruotsin kirjakielen taidon muutettuaan itse 12-vuotiaana Helsinkiin kouluun, mikä oli edellytys ylioppilaaksi ja edelleen papiksi lukemiselle vaikka isä Erik olisikin toivonut poikansa ottavan hänen ammattinsa. Varojen puute pakotti Kiven keskeyttämään säännöllisen koulunkäynnin ja eroamaan kolmannelta luokalta 1852. Sen jälkeen hän jatkoi lukujaan yksityisesti ja pääsi ylioppilaaksi 23-vuotiaana syksyllä 1857.
Vuosina 1821–1868 kirjoitti ylioppilaaksi vain seitsemän nurmijärveläispoikaa. Näistä seitsemästä Aleksis oli ainoa tavallisen kansan lapsi, kaikki muut olivat säätyläislapsia. Ylioppilasvuotenaan 1857 Kivi teki kirjallisuuden kannalta ratkaisevan ja historiallisen päätöksen luopua pappishaaveista ja ryhtyä suomenkieliseksi kirjailijaksi.
Yliopisto-opintojen jälkeen Kivi muutti Siuntioon, ensin vuokra-asumukseen, mutta hän löysi sittemmin hyväntekijän parikymmentä vuotta vanhemmasta Charlotta Lönnqvististä, joka antoi Kiven asua täysihoidossa käytännöllisesti katsoen vastikkeetta. Tosin kerran Kivi pelasti Lönnqvistin velkojalta hankkimalla tarpeelliset varat.
Kiven kirjallisen kehityksen alkuvaiheita leimasi romantiikka, mutta hänen varsinaiset taipumuksensa viittasivat selvästi realismi (kirjallisuus). Aleksis Kivi – jota nimeä hän käytti kirjailijanimenä ensi kerran ''Kullervon'' käsikirjoituksen yhteydessä 1860 – ei taloudellisten syiden vuoksi voinut lähteä ulkomaille, mutta Turku hän sentään kävi. Hänen lukeneisuutensa piiri ulottui kuitenkin koulu- ja yliopistokirjoista maailmankirjallisuuteen. Kivi luki kaikkea Heldin ja Corvinin Maailmanhistoriasta kemian analyyseja käsitteleviin teoksiin, sanomalehtiin, Erik Stagnelius ja William Shakespeare draamoihin, joista hän tunnetusti on saanut vaikutteita.
Kiven merkittävimmän kirjallisen tuotannon voi katsoa alkaneen ''Bröllopsdansen''-näytelmästä ja päättyneen näytelmään ''Margareta''. Hän sai useita palkintoja 1850- ja 1860-luvuilla: muun muassa ''Bröllopsdansenin'' suomenkielisen version tuloksena syntynyt ''Nummisuutarit'' sai vuonna 1865 – tuolloin ensimmäistä kertaa jaetun – valtionpalkinnon (palkinnosta kilpaili myös muun muassa Johan Ludvig Runeberg). ''Nummisuutarit'' on yhä esitetyin kotimainen puhenäytelmä. Kansallisromaanin aseman saavuttanut Seitsemän veljestä julkaistiin 1870. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkijakunta antoi romaanista kiittävän lausunnon ja puolusti kirjailijaa seuran kokouksessa August Ahlqvistin tunnetun murskakritiikin jälkeen.
Tiedosto:Aleksis Kivi died here H2919 Kiven kuolinmökki C.JPGn varrella.]]
Kiven merkittävin tukija oli Fredrik Cygnaeus, jolle Kivi suoritti ylioppilastutkinnon. Cygnaeus asetti toistuvasti koko asiantuntemuksensa ja arvovaltansa Kiven lahjakkuuden ja taiteen tueksi. Taloudellista tukea Kivi sai myös Julius Krohnilta ja tämän isältä. Vuoden 1869 ''Lea''-näytelmän esityksestä lähtien Kiven näytelmiä tutuksi tehnyt teatterinjohtaja Kaarlo Bergbom oli Kiven ystävä vuodesta 1864. Parhaaksi ystäväkseen hän on kirjeissään maininnut koulu- ja opiskelutoverinsa metsänhoitaja Robert Svanströmin.
Aleksis Kivellä ei ollut lainkaan säännöllisiä tuloja. Rahapula, velat, kirjojen heikko menekki, Ahlqvistin kritiikki ja pakollinen maaseudulla asuminen masensivat. Elämänsä viimeisinä vuosina Kivi kärsi unettomuudesta ja pahenevasta alkoholismista. 1871 hän joutui Lapinlahden mielisairaalaan, jossa senaikaiset hoitomenetelmät ehkä vain pahensivat potilaiden tilaa.
Kesällä 1872 Kivi muutti sairaalasta veljensä luokse Tuusulan Syvälahteen. Albert Stenvall sai Nurmijärven kunnalta neljä tynnyriä rukiita veljensä hoitamisesta. Muutaman kuukauden päästä, uudenvuoden aattona aamuyöllä, Kivi kuoli veljensä luona 38-vuotiaana. Nykyään Kiven epäillään mahdollisesti kuolleen borrelioosiin. Historiaan ovat jääneet hänen viimeisiksi väitetyt sanansa: "Minä elän!"
Aleksis Kiven hauta on Tuusulan kirkon hautausmaalla.

Huomionosoituksia


Kuva:Finnish National Theatre.jpg Kansallisteatterin edessä Helsingin Rautatientorilla.]]
Kuva:Grave of Aleksis Kivi H2913 Aleksis Kiven hauta C.JPG
Runoilijan muistoksi on perustettu Aleksis Kiven Seura 1941. Turussa on vuodesta 1945 toiminut Turun Aleksis Kivi -kerho. Hänen syntymäkotinsa Nurmijärven Palojoella on entistetty ja järjestetty museoksi 1952. Kiven kuolinmökki, jonka Helsingin yliopiston ylioppilaskunta osti Albert Stenvallilta vuonna 1910, on nähtävillä Tuusulassa. Albert Stenvall ja hänen vaimonsa murhattiin tässä mökissä raa'asti joulukuussa 1913. Mökki on viimeksi kunnostettu vuosina 1981−1982 ja siellä on nähtävillä Kiven kuolinsänky.
Kansalliskirjailija Aleksis Kiven päivää vietetään hänen syntymäpäivänään 10. lokakuuta, joka on myös liputuspäivä. Se on samalla myös suomalaisen kirjallisuuden päivä ja Helsingin yliopiston Eteläsuomalainen osakunta vuosipäivä. 1960-luvulle saakka se oli lisäksi Suomen kouluissa yleisesti vapaapäivä.
Vuodesta 1953 lähtien Aleksis Kiven synnyinseudulla, Nurmijärven Palojoella, on järjestetty kesäisin Kivi-juhlat-teatteritapahtuma, jossa esitetään Kiven tuotantoa. Esityspaikka on Kiven lapsuuden leikkipaikka.
Aleksis Kiven katu -nimisiä katuja löytyy useista Suomen kaupungeista, muun muassa Helsingin Alppiharjusta ja Tampereen keskustasta. Helsingin Alppiharjuun Kiven syntymän 100-vuotisjuhlavuonna 1934 valmistunut Suomen silloin suurin kansakoulu nimettiin Aleksis Kiven kouluksi.
Kirjailijan asuinpaikkoja merkitseviä muistolaattoja on Helsingin Katajanokalla, Forumin liikekeskuksessa ja Tapaninkylässä.
Kivestä on tehty ainakin seuraavat elokuvat:
- ''Minä elän'', ohj. ''Ilmari Unho'' 1946. Aleksis Kiveä näytteli ''Rauli Tuomi''.
- Aleksis Kivi, ohj. ''Tapani Itäranta'' 1984. Aleksis Kiveä näytteli ''Asko Sarkola''.
- ''Aleksis Kiven elämä'', ohj. ''Jari Halonen'' 2002. Aleksis Kiveä näytteli ''Marko Tiusanen''.

Muistomerkit


Helsingin Rautatientorilla, Kansallisteatterin edessä on vuonna 1939 pystytetty Wäinö Aaltonen veistämä Aleksis Kiven muistopatsas. Nurmijärven kirjaston edessä olevassa puistikossa on Aukusti Veuron vuonna 1934 veistämä Aleksis Kiven patsas (Nurmijärvi).
Kiven rintakuvat ovat Nurmijärven yhteiskoulun juhlasalissa ja Erland Stenberg (1879) veistämä Kansallisteatterissa. Kiven tuntenut Erland Stenberg suunnitteli myös kirjailijan hautapatsaan embleemin (1877).
Tampereella Vanhan kirjastotalon puistossa on Wäinö Aaltosen veistämä, vuonna 1928 paljastettu veistos ''Runoilija ja muusa''. Turun yliopiston edustalla paljastettiin Wäinö Aaltosen Aleksis Kiven patsas vuonna 1949, joka siirrettiin vuonna 1962 teatteritalon edustalle. Myös Mäntän Keskustorilla on Wäinö Aaltosen Aleksis Kivi-patsas (1930).
Tuusulan Hyrylässä, Jääkärin puistossa on Alpo Sailo ja Nina Sailon veistämä Aleksis Kiven patsas ''Metsän poika'' (1984).

Muuta


Suuret suomalaiset kilpailussa 2004, Kivi äänestettiin sijalle 9.
Siuntiossa sijaitsevan Fanjunkarsin torpan, jossa Aleksis Kivi kirjoitti pääosan tuotantoaan, venäläiset purkivat vuokra-aikanaan. Uusi Fanjunkars vihittiin kulttuuritaloksi 2006.
Seitsemän veljestä on käännetty arviolta 40 kielelle.

Teokset


Kuva:Seitseman veljekset.jpg
Kuva:Seitsemän veljestä.png

Näytelmät


''Kullervo (Kivi)'' (1864)
''Lea'' (julkaistiin 1869)
''Nummisuutarit'' (1864)
''Karkurit'' (1865)
''Kihlaus (näytelmä)'' (1866)
''Olviretki Schleusingenissa'' (1866)
''Yö ja päivä (näytelmä)'' (1866)
''Margareta (näytelmä)''
''Canzio''
''Leo ja Liina''
''Selman juonet''

Romaani


''Seitsemän veljestä (romaani)'' (1870)

Runokokoelma


''Kanervala''

Lähteet

Kirjallisuutta


Juutinen, Juha 1985: Linnut Aleksis Kiven tuotannossa. – Lintumies 4.1985 s. 174–181. LYL.
Aarne Kinnunen: Aleksis Kiven näytelmät Analyysi ja tarkastelua ajan aatevirtausten valossa (1967)
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä tutkimus Aleksis Kiven romaanista (1973)
Kinnunen, Aarne: Nummisuutarit komedia viidessä näytöksessä (1994)
Kinnunen, Aarne: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (2002)

Aiheesta muualla


http://runosto.net/aleksis-kivi/ Aleksis Kiven runot, Runosto.net
http://www.gutenberg.org/catalog/world/authrec?fk_authors=3865 Aleksis Kivi Gutenberg-projektissa, Kiven teoksia elektronisessa muodossa
http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/museo/aleksis_kiven_syntymakoti Nurmijärven kunta: Aleksis Kiven syntymäkoti
http://www.finlit.fi/kivi/ Tiet lähteisiin - Aleksis Kivi SKS:ssa -verkkojulkaisu, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.
http://www.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=bio-kivi-aleksis&filter=kivi Aleksis Kiven teoksia SKS:n digikirjastossa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008.
http://www.panoramio.com/photo/2920281 Aleksis Kiven hauta
http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/ Kansalliskirjailija Aleksi Kivi
http://www02.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi5/kivi.html Etälukio: Aleksis Kivi — kirjallisuutemme peruskivi (1834—72)
http://www.helsinki.fi/hum/kotim.kirjallisuus/kivijalka/index.htm Kivijalka
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=186 YLE Elävä arkisto: Aleksis Kivi
http://www.kivi-juhlat.fi Kivi-juhlat
http://photosynth.net/view.aspx?cid=bf655a91-9d1f-424c-8c6c-0eb0d04955db Aleksis Kiven patsas Helsinkin rautatientorilla Photosynth-kuvapalvelussa
http://areena.yle.fi/info/186 YLE Areenan äänikirjat. Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. Lukijana Juhani Rajalin. (mp3)
http://www.polyglotproject.com/books/Finnish/seitseman_veljesta Seitsemän veljestä
Luokka:Aleksis Kivi
Luokka:Vuonna 1834 syntyneet
Luokka:Vuonna 1872 kuolleet
ar:ألكسس كيفي
br:Aleksis Kivi
cs:Aleksis Kivi
da:Aleksis Kivi
de:Aleksis Kivi
et:Aleksis Kivi
en:Aleksis Kivi
es:Aleksis Kivi
eo:Aleksis Kivi
fr:Aleksis Kivi
ga:Aleksis Kivi
io:Aleksis Kivi
it:Aleksis Kivi
mrj:Киви, Алексис
la:Aleksis Kivi
hu:Aleksis Kivi
nl:Aleksis Kivi
no:Aleksis Kivi
nn:Aleksis Kivi
pl:Aleksis Kivi
pt:Aleksis Kivi
ro:Aleksis Kivi
ru:Киви, Алексис
sv:Aleksis Kivi
tr:Aleksis Kivi
uk:Алексіс Ківі

Anna-Leena Härkönen


Anna-Leena Mirjami Härkönen (s. 10. huhtikuuta 1965 Liminka) on suomalainen kirjailija, näyttelijä ja käsikirjoittaja.

Kirjailijana


Härkönen sai paljon julkisuutta jo esikoisromaanillaan Häräntappoase, jonka hän kirjoitti ollessaan Kempeleen lukion toisella luokalla. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1985. Häräntappoaseesta on tehty sovitukset myös televisioon ja teatteriin. Härkönen on kirjoittanut pitkään kolumneja muun muassa Anna (lehti)- ja Image (lehti)-lehtiin. Häneltä ilmestyi vuonna 2005 teos Loppuunkäsitelty, joka kertoo hänen nuoremman sisarensa Kirsti Härkönen itsemurhasta. Anna-Leena Härkönen erosi aviomiehestään Olli Turusesta vuonna 2006. Syyskuussa vuonna 2009 hän meni naimisiin kirjailija Riku Korhonen kanssa.

Näyttelijänä


Näyttelijänä Härkönen nousi julkisuuteen Mikko Niskasen elokuvan ''Mona ja palavan rakkauden aika'' (1983) kautta. Siinä hän näytteli nuorta lukiolaistyttöä, joka löytää Jeesuksen. Härkösen tunnetuin rooli on kuitenkin ehkä Liisa Metsolan osa suositussa televisiosarjassa ''Metsolat''. Lisäksi hän on näytellyt merkittäviä sivuosia viime vuosien elokuvissa, kuten ''Tyttö sinä olet tähti'' (2005), ''Onnen varjot'' (2005) ja ''Kuutamolla (elokuva)'' (2002). Nuori Härkönen näytteli myös Minna Canthin näytelmässä ''Anna Liisa'', jossa hän esitti nimiosan. Televisioelokuvan (1988) ohjasi Tuija-Maija Niskanen.
Härkönen on opiskellut Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksella.

Käsikirjoittajana


Härkönen on toiminut käsikirjoittajana niin televisiosarjoissa kuin elokuvissakin. Pääosan lisäksi Härkönen oli käsikirjoitusryhmän jäsen jo ensimmäisessä elokuvassaan ''Mona ja palavan rakkauden aika'' (1983). Hän on kirjoittanut myös Claes Olssonin ohjaaman ihmissuhde-elokuvan ''Onnen varjot'' (2005). Näiden kahden elokuvan välissä Härkönen kirjoitti yhdessä Pekka Milonoffin kanssa 12-osaisen televisiosarjan ''Vuoroin vieraissa'' (1996), joka oli huumorilla höystetty tarina pettämisestä. Härkönen käsikirjoitti myös televisioelokuvan ''Tähtikeinu'' (2003). Elokuva kertoi Eino Leinon ja L. Onervan välisestä suhteesta. Leinoa näytteli Vesa-Matti Loiri ja L. Onervaa Härkönen itse. Muita Härkösen käsikirjoituksia ovat tv-elokuva ''Pullahiiri'' (1989), tv-sarja ''Kuumia aaltoja'' (2003) sekä näytelmä ''Naisten juomaa'' (2005). Härkönen on myös käsikirjoittanut 12-vuotiaana vuonna 1977 kuvauksen perheensä joulunvietosta Kempeleessä. Tästä on olemassa TV-ohjelma ''Anna-Leenan jouluaatto'' (1978).

Teokset


Romaanit


Kolumnikokoelmat


Novellikokoelmat


Omaelämäkerralliset teokset


Muut teokset


Käsikirjoitukset


''Anna-Leenan jouluaatto'', tv-elokuva, TV2 1978
''Pullahiiri'', tv-elokuva, TV2 1989
''Vuoroin vieraissa'', 12-osainen tv-sarja, TV1 1997 (yhdessä Pekka Milonoffin kanssa)
''Tähtikeinu'', tv-draama, TV1 kotikatsomo 2003
''Kuumia aaltoja'', 15-osainen tv-sarja, MTV3 2003
''Onnen varjot'', elokuva (ensi-ilta 11.2.2005)
''Naisten Juomaa'', näytelmä (ensi-ilta 6.10.2005, ja tusinan verran muita naisia mukana kirjoittamassa), KOM-teatteri

Filmografia


Elokuvat

Televisiosarjat

Palkintoja


Telvis
J. H. Erkon palkinto 1984
Kiitos kirjasta -mitali 1985
Oulun läänin taidepalkinto 1985
Suuren suomalaisen kirjakerhon tunnustuspalkinto 1991, 1994 ja 1998
Helsingin seudun mielenterveysseuran tunnustuspalkinto 2005

Lähteet

Aiheesta muualla


http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?dat0=anna-leena+h%E4rk%F6nen&formid=kirre&rppg=50&sort=auth&typ0=86&sesid=1180079731 Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijahakemisto
http://www.kiiltomato.net/skriver-vara-moderna-prosaister-in-sig-i-litteraturhistorien-pa-spaning-efter-blivande-klassiker/ Skriver våra moderna prosaister in sig i litteraturhistorien?! På spaning efter blivande klassiker. Lysmasken 5.12.2008.
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/harkonen_anna_leena/fi_FI/harkonen_anna_leena/ Kirjailijaesittely Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena/ Anna-Leena Härkönen Kirjasampo.fi:ssä
J. O. Hiltunen: http://johiltunen.wordpress.com/2012/07/22/anna-leena-harkonen-tunnemyrskyja-ja-ravakoiden-kolumnien-jalkilammittelya-2/ Tunnemyrskyjä ja räväköiden kolumnien jälkilämmittelyä. Vetus Et Nova 22.7.2012.
Luokka:Suomalaiset kirjailijat
Luokka:Suomalaiset näyttelijät
Luokka:Suomalaiset elokuvakäsikirjoittajat
Luokka:Vuonna 1965 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
cs:Anna-Leena Härkönenová
en:Anna-Leena Härkönen
es:Anna-Leena Härkönen
sv:Anna-Leena Härkönen
diq:Anna-Leena Härkönen

Arabia

Arabia tarkoittaa seuraavia asioita:
arabian kieli, afroaasialainen kieli
Arabian niemimaa, niemi Aasian länsiosassa
arabimaailma, arabiankielinen kulttuuripiiri
Saudi-Arabia, valtio Länsi-Aasiassa
Arabia Petraea, Rooman valtakunnan provinssi
Arabia (yritys), entinen posliinitehdas Helsingissä, nykyinen Iittala Groupin omistama kodintuotebrändi
Arabianranta, kaupunginosa Helsingissä.
ms:Arabia (nyahkekaburan)
bs:Arabija (čvor)
bg:Арабия
ca:Aràbia (desambiguació)
de:Arabia
en:Arabia (disambiguation)
es:Arabia (desambiguación)
it:Arabia
lt:Arabija
nl:Arabia
ja:アラビア
no:Arabia
nn:Arabia
sv:Arabien

Andy McCoy


Andy McCoy (oikealta nimeltään Antti Hulkko, s. 11. lokakuuta 1962, Pelkosenniemi) on suomalainen rock-muusikko. Hän oli Hanoi Rocks -yhtyeen kitara, taustalaulaja ja pääasiallinen lauluntekijä. Lisäksi McCoy tunnetaan mm. ensimmäisen suomalaisen levyttäneen punkyhtyeen Briardin ja Pelle Miljoona Oy:n ensimmäisen kokoonpanon kitaristina. McCoy on myös tunnettu värikkäänä "elämäntaparokkarina".
Andy McCoyn synnyinkunta Pelkosenniemi paljasti patsaan suurelle pojalleen heinäkuussa 2009. Mäntypuisen patsaan veisti McCoyn setä Matti Hulkko.

Elämä


Varhaiset vaiheet


Antti Hulkko syntyi 11. lokakuuta 1962 Pelkosenniemen kirkonkylällä Lehtikankaalla isovanhempiensa talossa vanhaan lappilaiseen sukuun. Lehtikankaalla Antti Hulkko asui kaksi kuukautta. Joulukuusta 1962 kevääseen 1963 Hulkon perhe, joka käsitti tällöin isän ja äidin ja Antin lisäksi Ilkka Hulkko-isoveljen, asui Kemijärven Osuuskassan kassatalossa, kunnes muuttivat suurempaan asuntoon Kemijärven Tohmoon Rytilahden kaupan viereen. Tällöin Antti Hulkko oli noin puolitoistavuotias. Vuonna 1964 Hulkon perhe muutti Ouluun, Tervahovin viereen Antti Hulkon ollessa noin 2-vuotias. Syyskesällä 1967 Risto Hulkon lähtiessä opiskelemaan Bremeniin, Länsi-Saksaan loput Hulkon perheestä muutti Pelkosenniemelle isoisän luo. Täällä syntyi perheen kolmas lapsi, Antti Hulkon pikkusisko. Asia oli järjestetty niin, että kaikki lapset olisivat syntyneet Pelkosenniemellä. Tällöin Antti oli 5-vuotias. Antti ehti serkkujensa ja Matti-setänsä kanssa käydä kalassa ja viettää muutenkin lappilaiselämää. Ennen muuttoa Ruotsiin perhe asui Oulun Toppilan Mustasuolla Antti Hulkon ollessa 6–8-vuotias. Oulussa Antti ehti veljensä Ilkan mukaan käydä kaksi luokkaa kansakoulua.
Vuonna 1971 Antin ollessa 9-vuotias Castrol-yhtiöstä töitä saanut Risto Hulkko lähti järjestelemään perheen muuttoa Oulusta Tukholmaan. Muu perheestä muutti jälleen Pelkosenniemelle, jonka kirkonkylällä Antti kävi 3 kuukautta ala-asteen kolmatta luokkaa. Pelkosenniemellä Hulkon opettajana toimi ainakin Jouko P. Lindfors, joka on luonnehtinut tuolloista Antti Hulkkoa ujoksi ja kiltiksi pojaksi. Sen sijaan Ilkka Hulkko jäi Pelkosenniemelle ja kävi siellä keskikoulunsa loppuun, koska perhe ei tiennyt, että ruotsinsuomalaiset oltiin perustamassa Tukholmaan suomenkielistä lukiota.
Ilkka Hulkko on sittemmin työskennellyt tietokoneiden parissa ja hänen siskonsa on lastentarhanopettajana.

Antti Hulkon sukujuuret


Hulkon suku on sukujuuriltaan saamelainen. Antti Hulkon piirteet, joita on myös Risto Hulkolla, eli ruskeat silmät, voimakas nenä ja suu, ovat peräisin isoisän äidiltä Hilja Hulkolta, joka kuului vauraaseen Rovaniemi sukuun. Pöykön suvun esi-isä oli Uppsalan yliopistossa opiskellut suomalainen pappi, joka lähti Mynämäeltä 1600-luvulla kappalaiseksi Kemin seurakuntaan. Risto Hulkon isän isoisä eli Antti Hulkon isoisän isoisä oli Pekka Hulkko, joka rakensi tilan Rovaniemen Pöyliövaaraan. Pekka Hulkon poika, Risto Hulkon isoisä oli puutavarayhtiössä toiminut Arvid Hulkko, joka muutti Kemiyhtiön konttoripäälliköksi Kemijärvelle. Täällä hän tapasi rovaniemeläisen Hilja Pöykön, joka toimi tuolloin kauppiassetänsä kaupassa myyjättärenä. Arvid ja Hilja Hulkko saivat yhden tytön ja kaksitoista poikaa, joista yksi oli Antti Hulkon isoisä, Oiva Hulkko, joka 1930-luvulla muutti Pelkosenniemelle.
Antti Hulkon äiti kuului isänsä puolelta pelkosenniemeläiseen, Pyhätunturin alueella asuneeseen Alatalon sukuun. Antti Hulkon äidin äiti taas oli tyttönimeltään Rytilahti, jonka suku on kotoisin Kemijärveltä. Antti Hulkon vanhemmat erosivat pian Risto Hulkon eläkkeelle pääsyn jälkeen. Risto Hulkko (s. 1938) muutti takaisin Pelkosenniemelle metsäläiskämppään hoitamaan äitiään ja työuupumustaan.

Musiikkiuran alku


Hulkon perheen välit olivat läheiset, ja Antti Hulkko on tullut aina hyvin toimeen isänsä, äitinsä ja sisarustensa kanssa. Hulkon kiinnostuminen piirustuksista ja piirtämisestä oli huomattu jo Suomessa, mutta Tukholmassa musiikki sai yhä suuremman merkityksen. Hulkon perheen naapurissa asui ruotsalaiset naisjuristi, jonka mies oli jamaikalainen. Näiden pojalta, joka McCoyn muistelmien mukaan oli Roy Hamilton, Hulkko oppi englannin kieli. Hulkko oppi pian myös ruotsin kieli kielen ja kitaran soiton. Jalkapallo jäi vähille, vaikka Hulkko oli päässyt Lindingön nappulaliigaan. Hulkko alkoi Tukholmassa käyttää etunimenään "Andy". McCoyn muistelmien mukaan jamaikalaiskaverit alkoivat kutsua häntä Andyksi, koska se oli helpompi sanoa kuin suomalaiset nimet Antti. Pian tämän jälkeen hän alkoi käyttää erilaisia taiteilijanimiä, kuten ''Andy von Hulkko'', ''Andy Müllhausen'', ''Andy Monroe'' ja ''Andy Suicide''. Näitä nimiä jaettiin sittemmin Hanoi Rocksin jäsenten kesken.
Vuonna 1976 Risto Hulkko sai työpaikan Osuuskauppakeskuksesta Helsingissä ja perhe muutti takaisin Suomeen. Syksyllä Hulkko aloitti opintonsa Helsingissä ''Botby Högstadieskolanissa'' (ent. ''Östra Svenska Läroverket''), jossa hän pian lukukauden alettua tutustui koulun rehtorin poikaan, suomenruotsalaiset lahjakkaaseen 13-vuotiaaseen kitaristiin Jan Stenforsiin, joka asui Puotilassa aivan koulun vieressä. Hulkko itse asui tuolloin Vuosaari Porslahti perheensä kanssa osoitteessa Pienen Villasaarentie 6, jossa Hulkko asui keskeytyksettä aina 18-vuotiaaksi asti lukuun ottamatta muutamia asumishetkiä Tukholmassa.
Hulkko on itse väittänyt, että hänelle paluumuutto Suomeen oli kulttuurishokki, eikä hän enää kunnolla osannut suomen kieli. Ongelma oli sekin, että koulussa hän puhui riikinruotsia, kun taas muut puhuivat suomenruotsia. Michael Monroe, johon Hulkko tutustui vuonna 1977 Töölön kirkko treenikämppänä toimineessa "Pärinäpirtiksi" kutsutussa kellarissa, on vahvistanut, että Hulkko puhui teininä suomen ja ruotsin sekasotkua. Hulkko myös harrasti edelleen jalkapalloa, jonka harrastuksen hän oli aloittanut jo Tukholmassa. Hulkko ei menestynyt koulussa kovin hyvin. Hän oli suomen kielen tukiopetuksessa, eikä häntä kiinnostanut kuin taideaineet ja englanti. Koulu jäi yhä enemmän sivulle, kun Hulkko alkoi Nasseksi kutsutun Stenforsin kanssa yhä enemmän harrastaa koulusta pinnaamista, olut juomista ja kitaransoittoa. Tuohon aikaan Hulkko ja Stenfors olivat muodostaneet kitaraduon ja he soittellivat koulun juhlissa ja tapahtumissa. Samoihin aikoihin Makke Fagerholm, Hulkko ja Jesu Hämäläinen ja joku muu muodostivat yhtyeen nimeltä ''Bolin''.
Vuonna 1976 Andy Hulkon veli Ilkka Hulkko perusti Pete Malmin kanssa punk-yhtyeen Briard. Ilkka esitteli Malmille veljensä, ja Malmi innostui kuultuaan Andy Hulkon soittotaidon. Hulkko oli alun perin suuntautunut komppikitaristiksi, mutta pian hän olikin soolokitaristi.
Räkä Malmi sai järjestettyä Briardin Linnanmäki vuoden 1977 kesäkauden päättäjäisjuhlien esiintyjäksi 14&nbsp;00:lle ihmiselle. Tämä oli yhtyeen yksi ensimmäisistä esiintymisestä. Keikan jälkeen Finnlevyn Robbie Lindberg tuli tarjoamaan leyvytyssopimusta. Hulkko oli tällöin vasta 15-vuotias. Keikan jälkeen Hulkko tapasi myös ensi kerran Macke Fagerholmin.
Briardista tuli Suomen ensimmäisen levyttänyt punk-yhtye singlellään ''I Really Hate Ya / I Want You Back''. Briardin alkuaikoina Hulkko käytti taiteilijanimeä ''Andy von Hulkko''. Kun Hulkko oli Tukholmassa ensimmäisen Briard-singlen julkaisun aikaan, levy-yhtiön edustajat Helsingissä kysyivät Pete Malmilta soolokitaristin nimeä. Pete Malmi vastasi tällöin: "Real McCoy, se on se mitä se on, se on ehtaa kamaa se jäbä." Kun Hulkko tuli takaisin Tukholmasta Helsinkiin, Briardin ensimmäiseen singleen oli jo painettu nimi ''Andy McCoy''. Pete Malmin keksimää ja painattamaa nimeä ei enää lähdetty muuttamaan. Ennen McCoyn vakiintumista Hulkko oli käyttänyt taiteilijanimenään myös ''Dela von Affenbach''.
Hulkko sai suoritettua peruskoulunsa, mutta ei jatkanut lukioon. Hän meni koulun jälkeen töihin erääseen siivousyhtiöön ja kävi pari kuukautta Vapaata Taidekoulua, jonka Hulkko kuulemma lopetti siksi, että naismallit olivat rumia ja liian läskejä sekä muutenkin kyllästyi koko kouluun.
Vuonna 1980 McCoyta pyydettiin kahteen yhtyeeseen, Pave Maijanen Mistakesiin ja Pelle Miljoonan juuri kokoamaan Pelle Miljoona Oy:hyn. McCoy päätyi jälkimmäiseen Johanna Kustannus johtajan Atte Blomin vihjattua Pelle Miljoonan tekevän pian läpimurron. Blom oli oikeassa ja McCoy sai jo 17-vuotiaana ensimmäisen kultalevynsä Pelle Miljoona Oy:n suomirockin menestysalbumista ''Moottoritie on kuuma''. Risto Hulkon mukaan Pelle Miljoona Oy:hyn liittyminen nielaisi Antin rockmaailmaan.
1979 McCoyn lähdettyä Briardista Pelle Miljoona Oy:hyn hänen tilalleen kitaristiksi tuli Jan Stenfors. Vuosina 1978–1980 Fagerholm ja McCoy tekivät yhteistyötä Maukka Perusjätkän ja Ralf Örnin projekteissa. Tältä ajalta on jäänyt todisteiksi ainakin musiikkivideot kappaleista "Säpinää" ja "Vaatteet (on mun aatteet)", joissa näkyy Fagerholmin soittavan saksofonia ja McCoyn kitaraa. Tulevat Hanoi Rocksin jäsenet pyörivät aktiivisesti osana punk-kulttuuria ja tekivät yhteistyötä tunnettujen suomipunk-artistien kanssa. Fagerholm, Stenfors ja McCoy viettivätkin vuosina 1977–1980 aikaa punkkareiden ja rokkareiden suosimassa Kill City (kortteli).
Vuonna 1979 Matti Fagerholm oli koonnut McCoyn vaikutuksella yhtyeen ''Hanoi Rocks''. Yhtyeessä soitti jo McCoyn ystävä Stenfors. Itse asiassa alkuvuonna 1980 Andy McCoy muutti taiteilijanimekseen ''Andy Suicide'' ja antoi Hanoi Rocksissa soittavalle Jan Stenforsille taiteilijanimen ''Nasty McCoy''. Ensimmäisen Hanoi Rocksin kokoonpano ei ollut pitkäikäinen ja Hulkko eli Suicide oli vain sen taustavaikuttaja. Hulkko keksi yhtyeen nimen Monroen kanssa 14-vuotiaana vuonna 1977 bussissa numero 14 yhdistäen Johnny Thundersin kappaleen "Chinese Rocks" heroiinia tarkoittavan nimen ja pinkkiä Vietnamissa jalostettua heroiinia tarkoittavan ilmaisun ''Hanoi rocks''. Hulkko ja Fagerholm päättivät elokuun tienoilla 1980 koota kesällä hajonneen Hanoi Rocksin uudella kokoonpanolla. Andy McCoy erosi juuri ennen syksyn kiertuetta erittäin suositusta Pelle Miljoona Oy:stä ja muutti Stenforsin ja Fagerholmin kanssa Tukholmaan. Hulkko otti uudelleen nimekseen Andy McCoy ja Stenfors sai nimen ''Nasty Suicide''. Samoihin aikoihin Makke Fagerholm otti nimekseen Michael Monroe, jonka sukunimi oli aiemmin ollut Hulkon käytössä. Kun McCoy kadotti basistiksi kaavaillun ruotsalaisen Björne Fröbergin puhelinnumeron, McCoy pyysi Pelle Miljoona Oy:n Sami Takamäki yhtyeeseen. McCoy nimesi Sami Takamäen Sam Yaffaksi, koska tämä näytti hänen mielestään appelsiinilta. Rumpaliksi löydettiin Michael Monroen ja McCoyn vanha tukholmalainen ystävä Jesper Sporre, joka sai taiteilijanimekseen ''Gyp Casino''.

Hanoi Rocks


Huolimatta siitä, että Hanoi Rocksissa kaikki jäsenet olivat yhtä merkittäviä ja vaikutusvaltaisia, Andy McCoyn asema yhtyeessä vakiintui jo pian alussa erittäin tärkeäksi. Tätä kuvastaa jo se, että Hanoi Rocksin ensimmäinen single vuodelta 1980 ''I Want You / Kill City Kills'' oli alun perin suunniteltu McCoyn ensimmäiseksi soololevyksi. Suuren osan Hanoi Rocksin alkuaikojen kappaleista McCoy oli säveltänyt ja sanoittanut jo ennen kyseistä yhtyettä. McCoysta tulikin yhtyeen pääasiallinen sanoittaja ja laulujen tekijä. Tosin McCoylla oli tapana laittaa kaikki Hanoi Rocksin kappaleet omiin nimiinsä, vaikka ne olisivatkin olleet bändin yhdessä hiomia tai pääasiassa esimerkiksi Michael Monroen tekemiä.
Andy McCoy asui vuodet 1981–1982 yhdessä muun yhtyeen kanssa Tukholmassa, josta muutti kesäkuussa 1982 Lontooseen. Vuosina 1981–1985 McCoy kiersi yhä suurempaa suosiota saavuttaneen Hanoi Rocksin kanssa kolmella mantereella.

Hanoi Rocksin jälkeen


Vuodet 1985–1989


Elokuussa 1985 Hanoi Rocksin viimeinen kokoonpano (Andy McCoy, Nasty Suicide, Timo Kaltio, Terry Chimes) perusti McCoyn ja Suiciden johdolla Cherry Bombzin, jonka laulajaksi otettiin Toto Coelo-yhtyeessä vaikuttanut näyttävän ulkomuodon omannut eksoottinen Anita Chellemah. Puhtaalla glam rock- ja glam punk-linjalla jatkanut Cherry Bombz sai paljon huomiota maailman musiikki- ja viihdelehdistössä Hanoi Rocksin perijänä. Yhtyeen musiikki kuulostikin Hanoi Rocksilta vain naisen laulamana. Cherry Bombz esitti monia Hanoi Rocksin kappaleita, joita ei oltu ehditty levyttää Hanoi Rocks-albumeille. Ensimmäinen kokoonpano ehti levyttää Britanniassa alun perin julkaistun 7" singlen ''Hot Girls In Love / Feline Feeling'' ja Japanissa sekä Yhdysvalloissa julkaistun EP:n ''Hot Girls In Love / 100 Degrees In The Shade / Feline Feeling / Oil & Gasoline''. Lisäksi yhtyeen piti levyttää kokonainen LP, mutta rahat eivät riittäneet kuin "mini-LP:hen" eli käytännössä EP:hen ''The Cherry Bombz'', joka sisälsi samat kappaleet kuin aiemmin julkaistu EP, lisättynä vain kappale "Pin-Up Boy". Loppuvuoden 1985 yhtyeessä jäsenenä ehtinyt olla Timo Kaltio korvattiin vuoden 1986 alusta lähtien Dave Tregunnalla (Lords of the New Church, Sham 69). Tämä kokoonpano ehti julkaista 7" singlen ''House Of Ecstasy / Declaration'', EP:n ''House of Ecstasy / Declaration / Countryfield Inner City Blues /Running (Back To Your Lover)'' ja live-LP:n ''Coming Down Slow'', joka julkaistiin vuonna 1987 yhtyeen jo hajottua. Lisäksi syntyivät vielä keikkavideot "Hot Girls In Love" ja "Live At The Marquee" ja kokoelmakasetti "100 Degrees In The Shade" 1986. Yhtye ehti kiertää Yhdysvalloissakin, mutta syksyllä 1986 yhtye hajosi, kun McCoy antoi Chellemahille potkut. Yhtye oli jo kauan ollut tympääntynyt laulajattareensa.
Andy McCoy ja Nasty Suicide julkaisivat kesällä 1986 The Suicide Twins-nimisenä duona akustisen albumin ''Silver Missiles And Nightingales'' jo ennen Cherry Bombzin "House of Ecstasy"-singlejä. Syksyllä 1986 Cherry Bombzin hajottua The Suicide Twins teki muutamia kiertueita Suomessa, kunnes duo hajosi vuoden 1986 lopussa. Nasty Suicide ilmoitti antaneensa potkut Andy McCoylle ja miesten musiikillisen yhteistyö loppui lopullisesti tähän duoon. The Suicide Twinsin albumia ja musiikkia alettiin arvostaa vasta myöhemmin, koska akustinen musiikki tuli muotiin vasta 1990-luvun alussa. Albumia on pidetty hyvänä osoituksena McCoyn sävellystaidoista ja osoituksena kahden erittäin taitavan kitaristin kyvyistä. Duon suurin hitti oli "Sweet Pretending", josta tehtiin myös musiikkivideo. Duon aikana ja albumilla Suicide käytti taiteilijanimenään ''Nasty Superstar''.
Andy McCoy oli The Suicide Twinsin hajoamisen jälkeen aivan kadoksissa. Vuonna 1987 oli ilmestynyt McCoyn muistelmat ''Andy McCoy – Hanoista ikuisuuteen'', mutta ei mitään muuta. Vuonna 1988 McCoy asui Suomessa, jossa hän nauhoitti ensimmäisen sooloalbuminsa ''Too Much Ain't Enough'' mm. Keimo Hirvosen ja Jone Takamäen avulla. Levy ei ollut kovin suuri menestys, koska siltä löytyi vain muutama kelvollinen kappale, joista tunnetuin ja melodisin lienee "I Will Follow". Tähän syynä oli se, että McCoyn heroiinin käyttö oli riistäytynyt Hanoi Rocksin jälkeen täysin käsistä, eikä hän omien sanojensa mukaan ollut lainkaan tässä maailmassa sooloalbumia tehdessään. McCoy teki yksin myös muutamia akustisia keikkoja ja flamencokeikan Jukka Tolonen kanssa. Myöhemmin vuonna 1988 McCoy muutti perheineen Lontooseen ja sieltä Los Angelesiin, jossa McCoy solmi BMG kanssa levytyssopimuksen. Samana vuonna McCoy sai ensimmäisenä suomalaisena kultalevyn Yhdysvalloista, kun Samantha Fox levytti cover-version McCoyn alun perin Silver Missiles And Nightingales -albumille säveltämästä kappaleesta "The Best Is Yet to Come".
Los Angelesissa Sex Pistolsin Steve Jones esitteli McCoyn Iggy Popille Instinct-kiertuekitaristiksi, koska ei itse päässyt kiertueelle. Aiemmin jonkin aikaa pimennos ollut McCoy sai jälleen maailmalla paljon huomiota. McCoyn puuhailut pääsivät kiertuebasisti Alvin Gibbsin kirjaan ''Neighbourhood Thread – On Tour With Iggy Pop''. Useat kappaleet, joissa McCoy soitti, pääsivät myöhemmin eri live-albumeille. Vuonna 1989 McCoy vieraili vielä UK Subsin ''Killing Time''-albumilla. 9 kuukautta kestäneen kiertueen jälkeen Maisoneuve ja McCoy erosivat. Maisoneuve menehtyi pian muutamien kuukausien kuluttua.

Vuodet 1990–1999


1990-luku alussa McCoy asui hienossa kartanossa Los Angelesin hienostoalueella yhdessä poikansa Sebastianin ja uuden naisystävänsä amerikanitalialaisen perijättären ja Johnny Thundersin serkun Angela Nicolettin kanssa. Andy ja Angela viettivät amerikkalaista jet set-elämää hyvien ystäviensä, muun muassa Guns N' Rosesin jäsenten kanssa. McCoy alkoi keskittyä jälleen työhönsä päästyään irti erittäin pahasta heroiiniriippuvuudestaan elokuussa 1991. Selvittyään McCoy kokosi yhtyeen Shooting Gallery ja meni naimisiin Angela Nicolettin kanssa syksyllä 1991. Lokakuussa McCoy kiersi Suomessa klubeja yhdessä Nicky Hopkinsin ja Dave Lindholmin kanssa samaan aikaan kuin Shooting Galleryn ensimmäinen albumi julkaistiin. Shooting Gallery veti kiertueen KISS:in lämmittelijänä, kunnes hajosi ei-musikaalisiin ongelmiin.
Vuosina 1993–1994 McCoy teki yhteistyötä useiden eri muusikoiden kanssa, mm. Skid Row:n Sebastian Bachin kanssa nimellä Bach/McCoy. Tämä yhteistyö poiki neljä koskaan julkaisematonta kappaletta. Keväällä 1994 Andy ja Angela McCoy muuttivat Helsinkiin. Kesällä 1994 McCoy kokosi Shooting Galleryn uudelleen mm. Hanoi Rocksin alkuperäisen rumpalin Gyp Casinon kanssa. Kokoonpano teki muutamia kesäkeikkoja Suomessa. Samoihin aikoihin McCoy keikkaili muutamia kertoja Remu Aaltonen kanssa.
Andy McCoyta pidettiin suomalaisen Shooting Gallery -versionsa jälkeen menetettynä tapauksena, mutta alennustilassa ollut McCoy ryhdistäytyi ja vuonna 1995 syntyi toinen sooloalbumi ''Building On Tradition'', joka on McCoyn menestynein julkaisu Hanoi Rocksin jälkeen. Albumi nauhoitettiin Tukholmassa McCoyn tuottamana. Albumin suurin hitti oli "Strung Out", joka sai paljon soittoaikaa Suomen radioissa. "Strung Out" oli alun perin Shooting Gallery -kappale, mutta oli jäänyt pois itse yhtyeen albumilta. Levyllä kuultiin myös ensimmäistä kertaa McCoyn vaimon Angela Nicolettin ääntä. Albumin jälkeisille kiertueille McCoy kasasi yhtyeen Live Ammo, johon kuuluivat McCoyn (kitara, laulu) lisäksi Angela Nicoletti (laulu), Dan Lagerstedt (kitara, laulu) Andy Christell (basso), Gyp Casino (rummut) ja Christian Andrè (kosketinsoittimet). Yhtye piti osittain kotipaikkanaan Tukholmaa. Christellin kotipuolessa tapahtuneen onnettomuuden takia Lagerstedt siirtyi bassoon. Myöhemmin myös André jätettiin pois yhtyeestä. Live Ammon kehitys ja suosio oli noususuhdanteista, mutta lopulta kahden Suomen kiertueen jälkeen yhtye hajosi.
Vuonna 1995 McCoy soitti The 69 Eyesin kanssa kappaleessa "Vietnamese Baby" ja albumilla ''Savage Garden'' kappaleessa "Wild talk", jonka demo (musiikki)n McCoy oli säveltänyt pari vuotta aiemmin. McCoy keskittyi tämän jälkeen vanhaan nuoruuden harrastukseensa, maalaamiseen. Hän tekeekin muutaman suuren öljyvärityön vuodessa.
1996 McCoy ja Pete Malmi päättivät perustaa Briardin uudelleen 20 vuoden jälkeen. Kokoonpanoon tuli The 69 Eyesin jäseniä ja Angela McCoy. Kokoonpano esitti vanhoja ja uusia Briard-kappaleita. Uusi Briard teki albumin ''Briards'' ja sen kappale "River of Dreams" menestyi. Samana vuonna McCoy soitti XL5:n singlellä ''Taas Mennään''. Samana vuonna Pekka Lehto alkoi kuvata elokuvaa ''Real McCoy'', jossa yhdistettiin fiktiota ja Andy McCoyn elämää. 2. joulukuuta-13. joulukuuta 1997 Dave Lindholm, Andy McCoy ja Pelle Miljoona tekivät akustisen kiertueen. Vuonna 1998 elokuva ''Real McCoy'' valmistui ja McCoy voitti 27. marraskuuta Jyrki (televisio-ohjelma) parhaimman elokuvaan liittyvän musiikkivideon palkinnon elokuvansa kappaleella "Mind Over Matter". ''Real McCoy'' ensiesitettiin 29. tammikuuta 1999 Göteborgin elokuvafestivaaleilla. Samoihin aikoihin ilmestyi elokuvan soundtrack. ''Real McCoyn'' Suomen ensi-ilta oli elokuussa 1999. Kuvausten aikana McCoy loukkaantui ja katkaisi jalkansa vaarallisessa putoamisessa kerrostalon kolmannesta kerroksesta. Onnettomuus muutti elokuvan juonen oleellisesti. Tämän tapaturman jälkeen McCoy on alkanut enemmän kontrolloimaan ns. rock 'n' roll-elämäntapaansa.
10. heinäkuuta 1999 Tampereen Tammerfestissä McCoy esiintyi ensi kerran pitkään aikaan. Samoin hän teki kiertueen vaimonsa Angelan ja Dan Lagerstedtin kanssa. McCoy vieraili myös 22 Pistepirkko levyllä.

Hanoi Rocksin uudelleen perustaminen


Michael Monroen ja Andy McCoyn välit paranivat uuden Hanoi Rocks CD-boksin promootiotilaisuuksien myötä. Lopulta vuonna 2001 Monroe ja McCoy ilmoittivat perustavansa Hanoi Rocksin uudelleen nimellä ''Hanoi Revisited''. Samana vuonna ilmestyi McCoyn elämäkerta ''Sheriffi McCoy''. Kirja on menestynyt uusintapainosten myötä hyvin. Hanoi Revisited esiintyi 2001 Ruisrockissa suomalaisten muusikoiden avulla.
Vuonna 2001 Hanoi Rocks esiintyi nimellä Hanoi Revisited Ruisrockissa ja pian sen jälkeen yhtye esiintyikin Ranskassa Cannesin Midem-musiikkimessuilla. Tällöin taustalla oli lontoolainen kustannusyhtiö Rock Hard Publishing sekä suomalainen RLF Music, joiden taustavaikuttajina toimivat mm. Herman Rarebell (Scorpionsin entinen rumpali), Tatu Huhanantti, Ilkka Hulkko ja Marco Tikkanen. Hanoi Rocksin toinen tuleminen oli alkanut.
27. maaliskuuta 2002 Hanoi Rocksin paluu virallistettiin, kun yhtyeen kokoonpano (Andy McCoy, Michael Monroe, Costello Hautamäki, Lacu ja Timpa) julkistettiin. Pian ilmestyi hyvin menestynyt single ''People Like Me'' ja ensimmäinen albumi 17 vuoteen, ''Twelve Shots on the Rocks''. Yhtye julkaisi vuonna 2005 albumin ''Another Hostile Takeover''. Uudelleenperustamisestaan lähtien Hanoi Rocks keikkaili menestyksellisesti tiheään herättäen uudelleen vanhaa kulttimainettaan sen vanhoilla alueilla, kuten Isossa-Britanniassa ja Japanissa, kunnes yhtye taas lopetti toimintansa keväällä 2009.
Music Televisionin tosi-tv-sarjan ''The Osbournes'' menestyksen jälkeen MTV3 tuotti Suomessa samantapaisen sarjan Andy McCoysta ja hänen vaimostaan Angelasta. 2003 esitetyn ohjelman nimi oli ''The McCoys Show''.

Uuden Hanoi Rocksin hajoamisen jälkeen


Andy McCoy astui jälleen julkisuuteen ja kertoi perustavansa uuden bändin. Myöhemmin kyseisen bändin kokoonpano ja nimi selvisi: The Real McCoy Band, Andy McCoy laulaja-kitaristina, Foo Fightersin kitaristi Chris Shiflett, Hanoi Rocksin entinen rumpali George Atlagic, basistina Dan Lagerstead ja kosketinsoittaja-laulajana Andyn vaimo Angela McCoy. Bändin kappalelistaksi suunniteltiin Hanoi Rocksin ja Foo Fightersin hittejä sekä McCoyn uusia sävellyksiä. Bändi aloitti Suomen kiertueella johon kuului 9 keikkaa. Bändi ehti soittaa kuitenkin vain kolme keikkaa ennen kuin hajosi. McCoy ei ole kertonut syytä hajoamiseen. Aluksi kerrottiin Shiflettin eronneen bändistä hänen poikansa sairastuttua sikainfluenssaan. Myöhemmin Stiflett kertoi hajoamisen johtuneen McCoyn huonosta keikkakunnosta.. Andy itse kertoi Stiflettin lähteneen, koska tämän vaimo oli komentanut hänet kotiin. McCoyn mukaan bändi on edelleen kasassa ja sen oli tarkoitus mennä studioon joulukuussa 2009.
Andy menee helmikuussa 2011 mukaan Pelle Miljoonan yhtyeeseen, jossa hän soitti kesän 1980 ja ''Moottoritie on kuuma'' -albumin levytyssessiossa. Esiintymiset kuuluvat Albumiklassikot-konserttisarjaan.

Avioliitot ja lapset


McCoylla on poika nimeltä ''Sebastian'' avioliitostaan 1986–1989 Anastasia ”Stacy” Maisoneuven kanssa. Maisoneuve kuoli pian eron jälkeen. McCoy meni uusiin naimisiin Angela Nicolettin kanssa vuonna 1991. Heillä ei ole yhteisiä lapsia.

Katso myös


Hanoi Rocks
Michael Monroe
Nasty Suicide
Sam Yaffa
Razzle
Gyp Casino
Pelle Miljoona Oy
Angela McCoy

Aiheesta muualla


http://www.andymccoy.com/ Andy McCoyn kotisivu
http://www.angiemccoy.com/ Angela McCoyn kotisivu
http://www.hanoirocks.info/ Hanoi Rocksin kotisivu
http://www.connybloom.com/ Conny Bloomin kotisivu
http://www.hanoi-rocks.net/ Hanoi Rocks -fanisivusto
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=6&a=309 YLE Elävä arkisto: Andy McCoy ja Mike Monroe 1985
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=99&t=734&a=6205 YLE Elävä arkisto: Andy McCoy Nybergin vieraana 2005
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=99&t=734&a=7056 YLE Elävä arkisto: Andy McCoy, 17 vuotta

Lähteet


Luokka:Hanoi Rocks
Luokka:Pelle Miljoona
Luokka:Suomalaiset kitaristit
Luokka:Suomalaiset lauluntekijät
Luokka:Suomalaiset rocklaulajat
Luokka:Vuonna 1962 syntyneet
Luokka:Elävät henkilöt
en:Andy McCoy
fr:Andy McCoy
ja:アンディ・マッコイ
sv:Andy McCoy

Aurinko


Aurinko (Tähtitieteelliset symbolit ☉) on Maata lähinnä sijaitseva tähti. Auringon ympärille syntyneet planeetta ja muut kappaleet muodostavat Aurinkokunta. Aurinko on tyypillinen tähti, jolla ei ilmeisesti ole mitään poikkeuksellisia ominaisuuksia. Auringon perinteisiä suomalaisia nimiä ovat myös ''Päivä'', ''Päivyt'' ja ''Päivänkehrä''. Suurella alkukirjaimella kirjoitettaessa ''Aurinko'' on erisnimi omalle tähdellemme lähinnä tähtitiede, mutta pienellä kirjoitetaan ''aurinko'' jokapäiväisessä kielenkäytössä. Aurinko kiertää muiden Linnunrataan kuuluvien tähtien tavoin sen keskipistettä.

Auringon elinkaari


Aurinko muodostui vajaa viisi miljardia vuotta sitten, ja noin viiden miljardin vuoden kuluttua sen energiavarat loppuvat.
Energian tuoton lämpötila kasvaa, mikä johtuu helposti fuusioreaktio vety vähenemisestä. Aurinko alkaa nyt tuottaa yhä enemmän kokoon luhistumista estävää energiaa hiili- ja muilla fuusioilla. Korkeammalla lämpötilalla tapahtuva nopea energian tuotanto aiheuttaa ongelmia: lämpö ei ehdi siirtyä vakaasti ytimestä ulos ulkoavaruuteen (vrt. lämmön siirtymisen hitaus). Tämän seurauksena Auringon koko kasvaa, sillä se varastoi energiaa. Säteily samalla lisääntyy ja aikaansaa ennen pitkää maapallon lämpenemistä, tosin hitaasti. 900 miljoonan vuoden kuluttua Auringon ollessa 5,5 miljardin vuoden ikäinen arvioidaan maanpinnan keskilämpötilan ylittävän Maan nykymuotoiselle elämälle kriittisen 30&nbsp;°C rajan.
Viiden miljardin vuoden kuluttua vety loppuu Auringon keskustasta, ja se alkaa hitaasti laajentua ja muuttua punaiseksi. Vähitellen Auringosta tulee punainen jättiläinen, joka nielaisee sisäplaneetat Merkurius ja Venus. Maapallo sulaa laavapalloksi, ja osa sen kivikehästä höyrystyy avaruuteen. Samalla Aurinko puhaltaa uloimmat kerroksensa planetaarinen sumu, jolloin keskustassa oleva tiivis ydin paljastuu ja muuttuu myöhemmin valkoinen kääpiö. Jäljelle jäänyt Auringon ydin jäähtyy lopulta valkoisesta kääpiöstä musta kääpiö.

Auringon ominaisuuksia


pintalämpötila 5780 Kelvin
massa 1,9891 × 10<sup>30</sup> kilogramma
säteilyn teho 3,846 × 10<sup>26</sup> Watti
säde 695&nbsp;500 kilometri
keskitiheys noin 1&nbsp;410 kg/m<sup>3</sup>
Auringon Auringon massa, Auringon säde ja Auringon luminositeetti käytetään yleisesti yksikkönä muiden tähtien säteitä, massoja ja valovoimia käsiteltäessä.
Aurinkoa on pidetty aikaisemmin pienenä ja suhteellisen mitättömänä tähtenä. Nykyään tiedetään Auringon olevan kirkkaampi kuin 85&nbsp;% Linnunradan tähdistä, toisaalta suurin osa tähdistä on himmeitä punainen kääpiö. Aurinko näkyisi paljain silmin suunnilleen 50 Valovuosi etäisyydelle.
Tiedosto:171879main LimbFlareJan12 lg.jpg -teleskoopin ottama kuva auringon pinnasta.]]

Auringon aktiivisuus


Auringon pinta muuttuu koko ajan. Sen pinnan ilmiöistä tunnetuin on auringonpilkut. Muita pinnalla tapahtuvia ilmiöitä ovat flaret eli roihupurkaus, protuberanssit, granulat ja niin kutsutut auringonjäristykset, joita muun muassa Euroopan avaruusjärjestö SOHO-avaruusluotain havaitsi. Aurinko myös virittää Maan lähiavaruuteen niin kutsutun avaruussään. Auringon aktiivisuuden huippukausina esiintyy niin kutsuttuja aurinkomyrskyjä, jotka näkyvät Maassa muun muassa voimakkaina ja laaja-alaisina revontulina ja esimerkiksi Kanadan ja Yhdysvallat itärannikon pitkien sähkön siirtolinjojen jakeluhäiriöinä. Auringon on raportoitu olleen vuonna 2009 himmeimmillään noin sadan vuoden aikana.

Rakenne


Tiedosto:Solar_internal_structure-fin.svg
Auringossa vallitsee niin korkea lämpötila, että aineet eivät esiinny kiinteässä, nestemäisessä tai kaasumaisessa Olomuoto. Kaikki aines onkin niin sanotussa neljännessä olomuodossa, plasmana.
Aurinko saa säteilemänsä energian siten, että vety muuttuu heliumiksi Auringon ytimessä tapahtuvassa fuusioreaktio. Tämä energia siirtyy, ensin lyhytaaltoisena röntgensäteilynä ja edelleen pidempiaaltoisempana röntgensäteilynä ja lopuksi konvektiovirtauksena (lämpösiirtymisenä) Auringon pinnalle.

Ydin


Ydin on Auringon sisin osa, jossa Auringon energian tuottavat fuusioreaktiot tapahtuvat. Sen läpimitta on noin 350&nbsp;000 kilometriä, siis noin neljännes Auringon koko läpimitasta. Ytimen tiheys on korkeimmillaan 150000 kg/m<sup>3</sup> eli noin 150 kertaa veden tiheys. Paine on 225 miljardia ilmakehää. Lämpötila on noin 13&nbsp;600&nbsp;000 kelviniä, eli se on huomattavasti lämpimämpi kuin Auringon pinta, jossa lämpötila on 5&nbsp;800 kelviniä. SOHO-luotaimen mittaustulokset viittaavat ytimen pyörivän pintaa nopeammin.<ref name="Garcia2007">
</ref>
Lukuun ottamatta Auringon eliniän loppuvaiheita miltei kaikki Auringon energia syntyy ytimen fuusioreaktioissa, joissa vety-ytimet eli protonit yhdistyvät heliumytimiksi vapauttaen suuria määriä energiaa. Joka sekunti noin 600 miljoonaa tonnia vetyä fuusioreaktio 596 miljoonaksi tonniksi heliumia. Erityinen suhteellisuusteoria mukaisesti sekunnissa noin 4 miljoonaa tonnia materiaa muuttuu energiaksi. Auringon teho on noin 383 jotta (SI-järjestelmä), mikä vastaa noin sadan miljardin megatonnin tehoisen vetypommin räjähdystä joka sekunti. Silti ytimen suunnattomien mittasuhteiden johdosta tehotiheys on vain noin 0,272 wattia kuutiometriltä, vähemmän kuin yhden kynttilän teho.
Syntyneen energian täytyy kulkeutua Auringon ylempien kerrosten halki ennen vapautumista auringonvalona tai aurinkotuuli mukana. Arviot energian kulkeutumisajasta pintaan vaihtelevat 10&nbsp;000 vuodesta 170&nbsp;000 vuoteen.<ref name="NASA"></ref>

Säteilyvyöhyke


Auringon ydintä ympäröi säteilyvyöhyke, jossa ydinreaktioita ei enää tapahdu. Sen halki ytimestä tuleva energia siirtyy pinnalle absorptio (sähkömagneettinen säteily) ja emittoitumalla nousten säteilyvyöhykkeen pintaa kohden, joka on noin 0,7 Auringon säteen kohdalla. Energian siirtyminen on hidasta, ja ytimestä pintaan siirtyminen kestää kymmeniä miljoonia vuosia.

Konvektiovyöhyke


Konvektiovyöhykkeessä energia siirtyy pääosin aineen konvektiovirtauksena mukana pinnalle. Vyöhykkeen aine virtaa kohti Auringon pintaa. Pinnalla aine jäähtyy ja muuttuu täten tiheys ja vajoaa takaisin kohti Auringon ydintä.

Auringon pinta


Auringon pintakerroksista, fotosfääristä, energiaa säteilee valonnopeus ympäröivään avaruuteen sähkömagneettinen säteily kaikilla aallonpituuksilla, pääasiassa näkyvänä valona ja infrapunasäteilynä, jonkin verran myös ultraviolettisäteilynä. Fotosfäärin keskimääräinen lämpötila on noin 5800 K. Fotosfääri näyttää rakeiselta; siinä on kirkkaampia ja hieman tummempia kohtia. Tämä johtuu syvemmältä tulevista konvektiovirtauksista. 100 kilometriä paksussa fotosfäärissä esiintyy myös auringonpilkkuja, joiden kohdalla lämpötila on huomattavasti alhaisempi.

Kaasukehä


Kaasukehä jakautuu suhteellisen ohueen, sisempään värikehään, eli ''kromosfääriin'' ja kauas ulottuvaan ''koronaan''. Koko kaasukehä on sen verran harvaa, ettei se ole nähtävissä paljain silmin muulloin kuin auringonpimennyksien yhteydessä, jolloin kromosfääri näyttäytyy ohuena punaisena renkaana Auringon ympärillä. Kromosfäärin paksuus on noin 2&nbsp;000 km ja sen lämpötila noin 100&nbsp;000 kelviniä.
Kaasukehän ulointa osaa kutsutaan koronaksi. Se muodostuu vielä harvemmasta, mutta hyvin kuumasta plasmasta, jonka lämpötila osittain on yli miljoona astetta, ja se ulottuu monen Auringon säteen verran siitä ulospäin. Etenkin sen ollessa aktiivisimmillaan auringon magneettiset myrskyt irrottavat koronasta ainetta, joka sinkoutuu avaruuteen satojen kilometrien sekuntinopeudella. Sähkövaraus hiukkasten törmätessä muutamaa päivää myöhemmin Maan magneettikenttään syntyy revontulia. Koronan plasmasta irtoavia varautuneita hiukkasia, pääasiassa elektroni ja protoneja, liikkuu siitä poispäin avaruuteen jopa 900 km/s nopeudella. Tämä aurinkotuuli kutsuttu ilmiö ulottuu koko aurinkokunnan läpi. Sen hiukkasten ja magneettikenttä vaikutuspiirissä olevaa avaruuden osaa sanotaan ''heliosfääriksi'', jonka rajoilta, noin 50-100 AU:n etäisyydeltä olevasta ''heliopaussista'' katsotaan tähtienvälisen avaruuden alkavan.

Auringonvalon terveysvaikutukset


Auringonvalo on Suomessa kesällä merkittävin D-vitamiinin lähde. Auringon UVB-säteily muuttaa ihon 7-dehydrokolesterolia D3-vitamiinin esiasteeksi. Ihmisen fysiologisen tarpeen ylittävä määrä kuitenkin hajoaa iholla auringonvalon vaikutuksesta, joten D-vitamiinin yliannostus auringosta ei ole mahdollinen. D-vitamiinisynteesin määrä on suurimmillaan päiväntasaajan lähellä, mutta Suomen leveysasteilla sitä tapahtuu vain kesäkuukausina ja silloinkin vain keskipäivän tienoilla.
Auringonvalo vaikuttaa pimeähormoni melatoniinin eritykseen, joka on suurimmillaan öisin ja talvisin. Melatoniinilla on unettava vaikutus, joten auringonvalon puute päiväsaikaan voi aiheuttaa väsymystä ja häiritä uni-valverytmiä. Luonnollisen valon puute voi myös aiheuttaa kaamosmasennus.
Auringonvalo voi olla välttämätöntä lapsen silmän kehitykselle. Liian vähäinen auringonvalon saanti voi aiheuttaa Likinäköisyys vähentämällä dopamiinin eritystä.
Voimakas auringonvalo voi paksuntaa ja ryppyynnyttää ihoa ajan myötä.
Liian voimakkaalle ja pitkäaikaiselle auringonpaisteelle altistuminen voi polttaa ihon, mikä lisää melanooman riskiä. Toisaalta joissain tutkimuksissa on havaittu, että melanoomasta selviävät todennäköisimmin ne potilaat, jotka ovat saaneet elämänsä aikana eniten auringonvaloa. Tämä viittaa siihen, että auringolla on myös syövältä suojaavaa vaikutusta.

Auringolta suojautuminen

Havaitseminen


Aurinkoa voidaan havaita kaukoputkella heijastamalla sen kuva kaukoputki taakse tai käyttämällä himmentävää Optinen suodatin, joka on objektiivin edessä. Aurinkoa ei saa koskaan katsoa suoraan kiikarin tai kaukoputken läpi ilman aurinkosuodatinta, sillä se vahingoittaa näköaisti. Jopa auringonpimennys yhteydessä auringon suora katsominen voi helposti vahingoittaa silmä. Aurinkoa ei kannata katsoa myöskään aurinkolasit tai sellaisen tummentavan suojan läpi, jota ei ole tarkoitettu Auringon katsomiseen. Auringonpimennystä katsottaessa tulee käyttää tähän tarkoitettua himmennintä tai hitsaajan suojalaseja.

UV-säteilyltä suojautuminen


Auringon voimakkaalle ultraviolettisäteily pitkäaikaisesti altistunut iho palaa, mikä lisää riskiä sairastua ihosyöpään. Palamisalttiutta kuvaamaan on kehitetty UV-indeksi. Myös ihon palamisherkkyys vaihtelee eri henkilöillä. Vaaleilla henkilöillä ihoa suojaavan pigmentti muodostuminen on heikompaa, jolloin on käytettävä korkeamman suojakertoimen omaavia aurinkovoiteita tai valoa läpäisemätöntä suojavaatetusta. Tämän vuoksi aurinkorasvan käyttö on tietyissä olosuhteissa melkein välttämätöntä ihosyövältä suojautumiseksi.

Auringon merkitys ihmiskunnalle


Tiedosto:Energiantuotanto.PNGiden energia on eri muodoissa ihmiskunnan huomattavin energianlähde. Ainoastaan ydinvoima ei saa alkuaan Auringosta.]]
Aurinko on maapallon merkittävin energianlähde, joka kasveissa tapahtuvan yhteyttäminen kautta tuottaa melkein kaiken eliökunnan kuluttamasta energiasta. Myös ihmisten fyysinen käyttövoima on Auringosta lähtöisin, sillä kaikki ravinto alkaen kasvikunnasta päättyen ravintoketjun ylimpiin lenkkeihin edustaa varastoitunutta aurinkoenergiaa. Ydinvoimaa sekä geoterminen energia ja vuorovesienergiaa lukuun ottamatta kaikki ihmiskunnan kuluttama energia on peräisin Auringon fuusioreaktioista eri väylien kautta.
Aurinko on näyttävä ilmiö kaikkialla maapallolla ja se hallitsee muun muassa vuorokaudenaikojen vaihteluja. Siksi Auringolla on merkittävä asema eri kulttuureissa ja sitä palvotaan ja on palvottu jumalana muun muassa muinaisessa Muinainen Egypti, Antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, Etelä-Amerikka sekä Japanissa.

Katso myös


Auringon palvonta
Auringonotto
Aurinkokenno
Aurinkolämmitys
Aurinkovoima
Fuusioreaktio
Uusiutuva energia
Auringonpimennys
Auringon säteily
Roihupurkaus
Protuberanssi

Lähteet

Kirjallisuutta


Aiheesta muualla


http://www.astronetti.com/tahtitieto/aurinko.htm astronetti
http://web.archive.org/web/20041107065831/http://www.avaruusmgz.info/vol11/heinakuu/hiukkaspilvet.html Auringon hiukkaspilvet
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/hkoskinen1.htm Esitelmä auringonpilkuista 3.4.2007
http://www.nineplanets.org/sol.html tietoa auringosta
http://sohowww.nascom.nasa.gov/data/realtime-images.html SOHO-luotaimen viimeisimmät kuvat Auringosta
http://soi.stanford.edu/data/farside/index.html Auringon magneettikentän karttoja
http://sunearth.gsfc.nasa.gov/eclipse/eclipse.html Nasan pimennyksiä käsittelevä sivusto
http://sohowww.nascom.nasa.gov/ Nasa SOHO (Solar & Heliospheric Observatory) satellitehttp://web.archive.org/web/20060221020717/http://sohowww.nascom.nasa.gov/explore/faq/sun.html FAQ
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html Auringon ääniä
http://www.spaceweather.com Spaceweather.com - avaruussääpalvelu
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/RamiVainio.htm Esitelmä Auringon vaikutuksista 10.2.2009
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/EKallio.htm Esitelmä Auringon vaikutuksesta 7.4.2009
http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/MaaritKorpi.htm Esitelmä Auringosta 16.3.2010
http://www.webcal.fi/fi_fi/kalenterit.php#tiede Auringon nousu ja lasku kalenteriisi
<br clear=all />
Luokka:Aurinko
af:Son
ak:Ewia
als:Sonne
am:ፀሐይ
ang:Sunne
ar:الشمس
an:Sol
arc:ܫܡܫܐ
frp:Solely
as:সূৰ্য
ast:Sol
gn:Kuarahy
av:Бакъ
ay:Willka
az:Günəş
bjn:Matahari
id:Matahari
ms:Matahari
bn:সূর্য
zh-min-nan:Ji̍t-thâu
map-bms:Srengenge
jv:Srengéngé
su:Panonpoé
ba:Ҡояш
be:Сонца
be-x-old:Сонца
bcl:Saldang
bar:Sun
bo:ཉི་མ།
bs:Sunce
br:Heol
bg:Слънце
ca:Sol
cv:Хĕвел
cs:Slunce
sn:Zuva
tum:Zuwa
co:Soli
cy:Haul
da:Solen
pdc:Sunn
de:Sonne
dv:އިރު
nv:Jóhonaaʼéí
na:Ekwan
et:Päike
el:Ήλιος
eml:Såul
en:Sun
myv:Чи (пертпельксэнь вал)
es:Sol
eo:Suno
ext:Sol
eu:Eguzkia
fa:خورشید
hif:Suraj
fo:Sólin
fr:Soleil
fy:Sinne
ff:Naange
fur:Soreli
ga:An Ghrian
gv:Yn Ghrian
gd:Grian
gl:Sol
gan:太陽
gu:સૂર્ય
got:𐍃𐌰𐌿𐌹𐌻
hak:Ngit-tèu
xal:Нарн
ko:태양
haw:Lā
hy:Արեգակ
hi:सूर्य
hr:Sunce
io:Suno
ilo:Init
ia:Sol
ie:Sole
iu:ᓯᕿᓂᖅ
ik:Siqiñiq
os:Хур
xh:UKat
zu:Ilanga
is:Sólin
it:Sole
he:השמש
kn:ಸೂರ್ಯ
pam:Aldo
ka:მზე
kk:Күн (жұлдыз)
kw:Howl
ky:Күн
sw:Jua
kv:Шонді
ht:Solèy
ku:Roj (stêrk)
lad:Sol
lez:Рагъ
la:Sol
ltg:Saule
lv:Saule
lb:Sonn
lt:Saulė
lij:Sô
li:Zon
ln:Mói
jbo:solri
lmo:Suu
hu:Nap
mk:Сонце
mg:Masoandro
ml:സൂര്യൻ
krc:Кюн
mt:Xemx
mr:सूर्य
xmf:ბჟა
arz:شمس
mzn:خورشید
cdo:Nĭk-tàu
mwl:Sol
koi:Шонді
mdf:Шись
mn:Нар
my:နေ
nah:Tōnatiuh
nl:Zon
nds-nl:Zunne
cr:ᒌᔑᑳᐅᐲᓯᒻ
ne:सूर्य
new:सूर्द्य
ja:太陽
nap:Sole
ce:СалоцӀе
no:Solen
nn:Sola
nrm:Solé
nov:Sune
oc:Soleu
or:ସୂର୍ଯ୍ୟ
uz:Quyosh
pa:ਸੂਰਜ
pfl:Sunn
pnb:سورج
pap:Solo
ps:لمر
pms:Sol
nds:Sünn
pl:Słońce
pnt:Ήλος
pt:Sol
crh:Küneş
ksh:Sunn
ro:Soare
rmy:Kham
rm:Sulegl
qu:Inti
ru:Солнце
rue:Сонце
sah:Күн (сулус)
se:Beaivváš
sc:Sole
sco:Sun
stq:Sunne
sq:Dielli
scn:Suli
si:සූර්යයා
simple:Sun
sk:Slnko
sl:Sonce
cu:Слъньцє
szl:Słůńce
so:Qorax
ckb:خۆر
sr:Сунце
sh:Sunce
sv:Solen
tl:Araw (astronomiya)
ta:ஞாயிறு (விண்மீன்)
tt:Кояш
te:సూర్యుడు
th:ดวงอาทิตย์
vi:Mặt Trời
tg:Офтоб
tpi:San
chr:ᏅᏓ
chy:Éše'he
tr:Güneş
tw:Ewia
udm:Шунды
uk:Сонце
ur:سورج
ug:قۇياش
vec:Sołe
vep:Päiväine
vo:Sol
fiu-vro:Päiv
wa:Solea
zh-classical:日
vls:Zunne
war:Adlaw (astronomiya)
wo:Jant
yi:זון
yo:Òrùn
zh-yue:太陽
diq:Roc
zea:Zunne
bat-smg:Saulė
zh:太阳

ASCII

Image:ASCII full.svg
Ascii () on 7-bittinen eli 128 merkkipaikan laajuinen tietokoneiden merkistö, joka sisältää ensisijaisesti amerikanenglanti tarvittavat kirjaimet, numerot, väli- ja erikoismerkkejä sekä eräitä ohjauskoodeja. Lähes kaikkien nykyisin yleisessä käytössä olevien tietokonemerkistöjen 128 ensimmäistä merkkiä ovat samat kuin Asciissa, joten ne voidaan luokitella Asciin laajennuksiksi. Unicode-merkistön yhteydessä tätä ensimmäistä lohkoa kutsutaan latinalaiset aakkoset perusosaksi.
Joskus kuulee virheellisesti puhuttavan ”8-bittisestä Asciista” tai ”high-Asciista”, jonka merkkipaikkojen määrä olisi kaksinkertaistettu 256:een ottamalla käyttöön Asciissa ylimääräiseksi jäänyt tavu (tietotekniikka) kahdeksas bitti. Tällaisia merkistöjä on Asciin pohjalta kuitenkin kehitetty useita, eikä niistä yhteenkään ole asianmukaista viitata nimellä Ascii. Koska 8-bittiseenkään merkistöön eivät mahdu edes kaikkien latinalaisin aakkosin kirjoitettavien kielten kirjaimet, alueittain on pitänyt kehittää keskenään yhteensopimattomia laajennusversioita, joista länsieurooppalaisittain ja suomalaisittain tärkein on ISO 8859-1 eli niin sanottu Latin 1 ‑merkistö. Lisäksi esimerkiksi MS-DOS-järjestelmän käyttämien Ascii-pohjaisten merkistöjen laajennusosat poikkeavat täysin Windowsin merkistöistä, jotka ovat ISO 8859 ‑standardien muunnelmia.

Historia


Ascii kehitettiin 1960-luku paperille tulostavien kaukokirjoitinlaitteiden ja pääte merkistöksi ja ohjauskoodistoksi. Aikaisemmat laitteet käyttivät yleensä 5-bittistä Baudot-koodia.
Asciin kehitti ja julkaisi ''American Standards Association'', nykyiseltä nimeltään ''American National Standards Institute''. Kehitystyöhön osallistuneista huomattavimpiin kuuluu Bob Bemer.
Merkkivalikoima perustuu lähinnä Yhdysvallat tarpeisiin. Tämä on aiheuttanut jatkuvia ongelmia ei-englanninkielisen tekstin käsittelyssä: esimerkiksi suomen kielen aakkosista kirjaimet A–Z sisältyvät kaikkiin Ascii-merkistön muunnoksiin ja näkyvät siis käytännössä aina oikein, mutta niin sanotut ääkköset (Å, Ä, Ö) aiheuttavat yllättävän usein yhteensopivuusongelmia vielä nykyäänkin.

US-ASCII


ASCII-määritys julkaistiin Yhdysvalloissa ANSI X3.4 ‑standardina alun perin vuonna 1963. Hieman myöhemmin, 1967, sitä täydennettiin pienaakkosilla ja symboleilla. Yhdysvaltojen ASCII-standardista käytetään myös nimitystä US-ASCII. Sen nykyinen versio on määritelty standardissa ANSI X3.4-1986.
ISO-standardi merkistöstä tuli vuonna 1972. Kansainvälinen ISO-646-IRV (''international reference version'') ‑määritys erosi ASCII-merkistöstä sikäli, että dollarin merkin ($) tilalla oli valuuttamerkki (¤) ja aaltoviivan (~) tilalla oli yläviiva (¯). Vuonna 1991 kansainvälinen versio mukautettiin vallitsevaan käytäntöön korvaamalla valuuttamerkki dollarin merkillä. Se on nykyään aivan samanlainen kuin yhdysvaltalainen versio ISO-646-US eli US-ASCII.
ASCII-merkistö määrittää 128 merkkipaikkaa, joihin kuuluvat amerikanenglannin isot ja pienet kirjaimet A–Z, numerot 0–9, välilyönti sekä väli- ja erikoismerkkejä (!"#$%&'<>=?.,:;@{|}\^_`). Merkistön alkupäästä ja lopusta on yhteensä 33 merkkipaikkaa varattu ohjauskoodeille, joten erilaisia kirjoitusmerkkejä mahtuu ASCII-merkistöön 95.
ASCII ei sisällä Ä- ja Ö-kirjainten kaltaisia tarkkeellisia kirjaimia, joita tarvitaan muissa kuin englannin kielessä. Monet kansalliset kirjaimet sai kuitenkin kaukokirjoitin ja kirjoitin aikaiseksi tulostamalla kaksi merkkiä päällekkäin, esimerkiksi ä ← <code>a</code> + <code>"</code> (a ja pystylainausmerkki) ja ñ ← <code>n</code> + <code>~</code> (n ja tilde). Eräät ASCII-merkit, nimittäin tilde ja sirkumfleksi (<code>^</code>), tarkoitettiinkin alun perin nimenomaan tarke kansallisten kirjainten muodostusta varten. Alaviiva (<code>_</code>) puolestaan tarkoitettiin alleviivausten tuottamiseen. Usean merkin tulostaminen samaan kohtaan ei kuitenkaan ollut mahdollista näytöllä. Näyttöjen yleistyessä piti kansalliset kirjaimet viimeistään saada osaksi varsinaista merkistöä.

Kansalliset muunnelmat


Euroopan maissa kansalliset merkit saatiin käyttöön korvaamalla niillä osa erikoismerkeistä. Esimerkiksi ASCII-merkistön suomalainen versio (ISO-646-SF) korvasi merkit \^ merkeillä ÄÖÅÜ ja {|}~ merkeillä äöåü. @ korvattiin é:llä. Tämä merkistö tunnetaan myös suomalaisella nimellä SF-2.
Ratkaisu oli kömpelö etenkin, jos merkistöä käytettiin ohjelmointiin. Tällöin oli usein tehtävä valinta ääkkösten ja ohjelmoinnissa välttämättömien hakasulkujen välillä. Tällaiset merkistöt olivat kuitenkin yleisiä vielä 1980-luku, kun käytössä oli paljon järjestelmiä, joiden merkistökoodauksen leveys rajoittui 7 bittiin.

Ascii-merkit

| 00 nul| 01 soh| 02 stx| 03 etx| 04 eot| 05 enq| 06 ack| 07 bel| | 08 bs | 09 ht | 0a nl | 0b vt | 0c np | 0d cr | 0e so | 0f si | | 10 dle| 11 dc1| 12 dc2| 13 dc3| 14 dc4| 15 nak| 16 syn| 17 etb| | 18 can| 19 em | 1a sub| 1b esc| 1c fs | 1d gs | 1e rs | 1f us | | 20 sp | 21 ! | 22 " | 23 # | 24 $ | 25 % | 26 & | 27 ' | | 28 ( | 29 ) | 2a
| 2b + | 2c , | 2d - | 2e . | 2f / | | 30 0 | 31 1 | 32 2 | 33 3 | 34 4 | 35 5 | 36 6 | 37 7 | | 38 8 | 39 9 | 3a : | 3b ; | 3c &lt; | 3d = | 3e &gt; | 3f ? | | 40 @ | 41 A | 42 B | 43 C | 44 D | 45 E | 46 F | 47 G | | 48 H | 49 I | 4a J | 4b K | 4c L | 4d M | 4e N | 4f O | | 50 P | 51 Q | 52 R | 53 S | 54 T | 55 U | 56 V | 57 W | | 58 X | 59 Y | 5a Z | 5b | 5e ^ | 5f _ | | 60 ` | 61 a | 62 b | 63 c | 64 d | 65 e | 66 f | 67 g | | 68 h | 69 i | 6a j | 6b k | 6c l | 6d m | 6e n | 6f o | | 70 p | 71 q | 72 r | 73 s | 74 t | 75 u | 76 v | 77 w | | 78 x | 79 y | 7a z | 7b { | 7c | | 7d } | 7e ~ | 7f del|

Katso myös


ASCII-taide
3568 ASCII

Aiheesta muualla


http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/merkit/ Jukka Korpela: Merkit ja koodaukset
http://ascii.cl/htmlcodes.htm http://ascii.cl/htmlcodes.htm Lista Ascii- ja HTML-symboolien koodeista (englanniksi).
Luokka:Merkistöt
Luokka:ISO
als:ASCII
ar:أسكي
ast:ASCII
az:ASCII
id:ASCII
ms:ASCII
bn:অ্যাস্‌কি
zh-min-nan:ASCII
bs:ASCII
bg:ASCII
ca:ASCII
cs:ASCII
da:ASCII
de:American Standard Code for Information Interchange
et:Ameerika Informatsioonivahetuse Standardkood
el:ASCII
en:ASCII
es:ASCII
eo:Askio
eu:ASCII
fa:اسکی (استاندارد)
fr:American Standard Code for Information Interchange
ga:ASCII
gl:ASCII
xal:ASCII
ko:미국 정보 교환 표준 부호
hi:आस्की
hr:ASCII
ia:ASCII
it:ASCII
he:ASCII
kk:Символдардың стандартты кестесі
ku:ASCII
lv:ASCII
lb:American Standard Code for Information Interchange
lt:ASCII
hu:ASCII
mn:ASCII
nl:ASCII (tekenset)
new:एस्की
ja:ASCII
no:ASCII
nn:ASCII
mhr:ASCII
nds:ASCII
pl:ASCII
pt:ASCII
ro:ASCII
ru:ASCII
sco:ASCII
sq:ASCII
simple:ASCII
sk:ASCII
sl:ASCII
ckb:ئەسکی
sr:ASCII
sh:ASCII
sv:ASCII
ta:அமெரிக்கத் தகவல் இடைமாற்றத் தரக் குறிமுறை
kab:ASCII
th:แอสกี
vi:ASCII
tr:ASCII
uk:ASCII
ur:امریکی معیاری رمز برائے اطلاعاتی تبادلہ
yo:ASCII
zh:ASCII

Avaruus (täsmennyssivu)

Sanalla avaruus on useita merkityksiä:
avaruus - tähtitieteessä avaruus tarkoittaa taivaankappaleiden ulkopuolella olevaa maailmankaikkeutta tai koko maailmankaikkeutta
avaruus (matematiikka) - matematiikassa avaruus on joukko, jolla on jokin rakenne.
de:Raum
es:Espacio
fr:Espace
it:Spazio
nl:Ruimte
pl:Przestrzeń
ru:Пространство
simple:Space
sv:Rum
zh:空间

Avoin joukko

Kuva:Neighborhood illust2.png
Avoin joukko on topologia keskeisin peruskäsite. Avoimien joukkojen avulla voidaan suoraan määritellä mm. topologian keskeiset käsitteet ''raja-arvo'', ''jatkuvuus'' ja ''yhtenäisyys''.

Määritelmä


Olkoon <math>(X,\mathcal{T})</math> topologinen avaruus. Tällöin joukko <math>A \subset X</math> on avoin, jos ja vain jos <math>A \in \mathcal{T}</math>. Toisin sanoen topologisen avaruuden ''topologia'' alkioita kutsutaan avoimiksi joukoiksi.

Esimerkkejä


Erityisen tärkeitä avoimia joukkoja ovat metrinen avaruus avoimet kuulat, eli joukot, joihin kuuluvat avaruuden ne pisteet, joiden etäisyys jostakin annetusta pisteestä on pienempi kuin jokin vakio. Ne muodostavat kanta metrisen avaruuden ns. ''tavalliselle topologialle''. Erityisesti reaaliakselin avoin väli on klassinen esimerkki avoimesta joukosta.

Ympäristöt


Avoimiin joukkoihin liittyy oleellisesti ympäristön käsite. Jos <math>x \in X</math> ja on olemassa avoin joukko <math>U \in \mathcal{T}</math>, jolla <math>x \in U</math>, niin joukkoa ''U'' kutsutaan pisteen ''x'' ympäristöksi.
Avoin joukko voidaan karakterisoida myös ympäristöjen avulla. Voidaan nimittäin osoittaa, että joukko ''U'' on avoin, jos ja vain jos jokaisella joukon ''U'' pisteellä on olemassa ympäristö, joka sisältyy joukkoon ''U''.
Metrinen avaruus tätä voidaan käyttää avoimen joukon määritelmänäkin. Tällöin määritellään, että joukko <math>U</math> on pisteen <math>x \in T</math> ympäristö, jos on olemassa sellainen positiivinen luku <math>\epsilon > 0</math>, että kaikki joukon <math>U</math> pisteet, joiden etäisyys <math>x</math>:stä on pienempi kuin <math>\epsilon</math>, kuuluvat joukkoon <math>T</math>. Metrisen avaruuden osajoukko <math>U</math> on ''avoin'', jos sen jokaisella pisteellä on ympäristö, joka kokonaan sisältyy U:hun.
Ympäristöjen ja avoimien joukkojen avulla voidaan helposti määritellä keskeisiä topologian käsitteitä:
Topologisen avaruuden <math>(X,\mathcal{T})</math> jono <math>{( x_n )}_{n \in \mathbb{N}}</math> on raja-arvo pisteessä <math>a \in X</math>, jos ja vain jos jokaiselle pisteen <math>a</math> ympäristölle <math>U \in \mathcal{T}</math> löydämme indeksin <math>n_0 \in \mathbb{N}</math>, jolla <math>x_n \in U</math> kaikilla <math>n \geq n_0</math>.
Jos <math>(X,\mathcal{T})</math> ja <math>(Y,\mathcal{T}')</math> ovat topologisia avaruuksia, niin kuvaus <math>f : X \rightarrow Y</math> on jatkuvuus pisteessä <math>a \in X</math> jos ja vain jos jokaiselle pisteen <math>f(a)</math> ympäristölle <math>V \in \mathcal{T}'</math> löydämme pisteen ''a'' ympäristön <math>U \in \mathcal{T}</math>, jolle <math>fU \subset V</math>. (tai yhtäpitävästi <math>U \subset f^{-1} V</math>)
Joukko on yhtenäisyys, jos ja vain jos sitä ei voi lausua epätyhjien avoimien joukkojen erillisenä yhdisteenä.
Luokka:Topologia
ar:مجموعة مفتوحة
id:Himpunan terbuka
bg:Отворено множество
ca:Conjunt obert
cs:Otevřená množina
da:Åben mængde
de:Offene Menge
et:Kinnine hulk
en:Open set
es:Conjunto abierto
eo:Malfermita aro
fr:Ouvert (topologie)
ko:열린 집합
is:Opið mengi
it:Insieme aperto
he:קבוצה פתוחה
nl:Open verzameling
ja:開集合
no:Åpen mengde
pl:Zbiór otwarty
pt:Conjunto aberto
ro:Mulțime deschisă
ru:Открытое множество
sk:Otvorená množina
sl:Odprta množica
sr:Отворен скуп
sv:Öppen mängd
vi:Tập mở
uk:Відкрита множина
zh-classical:開集
zh:开集

Assembly


Assembly tarkoittaa seuraavia asioita:
Assembly (ohjelmointikieli), ohjelmointikielten joukko (symboliset konekielet)
Assembly (tapahtuma), Suomessa järjestettävä tietokonefestivaali
The Assembly, brittiläinen synthpop-yhtye.
de:Assembly
en:Assembly
es:Assembly
fr:Assembly (homonymie)
it:Assembly (disambigua)
ja:アセンブリ
ru:Сборка
si:ඇසෙම්බ්ලි